SY:n Nuorten Yrittäjien puheenjohtaja Leo Kadieff kävi Madridissa tammikuun lopussa tapaamassa Nuorten yrittäjien eurooppalaisen verkoston YES:n organisaatiota.

Madridissa oltiin kiinnostuneita Suomen Nuorten Yrittäjien toiminnasta.

Kadieffin mukaan Suomen maine hyvinvointivaltiona kiinnostaa.

– Se, kuinka Suomessa yhdistyy yrittäjyys, sekä korkean elintason tuomat velvollisuudet. Monelle eurooppalaiselle pohjoismaiden malli on ideaali, jossa yhdistyy julkinen ja tasokas koulutus, terveydenhuolto ja tasa-arvoa korostava yhteiskunta. Suomesta ei kiinnosta vain teknologiset, vaan myös ”sosiaaliset” -innovaatiot. 

Verkosto tarjoaa vaikutusmahdollisuuksia jäsenmaiden kesken

yesforeurope.eu -verkosto toimii nuorten yrittäjien äänitorvena Brysselissä, ja sen jäseninä SY:n Nuorilla yrittäjillä on pääsy sen johtaviin elimiin. 

– Yrittäjät on valtakunnallinen yrittäjien verkosto Suomessa, ja YES tarjoaa meille vaikuttamismahdollisuudet myös maiden välillä. Sieltä saamme oppia ja perspektiiviä Euroopan tilanteeseen laajemmin, sekä mahdollisuuden edustaa Suomen etua. 

Kadieff työskentelee Turun yliopistossa liiketoiminnan kehittämisen parissa. Hänellä on kokemusta useasta omasta yrityksestä, tällä hetkellä Kadieff toimii sivutoimisesti konsulttina. Hän on muun muassa perustanut Turku Game Hub -yhdistyksen, joka keskittyy pelinkehittämisen kenttään Turussa.  

http://www.yesforeurope.eu

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kanelimamman yrittäjä Hanne Serjo haluaa lahjoittaa vähävaraisten ruokajonossa kävijöille.

– Siellä on äitejä, jotka hakevat ruokaa kasvaville lapsilleen. Vanhuksia, joiden eläke ei riitä ihmeisiin, ei ehkä leipäänkään. Nuoria, joilla vuokra syö kaiken, sen ruuankin. Ihmisiä, joilla on mennyt koti, ehkä ystävätkin.

Yrityksen toffeet valmistetaan perheomisteisessa makeistehtaassa Keski-Euroopassa Kanelimamman omalla reseptillä. Toffeissa ei käytetä palmuöljyä.

Kanelimamma haluaa toivottaa Hyvää Ystävänpäivää Halaus-nimisten toffeepussien myötä. Ystävänpäivätempaus työllisti yrittäjää kymmenkunta tuntia, sillä yrittäjä pakkasi itse käsin toffeet halaus-etiketillä varusteltuihin pakkauksiin.

Hyväntekeväisyyskampanjan myötä 500 toffeepakkausta ja sata kiloa irtotoffeeta jaetaan Hurstin vähävaraisten ruokajonossa ystävänpäivänä 14. helmikuuta 2018.

– Kyse ei ole hävikkituotteiden poistosta. Kyse on omasta halustani tehdä omalla toiminnallani jotain hyvää niille, joilla on ehkä vaikeampaa. Koska yritykseni valikoimassa sattuu olemaan halaus-niminen toffee, niin mikäpä sen sopivampaa kuin jakaa halauksia niitä kaipaaville, Serjo toteaa.

Kanelimamma haastaa muut yrittäjät hyväntekoon

– Lahjoituksen kohde olisi hyvin voinut olla joku muukin, mutta päätin jakaa halauksia mediassa nyt paljon esillä olleelle Hurstin vähävaraisten ruokajonolle. Olisi hienoa, jos pystyisin omalla halaus-kampanjallani kannustamaan myös muita yrittäjiä tekemään omalla työllään jotain pientä tai suurta hyvää, joka loisi hyvää mieltä ympärille. Ystävänpäivänä tai muulloin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Lukuisista tv-sarjoista tunnetun näyttelijä Ismo Apellin Kuopiossa sijaitseva Hotellilaiva Wuoksi on avannut ovensa.

Valitukset hidastivat laivan pääsyä Kuopion satamaan kolme vuotta. Laivaa oli tulkittu Kuopiossa hotellirakennukseksi, muualla laivaksi.

– Mietteet ovat huojentuneet. Sanotaanko näin, että tässä tapauksessa voimavaroja on mieluisampaa laittaa yrittämiseen ja sen kehittämiseen kuin byrokratiataisteluun, Apell kertoo Yrittäjät.fi:lle.

– Miten sitä urheilussa sanotaankaan, väsynyt ja onnellinen, mutta kaikkeni annoin. Kyllä [prosessin aikana] välillä tuijotin nurkkaan kuin vanha ajokoira ja mietin, onko tämä edes mahdollista.

Apell toivoo, että kolmen vuoden "kujanjuoksu" toimisi tulevaisuudessa esimerkkinä byrokratian ja lupajärjestelmän "kamalista kapuloista" rattaissa.

– Yritys on on ollut toiminnassa jo kolme vuotta. Ei ole helppoa seisottaa lehmää laitumella kun lypsämään ei pääse, yrittäjä vertaa.

– Näitä asioita pystyisi hoitamaan paremminkin. Iisalmessa samat prosessit menivät viikossa, Kuopiossa näinkin pitkään.

Apellin mukaan mainonta ja markkinointi ovat olleet jäissä lupaprosessin ja valituskierteen ajan.

– Olihan tämä aika järjetön kujanjuoksu, joka vihdoin on loppu. Nyt tässä pääsee vasta yrittäjä yrittämään. Sen lupaan, että kaupungin valtuustossa ja kaupunkirakennelautakunnassa pyrin tekemään kaiken sen eteen, ettei kukaan yrittäjä tai kuntalainen joudu vastaavanlaiseen oravanpyörään. Kuopiossa on byrokratiatalkoiden paikka, Apell toteaa.

Palkinto joulukuussa

Ismo Apell sai viime joulukuussa Savon Yrittäjien Vuoden Yrittäjäteko -palkinnon.

Valintaraadin mukaan Ismo on iso tekijä isolla I:llä, mihin hän ryhtyykään. Apellin yrittäjyydessä ja toimintatavassa yhdistyvät inhimillisyys ja lämpö sekä ilo ja positiivisuus.

Apell aloitti yrittäjänä vuonna 2004 perustaessaan veneilypalvelualan yrityksen. Hän jäi toiminnasta pois vuonna 2011 siirryttyään nykyiseen yritykseensä, Tuotantotalo Turpatalli Oy:öön. Yritys on erikoistunut ohjelmapalveluihin, koulutukseen, mainontaan ja tapahtuma- sekä teatterituotantoon. Vuonna 2015 rinnalle tuli Sleeplines Oy, joka pyörittää Wuoksi-hotellilaivan toimintaa.

