Risikko on toiminut aiemmin Suomen Yrittäjien järjestöpäällikkönä. Toimitusjohtajan tehtävään hän siirtyy Kansallisen Kokoomuksen Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajan tehtävästä. Risikko aloittaa tehtävässään 18. huhtikuuta.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Anne Niemi perusteli valintaa muun muassa Heikki Risikon vahvalla järjestöosaamisella ja näkemyksellä yrittäjäjärjestön kehittämisen suunnasta ja kehittämistarpeista.

Heikki Risikko on ilahtunut valinnastaan.

– Tämä on elämäni unelmahomma. Minulla on työkokemusta sekä yrittäjyydestä että järjestötoiminnasta. Olen aina viihtynyt yrittäjäporukassa, Risikko sanoo.

– Yrittäjyyden ja pk-yritysten merkitys talouden myönteisen kehittymisen kannalta tulee kasvamaan vielä entisestään. Uudet työpaikat ovat jo vuosien ajan syntyneet pk-yrityksiin. Yrittäjäjärjestön rooli on pitää huolta siitä, että yhteiskunnassa yrittäjille ja yrittämiselle luodaan suotuisat olosuhteet. 

Mieluummin etuajassa kuin jälkijunassa

Risikko nostaa esille myös digitalisaation, joka vie työelämän ja yrittäjyyden kilpailutilanteen uuteen vaiheeseen.

– Yrittäjäjärjestön tehtävä on olla hereillä, hankkia ja välittää tietoa ja osaamista jäsenistölleen mieluummin etuajassa kuin jälkijunassa, hän pohtii.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on tyytyväinen Heikki Risikon valinnasta.

– Risikko osaa yrittäjien edunvalvonta-agendan hyvin. Hän pystyy hyppäämään liikkuvaan junaan ja ottamaan nopeasti ohjat, Pentikäinen sanoo.

Kuvassa vasemmalta varapuheenjohtaja Jani Takamaa, Heikki Risikko, puheenjohtaja Anne Niemi, varapuheenjohtaja Börje Norrgård ja varapuheenjohtaja Seija Ojajärvi.

Yrittäjäsanomat

Avoimuus, yhteisöllisyys, luottamus ja läpinäkyvyys. Nämä sanat nousevat esiin, kun keskustelemme Senaatintorin kupeessa sijaitsevassa Cafe Köketissä kahvilan yrittäjän Arla Joensuun ja sen myyntipäällikön Marika Salmen kanssa työpaikan ilmapiiristä.

Kahvila–ravintola aloitti toimintansa kymmenisen vuotta sitten torikahvilana. Nykyään sillä on 15 vakituista työntekijää ja puolenkymmentä osa-aikaista apuria.

Vuosien aikana Cafe Köket on kasvanut, ja erityisesti viime vuosi toi huiman loikan.

– Viime vuonna meillä oli 200-prosenttinen kasvu, mikä on melko uskomatonta. Normaalisti se on maksimissaan 15 prosenttia, Joensuu kertoo.

Kun kasvu on näin kovaa, Joensuun mukaan työntekijöiden rooli ja karisma korostuvat.

– Vuosien varrella porukkaa on karsiutunut pois. Kaikki eivät kestä työn paineita.

Yrityksen työntekijöitä yhdistää Joensuun mukaan se, että he ovat sosiaalisia, työstä pitäviä, rohkeita ja kykeneviä päätöksentekoon. He eivät myöskään pelkää muutosta.

Kasvu on opettanut yrittäjää luottamaan omiin työntekijöihinsä ja jakamaan heille vastuuta.

Nykyään myyntipäällikkönä työskentelevä Marika Salmi aloitti työt kahvilassa 1,5 vuotta sitten baristana. Hän on kuitenkin nopeasti edennyt työssään.

– En ole myynnin alan ihminen, mutta Arla koki, että se voisi olla sopiva työ ja ehdotti sitä minulle. Hän huomasi sen potentiaalin. En ollut itse ajatellut aiemmin tätä vaihtoehtoa.

Toisaalta työyhteisössä on myös sellaisia työntekijöitä, jotka eivät erityisesti kaipaa vastuuta.

Pienessä yrityksessä työntekijöiden ja työnantajan välit ovat läheiset

Oivallus siitä, että työntekijät aistivat ongelmat joka tapauksessa, on tuonut työyhteisöön avoimuutta. Isoon yritykseen verrattuna Joensuu onkin melko lähellä työntekijöitään.

Tieto kulkee työntekijöiltä yrittäjälle, ja toisin päin. Kasvu on myös tuonut Joensuulle oivalluksen siitä, ettei kaikkea voi hallita itse.

Hän onkin tietoisesti ottanut hieman etäisyyttä kahvilan arkeen. Työntekijät pyörittävät kahvilaa, ja yrittäjä itse hoitaa esimerkiksi hallinnollista puolta. Salmi ja Joensuu pitävät päivittäin yhteyttä puhelimella tai sähköpostilla. He ovat tiivis työpari.

Hyviä välejä ja avointa viestintää voikin pitää yhtenä pienen yrityksen erityispiirteistä. Tiiviissä yhteisössä omistaja tai yrittäjä on työntekijöille tuttu, eikä hän jää yhtä anonyymiksi kuin suuressa yrityksessä saattaa käydä.

– Meidän vahvuutemme on byrokratian vähyys. Toimintamme on läpinäkyvää, eikä ole tarkkaa portaikkoa, miten asioissa edetään, Joensuu kertoo.

Pienessä yrityksessä tieto välittyy nopeammin, minkä ansiosta päätöksiä voi tehdä ketterästi ja nopeasti.

Työolobarometri vahvistaa: Pienissä yrityksissä välit ovat hyvät

Työ- ja elinkeinoministeriön juuri julkaisema Työolobarometri osoittaa samaa: Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä avoimemmat ja luottamuksellisemmat välit yrittäjällä ja työntekijällä ovat.

Tällaisessa työympäristössä työntekijät voivat vaikuttaa asioihinsa, kuten työtehtävien järjestelyihin.

– Pienissä työyhteisöissä on tyypillisesti helpompi säädellä työtahtia kuin suuremmissa, joissa työajan ja siten työtahdin seuranta on yleensä tarkemmin organisoitua eikä siten välttämättä niin joustavaa, lainopillinen asiamies Albert Mäkelä kertoo tuloksista.

Pienissä yrityksissä tietoa myös välitetään avoimesti. Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtajan Janne Makkulan mukaan pienten yritysten arkisten käytäntöjen ja lainsäädännön välille muodostuukin tietty ristiriita:

– On ristiriitaista, että lainsäätäjä rajoittaa sopimusvapautta juuri niillä työpaikoilla, joissa luottamus on hyvä ja tieto kulkee. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavissa yrityksissä on keskimäärin viisi työntekijää.

Hänen mukaansa tarvittaisiinkin joustavampia työmarkkinoita ja laajempaa sopimusvapautta.

– Erityisesti pienissä yrityksissä on hyvät edellytykset yhteiselle sopimiselle.

Työolobarometri on työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama tutkimus, jossa seurataan suomalaisen työelämän laatua ja kehitystä. Vastaajina vuonna 2015 oli 1113 yksityisen sektorin työntekijää.

Silja Eisto

Kyseinen monenkeskinen kauppamenettelysopimus (TFA-sopimus) koskee vientiin ja tuontiin liittyviä maksuja ja muodollisuuksia. Sen on tarkoitus vauhdittaa tullausta, vähentää turhaa paperityötä ja helpottaa tiedonkulkua ja ennakoitavuutta.

– Suomalaisten näkökulmasta keskeiset kauppakumppanit ovat ratifioineet sopimuksen. Sen pitäisi helpottaa kaupankäyntiä ainakin Venäjän, Yhdysvaltojen, Intian ja Kiinan kanssa, arvioi Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

Sopimus koskee kaikkia Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäseniä sitä mukaa, kun ne saavat sopimukset kansallisesti voimaan.

Sopimuksen ansiosta tavara liikkuu jatkossa rajojen yli tehokkaammin. Varsinkin Suomen tavarakaupan vienti ja tuonti koostuu sellaisista tuotteista ja komponenteista, jotka kulkevat tullirajojen yli useita kertoja.

– Sopimuksella pyritään alentamaan kauppakustannuksia esimerkiksi siten, että tullaukset voidaan tehdä netin kautta etukäteen, Palmgren kertoo.

Erityisesti pk-yritykset hyötyvät kauppamenettelyiden yksinkertaistumisesta ja kustannusten laskusta. Palmgrenin mukaan vientiprosessikulujen alentuminen helpottaakin suomalaistuotteiden pääsyä kansainvälisille markkinoille.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi, että sopimus voi vähentää yritysten kauppakustannuksia keskimäärin 12–17 prosenttia.

Yhden prosentin vähennys merkitsee globaalitasolla noin 40 miljardin dollarin säästöjä. Myös paperityötä vähentämällä saadaan selviä säästöjä, sillä noin 7 prosenttia kaupan arvosta hukkuu maailmanlaajuisesti paperityöhön.

Viime viikkoina Yrittäjä vinkkaa -palstan aiheina ovat olleet julkiset hankinnat. Palsta ilmestyy viikoittain. Orlando on toiminut yli kymmenen vuotta tilitoimistoyrittäjänä. Tällä hetkellä hän toimii konsulttina Orlando Consulting Oy:ssä.

1. Vuoden alusta hankintalaki uudistui. Mitä pk-yrittäjän on hyvä tietää lakimuutoksesta?

– Lain tarkoituksena on jakaa kilpailutettavia kokonaisuuksia osiin niin, että pk-yrityksetkin pääsevät entistä paremmin mukaan hankintoihin. Lisäksi on tarkoitus, ettei kilpailuttaja saa laittaa tarjouskilpailun ehtoihin liian tiukkoja edellytyksiä ja näin rajata sitä, kuka voi osallistua kilpailutukseen. Kynnysarvot kasvoivat 60 000 euroon.

