Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 16.3.–22.3. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 144 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,9 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 199 840 euroa.

Hallituksen esitysluonnos ulkomaalaisten startup-yrittäjien oleskeluluvasta ja oleskelulupajärjestelmän kehittämisestä on lähtenyt tänään torstaina lausuntokierrokselle.

Esitettyjen lakimuutosten tarkoitus on tukea yrittäjyyttä, korjata ulkomaalaislainsäädännön puutteita maahanmuuton osalta ja sujuvoittaa oleskelulupaprosessia.

Ennen kaikkea esitettyjen muutosten olisi tarkoitus helpottaa kansainvälisten yrittäjien ja asiantuntijoiden tuloa Suomeen.

Esityksessä on huomioitu varsinkin startupyrittäjät, joita varten esityksessä ehdotetaan uutta menettelytapaa.

Oleskelulupa myönnettäisiin heille pidemmäksi ajaksi kuin tavallista. Ensimmäisen luvan voisi saada suoraan kahdeksi vuodeksi. Sen jälkeen luvan voisi uusia.

Tavoitteena on, että oleskelulupa voitaisiin myöntää nopeutetulla aikataululla jopa parissa viikossa. Jatkossa Maahanmuuttovirasto myöntäisi luvan, mutta innovaatiorahoituskeskus Tekes tekisi yrityksen liiketoimintamallista lausunnon. Sen tarkoitus olisi varmistaa, että yrityksellä on edellytykset nopeaan kansainväliseen kasvuun.

Vastaava roolijako on käytössä myös Tanskassa. Lakiluonnoksen pohjana onkin Tanskassa käytetty malli ja muista maista saadut kokemukset.

Oleskelulupa ei edellyttäisi nopeita tuloja

Lakiesityksessä on myös tuotu esiin, ettei oleskeluluvan saaminen edellyttäisi yritystoiminnasta heti alkuvaiheessa tuloja. Lain edellyttämä toimeentulo Suomessa elämiseen voitaisiin osoittaa myös muilla varoilla, kuten säästöillä. Myös perheenjäsenet voisivat tulla Suomeen, jos toimeentulo on kunnossa.

Lakiesitys muuttaisi samalla kertaa elinkeinonharjoittajan oleskelulupa yrittäjän oleskeluluvaksi, eikä yritysmuodolla olisi enää merkitystä luvan myöntämiseen. Luvan voisi jatkossa saada myös osakeyhtiöyrittäjä.

Valmistelun etenemisestä kerrotaan myös Twitterissä tunnisteella #ulkomaisetosaajat

LähiPuoti Remes Oy:n Kimmo Remes kysyy, miksi maahan saa tuoda sellaista lihaa, jota täällä ei saa tuottaa.

– Suomalainen tuotanto on hyvin rajattua ja säänneltyä, mutta silti maahan saa tuoda tavaraa, joka on tuotettu ihan erilaisilla säännöillä kuin mitä laki sanoo suomalaisille tuottajille.

Kotimaiset tuottajat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa ulkomaisen tuottajan kanssa.

– Suomalainen tuotantomalli on lähtökohtaisesti hiukan kalliimpaa. Porsaansaparoa ei myöskään typistetä, eikä käytetä antibiootteja turhaan.

Asetus määrää suomalaisin menetelmin tuotettua lihaa valtion keittiöihin

Remeksen yritys palkittiin vuonna 2014 Vuoden Lähiruokateko -palkinnolla Lähi- ja Luomu­ruokamessuilla. LähiPuoti Remes on lähiruokatukku ja sen asiakkaita ovat ammattikeittiöt ja myymälät. Yritykseen kuuluu myös LähiPuodin Herkut -myyntipisteet kuluttajille.

Suuria brasilialaisia lihataloja on jäänyt kiinni mädän lihan viennistä. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran eilisen tiedotteen mukaan tähän mennessä ei ole saatu viitteitä siitä, että Suomen markkinoilla olisi kuluttajille vaarallista brasilialaista lihaa.

– Kyllä tämäntyyppinen kohu aina vaikuttaa kotimaisten tuotteiden kysyntään. Meillä on oma asiakaskuntanne, ja he ostavat sitä tiettyä tavaraa kauttamme oli kohuja tai ei, Kimmo Remes sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomessa valtion keittiöissä pitää käyttää porsaanliha- ja broilerituotteita, jotka ovat suomalaisin menetelmin tuotettuja, esimerkiksi liha ei saa olla nokkatypistettyä broilerinlihaa. Mutta kuntasektorilla hankintaohje on vielä suositusasteella.

Kotimaisen lihan alkuperän pystyy jäljittämään tilalle asti ja teurastuserään asti.

Laskelmia hankintojen keskittämisestä lähialueelle

Remes kertoo, että Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa on laskettu julkisten keittiöiden paikallisten ostojen aluetaloudellisia vaikutuksia. Remes on ynnäillyt laskelmia.

– Jos Kanta-Hämeen kunnat keskittäisivät hankinnoistaan lähialueen tuotteisiin yhteensä kaksi miljoonaa euroa per vuosi, toisi se alueelle suoraan 20 ja välillisesti 48 uutta työpaikkaa. Tuloveroja kunnat saisivat noin 340 000 euroa vuodessa.

– Työllistävä vaikutus vaihtelee jonkin verran alueittain, eli siinä on otettu huomioon muun muassa tuotantopaikat.

Hän kertoo, että esimerkiksi Jokioisissa ja Tammelassa lähiruoan osuus tällä hetkellä on noin 20 prosenttia kaikista elintarvikehankinnoista.

LähiPuoti Remeksen kehittämä aluetukku -toimintamalli tarkoittaa, että tuotteet hoituu yhdellä tilauksella, yhdellä toimituksella ja yhdellä laskulla suoraan tilalta asiakkaalle.

Riikka Koskenranta

Kampanjan tavoite on kannustaa yrityksiä ja työnantajia monikulttuurisuuteen tuomalla esiin käytännön yrityskokemuksia ja menestystarinoita.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki suomalaiset yritykset koosta ja toimialasta riippumatta 20.1.–31.5.2017. Osallistuvat yritykset vastaavat kyselytutkimukseen, joka mittaa yritysten organisaatiokulttuuria ja monikulttuurista avoimuutta ja kyvykkyyttä.

Osallistumalla kyselytutkimukseen yritys saa esimerkiksi yhteenvedon omista tuloksistaan sekä kutsun kampanjan palkintogaalaan. Tulokset voivat auttaa esimerkiksi markkinoinnissa.

Kilpailijat jaetaan koon perusteella kolmeen kategoriaan: pieniin (alle 50 työntekijää), keskikokoisiin (50–250 työntekijää) ja suuriin yrityksiin (yli 250 työntekijää).

Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista yrityksistä kyselytutkimuksen yhteenvedon, yritysten taloudellisen tilanteen sekä tulevaisuudennäkymien perusteella.

Tulokset julkistetaan 5.10.2017 Helsingissä järjestettävässä palkintogaalassa.

Kilpailun tarkoitus on tunnistaa ja palkita yrityksiä ja työnantajia, jotka ovat menestyneet työyhteisön monikulttuurisuudessa ja sen hyödyntämisessä.

Tuomariston puheenjohtajana toimii Skanska Oy:n henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä. Muina jäseninä ovat työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen ja Opteam Oy:n toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen. Tuomariston asiantuntijaedustaja on itim Internationalin Managing Director Egbert Schram.

Kyseessä on Helsingin seudun kauppakamarin COME-projektin, Keskuskauppakamarin ja työ- ja elinkeinoministeriö järjestämä kampanja.

– Haluamme olla yrittäjien pulssilla, kuulla ja tukea heitä, olipa kyseessä juuri toimintansa aloittanut tai kokenut yrittäjä. Haemme tietoa ja oppia yrittäjiltä - toisaalta haluamme välittää tietoa yrittäjäjärjestöstä ja palveluistamme, kenttäjohtaja Mari Kokko Suomen Yrittäjistä sanoo.

Kokon itsensä tavoitteena on soittaa vähintään sata puhelua viikon aikana. Soittoluurit korvilla on viikon aikana myös moni muu järjestössä, esimerkiksi toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, jonka ajatuksista soittokampanja sai alkunsa.

– Yritämme tavoittaa kampanjalla peräti 10 000 yrittäjää eri puolilta Suomea. Puheluita soittavat paikallisyhdistystemme, aluejärjestöjemme ja keskusjärjestön väki, Kokko kertoo.

Hän kiittää jo ennakkoon paikallisten yrittäjäyhdistysten intoa osallistua soittokampanjaan. Kokko kertoo, että sadat yrittäjäjärjestön luottamushenkilöt eri puolilta Suomea osallistuu soittokampanjaan.

– Tämä on puhetta yrittäjiltä yrittäjille, Mari Kokko iloitsee.

Yrittäjäjärjestön luottamushenkilöiden lisäksi noin 150 toimihenkilöä keskusjärjestöstä ja alueilta osallistuu kampanjaan ja soittaa yrittäjille.

"Löydämme kipupisteitä"

Yrittäjäjärjestöllä on hyvä perustuntuma yritysten ja yrittäjien tilanteesta arkityön sekä tutkimusten kautta, mutta tuoreiden tietojen, tarpeiden ja toiveiden kerääminen näin isolla soittokampanjalla on uutta.

– Tämä kampanja lähtee yrittäjien tarpeista. Kun teemme 10 000 soittoa, niin löydämme kipupisteitä, esimerkiksi verotukseen ja lainsäädäntöön liittyviä ideoita ja toiveita, Mari Kokko kuvailee.

Kokko tietää, että yrittäjillä on kiire, mutta hän toivoo, että mahdollisimman monella on aikaa jutella kampanjan soittajien kanssa. Hän muistuttaa, että yrittäjien tarpeiden kuuntelusta ovat lähteneet liikkeelle muun muassa Suomen Yrittäjien ajama yrittäjävähennys ja maksuperusteinen alv, mitkä astuivat voimaan tämän vuoden alusta.

– Soittokampanjassa voimme vastata yrittäjien kysymyksiin ja kertoa, miten järjestö voi heitä auttaa. Saamme varmasti myös paljon vinkkejä siitä, mitä yrittäjät järjestöltään toivovat, Mari Kokko sanoo.

– Haluamme samalla kuulla myös sen, miten yrittäjät voivat ja jaksavat, Kokko painottaa.

Yrittäjien vastaukset kirjataan ylös, lajitellaan excel-taulukoihin ja analysoidaan. Työ johtaa konkreettisiin toimiin muun muassa yrittäjäjärjestön edunvalvonnassa ja viestinnässä.

Jäseniä yrittäjäjärjestössä on yli 100 000, joten kaikille ei ehditä tällä kertaa soittaa. Ajatuksena onkin soittokierroksen jatkaminen ensi vuonna ja muutenkin tulevaisuudessa.

– Jos käy niin, että puhelua ei nyt kuulu, mutta asiaa meille olisi, kannattaa ilman muuta ottaa yhteyttä joko omaan paikallisyhdistykseen, aluejärjestöön tai tänne Helsingin toimistolle, Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko vinkkaa.

– Me kaikki haluamme kuunnella, tukea ja auttaa yrittäjiä, Mari Kokko kiteyttää kampanjan ajatuksen.

Jari Lammassaari

Vuonna 2016 Suomessa tehtiin 115 yrityskauppaa, joiden arvo oli yhteensä 12,3 miljardia euroa.

Pohjoismaisten yrityskauppojen tekeminen kasvoi 16 prosentilla vuodesta 2015. Kauppoja tehtiin 989, ja niiden arvo oli 58,8 miljardia euroa. Luvut perustuvat Mergermarketin vuosittaiseen tutkimukseen.

– Vuonna 2016 saimme nähdä suurimman määrän yrityskauppoja Pohjoismaissa sitten vuoden 2001, jolloin aloimme kerätä tietoja tehdyistä kaupoista. Yleisesti ottaen Pohjoismaissa yrityskauppamarkkina kasvaa tasaisesti, ja tehtyjen kauppojen lukumäärä on kasvanut vakaasti. Turbulentissa makrotaloustilanteessa sijoittajat näkevät Pohjoismaat usein tasaisena ja houkuttelevana investointikohteena, minkä uskoisin vaikuttavan positiivisesti myös vuoteen 2017, kertoo liiketoiminnan kehityksestä vastaava Kasper Viio Mergermarket Groupista.   

Suomessa yrityskauppojen arvo oli viime vuonna 12,3 miljardia euroa. Se on 2,5 kertaa enemmän kuin vuonna 2015.

Investoinnit suomalaisiin yrityksiin olivat kolmanneksi korkeimmat Pohjoismaissa Ruotsin ja Norjan jälkeen. Tutkimuksen perusteella kiinalaisen Tencentin sijoituksella Supercelliin oli merkittävä vaikutus Suomen yrityskauppamarkkinaan.

Yrityskauppojen arvoa tarkasteltaessa Ruotsi oli Pohjoismaista kaikkein sijoitetuin. Kauppoja tehtiin siellä 326, ja niiden arvo nousi 24,6 miljardiin euroon.

Ruotsissa kasvua tuki erityisesti brittiläisen Mylanin 8,9 miljardin kauppa lääkealan Medanista.

