– Aika merkittävästikin. Olemme esittäneet hallitukselle listan yritystuista, joihin ei ole mielestämme tarvetta. Suurin säästöpotentiaali on energiatuissa ja merenkulun matkustajaliikenteen tuissa, Pentikäinen sanoi Yrittäjäsanomille. 

Ministeri Lindström perusteli ehdotustaan yritystukien leikkaamiseksi sillä, että kaikkien pitää osallistua säästöihin kykynsä mukaan. Pentikäinen kertoi ymmärtävänsä ministeriä. 

– Emme ole pyytämässä pk-yrityksille tukia, vaan vapautta sopia ja työllistää, jotta Suomen suurin ongelma – liian alhainen työllisyys – saadaan kuntoon, Pentikäinen sanoi. 

– Pitää uskaltaa uudistaa Suomen työmarkkinoita. Valitettavasti nykyinen hallitus ei näytä siihen pystyvän, mikä on yrittäjille iso pettymys.
 
Yrittäjäjärjestö odottaa hallituksen puoliväliriihestä apua Suomen suurimman ongelman, massatyöttömyyden nujertamiseen. 

– Viime kuukausien talousluvuista on nähtävillä orastava nousu mutta myös se, että se ei paranna työllisyyttä. Olemme näköjään tilanteessa, jossa kasvu ei vahvista työmarkkinoiden valuvikojen takia työllisyyttä, Pentikäinen totesi. 

– Tämä on erittäin huolestuttavaa. Siksi hallituksen on tehtävä rohkeita työmarkkinauudistuksia, jotta kasvu myös vahvistaa työllisyyttä. Työllisyyden vahvistaminen on myös parasta välittämistä ja hyvinvointipolitiikkaa.

Sipilän hallitus kokoontuu puolivälitarkasteluun maanantaina ja tiistaina. 

Yrittäjäsanomat
 
 

Viisikiloinen leka iskee kovalla paukkeella kopiokoneeseen niin, että säpäleet lentävät ympäri huonetta.

Lyöjää pyydetään keskeyttämään, mutta leka heilahtaa yhä uudelleen.

– Sitä on vaikea lopettaa, kun vauhtiin pääsee, selittää lekan varressa riehunut Otto Schmidt kasvot virneessä, kun pyyntö lopulta menee perille.

Raivokuutioon aggressioita purkamaan

Schmidt on osuustoimintayrittäjä ja toimitusjohtaja, jonka liiketoimintaan kuuluu tämä lekalla ja muilla lyömäaseilla varustettu koppi eli Rage Cube, suomeksi raivokuutio.

Raivokuutio on tarkoitettu paikaksi, jossa voi vapaasti ja turvallisesti purkaa aggressioitaan paiskaamalla lautasia seinään, vasaroimalla näppäimistön palasiksi tai murjomalla stereot moukarilla muusiksi.

Tämä on perusidea, mutta käytännössä suurin osa asiakkaista on tullut raivokuutioon pitämään hauskaa.

– Yksi asiakas kävi ja kertoi, että hänen terapeuttinsa oli suositellut tätä. Näin hän kertoi, Schmidt virnistää.

– Olemme vahvasti sanoneet, ettemme ole mikään terapiapalvelu. Emme leiki sen alan ammattilaisia, mutta varmaan tuossa tapauksessa oli terapeutti kokenut, että tämä on jees juttu asiakkaalle.

"Särkeminen innostaa!"

Kuinka tällaisen bisneksen voi tulla keksineeksi?

Schmidt sanoo pitävänsä tavaroiden särkemisestä, vaikka luonnehtiikin itseään leppoisaksi kaveriksi.

– Me ollaan kaikki Jyväskylän tiimiakatemian opiskelijoita. Mietittiin meidän tiimissä, että mikä ihmisiä innostaa. Sehän se innostaa, että saa särkeä lekalla tavaroita, Schmidt naurahtaa.

Tuhottava tavara perustuu lahjoituksiin sekä sopimuksiin yritysten ja kierrätyskeskuksen kanssa. Normaalisti suoraan jatkokierrätykseen menevä tavara, kuten toimistoelektroniikka, tekee pikku lenkin Rage Cubella ja siirtyy tavanomaiseen loppusijoitukseen hieman hienojakoisempana.

Schmidt vetää henkeä kopiokoneen kappaleiden keskellä.

– Lopussa tulee pieni hihittävä nauru, että mitä tuli tehtyä! Kyllä se mahtava fiilis on sen jälkeen, se on aika uskomaton tunne, joka tulee, Schmidt hymyilee

Juhani Ojalehto

Video: Tommi Anttonen

Älykodista puhuttiin jo 2000-luvun alussa. Tuolloin laitteet olivat toki toista maata kuin nykyään. Ne olivat paitsi kalliita, myös hankalasti asennettavissa. Älykoteja oli niillä harvoilla, jotka kykenivät investoimaan älykkäisiin kiinteisiin järjestelmiin jo talon rakennusvaiheessa.

Nykyisin älyä on lähes jokaisen taskussa yllin kyllin älypuhelimen kautta, mutta älykoti on edelleen pahasti vaiheessa.

Ongelmana ovat osittain puutteelliset standardit, jotka eivät ole mahdollistaneet sellaisia älykotiratkaisuja niin nopeasti kuin valmistajat olisivat halunneet. Ongelman ennakoidaan poistuvan muutaman vuoden kuluessa.

Toinen ongelma on puheohjauksessa. Monet jo nykyisistä laitteista (esimerkiksi älytelevisiot) tukevat puheohjausta, mutta puheentunnistus ei ole vielä riittävän kehittynyttä ainakaan pienillä kielialueilla.

Älykkäät kodinkoneet ovat vasta osittain älykkäitä. Voimme käynnistää pesuohjelman tai uunin mobiilisovelluksella ja tarkkailla pyykinpesun edistymistä. Monelle toiminnot ovat turhia eikä niille koeta tarvetta.

Yksinkertaisimmillaan älyteknologia on langattomuutta ja sitä kuluttajat arvostavat. Euroopanlaajuiset tilastot kertovat, että esimerkiksi langattomien rikkaimurien myynti kasvoi viime vuonna peräti 40 prosenttia. Robottipölynimurien myynnin kasvu oli hillitympää mutta niitäkin myytiin 20 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna.

Älykkäämpien, sovelluksella ohjattavien kodinkoneiden myynti on vielä suhteellisen pientä, mutta kasvussa. Ongelmana on kuluttajien tietämys uudesta teknologiasta. Jälleenmyyjien tulisi panostaa näyttelytiloihin, joissa kuluttajat pääsevät kokeilemaan sovelluksia ja laitteiden etäohjausta. Ilman konkreettista omaa kokemusta hyödyt jäävät myyntipuheiden asteelle.

Pauli Reinikainen 

Aktiivisuusranneke on vasta alkua oman terveyden hallinnalle. Jatkossa rannelaitteiden sensoreilla voidaan mitata paljon monimutkaisempia asioita kuin askelten määrää tai unen laatua.