2. Pienyritykselle kilpailuttamatta tehtävät pienhankinnat ovat usein realistisin vaihtoehto. Miten pk-yritys pääsee näihin käsiksi?

– Vantaalla ja jossain muissakin kunnissa on käytössä pienhankintatyökalu, HankintaSampo tai vastaava. Sen kautta kaupunki ilmoittaa pienhankinnat, ja sitä kautta ihan pienetkin pääsevät tarjoamaan.

3. Mitkä asiat yrittäjiä askarruttavat julkisiin hankintoihin osallistumisessa?

– Oletetaan, että se on hankalaa ja byrokraattista. Mielikuva on, että vain isot pystyvät osallistumaan. Minuun on oltu yhteydessä, kun kilpailutuksissa on ollut kohtuuttomia vaatimuksia liikevaihdosta tai henkilöstön kelpoisuudesta tai kaupunki on saattanut edellyttää vakuuden maksamista. Lisäksi se, että on kilpailutettu liian isoina kokonaisuuksina. Kaupunkien pitää lisätä huomattavasti palvelusetelin käyttöä. Silloin yksinyrittäjäkin pystyisi tarjoamaan palveluja.

4. Kuntalaki konserniyhtiöiden tilintarkastuksesta on muuttunut. Mikä ongelma tässä on pienyritysten kannalta?

– Kuntalaki edellyttää, että saman tilintarkastajan pitää tarkastaa myös konserniyhtiöt. Isoissa kaupungeissa se tekee valtavan ison kokonaisuuden. Suomessa on 4–5 yhtiötä, jotka pystyvät tarjoamaan. Aikaisemmin tytäryhtiöt saattoivat hankkia tilintarkastuksen itsenäisesti.

5. Paljon puhutaan kuntien osaamattomuudesta kilpailuttamisessa. Mikä lääke tähän tepsisi?

– Olisi hyvä, että hankintatoimi auttaisi toimialoja kilpailuttamisessa. Kilpailuttajia pitää kouluttaa. Yhteistarjouksen tekeminen on yrityksille työlästä, ja siksi vaiva pitäisi nähdä kaupungin puolella. Yhteistyökumppanin löytäminenkään ei aina ole helppoa. Yhteistarjouksen tekemisessä tarvitaan käytännössä juristia, kun pitää olla yhtenäiset tarjousehdot. Yrittäjien ja kaupungin vuoropuhelu on tärkeää. Kahden yrityksen kimppa voikin toimia.

6. Mitä yritys voi tehdä havaitessaan, että kunta on tehnyt suorahankinnan ja näin sivuuttanut kiinnostuneet yritykset?

– Pitää tuoda julkisuuteen ottamalla yhteys kuntaan tai paikalliseen yrittäjäjärjestöön. Mitä enemmän näitä tuodaan esille, sitä kautta saadaan vähennettyä. Hankinnat pitäisi saada avoimeksi.

7. Kunnat käyttävät palveluseteliä sote-palveluiden hankinnassa. Löytyykö sieltä kysyntää pk-yrittäjille?

– Palvelutarve lisääntyy yhä enemmän. Toivon, että kaupungit ottaisivat palveluseteleitä käyttöön ennakkoluulottomammin. Yksi esimerkki ovat kotiin tarjottavat perhe- ja vanhuspalvelut. Näissä palveluntarjoajat ovat usein yksinyrittäjiä ja pienyrittäjiä. Palvelusetelin avulla asiakkaalla olisi mahdollisuus valita se henkilö, joka käy kotona.

Riikka Koskenranta

Poliittinen vääntö Helsinki-Malmin lentokentästä varjostaa alueella toimivia yrityksiä.

Kentän kohtalo ratkaisee, joutuuko asemalla toimiva kelloalan yritys lopettamaan toimintansa Suomessa ja siirtymään ulkomaille.

De Motu Watches Oy on erikoistunut valmistamaan kelloja ilmailuympäristöön. Kellopaja rakentaa brändiään lujasti lentoaseman ympäristön varaan ja testaa kellojaan lentokentällä omilla lentokoneillaan. Sinne myös löytävät parhaiten yrityksen asiakkaat sekä eräät Keski-Euroopasta hankitut hienomekaaniset osat.

Näistä syistä Malmin kenttä on edellytys De Motu Watchesin toiminnalle Suomessa, toteaa toimitusjohtaja Markku Lehti.

– Pelko on olemassa, että tästä lähdetään. Suomesta ei löydy toista sellaista kenttää, mihin voisimme mennä. Tarvitsemme kaupunkikentän asiakkaiden ja brändin takia. Brändi vaatii, että voimme ylläpitää omaa koelentotoimintaa. Asiakkaamme tulevat meille usein omalla lentokoneella, Lehti listaa perusteita.

"Helsinki-Vantaa on byrokratian kehto"

Markku Lehden mukaan De Motu Watches tarvitsee ”lentokentän, jolla on nimeä”.

– Emme voi mennä mille tahansa lentokentälle keskelle korpea. Kentän on oltava historiallisesti merkittävä brändirakennuksen takia. Sen historiassa on oltava tapahtumia, joita voimme liittää brändirakennukseen. Tarvitaan ilmailuhenki, Lehti kiteyttää.

– Kauhava olisi loistava, siellä on hieno ympäristö ja merkittävä historia, mutta sijainti on meille huono. Asiakaskunta ei löydä sinne eikä tuotantoa voida pitää niin kaukana.

Kävisikö Helsingin kyljessä sijaitseva valtakunnan ilmailun lippulaiva?

– Helsinki-Vantaa on täysin poissuljettu, se on byrokratian kehto, siellä ei tapahdu mitään joustavaa toimintaa.

Helsingin kuntapolitiikasta on syntynyt huono kuva

Lex Malmi -nimellä kulkeva kansalaisaloite kentän pelastamiseksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Kansalaisaloite esittää Malmin tontin pakkolunastamista. Jos aloite ei mene läpi, Malmin kentän toiminta-aika päättyy vuonna 2019.

Malmin kohtalon monivuotinen käsittely on antanut Lehdelle huonon kuvan asioiden hoidosta Helsingissä.

– Prosessi on täysin käsittämätön, ei mitään logiikkaa. Näyttää siltä kuin päättäjillä olisi henkilökohtaisia etuja taustalla, Lehti äimistelee.

– Päätöksiä tehdään vastoin kenenkään halua ja ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.

Demokratia ei Lehden mielestä toimi lainkaan.

– On aivan sama ketä äänestää valtuustoon, vanha prosessi jatkuu. On kuin byrokratiaan eivät edes poliitikot pääsisi sisään. Joku byroo on tehnyt päätöksen, jota ei pysty muuttamaan.

– Jonkinlaista muutosta tähän tarvitaan. Helsinkiläiset eivät halua sulkea Malmia, mutta jollakin näyttää olevan se etu, että se suljetaan. Helsinki on taantumassa omituiseksi Neuvosto-kyläksi, Lehti ruoskii.

Puhtaasti ilmailuympäristöön kehitettyjä kelloja

De Motu Watches on tiettävästi kehittänyt ensimmäisenä maailmassa kiihtyvyys- eli G-mittarikellon, joka ilmaisee käyttäjäänsä kohdistuvan kiihtyvyyden. Laite ei ole Lehden mukaan vielä markkinoilla, vaan sen kehittely jatkuu.

– Kehittäminen on kallista ja monimutkaista. Projekti on kymmenen vuotta vanha, touhu ei ole nopeaa.

Puolentoista vuoden aikana kelloliike on tuonut tuotevalikoimaansa instrumenttikellojen sijasta parikymmentä puhtaasti ilmailuympäristöön soveltuvaa ajanilmaisinta.

– Niissä pääasia on toimintojen käytännöllisyys. Kun normaalisti valmistajat tekevät kelloja laajalle yleisölle, me kehitämme ja testaamme lentokentällä kelloja, jotka ovat nimenomaan ilmailuolosuhteissa helposti luettavia, ja niistä saa tarpeellisen tiedon.

Yrityksen tavoitteena kasvaa viidellä työntekijällä

Vuonna 2013 perustetulla, mutta tänä vuonna markkinoille tulleella De Motu Watches Oy:llä on palkkalistoillaan kolme työntekijää.

Näiden lisäksi kellosepät työskentelevät sivutoimisesti ja kaksi insinööriä on tukemassa kehitystoimintaa. Toimitusjohtajan mukaan vuoden loppuun mennessä yrityksen tavoitteena on työllistää kahdeksan henkilöä vakituisesti.

Juhani Ojalehto

Oululainen juontaja ja yrittäjä Lauri Salovaara on aloittanut tänään projektin, jonka pitäisi tehdä hänestä miljonäärin vuoden 2018 heinäkuuhun mennessä. Tapauksesta kirjoittaa Markkinointi&Mainonta-lehti.

Salovaaralla on 500 päivää aikaa hankkia eurot tililleen, mutta vielä hän ei tiedä miten.

– Asian ydin on siinä se, että kaikki lähtee nollasta. Ei siis niin, että käytetään mitään olemassa olevaa mahdollista varallisuutta. Jos ja kun tavoite täyttyy, se kertoo meille kaikille yhden asian. Jos minä onnistun siinä, kuka tahansa pystyy tekemään sen, Salovaara sanoo lehden haastattelussa.

Markkinointiosaaminen antaa hyvän pohjan

Salovaaran mukaan hän voi kerätä summan kokoon millä tahansa keinoilla, kunhan ne ovat moraalisesti ja eettisesti kestäviä. Salovaaran tausta on markkinointityössä, ja sitä hän aikoo hyödyntää projektissa.