– Ruotsi houkuttelee sijoituksia myös vuonna 2017, koska kruunu on heikentynyt euroon nähden, mikä tekee markkinasta houkuttelevamman kansainvälisille sijoittajille. Norja puolestaan kärsii öljyn hinnan laskusta, mikä muuttaa yrityskauppojen painopistettä energiasektorilta muun muassa ohjelmistoyhtiöiden hyväksi, Viio jatkaa. 

Kuluva vuosi on käynnistynyt yrityskauppojen osalta melko hitaasti.

Vuonna 2016 Suomessa tehtiin 115 yrityskauppaa, joiden arvo oli yhteensä 12,3 miljardia euroa.

Pohjoismaisten yrityskauppojen tekeminen kasvoi 16 prosentilla vuodesta 2015. Kauppoja tehtiin 989, ja niiden arvo oli 58,8 miljardia euroa. Luvut perustuvat Mergermarketin vuosittaiseen tutkimukseen.

– Vuonna 2016 saimme nähdä suurimman määrän yrityskauppoja Pohjoismaissa sitten vuoden 2001, jolloin aloimme kerätä tietoja tehdyistä kaupoista. Yleisesti ottaen Pohjoismaissa yrityskauppamarkkina kasvaa tasaisesti, ja tehtyjen kauppojen lukumäärä on kasvanut vakaasti. Turbulentissa makrotaloustilanteessa sijoittajat näkevät Pohjoismaat usein tasaisena ja houkuttelevana investointikohteena, minkä uskoisin vaikuttavan positiivisesti myös vuoteen 2017, kertoo liiketoiminnan kehityksestä vastaava Kasper Viio Mergermarket Groupista.   

Suomessa yrityskauppojen arvo oli viime vuonna 12,3 miljardia euroa. Se on 2,5 kertaa enemmän kuin vuonna 2015.

Investoinnit suomalaisiin yrityksiin olivat kolmanneksi korkeimmat Pohjoismaissa Ruotsin ja Norjan jälkeen. Tutkimuksen perusteella kiinalaisen Tencentin sijoituksella Supercelliin oli merkittävä vaikutus Suomen yrityskauppamarkkinaan.

Yrityskauppojen arvoa tarkasteltaessa Ruotsi oli Pohjoismaista kaikkein sijoitetuin. Kauppoja tehtiin siellä 326, ja niiden arvo nousi 24,6 miljardiin euroon.

Ruotsissa kasvua tuki erityisesti brittiläisen Mylanin 8,9 miljardin kauppa lääkealan Medanista.

– Ruotsi houkuttelee sijoituksia myös vuonna 2017, koska kruunu on heikentynyt euroon nähden, mikä tekee markkinasta houkuttelevamman kansainvälisille sijoittajille. Norja puolestaan kärsii öljyn hinnan laskusta, mikä muuttaa yrityskauppojen painopistettä energiasektorilta muun muassa ohjelmistoyhtiöiden hyväksi, Viio jatkaa. 

Kuluva vuosi on käynnistynyt yrityskauppojen osalta melko hitaasti.

Seinäjoen seutukunta voitti Suomen paras alue yrittäjille -tittelin kolmannen kerran peräkkäin. Tämä innoitti paikalliset ideoimaan oman yrittäjätempauksen, Ilkka uutisoi.

Into Seinäjoki Oy:n tavoitteena on saada kuvaan vähintään tuhat alueen yrittäjää.

– Idea syntyi viime kesänä, kun OmaSP Stadion valmistui. Mietin, mikä voisi olla tarpeeksi hullu, mutta samalla realistinen tempaus, jolla tekisimme kaikille koko maassa tiettäväksi, mikä on yrittäjyyden ykköskaupunki Suomessa. Suomen suurin yrittäjien ryhmäkuva kuulosti idealta, joka aiheuttaisi sopivaa positiivista rytmihäiriötä, kertoo viestintä- ja markkinointipäällikkö Sanna Männikkö Into Seinäjoki Oy:stä.

Tempausta ovat mukana järjestämässä myös Seinäjoen yrittäjäyhdistykset ja Seinäjoen Jalkapallokerho.

– Olemme innolla mukana ja toivomme, että jokainen jäsenyrittäjämme ja kaikki muutkin seinäjokelaiset yrittäjät lähtevät mukaan, puheenjohtaja Kaija Kuusela Seinäjoen Yrittäjät ry:stä kertoo.

Vielä ei ole liian myöhäistä etsiä kesätyöntekijöitä, kertoo turkulaisen rekrytointiyritys Legioonan toimitusjohtaja ja HR-asiantuntija Taina Lehtola.

– Isommat yritykset rekrytoivat kesätyöntekijöitä jo tammi-helmikuussa. Mitä pienemmäksi yritykset menevät, sitä myöhemmin ne hakevat kesätyöntekijöitä. Keskimäärin maalis–huhtikuu on niille hakuaikaa.

Parin hiljaisen vuoden jälkeen vaikuttaisi siltä, että kesätyömarkkinat ovat tänä vuonna vilkastumassa. Mutta miten yrittäjä löytää sopivia tekijöitä kesäksi?

– Kyllä näkisin, että hyvässä työnhakuprosessissa on yhä perinteiset elementit: henkilökohtainen kontakti ja huolella laaditut hakuasiakirjat.

Työntekijät voivat Lehtolan mukaan löytyä esimerkiksi Molin työpaikkailmoituksella, somekanavissa kyselemällä tai rekrytointifirmaa käyttämällä.

Hyvässä työpaikkailmoituksessa on riittävästi faktatietoa työtehtävästä, sen vaatimuksista ja kestosta, työajasta sekä yrityksestä ja sen sijainnista. Myös selvät hakuohjeet ovat tärkeät.

– Kunhan perusasiat löytyvät, huumoriakin saa olla ja se voi hyvinkin houkutella nuoria, mutta mielellään vain jos työpaikalla oikeasti on leppoisa ilmapiiri ja siellä viljellään huumoria.

Osa pienistä yrityksistä saattaa myös välttää hakuilmoituksia, sillä hakemuksia voi tulla vino pino, eikä yrittäjällä aina ole aikaa käydä niitä läpi.

Omissa sosiaalisen median kanavissa ilmoittaminen voi jo pienentää hakijamäärää. Lehtolan mukaan myös yhteydenotto oppilaitoksiin ja niiden tarjoamiin rekrytointipalveluihin on toimiva keino saada yhteys töitä etsiviin nuoriin.

Motivaatio on avaintekijä

Saaduista hakemuksista kannattaa Lehtolan mukaan etsiä motivaatiota.

– Miten paljon työnhakija on nähnyt vaivaa? Onko hän miettinyt hakemusta ja tekstiä, vai onko se roiskaistu sataan eri paikkaan?

Hakemusten perusteella työhaastatteluun kannattaa valita 4–7 tekijää.

– Siinä ehtii jo nähdä variaatiota ja vaihtoehtoja, Lehtola kertoo.

