Sosiaalinen media on laaja yleiskuvaus, joka kattaa käytännössä kaikki internetin reaaliaikaiset yhteyspalvelut. Ne poikkeavat staattisista nettisivuista ja ahdollistavat nopean viestinnän. Useat mieltävät lähinnä Facebookin ja Twitterin yrittäjän some-palveluiksi, mutta todellisuudessa muutkin some-kanavat soveltuvat yrittäjän työkaluiksi.

Yrittäjän kannattaa tutustua ainakin YouTubeen, LinkedIniin, Instagramiin ja Pinterestiin. Lisäksi Whatsapp ja Snapchat voivat sopia erikoiskäyttöön yllättävän hyvin.

Some-sisällössä kannattaa lähteä liikkeelle kopioimalla ideoita. Kannattaa seurata eri brändejä ja yrityksiä eri palveluissa ja tarkastella, mitkä jutut, videot ja ideat miellyttävät itseä. Sen jälkeen voi pohtia, millaista sisältöä voi järkevästi tuottaa tukemaan omaa yritystään ja tuotteitaan.

Jutussamme esimerkkiyrittäjänä oleva Ville Ruso on uniikkeja tauluja tekevän Karusoma-brändin luoja, joka on ollut aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa yrittäjyyden alusta ja kasvattanut asiakaskuntaansa pääsääntöisesti sen kautta. Vinkkeinä Ruso sanoo, että kaikkiin palveluihin kannattaa heti rekisteröityä, vaikkei niihin sisältöä tekisikään. Näin välttyy kädenväännöiltä jälkikäteen, jos joku muu nappaa brändin nimen ennen sinua.

Pääkanavinaan Ruso käyttää Facebookia (7000 seuraajaa) ja Instagramia (1600), joihin päivityksiä tehdään päivittäin. Aktiivisuus ja markkinointi tuovat uusia seuraajia, jotka ovat aina potentiaalisia asiakkaita. Tavallinen yrittäjä ei saa ilmaiseksi mitään - toisin kuin poliitikot ja julkkikset. Tuloksiin päästään vain kovalla työllä. Samoja kuvia ja tekstejä hän ei jaa eri some-kanavien kesken, vaan jokaiseen tuotetaan palveluun räätälöityä materiaalia.

Kannattaa miettiä, millä kielellä eri some-kanaviin panostaa. Karusoman Facebook-sivusto on suomeksi, mutta Instagramissa kieli vaihtuu englanniksi. Panosta mieluummin yhteen hyvin kuin moneen heikosti, sillä kaikkiin some-kanaviin ei pienyrittäjä pysty tuottamaan hyvää materiaalia. Mainoksiksi kannattaa nostaa vain oikeasti mielenkiintoiset uutiset, jotka poikivat kommentteja ja tykkäyksiä ja nousevat uutisvirtoihin tehokkaammin.

Facebook

Facebook korvaa nykyään monilla pienyrityksillä perinteiset kotisivut. Yrityksen perustiedot ja turvallisen perusilmeen saa talteen Facebookiin siinä missä nettisivuillekin. Sivujen perustaminen, muokkaus ja tietojen päivitys on Facebookiin kuitenkin huomattavasti halvempaa, eikä ylläpitokustannuksia tarvitse maksaa tasaiseen tahtiin. Säästyneet rahat voi käyttää vaikka tuotteiden täsmämarkkinointiin suoraan Facebookissa.

Some-kanavana Facebook on erittäin monipuolinen. Sinne on helppo jakaa tuotekuvia ja videoita. Tapahtumiin voi kutsua kootusti sivun seuraajat ja samalla saada käsitystä osallistujien lukumäärästä ilmoittautumisten kautta. Moni yritys järjestää kilpailuja sivuillaan tehostamassa markkinointia. Omia uutisia voi käyttää suoraan maksulliseen markkinointiin ja seurata niiden saamaa kiinnostusta. Facessa voi lisäksi jakaa linkkejä sivuihin, missä on omaan aiheeseen sopivaa mielenkiintoista sisältöä.

Seuraajien lukumäärän kasvattaminen on olennaisessa osassa asiakaskuntaa haaliessa. Sisältöä kannattaa tuottaa tasaiseen tahtiin, jotta seuraajat voivat tarttua niihin tykkäysten ja jakojen myötä. Facebook on some-mediana erittäin joustava ja soveltuu käytännössä kaikkien yritysten käyttöön.

Youtube

Videobloggareiden eli vloggareiden suosikki YouTube soveltuu aktiivisille yrittäjille, jotka haluavat kertoa tuotteistaan ja palveluistaan elävällä kuvalla. Videoita ei kuitenkaan kannata tehdä YouTubeen, jollei niihin aio panostaa tai ne tuntuvat kovin irrallisille yrityksen muun toimenkuvan osalta. Kevyemmille videoille parempi some-kanava on Snapchat tarina-sivujensa kautta.

YouTubeen voi luoda esimerkiksi esittelyvideoita tekijästä, tuotteista ja paikoista, missä ne tehdään. Lyhyet 60-120 sekunnin videot toimivat parhaiten. Videoissa pitää olla selkeä idea ja sanoma. Materiaalin tulee olla hyvin editoitua ja tekstitettyä, jotta se kiinnostaa potentiaalista asiakasta ja toimii myös ilman ääniä. Kukaan ei halua katsella käsivaralta kuvattua pitkää videota, missä henkilö puhuu kameran edessä. Kuvassa kannattaa keskittyä tuotteisiin oman naaman sijaan. Panosta hyvään kameraan, lisävalaistukseen ja erilliseen mikrofoniin, jotta videot eroavat edukseen miljoonista, täysin turhista videoista. YouTubeen tuotettuja videoita on helppo jakaa muihin some-kanaviin tukemaan muuta viestintää.

Twitter

Twitter on markkinointikanavana haastava. Se on luotu lyhytkommenttiseen keskusteluun ja hashtageihin, jolla eri aiheiden ja tuotteiden twiitit löytyvät nopeasti. Twitterissä voi tuoda esiin tekijöitä itse töiden sijaan. Palvelu sopii henkilöbrändäykseen mainiosti julkkiksilla ja politikoilla, mutta seuraajien haaliminen on pienelle yritykselle hankalaa.

Twitterin maailmaan kuuluvat toisten henkilöiden tai yritysten twiittien uudelleentwiittaus. Näin käyttäjä voi jakaa itseään kiinnostavaa tietoa kuratoiden palvelun massiivista uutisvirtaa seuraajille omien twiittien ohella. Twiittien maksimipituus on 280 merkkiä, mikä pakottaa keskittymään olennaiseen. Omat twiitit ovat käytännössä lyhyitä tietoiskuja, kuvia ja linkkejä nettiin.

Aktiivisuus, kilpailijoiden seuraaminen sekä yleinen ajankohtaisuus ovat asioita, joita seuraajat odottavat. Hashtageilla voi luoda helppoja linkityksiä muihin osapuoliin. Keskustelu syntyy toisten twiittejä kommentoimalla. Sanavalmis twiittaaja pystyy hauskuuttamaan ja koukuttamaan seuraajiaan hyödyntämällä hashtageja, mutta henkilöbrändäyksen ohella kanavaa on vaikea hyödyntää markkinoinnissa.