– Tiedän, miten asioita brändätään ja miten niitä kannattaa markkinoida. Hyvin usein me teemme niin, että yksinkertaisesti markkinoimme vain tuotetta. Länsinaapuri ja Piilaakso sen sijaan markkinoivat hyvin pitkälle sitä, miltä tuntuu, kun sitä tuotetta käytetään ja kuinka paljon se helpottaa juuri sinun elämääsi. Tuon aina tällaisen näkökulman mukaan omiin markkinointikeisseihini.

– Mitä ilmeisimmin tämä tulee menemään siihen, että menen osakkaaksi yrityksiin. Tähän mennessä yllättävän moni on pyytänyt jo mukaan. Olen sanonut kaikille tähän mennessä ei. Lähdetään puhtaalta pöydältä.

Kurkota vielä hieman korkeammalle

Mahdollisuuden rajat voi saada selville vain yrittämällä mahdotonta, Salovaara filosofoi.

– Minulla on yksi klassinen esimerkki, jota käytän usein, kun olen puhumassa jossain tilaisuudessa. Pyydän kaikkia yleisön joukossa nostamaan oikean kätensä niin ylös kuin suinkin mahdollista. Sitten sanon, että nostakaa vielä vähän ylemmäs. Ja vielä vähän lisää. Sitten olen hetken hiljaa ja kysyn, että mitä epäselvää minun ensimmäisessä pyynnössäni oli. Enkö pyytänyt nostamaan käden niin ylös kuin mahdollista? Mutta silti jotain jäi vielä jemmaan.

Salovaaran mukaan tämä osoittaa sen, miten ihmiset pystyvät tekemään lähes aina vähän enemmän kuin he aluksi kuvittelivat.

– Kun aina johonkin juttuun laittaa sen kaksikymmentä prosenttia lisää, siitä kehittyy vuoden aikana aivan huima juttu. Kävele esimerkiksi kaksikymmenprosenttisesti pidempi työmatka joka päivä. Se ei ole iso panostus, mutta se voi johtaa isoihin asioihin.

Apuna neljä sparraajaa

Salovaaralla on hankkeessa apuna neljä neuvonantajaa: laskentatoimen professori, konsultti, teollisuusneuvos sekä tuotantoyhtiön perustaja.

Salovaaran pääsyä tavoitteeseen voi seurata reaaliaikaisesti tarkoitusta varten perustetulta nettisivulta.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Kansalaisten luottamus pääministeri Juha Sipilään (kesk.) on tullut selvästi alas kahdessa vuodessa, käy ilmi Yrittäjäsanomien Kantar TNS:llä teettämästä Luottamuspuntari-kyselytutkimuksesta.

Sipilän sijoitus luottamuspuntarissa (20 prosenttia) on suurin piirtein sama kuin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteellä (19) ja perussuomalaisten puheenjohtajalla, ulkoministeri Timo Soinilla (21.). Rinteeseen ja Soiniin kansalaiset luottavat samalla tavalla kuin vuoden 2015 mittauksessa. Ensi kertaa punnitukseen päässyt valtiovarainministeri ja puoluejohtaja Petteri Orpo (kok.) nauttii kärkipoliitikoiden nelikossa luottamusta kaikkein eniten (30 prosenttia).

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on luottamusmittauksessa ylivoimainen. Kun Sipilä, Soini, Orpo ja Rinne painivat noin 20­­–30 prosentin luottamusasteissa, Niinistön luku on huikeat 81 prosenttia. Luottamus Niinistöön on jopa lujittunut hieman kahdessa vuodessa.

Orpo on hoitanut tehtävänsä tasaisen varmasti

Orpon nauttima luottamus johtuu hyvästä tehtävien hoidosta ja suotuisista olosuhteista, sanoo politiikan tutkija Ville Pitkänen Yrittäjäsanomille. Pitkänen on työskennellyt useita vuosia Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksessa. Viime vuonna hän siirtyi tutkijaksi Ajatuspaja e2:een.

– Orpo on ollut puheenjohtajana verrattain lyhyen aikaa, ja hänen saamansa myönteiset arviot ennen puheenjohtajuutta ovat pysyneet, Pitkänen toteaa.

Valtiovarainministeriksi Alexander Stubbin (kok.) paikalle noussut Orpo oli Pitkäsen mukaan pidetty jo edellisessä tehtävässään sisäministerinä.

– Lisäksi hän on onnistunut pysymään kohujen ulkopuolella, eikä ole ollut toimintakykyyn liittyvien keskustelujen ytimessä.

Bernerin kohut osuvat myös Sipilään

Tutkija arvioi Sipilän heikentyneen luottamuksen selittyvän osin ajankohtaisilla tapahtumilla, osin yleisillä vaikutuksilla.

– Hallitus ja Sipilä ovat saaneet kielteistä julkisuutta mediakohuista. On päivän selvää, että tällaiset Terrafame- ja Yle-kohut luovat negatiivista mielikuvaa.

Yleisillä vaikutuksilla Pitkänen viittaa pääministeriyteen, johon kiinnittyy hallituksen toimintakykyyn liittyvä kielteinen keskustelu, riippumatta siitä, mitä ministeriä se koskee.

– Kun tehdään ehdotuksia ja perutaan niitä, syntyy vaikutelma, ettei hallitus ole toimintakykyinen. Se heijastuu koko hallitukseen, mutta pääministerillä on aina päävastuu.

– Anne Bernerillä (kesk.) on ollut omat kohunsa, mutta se, että Sipilä on seissyt hänen tukenaan, on voinut tuoda kielteisiä heijastusvaikutuksia.

Pääministerin kokema luottamuspula on tavallista

Pitkänen muistuttaa, että pääministerin suosion lasku on yleinen ilmiö.

– Jyrki Kataisen (kok.) suosio lähti laskuun viimeistään vuonna 2012. Kun Stubb astui hänen tilalleen, suosiolukemat laskivat entisestään.

– Jos ajattelee rakenteellista puolta, yleisnäkymään vaikuttavat taloudellisesti vaikeat ajat, jolloin tehdään taloutta kiristäviä päätöksiä, joista kansalaiset eivät tykkää.

Grafiikka kuvaa kärkipoliitikkojen luottamusta vastaajien sukupuolen mukaan.

Presidentin suosio ei yllätä tutkijaa

Presidentti Niinistö on ollut lukujen valossa erittäin luotettu toimija jo pitkään. Tukijan mukaan tässä näkyy suomalainen perinne.

– Presidentit nousevat tyypillisesti puoluepolitiikan yläpuolelle, arvojohtajiksi. Lukuja voi ihmetellä, mutta kun Tarja Halonen oli presidenttinä, hänen suosiolukunsa vaihteli 70–90 prosentin välillä.

Pitkänen sanoo odottavansa mielenkiinnolla, miten Niinistön käy, jos hän lähtee kampanjoimaan toiselle kaudelle.

– Niinistön valintaa voidaan pitää aika varmana, mutta on oletettavaa, että suosio jonkun verran laskisi. Halosen kohdalla vuonna 2006 tilanne oli vähän sama. 

Grafiikka kuvaa puoluejohtajien luottamusta omissa ja eri puolueiden kannattajissa.

Sipilä suosituin omien joukossa, vähiten kotona pidetään Rinteestä

Sipilän kotietu on vahvempi kuin muilla puoluejohtajilla. Keskustan kannattajista 78 prosenttia on sitä mieltä, että Sipilä on toiminut heidän luottamuksensa arvoisesti.

Kokoomuksessa Orposta näin ajattelee 68 prosenttia ja perussuomalaisissa Soiniin luotetaan lähes 70-prosenttisesti. Rinteen luottamusaste työväentaloilla on puntarin mukaan vain 52.

SDP:n sisällä on vetoa moneen suuntaan

Rinteen osittainen luottamuspula omien joukossa [ks. kuva] pohjaa tutkijan mukaan 2014 puoluekokoukseen, jossa Rinne haastoi puheenjohtaja Jutta Urpilaisen.

Vielä kolmisen vuotta myöhemmin, helmikuun alussa pidetty puoluekokous osoitti, että SDP:n sisällä on vetoa moneen suuntaan. Rinteellä oli puoluekokouksessa kaksi haastajaa.

– Kampanjan aikana puhuttiin, että Urpilaisen ja Rinteen vaali jätti paljon pahaa verta, Pitkänen toteaa.

Tutkija löytää SDP:n tilanteesta myönteistäkin. Vuoden 2015 vaalitutkimusaineiston mukaan SDP:n kannattajat antavat melko pienen painoarvon puoluejohtajalle äänestyspäätöstä tehtäessä.

– 42 prosenttia SDP:n kannattajista oli sitä mieltä, että puheenjohtajalla ei ollut lainkaan vaikutusta heidän puoluevalintaansa. Muissa puolueissa se oli alhaisempi, esimerkiksi keskustassa tätä mieltä oli 13 prosenttia.

– SDP:n gallupnousu on tapahtunut siitä huolimatta, että Rinteen suosio ei ole huipussa.

Grafiikka kuvaa kärkipoliitikkojen luottamusta vastaajien asuinpaikan mukaan.

Soinin arviot nousussa – puolueen suosio laskussa

Soinin erikoisuus on tutkijan mukaan se, ettei hänen luottamuksessaan ole tapahtunut merkittäviä muutoksia perussuomalaisissa, mutta hallituskumppaneiden arviot häntä kohtaan ovat parantuneet.

– Soini on ulkoministerin tehtäviä hoitaessaan osoittautunut luotettavaksi hallituskumppaneiden kannattajien silmissä. Varjopuolena on se, että puolueen oma kannatus on pudonnut aika tavalla, Pitkänen toteaa.