Terveysteknologian kehittyminen saattaa vähentää selvästi lääkärikäyntien määrää lähitulevaisuudessa. Suomessakin kokeillaan parhaillaan lääkärin etävastaanottoa, jonka ansiosta potilas voi päästä lääkärin vastaanotolle nopeasti riippumatta asuinpaikastaan. Monien sairauksien hoidossa riittää kun potilaan tilanne kartoitetaan lääkärin kanssa videopuhelulla, jolloin fyysistä tapaamista ei välttämättä tarvita lainkaan.

Monet lääkemääräykset voidaan uusia etäyhteydellä käydyn keskustelun perusteella. Etävastaanottoon riittää ainoastaan internet-yhteys ja älypuhelin. Samalla kun etävastaanotto säästää potilaan aikaa, uudella teknologialla saadaan aikaan kustannussäästöjä. 

Älylaite tarkkailee terveyttäsi

Jo lähitulevaisuudessa erilaisten mittausten tekeminen kotioloissa lisääntyy eikä potilaan enää tarvitse välttämättä lähteä pitkän matkan taakse laboratoriokokeisiin. Mobiililaitteen avulla voidaan jo nyt seurata esimerkiksi sydämen toimintaa. Rannelaite osaa lähitulevaisuudessa mitata verenpaineen. Optinen sykemittaus ranteesta auttaa tulkitsemaan henkilökohtaisia stressitasoja. Tiedot voidaan lähettää lääkärille reaaliaikaisesti, jolloin tulosten saaminen nopeutuu. Säännöllisesti tehdyt kotimittaukset helpottavat terveyden ylläpitämistä ja helpottavat sairauksien ennaltaehkäisyä. Parhaimmillaan etämittauksella voidaan tunnistaa sydänkohtausriski ja pelastaa potilaan henki.

Älykello voi varoittaa terveysriskistä

Älypuhelinvalmistaja Apple voi olla tulevina vuosina yksi merkittävistä terveysteknologian mullistajista. Se on jo viimeisen muutaman vuoden ajan tehnyt yhteistyötä Yhdysvaltain johtavien sairaaloiden kanssa. Jokin aika sitten yhtiö osti potilastietoihin erikoistuneen startupin Glimpsen, jonka tarkoituksena on kehittää potilastietojen hallinnointia. Applen toimitusjohtajan Tim Cookin tavoitteena on luoda Apple Watch -älykellosta varoitusjärjestelmä, joka ennakoi tulevia terveysongelmia.

Pauli Reinikainen

Porschen emoyhtiön omistuksessa oleva Porsche Design Group on erikoistunut kauniisti muotoiltuihin ja kalliisiin tuotteisiin. Porsche Design -leimaa kantavia tuotteita on esitelty muun muassa kelloihin, kuulokkeisiin ja juoksukenkiin ja nyt ensimmäistä kertaa myös kannettaviin tietokoneisiin.

Huhtikuun lopussa Suomessa myyntiin tuleva Porsche Design Book One on yhtiön aluevaltaus niin sanotuissa hybridikannettavissa. Laite näyttää kannettavalta mutta sen näytön voi irrottaa tabletiksi ja kiinnitettynä näytön voi taittaa täydet 360 astetta.

Kuten muutkaan Porsche Design -tuotteet, Book One ei ole mattimeikäläisen ostoslistalla ensimmäisenä. Saksassa sen hinta on 2795 euroa. Kyseisellä rahamäärällä saisi kaksi laadukasta kannettavaa. Suomessa hinta asettuu suunnilleen samalle tasolle.

Porschen tapauksessa rahalla saa erittäin näyttävän laitteen, joka tekee takuuvarmasti ainakin osan kollegoista kateellisiksi. Laitteen pahin kilpailija on Microsoftin Surface Book.

Muotoilussa huomio kiinnittyy ohuuteen. Book One on 15,9 millimetriä paksu ja yksi markkinoiden ohuimmista hybridilaitteista.

Viittauksia automaailmaan

Porsche Design -tuotteissa on aina viittauksia kuuluisan urheiluautovalmistajan nelipyöräisiin, niin tässäkin tapauksessa. Book Onen näytön sivuilla on jäähdyttimen säleikköä mukailevat tuuletinaukot.

Autoteema jatkuu näytön 360:n asteen kääntömekanismissa, joiden materiaalina on luonnollisesti ruostumaton teräs. Porsche Design Group on luonut oman mekanismin, jonka ansiosta jokainen sarana ujuttautuu tiiviisti toisensa ympärille. Yhtä laadukkaan oloista saranarakennetta ei ole vielä esitelty kilpailijoiden tuotteissa.

Book Onen kanssa toimitetaan kosketuskynä, joka noudattaa laitteen kanssa samaa Porsche Design -muotokieltä. Kynä pysyy laitteen oikeassa reunassa kiinni magneetin avulla.

Book One toimii Windows 10 Pro -käyttöjärjestelmällä. Keskusmuistia on 16 gigatavua ja kovalevytilaa puoli teratavua. Valmistaja lupaa laitteelle yhdellä latauksella enintään 14 tunnin käyttöajan. Lataukseen kuluu aikaa kaksi tuntia.

Pauli Reinikainen

Chatbotin avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi automaattinen asiakaspalvelu, joka vastaa käyttäjän kysymyksiin. Tietokoneohjelman avulla voidaan näin ulkoistaa ainakin osittain yksinkertainen asiakaspalvelutehtävä. Euroopassa yleistyneet chatbotit ovat rantautumassa myös Suomeen. 

Asiantuntija muistuttaa, että Suomen oloissa chatbotit ovat vielä melko yksinkertaisia suomen kielen asettamien rajoitusten takia. Näin ollen botti ei välttämättä vastaa yrityksen odotuksiin.

– Suomen kielen älykäs tunnistus on vielä varsin puutteellista. Meillä on pieni kielialue ja teknologiatalot kehittävät mieluummin tuen ensiksi isommille kielille, digitaalisia ratkaisuja tarjoavan SC5:n teknologiajohtaja Mikael Puittinen sanoo.

Puittinen uskoo, että kieliongelmat ratkeavat pian. Ensimmäisenä suomen kielen täyttä tukea voidaan odottaa Googlelta, jolla on jo tällä hetkellä jonkinlainen tuki suomalaiselle tekstintunnistukselle.

Soveltuu yksinkertaisiin kysymyksiin

Puittisen mukaan chatbot soveltuu nykyisellään käyttäjien simppelien pyyntöjen toteuttamiseen. Useimmiten yrityksen kannattaa kuitenkin varautua täydentämään chatbotin vastauksia oikealla ihmisellä.

– Yrityksessä pitää miettiä tarkoin, mitä ongelmaa botti yrittää ratkaista.  Jos tavoitteena on botti, joka korvaa täysin ihmisen, käytössä pitää olla Applen kokoluokan it-budjetti, Puittinen vertaa.