Instagram

Instagram on kuvien jakoon erikoistunut some-palvelu. Se soveltuu erittäin luontevasti luovan työn tekijöille. Palvelu on erinomainen visuaalisten teosten esittelyyn, mutta aggressiivisena myyntikanavana ei ole paras vaihtoehto. Yrittäjän kannalta on tärkeää pitää huolta profiilin tiedoista, jotta potentiaaliset asiakkaat voivat lähestyä yritystä sähköpostin tai kotisivujen kautta.

Twitterin tavoin hashtagit ovat oleellisessa osassa instagramin postauksia. Kuviin kannattaa aina liittää mukaan kattavasti metatietoja, jotta kuvien löytyminen helpottuisi ja avaisi kanavan uusille seuraajille ja asiakkaille. Sopivia hashtageja pohtiessa kannattaa miettiä, haluaako ne tehdä suomeksi vain englanniksi vai molemmilla kielillä. Yritysnimen ohella kannattaa tuotteita kuvailla ainakin niiden kategorian perusteella.

Pelkkien tuotekuvien ohella voi jakaa fiilistelykuvia, jossa esitellään työnkulkua sekä valmiita tuotteita lopullisissa sijoituspaikoissa. Brändäystä ajatellen palvelussa voi hyvin jakaa myös itseään miellyttäviä ja toivottavasti toisia piristäviä kuvia.

LinkedIn

LinkedIn soveltuu pienyrittäjälle parhaiten aktiiviseksi ja päivittyväksi cv:ksi ja kanavaksi, josta toiset yrittäjät ja isommat firmat voivat rekrytä tekijöitä sekä tehdä tilauksia hallitusti. LinkedIn:ssa pyritään vakuuttamaan omaan verkostoon haalitut henkilöt/yritykset omasta osaamisesta. Oleellista on osata syöttää palveluun oma koulutus- ja työhistoria merkkipaaluineen.

Palvelussa on mahdollista vahvistaa omien kontaktien taidot eri alojen tehtävissä rekrytoijia varten. Vastapainoksi palvelu ehdottaa omaan tuotekuvaan soveltuvia työpaikkoja aktiivisesti käyttäjille ja kertoo, ketkä ovat tarkastelleet profiiliasi ja kuinka monessa haussa olet esiintynyt viikon aikana.

Perussometukseen ja yksityisasiakkaille suunnattuun tuotemarkkinointiin LinkedIn ei sovellu. Business-maailmaan suunnatussa palvelussa on hyvä esitellä lehdistötiedotteet, saavutukset, toimenkuvamuutokset ja isommat kolmansien osapuolien huomiot yrityksen ympärillä. LinkedIn:n viestit eivät sovellu henkilökohtaiseen ilmoitteluun, vaan paremmin b2b-tietokanavaksi. Palvelu ei vaadi jatkuvaa aktiivisuutta päivitysten muodossa.

Pinterest

Pinterest on luotu ideakuvastoksi ja mielletään usein graafisen alan ammattilaisten suosimaksi. Erilaisuutensa ansiosta se on tutustumisen arvoinen myös muiden alojen yrittäjille. Pääteemana on visuaalisuus ja kokoelmat, joita luodaan omaksi ja asiakkaiden iloksi. Suurin ero aikaleimapohjaisiin kilpailijoihin on selkeä jaottelu, jolla ideoita ja tuotteita saadaan helposti saman otsikon alle sekavan uutisvirran sijaan.

Palveluun kootaan linkkejä joka puolelta nettiä. Linkit kootaan eri albumeihin/seiniin, joita käyttäjillä voi olla useita salaisina ja jaettuina. Yhtenä vaihtoehtona on kerätä muitten tekemiä, siistejä ideoita ja tuotteita, jotka liittyvät omaan toimialaan. Näin voi tuoda esille omaa makuaan ja löytää seuraajia ja heimonveljiä jopa eripuolilta maailmaa ja verkostoitua.

Luonnollisesti omille seinilleen voi tehdä albumit omista tuotteistaan, jolloin palvelun luonne muuttuu markkinointikanavaksi. Tuotteet toimivat suorina linkkeinä omaan nettikauppaan ja mahdollistavat nopeat ostopäätökset potentiaalisilta asiakkailta. Tavoitteena on saada seuraajat uudelleenpinnaamaan omia tuotteita omiin kokoelmiin, jolloin ne alkavat leviämään kanavassa.

Osku Kannisto

Juttu julkaistu Yrittäjä-lehdessä 3/2018

”Suomi elää yrityksistään ja yrittäjistään. Suomen tulevaisuuden kannalta on elintärkeää, että meillä on jatkossakin elinvoimaisia, yhden tai useamman henkilön työllistäviä yrityksiä eri puolilla maata”, kirjoittavat ministerit Lintilä ja Saarikko muun muassa Aamulehdessä ja Satakunnan Kansassa julkaistussa puheenvuorossaan.

Ministerit ovat huolissaan yrittäjien jaksamisesta ja toimeentulosta.

”Markkinavoimia manatessa voi helposti unohtua, että monen tavallisen yrittäjän arki on sitkeää selviytymistä päivästä toiseen. Esimerkiksi yksinyrittäjistä joka neljäs ansaitsee alle tonnin kuussa. Suurin osa taloutemme pyörien liikuttajista on hyvin pienituloisia. Erityisesti näin on naisvaltaisissa yrityksissä, kuten kampaamoissa ja käsityöalalla. Näistä pienituloisista yrittäjistä meidän tulee kantaa huolta entistä enemmän ja kehittää heidän yrittämisensä edellytyksiä”, Lintilä ja Saarikko kirjoittavat.

Yrittäjien jaksaminen huolettaa

Yrittäjien jaksamisesta huolestuneet ministerit huomauttavat puheenvuorossaan, että yleisin syy yritystoiminnan lopettamiseen tai konkurssin tekemiseen ei liity rahaan, vaan uupumiseen.

”Yksittäisen yrittäjän hartioilla on paitsi oman perheen, usein myös työntekijöiden perheiden toimeentulo. Vastuu painaa, eikä omasta henkisestä ja fyysisestä jaksamisesta ehditä pitää huolta. Työn imu ja yksin selviytymisen eetos voivat nekin viedä mukanaan.”

Ministerit Mika Lintilä ja Annika Saarikko painottavat, että myös yrittäjien työssäjaksamisen tulisi olla yhteinen asia, jota ei pidä sysätä yksinomaan yrittäjän itsensä vastuulle. Vertaistuki ja läheiset ovat usein tärkein apu arjessa. Niiden lisäksi tarvitaan sekä ennaltaehkäisevää että hoitavaa palveluverkostoa, johon turvata, kun oma jaksaminen ei enää riitä.

Oikeus hyvinvointiin

”Arvioiden mukaan vain noin 10–20 prosenttia yrittäjistä kuuluu työterveyshuollon piiriin. Asennemuutosta tarvitaan myös yleiseen ilmapiiriin; yrittäjälle kuuluu sairasloma silloin, kun sen tarve on.