Kehittämisen paikat ovat viestinnässä ja toimintakyvyssä

Voisiko kvartetti ottaa Luottamuspuntarin tuloksista opikseen? Tutkijan mielestä ainakaan henkilön ominaisuuksien muuttamiseen ei kannata lähteä.

– Mielikuvien muuttamista ei pysty tempuilla tekemään.

– Jos Sipilä pystyy tunnistamaan viestinnällisiä heikkouksiaan, niitä kannattaa petrata, Pitkänen viittaa hallituksen toimivuuteen ja onnistumisiin yksittäisissä kysymyksissä.

– Paras keino vahvistaa asemiaan olisi, että omat toimet alkaisivat purra. Siinä syntyisi vaikutelma, että vaikka hallitus on tehnyt vaikeita päätöksiä, ne tuottavat niitä tuloksia, mitä on ajateltukin.

Pitkänen toteaa, että vaikeasti hallittavista ja ennakoimattomista asioista kuten viestinnästä on helpompi antaa ohjeita sivusta kuin toteuttaa niitä.

– Pitäisi pyrkiä välttämään erilaisia kohuja ja epäonnistumisia, joita on tullut useita putkeen. Mielikuvissa ne vaikuttavat heikentävästi.

Grafiikka kuvaa kärkipoliitikkojen luottamusta vastaajien ikäluokan mukaan.

Luottamuspuntari perustuu Mikael Pentikäisen Luottamus-kirjaan

Tutkimuksessa vastaajille esitettiin 18 luottamusta mittaavaa ominaisuutta ja pyydettiin kertomaan, kuinka hyvin tai huonosti ne sopivat neljän suurimman puolueen puheenjohtajaan, Sipilään, Soiniin, Orpoon ja Rinteeseen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös presidentti Niinistöä.

Luottamusta arvioitiin viidellä tekijällä, jotka ovat integriteetti, tahto, kyvykkyys, tulokset ja avoimuus. Lisäksi arvioitiin kehittämishalua, yhteiskuntavastuuta, mainetta ja rohkeutta.

Luottamuspuntari-kyselytutkimus on laadittu Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen Luottamus-kirjassaan rakentamalla mallilla. Kärkipoliitikkojen luottamusta on punnittu samalla menetelmällä kahdesti aikaisemmin, vuosina 2014 ja 2015.

Tutkimukseen vastasi 1040 henkilöä, ja sen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Aineisto kerättiin 27.1.–1.2.2017.

Juhani Ojalehto

Yrittäjäsanomat teetti Kantar TNS:llä tutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta työpaikoilla tapahtuvaan sopimiseen työntekijöiden ja työnantajien välillä. Luottamuspuntari-tutkimus toteutettiin helmikuussa. Siihen vastasi 1040 kansalaista.

Vastaajista 71 prosenttia on samaa mieltä, että työntekijöillä pitää olla yhdenvertainen mahdollisuus osallistua sopimiseen työpaikalla riippumatta järjestäytymisestä. Kymmenes vastusti väittämää.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, pitääkö työntekijöille ja työnantajille antaa mahdollisuus sopia työpaikoilla myös työehtosopimuksista poiketen. Vastaajista 65 prosenttia kannattaa mahdollisuutta sopia toisin, kun taas viidennes suomalaisista vastustaa tätä. Mahdollisuudella sopia työehtosopimuksista poiketen tarkoitetaan esimerkiksi työaikajärjestelyihin ja palkkausjärjestelmiin liittyviä asioita.

Minimipalkkoja matalammat palkat jakavat mielipiteitä

Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Jaakko Hyry nostaakin tuloksista esiin sen, että yleisellä tasolla suomalaiset kannattavat oikeutta sopia yhdenvertaisesti työpaikalla.

– Mutta on olemassa asioita, niin kuin minimipalkkakysymys, johon puuttumien on todella vaikeaa, koska sitä vastustetaan yleisemmin. Se kytkeytyy yleisemminkin keskusteluun työstä ja työn luonteen muuttumisesta, Hyry arvioi.

Neljännes vastaajista mahdollistaisi työskentelyn tessien minimipalkkoja matalammilla palkoilla ja lähes kuusi kymmenestä vastusti kyseistä väittämää.

Väittämä, että henkilöperusteista irtisanomista pitää helpottaa pieniltä yrityksiltä työllisyyden vuoksi, kerää reilun kolmanneksen tuen, kun taas 38 prosenttia on eri mieltä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan hänet yllätti tuloksessa se, että irtisanomissuojan höllentämisellä on niin vahva kannatus.

Paikalliselle sopimiselle vahva tuki, kannatusta myös vasemmistossa

Tulosten tarkastelu puoluekannatuksen mukaan tuo esiin eroja. 91 prosenttia kokoomuslaisista vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siinä, että työntekijöillä pitää olla yhdenvertainen mahdollisuus osallistua sopimiseen työpaikalla riippumatta järjestäytymisestä.

Kantar TNS:n tutkimuksessa keskustalaisista vastaajista 84 prosenttia kannattaa ja 11 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämästä. Seuraavaksi eniten kannatusta on perussuomalaisten piirissä, missä reipas enemmistö kannattaa yhdenvertaista mahdollisuutta sopia.

Vihreillä ja SDP:llä enemmistö vastasi myöntävästi, SDP:llä vain niukka enemmistö. Sen sijaan vasemmistoliitossa väittämän kannatus hupenee vielä hieman tästä. 

– Tutkimus osoittaa, että työpaikkasopimisella on erittäin laaja suomalaisten kannatus poliittisen kentän melkein laidalta laidalle. Suomalaiset ymmärtävät sen, että pitää olla mahdollisuus sopia toisin kuin työehtosopimuksiin on kirjattu, jos sitä molemmat osapuolet työpaikoilla haluavat, Mikael Pentikäinen tulkitsee.

Pentikäinen uskoo, että enemmin tai myöhemmin nämä paikallisen sopimisen muurit murtuvat, vaikka tällä vaalikaudella ei ehkä mitään isompaa tapahdu.

– Huomattavaa tässä on, että viidennes vasemmistolaisista ei osaa arvioida väittämää. Se on kysymyksenä sellainen, että ovat jääneet miettimään, mitä se tarkoittaa, Jaakko Hyry arvioi.

Suomalaiset eivät sulata syrjintää

Pitäisikö työntekijöille ja työnantajille antaa mahdollisuus sopia työpaikoilla myös työehtosopimuksista poiketen? Kokoomuksessa ja keskustassa tämä kysymys sai vankan tuen. Perussuomalaisistakin 65 prosenttia kannattaa väittämää. Vihreistä selkeä enemmistö kannattaa, kun taas demareista tasan puolet kannattaa. Vasemmistoliitossa enemmistö on vastaan. 

Kysymys työskentelystä minimipalkkoja alemmilla palkoilla saa selkeän kannatuksen kokoomuksessa, ja keskustassa lähes puolet kannattaa väittämää.

Yrittäjäjärjestön Pentikäinen on tyytyväinen, että tutkimuksen tulokset tukevat paikallista sopimista.

– Erityisen tärkeää on se, että ammattiyhdistysliikkeen jäsenkunta on valmis tekemään uudistuksia, jotka tuovat Suomeen lisää työtä.

Pentikäinen myös alleviivaa, että tulokset osoittavat myös sen, että suomalaiset eivät sulata minkäänlaista syrjintää työpaikoilla. Tutkimuksen puoluekohtaiset otokset ovat pieniä, joten puoluekohtaiset prosentit ovat suuntaa antavia.

Ammattiliitoissa vahva tuki yhdenvertaiselle sopimiselle

71 prosenttia STTK:n liittojen jäsenistä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että sopiminen pitää olla mahdollista yhdenvertaisesti riippumatta järjestäytymisestä. Akavalaisilla vastaava luku on lähes 75 prosenttia. SAK:laisissa vastaajissa kannattajia oli 53 prosenttia.

Sopiminen työehtosopimuksista poiketen ei ole Suomessa mahdollista tällä hetkellä. Lisäksi liittoihin kuulumattomat työntekijät eivät voi osallistua luottamusmiehen valintaan. Luottamusmies voi olla vain ammattiliiton jäsen, ja hänen valintaansa voivat osallistua vain toiset saman liiton jäsenet. Työntekijöistä kuuluu tällä hetkellä ammattiliitoihin runsaat 60 prosenttia.

Riikka Koskenranta

Potkukelkan istumapaikalla nököttää kiuas. Kun siihen heittää löylykauhalla vettä, se sihahtaa ja ilmaan nousee valkoinen höyrypilvi.

– Kiuasta voi lämmittää, ja kisojen ajan se pidetään kuumana, kertoo korjaamoalan Otto Motorin yrittäjä Tapani Rintala.

Miehellä on jo kattava maailmanmestaruustausta, sillä hän on osallistunut Multialla järjestettäviin potkukelkan MM-kisoihin 2000-luvun alusta lähtien.

– Se tuo mukavaa vaihtelua arkeen. Nykyään se on meille myös kevään aloitustapahtuma, yrittäjä kertoo.

Multian kunnan johtokin on lainannut kiuaskelkkaa Raahessa järjestettyihin MM-potkukelkkailun esikisoihin 12.2.2017.

Usein työt vievät sen verran aikaa, että valmistautuminen kisoihin jää viimeisiin iltoihin. Kelkan varustelu on kuitenkin tärkeä osa kisoja, ja vuosien varrella Rintala on kisannut myös moottoripyörän näköiseksi tuunatulla kelkalla.

Vähitellen yrityksen joukkue on kasvanut, ja nykyään siihen kuuluu parisenkymmentä tuttua ja ystävää.