Hänen mukaansa hyvän työntekijän merkkejä ovat reippaus, motivaatio ja työn arvostus, joka ilmenee siten, että hakija on kiinnostunut tekemään muitakin kuin oman alansa töitä ja näkee työssä kuin työssä oppimisen mahdollisuuden.

On myös mahdollista, että palkattu työntekijä saattaa perua tulonsa.

– Se ei ole tosin kovin yleistä. Kesätyöntekijöille voi olla vaikea tilanne, kun on jokin ykköstoive, jonne pääsystä kuulee vasta kuukauden päästä ja nyt jo tarjotaan työtä.

Touko–kesäkuussa voi vielä Lehtolan mukaan saada hankittua hyvän tekijän avuksi kesän kiireisiin.

Viisi vinkkiä kesätyöntekijän rekrytointiin

1. Kanava

Mieti, kuinka paljon hakemuksia kykenet käymään läpi. Valitse ilmoituskanava sen pohjalta.

2. Työpaikkailmoitus

Laadi ilmoitus, jonka perusteella hakija voi peilata sopivuuttaan työhön.

3. Työhakemukset

Etsi ahkeran ja motivoituneen tekijän merkkejä.

 4. Haastattelu

Hakijoista 4–7 kannattaa kutsua haastatteluun.

5. Tee valinta

Ilmoita valinnasta paikan saajalle ja kiitä heitä, jotkajäivät ilman paikkaa.

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Teksti: Silja Eisto

Sarjayrittäjä, digitaalisen markkinoinnin ammattilainen Ilkka Lavas on mukana Yrittäjäenkelit-projektissa, jossa Suomen Yrittäjät törmäyttää pk-yrityksiä ja startuppeja. Lavas on pitchaajana Arctic 15 –tapahtumassa eli vetämässä tilannetta, jossa nuori kasvuyritys pitää parin minuutin esittely- ja myyntipuheen.

Mitä pk-yritys hyötyy startupista ja päinvastoin?

– Pk-yrityksen yksi kasvun mahdollisuus on myydä nykyisille asiakkailleen enemmän. Kasvuhakuisen pk-yrityksen yksi mahdollisuus on sijoittaa startuppeihin ja sitä kautta oppia niiltä. Usein pk-yrityksissä on sitä osaamista ja resursseja, mitä startup tarvitsee ja startupissa on sitä osaamista ja kulttuuria, mitä isompi pk-yritys tarvitsee pysyäkseen uudistumiskykyisenä, Ilkka Lavas kuvailee.

Hän muistuttaa, että jopa Facebook ja Google ostavat startuppeja saadakseen osaamista.

Ilkka Lavas aloitti yrittäjänä 17-vuotiaana. Nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin hän on noin 100 ihmistä työllistävä sarjayrittäjä. Lavaksen tunnetuimpia yrityksiä ovat City-lehti, verkkopalveluita suunnitteleva W3 Group Finland, mainosverkosto Improve Media, suomikauppa.fi ja suosittu ilmainensanakirja.fi.

– Nuorena minulla oli muutamia kokeneita yrittäjiä, joilta kyselin asioita ja sain vinkkejä ihan yrityksen perustamisesta lähtien, Lavas muistelee.

– Kasvuyrityksen kysymykset ovat ihan erilaisia kuin vakiintuneen. Kasvuyrityksissä haasteita tuovat yrityksen henkilöstö ja rekrytointi sekä kasvun rahoitus. Myös kansainvälistyminen tuo paljon uutta opittavaa. Kysyminen kannattaa aina eikä se maksa mitään, Lavas neuvoo.

Millaista yhteistyötä haet kasvu-yrittäjien kanssa – tarjoatko sekä rahoitusta että mentorointia?

– Meidän yrityksessä kaikki aika menee nykyisten liiketoimintojen kansainvälistämiseen. Etsimme startuppeja, joihin voimme sijoittaa rahaa, mediatilaa, osaamista ja verkostojemme ja ekosysteemimme voimaa. Meidän kaltainen yritys voi saada startupin kanssa uuden kansainvälisen liiketoiminnan aikaan. Startupin näkökulmasta olemme yksi hyvä jakelukanava ja myyntikanava maailmalle ja uskottavuutta tuova iso rohkea ja radikaalisti media-alaa uudistava partneri.

– Hyvä sijoittaja tuo yritykseen mukaan muutakin kuin rahaa ja saa sitä kautta startupin kasvamaan nopeammin kuin puhdas sijoitusrahasto, Ilkka Lavas kiteyttää.

Mikä Arctic15?

Arctic15 on Pohjoismaiden ja Baltian suurimman startup- ja teknologiamedia ArcticStartupin järjestämä kansainvälinen kasvuyritystapahtuma Kaapelitehtaalla Helsingissä.

Suomen Yrittäjät järjestää osana Arctic15-tapahtumaa 4.5. ohjelma-osuuden, jossa törmäytetään pk-yrityksiä ja startuppeja.

Pk-yrittäjäosallistujien joukosta SY poimii 4-5 henkilöä pitchaamaan eli esittämään hissipuheena oman kehityshaasteensa tapahtuman startup-yrityksille.

Kuva: Meeri Utti

Teksti: Jari Lammassaari

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin arvioi, että kiinteistöasiat ovat kuntavaaleissa ajankohtainen teema.

– Maankäyttö on kunnan erittäin keskeinen tehtävä. Sillä voidaan joko tuhota tai nostaa kunta.

Hänen mukaansa olisi tärkeää, että kunnat olisivat ketteriä kiinteistö- ja kaava-asioissa, eivätkä jumahtaisi muutosten vastaan haraamiseen. Tonttien hyvä saatavuus on hänen mukaansa yksi keino tuoda kuntaan yrityksiä.

– Tämä on kaikkien valtuutettujen asia, jotka haluavat, että kuntaan tulee uusia asukkaita ja yrityksiä ja että sinne rakennetaan, Grekin arvioi.

Yritykset tuovat mukanaan myös investointeja. Kun yritys suunnittelee uudelle paikkakunnalle siirtymistä, kiinteistön tai tontin saatavuus ja sijainti ovat yksi kriteereistä.

– Maankäyttöä ja rakentamista ohjaa laki, mutta on tärkeä huomata, että kuntien maapolitiikka ja tontinluovutusta koskeva päätöksenteko vaikuttavat yritysten sijoittumiseen ja investointeihin. Kuntien elinvoiman kannalta on merkityksellistä, että kuntapäätökset tehdään tasapuolisesti yrityksiä kuunnellen ja toimivan kilpailun edellytykset huomioon ottaen, arvioi Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

Jos kunnasta on vaikea hakea tonttia, se voi ohjata yrityksiä muualle, Grekin sanoo.