Julkisen vallan lisäksi yrittäjäjärjestöt tarjoavat yrittäjille monenlaista tukea ja apua. Haasteena on usein se, että moninaiset palvelut ovat pirstallaan ja niiden löytäminen hankalaa. Vaikeuksien keskellä hyötyä olisi jo siitä, että joku ohjaisi oikealle ovelle koordinoidusti.

Myös yrittäjillä ja heidän perheillään on oikeus hyvinvointiin ja turvaan. Yrittäjyyteen kuuluvat riskinotto ja vastuu, ei loppuun palaminen”, Lintilä ja Saarikko toteavat puheenvuorossaan.

Katso ministereiden koko kirjoitustäältä

Yrittäjä, mediapersoona Lauri Salovaara aloitti helmikuussa 2017 projektin nimeltä Miljonääriksi 500 päivässä. Hänen tavoitteenaan oli kerätä miljoonan euron omaisuus käyttämättä omaa pääomaa.

– Minulla oli ollut jo pitkään ajatus, että haluan miljonääriksi ennen 40:ää ikävuotta. Toissa uutenavuotena, 38-vuotiaana tajusin, että jos en tee mitään ja ainoastaan toivon tätä asiaa, niin mitään ei luultavasti tapahdu, Salovaara kertoo.

– Päätin, että nyt teen sen oikeasti. Ja kerron siitä koko maailmalle. Ja samalla kun ollaan siinä niin eikö se melkein pitäisi tuotteistaa koko roska. Laittaa nättiin pakettiin ja myydä koko keissi medialle. Ja kun kerta on aloitettu niin tempaistaan kerralla isot nimet mukaan, ettei tarvitse yksin olla, Lauri Salovaara kertoo Facebook-sivullaan.

Projekti päättyi tänään maanantaina ja hänen omistustensa arvo projektissa on Salovaaran oman ilmoituksen mukaan reilut 1,1 miljoonaa euroa. Salovaara neuvonantajineen päätyi omistajaksi kahdeksaan eri yritykseen, joiden osuuksista summa koostuu. Projektin aikana yli 500 yritystä otti yhteyttä.

Miljonääriprojektia hallinnoivan 7Figures Oy:n hallituksen puheenjohtaja on teollisuusneuvos Jorma Terentjeff ja hallituksen jäsenenä on muun muassa somesta ja tv:stä tuttu kauppias Sampo Kaulanen.

Lauri Salovaara ei ole käyttänyt rahaa omistuksiin, vaan on tarjonnut osaamistaan, jota hänellä on muun muassa viestinnästä ja sosiaalisesta mediasta.

Tuhannet ihmiset ovat seuranneet Salovaaran projektia sosiaalisessa mediassa. Hankkeen nettisivuilla on ollut erillinen laskuri, josta on nähnyt reaaliaikaisesti omistusten arvon.

Maanantaina, samana päivänä kuin Lauri Salovaara juhlii 40-vuotissyntymäpäiväänsä, julkaistaan myös kirja Miljonääriksi 500 päivässä, joka on matkakertomus projektista.

– Olipa sinun hankkeesi mikä tahansa – aloita nyt! Et tule katumaan päätöstäsi, Lauri Salovaara kannustaa.

Analyytikko: Yksi nolla pois miljoonasta

Kauppalehden analyytikon Ari Rajalan mukaan Salovaaran omistusten arvottaminen 1,1 miljoonaan euroon rahoituskierrosten arvon perusteella ei ole firmojen lukujen valossa järkevää.

Jos kaikkien kahdeksan sekä Salovaaran oman sijoitusyhtiön 7figuresin tuoreimmat luvut laskee yhteen, liikevaihto on Kauppalehden mukaan kaikkiaan 3,37 miljoonaa euroa, liiketulos -1,1 miljoonaa euroa ja omaa pääomaa kaikkiaan 1,2 miljoonaa euroa.

"Aika vaikea on näillä luvuilla saada edes koko yritysryppään arvoksi miljoona euroa. Lähes kaikki yritykset ovat tappiollisia tai tekevät minimaalista voittoa", Rajala toteaa Kauppalehdessä.

Salovaara omistaa yhtiöistä vain pieniä osuuksia. Esimerkiksi Kleveristä hän omistaa 0,18 prosenttia, jonka arvo on joukkorahoitusannin kyseenalaisella 5,5 miljoonan euron valuaatiollakin vain 10 000 euroa.

"Vähintään yhden nollan saa ottaa miljoonasta pois, jotta päästäisiin salkun todelliseen arvoon. Tuskin arvo on edes lähellä 100 000 euroa", analyytikko Rajala summaa.

toimitus(at)yrittajat.fi

STT:n mukaan Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut kuvaajan maksamaan päiväsakkoja. Hän kuvasi myymälänäpistelijän ja jakoi tilanteesta kuvan ja videon kyseisen K-kaupan Facebook-sivulla.

Kuvaaja joutuu sakkojen lisäksi korvaamaan näpistelijän oikeudenkäyntikuluja ja kärsimyskuluja. Näpistelijä oli tekohetkellä alaikäinen ja hän on jo aiemmin saanut teosta sakot.

Kuvaaja myönsi teon, mutta kiisti syyllistyneensä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Mies oli liittänyt oheen tekstin, jossa kertoi kuvissa näkyneen miehen syyllistyneen rikokseen.

Ei auttanut, että kuvaaja vetosi siihen, että näpistys todella oli tapahtunut. Sakoilta ja korvauksilta ei myöskään pelastanut kaupassa ollut kyltti, jossa kerrotaan, että näpistelijöistä ja varkaista laitetaan kuvat Facebookiin.

Kyseisessä kyltissä oli lisäksi varoitusteksti, jonka mukaan henkilö antaa itse omalla näpistelyllään hyväksynnän Facebook-päivityksille.

Käräjäoikeus katsoi, että pelkkä kaupassa oleva ilmoitus ei oikeuta kuvien julkaisemiseen.

Sarjanäpistelijöille jatkossa vankeutta?

Kauppiaita ja muun muassa huoltamoyrittäjiä piinaavat, rangaistuksetta jäävät paatuneet näpistelijät halutaan saada kuriin. Jatkossa seitsemän kertaa vuoden sisällä esimerkiksi kaljavarkauksiin syyllistyneiden sakot voidaan muuntaa vankeudeksi.

Näin esitetään lakiluonnoksessa, joka julkaistiin kuukausi sitten. Lakimuutos tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä.

- Rikosvastuun on toteuduttava järjestelmän uskottavuudenkin takia. Nyt valmistuneen lakiluonnoksen mukaan poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön toiminta osoittaa piittaamattomuutta, sanoi oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) lakiesityksen julkistamisen yhteydessä.

Toistuvuuden rajaksi esitetään seitsemää samankaltaista sakkorikosta vuoden sisällä.

Tuomioistuinten määräämät sakot ovat muunnettavissa vankeudeksi, mutta poliisin määräämät sakot eivät. Nykyjärjestelmää on pidetty epäoikeudenmukaisena sellaisissa tilanteissa, joissa sakotettu syyllistyy toistuvasti sakkorikoksiin, mutta sakkoa ei voida muuntaa vankeudeksi, koska se on poliisin määräämä.

