Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 10.11-16.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 169 yritystä.

Selvityksen tarkoitus on arvioida tietosuoja-asetuksen tuomia vaikutuksia yrityksiin. Kyselyn tuloksilla pyritään ohjaamaan kansallista lainsäädäntöä yritysten ja niiden kilpailukyvyn kannalta hyvään lopputulokseen.

Kyselyssä käydäänkin läpi erilaisten lainsäädännön toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksia muun muassa pk-yrityksiin, yritysten kustannuksiin ja tuottoihin sekä niiden kansainväliseen kilpailukykyyn ja investointeihin.

Kysely on sähköisessä muodossa, ja siihen voi käydä vastaamassa 9.12. asti. Kysely koostuu sekä monivalinta- että avokysymyksistä.

– Tietosuojauudistus koskee kaikkia toimijoita, jotka käsittelevät henkilötietoja. Ja lähes jokaisessa firmassa niitä käsitellään, arvioi Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Ville Kukkonen.

Siksi hänen mukaansa onkin erittäin tärkeää, että kyselyyn saadaan mahdollisimman paljon eri kokoluokan pk-yritysten vastauksia ja koko yrityskentän näkemyksiä.

Valmistaudu jo nyt

Tietosuoja-asetuksen soveltaminen alkaa vuoden 2018 toukokuussa, mutta SY:n havaintojen mukaan pienten yritysten tietoisuus siitä on toistaiseksi varsin heikolla tasolla.

– Yrittäjien onkin nyt hyvä herätä tähän uudistukseen ja lähteä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa selvittämään, millä tavalla tämä uudistus aiheuttaa muutoksia heidän toimintaansa, Kukkonen arvioi.

Yrittäjille uudistus tietää uusia velvoitteita, ja se muuttaa henkilötietojen käsittelyä. Riskeihin on syytä varautua etukäteen. Sakot ovat suuret, ja enimmillään ne voivat nousta kymmeniin miljooniin. Tämän vuoksi koko tietosuojasääntelyn merkitys nousee uudelle tasolle verrattuna nykytilaan.

– Eli nyt ajankohtaista on ennakollinen varautuminen ja sen selvittäminen, millä tavalla omassa toiminnassa pitää se sääntely huomioida ja onko oman yrityksen toiminta nykylainsäädännön tasolla.  Mitä tietoja kerätään ja millä perusteella?

Suomen Yrittäjät kertoo myös jatkossa tulevasta uudistuksesta. Perustietoa uudistuksesta ja sen velvoitteista voi jo käydä lukemassa Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden blogista ja verkkosivuilta.

Silja Eisto

Tämä ilmenee Tekesin ja Elinkeinoelämän keskusliiton tekemästä selvityksestä. Digitalisaatio ja kansainvälistyminen ovat tapetilla olevia teemoja. Nopeaan kasvuun tähtääville startup-yrityksille kansainvälisten markkinoiden tavoittelu on itsestäänselvyys. EK ja Tekes ovat selvittäneet pk-yritysten ja startup-yritysten yhteistyön mahdollisuuksia julkaisussaan Uudistajat – polkuja pk-yritysten ja startupien yhteistyöhön.

Raportin mukaan 18 prosenttia pk-yrityksistä tekee jo yhteistyötä startup-yritysten kanssa. Lisäksi kentällä on suuri joukko pk-yrityksiä, jotka ovat heräämässä yhteistyön mahdollisuuksiin.

Suosituimpia yhteistyömuotoja ovat resurssien, kuten työtilojen ja -välineiden jakaminen, strateginen kumppanuus tuotekehityksessä tai toimintaprosesseissa sekä kertaluonteiset tapahtumat, kuten hackhathonit. Myös hallitusjäsenyydet sekä investoinnit ja sijoitukset ovat käytettyjä yhteistyön muotoja.

Raportissa listataan kuusi keinoa, miten edetä asiassa ja mitä yhteistyöltä voi odottaa.

1. Ole motivoitunut ja tavoitteellinen: yhteistyön tavoitteita voivat olla esimerkiksi uuden tuotteen tai palvelun kehitys, olemassa olevien parantaminen tai tuotantoprosessin uudistaminen.

2. Ole realistinen odotuksissa.

3. Sovi pelisäännöistä: Jo alkumetreillä on sovittava IPR-asioista. Kuka esimerkiksi omistaa oikeudet kehitettävään palveluun tai teknologiaan.

4. Hyödynnä asiantuntijoita: Asiantuntijat voivat seuloa yrityksellesi sopivia kumppaneita laajasta startup-kentästä.

5. Ammenna yhdessä tekemisen kulttuurista: Startupit ovat mestareita hyödyntämään verkostoja saadakseen tarvittavaa osaamista ja oikeita kontakteja.

6. Arvosta erilaisuutta ja ota oppia siitä: Yrittäjyys yhdistää, kunhan kulttuurierot onnistutaan ylittämään.

Riikka Koskenranta

Kajaanilainen ravintola Wanha Kerho koki keskiviikkona ikävän yllätyksen, kertoo Yle.