KKV: Uudistukset ovat tarpeen

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tuoreen selvityksen mukaan kunnat ovat yhä jähmeitä liikkeissään. Kiinteistöjä ja kaavoittamista koskeva lainsäädäntö kaipaisikin sen mukaan uudistamista.

KKV:n mukaan kuntien tulisi siirtyä kokonaistarjonnan rajoittamisesta sen aitoon edistämiseen. Tästä näkökulmasta nykyinen sääntely on sen mukaan tehotonta.

Selvityksessä esitetään neljä kehitysehdotusta:

1. Asemakaavakäsittelyä tulisi nopeuttaa ja maanomistajan aloiteoikeutta vahvistaa.

Maankäyttö- ja rakennuslakia muuttamalla voitaisiin nopeuttaa päätöksentekoa. KKV ehdottaa, että maanomistajan tehtyä aloitteen asemakaavan laatimisesta tai muuttamisesta kunnan tulisi päättää toimenpiteistä kahden kuukauden aikana.

– Olisi myös tärkeää, että aloiteoikeus yhdistettäisiin yhden luukun -toimintaperiaatteeseen. Silloin siitä olisi oikeasti yrittäjille hyötyä, Grekin arvioi.

Periaate tarkoittaa sitä, että yritykset voisivat saada kaikki hankkeeseen liittyvät luvat samasta paikkaa.

2. Kaavamenettelyä tulisi keventää rakennusten käyttötarkoitusten muutoksissa.

Esitys helpottaisi toimistorakennusten tai muiden vastaavien tilojen muuttamista asuntokäyttöön.

3. Maankäytön strategista ohjausta tulisi vahvistaa.

4. Vinoutuneet kannustinrakenteet tulisi suoristaa ja kiinteistöverotusta kehittää.

Vinoutuneiden kannustinrakenteiden ydin on se, että vain nykyiset asukkaat äänestävät, Grekin selventää. Tämän vuoksi kuntataloudesta päättävät keskittyvät palvelemaan lähinnä nykyisiä asukkaita, eivätkä esimerkiksi kuntaan muuttamista harkitsevia.

Jos kunnilla tai maakunnilla ei ole kannusteita kasvaa nopeasti, ne eivät KKV:n mukaan nopeuta kaavoitusta tai tarjoa tontteja. Kaavoitusbyrokratia onkin yksi keino jarruttaa liialliseksi koettua kasvua. 

Grekinin arviolta KKV:n ehdotukset ovat toimivia ja ne veisivät eteenpäin hallitusohjelmaankin kirjattua suuntaviivaa maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista.

Majoitusalan yritysten liikevaihto kasvoi hieman ravintoloita rivakammin. Viime vuonna niiden liikevaihto kasvoi 5,7 prosenttia.

Kotimaan yöpymiset kasvoivat 2,6 prosenttia monen hiljaisen vuoden jälkeen. Ulkomaisista asiakkaista puolestaan eniten liikkeellä olivat venäläiset, ruotsalaiset, saksalaiset ja isobritannialaiset.

– Suomen hyvä matkailuvuosi näkyi selvästi matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kysynnässä. Piristynyt yksityinen kulutus ja matala inflaatio paransivat myös kotimaista ostovoimaa, arvioi MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi.

Ravintola-alan liikevaihto nousi 4,7 prosenttia. Erityisen vahvaa kasvu oli pikaruokasektorilla.

Ravintoloiden alkoholimyynti jatkoi puolestaan laskua ja hupeni vuoden aikana yli kaksi prosenttia. Alkoholin matkustajatuonti kasvoi viime vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen matkustajatuontitutkimuksen mukaan viisi prosenttia sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna.

Matkailu- ja ravintola-alojen liikevaihdon kasvu on vaikuttanut jatkuvan myös alkuvuodesta. Ala odottaa kasvun kiihtyvän kesää kohti.

Ravintola-alalle ennustetaan noin kuuden prosentin ja majoitusalalle noin kahdeksan prosentin liikevaihdon kasvua vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

– Suomi on saanut juhlavuotenaan ansaitusti tunnustusta upeana matkakohteena useissa kansainvälisissä matkailujulkaisuissa. Kuluttajien hyvä luottamus piristää kotimaista kysyntää myös kuluvana vuonna, tiivistää MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Kyselyyn osallistuneesta 1004 vastaajasta 70 prosenttia kertoi tekevänsä verkko-ostoksia usein.

Suomalaiset luottavat verkkomaksamisen turvallisuuteen, ja vastaajista 56 prosenttia arvioi verkko-ostamisen olevan turvallista tai hyvin turvallista.

Viime vuonna suomalaisten tekemien verkko-ostosten arvo nousi PostNordin kyseisen vuoden verkkokauppatutkimuksen mukaan 1,19 miljardiin euroon. Ostoksista noin 38 prosenttia tehtiin ulkomaisista verkkokaupoista.

– Viime vuonna lähes neljä kymmenestä suomalaisten verkkokauppaostosta tehtiin Suomen rajojen ulkopuolisissa verkkokaupoissa, ja kuluttajat maksavat kortilla erityisesti asioidessaan ulkomaisissa verkkokaupoissa, Mats Taraldsson, Mastercardin digitaalisen kehityksen johtaja Pohjoismaissa ja Baltiassa kertoo.

Maksutavoissa suomalaiset kuluttajat suosivat kyselyn mukaan eniten verkkopankkimaksuja. Toiseksi suosituin maksutapa on kortti.

Kyselyn perusteella suomalaisista verkkoasiakkaista noin 56 prosenttia on epävarmoja tai ei tunne oikeuksiaan, mikäli verkkokauppatilauksessa ilmenee ongelmia.

47 prosenttia vastaajista oli tietoisia siitä, että korttimaksua käyttämällä asiakas voi saada rahansa takaisin, jos tuotetta ei toimiteta, se on viallinen tai verkkokauppa menee konkurssiin.

Ensimmäiset ravunpoikaset saapuivat Suomeen Teksasista viime syksynä. Tuolloin niillä oli mittaa pari milliä. Kun tuotanto alkaa pyöriä kunnolla, ravunpoikaset on tarkoitus tuottaa itse.

Ensimmäinen katkarapuerä on myyntikunnossa tulevana kesänä. Aluksi yritys myy katkarapuja ravintoloille ja kalaliikkeille. Yrittäjän suunnitelmista uutisoi Maaseudun Tulevaisuus.

Katkarapujen kasvatukseen on valjastettu entinen kalanjalostushalli. Katkaravut saavat kasvaa 29-asteisessa murtovedessä kolmen kuukauden ajan. 12 viikon aikana niiden paino nousee 0,1 grammasta 20 grammaan.

Yrittäjänä toimivalla Juhani Salmisella on 40 vuoden tausta kalankasvatuksessa. Ajatus katkarapujen kasvatuksesta ja pilottiprojektissa alkoi heräillä viime kesänä.