Apell toimii myös näyttelijänä, kouluttajana, ohjaajana ja käsikirjoittajana

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Hotellilaiva Wuoksi

– Oikeusministerinä aion edistää toimenpiteitä, jotka parantaisivat konkurssin tehneen yrittäjän mahdollisuuksia päästä uuteen alkuun. Konkurssimenettelyn tulee mielestäni olla mahdollisimman nopea. [- - ] Tulen vielä tällä vaalikaudella tekemään esityksen konkurssilain muuttamisesta, jolla nopeutettaisiin konkurssimenettelyä, ministeri Antti Häkkänen sanoi lauantaina 10. helmikuuta Etelä-Karjalan maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa Lappeenrannassa.

Suomessa on esimerkiksi velkajärjestelylaki, jonka puitteissa veloista voi vapautua lähtökohtaisesti kolmessa vuodessa. Suomen yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikön Tiina Toivosen mukaan Suomen järjestelmä ei ole täydellinen, ja jos muualla maailmassa on hyviä ja toimivia esimerkkejä yrittäjyyden edistämiseksi, on niistä syytä ottaa oppia myös Suomessa.

– Keskustelu käy vilkkaana myös EU-tasolla, sillä komissio esittää omaa malliaan veloista vapautumisen suhteen, Toivonen mainitsee.

Oikeusministeriössä teossa kansainvälinen vertailu

Ministeri Häkkäsen mukaan rehellisesti ja lain mukaan toiminutta yrittäjää ei saa estää palaamasta yritystoiminnan pariin, vaan tulee yrittää löytää keinoja, joilla yrittäjäksi palaaminen olisi mahdollista. 

– Nykyistä velkajärjestely- ja velkasaneerauslakeja on pidetty pääosin toimivina, mutta pidän jatkuvaa arviointia tärkeänä. Tätä tavoitetta tukemaan oikeusministeriössä on toimeksiannostani tehty kansainvälistä vertailua eri maiden lainsäädännöistä, eli siitä miten konkurssin tehnyt yrittäjä voi vapautua velkavastuustaan. Vertailu valmistuu lähiaikoina ja tämän jälkeen se lähtee laajalle lausuntokierrokselle.

SY tekee selvitystä yrittäjyyden aloittamisen esteistä

Konkurssin tekeminen vaikeuttaa uuden rahoituksen saamista luottotietomerkinnöistä johtuen.

– Osana luottotietolain uudistustarpeiden selvittämistä tulemme arvioimaan myös kysymystä siitä, voisiko konkurssin tehneen yrittäjän mahdollisuutta palata yritystoimintaan helpottaa, Antti Häkkänen kertoi viikonloppuna Lappeenrannassa.

SY katsoo niinikään, ettei keskustelu pelkästään veloista vapautumisesta riitä, kun on kyseessä konkurssin tehnyt yrittäjä.

– Lainsäädäntöesteitä on muuallakin, esimerkiksi maksuhäiriöt estävät usein pienempimuotoisenkin yritystoiminnan aloittamisen. Jos yrittäjä ei saa puhelinliittymää, nettiyhteyttä tai vaadittavia vakuutuksia tai ei pääse verottajan ennakkoperintärekisteriin, on yritystoiminnan aloittaminen hyvin hankalaa, Toivonen luettelee esteitä.

SY tekee paraikaa omaa selvitystä yrittäjyyden aloittamisen esteistä. Toivonen kiittelee, että ministerikin suhtautuu tähän yhteiskunnallisen tason ongelmaan ratkaisukeskeisesti.

Häkkänen luetteli yritystoiminnan pariin palaamisen esteitä, jotka voivat olla moninaisia: verottajan rekistereihin pääsy, julkisiin hankintoihin osallistumisoikeus sekä erilaiset elinkeinolupamenettelyt voivat olla uuden yritystoiminnan aloittamisen esteenä.

– Tulen aloittamaan keskustelut myös kollegoideni kanssa siitä, miten myös muut ministeriöt voisivat osaltaan olla mukana helpottamassa yrittäjän uutta mahdollisuutta.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan jäsenkyselyyn vastanneiden yritysten mukaan pikkujoulusesosnki sujui odotuksia paremmin.

Yrityksistä 83 prosenttia kasvatti myyntiään edellisestä vuodesta. Lähes kolmannes yrityksistä ylsi yli 4 prosentin kasvuvauhtiin.

Vain 5 prosenttia ilmoitti pikkujoulumyynnin heikentymisestä edellisvuoteen nähden.

Venäläisasiakkaiden määrä kasvoi vuodenvaihteessa lähes 70 prosentissa yrityksistä.

Myös yritysten tapahtuma- ja kokousmyynti kehittyi positiivisesti.

– Tapahtuma- ja kokousmyynnin odotetaan kasvavan edelleen nyt keväällä, mutta kasvuvauhdin odotetaan olevan hieman edelliskuukausia maltillisempaa, kertoo MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 259 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Hämärämiehet piinaavat Ranuan Tarvikekeskusta.

Yrittäjä Jari Heikkilä laskee, että varkaat ovat iskeneet viime vuonna käynnistyneessä rikosaallossa 5-10 kertaa samaan liikkeeseen.

– Moottorikelkkoja, moottoripyörä, mönkijä ja vesiskootteri peräkärryineen, Heikkilä luettelee.

– Jos olisimme 1-2 miehen yhtiö, niin tämä olisi liikevaihdon kannalta erittäin vakavaa.

Heikkilän mukaan epäillyt tekijät ovat paikallisia nuorukaisia, "joilla on suuri himo ajella kelkalla".

– He katkaisevat kettingit isoilla pihdeillä, saavat tietotaidolla laitteet käyntiin. Ajelevat niillä niin kauan kuin bensaa riittää. Mistään bisneksestä ei ole kysymys vaan poikamaisesta säheltämisestä. Sumeilematta ajellaan ja hullutellaan, Heikkilä arvioi.

Yrittäjää harmittaa rikosilmoitusten tekemisestä aiheutuva lisätyö.

– Poliisin tutkinta ei etene. Olemme ihmetelleet, miksei kukaan ota yhteyttä meihin. Netissä tehdyt rikosilmoitukset sähköposteineen eivät päädy Rovaniemeltä Ranualla olevalle tutkijalle, Heikkilä sanoo.

– Minä painotan henkilökunnalle, että sähköposteja pitää lukea ja niihin on vastattava. Olla ajan hermolla koko ajan. Kyllä poliisilla on tässä peiliinkatsomisen paikka, Heikkilä luonnehtii.

"Ilmeisesti homma lähtenyt liikkeelle"

Iltalehdelle tapausta kommentoi rikoskomisario Mikko Halme Lapin poliisilaitokselta.

– En osaa tähän asiaan sanoa, että millä tavalla kyseinen yrittäjä on ilmoitukset alun perin poliisille tehnyt. Sähköisen rikosilmoituksen tekeminen poliisi.fi -sivujen kautta on toimiva järjestelmä. Järjestelmän kautta tulleet ilmoitukset syötetään poliisiasiantietojärjestelmään, jonka jälkeen ne siirtyvät tutkintaan hoidettavaksi, Halme totesi IL:ssä.

Halmeen mukaan "poliisilla on kyseiseen yritykseen kohdistuviin rikoksiin liittyen tiedossa epäiltyjä ja heitä on kuultu esitutkinnassa".