Hakkeri kaappasi ravintolan nettisivut ja sijoitti niiden tilalle korvakorumainoksen. Ravintolan ruokalistoja hakukone Googlella etsinyt asiakas löysi Wanhan Kerhon kohdalta itämaisia kirjoitusmerkkejä ja hakukoneen varoituksen  ”Tämä sivusto voi olla hakkeroitu”.

Yrittäjä Minna Sormunen kertoo Ylelle, että tapaus aiheutti paljon harmia lounasaikaan 200 ruokailijaa vetävälle ravintolalle.

Tänään Wanhan Kerhon sivut taas toimivat.

Tilattu hakkerointi?

Tietoliikennepalveluja tarjoavan Kaisanet Oy:n laatu- ja tietoturvapäällikkö Kimmo Kauppinen kertoo Ylelle, että tapauksessa on merkkejä siitä, että hakkerointi olisi tilattu verkosta.

Yleensä etsitään kohde, jonka hakkerointi herättää mahdollisimman paljon huomiota.

– Voi olla, että asiakas on kokenut yrityksessä huonoa palvelua ja on sen kautta laittanut asioita vireille, Kauppinen arvioi Wanhan Kerhon tilannetta.

– Netistä voi ostaa melkein mitä vain, myös hakkerointipalvelun. Maksat joitain kymmeniä euroja tai dollareita ja saat jonkin firman sivut tukkoon.

Tietoturva-asioihin kannattaa paneutua

Kauppisen mukaan isot yritykset ovat varautuneet verkkohyökkäyksiin paremmin kuin pienemmät.

– Käytännössä tänä päivänä mitä isompi yritys, sen parempi varautuminen. Kun puhutaan pienistä ja keskikokoisista yrityksistä, monella nämä asiat ovat retuperällä.

Kauppinen toivoo, että tietoturvaan suhtauduttaisiin vakavammin.

Kauppisen mukaan useimmissa hakkerointitapauksissa on epätodennäköistä, että tekijä saadaan kiinni. Siitä huolimatta hän suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille.

Juhani Ojalehto

Kansanedustaja Eero Suutari (kok.) on jättänyt kirjallisen kysymyksen yrityssaneerausmenettelyn vaikutuksesta energiaintensiivisen yrityksen sähköveroluokkaan ja veronpalautukseen.

Asiasta kirjoittaa muun muassa Kainuun Sanomat.

Tullin mukaan yrityssaneeraukseen hakeutunut sähkönkäyttäjä ei voi saada valmistavalle teollisuudelle tarkoitettua veroetua, sähköveron kakkosluokkaa. Energiaintensiivisen yrityksen ollessa yrityssaneerauksessa sen sähköveroluokitus vaihtuu ykkösluokkaan.

Suutarin mukaan tämä vaikuttaa suuresti yrityksen tulokseen, sillä sähköveroluokan II energiaveroista pystyy hakemaan palautusta.

– Kun yrityssaneerausmenettelyn tarkoituksena on tervehdyttää taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen yrityksen toiminta, nykyistä menettelyä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, Suutari sanoo.

Voiko palautuksia hakea takautuvasti?

Jos saneeraukseen hakeutuneen yrityksen hakemus vahvistetaan käräjäoikeudessa, yritystä ei pidetä enää vaikeuksissa olevana ja pääsy takaisin sähköveroluokkaan II on mahdollista.

Suutarin mielestä on olennaista selvittää, voiko yrityssaneeraukseen hakeutunut energiaintensiivinen yritys hakea veronpalautusta takautuvasti.

Kun yrityssaneerausohjelma on vahvistettu, voiko veronpalautusta hakea saneeraushakemuksen jättämisen ja saneerausohjelman vahvistamisen väliseltä ajalta, Suutari kysyy.

Saneerausohjelmassa olevaa yritystä ei välttämättä määritellä vaikeuksissa olevaksi, ellei se täytä muita vaikeuksissa olevan yrityksen kriteerejä.

EU-säännöt rajaavat tuen myöntämistä

EU:n valtiotukisäännöt kieltävät valtiontuen myöntämisen vaikeuksissa oleville yrityksille.

Valtiontueksi lasketaan esimerkiksi energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus ja sähkön kakkosluokan veroetu.

Juhani Ojalehto

Kansainvälinen tilintarkastusjätti BDO nimeää Horizons-julkaisussaan seitsemän syytä, miksi Pohjoismaat on tällä hetkellä erityisen kiinnostava alue sijoittajille.

Julkaisu laskee Pohjoismaiksi Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan jättäen Islannin ulkopuolelle.

Pohjoismaiden seitsemän vetovoimatekijää.

1) Loistava sijainti EU:n reunalla, globaalien markkinoiden kynnyksellä

2) Yhteenlaskettuna Ruotsi, Tanska, Suomi ja Norja muodostavat maailman 11. suurimman markkina-alueen.

3) Pohjolan ”Talent Hub”: Suur-Kööpenhaminassa sijaitsee alueen suurin huippuosaajien keskittymä. 

4) Paikallisten viranomaisten kanssa on helppoa asioida.

5) Alueelta löytyy maailmanluokan teollisuutta, mukaan lukien öljyä, kaasua, energiaa ja merenkulkua sekä teknologia-alan yrityksiä. 