Lakiehdotuksen mukaan alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta tuomitut sakkorangaistukset olisivat muuntokelvottomia.

toimitus(at)yrittajat.fi

Metsämarjojen poimintasesonki odottaa käynnistymistään, mutta marjayhtiölle urakka teettää haasteita.

Kauppalehden haastattelema villiruokayritys Polarican marjapuolen toimitusjohtaja Jukka Kristo kertoo, että thaipoimijoiden määrä jää toivotusta.

– Valitettavasti saimme poimijoita noin puolet siitä, mitä olisimme halunneet. Meillä on ollut aiemmin 700 poimijan kiintiö, mutta nyt emme saa kuin rapiat 500. Ihannetapauksessa ottaisimme 900–1 000 poimijaa, Kristo sanoo.

Kauppalehden mukaan Thaimaasta saapuu tänä vuonna yhteensä noin 2 500 poimijaa.

– Marjapuolella kaikki kertoo siitä, että meillä on edessämme todella hyvä tulevaisuus. Suurin rajoituksemme on se, miten saamme raaka-­aineen kerättyä metsistä.

– On hyvin vaikea tehdä enää mitään. Emme saa innostettua suomalaisia poimijoita. Nuorisoa ei saada metsään, ja vanhemmat ihmiset poimivat perheelle ja lapsenlapsille, Kristo toteaa KL:ssä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on selvittänyt tekoälyä robotiikassa ja palvelurobotiikkaa Suomessa.

Raportin mukaan palvelu- ja ohjelmistorobotiikka voivat tarjota henkilöstön työtä tukevia ratkaisuja ei pelkästään sote-aloilla vaan myös muualla mikäli tehtävät ovat hyvin määriteltyjä.

– Hoitotyöntekijän viisipäiväisestä työviikosta välitöntä potilastyötä on nykyisin arviolta alle kolme päivää. Jo käytettävissä olevan robotiikan avulla se voitaisiin nostaa liki neljään työpäivään viikossa, arvioitiin aiemmin Elinkeinoelämän valtuuskunnan Robotit töihin -julkaisussa.

Sote-alalla palvelurobotteja ovat omahoidon robotit (robotisoidut proteesit, eksoluurangot, kävelyrobotit ja kuntoutusrobotit), kotiapu-, opetus- ja ohjelmistorobotit. Lisäksi palvelurobotteja löytyy leikkausalista sekä hoiva- ja hoitotyöstä (hoitajarobotit ja sosiaaliset robotit).

– Tulevaisuudessa älykodit ja kotiapurobotit muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka kerää ja ohjautuu pilvipalveluun kerätyn datan perusteella. Tällöin kotiapurobotti voi tarjota automaattisesti tarpeenmukaisia palveluita asukkaille, mahdollistaen iäkkäille ja vammaisille sekä itsenäisemmän kotona asumisen että itsenäisemmän elämän, Jyväskylän yliopiston raportissa todetaan.

Robotiikkaa voisi hyödyntää myös muissa yrityksissä, esimerkiksi logistiikassa - niin ruoka-, lääke-, jäte- ja vaatekuljetuksissa sekä jakelussa, työvuorolistojen suunnittelua unohtamatta.

Teollisuudessa robotteja käytetään jo mm. auto-, elektroniikka-, kemian-, metalli- ja ruokateollisuudessa.

– Tulevaisuuden mahdollisuuksia teollisuuden kentällä ovat esimerkiksi yhteistoiminnallisten robottien, IoT-laitteiden ja koneoppimisen hyödyntäminen tuotannon tehostamiseksi. Älykkäät robotit voisivat hyödyntää pilviteknologioita ohjelmistojen joustavassa käytössä. Ihmisen kanssa myös yhteistyötä tekevät kevyet apurobotit tulevat osaksi arkea, raportissa luonnehditaan.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 246 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Vantaalainen Samuli Markkanen perusti oman piha- ja puutarhatöitä tekevän yrityksensä 15-vuotiaana.

Nyt 17-vuotias nuorukainen työllistää jo muita nuoria.

– Viikon työtunnit lähentelivät sataa, eikä siinä ole järkeä. Jouduin sanomaan ihmisille, etten voi ottaa tehtäviä vastaan, Markkanen muistelee viime kesää Vantaan Sanomien haastattelussa.

Nyt Markkanen työllistää osa-aikaisesti kuusi nuorta.

– Se oli riski, mutta halusin laajentaa. Pelkäsin, että yritykselleni luoma hyvä imago menee, jos hommia ei tehdä hyvin. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

Arkipäivät hän on palkkatyössä sähköfirmassa. Oman yrityksen työt alkavat iltapäivisin kello 15 jälkeen.

– Talvella kävin ennen koulua kolaamassa lumet ja uudelleen koulun jälkeen, Markkanen kertoo Vantaan Sanomille.

– Minulla on minuuttiaikataulu, mutta en stressaannu siitä. Tykkään tehdä töitä. Haluan tehdä töitä nuorena, jotta minulla on tulevaisuudessa aikaa olla perheeni kanssa. Kun muilla asuntolainat painavat päälle, toivon, että minä voin keskittyä perheeseeni.

"Hyvä esimies on samalla viivalla työntekijöiden kanssa"

Hän tietää myös esimiestyön haasteet.

– Hyvä esimies on samalla viivalla työntekijöiden kanssa, eikä koskaan ylempänä. Hän tekee samoja töitä ja ohjeistaa ennemmin kuin pomottelee.

– Mietin mitä haluan ja panostan siihen. Unelmanani on työllistää mahdollisimman monta ihmistä, Markkanen toteaa lehtihaastattelussa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuvituskuva: Istockphoto

Työkäyttöön suunnitelluissa kannettavissa pieni koko ja keveys ovat usein tärkeitä valintakriteerejä. Microsoft on tuonut ennakkotilattavaksi uuden Surface Go -hybriditabletin, joka haastaa markkinoilla muun muassa Applen iPadit.

Tablet-tietokoneiden markkinoilla on ollut viime aikoina suhteellisen hiljaista valmistajien keskittyessä lähinnä kannettaviin. Surface Go on osoitus siitä, että uusia kiinnostavia tablet-laitteita tupsahtelee edelleen myyntiin.

Surface Go on 522 grammaa painava ja 8,3 millimetrin paksuinen laite. Samalla se on tähän astisista Surface-malleista edullisin. Laitteen kanssa käytetään aikaisemmista Surface-malleista tuttua kosketuskynää, joka myydään erikseen.

Valmistaja lupaa laitteen akun kestoksi yhdeksän tuntia. Tabletin edestä löytyy viiden ja takaa kahdeksan megapikselin kamera. Laitteeseen voi kirjautua perinteisin metodein, mutta myös kasvontunnistuksella.

Edullinen hinta näkyy kalliimpia Surface-malleja hitaammassa suorittimessa. Tehoa on silti riittävästi työskentelyyn.