– Ilmeisesti homma on jollain tavalla nyt lähtenyt liikkeelle, viime viikolla ulkomailla matkaillut Heikkilä toteaa Yrittäjät.fi:lle.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Jari Heikkilä

Roska-astioistaan tunnettu suomalainen CitySolarin kauppa on merkittävä etenkin uudenlaisten älyroskisten markkinoilla. Yrityksen CitySolar on älykäs roska-astia, joka on suunniteltu paikkoihin, joissa halutaan vähentää tyhjennyskertojen määrää ja jossa jätettä kertyy paljon.

CitySolar on varustettu aurinkoenergialla toimivalla puristinyksiköllä, joka tiivistää kerättyä materiaalia sisäastiassa ja keräyskapasiteettia saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Tyhjennyskertojen tiheyttä saadaan useissa tapauksissa pienennettyä 5-10 kertaisesti, yrityksestä kerrotaan. CitySolar kertoo astian täyttymisestä automaattisesti jätehuoltoon. Näin vältytään turhilta jätekuljetuksilta.

Valmistaja lupaa älyroskiksen maksavan itsensä takaisin kuljetussäästöinä alle kolmessa vuodessa.

Sijainti tallentuu pilveen

Ruotsin tilaus on Lehtovuoren historian suurin kertakauppa. Kyseessä on CitySolar-roskisten ensimmäinen tilaus ja samalla kansainvälinen päänavaus. CitySolarit valmistetaan perheyhtiön tehtaalla Ylöjärvellä. Tehdas työllistää 40 henkilöä.

– Jo tämä sopimus aiheuttaa uusia rekrytointeja muutaman henkilötyövuoden verran. Strategisesti tilaus on voitto teknologiakehityksellemme ja kansainvälistymisellemme, yhtiön tiedotteessa kerrotaan.

Älyroskikset toimitetaan ensi vuoden aikana. Tilaus käsittää 80 älyroska-astian lisäksi yli 1000 muuta kaupunkikalustetta kuten lajitteluastioita.

CitySolarissa uutta on roska-astioiden sijainnin ja täyttöasteiden tallentuminen pilvipalveluun. Näin käyttäjä näkee jätehuollon tilanteen reaaliaikaisesti.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Magic Leap -yhtiöstä kantautuvat tuoreet tiedot kertovat, että tulossa on tämän vuoden aikana useampi malli kohutuista lisätyn todellisuuden laseista.

Viime vuoden lopulla yhtiö paljasti vihdoin lasinsa ja kertoi suunnitelmiaan tälle vuodelle. Yhtiön takana on merkittäviä sijoittajia, muun muassa Google ja AliBaba.

Tuoreiden tietojen mukaan yhtiö aikoo tarjota alkuvaiheessa muun muassa NBA-otteluita yhdistetyssä todellisuudessa. Kyseessä on verrattain uusi termi (engl. mixed reality tai merged reality), jolla tarkoitetaan virtuaalisen ympäristön yhdistämistä todelliseen maailmaan. Siinä missä virtuaalitodellisuudessa liikutaan keinotekoisessa maailmassa, yhdistetty todellisuus tuo mukaan todentuntuisemman elementin.

Tavalliselle käyttäjälle tämä tarkoittaa lisättyä todellisuutta esimerkiksi tavallisessa kotiympäristössä. Laseja käyttämällä voi nähdä kotona virtuaalisia lemmikkejä tai fantasiahahmoja. Lasit mahdollistavat myös hyötytiedon kuten juna-aikataulujen välittämisen laseihin silloin, kun käyttäjä tarvitsee kyseistä tietoa esimerkiksi rautatieasemalla.

Eroja Microsoftin HoloLensiin

Magic Leapin laseista on kohistu pitkään, koska niiden on uskottu vievän yhdistetyn todellisuuden uudelle tasolle. Alkuvaiheessa yhtiö aikoo tarjota lasien käyttäjille muun muassa NBA-koripalloliigan otteluita. Otteluita voisi katsoa "virtuaaliselta seinältä" ja käyttäjä voisi samaan aikaan siirrellä lasien näkymään esimerkiksi sosiaalisen median palveluita. Magic Leapin tavoitteena on korvata perinteinen televisio.

Lasien ensimmäinen Creator Edition -versio on tarkoitettu ainoastaan kehittäjien käyttöön. Myöhemmin valmistajalta odotetaan massamarkkinoille tarkoitettuja laseja. Markkinoilla odotetaan, että Magic Leap tuo tarjolle useita eri kokoisia ja eri tavoin hinnoiteltuja lasimalleja. Edullisimmat versiot tulevat olemaan hinnaltaan samaa luokkaa kuin nykyiset premium-tason älypuhelimet.

Kilpailijoihin, kuten Microsoftin HoloLens-laseihin verrattuna Magic Leap tarjoaa kiinnostavan ominaisuuden, 3D-äänimaailman. Äänet välittyvät hyvin pienikokoisista kaiuttimista. Erona HoloLensiin on myös se, että laseissa ei ole lainkaan perinteistä näyttöä vaan silmiin lähetetään valonsäteitä, joiden on laskettu vastaavan mahdollisimman tarkasti virtuaalista esinettä.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Pankit ovat suhtautuneet hyvin penseästi kryptovaluuttoihin, ainakin mitä tulee valuuttakaupankäyntiin.

Yrittäjäsanomien haastattelema OP Ryhmän varallisuudenhoidossa toimiva liiketoiminta-alueen johtaja Rami Kinnala on samoilla linjoilla.

– Suhtaudumme virtuaalivaluuttoihin erittäin kriittisesti. Ne eivät ole oikeita valuuttoja ja niitä käytetään hyvin usein valuuttakaupankäyntiin liittyvän sääntelyn kiertämiseen. Pankeille on erittäin tärkeä estää rahanpesua, joka niin ikään on liitetty kryptovaluuttoihin.

Kinnala ei halua ottaa kantaa siihen, onko kryptovaluutoissa enimmäkseen kyse rikollisesta toiminnasta vai ei.

– Perusperiaate on se, että kyse ei ole oikeasta säännellystä valuutasta, johon liittyisi esimerkiksi sijoittajan tai tallettajan suoja. Myöskään virtuaalipörsseissä ei ole samanlaisia suojamekanismeja kuin säännellyillä pörsseillä ja markkinapaikoilla.

Lohkoketju kiinnostaa pankkeja

Kinnala pitää kuitenkin kiinnostavana moneen kryptovaluuttaan oleellisesti liittyvää lohkoketjuteknologiaa.

– Se mahdollistaa tulevaisuudessa eri osapuolten suoran kommunikoinnin ja lisääntyneen kustannustehokkuuden myös pankkien toiminnassa.

OP Ryhmä kuuluu pankkien muodostamaan R3-konsortioon, joka selvittää lohkoketjuteknologian hyödyntämistä.

– Olemme erittäin kiinnostuneita sen hyödyntämisestä jatkossa, mutta emme niinkään kryptovaluutoista.

Ei kannustusta sijoittamiseen

Virtuaalivaluuttojen toinen puoli liittyy niiden käyttöön sijoituskohteena.

– Emme anna sijoitussuosituksia mutta korostamme asiakkaille, että he toimivat omalla riskillä. Kyse erittäin spekulatiivisesta sijoituskohteesta.

Kinnalan mielestä on hyvä nostaa esille Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen varoitus virtuaalivaluuttoihin sijoittamisesta.