– Euroopassa on muutama muu laitos, mutta kyllä tämä on kylmin alue minne tämä trooppinen eläin on tuotu kasvamaan, Salminen kertoi MT:lle.

Suomen Katkarapu vastaa kasvatuksesta, ja rehun katkaravuille toimittaa Raisioagro. Raisioagron kehityspäällikkö Olle Lerche uskoo kasvatuskokeiluun.

– Suomeen tuodaan 250 tonnia katkarapuja vuodessa. Tämä olisi taas yksi mahdollisuus korjata vähän kauppatasetta. Jos kysyntää on ja hinta on kohdallaan, en näe syytä miksi tämä ei voisi onnistua.

Kuluvan viikon aikana on ehditty perustaa jo 214 uutta yritystä.

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamun aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Käytännössä Tekesin ja Finpron yhdistyminen tarkoittaa sitä, että innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin ja matkailun edistämiseen liittyvät palvelut toimivat jatkossa saman katon alla. Yhteensä uuteen organisaatioon kuuluu noin 600 asiantuntijaa.

Uudistuksen avulla on tarkoitus huomioida yritysten kasvu ja kansainvälistymisen elinkaari entistä paremmin. Asiakkaita palvellaan yhdestä organisaatiosta kahden sijaan.

Yhtenäinen palvelupolku jatkuu tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehityksestä aina innovaation markkinoille viemiseen asti eikä ketju katkea missään vaiheessa, elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo.

Tekesin ja Finpron yhdistämisellä voidaan hänen mukaansa vähentää päällekkäisyyksiä ja vapauttaa toimijoita kentälle.

Tekesin ja Finpron yksiköiden Export Finlandin, Invest Finlandin ja Visit Finlandin, tehtävät eivät muutu, mutta niiden tapa organisoida ja tuottaa palvelut yhtenäistyy.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin Kai Mykkäsen mukaan uudistus mahdollistaa vienninedistämisen resurssien painopisteen siirtämisen Suomesta ulkomaanverkkoon, kuten menestyneimmissä kilpailijamaissa on tehty.

SY:n Pentikäinen: ”Riskinä 1–2 vuoden hämminki”

Suomen Yrittäjät pitää vienninedistämisen resurssien siirtoa ulkomaille hyvänä.

– Asiakkaiden kannalta on hyvä, ettei Finpron verkosto siirry UM:n alle. Tiivistä yhteistyötä UM:n kanssa kuitenkin tarvitaan, jotta voimavarat ovat tehokkaassa käytössä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. Hän on asiaa valmistelevassa työryhmässä, jonka työ on kesken.

Yrittäjät ei kuitenkaan kannata hallituksen julkistettua linjausta lakkauttaa nykymuotoinen Finpro ja pilkkoa nykyinen Tekes siten, että työ- ja elinkeinoministeriön alle syntyy uusi virasto ja sen alle uusi yhtiö.

– Mallissa lopetetaan nykymuotoinen Finpro ja jaetaan Tekes ilman, että on selkeää tietoa siitä, mitä hyötyä siitä olisi yrityksille. Mikä on hyöty, jos yhden viraston ja yhtiön yhdistelmästä tehdään yhden viraston ja yhtiön yhdistelmä? Muutos on hallinto- eikä asiakaslähtöinen, Pentikäinen arvioi.

Hänen mukaansa vaarana onkin, että organisaatioiden huomio kääntyy asiakkaan palveluista sisäisiin muutoksiin.

– Riskinä on vähintään 1-2 vuoden hämminki, joka laskee tuottavuutta ja heikentää tuloksia, hän arvioi.

Hänen mielestä uudistusta hankaloittaa myös se, että siltä puuttuu henkilöstön ja asiakasyritysten tuki.

– En ole vielä tavannut yritysten edustajaa, joka aidosti tukisi ehdotusta.

– Tekesin ja Finpron johdolla on kova työ rakentaa tästä toimiva malli. Yritysten kasvun kannalta on tärkeää, että tässä onnistutaan. Yrittäjäjärjestö tukee tässä kaikin voimin, Pentikäinen sanoo.

Yrittäjien mielestä olisi kannattanut lisätä nykypohjalta Finpron ja Tekesin yhteistyötä tai rakentaa yksi osakeyhtiö ilman sitä ohjaavaa virastoa. Jos rahoituspäätösten laillisuusvalvonta edellyttää virastoa, sen olisi voinut perustaa ilman yhtiön rahoitus- ja omistajaohjaustehtäviä.

Yrittäjäsanomat syynäsi eduskuntapuolueiden kuntavaaliohjelmat ja vertasi niiden sisältöjä Suomen Yrittäjien viiteen keskeisimpään kuntavaalitavoitteeseen. 

Puolueet saivat pisteitä, jos niiden ohjelmat tukivat yrittäjäjärjestön tavoitteita. Tulokset näkyvät oheisessa kuvaajassa.

Suomen Yrittäjien viisi kuntavaalitavoitetta

1) Kunnat pois markkinoilta

Kunta yhtiöittää toiminnot kuten laissa vaaditaan eikä toimi itse markkinoilla. Kunta harjoittaa kilpailuneutraliteetin varmistavaa omistajaohjausta.

2) Hankinnoilla elinvoimaa

Kunnan tarjouspyynnöt ovat sellaisia, joihin pk-yritykset voivat vastata. Hankintapolitiikka vaatii vain markkinavuoropuhelua ja ajatustyötä – ei rahaa.

3) Palvelusetelit käyttöön

Kunta ottaa käyttöön uusia palveluseteleitä, ja lisää entisten käyttöä sekä suunnittelee niitä yhdessä yritysten kanssa.

4) Ammattikoulu ja yritysten tarpeet

Kunta huolehtii, että oppilaitokset kouluttavat elinkeinoelämän tarvitsemaa osaavaa työvoimaa. Oppilaitokset toimivat yhteistyössä yritysten kanssa.

5) Kaavoitukseen vuoropuhelua

Kunnan kohtelu on tasapuolista yrityskokoon katsomatta. Kunta käy aitoa vuoropuhelua kaikkien yrittäjien kanssa.

Näin tavoitteiden ja ohjelmien vastaavuuksia arvioitiin

Puolueet saivat yhdestä kahteen pistettä sen perusteella, miten lähellä niiden ohjelmakohdat olivat Suomen Yrittäjien tavoitteita.

Kaksi pistettä = puolueen ohjelmakohta on yhtäläinen SY:n tavoitteen kanssa.

Yksi piste = puolueen ohjelmakohta on samansuuntainan SY:n tavoitteen kanssa.

Nolla pistettä = puolueen ohjelmassa ei ole mitään yhteistä SY:n tavoitteen kanssa.