6) Yhteistyö teollisuuden ja julkisin varoin tuetun tutkimus- ja kehitystyön välillä on tiivistä.

7) Alue on vakaa, ennakoitava ja avoin kaupankäynnille.

Suomessa eniten yrityskauppoja

Julkaisu mainitsee myös, että yrityskauppojen arvonousu Pohjoismaissa vuoden takaiseen verrattuna oli huomattava.

Yhteenlaskettu rahamääräinen arvo nousi 40 prosenttia noin 34 miljardista eurosta noin 48 miljardiin euroon.

Yrityskauppojen lukumäärä kasvoi vuoden 2016 aikana jokaisessa Skandinavian maassa. Suurin nousu toteutui Suomessa, jossa yrityskauppojen rahamääräinen arvo yli kolminkertaistui.

Juhani Ojalehto

Viikonloppuna Iltalehdessä helsinkiläinen yrittäjä kertoi, että hänen firmansa yhteystiedot oli vaihdettu jo 9. syyskuuta. Yrityksen yhteystiedot vaihdettiin tekaistulla nimikirjoituksella.

 Asia tuli ilmi pari viikkoa sitten kirjanpitäjän ansiosta. Hän ihmetteli ennakkoverotietojen puuttumista ja tarkisti, ovatko paperit menneet mahdollisesti väärään osoitteeseen.

Yrittäjä teki tapauksesta rikosilmoituksen. Hän kertoo käyneensä katsomassa asuntoa, johon yrityksen osoite oli muutettu. Yrittäjä koetti soittaa myös kaupparekisteritietoihin vaihdettuun prepaid-numeroon. Sieltä ei vastattu.

Helsinkiläisyrittäjä Yrjö pitää erikoisena sitä, että nykypäivänä yrityksen osoitetietoja ylipäätään voi muuttaa paperisilla muutosilmoituksilla. Huijareiden tavoitteena lienee tilata yrityksen nimissä tavaraa väärään osoitteeseen.

- Ei tällaista saisi tapahtua: kyllä siellä toimistossa pitäisi pikkaisen herätä, miten tällaisia asioita voi tehdä, myös PRH:hon tapauksen vuoksi soittanut yrittäjä kertoi Iltalehdelle.

Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteripäällikkö Lalli Knuuttila muistuttaa huijausten varalta siitä, että kaupparekisteristä voi tilata ilmaiseksi palvelun, jolla voi seurata oman yrityksen tietoja. Palvelu lähettää ilmoituksen tietojen muutoksesta.

Lue täältä PRH:n ohjeet, kuinka suojautua yrityksen tietojen muuttamiselta.

PRH:n tiedossa on, että tänä vuonna on muutamissa tapauksissa yritetty väärentää yrityksen vastuuhenkilöiden tietoja. Tämä yrityksen yhteystietojen väärentämistapaus on ensimmäinen Patentti- ja rekisterihallituksen tiedossa oleva. PRH:ssa on huijausten vuoksi harkittu pelkkiin sähköisiin ilmoituksiin siirtymistä. Muutosilmoituksista jo 80 prosenttia tehdään muutenkin sähköisesti.

Rekisteripäällikkö Lalli Knuutila kannusti reilu viikko sitten Yrittäjäsanomien haastattelussa yrittäjiä muutenkin käyttämään PRH:n sähköisiä palveluja.

PRH:n sähköisten palveluiden käyttöaste vaihtelee toistaiseksi 30 prosentista ylöspäin. Esimerkiksi osakeyhtiön perustamisesta sähköisesti ilmoittaa vasta noin puolet.

– Sähköisestä palvelusta on asiakkaille useita hyötyjä. Olemme priorisoineet, että sähköiset ilmoitukset etenevät nopeammin kuin paperi-ilmoitukset. Se on myös hyvin ohjaava palvelu, ja ilmoittamisessa tapahtuu paljon vähemmän virheitä. Maksaminen hoituu siinä samalla.

Myös hintaero on Knuutilan mukaan merkittävä. – Jos ilmoitetaan uusi hallitus kaupparekisteriin, niin sähköisessä ilmoittamisessa se maksaa 40 euroa, ja paperi-ilmoittamisessa se on 85 euroa.

Jari Lammassaari

- Valvontamaksu ei kohdistu tupakan hintaan tai ole sen myyntiä vähentävä toisin kuin tupakkavero, vaan maksu on vain yksinkertaisesti ylimääräinen maksu yrittäjälle. Valitettavan moni kunta Suomessa rokottaa tässä yrittäjiä. Nyt Eteläkärjessä päädyttiin perustellusti hyvään päätökseen, Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe toteaa.

Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta (Hanko, Inkoo, Raasepori, Tenhola) päätti kokouksessaan perjantaina 18. marraskuuta yksimielisesti, että ns. valvontamaksu nousee kauppakohtaisesta 55 euron vuosimaksusta myyntipistekohtaiseen 110 euron vuosimaksuun. Alkuperäinen kaavailu oli nostaa valvontamaksu 500 euroon myyntipistettä kohti.