Surface Gon hinta on 469 euroa (4 Gt / 64 Gt -malli) ja 619 euroa (8 Gt / 128 Gt -malli). Laite on ennakkomyynnissä Microsoft Storessa ja Gigantin verkkokaupassa. Laite tulee myyntiin 28.8. alkaen. 

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Moni yrittäjä on törmännyt huijausyrityksiin, joista merkittävä osa paljastuu huijauksiksi ensikatsomalta. Joukossa on kuitenkin monia yrittäjiä, jotka maksavat huijauslaskussa pyydetyn summan ja huomaavat vasta myöhemmin tulleensa huijatuksi.

Luottolista-lehden haastatteleman Kilpailu- ja kuluttajaviraston asiantuntijan Helena Tuorilan mukaan osa yrittäjistä pysyy hiljaa huijauksista, vaikka niistä olisi aina hyvä raportoida viranomaisille.

– Pienehköt taloudelliset tappiot saatetaan vain niellä oppirahoina ilman jatkotoimenpiteitä. Huijauksista ja etenkin pienistä huijauksista vain pieni osa nousee julkisuteen. Huijatuksi tulemista hävetään ja asia halutaan pitää omana tietona, Tuorila toteaa haastattelussa.

Uusin trendi huijauksissa on se, ettei huijari lähetä laskua vaan uhkaa yrittäjää tratalla ja luottotietojen menetyksellä. Näissä tapauksissa korostuu tietämys omista oikeuksista. Pelkoa ei yleensä ole, jos oikeudet ovat selvillä.

– Tällöin on yrittäjän hyvä tietää, että hänellä ei ole mitään hätää, koska perinnässä ei ole toimittu lainsäädännön mukaisesti, Tuorila neuvoo.

Huijareiden uhkauksista tekee katteettomia myös se, että Suomen Asiakastieto Oy ei rekisteröi trattaprotesteista maksuhäiriömerkintöjä, jos tratalla uhkaava yritys ei ole tehnyt trattaussopimusta.

Apua Suomen Yrittäjiltä

Huijauksissa menetetyt tappiot saatetaan Tuorilan mukaan kuitata tekemällä aikaisempaa enemmän töitä tai ääritapauksissa realisoimalla yrityksen omaisuutta.

Huijarin kanssa neuvotteleminen ei yleensä johda mihinkään. Jos omat oikeudet eivät ole tiedossa, yrittäjä saattaa haksahtaa maksamaan rahaa toistamiseen.

– Huijari suunnittelee toimintansa tulevia riitatilanteita silmällä pitäen ja keskittyy hankkimaan omia väitteitään tukevaa näyttöä. He ovat oma alansa asiantuntijoita, Tuorila muistuttaa.

Tuorilan tekemässä selvityksessä kuultiin myös viranomaisten mielipiteitä. Selvityksessä kävi ilmi, että Suomeen on pesiytynyt huijauksia suosiva ilmapiiri.

– Huijareiden toimintalogiikka perustuu osittain juuri siihen, että pienet summat tulevat maksetuiksi, jolloin edellytykset rikollisen toiminnan jatkumiselle jäävät elämään, Tuorila jatkaa haastattelussa. Hänen mukaansa paras tapa torjua huijausta on seurata tiedotusvälineitä ja esimerkiksi Suomen Yrittäjien kotisivuja. Näitä seuraamalla pysyy kärryillä, millaiset huijaustavat ovat kulloinkin ajankohtaisia - kuten esimerkiksi valelaskut kesälomien aikaan.

Asiantuntija neuvoo opettelemaan, miten huijaukset tunnistaa.

– Huijaaminen on sitä vaikeampaa, mitä paremmin yrittäjä tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa sopimuksia laadittaessa, maksuliikenteen hallinnassa ja saatavien perintäprosessissa, Tuorila korostaa Luottolista-lehdelle.

Katso Suomen Yrittäjien tietopaketti harhaanjohtavista laskuista täältä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Käyntikortit ovat pitäneet pintansa yhteystietojen vaihdossa myös mobiililaitteiden aikakaudella. Ongelmana on usein kuitenkin se, että kortit hukkuvat ja näin myös yhteystiedot häviävät.

Adobe Scan on äskettäin julkaistu sovellus, jonka avulla käyntikortin tiedot voi skannata suoraan puhelimeen. 

Sovellus käyttää Adoben kehittämää teknologiaa, joka tunnistaa automaattisesti, mitä kohdetta käyttäjä on skaannaamassa. Sovellus tunnistaa käyntikorttien lisäksi esimerkiksi taksikuitit.

Käyntikortin skannaamisen jälkeen sovellus erottelee käyntikortin tekstin ja muuntaa sen PDF-formaattiin.

Tarvittaessa sovellus osaa poistaa kuvasta tiettyjä elementtejä kuten otokseen eksyneen sormen, joka jäi valokuvaan käyntikorttia kuvattaessa.

Sovellus erottaa käyntikorteissa olevat nimet, puhelinnumerot, osoitteet ja sähköpostiosoitteet. Sähköpostiosoite tunnistetaan osoitteessa olevan .com-, .org- tai vastaavan päätteen perusteella.

Tällä hetkellä Adoben sovellus toimii englanniksi. Katso videolta (Adoben Youtube-tili), miten skannaaminen sovelluksen avulla onnistuu!

Kuva: Kuvakaappaus

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen tunnetuimpiin kuuluva pienpanimoyrittäjä Pekka Kääriäinen on tuohtunut verottajan toiminnasta. Syynä on yrittäjän saama verotuspäätös, jonka mukaan Kääriäisen osittain omistama panimoravintola Bryggeri Helsinki (Rakuuna Olut Oy) on menettämässä sille kuuluvat pienpanimoiden verohuojennukset. Lain mukaan enintään 500 000 litraa olutta valmistava panimo saa valmisteveroista 50 prosentin alennuksen.

Verotuspäätöksen perusteella jo alle 10 prosentin omistus toisesta yrityksestä luo oikeudellisen ja taloudellisen riippuvuussuhteen. Yrittäjä vetoaa EU-yritystukien ohjeistukseen, jossa riippuvuuden rajaksi on määritelty yli 25 prosentin osuus. Nyt panimoyritykselle lankeavat maksettaviksi yli 100 000 euron vuotuiset ylimääräiset verot.

Verottajan päätös koskee myös Lammin Sahtia, jolle veropäätös merkitsee kymmenien tuhansien lisäveroja vuodessa.

Taustalla on Kääriäisen keväällä Verohallinnolta pyytämä ennakkopäätös Lammin Sahdin ja Bryggeri Helsingin keskinäisistä riippuvuussuhteista. Kääriäisen perustama ja aiemmin omistama Lammin Sahti Oy omistaa vajaat 10 prosenttia Rakuuna Olut Oy:stä, joka pyörittää Bryggeri Helsingin toimintaa.

– Pidän verottajan tulkintaa täysin mielivaltaisena. EU:n määrittelemää osakkeiden enintään 25 prosentin riippumattomuusrajaa noudattavat omissa tukipäätöksissään mm. Finnvera, Tekes ja Business Finland. Verottaja vetää päätöksellään omavaltaisesti mutkat suoriksi tulkitsemalla, että jo alle 10 prosentin osuus luo yrityksille riippuvuussuhteen, Kääriäinen jyrähtää.