– Olemme kerännee kaksikymmentä maailmanmestaruutta ja himmeämpiä mitaleja. Voittamista tärkeämpää on kuitenkin itse osallistuminen.

Saunateemainen potkuri on tuttu näky MM-kisojen hupiluokasta, jossa arvioidaan kilpailijoiden pukeutumista ja esiintymistä sekä menopelin koristelua. Kolmen hengen tiimit lykkivät viestikilpailussa kukin omalla tyylillään maaliin.

Kisoissa on myös muita sarjoja, kuten kilometrin, kolmen kilometrin ja kymmenen kilometrin matkat. Mahdollisesti myös maratonin voi potkia menemään. Näiden luokkien kelkat ovat jo perinteistä mummokelkkaa virtaviivaisempia.

Kisoissa on myös moottoriluokka. Rintalalla on jo sopiva moottori katsottuna, mutta se odottaa vielä käyttöä hyllyllä.

– Siitä saa kyllä jotain todella erikoisennäköistä aikaiseksi, yrittäjä suunnittelee.

Seuraavat MM-kilpailut järjestetään Multialla 10.–12.3.2017.

Silja Eisto

Yrityksen ovessa lukee Hematologia. Yrityksessä ei kuitenkaan tutkita veritauteja, vaan Nordsafety on kehittänyt uuden tavan, jolla työturvallisuuteen liittyvää tietoa jaetaan, kerätään ja analysoidaan mobiilisovelluksella. Fredrik Löfbergin yritys Nordsafety Oy toimii Maria 01:n startup-yhteisön päämajassa Helsingissä entisen Marian sairaalan tiloissa.

Entisessä sairaalassa toimii 76 yritystä ja sijoittajia, kokonaisuudessaan 370 henkilöä. Maria 01:n toimitusjohtaja Voitto Kangas kertoo tilankäytön tehokkuudesta.

– Jos siellä pystyy olemaan yrittäjä, menemme sinne. Käytämme pesuhuoneet, leikkaussalit, eli tämä tilkitään täyteen.

Suomessa eletään startup-kiihdyttämöbuumia. Niin myös Euroopassa. Euroopassa oli vuonna 2015 Voitto Kankaan mukaan 237 eri kiihdyttämöä. Määrä on joidenkin arvioiden mukaan pienempi riippuen siitä, miten kiihdyttämö määritellään.
– Tämä ala on räjähtänyt, vuonna 2015 Eurooppaan syntyi 26 kiihdyttämöä.

Yhtenä syynä lukuisille uusille kiihdyttämöille on Euroopan komission näille osoittama rahoitus.

Kiihdyttämöt tarjoavat resursseja, jotka madaltavat yrityksen aloittamisen kustannuksia ja varhaisen vaiheen rahoitusta ennen kuin yritys saadaan toimivaksi. Kiihdyttämössä yrittäjät voivat oppia konkareilta, löytää kokeneita mentoreita ja verkostoitua samanhenkisten ihmisten kanssa.

Startup Maria Oy on voittoa tavoittelemattoman yhtiö, jonka toimijat ovat Helsingin kaupunki, Startup-säätiö ja Helsingin Uusyrityskeskus ry.

Entisen sairaalan päärakennukseen levittäytynyt keskus on Pohjoismaiden suurin. Verrokkikohteita löytyy Euroopan isoista pääkaupungeista.

”Halusimme yrityksenä olla kiinni startup-ympäristössä”

Cherryontop kiihdyttämön kymmenen viikon ohjelma on ilmainen aikaisen vaiheen startupeille. Kiihdyttämön puuhamiehistä kolme on digitoimisto Franticin perustajia Sami Häkkinen, Toni Mielonen ja Panu Ervamaa. CherryonTopin päävetäjänä ja yhtenä perustajana toimii sarjayrittäjä Tiina Zilliacus.

Häkkinen on edelleen vahvasti kiinni 20-vuotiaan Franticin liiketoiminnassa. Mikä sai hänet ryhtymään kiihdyttämötoimintaan ja sijoittajaksi?

– Halusimme yrityksenä olla kiinni startup-ympäristössä. Näin voimme olla mukana sijoitusten muodossa tietyissä startupeissa ja jakaa keräämäämme kokemusta. Moni meistä on aiemmin tuomaroinut tai valmentanut erilaisissa startup-ohjelmissa.

Häkkisen mukaan heillä oli niistä hyviä kokemuksia.

Sami Häkkisen mukaan eniten kiihdyttämöstä hyötyy startup-yrittäjä, joka on ensimmäisen tai toisen yrityksensä kanssa liikkeellä. Ja yritys on vielä aika alkuvaiheessa.

Puolet palkasta pitsalla

Nordsafetyn yhdeltä perustajalta Fredrik Löfbergiltä ei ainakaan yrittäjäkokemusta puutu. Kyseessä on miehen viides luomus.

– Ensimmäisen yrityksen perustin kavereiden kanssa lukioaikana lukulomalla. Se oli it-firma ja teimme muun muassa Kotipizzalle sähköisen pitsapassin. He maksoivat puolet palkasta pitsalla.

Seuraava yliopistossa perustettu yritys ei saanut yhtään asiakasta.

– Ajattelimme, että pk-yritykset tarvitsisivat markkinatutkimusta. Siinä korostui myynnin tärkeys, kokeilu oli tärkeä oppi myynnin merkityksestä. Kun valmistuin, menin palkkatöihin ja vedin operatiivista bisnestä.

Löfbergillä oli ambitio siitä, että hän haluaa toimitusjohtajaksi ja sitä varten tarvitaan myyntikokemusta. Kolmas yritys syntyi työnantajan tarpeesta, kun oli kova resurssipula it-kehittäjistä. Niinpä Löfberg rekrytoi tekijöitä Lappeenrannan teknillisestä ylipistosta. Muutaman muun vaiheen kautta Löfberg, Timo Kronlöf ja Jani Virtala laittoivat pystyyn Nordsafetyn vuonna 2014.

Toimitusjohtaja Löfberg on tyytyväinen Mariaa 01:n tarjoomaan. Hän painottaa keskuksen hienoa fiilistä; sitä pöhinää, kun nälkäiset firmat tekevät uusia juttuja ja tavoittelevat kasvua.

– Täällä ei heijastu Suomen asenneilmasto, joka on paikoitellen ollut alakuloinen.

Yrityksen tuote on työturvallisuuden mobiilisovellus, joka helpottaa työturvallisuustiedon keräämistä ja valvontaa. Järjestelmässä seurataan interaktioita, joista käytetyimpiä on turvallisuushavainto.

Nordsafety menestyi Kasvupolku-kilpailussa vuonna 2015 ja sai palkinnoksi vuodeksi advisory boardin, eli startupia sparraavan asiantuntijaryhmän.

– Jos yritys miettii oikeasti kansainvälistymistä, niin kannattaa raapia kasaan asiantuntijaryhmä.  

Myös hallituksessa on ulkopuolisia hallitusjäseniä. Yritys keräsi viime kesänä 140 000 euroa rahaa siemenkierroksessa.  Rahoittajaksi lähti syndikaatti, eli yhteisö, jossa oli seitsemän yksityistä bisnesenkeliä. Mukana on Jukka Hienonen, SRV:n ja Finnairin entinen toimitusjohtaja.

Laajentuminen Benelux-maihin, Englantiin ja Saksaan on työn alla, ja sitä myötä rekrytointi on avoinna. Asiakkaita on jo Virossa, Italiassa ja Pohjoismaissa.

Startupin polku: Kiihdyttämöä, Tekesiä ja Maria 01 -yhteisö

Maria 01:n aulassa vilisee nuorehkoja ja nuorenmielisiä verkostoitujia ja puheensorina täyttää tilan.

Henkilökohtaista puhemediaa kehittävän Kieku Labs Oy:n perustajayrittäjä Sampsa Fabritius nauttii kohtaamisista samanhenkisten ihmisten kanssa.

– Maria 01:n etuna on, että täällä kohtaa ihmisiä, joita ei välttämättä muuten kohtaisi: lehdistöä, potentiaalisia yhteistyökumppaneja ja sijoittajia, Fabritius hehkuttaa.

– Autamme eri puhemedian toimijoita löytämään kuulijoita jutuilleen, ja toisaalta kuulijoita löytämään uusia juttuja. Hyödynnämme tässä koneälyä. Ansaintalogiikka on ekosysteemityyppinen.

Fabritius kertoo ansaintalogiikan olevan ongelmakohta podcast-puolella. Kieku.co -palvelun saa käyttöön ilmaiseksi, mutta premium-kuukausimaksulla saa lisätoimintoja. Kiekun perustajiin kuuluvat myös Juho Pennanen ja Veli-Pekka Kestilä.

Kiekun perustajat hakivat vinkkejä ja tukea kasvuun yrityksen alkutaipaleella NewCo YritysHelsingin Kasvuvalmennusohjelmasta keväällä 2016.

– Sen jälkeen olimme muutaman kuukauden Aalto Start-Up Center -kiihdyttämössä. Erityisesti haimme sieltä yksittäisiä vinkkejä.

Sampsa Fabritius puhuu myös neuvonantajaryhmän hyödyllisyyden puolesta, kuten Nordsafetyn perustaja. Kiekulla on myös ulkopuolisia hallitusjäseniä.

Maaliskuussa 2016 perustettu yritys on kehittänyt Kieku-palvelua kutsupohjaisesti ja siirtyy seuraavaksi beta-vaiheeseen.

Kieku sai kansainvälistymiseen Tekesin Tempo-rahoituspalvelun tukea. Tempo tunnettiin aiemmin KKS-rahana. Startup toteutti loppuvuodesta 2016 ensimmäisen rahoituskierroksen.

Fabritiuksella on pitkähkö Nokia- tausta, jolloin hän toimi avoimen lähdekoodin tuotekehityksessä ja myöhemmin erikoistui käyttäjälähtöiseen tuotekehitykseen.