Uusi tupakkalaki antaa kunnille mahdollisuuden periä enimmillään peräti 500 euron myyntipistekohtaista valvontamaksua tupakanmyynnistä. Esimerkiksi jos tupakkaa myydään kahdella kassalla, maksu on tällöin 1 000 euroa vuodessa. Tämän maksun joutuu maksamaan, vaikka kyseisenä vuonna ei myyntipistettä tarkasteta. Samoin maksu lankeaa, vaikka tupakan säilytys ja kaupoissa esillä olevat merkinnät ovat moitteettomassa kunnossa.

Rakennuslehden mukaan Tukes muun muassa kartoittaa betoninvalmistuksen ketjua, jotta saadaan selville betonin lujuusongelmiin johtaneet syyt ja voidaan ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.

Julkisuudessa on ollut Turun yliopistollisen keskussairaalan laajennuksen lisäksi ainakin Kemijärvelle rakennettavan junasillan betonin lujuusongelmat.

Betonin laatuongelmat ovat viime aikoina puhuttaneet rakennusalan asiantuntijoita ja rakennusyrittäjiä. Ongelmien syyksi on arveltu muun muassa ekobetonin lujuutta. Ekobetoni sisältää esimerkiksi lentotuhkaa tai masuunikuonaa ja se kuivuu hitaammin.

Toinen spekuloitu syy on betonimassan huono tiivistäminen. Vaativissa kohteissa on tiheä betoniraudoitus ja betonin raekoko ei saa olla liian suuri.

Tukes selvittää asiaa itsenäisesti ja yhdessä alan toimijoiden, kuten rakennuttajien ja rakennusvalvonnan kanssa.

Balderton Capitalin osaksas Lars Fjeldsoe-Nielsen arvioi, että Euroopasta on tullut kiinnostava kotipaikka startupeille.

Eurooppaan on syntynyt paljon hubeja, eli teknologia- ja startup-keskittymiä, jotka vetävät yrittäjiä myös meren takaa takaisin kotiin. Lontoo, Pariisi, Berliini, Tukholma ja Helsinki ovat niistä joitain esimerkkejä.

Tästä joukosta Pohjoismaiden hubit erottuvat erityisesti designosaamisellaan ja yksinkertaisuuden ymmärryksellään.

– Nykyään puhutaan jo Piilaakson veteraaneista, jotka palaavat keskimäärin kahdeksan toimintavuoden jälkeen takaisin Eurooppaan, Fjeldsoe-Nielsen kertoo.

Myös Fjeldsoe-Nielsen itse on yksi heistä. Hän on kotoisin Tanskasta ja on työskennellyt useita vuosia Piilaksoossa muun muassa Dropboxille ja Uberille.

Hän kuitenkin palasi Eurooppaan ja työskentelee nykyään pääomasijoittajana Lontoossa. Piilaakson veteraanit tuovatkin mukanaan kovaa osaamista, josta eurooppalaiset startupit voivat hyötyä.

Yksi syy muuttoliikkeeseen ja startupien paluuhalukkuuteen on ilmapiirin muutos. – Nykyään on coolia olla yrittäjä. Vielä joitain vuosia sitten oli hieman outoa, jos toimi startupissa.

Nyt ilmapiiri on kuitenkin pehmentynyt, ja Euroopassa on Fjeldsoe-Nielsenin mukaan valtavasti potentiaalia.

Yrittäjät eivät tyydy vähään, vaan he tähtäävät entistä korkeammalle ja haluavat tehdä kaiken isommin, Fjeldsoe-Nielsen kertoo.

Siksi hän pitääkin eläväistä startup-kenttää Euroopan tärkeänä kasvun piirteenä.

Silja Eisto

Eduskunta hyväksyi tänään täysistunnossaan hallituksen esitykset työsopimuslain ja sairausvakuutuslain muutoksiksi. Koeaika pitenee kuuteen kuukauteen ja työnantajalla on oikeus jatkaa koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa töistä. Työnantajan takaisinottovelvollisuutta lyhennetään yhdeksästä neljään kuukauteen. Jos työsuhde on kestänyt vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuusi kuukautta. Pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta.

– Muutokset auttavat yrittäjiä tarjoamaan enemmän työtä. Ne eivät kuitenkaan käännä Suomen työllisyyskehitystä. Tarvitaan paljon rohkeampia rakenteellisia uudistuksia, jotta nykyinen massatyöttömyys voitetaan,  Pentikäinen sanoo.

Eduskunta päätti myös, että naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasataan työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella. 

– On hyvä, että vanhempainvapaista aiheutuvat kustannukset jakautuvat tasaisemmin eivätkä jarruta naisten työllistymistä. Tämäkin uudistus on askel oikeaan suuntaan, Pentikäinen sanoo.

Kilpailukykysopimuksen muutosturva vaikeuttaa työllistämistä

Eduskunta päätti eilen illalla kilpailukykysopimuksessa sovitusta muutosturvasta. Työnantajan on järjestettävä tuotannollisin ja taloduellisin perustein irtisanotulle työntekijälle työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta. Sen arvon on vastattava työntekijän laskennallista palkkaa yhden kuukauden ajalta tai samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota, sen mukaan kumpi on suurempi. Työnantajan täytyy myös järjestää työterveyshuolto tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotulle työntekijälle kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien.  Muutokset koskevat vain vähintään 30 työntekijän työpaikkoja, ja jos työntekijä on ollut yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta työnantajan palveluksessa työsuhteen päättymiseen mennessä.