Kristilliset keräsi kahdeksan pistettä – demarit jäi nollille

Puolueet: markkinoita ei jätetä yrityksille

Lähes kaikkien puolueiden ohjelmissa oli tavoitteita kuten ”yrittäjäpalveluihin on panostettava” ja ”byrokratiaa purettava”, mutta valtaosa puolueista ei päässyt juuri sen havainnollisemmalle tasolle. Käsitteellisiä tavoitteita ei otettu pisteytyksessä huomioon.

Sakkopisteitä ei annettu, vaikka puolueella olisi ollut kiistanalaisia tavoitteita kuten ”hankintoihin työllistämisehto” tai ”torjumme pakkoyhtiöittämisen”.

Merkillepantavaa selvityksessä oli se, ettei yksikään puolue allekirjoittanut yrittäjien tavoitetta siitä, että kunnan pitäisi jättää markkinat kokonaan yrityksille.

Valtuutetut päättävät soten korvaajan

Seuraavilla kunnanvaltuustoilla on historiallinen tehtävä.

Kesäkuussa 2017 alkavan vaalikauden puolivälissä kunnat vapautuvat raskaasta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuusta, joka vie samalla jopa yli puolet joidenkin kuntien kassasta.

Näin uudet valtuutetut pääsevät määrittelemään itselleen uuden roolin. Suomen Yrittäjien mielestä rooli on tarttua elinkeinopolitiikkaan entistä vahvemmin.

Jotta selviäisi, lähtevätkö puolueet vaaleihin järjestön kanssa samassa asennossa, Yrittäjäsanomat tutki eduskuntapuolueiden vaaliohjelmat ja arvioi niiden likeisyyttä yrittäjien tavoitteisiin.

Lue juttu kokonaisuudessaan Yrittäjäsanomista 2/2017

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tänään ja kestää 4. huhtikuuta asti. Vaalipäivä on sunnuntaina 9. huhtikuuta.

Juhani Ojalehto

Lähteet:

Huolenpitoa huomennakin – keskustan vaihtoehto (Keskusta)

Kuntavaalit 2017 – Linjaukset kuntien vaaliohjelman pohjaksi (SDP)

Arjesta se alkaa – Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma (Perussuomalaiset)

Kaikille hyvä kunta – tehdään yhdessä (Kokoomus)

KD – Kuntavaaliohjelma 2017 (Kristillisdemokraatit)

Yhdessä rakennamme paremman huomisen (Vihreät)

RKP:n kunnallisvaaliohjelma 2017 (RKP)

kuntavaalit.vasemmisto.fi (Vasemmistoliitto)

Patentti- ja rekisterihallitus PRH varoittaa asiakkaitaan, joille se on myöntänyt tavaramerkin, liikkeellä olevista laskunnäköisistä tarjouskirjeistä.

PRH kertoo tiedotteessaan saavansa säännöllisesti asiakkailtaan yhteydenottoja tällaisista kirjeistä. Kirjeissä viitataan aitoihin tavaramerkkien rekisteri- tai hakemusnumeroihin ja kehotetaan maksamaan esimerkiksi rekisteröinti- tai uudistamismaksu. Useat asiakkaat ovat erehtyneet luulemaan kirjeen lähettäjää Patentti- ja rekisterihallitukseksi tai EU:n teollisoikeuksien virastoksi (EUIPO).

PRH kehottaa erityiseen huolellisuuteen sellaisten kirjeiden kanssa, joissa tarjotaan tavaramerkin uudistamiseen tai rekisteröityihin yksityisoikeuksiin liittyviä palveluita.

– Lue siis viestin sisältö tarkasti, ennen kuin ryhdyt maksamaan tai sitoutumaan mihinkään! Kaikissa PRH:n lähettämissä ilmoituksissa ja kirjeissä lukee selvästi ”Patentti ja rekisterihallitus”, tiedote korostaa.

Yrittäjäsanomat

Aula Researchin tekemän tutkimuksen tulokset julkistettiin Hyvinvointialan liiton ja Lääkäripalveluyritykset ry:n järjestämässä tilaisuudessa tänään.

Yksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen keskeisimmistä tavoitteista on parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta. Kyselyyn vastanneista 61 prosenttia uskoo, ettei palveluun pääsy ainakaan heikkene sote-uudistuksen myötä. Vastaajista 29 prosenttia uskoo tilanteen pysyvän ennallaan ja 32 prosenttia uskoo, että palveluun pääsy paranee jonkin verran tai selvästi. Vastaajista 31 prosenttia pelkää palveluun pääsyn heikkenevän.

Yksityinen ja julkinen palveluntuottaja koetaan yhtä vastuullisina

Enemmistö vastaajista koki asiakaslähtöisyyden, innovatiivisuuden, joustavuuden, laadukkuuden ja vastuullisuuden kuvaavan yksityisiä terveyspalveluntuottajia erittäin hyvin tai jokseenkin hyvin ja näiden ominaisuuksien keskiarvot olivat kaikki 3,5 ja 3,8 välillä kun niitä arvioitiin asteikolla 1 – 5. Kiinnostava havainto on, että yksityinen ja julkinen saavat vastuullisuudesta keskimäärin saman arvosanan, 3,5.

− Kansalaisten mielestä yksityinen ja julkinen sote-palveluntuottaja ovat yhtä vastuullisia, mikä on hieno asia. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottaja, onpa se sitten yksityinen tai julkinen, voi menestyä vain toimimalla laadukkaasti, läpinäkyvästi ja vastuullisesti. Kenelläkään ei ole varaa toimia asiakkaiden luottamusta rikkoen, sanoo Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas tiedotteessa.

Kilpailun uskotaan luovan kannusteita toiminnan kehittämiseen

Joustavuudessa, innovatiivisuudessa ja asiakaslähtöisyydessä yksityinen palveluntuottaja vetää tutkimuksen mukaan tällä hetkellä selkeästi pidemmän korren.

Yksityinen sektori saa joustavuudesta keskimäärin arvosanan 3,8 ja julkinen 2,8 asteikolla 1-5. Innovatiivisuudesta yksityinen sektori saa keskimäärin arvosanan 3,6 ja julkinen 2,8. Asiakaslähtöisyydessä yksityinen palveluntuottaja saa keskimäärin arvosanan 3,8 ja julkinen palveluntuottaja 3,1.

− Tästä asetelmasta julkinen sektori tulee uudessa sote-järjestelmässä valinnanvapauden myötä varmasti petraamaan, uskoo Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Professori Mats Brommels johti selvitystyöryhmää, joka jätti viime vuoden maaliskuussa asiakkaiden valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta koskevan väliraporttinsa. Brommels nosti tämän päiväisessä tilaisuudessa esiin uudenlaisen rahoitusjärjestelmän vaatimat ohjauskeinot.