"Ei todellakaan hyvää hallintotapaa"

Verohallinto toteaa päätöksessään, että Lammin Sahdin tulee luopua täysin Rakuuna Olut Oy:n omistuksesta, jotta oikeudellinen ja taloudellinen riippumattomuus toteutuisi.

Kääriäisen mukaan hän on luopunut osakkuudesta jo keväällä. Yrittäjän mukaan ennakkoratkaisun hakeminen kestää kuukausia ja on johtanut hänen kohdallaan aina uusiin hakemuksiin ja valituksiin hallinto-oikeuteen. Toiveista huolimatta verottaja ei ole antanut ohjetta, miten yrittäjän pitäisi toimia.

– Tämä ei todellakaan ole hyvää hallintotapaa. Ei näin ennakoimattomassa ympäristössä ole mahdollista harjoittaa yritystoimintaa.

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on aikaisemmin tulkinnut, että Lammin Sahdilla ja Bryggeri Helsingillä ei ole riippuvuussuhdetta, joten Bryggeri voi tällä hetkellä myydä valmistamiaan vahvoja oluita suoraan asiakkaille. Verottajan mukaan sitä eivät sido muiden viranomaisten tulkinnat ja näkemykset.

– Ihmettelen, kuinka verottaja voi päätöksillään asettua eduskunnan säätämien lakien, lain hengen ja sen tarkoituksen yläpuolelle. Verohallinto kävelee päätöksenteossaan kylmästi alkoholilakia valvovien lupaviranomaisten Valviran tai AVI:n yli. Myöskään EU:n linjauksilla ei ole mitään merkitystä silloin kun kyse on valmisteveroista ja verottajan edusta, Kääriäinen pahoittelee.

Kuva: iStockPhoto

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Tulevana viikonloppuna Hyrynsalmella järjestettävä Suopotkupallon MM-turnaus on jo vakiinnuttanut asemansa perisuomalaisena kesätapahtumana.

MM-ottelut pelataan kahdellakymmenellä 35 x 60 metrin suuruisella suokentällä, joista jokainen on upottavuuden suhteen erilainen. Joukkueessa on maalivahti ja viisi pelaajaa, jotka joutuvat rämpimään suossa kaksi kertaa kymmenen minuutin pituisen erän kerrallaan. Pelejä jokaisella joukkueella on 4-6 viikonlopun aikana, ja yhteensä viidessä sarjassa pelataan lähes tuhat  ottelua.

Hyrynsalmelle ja sen yrittäjille suopotkupalloturnaus on lähes elintärkeä.

– 2500 asukkaan kunnan väkimäärä tuplaantuu yhden tapahtuman ansiosta. Se on jokaisen matkailuyrittäjän unelma. Ja myös jokaisen kunnan unelma, tapahtuman puuhamiehenä vuosien ajan toiminut hiihtokeskus Ukkohalla Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä kommentoi.

Tapahtuma jättää jälkensä etenkin taksiautoilijoiden ja paikallisten markettien tilipusseihin.

– Matkailutuloja koostuu siitä että ihmiset kulkevat, syövät ja majoittuvat. Tässä ne kaikki toteutuvat. Lisäksi ihmiset juhlivat ja pitävät hauskaa. Se on iso asia myös leirintäalueyrittäjille, Kyhälä iloitsee.

Seuroille merkittävä tulonlähde

Suopotkupalloturnauksen on laskettu tuovan Hyrynsalmelle puolesta miljoonasta miljoonaan euroa. Siitä järjestäjille jää Kyhälän mukaan vain murunen.

– Uskon, että tapahtumasta voisi saada enemmänkin irti. Kunnalla on tässä merkittävä rooli.

Suopotkupallon aikana Hyrynsalmen kunta hoitaa tapahtuman puitteet. Urheilu- ja metsästysseurat saavat omassa mittakaavassaan merkittävät tulot järjestystöistä.

– Toista sataa ihmistä on mukana lämmittämässä suosaunoja, ohjaamassa liikennettä ja tuomitsemassa pelejä, Kyhälä listaa.

Viime vuosina turnaukseen osallistuvien joukkueiden määrä on ollut laskussa, mutta tänä vuonna määrä on piristynyt hieman vuoden takaisesta. Nyt mukana on 170 joukkuetta.

Hyrynsalmen Vuorisuolla järjestettiin ensimmäinen suopotkupallon SM-turnaus vuonna 1998. Seuraavana vuonna oli vuorossa EM- kilpailut. Vuodesta 2000 suopotkupalloa on pelattu MM-tasolla.

Tänä vuonna osallistujia tulee Suomen lisäksi muun muassa Venäjältä, Ruotsista ja Saksasta.

Kuva: Tapahtumajärjestäjä

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

EU:n tietosuoja-asetus, GDPR, astui voimaan toukokuussa. Henkilötietojen käsittelyn on oltava yrityksissä asetuksen mukaista.

Kauppalehden mukaan uusi asetus on tuonut tietosuojavaltuutetun toimistoon jo kymmeniä tapauksia.

– Pelkästään ulkomailta on toisten EU-maiden viranomaisten kautta tullut monta kymmentä tapausta. Näissä tapauksissa selvitystä vetää jonkin toisen, usein isomman EU-maan viranomainen, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kertoo KL:lle.

Näiden osalta tietosuojavaltuutettu harkitsee tapauskohtaisesti osallistumisensa selvitykseen.

– Päätökseen vaikuttaa esimerkiksi se, onko yrityksellä asiakkaita tai käyttäjiä Suomessa, onko yrityksellä tai taholla suomenkieliset verkkosivut ja kuinka merkityksellisestä asiasta on kyse.

Aarnio kertoo myös kansalaisten aktivoituneen GDPR:n suhteen.

– Kansalaisilta on tämän lisäksi tullut huomattavasti enemmän yhteydenottoja. Usein niissä viitataan suoraan GDPR:ään. Puhelinneuvonnan volyymi on kasvanut ja käynnit verkkosivuillamme ovat lisääntyneet, hän luonnehtii Kauppalehden haastattelussa.

– Kaikkiaan olemme kirjanneet tänä vuonna jo 4 200 tietosuojaan liittyvää asiaa. Koko viime vuodelta vastaava luku oli 3 956 asiaa.

Useat eurooppalaiset yrittäjäjärjestöt, mukaan lukien Suomen Yrittäjien kattojärjestö UEAPME, ovat pyytäneet Euroopan komissiota suosittelemaan jäsenvaltioille, että asetuksen soveltamisen ensimmäisenä vuonna pääpaino olisi neuvonnassa ja ohjauksessa, ei siis sanktioiden määräämisessä. Voit lukea lisää aiheesta täältä.

Olemme myös kasanneet yrittäjälle kuuden kohdan GDPR-listan, joka ainakin tulisi olla kunnossa. Tutustu neuvoihin täällä. Yrittäjien kattavan GDPR-oppaan puolestaan löydät täältä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Yrittäjät.fi uutisoi viime viikolla kuopiolaisesta pienpanimosta, joka suunnitteli oman oluen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin Helsingin huipputapaamisen kunniaksi.