– Nämä muutokset lisäävät yritysten taakkaa sopeutustilanteissa. Se on askel väärään suuntaan eikä luo uutta työtä, Pentikäinen sanoo.

Muutosturvaa koskevat ehdotukset sisältyivät alun perin hallituksen aiempaan esitysluonnokseen kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista. Niiden valmistelusta luovuttiin kilpailukykysopimusneuvottelujen alettua.  Suomen Yrittäjät vastusti ehdotuksia jo aiemmassa vaiheessa, kuten myös kilpailukykysopimuksen syntymisen jälkeisessä valmistelussa.

Työsopimuslain ja muutosturvan uudistukset tulevat voimaan 1.1.2017, perhevapaakorvaus 1.4.2017.

TechCode on kiinalaislähtöinen yritys, joka toimii Kiinan lisäksi Etelä-Koreassa, Israelissa, Saksassa ja USA:ssa. Nyt TechCode avaa Pohjois-Euroopan bisneksen tulemalla Helsinkiin, missä kasvuyritysekosysteemi kukoistaa. Kiihdyttämö avaa ovensa torstaina.

TechCodella on laajat paikalliset resurssit ja partnerit, ja se pystyy auttamaan suomalaisia muun muassa tuotteiden valmistukseen ja paikallisten kumppaneiden löytämiseen liittyvissä haasteissa.

Esimerkiksi Berliinissä TechCode on toiminut osana Startup Alliance -ohjelmaa, joka mahdollistaa saksalaisten ja kiinalaisten kasvuyritysten yhteistyön.

Riikka Koskenranta

Johdon konsulttitoimisto Accenture on julistanut aiemmin, että vanha teollisuus on kuollut ja toimitusketjut ovat muuttuneet ekosysteemeiksi. Viesti oli silloin, että suuryrityksillä on vaikeuksia innovoida oman talon sisällä. Startupit ja suuryritykset innovoivat yhä enemmän yhdessä.

Kasvuyritysmessu Slushin lavalla puhuttiin teollisen internetin suuryritysten ja startupien yhteistyöstä.

KoppiCatch Oy.n perustaja Inka Meron mukaan kiihdyttämötoiminnalla muutetaan perinteisiä teollisuusyrityksiä.

– Yritysten hallitukset kautta linjan tiedostavat, että heidän täytyy digitalisoida liiketoimintansa. Vain harvalla toimijalla on selkeä visio, millainen tulevaisuuden digitaalinen yritys tulee olemaan. Haasteet ovat universaalit, hän sanoi kasvuyritysmessuilla.

ABB:n teknologiajohtaja Bazmi Husainin mukaan ekosysteemien kehittämisessä he etsivät parhaat partnerit ja työskentelevät startupien kanssa.

Miten tuotteet muuttuvat palveluiksi? Husainin mukaan ABB on löytänyt uusia liiketoimintamahdollisuuksia tätä kautta.

– Meillä oli useampia tarjokkaita. Etsimme tapoja parantaa suoriutumistamme, ja katsoimme meriteollisuutta. Tarjoamme nyt meriteollisuuden palveluita, joita emme tehneet aiemmin.

Jätit varhaisen vaiheen rahoittajina

Avoimella innovoinnilla on mahdollisuuksia.

– Strateginen elementti tulee ensiksi; sen täytyy liittyä johonkin jo olemassa olevaan liiketoimintaamme tai se voi viedä jotakin liiketoimintaamme pidemmälle. Osaaminen on se, mitä ABB tuo pöytään.

Husainin mukaan ABB ei kuitenkaan tyypillisesti innovoi startupien kanssa. ABB voi sen sijaan tehdä varhaisen vaiheen sijoituksia ja saada startup-yhteistyöllä tietoa siitä, mitä markkinoilla kaivataan.

Samsungin ekosysteemeistä vastaava johtaja Curtis Sasaki totesi, että myös Samsung tekee varhaisen vaiheen sijoituksia.

Inka Mero kertoi näkemyksistään start-upien ja suuryritysten yhteistyöstä teollisen internetin alueella. Hänen mukaansa strategisesta näkökulmasta kyse on siitä, miten luot jotakin markkinoita muuttavaa (disruptive).

– Tarvitsette sisäisen hautomon, pääjohtaja pitää sitouttaa mukaan ja hackathonin järjestäminen. Siinä työkaluja. Yhteisen päämäärän eteen työskenteleminen.

Riikka Koskenranta

Yritys kuolee, kun sen perustaja luovuttaa. Näin arvioi Adeo Ressi, Founder Insituten perustaja ja toimitusjohtaja.

Hänellä on 23 vuoden kokemus yrittämisestä, ja hänen tutkimusyrityksensä on selvittänyt reilun 20 000 yrittäjän kokemuksia ja tuntemuksia yrittäjyydestä.

Seitsemän toimintavuoden aikana esiin on noussut vahvasti se, ettei yrittäminen ole helppoa.