– Virtuaalivaluutan hinta perustuu hyvin spekulatiiviseen tuoton ja kysynnän väliseen epätasapainoon. On mahdotonta ennustaa, minne arvo kehittyy tai meneekö se nollaan.

Markkinoilta löytyy sijoitustuotteita, jotka tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa virtuaalivaluuttoihin rahastojen kautta.

– Emme suosittele pankkina niitäkään, mutta ne tarjoavat säännellyn sijoitustuotteen, jonka kautta on mahdollisuus ottaa riskiä virtuaalivaluuttojen arvon kehityksestä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Google, Suomen Yrittäjät ja Vainu.io toteuttivat viime keväänä laajan tutkimuksen, jossa selvitettiin, miten pk-yritykset hyödyntävät verkkoa esimerkiksi asiakashankinnan kanavana.

Tuolloin selvisi, että kolmannekselta pk-yrityksistä puuttuu verkkosivu vielä kokonaan. Merkittävä osa yrityksistä tyytyi staattiseen verkkosivuun. Paitsioon oli näin ollen jäänyt asiakasmäärän kasvattaminen verkkomainonnalla, verkkokaupalla tai verkkosivun chat-asiakaspalvelulla.

Tutkimus toistettiin viime syksynä kolmessa Pohjoismaassa ja nyt sen tulokset ovat selvillä. Tuore tutkimus toteutettiin tarkastelemalla lähes 170 000 yrityksen verkkosivuja kolmessa maassa.

Tulosten perusteella kahdella kolmesta pk-yrityksestä Pohjoismaissa (Suomi, Ruotsi ja Norja) on ainoastaan staattinen verkkosivusto ja vain noin joka viides mainostaa digitaalisesti. Ruotsi menestyy kaikissa kategorioissa parhaiten.

Tuloksista selviää myös, että ne suomalaiset pk-yritykset, joilla on verkkosivusto ja jotka mainostavat tai hyödyntävät interaktiivisia palveluja, kasvoivat noin kahdeksan kertaa nopeammin kuin yritykset, joilla ei ole lainkaan verkkosivua. Yritykset, joilla oli vain staattinen verkkosivu, kasvoivat selvästi hitaammin.

"Verkkokaupan kalleus on harhaluulo"

– Uusi selvitys vahvistaa aikaisemman tutkimuksen tuloksia. Yritykset, jotka ovat verkossa ja pyrkivät aktiiviesti hankkimaan asiakkaita, menestyvät paremmin, Googlen Suomen maajohtaja Antti Järvinen sanoo.

Suomessa on edelleen paljon yrityksiä, joilla ei ole lainkaan verkkosivuja. Järvisen mukaan syitä siihen on monia.

– Kyse on osittain osaamisesta ja peloista. Osaamattomuus ja tietämättömyys ovat silti eri asioita. Kaikki pk-yritykset eivät välttämättä tiedosta, miten iso rooli digitaalisuudella on ja sillä, että yrityksen pitäisi olla löydettävissä verkkosivujensa kautta. Osittain kyse on varmasti myös rahasta.

Järvisen mukaan yleinen harhaluulo on, että verkkokaupan ja esimerkiksi chat-asiakaspalvelun toteuttaminen olisi kallista.

– Näin ei ole. Itse asiassa hinta on nykyisin jo varsin kohtuullinen.

– Haluan ehdottomasti kannustaa suomalaisyrityksiä uteliaisuuteen ja selvittämään, mitkä ovat yrityksen omat mahdollisuudet. Se tulee olemaan palkitsevaa, Järvinen jatkaa.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Valtakunnallisella Ohjaamoviikolla kaikissa Ohjaamoissa on avoimet ovet. Työministeri Jari Lindström avasi viikon päätapahtuman Rovaniemellä.

– Kymmenen yritystä oli kaupungintalolla rekrytoimassa ihmisiä. Rekrytapahtumat ovat säännöllistä toimintaa muissakin Ohjaamoissa ympäri vuoden. Yhytämme nuoria ja yrityksiä toisiinsa tällaisilla tapahtumilla. Erityisesti alakohtaiset tapahtumat ovat osoittautuneet hyväksi, Ohjaamoiden kehittämishankkeen projektipäällikkö Pasi Savonmäki kertoo.

Rekrytointikanava yrityksille

Ohjaamot ovat kaikille nuorille avoimia. Savonmäen mukaan Ohjaamo-toiminnassa on voimakkaasti ennaltaehkäisevä ajatus, eli vaikuttaa jo ennen kuin nuoren asiat menevät solmuun.

– Yritysyhteistyö on tärkeää, yritykset ovat kiinnostuneita rekrytoimaan, mutta eivät välttämättä tiedä Ohjaamo-hankkeesta. Valmistelemme nuoria haastattelutilanteisiin ja työnhakuun. Työnhaku itsenäisesti ja omin toimin ei välttämättä ole helppoa kaikille. Samalla avaamme yrityksille mahdollisuuden rekrytoida tätä kautta.

Voiko yrittäjä olla teihin yhteydessä, kun rekrytoinnit ovat ajankohtaisia?

– Ilman muuta yritys voi olla yhteydessä. Ohjaamo-toiminta kulkee käsi kädessä kaupungin työvoimapalvelujen kanssa. Ohjaamo ei pyri olemaan nuorten työvoimatoimisto, mutta TE-toimisto on verkostossa mukana, Savonmäki kertoo.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla rekrytointitapahtumat ovat ihan nonstoppia-toimintaa. Vantaalla on rekrytapahtumapäiviä varmaankin joka viikko.

Pasi Savonmäki on tyytyväinen, että taloustilanteen piristyttyä myös nuorten työttömyys on kääntynyt laskuun.

Kuva: Mira Uusiportimo

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.

– Ehkä tärkein tämän barometrin viesti on työvoiman saatavuus. Se on kasvava ja merkittävä ongelma monelle pk-yritykselle. Yli puolet pk-yrityksistä sanoo, että osaavan henkilökunnan saatavuus joko estää tai rajoittaa yrityksen kasvua, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat vaimentuneet viime syksystä. Muutokset suhdanneodotuksissa ovat syksyn 2017 barometriin verrattuna kuitenkin vähäiset. Suhdannenäkymien muutokseen vaikuttaa viennin painottumisen lisäksi se, että yksityisen kulutuksen ja erityisesti rakennusinvestointien määrän oletetaan vähenevän.

Pk-yrityksistä 43 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja kahdeksan prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Toimialoittain tarkasteltuna suurin muutos tapahtui rakentamisessa. Myös teollisuudessa ja palveluissa tapahtui negatiivinen muutos.

Korkein saldoluku on teollisuudessa ja rakentamisessa. Palvelujen odotukset ovat lähes yhtä hyvät kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. Vaimeinta kehitys on kaupan alalla, mutta odotukset eivät merkittävästi laskeneet edellisestä barometrista.

– Rakentamisessa joka viides yritys kokee, että osaavan väen puute on merkittävä kasvun este. Palveluissa niin kokee noin joka seitsemäs ja teollisuudessa joka kahdeksas. Rakentamisessa vain alle 30 prosenttia kokee saavansa riittävästi osaavaa työvoimaa. Teollisuudessakin selvästi alle puolet yrityksistä kokee saavansa riittävästi osaavaa väkeä, huomauttaa Mikael Pentikäinen.

Pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia. Saldoluku säilyi samalla tasolla kuin syksyn barometrissa, ja sai arvon 39. Tämä on lähellä hyvän talouskehityksen pitkäaikaista keskiarvoa.

Kannattavuusodotukset ovat pk-yrityksissä lievästi piristyneet samaan aikaan kun talouskasvu on jatkunut. Arviot pk-yritysten investointien lähiajan kehityksestä ovat positiiviset mutta edelleen hyvin alhaiset.

Koulutusta ja työelämää uudistettava

– Suomen osaamisjärjestelmää pitää uudistaa rohkeasti. Mielestäni on selvää, että se ei palvele tällä hetkellä riittävän hyvin työelämän tarpeita – ei nyt, ja on riski, että vielä vähemmän tulevaisuudessa, sanoo Mikael Pentikäinen.

Hän viittaa arvioihin, että Suomessa pitää uudelleen kouluttaa lähimmän 10 vuoden aikana miljoona suomalaista. Hänen mukaansa pitää järjestää minitutkintoja ja nykyistä tiiviimpää työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyötä.

– Pitää myös rohkeasti uudistaa Suomen työmarkkinoita. Pitää luoda nykyaikaan sopiva sopimusyhteiskunta, Pentikäinen painottaa.

Suomen Yrittäjät haluaa, että työpaikoille annetaan sopimisen vapaus ja toisin sopimisen oikeus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi poikkeavia palkkaus- tai työaikajärjestelmiä sekä mahdollisuutta ennakoida, jos yrityksen talous on notkahtamassa.

– Tähän liittyy se, että  kaikille annetaan oikeus osallistua henkilöstöedustajan valintaan ja poistetaan työlainsäädännöstä järjestäytymättömien sopimisen kiellot.

– Mikroyritysten henkilöperusteista irtisanomista pitää helpottaa muuttamalla asiallinen ja painava syy asialliseksi tai perustelluksi syyksi. Kevennetään yleissitovuutta, rajataan se minimipalkkoihin. Nostetaan alv:n alarajaa pienyrittäjyyden helpottamiseksi, Pentikäinen listaa työelämän uudistuskohteita.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Historian toinen Yrittäjäristeily järjestetään Silja Europalla 14.-15.4.2018.

Luvassa on jälleen huikea kattaus asiaa ja viihdettä.

– Vuonna 2016 järjestetty ensimmäinen risteily keräsi osallistujilta huippuarvosanat. Tämän vuoden päänäyttämönä toimiva Silja Europa on täysin uudistettu, joten puitteet ovat varmasti entistä loistavammassa kunnossa jokaisessa hyttiluokassa. Henkilökunta on valmis ja innoissaan vastaanottamaan laivan täydeltä yrittäjiä, kuvailee Suomen Yrittäjien kehityspäällikkö Karri Ruuskanen.

– Europan tilaratkaisut mahdollistavat ohjelman keskittämisen kahdelle kannelle, jolloin ohjelmasta toiseen siirtyminen on helppoa ja selkeää.

Ohjelma tarjoaa koulutuksellisia puheenvuoroja, inspiraatiota, verkostoitumista sekä ansaittua taukoa arjen keskelle kaikille yrittäjille, yrittäjiksi aikoville tai muuten yrittämisestä kiinnostuneille.

– Risteilyllä on tarjolla runsaasti hyödyllistä tietoa muun muassa tulevasta tietosuoja-asetuksesta, verotuksesta ja omistajanvaihdoksista. Osallistujilla on myös mahdollisuus saada lakineuvontaa. Unohtamatta vanhojen ja uusien tuttavuuksien tapaamista. Kaikki tämä saman katon alla kahdessa päivässä!

"Kannattaa toimia nopeasti"

Ruuskanen nostaa huipputason esiintyjistä esille koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmanin, joka puhuu risteilyllä johtamisesta.

– Lisäksi aina suorapuheinen, Leijonan luola -sarjastakin tuttu bisnesenkeli Kim Väisänen sekä hyvin epäsuomalaiseen tapaan menestyksestä kertova Andrei Koivumäki varmasti herättävät keskustelua.

Viihteestä vastaa Maija Vilkkumaa ja bilebändi Gepardi. Sinkuille on tarjolla oma illallispöytänsä.

Risteilylle on ilmoittautunut jo satoja osallistujia.

– Laiva täyttyy kovaa vauhtia. Kannattaa toimia nopeasti, jos haluat varmistaa juuri omien toiveidesi mukaisen hytin, Ruuskanen neuvoo.

– Rohkeasti mukaan, olit sitten liikkeellä ensimmäistä kertaa tai kokeneempi konkari. Luvassa on risteily, jota ei kannata jättää väliin.

Ilmoittaudu mukaan täällä!

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

– Ja meille yrittäjille pitäisi löytyä joustavampia malleja perhevapaisiin niin, että yrittäjyys ja perhe voidaan yhdistää paremmin, Hoitokoti Päiväkumpu Oy:n yrittäjä-toimitusjohtaja Anne Kangas sanoo.

Vaikka uudistus nyt kaatui, niin yrittäjäjärjestö kuin työmarkkinajärjestöt pitävät perhevapaauudistusta välttämättömänä. Se on yksi keino työllisyyden lisäämisessä.

Vain 54 prosenttia yrittäjistä on pystynyt pitämään lapsensa syntymän yhteydessä perhevapaata. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä.

– Itsekään en yrittäjänä voinut jäädä pitämään osittaista hoitovapaata niin kuin olin ajatellut, vaan palasin juhannuksena töihin. Kyllähän noin vuoden ikäinen on aika pieni vietäväksi päiväkotiin.

Kankaan lapset ovat 4- ja 1-vuotiaita.

Osin töissä ja osin kotona hoitamassa lasta

SY on vaatinut, että tarvitaan nykyistä joustavampi mahdollisuus yhdistää yrittäjyys ja lapsen hoitaminen vanhempainpäivärahalla.

Perhevapaauudistuksen työryhmältä ei saatu lopullista esitystä yrittäjille kaavailluista joustoista perhevapaan pitämiseen. Viime viikolla perhevapaauudistus kariutui ja siirtyi mahdollisesti seuraaviin hallitusneuvotteluihin.

Helsinkiläinen 160 henkeä työllistävä Kangas uskoo, että sovitellun hoitorahan käytön joustavoittaminen yrittäjille voisi pienentää kokonaiskuvassa äitiyskorvauksiin menevää euromäärää. Näin siksi, että yrittäjävanhemmat tekisivät vähän töitä ja nostaisivat siitä palkkaa sekä osan ajasta hoitaisivat lasta.

– Näkemykseni mukaan äitiyslomallakin pitäisi tietyllä tavalla voida tehdä töitä. Ei yrittäjät voi jättää omaa yritystä yhtäkkiä vuodeksi lepäämään. Yrittäjävanhemman pitäisi voida saada soviteltua hoitorahaa. Tuki mahdollistaisi sen, että voisi palkata lisähoitoapua.