– Ottaen huomioon yleisen tilanteen ja keskustelujen vakavuuden tämä on meille hieno tilaisuus tarjota apua. Oma ongelmanratkaisumalli, jolloin mikään kysymys ei jää käsittelemättä, RPS Brewingin toimitusjohtaja Samuli Huuhtanen hehkutti.

Helsingin Sanomien haastattelemat pääkaupungin ravintoloitsijat ja kahvilanpitäjät eivät ole suunnittelemassa mullistavia tempauksia Trumpin ja Putinin tapaamisen ajaksi.

– Lounas pidetään ihan normaalisti, mutta teemme vain vähän enemmän ruokaa, sanoo tapaamisen mediakeskuksen viereisen Café Huvilan omistaja Joonas Kyllönen HS:lle.

– Varmaan normaalia enemmän markkinoidaan paikkaa ja viedään Finlandia-talon lähistölle jotain kylttejä.

Helsingin keskustassa sijaitseva ravintola Savotta on sen sijaan varautunut täydellä miehityksellä.

– Toivotaan, että lomilta ei tarvitse pyytää ketään töihin, sanoo A&S -ravintoloiden markkinointipäällikkö Heli Laakkonen lehtihaastattelussa.

– Sitten tulee kyllä henkilökunnan osalta haasteita, jos joudutaan avaamaan ravintola, joka normaalisti olisi kiinni sunnuntaisin.

Mitään erikoisempaa ei kuitenkaan ole luvassa.

– Ihan perus à la carte -listalla mennään. Emme ole ajatelleet mitään Putin- tai Trump-menua, Laakkonen sanoo.

Tulevat liikkumisrajoitukset mietityttävät.

– Tavarantoimittajilla voi olla haasteita. Mutta meillä ei ole ollut tarvetta valmistautua suurempaan tai pienempään väkimäärään. Kesäaikaan meillä on muutenkin kiireistä, niin emme ole siinä mielessä noteeranneet tapahtumaa, toteaa pizzeria Via Tribunalen yrittäjä Sami Benamed Helsingin Sanomissa.

Startup-yritykseltä kuvakisa, palkintona tuhat euroa

Startup-yritys Bcaster sen sijaan räväyttää huipputapaamisen kunniaksi. Uudenlaista media-alustaa rakentava Bcaster tarjoaa käyttäjilleen tuhat euroa parhaasta yrityksen sovelluksella kuvatusta päämiesten tapaamisesta.

– Kilpailun kautta annamme mahdollisuuden jokaiselle kertoa aitoja tunnelmia päivästä, jolloin Suomi ja Helsinki ovat kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Näyttää minkälainen Helsinki on meidän mattimeikäläisten silmin tuona päivänä. Teknologiamme ansiosta pystymme myös varmistamaan joukkotuotetun sisällön aitouden tuona päivänä, sanoo BCasterin toimitusjohtaja Janne Neuvonen, joka huhtikuussa kertoi Yrittäjät.fi:lle Bcasterin tulevaisuuden suunnitelmista.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuvat: Istockphoto ja RPS Brewing

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjät.fi julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 5.-11.7. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 197 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 20,7 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 2,9 miljoonaa euroa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Älysormuksestaan tunnetun oululaisen Oura Healthin yksityisen rahoituksen määrä on noussut 12,5 miljoonaan euroon. Viimeisimmällä rahoituskierroksella yritys sai mukaansa yhdysvaltalaisen Bold Capital Partnersin sekä Teollisuussijoituksen.

Yhtiön tavoitteena on voimakas kansainvälinien kasvu etenkin Yhdysvalloissa, josta jo tällä hetkellä tulee noin 60 prosenttia uuden Oura-sormuksen tilauksista.

Oura-sormus ja mobiilisovellus mittaavat ja analysoivat käyttäjänsä unen laatua, kehon palautumista ja päivän aikaista aktiivisuutta. Yrittäjä-lehti kertoi Ouran syntytarinan numerossa 3/18. Voit lukea jutun täältä.

Yhtiö ilmoitti myös vaihtavansa toimitusjohtajaa. Toimitusjohtaja ja yhtiön perustajajäsen Petteri Lahtela jatkaa innovaatiojohtajana. Ouran uutena toimitusjohtajana aloittaa Harpreet Rai.

– Uuden Oura-sormuksen onnistunut julkistus on osoitus yrityksemme ammattitaidosta ja innovaatiokyvystä. Panostamme edelleen tuotekehitykseen, mutta tavoittenamme on lisätä myös tunnettuutta ja myyntiä kansainvälisillä markkinoilla ja etenkin Yhdysvalloissa, kertoo Rai.

– Arvostan Harpreetin osaamista ja laajoja verkostoja suuresti. Hänellä on vahva markkinatuntemus Yhdysvalloissa, ja hän pystyy johtamaan meidät entistä nopeampaan  kasvuun. Tavoitteeni on Ouran perustamisesta saakka ollut auttaa ihmisiä löytämään tasapaino toiminnan ja levon välille, niin että pysymme energisinä päivästä toiseen. Intohimoni on luoda ratkaisuja, jotka käyttäjät kokevat merkitykselliseksi ja jotka todella auttavat heitä parantamaan elämänsä laatua. Olen innoissani siitä, että jatkossa pystyn taas enemmän keskittymään tällaisten uusien tuoteominaisuuksien, tuotteiden ja palveluiden innovoimiseen, sanoo Lahtela.

Lahtela uskoo puettavan teknologian toimialaan.

– Käyttäjämme yli 60 maassa ovat erittäin sitoutuneita ja pysyvät asiakkainamme selvästi paremmin kuin mihin puettavan teknologian tuotteissa on yleensä totuttu. Pioneeriasemamme säilyttämiseksi meidän tulee jatkaa tutkimusta ja innovointia kaikilla em. osa-alueilla ja panostaa yhtä aikaa vahvaan kansainväliseen kasvuun. Työmme hyvinvoinnin edistämiseksi ja puettavan teknologian alan kehittämiseksi jatkuu siis entistäkin vahvempana.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Oura Health

Viranomaisten varoitukset valelaskujen "kesäsesongista" jatkuvat. Kesäkuun alussa Viestintävirasto neuvoi yrityksiä olemaan tarkkana laskuilta näyttävien huijausten kanssa. Voit lukea Yrittäjät.fi:n uutisen aiheesta täältä.

Nyt Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) varoittaa "harhaanjohtajista, laskunnäköisistä tavaramerkkien tarjouskirjeistä".

PRH:n mukaan se saa säännöllisesti yhteydenottoja asiakkailtaan, jotka hämmästelevät saamiaan kirjeitä. Kyseisissä kirjeissä viitataan aitoihin tavaramerkkien rekisteri- tai hakemusnumeroihin ja kehotetaan maksamaan esimerkiksi rekisteröinti- tai uudistamismaksu.