Slushissa Ressi nimesikin yrittäjälle viisi yritystoimintaa tukevaa vinkkiä, joista on hyötyä.

1. Kurota pidemmälle

Ressin mukaan olennaista on uskaltaa tavoitella riittävän korkealle. Tavoitteet kannattaa jopa triplata.

2. Tee päätökset nopeasti

Kannattaako yrityksen toimintaa kasvattaa nyt? Entä palkkaanko toisen työntekijän? Yrittäjä tekee päivittäin lukuisia päätöksiä. Ressin mukaan päätöksenteosta noin puolet osuu nappiin ja puolet ei. – Noin 25 prosentista vääristä päätöksistä voi kuitenkin palautua.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että yhteensä 75 prosenttia päätöksistä on joko kannattavia tai ainakin selvitettävissä. Siksi päätökset kannattaa tehdä ripeästi. Niitä ei ole syytä pitkittää, koska päätöksen lykkääminen ei auta tilannetta.

3. Suunnittele etukäteen

Varautuminen erilaisiin tilanteisiin kannattaa Ressin mukaan aina. Varsinkin sellaisten yritysten, joilla on käytössä vähän varallisuutta, kannattaa tehdä useita suunnitelmia eri tilanteiden varalle. Silloin vaikeudet eivät vedä kerrasta mattoa jalkojen alta.

4. Oma aika

Jos yrittäjä haluaa pysyä terveenä, kannattaa itselle varata aikaa. Kun työviikoilla on pituutta, tärkeää on löytää itselle sopiva keino päästä töistä eroon. Treffeillä käynti tai vaikka videopelit kuljettavat pois työajatuksista.

5. Verkostot

Ressi kannusti Slushissa yrittäjiä myös etsimään samanhenkisiä ihmisiä. Samalla lailla ajattelevat ihmiset ymmärtävät niin yrittäjän huolia kuin iloja – niitä kannattaa myös jakaa muille.

Ennen kaikkea Ressi korosti Suomessa oppimansa sisukkuuden merkitystä. Luovuttaminen on hänen mukaansa erittäin helppoa. Se kuitenkin usein sinetöi hänen mukaansa yrityksen kohtalon. Toisin tekeminen vaatii rohkeutta.

– Jos uskot siihen, mitä teet, muutat maailmaa, Ressi muistuttaa.

Silja Eisto

Kun Slushin päätapahtuman, 650 000 euron pitchauskilpailun voittajaa vielä odotellaan, on korkeakouluopiskelijoiden oman pitchauskilpailun voittaja jo selvillä ja tunnelma iloisen onnellinen.

Voiton ADIC 2016 -kilpailusta vei Aalto-yliopiston kolmihenkinen tiimi, johon kuuluvat Antti Korpelainen, Minna Rissanen ja Stella Kallionpää.

He voittivat Accenturen ja Slushin toista kertaa järjestämän Accenture Digital Innovation Challengen, jossa korkeakouluopiskelijat ratkovat yritysten digitaalisuusongelmia.

Tänä vuonna esillä olivat Sanoman, Metson, Stora Enson, Ilmarisen, UPM:n, Kalmarin ja Maahanmuuttoviraston digikysymykset.

Esimerkiksi Sanoma antoi opiskelijatiimilleen mietittäväksi, miten lapsia jo 65 vuoden ajan lukemaan opettanut Aku Ankka voisi opettaa 2000-luvun taitoja, kuten koodaamista.

Leirinuotiot syttyvät

Voittajatiimi auttoi puolestaan Maahanmuuttovirastoa helpottamaan maahanmuuttajien työllistymistä. Esityksessään he rinnastivat tarjoamansa ratkaisun leirinuotioon.

Nykyään työpaikat löytävät tekijänsä usein ilman avoimia hakuja, ja piilotyöpaikkojen käsite on yleistynyt. Suomalaiset ehtivät luoda erilaisia verkostoja vuosien varrella, mutta maahanmuuttajat saapuvat uuteen maahan, jossa heillä puuttuu vastaavat verkostot.

– TEKin tutkimuksen mukaan on kaksi isoa ongelmaa maahanmuuttajien työllistymisessä Suomessa. Toinen oli kieliongelma ja toinen se, ettei heillä ollut verkostoja. Siitä lähdimme ratkaisemaan verkostojen puuteongelmaa, kertoo Minna Rissanen.

Tiimin Hidden Gem -palvelu auttaa maahanmuuttajia löytämään työpaikkoja tulkitsemalla verkon avointa dataa, kuten lehtiuutisia ja somepäivityksiä. Niiden avulla voidaan saada selville esimerkiksi se, jos yritys on investoinut tiettyyn osaamisalueeseen.

– Se puolestaan voi tarkoittaa, että yritys kaipaa kyseisen alan osaajia, tiimi kertoo.

Uudenlainen innovaatio

Tuomaristo kiitti Ariot-tiimin ratkaisua erityisesti sen innovatiivisuudesta ja ajankohtaisuudesta. Tiimi lähestyi ongelmaa uudesta kulmasta, minkä lisäksi idea oli selkeä ja toteutettavissa sekä osoitti bisnespotentiaalia. Myös tiimin pitch oli sujuva.