Kahdeksan päivän ikäinen vauva kokouksissa mukana

Anne Kangas meni ensimmäinen lapsen kohdalla ”virallisesti” töihin, kun tyttö oli kahdeksan kuukautta.

– Mutta Laura taisi olla kahdeksan päivän ikäinen, kun hän oli mukana ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Kyllä yrittäjät tekevät myös hoitovapaalla töitä, se on todellinen tilanne.

Perheen kuopus oli puoli vuotta, kun äiti palasi töihin ja mies jäi kotiin vielä puoleksi vuodeksi.

– Joustoja todella tarvittaisiin, niin kuin yrittäjäjärjestö on peräänkuuluttanut. Ja äitiysloman ja hoitamisen yhdistäminen olisi mahdollista toteuttaa. Se helpottaisi naisten vetämiä yrityksiä.

– Jos olisi ollut mahdollista, niin olisin hyödyntänyt. Molempien lasten äitiysloman aikana tein töitä, mutta en nostanut siitä palkkaa, Kangas kertoo karun totuuden.

Yrittäjän on paljon vaikeampi olla töistä poissa kuin palkkatyötä tekevän vanhemman.

Kulut yhteiskunnan kontolle – Hoitokodissa kulut 70 000 euroa

Hoitokotiyrittäjää sapettaa myös vanhemmuuden kustannusten kasaantuminen naisvaltaisten työnantajien harteille.

– Se on väärin, että yritykset joutuvat maksamaan vanhemmuudesta tulevia kuluja. Ne pitäisi tasaisesti jakaa yhteiskunnan, veronmaksajien maksettavaksi. Työntekijöiden lapsista johtuvat kulut ovat meille iso erä vuosittain. Yrityksessämme on keskimäärin seitsemän äitiyslomaa per vuosi ja tänä vuonna tiedämme jo, että niitä tulee enemmän.

Keskimäärin vanhemmuudesta johtuvat kulut ovat Hoitokoti Päiväkummussa olleet 70 000 euroa vuodessa. Vanhemmuuden kulujen per lapsi on laskettu olevan noin 10 000 euroa. Viime vuoden huhtikuusta työnantaja on voinut hakea 2500 euron kertakorvauksen vanhemmuuden kustannuksista, mutta valtaosa kuluista jää yrittäjän kannettavaksi.

– Nyt jo perheet pystyvät aika joustavasti valitsemaan sen, kumpi käyttää perhevapaan yhteisen osuuden, mutta tilastosta näkyy, että äidit sen pääasiassa käyttävät. Ehkä isäkiintiötä pitäisi kasvattaa tulevassa uudistuksessa.

Anne Kankaan yrityksessä on ollut vanhemmuudesta johtuvia kriittisiä tilanteita.

– Yhdessä ryhmäkodissamme puolet tiimistä jäi yhden vuoden aikana äitiyslomalle, se tapahtui onneksi silloin, kun firma oli jo isompi. Eli kahdeksasta henkilöstä neljä jäi äitiyslomalle.

Hoitokoti Päiväkumpu Oy:llä on Helsingissä 11 ryhmäkotia, jotka on tarkoitettu muun muassa vanhuksille ja muistisairaille. Sen lisäksi yrityksellä on kehitysvammaisten palvelutalo ja se tarjoaa myös kotihoitoa ja -siivousta. Työntekijöistä miehiä on alle 10 prosenttia.

Työnantajalle maksettava 2500 euron kertakorvaus äidin perhevapaasta tuli voimaan viime huhtikuussa. Hakuaikaa on kuusi kuukautta vanhempainpäivärahakauden jälkeen.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Sanna Meronen-Vileniuksen viesti yrittäjäksi ryhtyvälle on yksinkertainen: Kysy, kysy ja vielä kerran kysy. Kirjaa vastaukset paperille tai vahvista tiedot sähköpostitse.

– Ja varaudu siihen, että homma voi silti mennä pieleen, kuten minulla. Nyt jo naurattaa, mutta pari vuotta sitten raivostutti, toimitusjohtaja ja yrittäjä Sanna Meronen-Vilenius sanoo. Hänellä on vuokrajohtajuutta, yrityskonsultointia ja -koulutusta tarjoava yritys Koko & kehitys Oy.

Meronen-Vileniuksen yrittäjäura alkoi muutama vuosi sitten suunnitelmallisella tiedonhankinnalla. Hän kysyi neuvoja usealta taholta. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä oli starttiraha: voisiko sitä saada, vaikka olisi ennen yrityksen perustamista toiminut kevytyrittäjänä, eli laskutuspalvelun kautta?

– Minulle sanottiin, ettei kevytyrittäjyys ole starttirahan saamisen este. Niinpä aloin tehdä yrittäjän töitä laskutuspalvelun kautta ja perustin myös nettisivut, joilla markkinoin toteuttamiani palveluja. Samalla laadin rauhassa liiketoimintasuunnitelmaa ja tein starttirahahakemuksen myöhemmin perustettavaa yritystä varten.

Lopulta starttirahaa ei kuitenkaan myönnetty, sillä yrityksen toiminnan ja markkinoinnin katsottiin alkaneen jo aiemmin. 

– Kukaan ei tällaisesta sudenkuopasta vihjannut edes puolella sanalla, Meronen toteaa. 

Nykyään lainsäädäntö on muuttunut, ja starttirahaa voi saada silloin, kun sivutoiminen yrittäjyys muuttuu päätoimiseksi. Mutta Meronen-Vileniuksella oli toinen tilanne. Kun starttirahaa ei voinut saada, hän laski itsellään olevan kolme vaihtoehtoa:

– Katkeroitua ja lyödä hanskat tiskiin. Alkaa perätä oikeuksiani ja käydä taistoon tuulimyllyjä vastaan. Tai unohtaa koko jupakka. Niinpä menin nettiin ja pistin kaikesta sisuuntuneena osakeyhtiön pystyyn, Meronen-Vilenius muistelee vuoden 2015 kesän tapahtumia.

Kevytyrittäjyys päättyi siis osakeyhtiön perustamiseen.

Yrittäjyys haaveena

Meronen-Vilenius on yrittäjäperheen tytär ja halunnut aina yrittäjäksi. 

– Kaikki tekemiseni opiskelujen alusta lähtien ovat olleet polkua kohti yrittäjyyttä. Yhteisöpedagogin tutkinnon päälle olen opiskellut muun muassa liiketaloutta, hankintatoimea ja projektinhallintaa.

Uskallusta täytyi silti kerätä.

– Odotin sopivaa hetkeä, että tuntisin itseni valmiiksi ja riittävän kokeneeksi. Se hetki tuli, kun menin toimitusjohtajaksi vieraalle ja tajusin, että tämähän sujuu, Meronen-Vilenius sanoo.

Meronen-Vileniuksella on varmasti myös keskimääräistä enemmän tietoa yrittäjyydestä, sillä hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Yrittäjissä kehittämis- ja projektipäällikkönä ja Suomen Yrittäjissä järjestöpäällikkönä.

Miksi näin kokenut edes mietti kevytyrittäjyyttä?

– Halusin rauhassa kehittää yritystä ja tehdä hyvän liiketoimintasuunnitelman varmistaakseni starttirahan saamisen. Palkkatöissä sellaiseen ei ole aikaa ja energiaa. Sitä paitsi minulla oli myös heti asiakkaita, joita halusin palvella.

