Quantcast
Channel: Yrittäjät.fi – Latest News
Viewing all 11212 articles
Browse latest View live

Kokoomus tylyttää rajusti Arhinmäkeä

$
0
0

Eduskunnan verojaoston puheenjohtaja Sampsa Kataja (kok) arvostelee kovin sanoin vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen yhteisöverokritiikkiä.

- Kaikkein hölmöintä, mitä voi tehdä, on vesittää riihestä annetut suomalaisten työpaikkojen ja investointien kannalta positiiviset signaalit luomalla epävarmuutta jo sovittujen veroratkaisujen ympärille. Silloin epävarmuus estää työllisyyden ja investoinnit, mutta kustannukset tulevat joka tapauksessa, Kataja surkuttelee.

Katajan mukaan työllistävät veromuutokset ovat kokonaisuus, jonka osatekijät ja vaikutukset ovat olleet hyvin esillä jo valmisteluvaiheessa. Ratkaisu pohjaa Hetemäen työryhmän suosituksiin, joita on käsitelty julkisuudessa jo vuosia.

- Jollei keskeisen hallituspuolueen puheenjohtaja ole perehtynyt kokonaisuuteen ennakolta, kannattaisi edes jälkikäteen pidättäytyä veneen keikuttamisesta. Arhinmäen keikutus uhkaa suomalaista työllisyyttä. Pikkupolitikointi ei saisi mennä työllisyyden edelle, Kataja tylyttää.

Katajan mukaan on selvää, että veropaketti sisältää osasia, joissa lyhyellä tähtäimellä voidaan poimia maksajia ja hyötyjiä, mutta työllisyys on ratkaisevinta.

- Lähes 600 000 suomalaista piensijoittajaa osallistuu talkoisiin, kun yrityksiä kannustetaan verotuksella käyttämään varojaan kasvuun ja työllisyyteen osingonmaksun sijasta. Pitkällä tähtäimellä tämäkin koituu kaikkien - myös Arhinmäen kannattajien eduksi, Kataja vertaa.

Lue alkuperäiset uutiset täältä ja täältä sekä Näkökulma.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi


Mieliala hyvä, mutta ota paino hallintaan

$
0
0

Suomalaisjohtajien työhyvinvointi on odotetusti muita työntekijäryhmiä parempi, vaikka heilläkin on parantamisen varaa monella osa-alueella.

Tuore selvitys arvioi johtajien terveysriskit monella mittarilla kohonneiksi, mutta hälyttävästä tasosta ei vielä voida puhua.

Liikuntatieteiden maisteri ja kauppatieteiden ylioppilas Viljo Kuuluvainen selvitti johtajien terveyttä ja työhyvinvointia osana Jyväskylän yliopistoon tekemäänsä opinnäytetyötä. Kyselytutkimukseen ja haastatteluihin perustunut johtajatutkimus tehtiin Diacorin toimeksiannosta.

Selvityksen mukaan johtajien merkittävimmät terveysongelmat näyttävät liittyvän ylipainoon. Ylipaino on erityisesti miesjohtajien ongelma (70 %, naisilla 34 %). Lisäksi johtajien riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on selvästi suomalaista keskiarvoa korkeampi. Myönteisiä asioita ovat johtajien hyvä mieliala ja terveyden kannalta tavallisesti riittävä liikunta-aktiivisuus.

- Aiemman tutkimustiedon perusteella johtajien työhyvinvoinnin odotettiin asettuvan vielä selkeämmin suomalaisen keskiarvon yläpuolelle. Lisäksi on huomattava, että keskiarvon ylittyminenkään ei vielä missään nimessä tarkoita sellaista terveyttä, jota johtaja tarvitsee työnsä suorittamiseen. Henkilöstöriskianalyysissä 45 prosentilla vastanneista oli vähintään kohonnut riski, mikä ilman toimenpiteitä tulee näkymään heikentyneenä työkykynä, arvioi Diacorin johtajalääkäri Anja Hallberg.

- Tulosten perusteella voi arvioida, että ennaltaehkäisevillä työhyvinvointipalveluilla on paljon mahdollisuuksia nimenomaan johtajien terveyden edistämisessä. Yksi tehokas keino olisi huomion kiinnittäminen itsensä johtamisen taitoihin. Itsensä johtaminen on johtajille yleensä luontevaa, mutta jostakin syystä ajattelumallia ei osata soveltaa työhyvinvointiasioihin, tulkitsee Kuuluvainen tutkimustuloksiaan. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Näin lapsi oppii yrittäjän arkeen: 20 suklaamunasta jää käteen kolme

$
0
0

Verkossa leviää pääsiäisen kunniaksi opettavainen tarina, jossa lapsi saa kokea karulla tavalla yrittäjän arjen.