– Useat asiakkaat ovat erehtyneet luulemaan, että kirjeen lähettäjä on PRH tai Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO), PRH toteaa.

Erityiseen huolellisuuteen on aihetta sellaisten kirjeiden kanssa, joissa tarjotaan tavaramerkin uudistamiseen tai rekisteröityihin yksinoikeuksiin liittyviä palveluita.

PRH korostaa, että kaikissa sen lähettämissä kirjeissä on lähettäjänä "Patentti- ja rekisterihallitus".

Tutustu myös Yrittäjien oppaaseen, jonka avulla tunnistat harhaanjohtavan markkinoinnin ja huijauslaskut.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Helsinki myi yhdeksän lippakioskia vuonna 2016, viisi niistä uusille omistajille. Tähän kesään mennessä vasta kolme uuden omistajan saaneista kioskeista on avattu, koska terassilupien saaminen on ollut osalle yrittäjistä vaikeaa.

Kioskiyritys Maako's osti kolme huutokaupatuista lippakioskeista. Kioskit maksoivat 15 110–18 060 euroa.

Maako´sin kioskeista vain Johanneksenpuistossa sijaitseva kioski on saatu avattua. Kaikkiin kioskeihin on haettu terassilupia kaupungilta, mutta kaupunki ei ole toistaiseksi antanut hyväksyntäänsä.

– Olemme tapelleet luvista nyt melkein vuoden, toiminnanjohtaja Pekka Hakanen sanoo Kauppalehden haastattelussa.

Tuolien ja pöydän pystyttäminen kioskin viereen on sallittua, mutta lupaa katetun terassin rakentamiseen ei ole saatu.

Helsingin kaupunki kertoo sivuillaan, että terassilupahakemuksen käsittelyaika on noin yksi kuukausi, mutta hakijan tulee varautua pidempään käsittelyaikaan, mikäli hakemus sisältää toimenpidelupahakemuksen rakennusvalvontavirastoon.

Pekka Hakanen sanoo, että jos puolilämmitetyt, lasiseinäiset terassit eivät saa lupia, toiminta on vaikeaa syys- ja talvikaudella, jos ihmiset istuvat tuulen armoilla.

– Sateella ei lippa paljon ihmistä lohduta, Hakanen toteaa.

Johanneksenpuiston kioski myy lämpimiä leipiä ja salaattia, ja sillä on A-oikeudet. Kioski maksoi vajaat 20 000 euroa huutokaupassa, ja sen remonttikustannukset olivat muutamia kymmeniä tuhansia.

Hakanen uskoo, että kioski maksaa itsensä takaisin viimeistään ensi vuoden aikana.

Anniskeluluvat helpottavat

Vegaanista ruokaa myyvä ­Jänö-lippakioski Museokadulla on yksi uuden omistajan saaneista kioskeista. Kioski ostettiin Helsingin kaupungilta 30 200 eurolla.

Kioskin omistavan Vegaaninen lippakioski -osuuskunnan puheenjohtaja Joonas Pekkanen kertoo Kauppalehdessä, että remonttikustannukset nousivat noin 60 000 euroon, kun kioskiin tehtiin muun muassa uudet vesikytkennät.

Vuoden 2017 liikevaihto oli 127 000 euroa. Pekkanen kertoo tänä vuonna saatujen anniskelulupien helpottavan myyntien kasvattamista. Kesän 2018 tavoite on 150 000 euron liikevaihto.

Pekka Hakasen mukaan kaupungin tulisi helpottaa yritysten toimintaa ja höllentää lupien saamista.

– Lupien saaminen on nyt haastavaa ja byrokraattista, hän sanoo.

Kauppalehti ei tavoittanut Helsingin kaupungin edustajaa kommentoimaan tyhjillään olevia kioskeja ja terassisääntelyä.

Helsingin kaupunki myös vuokraa 14:ää lippakioskia.

toimitus(at)yrittajat.fi

Asia käy ilmi kansainvälisen konsulttiyhtiön PwC:n Private Business Survey -raportista. Siinä kartoitettiin yksityissektorin näkemyksiä yrityksen nykyisestä tilanteesta ja tulevaisuudesta. Mukana oli 2 447 yritystä 31 valtiosta Euroopassa, Suomesta 48 yritystä.

Yksityinen sektori on Euroopassa optimistisempi kuin pitkään aikaan. Kaikkein valoisimmin seuraavaan 12 kuukauteen suhtautuvat eurooppalaisista yrityksistä keskisuuret yritykset.

Maittain tarkasteltuna suomalaisissa yrityksissä ollaan optimistisimpia kasvun ja kehityksen osalta. Hienoista kasvua on hakemassa 63 ja merkittävää kasvua 23 prosenttia suomalaisyrityksistä (keskimäärin Euroopassa 48 ja 17 %).

Byrokratiaa pitää purkaa

39 prosenttia selvityksessä mukana olleista yrityksistä on sitä mieltä, että kotimainen sääntely ja byrokratia ovat suurempia uhkia kuin EU-byrokratia (15 %). Suomalaiset ovat Euroopan kärkipäässä byrokratiamurheineen: yli 58 prosenttia yrityksistä mainitsee kotimaan byrokratian vaikutukset yrityksen kasvuun uhaksi, kun ruotsalaisista yrittäjäkollegoista vain 12 % kokee kotimaan sääntelyn haasteena kasvulle.

Sama viestri byrokratiaan tuskastumisesta on tullut jo aiemmin esiin Suomen Yrittäjien teettämissä Yrittäjägallupeissa. 63 prosenttia pk-yrityksistä sanoo työllistävänsä enemmän, jos normeja olisi vähemmän, kertoi maaliskuussa julkaistu Yrittäjägallup. Kantar TNS:n helmi-maaliskuussa tekemään kyselyyn vastasi 1015 pk-yrityksen edustajaa.

Suomen Yrittäjät vaatii, että yritysten sääntelykustannuksia on vähennettävä 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Suomen Yrittäjät esittää, että jos uusi sääntely aiheuttaa yritykselle euron lisäkustannuksen, yrityksille koituvia kustannuksia on vähennettävä toisaalla kahden euron verran.

Digitalisaation uhka

Uhkien listalla suomalaisilla tulee byrokratian ja osaavan henkilöstön saamisen jälkeen digitalisaatio PwC:n raportin mukaan. Sitä pidetään suomalaisissa yrityksissä isompana uhkana (46 %) kuin Euroopassa keskimäärin (12 %).

“Digitalisaatio on tämän hetken suurin murros ja mahdollisuus kaiken kokoisille yrityksille. Samalla se saattaa tuntua uhkaavalta, jos yritys ei ole valmistautunut siihen. Muissa tutkimuksissa on selvästi tullut esiin, että kyse ei ole pelkästään teknologian käyttöönotosta, vaan menestyminen edellyttää syvällistä strategista näkemystä ja usein myös yrityksen sisäisen kulttuurin kehittämistä”, Digitalisaation mahdollisuuksia aliarvioidaan, sillä vain vajaa kolmannes nimesi sen tärkeäksi kasvun vauhdittajaksi.

toimitus(at)yrittajat.fi

Koko raportti luettavissa täällä