Meronen-Vileniusta viehätti myös ajatus siirtymävaiheesta ennen varsinaista yrittäjyyttä, jossa on enemmän vastuita ja velvollisuuksia. Kevytyrittäjällä laskutuspalvelu hoitaa veroasiat ja byrokratian, eikä tarvitse miettiä y-tunnuksia ja yel-maksuja.

Tietoa monesta lähteestä

Kevytyrittäjyys oli muutama vuosi sitten monelle uusi asia.

– Liikkeellä oli enemmän huhuja kuin tiukkaa faktaa. Minuakin peloteltiin ties mistä vaaroista. Onkin tärkeä hakea tietoa luotettavista lähteistä, kuten yrittäjäjärjestöistä ja viranomaisilta.

Kevytyrittäjyys jäi Meronen-Vileniuksen kohdalla lopulta lyhytaikaiseksi. Toisille hän sitä silti suosittelee.

– Se sopii varmasti palkkatöissä oleville ja opiskelijoille, jotka haluavat työskennellä yrittäjänä vain osa-aikaisesti ja kokeilla oman liikeideansa toimivuutta. Sekin vaikuttaa, miten helpolla haluaa päästä. Laskutuspalvelun käyttö on yksinkertaista.

Jos tavoitteena on olla sataprosenttisesti yrittäjä ja jäädä palkkatöistä pois, Meronen-Vilenius perustaisi saman tien varsinaisen yrityksen. 

– Siinä on imagoetu ja hankinnoistakin saa tehdä alv-vähennyksiä.

Kahden tilikauden kokemuksella Meronen-Vilenius on todennut osakeyhtiön olevan juuri hänelle sopivin yritysmuoto. Pääosa Koko & kehitys Oy:n toiminnasta on vuokrajohtajapalvelua.

– Teen eri alojen yrityksissä muutamien kuukausien pituisia osa- tai kokopäiväisiä johtajanpestejä. Työskentelen kädet savessa muun organisaation kanssa. Pestiin voidaan yhdistää esimerkiksi konsultointia ja kehityspajoja.

Lisäksi Meronen-Vilenius on yrityksensä kautta myös Uudenmaan Yrittäjissä osa-aikainen pk-yritysten hankintaneuvoja. Hän ohjaa yrityksiä julkisiin hankintoihin osallistumisessa.

Meronen-Vileniuksella on vielä vinkki yrittäjäksi ryhtyvälle, on sitten mielessä varsinainen tai kevytyrittäjyys. Hänen mukaansa yrittäjäjärjestöön kannattaa liittyä, koska sieltä saa tiedon ja tuen lisäksi myös verkostoja.

– Vanhojen ja uusien verkostojen merkitystä ei kannata koskaan väheksyä. Riippuu varmaankin alasta, mutta ainakin minulle muiden antamat suositukset ovat olleet ehdottomasti parasta markkinointia ja jopa liikevaihdon kasvattaja, Sanna Meronen-Vilenius sanoo.

Kuva: Meeri Utti

Lue lisää starttirahan hakemisesta >>

Lue lisää yrityksen perustamisesta >>

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjät.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 8.-14.2. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 47 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,2 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 128 000 euroa.

Develooppi Oy:n yrittäjä Tytti Laine haluaa nostaa yksinyrittäjien arvostusta Suomessa. Laine ihmettelee Ylen verkkosivuilla viime viikolla julkaistua, Nanson tehtaan sulkemisesta kertovaa uutista, jossa vähäteltiin mikroyrittäjien asemaa. Artikkelin mukaan mikroyritykset eivät ratkaise isojen joukkojen työllistymistä.

– On ihan päivänselvä asia, että mikroyritysten rooli on iso. Suomen koko yritysmassasta suurin osa on alle 10 hengen yrityksiä. Yksinyrittäjiä on Suomessa 183 000, se on huima määrä. Jokainen heistä työllistää itse itsensä.

Yrittäjävalmennuksia tekevä Laine muistuttaa, että yksinyrittäjiä on Suomessa määrällisesti enemmän kuin maa- ja metsätaloustyrittäjiä.

– Se on merkittävä työnteon muoto. Toki yksittäiselle alueelle on iso merkitys sillä, että yli 100 ihmistä sanotaan irti, kuten Nanson tapauksessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että yksinyrittäjien status ei näy useinkaan julkisuudessa. Jos mikroyrittäjä lopettaa toimintansa, siitä ei kerrota. Ei seurata sitä, kuinka moni yksinyrittäjä on lopettanut toimintansa kuukauden tai vuoden aikana, hän jatkaa.

Merkittävä osa mikroyrittäjistä toimii erilaisissa verkostoissa ja työllistää osa-aikaisesti.

– Harva toimii totaalisen yksin. On alihankkijoita, kirjanpitäjiä ja yhteistyökumppaneita, joille yksinyrittäjä maksaa palveluista. Sitä kautta moni mikroyrittäjä vaikuttaa toisten työllistymiseen.

Tytti Laine on Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjyyden verkoston johtoryhmän jäsen sekä Suomen Yrittäjänaiset ry:n hallituksen jäsen.

Yksinyrittäminen kasvussa

– Yksinyrittäjien määrä on kasvanut valtavasti viimeisen 10 vuoden aikana Suomessa. Jos tästä joukosta joka neljäs työlliostäisi ensimmäisen työntekijän, puhutaan melkein 50 000 työntekijästä, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi kertoo.

Hän muistuttaa, että yksinyrittäjien asemaa voitaisi parantaa esimerkiksi laajentamalla liikunta- ja kulttuurisetelien verovähennysoikeus myös heille.

– Se on selkeä epäkohta. Arvio on, että verovähennyksen salliminen ei aiheuttaisi kovin merkittäviä kustannuksia. 

Hämeenniemen mukaan yksinyrittäjät kokevat sääntelyn ja byrokratian erityisen raskaaksi, koska yksi ihminen joutuu vastaamaan yksin kaikesta.

Vuosi sitten tehdyn Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyn mukaan yksinyrittäjien koulutustaso on noussut. Aiempaa useammalla on nykyisin yliopisto- tai amk-tutkinto. Vastaajista 35 prosenttia kertoi palkanneensa työntekijän jossakin yritystoimintansa vaiheessa. Painavin peruste sille, ettei työntekijää ole palkattu, on työn riittämättömyys useammalle henkilölle.

Lähes puolet yksinyrittäjistä toimii säännöllisessä yhteistyössä 2–3 muun yrittäjän tai yrityksen kanssa.

Kuvat: Tytti Laineen albumi, iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

–  Tässä on huikea potentiaali. Kiinnostuin Yrityspörssin liiketoiminnasta, koska uskon yrityskauppojen lukumäärän kasvavan merkittävästi lähivuosina, kertoo yrityspörssi.fi:n uusi omistaja ja toimitusjohtaja Meri Varkoi-Anhava.

Yrityskauppoja oli vuoden 2017 lopussa tehty 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Yrityspörssi on jo nyt Suomen kiinnostavin kauppapaikka yrityksen ostamiseen ja myymiseen,

– Yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa pystymme kehittämään palvelusta entistä vetovoimaisemman ja auttamaan pk-yrityksiä toteuttamaan yrityskauppoja tehokkaammin, Meri Varkoi-Anhava sanoo.