Käytännössä botin toimenkuvan pitää rajautua selkeisiin ongelmiin. Kyse on usein valmiiksi ohjelmoiduista määrämittaisista vastauksista eikä niinkään tekstintunnistuksesta. Maailmalla botteja käytetään selvästi monimutkaisempiin tehtäviin. Niillä pyritään tarkkailemaan esimerkiksi asiakkaan kielenkäyttöä ja sitä, missä vaiheessa on syytä laittaa oikea ihminen keskustelulinjoille.

– Pk-yrityksessä on syytä miettiä, mikä botin hyöty on verrattuna tavalliseen nettisivuun, josta asiakas voi etsiä saman tiedon.

Jos botti ei ymmärrä käyttäjän kysymystä, se voi antaa yleisen ohjelmoidun vastauksen jossa kerrotaan, että viesti välitetään eteenpäin oikealle henkilölle.

Yritys voi toteuttaa chatbotin myös Facebookin Messenger-palvelun sisälle.

– Parhaiten botti soveltuu simppeliin tiedon etsimiseen. Sille ei kannata jättää tehtäviä, jotka eivät ole peruttavissa tai joita on vaikea perua.

Edistyneempien bottien teettäminen maksaa Suomessa Puittisen mukaan useita kymmeniä tuhansia euroja.

Pauli Reinikainen

KKV on vuoden alusta lähtien valvonut hankintalain noudattamista ja erityisesti laittomia suorahankintoja. Virasto on nyt kiinnittänyt Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän (Soite) huomiota hankintalain tavoitteiden ja periaatteiden toteutumiseen hankintamenettelyssä.

– Hyvä, että valvonta toimii. Tämä saa toivottavasti hankintayksiköitä kiinnittämään huomiota jo valmisteluvaiheessa siihen, että aitoa kilpailua syntyy. Suomen Yrittäjien hankintaneuvojat ovat mielellään apuna, kun hankintoja valmistellaan, sanoo Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän (Soite) etälääketieteellisten vastuulääkäripalveluiden kilpailutuksesta on julkaistu hankintailmoitus julkisten hankintojen sähköisessä ilmoituskanava Hilmassa 9.1.2017. KKV:lle tehdyn toimenpidepyynnön mukaan tarjouspyynnön vertailuperusteet suosivat käytännössä yhtä markkinoilla toimivaa palveluntuottajaa ja sulkevat pois muut potentiaaliset tarjoajat ja palveluntuottajat.

Selvitystensä perusteella KKV katsoo, että vertailuperusteiden painotuksen vuoksi todennäköisesti vain yhdellä toimittajalla on mahdollisuus voittaa kilpailutus. Tästä johtuen aitoa kilpailua ei välttämättä pääse syntymään ja yksi toimittaja voi käytännössä hinnoitella palvelunsa haluamallaan tavalla.

Tarjouspyynnön vertailuperusteet voivat johtaa siihen, että markkinatilanteen mahdollistamaa kilpailua markkinatoimijoiden välillä ei hyödynnetä kilpailutuksessa.

– On erinomaista, että KKV on todennut laittomaksi tämän valitettavasti varsin yleisen ilmiön, että hankinta on speksattu tietylle toimittajalle, kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin toteaa.

Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja aikaansaada todellista kilpailua markkinatoimijoiden välille. Hankintamenettelyn osallistujia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hankintayksikön on myös toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

KKV katsoi, että hankintayksikön olisi tullut toteuttaa etälääketieteellisten vastuulääkäripalveluiden kilpailutus ja vertailuperusteiden asettaminen tavalla, joka mahdollistaa aidon kilpailutilanteen eri terveyspalvelutoimijoiden välillä, palveluiden laatua kuitenkaan vaarantamatta.

– Hankintalain tehtävänä on saada aikaan kilpailua, ei rajoittaa sitä, Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin painottaa.

Jari Lammassaari

Suomalaiset pk-yritykset ovat pahasti jäljessä virtuaalitodellisuuden hyödyntämisessä. Koulutusyhtiö Sovelton seniorikonsultti Jari Kotolan mukaan yrityksistä suuri osa ei tiedosta vr-teknologian mahdollisuuksia.

– Ei yksinkertaisesti tiedetä, mistä on kysymys. Luullaan, että vr on nörttien juttu, jolla pelataan tekotodellisuuspelejä.

– Vaikea sanoa, mistä yleinen tietämättömyys johtuu. Osa yrityksistä suhtautuu virtuaalitodellisuuteen vanhakantaisesti.

Poikkeuksia on. Kotola kiittelee suomalaista peliteollisuutta, joka on ottanut pallon haltuun ja kehittää parhaillaan vr-sisältöä.

– Teknologiamyönteisissä yrityksissä, joissa on teknologiaan avoimesti suhtautuvia johtajia, tilanne on toinen.

Sovelto tarjoaa yrityksille puolen työpäivän mittaista työpajaa, jossa pääsee tutustumaan virtuaalitodellisuuteen ja lisättyyn todellisuuteen.

– Mielestäni yrityksissä pitäisi aloittaa projekteja, joissa selvitetään mitä vr tarkoittaa omien tuotteiden ja palveluiden kohdalla. Haasteena on se, että vaikka yritys kiinnostuisi virtuaalitodellisuudesta, ei löydy tekijöitä, jotka voisivat luoda palveluita.

Pauli Reinikainen

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä käsittää maanantain ja tiistaipäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo lähes 150 uutta yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkistaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Tietoturva on kuuma peruna kotitalouksissa, mutta ennen kaikkea yrityksissä. Haittaohjelmien lisäksi viime aikoina päänvaivaa ovat aiheuttaneet kiristysohjelmat.

Tietoturva-asiantuntijan mukaan älypuhelimissa turvallisin laite on edelleen iPhone.

– Kyllä se on myönnettävä, jos vertaa iPhonea Android-puhelimiin. Androidille on huomattavasti enemmän haittaohjelmia, F-Securen tietoturva-asiantuntija Mikael Albrecht sanoo.

Albrechtin mukaan iPhone on erityisen turvallinen laite, jos laite suojataan riittävän varmalla salasanalla. Salasanan on oltava tarpeeksi pitkä ja sen pitää sisältää erikoismerkkejä sekä isoja ja pieniä kirjaimia.

Android selvästi turvattomin

Googlen kehittämä Android-käyttöjärjestelmä on mobiilikäyttöjärjestelmistä ainoa, jolle löytyy merkittävä määrä haittaohjelmia.

Android-käyttöjärjestelmän ongelmana tietoturvan suhteen on sen selvästi avoimempi rajapinta verrattuna Applen ios-käyttöjärjestelmään.

– Ios on suljetumpi järjestelmä, jossa rikollisten on vaikeampaa tehdä temppujaan. Apple valvoo App Storea selvästi paremmin kuin Google omaa sovelluskauppaansa, 

Albrecht pitää Androidin ongelmana myös sitä, että se tukee myös piraattisovelluksia, joiden mukana älypuhelimeen voi siirtyä haittaohjelmia.