FINAC (Finnish Business Acceleration Network) -yhdistys kokoaa verkkosivuillaan Suomen kiihdyttämöt. Yliopistojen yhteydessä on nuorille yrittäjille suunnattuja kiihdyttämöjä.

Startupeja synnyttämässä

Maria 01 startup-keskus Helsingissä toimii entisen Marian sairaalan tiloissa. Startup Marian toimitusjohtaja Voitto Kangas kertoo keskuksen, ei niin nöyrästä, tulevaisuuden visiosta.

– Ajatuksena on, että tänne syntyisi 100 000 neliöllä uutta tilaa. Käytännössä alueesta tulisi teknologia-alan startup-keskittymä. Tällöin tänne kannakselle pystyisi sijoittumaan 200 yritystä, mikä tarkoittaisi 20 prosenttia Suomen startupeista.

Nyt alue on kaavaluonnosvaiheessa. Keskuksesta käsin toimii kaksi kiihdyttämöä: Land in Chicago ja kansainvälinen Founder Institute.

CherryonTop Acceleratorin ensimmäinen pilottiohjelma alkoi tammikuussa. Kiihdyttämö sisältää yrityskohtaista valmennusta ja yhteisiä sessioita. Kymmenen viikon jälkeen on mahdollista päästä pitchaamaan sijoituksesta tai digitoimisto Franticilta saatavasta palvelupaketista.

Kiihdyttämön yksi perustaja ja Franticin perustaja Sami Häkkinen kertoo kiihdyttämötoiminnan olevan win-win-tilanne Franticille ja valittaville yrityksille.

– Tarjoamme suunnittelupaketteja, jolloin suunnittelijamme tarjoavat apuaan startupille, esimerkiksi visuaalisen ilmeen toteutuksen. Tekijämme pääsevät kiinni startupien haasteisiin ja voidaan oppia puolin ja toisin.

TEKSTI Riikka Koskenranta KUVAT Meeri Utti

Kuvassa: Sampsa Fabrotius ja Fredrik Löfberg

* Juttu ilmestyi helmikuun Yrittäjä-lehdessä.

– Ennakkoluuloton toimintakulttuuri antaa suomalaisyrityksille tilan innovoida. Tämä on meidän etumme digitalisaation aikakaudella. Yrityksemme tarjoavat muutoksen tekeviä tuotteita ja palveluita laajasti erilaisille asiakastyypeille. Pohjimmiltaan suomalaisyritysten ratkaisut auttavat käyttäjiään ulosmittaamaan maksimaalisen hyödyn digitalisaatiosta”, toteaa Finpron ICT-toimialan johtaja Hanna Marttinen-Deakins.

Suomesta löytyy esimerkiksi maailman kehittynein 5G-testiverkko, jonka puitteissa Nokian, Ericssonin ja Huawein kaltaiset globaalit toimijat tekevät yhteistyötä sekä keskenään että suomalaisten pk-yritysten kanssa. 5G:n lisäksi uusia ratkaisuja syntyy muun muassa robottibussihankkeilla, esineiden internetin laboratorioissa ja fintechin eli finanssiteknologian alalla. Kokonaisuutta tukee Suomen kansainvälisesti tunnustettu kilpailuetu yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välisessä yhteistyössä.

Suomessa 5G:n, esineiden internetin, keinoälyn ja virtuaalitodellisuuden kaltaiset muutoksentekijät on valjastettu ennakkoluulottomasti yritysten innovaatiotoiminnan käyttöön. Kehityksen edellä pysyminen vaatii suomalaisyrityksiltä jatkuvaa uudenluomista ja uusien teknologioiden hallitsemista, sillä digitalisaatio muuttaa maailmaa ennen näkemättömän nopeasti. Jo lähitulevaisuudessa edellä mainittujen teknologioiden välinen vuorovaikutus muuttaa digialan liiketoimintaympäristöä.

– Tarjoamme suomalaisyrityksille keskeisimpiä kilpailijoitamme varhaisemman mahdollisuuden hyödyntää tuoreimpia teknologioita kehitystyössään. Mallimme auttaa suomalaisyrityksiä kulkemaan digitalisaation aallonharjalla ja luomaan lopulta kaikkia hyödyttäviä uusia ratkaisuja”, sanoo Suomen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Finnveran vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä nousi viime vuonna 50 prosenttia lähes 15 miljardiin euroon. Vientiluottojen kysyntä puolestaan kasvoi peräti 74 prosenttia 12,5 miljardiin euroon.

Lisääntyneen kysynnän vetureina ovat erityisesti telakkateollisuus, tele- ja metsäsektori.
Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta uskoo kasvun jatkuvan myös tänä vuonna. Erityisrahoituslaitoksen rooli rahoittajana on noussut, sillä pankit eivät pysty tarjoamaan riittävää rahoitusta yritysten tarpeisiin. Yksi merkittävä syy tähän on kiristynyt pankkien sääntely.

Viimeaikaisia isoja kotimaisia hankkeita ovat olleet muun muassa investoinnit Metsä Groupin vetämään Äänekosken biotuotetehtaaseen sekä metsäyhtiö Kotkamillsiin. Haarasillan mukaan Äänekosken biotuotetehtaan rahoitusta Finnvera takaa 400 miljoonalla eurolla.

Yrittäjä-lehden selvityksen mukaan 1300 erikokoista yritystä on ollut rakentamassa Äänekosken biotuotetehdasta.

– Tällaisissa hankkeissa Finnvera pystyy tuomaan potkua investoinnin koko alihankintaketjuun Suomessa, Haarasilta kertoo.

Finnveran viennin rahoituksen taustalla vaikuttaa aina niin sanottu Suomen intressi.

Jos yritys ei ole sataprosenttisesti kotimainen, Finnvera tarkastelee yritystä muiden kriteerien pohjalta. Viejäyritys voi olla esimerkiksi Suomeen rekisteröity ja sen tuotekehityksestä suuri osa voi olla Suomessa.

– Emme jää kiinni teknisiin muotoseikkoihin, vaan pyrimme edistämään sellaista vientikauppaa, mikä on Suomelle tärkeää, Haarasilta sanoo.

Finnveran viennin rahoittamisen valtuudet nousivat vuodenvaihteessa. Vientitakuuvaltuus nousi 19 miljardista 27 miljardiin euroon ja vientiluottojen rahoitusvaltuus ja korontasausvaltuus 13 miljardista 22 miljardiin euroon.

Tamperelaislähtöinen ohjelmisto- ja it-yhtiö Vincit ilmoitti loppuvuodesta etsivänsä paikkaa noin sata henkilöä työllistävälle uudelle toimipisteelleen.

Ratkaisuun vaikutti kuntien tarjoamien puitteiden lisäksi tarjolla oleva osaaminen.

”Tärkein valintaperuste on sopivan työvoiman saatavuus, mitä kartoitetaan tarkoitusta varten avatuilla verkkosivuilla. Lisäksi Vincit on aloittanut keskustelut kyseisten kaupunkien kanssa, jotta uusi yksikkö saadaan perustettua mahdollisimman sujuvasti”, Vincit ilmoitti verkkosivuillaan marraskuun lopussa.

Vincit on nyt ilmoittanut, että se perustaa uuden toimipisteen kevään aikana Turkuun, jonne se hakee parhaillaan henkilöstöä Turun murteella ilmoituksessaan:

”Mee haeta meijä uurel Turun konttoril intohimost liiketoiminnan kehittäjä, kuka varmista, et meil on Turu seurulki simmoset asiakkat ja tyäntekijät, ketkä o huamen tyytyväisemppi ku tänäpe.”

Vincit kertoo, että Jyväskylä esimerkiksi karsiutui sen vuoksi, että seudulla on jo muita saman alan yrityksiä. Yhtiö olisi joutunut kilpailemaan työntekijöistä.

Useana vuonna Suomen parhaaksi työpaikaksi valitulla Vincitillä on tällä hetkellä noin 320 työntekijää Tampereella, Helsingissä, Palo Altossa USA:ssa sekä Savonlinnassa.

Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin 32 miljoonaa euroa. Viime lokakuussa pörssiin listautunut Vincit teki vuonna 2016 liikevoittoa yhteensä 4,4 miljoonaa euroa.

Kuntien elinkeinopolitiikka ja resurssit kilpailuvaltteja

Tutkija Jarkko Heinonen teki vuonna 2013 väitöstutkimuksen Kunnan yritysilmapiirin vaikutus yritystoiminnan kehittymiseen. Heinonen tutki 65 kunnan yritysilmapiiriä. Tutkimuksen mukaan kunnan elinkeinopolitiikka ja resurssien suuntaus ovat selkeitä kilpailuvaltteja, kun kunta haluaa uusia yrityksiä ja työpaikkoja.

Kasvavat yritykset myös kilpailuttavat kuntia julkisesti ja kertovat mille seuduille ne haluavat asettautua.

- Voi sanoa, että yritykset hyvin raadollisesti kilpailuttavat kaupunkeja ja kaupunkiseutuja ja edellyttävät vaitioloa ja edellyttävät, ettei hankkeista kerrota, kertoi Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen taannoin julkisuudessa.

Kunnat voivat vaikuttaa siihen, miten yrittäjiin suhtaudutaan, kun he asioivat kunnan hallinnon kanssa. Tutkija Jarkko Heinonen suosittelee, että kunnan ei pidä olla vain valvova viranomainen vaan enemmänkin konsultoiva asiantuntija.

Jari Lammassaari

AT&T:n mukaan perinteiset suojaukset eivät riitä, kun yhä useampi organisaatio ottaa käyttöön pilvipohjaiset palvelut. Yhtiön uusin raportti kuvaa, miten siirtyminen pilvipohjaisiin ratkaisuihin vaikuttaa tietoturvaan ja miten yritykset voivat parantaa tietojensa suojausta.