– On olennaista se, että uudentyyppiset ohjauskeinot tulevat myös julkisrahoitteisen palvelun sisälle. Nyt on kauhisteltu, että uudenlaisen rahoitusjärjestelmän myötä syntyy monimutkaisia ohjausjärjestelmiä.

Hänen mukaansa riippumatta siitä, toteutetaanko valinnanvapaus vai ei, julkisrahoitteisen palvelun sisälle on joka tapauksessa luotava ohjausjärjestelmä

Kyselytutkimukseen vastasi 2045 henkilöä ympäri Suomen. Otos edustaa yli 18-vuotiaita suomalaisia iän ja sukupuolen mukaan painotettuna. 95 prosentin luottamustasolla kyselyn virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä kaikki vastaajat -tasolla. Tutkimuksen toimeksiantajina olivat Hyvinvointialan liitto ja Lääkäripalveluyritykset ry.

Hallituksen valinnanvapauslakiluonnoksen lausuntoaika päättyi eilen. Suomen Yrittäjien mukaan lakiluonnos on kelvollinen pohja, mutta vaatii merkittäviä muutoksia.  Lue lisää tästä.

Kuvassa professori Mats Brommels

Riikka Koskenranta

Tänään käynnistyy kahden vuoden mittainen ja äärimmäisen vaikea polku, tuumii Pasi Moisio, Suomen Yrittäjien EU-edustuksen johtaja Brysselissä.

Britannian EU-lähettiläs toimittaa maansa erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille. Siitä alkavat neuvottelut, joissa ratkeaa unionin jäsenmaiden ja Britannian välinen suhde EU-eron jälkeen.

– Britit ovat päättäneet tehdä tällaisen ratkaisun, se heille suotakoon, mutta meidän pitää huolehtia, että neuvottelujen lopputulema jatkaa oman yhteisömme, sen yhteisöllisyyden ja perusarvojen vahvistamista, Moisio muotoilee.

– Tätä kautta saataisiin kasvua ja menestystä pk-kenttään saakka. Siihen on täydet edellytykset, mutta aikaa on vähän.

Neljä peruspilaria voi olla vaarassa huojua

– Neuvotteluja käydään koko ajan pitäen mielessä, että se ken pöydästä lähtee, ei vie pöydän antimia mukanaan, koska se toimii esimerkkinä muille. Jos neljän vapauden periaatteen pilarit lähtevät huojumaan, sillä on kauaskantoisia seurauksia, Moisio viittaa työvoiman, tavaran, palveluiden ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen.

– Ne ovat arvoja, jotka hyödyttävät suomalaistakin yritystoimintaa ja kansalaisyhteiskuntaa.

Moision mukaan Brexitistä löytyy hintalappu, jonka Britannia maksaa.

– Semmoista liekaa ei anneta, että se tekisi ikään kuin tämmöisestä porukasta lähtemisestä houkuttelevaa. Jos taloudellisia velvoitteita on ja niitä on juridisesti osoitettavissa, maksut pitää hoitaa. Lusikat jaetaan vasta sitten ja uudessa suhteessa jatketaan puhtaalta pöydältä.

Moision mukaan on löydettävissä ratkaisu, joka ei nosta tullimuureja vanhojen ja entisen jäsenmaiden välille.

– Täytyy löytyä tulos, joka takaa kaupankäynnin jatkomahdollisuudet ilman määrättömän hallinnollisen taakan tai kustannusten lisäystä. Se ei saa vaikuttaa missään määrin taloudelliseen kehitykseen EU-27-alueella. Jos suurimmista talouksista lähtisi lumipalloefekti, oraalla oleva kasvu kääntyisi taantumasuuntaukselle, ja Suomenkin pk-yrityskenttään aiheutuisi vakava häiriö, vaikkei se suoraan brittimarkkinoille suuntautuisikaan.

Merkittävä kilpailija julkisista hankinnoista poistuu

Brexit voi tuoda suomalaisyrityksille jotain positiivistakin.

Britit ovat olleet suurimpia rajat ylittävien julkisten hankintojen sopimusten voittajia, sanoo Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

– Heidän jättäessä EU:n avautuu tässä rako muiden jäsenmaiden yritysten täytettäväksi.

Tärkeimmät vientituotteet pahvi ja paperi

Britannian osuus Suomen kokonaisviennistä on noin 5,2 prosenttia, kertoo Palmgren.

Vuonna 2014 Britannian viennin kokonaisarvo oli 3,23 miljardia euroa.

Ylivoimaisesti tärkein tavararyhmä viennissä ovat paperi ja pahvi. Näiden jälkeen tulevat koksi, öljyjalosteet, sahatavara, puu- ja korkkituotteet ja kemikaaliset tuotteet.

Palveluviennissä, johon lukeutuvat asiantuntijapalvelut, informaatio- ja viestintäteknologia sekä digitaaliala, vaikutukset ovat pienemmät kuin tavaraviennissä. Palveluvienti näkyy huonosti tilastoissa, Palmgren huomauttaa. Kaupankäyntiin vaikuttavat myös liikkeet punnan kurssissa.

Toistaiseksi kaikki normaalia

Palmgrenin mukaan tässä vaiheessa on aikaista nähdä Brexitin vaikutuksia, sillä kaikki pyörii vielä normaalisti.

– Britannia on EU:n toiseksi suurin talous. Markkina on liian suuri, jotta sieltä voisi lähteä. Merkitystä on sillä, miten ”hard” [=kova] Brexitistä tulee, Palmgren viittaa neuvottelulähtökohtien aste-eroihin.

Brexitin mahdollisia uhreja eivät ole Palmgrenin mukaan ainoastaan tuotannonalat, joiden vienti suuntautuu suoraan Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan, vaan myös alihankintaketjuissa toimivat yritykset voivat tulla kärsimään Brexitin vaikutuksista.

Rajaesteet huolettavat – Britannia kuitenkin mukana WTO:ssa

Epävarmuus on nousussa nyt, kun neuvottelut ovat alkamassa, Palmgren kertoo.

– Vientiyritykset ovat huolestuneita tulleista, rajaesteistä sekä työperäisestä maahanmuutosta. Tullimaksujen ja muiden esteiden tuleminen johtaa kaupankäynnin kustannusten nousuun, kilpailun vähenemiseen ja kapeampaan tarjontaan sekä kaupankäynnin pienenemiseen.

Jääminen sisämarkkinoiden ulkopuolelle lisää kaupan esteitä EU:n ja Britannian välille.

– Maailman kauppajärjestö WTO:n säännöt eivät tietenkään ole yhtä hyviä kun EU:n sisämarkkinasäännöt. Näitä sääntöihin saatetaan kuitenkin joutua nojautumaan eron jälkeen.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 15:25 – lisätty Thomas Palmgrenin kommentit.

Juhani Ojalehto

juhani.ojalehto@yrittajat.fi