– Älypuhelin on monessa mielessä kriittinen laite. Sinne kerätään sähköpostit ja tallennetaan palveluiden salasanat. Jos puhelin joutuu vääriin käsiin, saalis voi olla merkittävä.

Sormenjälkitunnistus ei välttämättä riitä

Monesta älypuhelimesta löytyvä sormenjälkitunnistin on monessa tapauksessa riittävän varma suojaustapa, mutta siihenkin liittyy riskejä.

– Salasanaa voi vaihtaa usein, mutta sama periaate ei toimi sormenjäljen kanssa. Sormenjälkiä jää lisäksi muihin esineisiin. En luottaisi pelkkään sormenjälkitunnistukseen, jos tarkoituksena on hakea maksimaalista turvallisuutta.

Pauli Reinikainen

Selvästi yli kolmannes vientiä harjoittavista suomalaisyrityksistä kertoo Venäjän-kaupan lisääntyneen viimeisen puolen vuoden aikana. Tieto käy ilmi Taloustutkimuksen tänään julkaisemasta barometristä.

Barometriin vastanneista yrityksistä 57 prosenttia uskoo vientinsä kasvavan myös seuraavan puolen vuoden aikana.

Venäjän talousnäkymät olivat vastaajien mielestä positiiviset kaikilla mittareilla.

Barometriin vastasi 300 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenyritystä. Kyselyn teettivät Suomen Yrittäjät, Suomalais-venäläinen kauppakamari, EK, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish Industries.

Venäläisten ostovoima paranee, vienti vetää

Yrityksistä 63 prosenttia uskoo Venäjän talouden kehittyvän selvästi noususuhdanteisesti. Viime syksyn barometrissä näin odotti vain 27 prosenttia vastaajista.

Venäjän taloudessa synkin vaihe on takanapäin, toteavat Suomen Yrittäjien asiantuntijat, pääekonomisti Mika Kuismanen ja kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

– Venäjällä varovainen kasvu on alkanut ja venäläisten ostovoima paranee, Thomas Palmgren taustoittaa.

Kasvun vanavedessä myös ulkomaankauppa viriää ja tämä luo mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille, Mika Kuismanen säestää.

Barometri selvitti myös, miten yritykset ovat reagoineet Venäjän talouden nykytilanteeseen. Passiivisten yritysten joukko on vähentynyt 36 prosentista 24 prosenttiin ja henkilöstövähennyksiä suunnitteli alle kymmenen prosenttia vastaajista. Venäjältä vetäytymistä harkitsee vain prosentti yrityksistä.

 Liiketoimet Venäjän sisällä piristyvät – "Investoinnit murheenkryyni"

Tuontiyrityksistä hieman alle kolmannes kertoo tuonnin Venäjältä kasvaneen ja jatkavan kasvua jonkin verran kuusi kuukautta tästä eteenpäin.

Suomalaisyritysten liiketoiminta itänaapurin rajojen sisäpuolella on niin ikään piristynyt.

Barometriin vastanneista yrityksistä 54 prosenttia kertoo liiketoiminnan kasvusta Venäjällä. Supistumisesta raportoi noin joka kymmenes. 63 prosenttia vastaajista odottaa bisnestensä myös kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana.

Venäjän kohentuneista talousnäkymistä ja piristyneestä kaupasta huolimatta yritykset eivät vielä kiirehdi kasvattamaan investointejaan Venäjälle.

– Investoinnit venäjälle ovat murheenkryyninä, Kuismanen toteaa.

– Siihen vaikuttavat odotukset valuuttakurssin kehityksestä, mutta myös poliittinen riski. On pystyttävä uskomaan sääntöjen pysyvyyteen, koska investoinnit vaativat kauaskantoista horisonttia.

Reilu neljännes yrityksistä kertoo investoineensa viimeisen vuoden aikana, kun taas hieman alle neljännes aikoo tehdä sen seuraavan vuoden aikana.

Ongelmana epävakaisuus

Suurimmiksi ongelmikseen Venäjän liiketoiminnassa yritykset mainitsivat useimmin Venäjän talouden epävakaisuuden, ruplan kurssin ja poliittisen tilanteen.

Kyselyssä erityisesti vientiä harjoittavat yritykset mainitsivat ruplan kurssin ongelmaksi aiempaa harvemmin viime kyselyihin verrattuna.

Hieman yli puolet yrityksistä arvioi, että Venäjän protektionistisilla toimilla on ollut vaikutusta yrityksen toimintaan. Näitä ovat muun muassa kotimaisten tuotteiden suosiminen Venäjällä ja paikallisen työvoiman käyttövaatimukset esimerkiksi kokoonpanotöissä.

Sanktiot vastaan tuontikiellot

Poliittinen tilanne kätkee sisäänsä monen barometriin vastaajan mukaan muun muassa pakotekonfliktin, joka vallitsee Euroopan unionin ja Venäjän välillä.

– Pakotekonflikti tulee väistämättä vaikuttamaan haitallisesti normaalien kauppasuhteiden palautumisessa, Kuismanen arvioi.

EU asetti sanktioita Venäjälle vuonna 2014 muun muassa rajoittamalla pääoman ja venäläisten henkilöiden liikkuvuutta, kieltämällä vientiä liittyen puolustustuotteisiin, siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettuihin kaksikäyttötuotteisiin, energiaan ja teknologiaan, öljyalalle sekä infran rakentamiseen.

Vastavedoksi Venäjä kielsi pääasiassa elintarviketuotteiden tuonnin niistä maista, jotka ovat EU:n pakoterintamassa mukana. 

*Uutista päivitetty klo 12:55 – lisätty Mika Kuismasen kommentit ja pakote-kappale.

Yrittäjäsanomat

Edulliset asunnot katoavat erityisesti pääkaupunkiseudulla asuntosijoittajien omistukseen, minkä vuoksi niitä päätyy yhä vähemmän tavallisten ostajien ulottuville.

Pienten asuntojen suosion sijoituskohteina pelätään vääristävän yksiöiden ja kaksioiden kauppahintoja ja ylikuumentavan asuntokauppaa.

Ilmiön seurauksena asuntoa etsiville on tarjolla yhä vähemmän kohtuuhintaisia asuntoja. Kuluneen viiden vuoden aikana alle 200 000 euroa maksavien asuntojen kauppamäärä on ollut jatkuvassa laskussa, kertoo Kahdeksannen päivän toteuttama, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:n kauppaseurantaan perustuva markkinakatsaus.

Syynä edullisten asuntojen katoon on asuntosijoittamisen suosion nousu. Etenkin pienet asunnot katoavat herkästi sijoittajien taskuihin eivätkä enää liiku vuokramarkkinoilta ostajien ulottuville.

– Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen asuntosijoittaminen on kasvanut voimakkaasti. Markkinoille on tullut paljon yksityisiä sijoittajia ja uusia rahastoja. Asuntojen on koettu olevan turvallinen säästökohde,  Kahdeksannen päivän toimitusjohtaja Jussi Karppinen kertoo.