– Yrityspörssin kehitys on ollut myönteistä, mutta nyt on hyvä saada sen kehittämiseen selvästi eri ote ja selkeä vastuutaho. Palvelua on hyvä kehittää eteenpäin yhdessä sitoutuneen yrittäjän kanssa, Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:n toimitusjohtaja Taru Jussila toteaa.

Suurin osa ostetuista yrityksistä menestyy

Suomessa on arviolta 30 000 yritystä, joille yrityksen myyminen on ajankohtaista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä yrittäjistä vain puolet toteuttaa toiveensa omistajan vaihtumisesta joko myymällä yrityksensä tai toteuttamalla sukupolvenvaihdoksen.

Olemassa olevan yrityksen ostaminen ja sen kehittäminen on yleensä ”varma sijoitus”:

–  Ostettavista yrityksistä 92 prosenttia jatkaa toimintaansa kolmen toimintavuoden jälkeen, Meri Varkoi-Anhava painottaa.

–Yrityksensä myymistä miettineiden kannattaa lähteä hyvissä ajoin liikkeelle, jo useita vuosia ennen H-hetkeä, esimerkiksi eläköitymistä. Sopivan ostajan löytäminen omalle elämäntyölle voi kestää jonkin aikaa, Varkoi-Anhava sanoo.

Finnveran mukaan 28% ostettavista yrityksistä muuttuu kasvuyrityksiksi. Yleisesti kovaa kasvua tavoittelee joka kymmenes yritys. 

–  Mediassa huomiota saavat usein suuret yrityskaupat. Suurin osa yrityskaupoista on kuitenkin pienten ja keskisuurten yritysten kauppoja. Onnistuneet omistajanvaihdokset vaikuttavat merkittävästi suomalaisten yrittäjien menestykseen ja työpaikkojen lukumäärään lähivuosina, Suomen Yrittäjien Taru Jussila kertoo.

Liiketoiminnan ostamisella uusi suunta uralle

Uuden Yrityspörssin taustalla on monipuolinen kokemus markkinoinnista, media-alasta, luokitellusta ilmoittelusta ja yrityskaupoista. Meri Varkoi-Anhava on kauppatieteen maisteri ja tehnyt kymmenen vuoden uran johtotehtävissä myynnin ja markkinoinnin parissa, muun muassa Procter & Gamblella ja viimeksi markkinointijohtajana Hiltillä.

Muina osakkaina yrityspörssi.fi:n ostavassa yhtiössä on Meri Varkoi-Anhavan ja Sypoint Oy:n lisäksi Eero Anhava, Pekka Ketonen, Juha Jaskara ja Janne Leino.

–  Olin haaveillut yrittäjyydestä jo vuosia ja toimivan palvelun ostaminen tuntui itselle sopivimmalta tavalta ryhtyä yrittämään. Haluan luoda Yrityspörssistä Suomen parhaan palvelun yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville, Varkoi-Anhava kertoo.

Lisätietoja:

www.yritysporssi.fi

Viime vuoteen verrattuna yritysten liikevaihto kasvoi kolme prosenttiyksikköä. Listalle nousi tänä vuonna 13 ensikertalaista.

Great Place to Work®:n tutkimukseen osallistuneet yritykset jaettiin kolmeen kokoluokkaan yritysten työntekijämäärän mukaan. Suurten yritysten sarjassa Suomen parhaaksi työpaikaksi nousi toistamiseen 27 hotellin Scandic. Keskisuurten yritysten luokassa voittoon nousi Euroopan parhaiden työpaikkojenkin listalla nähty 160 henkilöä työllistävä digitaalinen insinööritoimisto Nitor. Pienten sarjan parhaaksi työpaikaksi kipusi tamperelainen konsultointiyritys Integrata, joka henkilöstömäärän kasvusta huolimatta on onnistunut ainutlaatuisen kulttuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

Tutkimuksen pisteytyksestä kaksi kolmasosaa koostuu työntekijöiden kokemuksesta ja kolmasosa johtamiskäytäntöjen asiantuntija-arviosta. Tutkimukseen osallistui 156 organisaatiota, jotka työllistävät yhteensä noin 50 000 työntekijää. Suomen parhaat työpaikat -tutkimus mittaa yrityskulttuurin luottamuksen tasoa. 

Parhaiden työpaikkojen Trust Index pysyi erinomaisella 87 prosentin tasolla, eli lähes 9/10 työntekijästä pitää työpaikkaansa hyvänä. Kokonaisuudessaan suomalainen työelämä saa Trust Index -arvokseen 56 prosenttia.

Paras keskisuuri: Oma Kamu-konsepti työn ja perheen tasapainottamiseen

Nitor nousee neljäntenä listavuotenaan keskisuurten ykköseksi. Organisaatio on myös sijoittunut Euroopan parhaiden työpaikkojen listalle kolmesti. 

– Olemme mukana tutkimuksessa neljättä kertaa ja neljättä kertaa myös kärkisijoilla. Kuluneen vuoden aikana olemme erityisesti keskittyneet kehittämisessä uuden monikäyttöisen toimitilamme rakentamiseen sekä työn, perheen ja muiden elämänalueiden tasapainottamista työntekijöiden mentoroinnilla tukevan Kamu-konseptin kehittämisellä, kommentoi Tiina Vanala Nitorilta.
 

Paras pieni työpaikka: Integrata, jossa ei ole esimiehiä

Integrata osallistui Suomen parhaat työpaikat -prosessiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017 ja ylsi silloin suoraan pienten sarjan sijalle 6. Integratalla uskotaan asiakastyytyväisyyden syntyvän henkilöstön kautta. Integratan asiakkaista 100 prosenttia suosittelisi yritystä kumppanikseen.

Integrata on esimiehetön organisaatio ja sen toiminnan tueksi tarvitaan yhteinen ymmärrys tavoitteista sekä keinoista tavoitteisiin pääsemiseksi. Tiimin yhteistuotoksena syntyi Integrata Manifesto, joka avaa taustalla olevat periaatteet ja tekee läpinäkyväksi luodut arvoasetelmat. 

Integratan toimitusjohtaja Riku Heinonen kuvailee integratalaisuutta mielentilaksi.

– Olemme tietoisesti ohjanneet keskipisteen pois sisäisen tehokkuuden kehittämisestä ihmisten vaalimiseen, jotta integratalaiset voivat johtaa itse itseään ja keskittyä arvoa tuottavaan työhön.
 

Hyvä työntekijäkokemus parantaa asiakastyytyväisyyttä

Great Place to Work mittaa organisaatioiden henkilöstön kokemuksen Trust Index -kyselyn avulla ja tämän vuoden listamenestyjät ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka positiivinen työntekijäkokemus korreloi suoraan asiakastyytyväisyyden kanssa.

– Useiden uusien tutkimusten mukaan työntekijäkokemuksella on merkittävin vaikutus asiakkaiden kokemukseen yrityksestä, sen tuotteista, palveluista, brändistä, imagosta sekä laadusta. Trust Index -kysely tarjoaa liiketoiminnan johdolle keinon kuulla henkilöstön kokemus, sanoo Great Place to Workin toimitusjohtaja Katriina Grönqvist.