Liiketoiminnan turvaamisen kannalta on elintärkeää, että yritykset jatkuvasti parantavat tietoturvallisuuskäytäntöjään ja omaksuvat uusimmat kyberturvallisuuden ratkaisut. Tämä auttaa suojaamaan kiinteästi ja pilvipalveluihin tallennetut sekä aktiivisessa käytössä olevat tiedot.

Uusia kyberuhkia syntyy joka päivä. Kyselyn perusteella 50 prosenttia yrityksistä ei kuitenkaan ole päivittänyt kybersuojaustaan yli kolmeen vuoteen. Näennäisen yksinkertaisista uhista kuten roskapostista tai tietojen kalastelusta on tullut merkittävä uhka yrityksille.

AT&T kertoo estävänsä päivittäin 75 prosenttia omassa verkossaan kulkevasta sähköpostiliikenteestä epäilyttävän sisällön vuoksi. Tämä vastaa 400 miljoonaa roskapostiviestiä joka päivä.

Luvut vain kasvavat. Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla AT&T havaitsi 400 prosentin kasvun hyökkäyksissä, jotka etsivät haavoittuvuuksia IoT-laitteissa. Vuoden 2016 aktiivisuutta kuvastavat toistuvat IoT-ratkaisuihin keskittyneet hyökkäykset, jotka kohdistuivat kahteen Internet-palveluntarjoajaan.

Näin yritys voi suojautua

Päivitä tunnistuksen ja kirjautumisen hallintajärjestelmät. Uusilla teknologioilla pystytään rajoittamaan laitteen käyttö vain hyväksytyille käyttäjille. Ohjelmistokohtaiset rajaukset pääsyssä eri verkkoihin voi myös auttaa suojaamaan kriittisiä tietoja mahdollisilta hyökkääjiltä.

Analysoi uhat. Uhkien analyysijärjestelmät seuraavat koko verkon toimintaa. Muutosten tunnistaminen, kuten yllättävä kasvu dataliikenteessä tai uusi järjestelmään tullut käyttäjä, auttaa tunnistamaan ja torjumaan uhkia.

Siirry virtualisoituun turvaan. Ohjelmistopohjainen verkkoteknologia (SDN) merkitsee sitä, että suojaus voidaan ottaa käyttöön ja päivittää lähes reaaliaikaisesti ohjelmistojärjestelmien avulla. SDN auttaa suojaamaan pilveen tai fyysisesti tallennetut tiedot.

Muodosta valmiusryhmä yllättävien tilanteiden varalle. Valmis suunnitelma ja ryhmä ovat avainasemassa kyberuhkien toteutuessa. Nopea reagointi rajoittaa ja lieventää kyberhyökkäyksen vahinkoja.

Tarkempi kuvaus siitä, mille nykypäivän yritykset joutuvat alttiiksi ja miten siihen voi valmistua, löytyy julkaisusta The CEO’s Guide to Data Security.

Lähde: AT&T:n tuore tutkimus. Samansuuntaisia tuloksia löytyy myös kotimaisten alan yritysten tutkimuksista ja esimerkiksi Viestintäviraston julkaisusta Tietoturvan vuosi 2016

Pohjois-Savossa asuva Eila Kaijärvi–Pekkola oli ollut eläkkeellä pari vuotta, kun hän alkoi pohtia oman yrityksen perustamista, Yle kertoo.

Tiedustelukierros paljasti nopeasti, että monilla hänen ikäisillään eläkeläisillä oli vielä kiinnostusta tehdä töitä oman jaksamisensa mukaan.

Niinpä Senioriosaajat ky sai alkunsa. Yritys on toiminut pian kahdeksan vuoden ajan, ja sen työntekijät ovat eläkeläisiä. Enimmillään se on maksanut palkkaa 17 eläkeläiselle.

Yritys tarjoaa apua esimerkiksi ruuanlaittoon, lumitöihin, siivoukseen ja nurmikonleikkuuseen tai vaikka juttuseuraa asiakkaille.

Kotitalousvähennyksen korottaminen enteilee bisnekselle hyvää.

Yrittäjä itse keskittyy lähinnä kirjanpitoon, palkanlaskentaan ja laskutukseen. Yrittäjyys ja työskentely ovat Kaijärvi–Pekkolalle mielekästä tekemistä, joka auttaa jaksamaan.

– En oikein suosittele kenellekään, ettei tee mitään. Voi olla vapaaehtoistyössä, järjestöissä – minä halusin perustaa yrityksen.

Mikä vetää eläkeläisiä takaisin työelämään?

Ylen uutisessa kerrotaan, että yhä suurempi joukko suomalaisista eläkeläisistä palaa vanhuuseläkkeeltä takaisin töihin.

Työelämään paluun syinä saattavat olla halu tehdä jotain mielekästä, tavoite kerätä lisätienestejä tai pula alan osaajista. Moni eläköityvä on kerännyt arvokkaan vuosikymmenien kokemuksen alalta, jota nuoremmilla ei vielä ole.

Yksi selittävä tekijä on myös se, että eläkkeelle jäävät ovat entistä paremmassa kunnossa.

– Suomessa on vain vähän sellaista porukkaa, jolla eläke on niin pieni, että sen takia olisi pakko tehdä töitä, Eläketurvakeskuksen Jari Kannisto kertoi Ylelle.

Työskentely eläkeiässä onnistuu siten, että jättää vanhuuseläkkeen nostamatta tai jää ensin vanhuuseläkkeelle ja sen jälkeen hakeutuu takaisin töihin.

Erityisesti hoiva- ja kuljetusaloilla sekä asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevät palaavat tyypillisesti takaisin töihin.

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Kuluvan viikon aikana on ehditty perustaa jo 286 uutta yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Lielahdessa Tampereella M-realin entisissä tiloissa iranilainen yrittäjä on saanut valmiiksi marjatehtaan ensimmäisen prototyypin, uutisoi Ylöjärven Uutiset.

Laitteessa pyörii yhteensä 1 040 mansikantainta, ja ne kylpevät violetissa valossa.

– Led-valot on säädetty taajuuksille, jotka ovat optimaaliset marjan kasvulle. Jatkokehittelyäkin toki tehdään, yrittäjä kertoi lehden haastattelussa.

Ylöjärveläisen Amirlatifin ideoimassa kasvatusjärjestelmässä mansikantaimet on istutettu sylintereihin. Niiden sisällä ravinneliuos virtaa kasveille. Kyseessä on niin sanottu suljettu kierto, jossa ravinteita kierrätetään useaan otteeseen.

– Sanoisin, että kokonaisuus on jo nyt 95-prosenttisen toimiva, Amirlatifi kertoo.

Miehen yritysidea kohtasi alkutaipaleella paljon epäilyä. Nyt hän on kuitenkin saanut tehtaan ensimmäisen prototyypin valmiiksi, Tekes on myöntänyt Evergreen Farmin hankkeelle lainan ja vireillä on myös yhteistyö viiden korkeakoulun kanssa. Hankkeeseen on tulossa esimerkiksi korkeakouluharjoittelijoita.

Suunnitteilla on myös toinen, entistä isompi prototyyppi, jossa on 2 880 mansikantainta.

Amirlatifi kertoo, että teknologiaa on tarkoitus kehittää myös muuhun kuin marjojen kasvatukseen:

– Tarkoitus on testata kaikenlaista syötävää riisistä lähtien.

Tekesin uusimmassa Meanwhile in Finland -jaksossa Duudsonit testaavat sykehuippujaan suomalaisten terveysteknologian yritysten avulla.

Videolla Duudsonit kisaavat Porvoonjokeen tehdyllä avantoradalla, heinäpaalipyramidille kiipeämisessä ja Vuosaaren konttitorneissa pyöräilyssä.

Ideana on pitää sykkeet mahdollisimman matalalla. Firstbeatin lisäksi jaksossa ovat olleet mukana Suunto ja älysortseja valmistava Myontec.

Viime vuonna valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon voittanut Firstbeat tunnetaan jo ympäri maailmaa sen tarjoamista sykeanalyyseista.

– Yli 18 000 huippu-urheilijaa käyttää tuotteitamme ympäri maailmaa, esimerkiksi puolet NHL-joukkueista hyödyntää teknologiaamme. Myös työhyvinvointi on kasvava ala. Yli 200 000 työntekijää Pohjoismaissa ja Britanniassa on analysoinut elämäntapojaan Firstbeat-mittauksella, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Joni Kettunen.

Myös jaksossa mukana ollut Myontec toimii kansainvälisillä markkinoilla. 

Porvoolainen Maija Aatelo perusti oman pitsiin erikoistuneen yrityksensä 2000-luvun alussa. Hän joutui tuolloin jäämään osatyökyvyttömyyseläkkeelle MS-taudin takia.

– Minun tilanteeni on ollut erilainen verrattuna syntymästään saakka vammaisiin, koska olen ollut työelämässä.

Yrittäjyys oli hänelle keino päästä takaisin osaksi yhteiskuntaa.

– Kyllä se antaa jonkinlaisen jatkumon siitä, että on työelämässä. Ettei ole pelkästään taakka yhteiskunnalle, vaan myöskin haluaa antaa sille panoksen edelleenkin.

Yrittäjyys oli myös melko luonteva vaihtoehto työllistymiseen, sillä yrittäjänä hän voi säädellä työpäivän mittaa oman jaksamisensa mukaan.

– Illalla ei tiedä, miten huomenna jaksaa ja jaksaminen on rajoitettua, yrittäjä kertoo.