Sijoittajat liikkellä etenkin Helsingissä

Pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki ovat yksityisten asuntosijoittajien mielikuvissa vakaita alueita, joilla asuntojen arvon heittelehtiminen on harvinaista. Sijoittamisen suosio onkin nostanut näillä alueilla merkittävästi pienten asuntojen hintoja suhteessa isompiin asuntokokoihin.

Viimeisen 12 kuukauden aikana välittäjäkaupan keskimääräinen hinta on ollut Helsingissä noin 274 000 euroa. Keskiarvo on noussut viidessä vuodessa 12,3 prosenttia.

– Sijoittajat ostavat vastavalmistuneet asunnot suoraan rakennusyhtiöiltä, mikä on kannattavaa toimintaa molemmille osapuolille. Vastaava kehitys tulee jatkumaan niin kauan kuin pienistä asunnoista on pulaa, Karppinen jatkaa.

Vaikka suurin osa asuntokaupoista tehdään yhä 150 000–350 000 hintaluokassa, myös kalliimmat asunnot ovat kysyttyjä. Erityisesti Helsingissä ja Espoossa yli 500 000 euron asuntokauppojen määrä on viimeisen parin vuoden aikana kääntynyt reippaaseen nousuun.

Ilmoitus uudesta toiminimestä tehdään PRH:n ja Verohallinnon yhteisessä YTJ-palvelussa. Ilmoitusta varten tarvitaan suomalainen henkilötunnus ja henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tasi vaihtoehtoisesti sirullisen henkilökortin.

Palvelussa ilmoitetaan ehdotus yrityksen nimeksi ja korkeintaan kaksi vaihtoehtoista nimeä. Tämän lisäksi täytyy ilmoittaa yrityksen toimiala sekä osoite- ja yhteystiedot. Kaikki kaupparekisteriin ilmoitetut yrityksen osoite- ja yhteystiedot ovat julkisia ja nähtävissä YTJ-yrityshaussa.

Tarkat ohjeet toiminimen perustamiseen PRH:n sähköisessä palvelussa löytyvät Youtube-videolta.

Netissä tehty ilmoitus maksaa 75 euroa. Summa maksetaan ilmoituksen allekirjoituksen jälkeen. Aputoiminimen ilmoittaminen netissä maksaa 65 euroa.

Jos ilmoitus tehdään paperilomakkeella, käsittelyaika on pidempi ja hinta kalliimpi.

Pauli Reinikainen

Laskutuspalvelu Ukko.fi on tähän asti kohdellut asiakkaitaan työntekijöinä, jolloin heistä on maksettu TyEL-maksuja.

Toukokuun alusta alkaen tilanne muuttuu, kun asiakkaat siirtyvät YEL-vakuutettujen joukkoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kevytyrittäjiä kohdellaan yrittäjien säädösten mukaisesti.

Ukko.fin toimitusjohtaja Ukko Kumpulainen kertoo Kauppalehden haastattelussa, että kevytyrittäjäpalvelun toiveet TyEL-menettelyn jatkoajasta eivät menneet läpi. Ukko.fi ja muut vastaavat palvelut joutuvat muuttamaan käytäntöjään työeläkevakuutusyhtiöiden vaatimuksesta.

Ukko.fin kaltaisten kevytyrittäjäpalveluiden liikeideana on tarjota helppo tapa yrittää ilman toiminimen perustamista. Palvelun asiakkaat eivät joudu tekemään kirjanpitoa tai huolehtimaan paperisodasta.

YEL-maksu määräytyy Ukko.fin asiakkaille samalla periaatteella kuin toiminimellä yrittäville. Käyttäjiltä kysytään arviota vuosilaskutuksesta, jonka perusteella määritellään oikean suuruinen maksu. YEL-velvollisuus koskee tänä vuonna niitä, joiden työtulo ylittää 7 645,25 euroa. YEL-vakuutusmaksut voi vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa.

"Älä pelkää Y-tunnusta"

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellsténin mukaan muutos voi parantaa kevytyrittäjien työttömyysturvaa. Tämä edellyttää vähintään 12 564 euron työtuloa vuodessa.

– Laskutuspalveluiden asiakkaille tulee nyt mahdollisuus vakuuttaa toiminta yrittäjän työttömyyskassassa ja saada sitä kautta ansioturvaa jäädessään työttömäksi.

Hellstén arvioi, että kevytyrittäjäpalveluiden käyttö voi olla jatkossakin mielekästä ainakin osalle asiakkaista.

– Tämän muutoksen jälkeenkin laskutuspalvelut tarjoavat apua yrittäjyyden byrokratiaan samoin kuin esimerkiksi tilitoimistopalvelut.

– Kannattaa haastaa laskutuspalvelu tarjoamaan palveluitaan myös y-tunnukselliseen toimintaan. Tällöin palvelun kautta toimivalle yrittäjälle jäisi enemmän käteen, koska toimintaa voisi harjoittaa ilman alv-velvoitetta. Y-tunnusta ja yrittäjä-termiä ei ole syytä pelätä, sillä y-tunnus ei vaikuta esimerkiksi työttömyysturvan saamiseen, Hellstén jatkaa.

Suomen Yrittäjien jäsenenä saa apua yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Lue ohjeet toiminimen perustamiseen täältä.

Pauli Reinikainen

– Yrittäjät rahoittavat sairausvakuutuksen YEL-lisämaksun korotuksella. Kustannus yrittäjälle keskimääräisellä työtulolla eli 23 000 eurolla on arviolta reilut neljä euroa kuukaudessa ja noin 55 euroa vuodessa. Päivärahaa samalla työtulolla saa reilut 54 euroa, arvioi Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Summat voivat vielä hieman muuttua, kun omavastuuajan lyhentämisen kokonaiskustannukset täsmentyvät.

Yrittajat.fi:ssä kerrottiin viime perjantaina Suomen Yrittäjien kannanotosta hallituksen puoliväliriiheen. Sairauspäivärahan lyhentäminen neljästä päivästä yhteen eli sairastumispäivään oli yksi kannanoton konkreettisista tavoitteista.

Yrittäjän pitkä omavastuuaika on johtanut siihen, että yrittäjät tekevät usein töitä sairaanakin, sen sijaan että hoitaisivat terveyttään.

Asia nousi selkeästi esiin Suomen Yrittäjien teettämästä sosiaaliturvakyselystä viime syksynä. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä noin 72 prosenttia kertoi olleensa sairaana töissä viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana ja heistä joka viides jopa yli 10 päivää.

– Paljon olen tehnyt sairaana töitä, nytkin olen flunssassa töissä, kertoi nuori helsinkiläinen yrittäjä Sanni Kaikkonen Yrittäjäsanomille viime viikolla.

– Ihan yksittäisiä päiviä olen ollut poissa töistä ja silloinkin olen yleensä tehnyt kotona toimistotöitä, kuvailee Sanni Kaikkonen.