– Tämä tiimi lähti ratkaisemaan ongelmaa digitaaliseen innovaatioon kautta, sellaisen, mitä ei vielä ole olemassa. Valitsimme tiimimme innovaationäkökulmalla, kertoo Migrin tietohallintojohtaja Vesa Hagström.

Hän myös arvioi, ettei maailmasta vielä löydy vastaavaa palvelua, mikä kasvattaa ratkaisun potentiaalia.

Tiimi voitti kilpailusta itselleen 10 000 euron pääpalkinnon.

 – Ensin juhlistamme voittoa ja sitten lähdemme Migrin kanssa suunnittelemaan jatkoa, iloinen tiimi kertoi.

Silja Eisto

Suomalaisen muodin verkkokauppapaikka Ivalo kokoaa muotisuunnittelijoiden ja nousevien brändien tuotteet yhteen paikkaan. Lokakuussa julkaistussa sovelluksessa on mukana 70 kotimaista muotibrändiä.

Yritys hakee kasvua ja käynnistää pian uuden rahoituskierroksen, jossa haussa on 250 000 euroa. Jaossa 10 prosentin siivu yrityksestä. Ivalo keräsi 150 000 euroa siemenrahoitusta alkuvuodesta sovelluksen rakentamiseen. Rahoittajina on enkelisijoittajia Suomesta ja ulkomailta sekä ELY-keskuksen tukea oman rahan lisäksi.

– Nyt valmistaudumme kansainväliseen skaalaukseen. Haemme partnereita kansainvälisille markkinoille lähtöön. Slushissa on tapaamisia sovittuna, yksi perustajista Antti Seppälä kertoo Yrittäjäsanomille.

”Hienoa olla täällä oman yrityksen kanssa”

– On hienoa, kun olen kolmatta kertaa Slushissa ja olen nyt hakemassa rahoitusta ja kumppaneita omaan yritykseen, Seppälä hehkuttaa.

Ivalon muut perustajat ovat Matti Lamminsalo ja Lauri Lännenmäki.

Dottli uskoo digitaalisiin terveyspalveluihin

Dottli on alkuvuodesta lentoon lähtenyt kotimainen mobiilisovellus terveysdatan keräämiseen ja jakamiseen. Kehitystyö lähti käyntiin diabeteksen hoitoa varten. Sovellus julkaistiin kesäkuussa.

– Haemme Slushista 1–2 miljoonan kierrosta. Tuntuu, että ulkomaiset sijoittajat haluavat sijoittaa 10–20 miljoonaa euroa. Ehkä painottuu kotimaisiin sijoittajiin, yksi perustajista Carina Rajala kertoo messukiireiden lomassa.

Dottli hakee messuilla myös partnereita. Sopivia partnereita olisivat muun muassa laitevalmistajat ja tulkkaussovelluksen tarjoajat.

Yhtenä tulevaisuuden skenaariona Rajala mainitsee, että asiakas voisi jakaa lääkärinsä kanssa tietoja terveydentilastaan. Tosin Suomessa tämä ei ole lainsäädännöllisesti vielä mahdollista.

Riikka Koskenranta

HEI Schools on Helsingin Yliopiston tutkimustyöstä syntynyt spin-off-yritys. Yliopisto on mukana pienosakkaana. HEI Schools tarjoaa suomalaisen varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaisen konseptin franchising-mallilla.

Yhtiön perustajaosakas, brändivastaava Milla Kokko kertoo yrityksen ensimmäisen franchising-pilottikoulun avaavan ovensa Kiinassa syyskuussa 2017.

3D-grafiikkaa pelialalle

Umbra on suomalainen 10 vuotta sitten perustettu teknologiayritys, joka on erikoistunut 3D-grafiikan optimointiin. Ohjelmiston avulla voidaan tuoda isoja 3D-malleja vaikkapa virtuaalitodellisuuteen.

– Asiakkaita on muun muassa peli- ja arkkitehtuurialalla ympäri maailmaa, Umbran toimitusjohtaja ja yksi perustajista Otso Mäkinen kertoo.

Riikka Koskenranta

Sadan yrityksen joukosta finaaliin eteni neljä lupaavinta yritystä. Mukana oli tietovuotoihin erikoistunut CybelAngel, verkkokaupan kuljetuksia optimoiva Shipwallet, sovelluksiin viestintämahdollisuuden tuova SendBird sekä uudenlaisia kuvia ja piirroksia esimerkiksi iholle printtaava Sketcon Inc.

– Jos voisin, valitsisin heidät kaikki voittajiksi, kertoi tuomaristoon kuuluva enkelisijoittaja Pontus Stråhlman palkintotilaisuudessa.

Tänä vuonna voiton vei CybelAngel. Yrityksen toiminta-ajatuksena on neutralisoida tietovuotojen haitat. Se on jo löytänyt tuhansittain yrityksistä verkkoon vuotaineita dokumentteja, jotka voivat olla yritykselle haitaksi ja johtaa esimerkiksi toimitusjohtajan erottamiseen.