Aatelo työskentelee yrittäjänä kotoa käsin. Silloin tällöin hän käy myös messuilla myymässä tuotteitaan. Suunnitteilla on myös oma verkkokauppa.

Vammaisyrittäjyyttä on toistaiseksi tutkittu melko vähän

Myös valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimen teettämässä tuoreessa selvityksessä nousee esiin, että yrittäjyys on vammaisille toimiva tapa työllistyä.

– Vammaiselle tai osatyökykyiselle yrittäjyys on mahdollisuus: voi osallistua työelämään, parantaa toimeentuloaan, muokata itse työtavat ja työajat. Voi jopa olla niin, että toimintakyvyn rajoite ei yrittäjätyössä olekaan enää työkyvyn rajoite, arvioi Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Yrittäjyys voi selvityksen perusteella nostaa vammaisen tulotasoa, tuoda hänet tiiviimmäksi osaksi yhteiskuntaa sekä luoda uusia sosiaalisia kontakteja.

Myös yhteiskunnalle yrittäjyys on kannattavaa, koska työllistyminen lisää verotuloa ja vähentää sosiaalietuuksien käyttöä, selvityksessä kerrotaan.

Muita työskentelymahdollisuuksia on vammaisille vain vähäisesti. He ovatkin keskimäärin muita aktiivisempia yrittäjiä niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Täysin tarkkaa lukutietoa Suomen vammaisyrittäjistä ei ole.

Valtioneuvoston selvityksessä yhdeksi arvioksi määritellään noin 6 000–11 000 vammaisyrittäjää.

Yrittäjyyden esteet

Yrittäjiksi aikovat kohtaavat selvityksen mukaan melko samanlaisia esteitä kuin muutkin yrittäjiksi pyrkivät.

– Sinänsä vaikuttaa siltä, että vammaisen yrittäjän haasteet ovat usein varsin samat kuin muilla yrittäjillä: rahoitus, verkostoituminen, asiakkaiden löytäminen. Vammaisella henkilöllä tämän lisäksi saattaa toki olla vastassa myös liikkumiseen ja ennakkoasenteisiin liittyviä haasteita, Hellstén arvioi.

Myös Aatelo nostaa rahoituksen yrittäjyyttä hidastavaksi tekijäksi. Samoin omiin taitoihin luottaminen voi olla hänen mukaansa melko vähäistä.

Selvityksen perusteella myös koulutuksen puute, säästöjen vähäisyys ja rahoituksen hankinta ovat yrittäjäksi ryhtymistä hidastavia tekijöitä.

Sosiaalinen verkosto saattaa olla pieni, ja toisaalta huoli oman vamman vaikutuksesta työskentelyyn ja mahdollinen sosiaalietuuksien menetys suhteessa ansaittaviin yritystuloihin jarruttavat yrityksen perustamista.

Lisää helpotuksia tarvitaan

Aatelo on rakentanut yrittäjävuosien aikana verkostoa muihin yrittäjiin ja vammaisyrittäjiin. Vaikka jokaisella on omanlaisensa vamma, yrittäjyyden ongelmat ovat kuitenkin melko samanlaisia, ja niiden jakamisesta on apua. Vertaistukea hän on saanut myös Yritystä!-hankkeesta.

Aatelon mukaan kuntien ilmapiirissä ja yrittäjäksi kannustamisessa on vielä kehittämistä.

– Ei nähdä sitä, että se loisi mahdollisuuden tuoda verotuloja ja itsenäisyyttä. Minusta se on iso asenneongelma, joka on nimenomaan viranhaltijoiden puolella.

Esimerkiksi henkilökohtaista apua tai kuljetuspalveluita tulisi hänen mukaansa saada helpommin.

Yrittäjävuodet ovat nostaneet esiin myös satunnaisen työvoiman tarpeen. Aatelon mukaan monella vammaisyrittäjällä olisi silloin tällöin tarve saada apua yrityksen toimintaan. Vain harva uskaltaa nimittäin palkata työntekijän.

– Pitäisi luoda työpooleja tai osuuskuntatoimintaa, josta voisi ostaa pieniä määriä työpanoksia. Jos pyörittää verkkokauppaa, voisi hankkia pakkaus- ja postitusapua tarpeen mukaan vaikka vain kerran viikossa.

Selvityksessä keskeisimmiksi yrittäjyyden edistämiskeinoiksi nousivat yrittäjyyskoulutus, vammaisten yrittäjien verkostoituminen ja onnistuneista yritystarinoista kertominen.

Myös selvityksen mukaan työntekoa tukevien välineiden ja avustavien henkilöiden saatavuuden ja käytön edullisuuden tulisi olla hyvät.

Silja Eisto

Suomen Yrittäjien aluejärjestöt ovat keränneet tietoja yrittäjäehdokkaista. Viime vaaleissa yrittäjätaustaisia ehdokkaita oli jopa 5733 henkilöä. Tietojen kerääminen on vielä kesken, ja SY:n keräämä lista sisältää noin 550 yrittäjäehdokasta. Viime kuntavaaleissa läpi meni 2020 yrittäjää.

Insinööritoimistosta näyttelijäntyöhön

Yrittäjäsanomat on käynyt läpi ehdokaslistoja ja poiminut muutamia julkkisehdokkaita eri puolelta maata. Helsingistä ehdolle ovat asettuneet näyttelijä ja Silvopleen ravintoloitsija Satu Silvo (vihr.), näyttelijä-juontajayrittäjä Jasmin Hamid (vihr.) sekä politiikasta tunnettu, myös peruspalveluministerinä vuosina 2000–2002 toiminut, Tietokeino Oy:n Osmo Soininvaara (vihr).

Turusta ehdokkaaksi on lähtenyt kiinteistönvälittäjä Jethro Rostedt (kok.). Kanta-Hämeessä yrittäjäpuoluetta kasvattaa Kaisa Liski LKV OY:n Kaisa Liski (kesk.) Hausjärveltä. Lisäksi on monia jo useamman kauden valtuutettuna toimineita, kuten Vantaan kokoomuksen listoilla Entertainment Capital Finland Oy:n Lasse Norres. Kuopiosta Tuotantotalo Turpatalli O:n yrittäjä Ismo Apell (kesk) pyrkii kaupunginvaltuustoon.

Yrittäjiä on lukumääräisesti paljon valtuustoissa: kuluvalla valtuustokaudella 20,9 prosenttia valtuutetuista on yrittäjätaustaisia ihmisiä.

Nämä ovat ne vaikuttamisen paikat valtuustotyössä

Salatut elämät -tv-sarjasta julkisuuteen tullut Tesian agentuurin yrittäjä Jasmin Hamid on ollut kaksi kautta mukana Helsingin valtuustossa, joista ensimmäisen kauden varavaltuutettuna.

Mitkä asiat koet tärkeimmäksi ensi kauden valtuustotyössä?

– Kaupungin elinvoimaisuus on mulle todella tärkeä juttu. Olen puhunut paljon siitä, että lakisääteisten tehtävien lisäksi on huolehdittava Helsingin säilymisestä elinvoimaisena yrityksille ja matkailijoille myös tulevaisuudessa.

Hamidin mukaan on tärkeää, että kaupungista löytyy muitakin tulolähteitä kuin kunnallisvero ja valtionosuus.

Kuntavaaliehdokas Aninkaisten Kiinteistövälitys Oy:n Jethro Rostedt on tuttu kasvo muun muassa Nelosen Kauppaneuvos Jethro -tv-ohjelmasta. Turkulainen yrittäjä nostaa ensi valtuustokauden kaksi kärkiasiaa esiin.

– Päätöksenteon nopeuttaminen ja järkeistäminen ovat tärkeitä asioita. Ja toisena Turun kehittäminen Suomen yrittäjäystävällisimmäksi kaupungiksi.

SY:n puheenjohtaja: Kunta pysyköön poissa markkinoilta

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen on ehdolla kotikaupungissaan Seinäjoella. Mäkynen kertoi ehdokkaaksi asettumisestaan Facebookissa eilen, jolloin ilmoittautumisaika päättyi. Hän sanoo Yrittäjäsanomille tehneensä päätöksen viime tingassa.

– Kun tieto levisi, etten vielä ole mukana, alkoi tulla joka puolelta yhteydenottoja. Se vaikutti [päätökseen] siinä kohtaa, ja onhan homma kiinnostavaa, mutta kyllä suurin syy [lähteä kuntavaaleihin ehdolle] on varmasti uuden kunnan rooli eli elinvoiman ylläpitäminen, Mäkynen perustelee ratkaisuaan.

Viime aikoina kolme kautta valtuutettuna vaikuttanutta Mäkystä on häirinnyt uuden kunnan roolin vähättely.

– Ihan kuin vain sote-tuotanto olisi kunnalle tärkeää ja nyt kun se poistuu, ei muka jää mitään päätettävää. Ei, kun nyt kunta voi oikeasti vaikuttaa menestykseensä.

Teemojensa osalta Mäkynen sanoo jatkavansa samoilla kuin aiemmilla kerroilla.

– Olen tiukasti sitä mieltä, että kunta on mahdollistaja ja edellytysten luoja. Kunta pysyköön poissa markkinoilta. Tässä meillä on todella paljon tekemistä.

Kampanjointia Mäkynen odottaa jo innolla.

– Makkarakojuilla ihmisten kanssa puhuminen näistä asioista on hemmetin mukavaa – kun vain saadaan ihmiset kiinnostumaan oikeista asioista.

Yrittäjäjärjestön paikallisyhdistykset järjestävät ympäri Suomen kuntavaali-iltoja kevään mittaan, jossa kuntavaaliehdokkaat ja yrittäjät pääsevät keskustelemaan oman alueen tulevaisuudesta.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9. huhtikuuta 2017. Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.—4.4.2017

Riikka Koskenranta

Juhani Ojalehto