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia sairauslomaa pitäneistä yrittäjistä ei ole hakenut sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä oli sairausloman alle neljän päivän kesto eli omavastuuaika ei täyttynyt ja oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä.

Työmarkkinareformien puute on pettymys

Sairauspäivärahan omavastuuajan lyhennys ja panostus koulutukseen ja tutkimukseen ovat hyviä päätöksiä hallituksen puoliväliriihestä. Sen sijaan Suomen Yrittäjät pettyi siihen, että hallitus jätti puoliväliriihessä käyttämättä mahdollisuuden työmarkkinareformeihin.

– Suurin ongelmamme on massatyöttömyys, joka ei näytä paranevan työmarkkinoiden valuvikojen vuoksi, vaikka kasvu kiihtyy. Siksi olisi tarvittu hallitusohjelman mukaisia työmarkkinauudistuksia, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Hallituksella oli historiallinen mahdollisuus, mutta rohkeus reformeihin ei riittänyt. Työmarkkinoiden valuviat hidastavat kasvua, kun työlle ei löydy tekijöitä.

Kannustinloukkujen purkamisessa hallitus teki Pentikäisen mukaan oikeansuuntaisia päätöksiä. Yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentyminen sairastumispäivään on askel parempaan. Opetus- ja tutkimusrahojen lisäys on tervetullut.

– Niistä ei ole kuitenkaan kääntämään isoa työllisyyskuvaa, Pentikäinen sanoo.

– Nyt pitää toivoa, että jostain tulee ennusteita suurempi kasvu, joka auttaa julkisen talouden tasapainoon. Emme selviä tällä velkataakalla ikääntymisen kuluista ja talouskriisistä, joka joskus väistämättä tulee, hän sanoo.

– Terve talous on pienen kansakunnan paras turva ja korkea työllisyys eheyden tae. Niitä pitäisi tavoitella epävarmuuden aikoina kaikin keinoin eikä antaa periksi.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Vakuutusyhtiö Sammon osakkeenomistaja Pekka Lämsä ja Sammon hallitus esittävät yhtiökokoukselle, että yhtiön yhteiselle arvo-osuustilille merkityt osakkeet mitätöidään.

Tällä yhteistilillä on vielä yli kuusi miljoonaa osaketta. Nykykurssilla mitaten niiden arvo on noin 280 miljoonaa euroa.

– Tapahtuu suuri vääryys, jos osakkeet mitätöidään. Kyseessä on silloin Suomen pörssihistorian suurin ryöstö, sanoo tunnettu sijoittaja Taito Tuunanen.

Tuunasen sijoitusyhtiö Hälläväliä Oy on tehnyt esityksen, jonka mukaan osakkeiden mitätöinnistä voitaisiin tehdä päätös vasta 1.2.2020. Sitä ennen yhtiön pitää aktiivisesti koettaa tavoittaa kaikki ne osakkeenomistajat, jotka eivät ole siirtäneet omistustaan sähköiseen arvo-osuusjärjestelmään.

Tuunasen mukaan Sampo on halunnut tietoisesti halunnut hoitaa tämän osakeoperaation nopeasti ja ilman suurta tiedotuskampanjaa.

– Sampo hyödyntää vuoden 2006 osakeyhtiölain päivitystä, joka mahdollistaa lunastamattomien arvo-osuuksien siirtämisen yhtiön haltuun 10 vuoden kuluttua, sijoittaja Taito Tuunanen kertoo.

75 000 kirjettä – mutta ei yrityksille

Sampo lähetti viime marraskuun alussa kirjeen noin 75 000 suomalaiselle yksityishenkilölle. Heidät on merkitty Sammon paperisen osakekirjan omistajiksi, mutta he eivät olleet vielä siirtäneet osakkeitaan nimiinsä sähköiseen arvo-osuusjärjestelmään, vaan ne ovat yhtiön yhteistilillä.

Vakuutusyhtiön lähettämän kirjeen jälkeen yhteistilillä olevien osakkeiden määrä on pudonnut Sammon mukaan lähes miljoonalla osakkeella.

Sammon muistutuskirjeet ovat menneet vain yksityisille vakuutuksenottajille, ei yrityksille ja muille yhteisöille.

– Niitä yrityksiä ja yhteisöjä on käsittääkseni kymmeniä tuhansia, sanoo Tuunanen. Sammon mukaan kyse on tuhansista yrityksistä.

Sampo perusteli kirjeen lähettämistä vain yksityishenkilöille sillä, että yhteisöt ovat kirjanpitovelvollisia, ja niiden kuuluu kirjata osakeomistuksensa.

Tuunasen mukaan asia ei ole niin yksinkertainen. Hän väittää, että kaikki yritykset eivät ole koskaan edes saaneet osakekirjoja, jotka niille vakuutuksenottajina kuuluivat, eikä niiden perään ole myöhemmin tiedetty kysellä.

Salainen osakevarasto

Tuunasen mukaan Sammolla on osakevarasto, jossa on säästöpankeista aikoinaan palautuneita paperisia osakkeita.

Sampo myönsi Talouselämä-lehdelle, että sillä on hallussaan vähäinen määrä näitä palautettuja osakkeita ja niistä vuoden 1997 tilannetta vastaava osakasrekisteri.

Sammon viestinnästä painotettiin Yrittäjäsanomille keskiviikkoaamuna, että näiden osakkeiden omistajia on lähestytty kirjeellä viimeksi marraskuussa 2016. Omistajien oltua yhtiöön yhteyksissä satoja osakekirjoja on Sammon viestinnän mukaan lähetetty omistajilleen. 

Tutkintapyyntö poliisille

Taloussanomat kertoi tiistaina iltapäivällä, että Sammon osakkeenomistaja on tehnyt poliisille tutkintapyynnön. Osakkeenomistaja haluaa selvittää, että onko Sampo toiminut osakeyhtiölain vastaisesti salatessaan osakasluettelon.

Sampo on Taloussanomien mukaan kieltäytynyt useaan otteeseen luovuttamasta pyydettyä Sammon vanhojen paperiosakkeiden yhteistilin osake- ja osakasluetteloa. Osakeyhtiölain mukaan osake- ja osakasluettelot ovat julkisia asiakirjoja. Sammon tulkinnan mukaan Sammolla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta julkaista kyseistä luetteloa, koska se sisältää henkilötietoja.

Sijoittaja Taito Tuunanen on tietoinen poliisille tehdystä tutkintapyynnöstä, mutta hän ei ole osallinen siihen. Tuunasen mukaan Sampo on toiminut tarkoitushakuisesti osakeyhtiölain vastaisesti salatessaan luettelot.

Sammosta kerrottiin Yrittäjäsanomille keskiviikkoaamuna, että poliisi ei ole ollut yhtiöön yhteydessä.

"Mutta on hyvä, jos asiaa tutkitaan", yhtiöstä linjataan.

Nyt on todella kiire kirjata osakkeet

Osakkeet pitää kirjata arvo-osuustilille 27.4.2017 klo 14 mennessä, jolloin Sammon yhtiökokous alkaa Helsingin Messukeskuksessa. Kun osakkeet on kirjattu arvo-osuustilille, osakkeenomistaja voi saada takautuvasti osinkoja kolmelta vuodelta.