Yli viiden tuhannen henkilön yritykset ovat sen suurin asiakasryhmä. Suuressa yhteisössä työntekijät saattavat vahingossa esimerkiksi ladata väärään paikkaan arvokasta tietoa sisältävän PowerPointin, minkä jälkeen se on avoinna kaikille.

Yritys palauttaa vuotaneet dokumentit mahdollisemman pian takaisin niiden omistajayritykseen.

– Usein tietoturvaan kiinnitetään huomiota, kun jotain pahaa on jo tapahtunut, arvioi yrityksen Evelyne Raby.

Siksi hänen mukaansa kysyntää riittääkin heidän yritykselleen. CybelAngel on jo saanut hankittua kovanimisiä asiakkaita, kuten Deutsche Bankin.

Kokeneista yrittäjistä ja sijoittajista koostuva tuomaristo perusteli CybelAngelin voittoa sen hyvällä yritysidealla, joka tavoittaa monia yrityksiä ja potentiaalisia asiakkaita.

– Yrityksen pohja on hyvä, ja moni yritys on halukas ostamaan sen palveluita, arvioi Slushin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kivimäki. – Tiimi on myös jo osoittanut, että sillä on hyviä asiakkaita.

Tulevien vuosien aikana CybelAngel aikoo kasvattaa toimintaansa ja hankkia lisää yrityskumppaneita.

Silja Eisto

Slushin toimitusjohtaja, 24-vuotias Marianne Vikkula hyppäsi liikkuvaan junaan, kun hänet valittiin kasvuyritystapahtuman ykkösnaiseksi viime kesänä.

Toimitusjohtaja sai päättää kaksipäiväisen Slushin eilen hyvissä fiiliksissä.

– Kyllä nyt tuntuu hyvältä. Tosi paljon on tullut positiivista palautetta ja minulla on kiitollinen olo tiimille tehdystä työstä, Vikkula totesi Yrittäjäsanomille hetkeä ennen Slushin aikataulutetun ohjelman päättymistä.

Positiivisimpana yllätyksenä Vikkula poimii Slush-vuodesta teknologiamessujen oman erikoislennon Yhdysvaltain San Franciscosta Helsinkiin. Koneessa matkusti noin 300 sijoittajaa, yrittäjää ja yritysjohtajaa sekä toimittajaa.

–Se lento Piilaaksosta tänne, kaiken kovan työn jälkeen, miten se toteutettiin ja minkälainen fiilis siellä koneessa oli – se oli tosi positiivinen yllätys.

Tuotantotaloutta opiskelevan Vikkulan nousu Slushin talkootyöntekijästä hallitukseen, varatoimitusjohtajaksi ja vetovastuuseen on ollut nopea. Vikkulan mukaan menestymisen takana on jatkuva oppimisen palo ja tiimihengen luominen.

Juhani Ojalehto

Vielä viisi vuotta sitten Slushin aikaan Yousician kamppaili kannattavuusongelmien kanssa, ja sen rahat olivat vähissä.

Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Chris Thür kertoo, että Slush 100 -kilpailun voiton jälkeen yritys on kuitenkin onnistunut kääntämään suuntansa. Nykyään se on musiikkia opettavien sovellusten markkinointijohtaja.

– Olemme olleet kolmen vuoden ajan tuottoisa yritys, Thür kertoo.

Yritys onkin ollut viime vuodet nosteessa, ja se laajentaa toimintaansa ahkeraan. Viime vuonna sillä oli työntekijöitä 25. Tänä vuonna heitä oli 50, ja ensi vuonna se aikoo olla jo 80 hengen yritys.

Sovelluksella on Thürin mukaan kahdeksan miljoonaa aktiivista käyttäjää, ja määrä kasvaa koko ajan. – Saamme joka sekunti uuden pelaajan, hän kertoi Slushissa.

Soittamisessa ja yrittämisessä on yhtäläisyyksiä

Yritys syntyi aikoinaan intohimosta musiikkiin ja soittamiseen. Sen tuotteet auttavat eritasoisia soittajia ympäri maailmaa kehittämään soittotaitojaan ja innostumaan musiikista. Nykyään sovellus on saatavilla neljälle soittimelle: kitaralle, pianolle, bassolle – ja ukulelelle.

Esityksessään Thür toikin esiin yrittäjyyden ja soittamisen yhtäläisyyden: aina, kun tulee paremmaksi ja oppii lisää, haluaa tavoitteita nostaa entistä korkeammalle ja niiden saavuttamiseksi tekee enemmän töitä.

Yrittäminen on hänen mukaansa hauskan tekemisen lisäksi välillä myös turhauttavaa ja vaikeaa. Vinkiksi ongelmien kanssa rämpiville yrityksille hän antaa, että niiden kannattaa tähdätä korkealle ja olla kunnianhimoisia.

– Tavoittele kannattavuutta. Se saa sijoittajat kiinnostumaan.

Olennaista onkin hänen mukaansa jatkaa päämäärätietoisesti eteenpäin. Asiat helpottuvat, kun asiakkaat alkavat kiinnostua tuotteesta. Ja kun työstä tulee kannattavaa ja tuloksellista, on toiminta jo helpompaa.

Menestys puolestaan houkuttelee sijoittajia.

Silja Eisto