Lisätietoa löytyy osoitteesta www.sampo.com/fi/osake/toimintaohjeet/

Sampo listautui pörssiin 1988. Sammon asiakasomistajat saivat vuosina 1986 – 1987 tämän jutun kuvassa olevan kaltaisia paperisia osakekirjoja.

Tyypillisin tavallisille vakuutuksenottajille jaettu määrä oli kaksi osaketta, mikä vastaa osakesplittausten jälkeen noin neljääkymmentä nykyistä Sammon osaketta. Tämänhetkisillä osakekurssilla niiden arvo on noin 1800 euroa.

Sammon suurin osakkeenomistaja on valtion täysin omistama sijoitusyhtiö Solidium. Taito Tuunanen hämmästelee sitä, että yhtiö on asettunut Sammon hallituksen puolelle.

– Olen esittänyt Solidiumin toimitusjohtajalle, että he pitäisivät vielä ylimääräisen hallituksen kokouksen ja muuttaisivat kantaansa. Solidiumin hallitus toimii nyt Sammon käskyläisenä, vaikka asian pitäisi olla juuri toisinpäin, Tuunanen sanoo.

– Teen vielä kaikkeni, jotta saamme lisäaikaa, eikä osakkeita mitätöidä nyt yhtiökokouksessa, sanoo sijoittaja Taito Tuunanen.

Jari Lammassaari

Jos kannettava tietokone on jäänyt syystä tai toisesta kotiin, tärkeitä dokumentteja ja esityksiä voi muokata ja jakaa älypuhelimella.

Valitsimme neljä sovellusta, jotka on syytä ladata työkäytössä olevaan Android-puhelimeen. Sovellukset ladataan Google Play -sovelluskaupasta.

1. Microsoft Office (Word, Excel, PowerPoint) 

Hinta: Maksuton

Microsoft Officen yksittäiset ohjelmat ovat kaikki ladattavissa Android-puhelimeen. Ohjelmat ovat karsittuja versioita, mutta suuria eroja työpöytäversioihin ei ole. Suurin ero on se, että sovellusmuotoiset Office-ohjelmat on optimoitu käytettäviksi kosketusnäyttölaitteilla. Ohjelmat toimivat tiiviisti yhdessä Microsoftin oman OneDrive-pilvipalvelun kanssa. OneDriveen tallennetut dokumentit ovat käytettävissä millä tahansa mobiililaitteella.

2. Google Docs, Sheets ja Slides 

Hinta: Maksuton

Googlen tuottavuussovellukset ovat edelleen ykkösvalinta Android-käyttäjälle. Sovellusvalikoimaan kuuluu tekstinkäsittelyohjelma Docs, taulukkolaskentaohjelma Sheets ja esityksiin tarkoitettu Slides. Office-ohjelmiin verrattuna Google tarjoaa monipuolisemmat työkalut esimerkiksi taulukoiden, kuvien ja kaavioiden lisäämiseen  työn alla oleviin dokumentteihin. Mikä parasta, Googlen sovellusten dokumentit ovat yhteensopivia Microsoft Office -dokumenttien kanssa. Editointi onnistuu myös offline-tilassa.

3. Google Drive

Hinta: Maksuton

Google Drive -pilvipalvelu on Android-käyttäjälle helppo ja turvallinen valinta, koska se tulee käyttöjärjestelmän mukana. Google Driven kilpailijoita ovat muun muassa Dropbox ja Microsoftin OneDrive. Driveen tallennetut tiedostot ovat käytettävissä millä tahansa Android-laitteella.

4. AirDroid

Hinta: Maksuton

Mac-käyttäjät ovat tottuneet siihen, että iPhoneen tulevat tekstiviestit hyppäävät myös kannettavan tai pöytäkoneen isolle näytölle. Android-käyttäjä voi halutessaan ottaa käyttöön vastaavan kaltaisen toiminnallisuuden AirDroid -sovelluksella. Sovelluksen avulla älypuhelinta ei tarvitse vilkuilla päätteen ääressä vaan viestit (myös Whatsapp) näkyvät isolla näytöllä ja niihin voi vastata käyttämällä isoa näppäimistöä. Sovelluksen avulla Android-puhelinta voi ohjata tietokoneella ja puhelimen tiedostot voi siirtää kätevästi pöytäkoneelle.

Pauli Reinikainen

Suomalaisen Työn Liiton teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset uskovat, että kotimaisilla yrityksillä on tulevaisuudessa suurimmat menestyksen mahdollisuudet ympäristöä säästävillä teknologia-aloilla (46 %), metsäteollisuudessa (30 %) ja terveysteknologiassa (30 %).

Myös suomalaisyritysten menestysmahdollisuuksiin uusiutuvan energian alalla (28 %) uskotaan.

Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2017 ja siihen vastasi 2 219 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Suomalaisen Työn Liiton, sen jäsenten ja yhteistyöorganisaatioiden yhteinen Made by Finland -kampanja juhlistaa suomalaista työtä ja sen menestystarinoita. Mukana on yli 80 yritystä ja organisaatiota.

Yksi esimerkki suomalaisesta cleantech-innovaatiosta on UPM:n kehittämä puupohjainen UPM BioVerno -diesel, Avainlippu-tuote, joka valmistetaan mäntyöljystä Lappeenrannan biojalostamolla. Tuotteen kehityksessä on hyödynnetty kestävä puuraaka-aine mahdollisimman tehokkaasti.

Raakamäntyöljy on puun luonnollinen uuteaine, jota saadaan pääasiassa havupuiden pihkasta sellun valmistuksen tähteenä. UPM BioVernon tuotantoa varten ei siis tehdä erillisiä hakkuita.

Millä aloilla suomalaisilla yrityksillä on suurimmat menestyksen mahdollisuudet tulevaisuudessa? Näin tutkimukseen osallistuneet valitsivat:

Ympäristöä säästävät teknologiat 46 %
Metsäteollisuus 30 %
Terveysteknologia 30 %
Uusiutuva energia 28 %
Peliteollisuus 22 %
Koulutusvienti 21 %
Informaatioteknologia 20 %
Telakkateollisuus 18 %
Asiantuntijapalvelut 14 %
Elintarvikkeet 13 %

On hirvittävän erikoista, että Suomessa puristetaan nyrkkiä taskussa, eikä aleta toimeen, hämmästelee liikemies Pekka Viljakainen Yrittäjäsanomille.

Viljakainen viittaa eurooppalaisten yritysten aktivoitumiseen Venäjällä. 

– Italia, Ranska ja Saksa ovat olleet Venäjällä paljon aktiivisempia kuin Suomi. Sanktiot eivät ole mikään este, sillä esimerkiksi Pietarin läheisyydessä olevan Kolkkalan suuret investoinnit on tehty niiden kanssa samaan aikaan.

Pekka Viljakainen on Venäjän asiantuntija ja luotettu mies Kremliä myöten. Hän toimii muun muassa Venäjän Postin hallituksen ja teknologiakeskus Skolkovon presidentin neuvonantajana.

– Pakotteet [EU:n ja Venäjän välillä] koskevat hyvin tarkasti rajattuja alueita. Teknologiasta puhuttaessakin tiede ja startup ovat olleet määritelmällisesti niiden ulkopuolella, mutta silti suomalaiset ovat olleet flegmaattisia.

Venäjän Slush pidetään kesäkuussa

Viljakainen kannustaa suomalaisyrityksiä siirtymään itänaapurin markkinoille.

Alkuun voi päästä vierailemalla ensi kesänä Moskovan teknologiafestivaaleilla ”Venäjän Slushissa” Startup Village:ssa. Viljakainen kertoo olevansa tapahtumassa mukana fasilitoijana.

– Startup Village tehdään Slushin kanssa yhdessä. Olen tuonut sinne mukaan sata suomalaista yritystä.

Kynnyksen madaltamiseksi festivaaleille tehdään Suomesta ryhmämatka.

– Sinne kannattaa lähteä kaikkien ihmisten, jotka ovat kiinnostuneita uudesta teknosta, Venäjän teknologian tasosta, sen hyödyntämisestä tai siihen sijoittamisesta.

– Se ei ole vain sijoittajille, se on myös heille, jotka etsivät yhteistyömahdollisuutta, haluavat sijoittua yrityksensä kanssa Venäjälle, ryhtyä osakkaaksi. Se on heille, jotka haluavat tehdä valmistavaa teollisuutta ja haluavat myös kilpailukykyä, Viljakainen luettelee.

 Startup Village pidetään 6. ja 7. kesäkuuta.

Startup Villagen mainosvideo.

Suomalaisyrityksillä on Venäjä-potentiaalia käyttämättä

Viljakaisen on kuullut eilen julkaistusta Suomalais-Venäläisen kauppakamarin, Suomen Yrittäjien ja muutaman muun järjestön teettämästä Venäjän-kaupan barometristä.

Tulokset olivat positiivisia monella mittarilla ja muutosta on selvästi tapahtunut viime syksystä. Monessa yhtiössä sijoittajana oleva Viljakainen on tehnyt saman havainnon.

– Kyllä se todellakin näkyy. Jos suomalaiset olisivat aktiivisempia, niin se näyttäisi vielä paljon paremmalta. Suomessa on vähän semmoinen kaikki pielessä -fiilis.

– Tarvittaisiin lisää nokianrenkaita. Nokian Renkaat on ollut historiallisesti vahva Venäjällä. He tekevät Pietarissa renkaita ja myyvät valtavasti. Firma toimii täysin suomalaisella osaamisella sielläkin.

Ihan Suomen kyljessä, sadan kilometrin päässä olisi kokonaisen valtion kokoinen markkina-alue, viiden miljoonan asukkaan Pietari. Ovatko suomalaisyritykset ulosmitanneet tätä etua?

– Eivät, mutta ei tarvitsisi mennä Pietariinkaan asti, koska se on kallis megalopoli. Suomen lähialueilla on vaikka kuinka monta miljoonakaupunkia, joissa on edullinen hintataso ja vähän kilpailua. Itse menisin mieluummin Petroskoihin, jossa ravintoloiden ruokalistatkin ovat suomeksi.

– Suomessa on 80 000 venäjänkielistä ihmistä, heitä palkkaamalla ei tarvitsisi kalliiden konsulttien kautta [itälaajenemista] tehdä, Viljakainen huomauttaa.

Suomalaiset tuntevat Venäjää huonosti

Pelkäävätkö suomalaisyritykset Venäjää?

– Voi olla pelkoa, mutta ainakin puhdasta tietämättömyyttä. Liikemiehet ovat raakaa porukkaa, he tekevät asioita tietojensa perusteella. En minäkään tee päätöksiä lukemalla seiskapäivää, Viljakainen viittaa ironisesti ja kehottaa vierailemaan Suomen itänaapurissa.

– Jos miettii vakavasti liiketoimia vaikka Kiinassa, niin kyllä sinne mennään käymään, eikä tehdä johtopäätöksiä internetin perusteella.

– Venäjään ei sisälly mitään mystiikkaa. On toki toimialoja, kuten rakennus, jossa on korruptiota, mutta esimerkiksi [rakennusliikkeet] YIT ja SRV ovat pystyneet toimimaan siellä.

Viljakaisen mukaan parhaat edellytykset liiketoimille on esimerkiksi useilla materiaalinvalmistusaloilla, korkean teknologian oksalla ja terveydenhuoltosektorilla.

– Näissä ei ole mitään rajoituksia tai esteitä. Ei ole määräystä, että yrityksen pitäisi olla venäläinen. Venäjällä yksityishenkilö saa omistaa 100-prosenttisesti minkä tahansa liiketoimintayksikön.

Juhani Ojalehto

juhani.ojalehto@yrittajat.fi

– Tässä vaikeassa valtiontalouden tilanteessa on hyvä, että yritysten innovaatiotoimintaan saadaan lisää panostuksia. Tämä toimenpide ei kuitenkaan riitä kattamaan aukkoa, joka on syntynyt innovaatiorahoitukseen viime vuosina”, sanoo teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin pääjohtaja Pekka Soini.

– Suomen uudistumisen vuoksi on hyvin tärkeää, että satsataan voimakkaasti kaikkien alojen uudistumiseen. Siksi on erinomaista, että hallitus aikoo vielä perata koko yritystukijärjestelmää. Säilyttäviä, ja jopa kansantaloudellisesti vahingollisia yritystukia täytyykin kääntää uudistamisen suuntaan eli yritysten innovaatiorahoitukseen. Näin saataisiin lisää panoksia orastavan kasvun kiihdyttämiseen, Soini sanoo.

Tekesin avustusvaltuuksista leikattiin viime vuonna kolmasosa, ja tämä on heikentänyt tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Esimerkiksi yritysten ja tutkimusryhmien verkottuminen on vähentynyt neljänneksellä, ja tutkimusprojektien määrä on supistunut yli kolmanneksella.

Hallitus osoitti Tekesin lisärahoituksen kasvua vauhdittaviin yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeisiin.

Tekes on valmistellut yritysten ja julkisten toimijoiden kumppanuuteen erityistä kasvumoottorimallia, jolla tavoitellaan uusia merkittäviä, vähintään miljardin euron liiketoimintaan tähtääviä ekosysteemejä tulevaisuuden kasvualoille – samaan tapaan kuin jo esimerkiksi autonomisten laivojen kehittämisen ympärille on kehittymässä.

Kasvumoottoreilla kaavailtiin saatavaksi aikaan uutta liiketoimintaa vähintään 10 miljardilla euroa ja kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Hallituksen osoittamalla pääomarahoituksella kasvumoottoreihin voidaan Tekesin mukaan satsata lähinnä pilotointihankkeisiin.