Lyhykäisesti sanottuna lapsi onnistuu vaivalla keräämään 20 suklaamunaa virpomisen palkkana, mutta lopulta kyynelehtivä virpoja joutuu tyytymään kolmeen munaan. Lopulta hän toteaa, että yrittämisessä ei ole mitään järkeä.

Pienistä veroihin liittyvistä virheistä huolimatta tarina on opettavainen.

Alla koko teksti:

Lapsi kävi eilen äitinsä kanssa hakemassa pajunkissoja metsästä ja yhdessä he tekivät virpomisoksia. Tänään lapsi kävi sitten virpomassa naapuritaloissa ja sai kerättyä koriin 20 pääsiäismunaa. Iloisena hän alkoi nauttia ansaintaansa, mutta minä ilmoitin, että äidille pitää myös maksaa palkkaa, koska hän auttoi oksien tekemisessä. Äiti teki neljäsosan työstä, joten hänen palkkansa on 25 % eli 5 pääsiäismunaa.

Harmistuneena, mutta ymmärtäväisenä lapsi antoi äidille osan. Tämän jälkeen ilmoitin, että hänen pitää maksaa myös työntekijästä pakolliset sivukulut kuten eläke-, työttömyys-, ja tapaturmavakuutus sekä lomarahat ja muut kulut, jotka ovat noin 60 % äidin palkasta, joten otin häneltä vielä 3 pääsiäismunaa.

Jäljelle jäi vielä 12 pääsiäismunaa. Kun hän oli juuri avaamassa ensimmäistä tinakääröä, ilmoitin, että hänen pitää maksaa myös yrittäjän lakisääteiset yrittäjäneläke- sekä sairas- ja tapaturmavakuutusmaksut, joten otin häneltä pois vielä 2 pääsiäismunaa.

Itku silmäkulmassa hän tyytyi kohtaloonsa. Nyt kun jäljellä oli enää 10 munaa kerroin, että Suomessa pitää yrittäjän maksaa yhteisöveroa, joka on 20 % voitosta, joten otin häneltä pois 2 pääsiäismunaa. Jäljellä oli enää 8 munaa ja kun hän oli ottamassa ensimmäistä haukkua suklaamunasta, sanoin, että ei hän voi syödä munia, sillä ne ovat vielä yrityksen omaisuutta, ei hänen henkilökohtaista suklaata.

Neuvoin, että hänen pitää maksaa itselleen palkkaa tai nostaa osinkoja. Jos hän aikoo ottaa kaikki suklaamunat palkkana, pitää hänen maksaa progressiivisen verotuksen mukaan 60 % veroa, koska hän on se, joka saa eniten suklaata.

Vaihtoehtoisesti hän voisi nostaa osinkoja, joista tarvitsee maksaa pääomaveroa ”vain” 30 %, joka olisi 3 munaa. Itkien ja kiukutellen lapsi päätti nostaa osinkoja ja maksaa pääomaveroa, mutta sanoi, että ei ymmärrä miksi häneltä otetaan koko ajan vain lisää ja lisää.

Minä lohdutin häntä, että en minäkään ymmärrä, mutta näin suomalainen yhteiskunta vain toimii ja verottomia osinkoja ei enää ole! Suurten krokotiilin kyyneleiden jälkeen lapsi osasi hienosti laskea, että 20 munasta hänellä olisi jäljellä enää 5 suklaamunaa.

Sitten lapsi kysyi, saako hän nyt syödä loput 5 suklaamunaa? Sanoin, että kyllä saa, mutta kysyin aikooko hän todella olla niin ahne, että ei anna pikkusiskolle yhtään? Pikkusisko on se yhteiskunnan heikko-osainen, joka ei pysty itse hankkimaan elantoansa. On vähintäänkin kohtuullista, että hän antaa pikkusiskolle osan suklaasta. Lapsi katsoi hölmistyneenä ja ihmetteli miksi pikkusiskolle pitää antaa suklaata, vaikka hän ei ole tehnyt yhtään mitään. Kerroin hänelle, että Suomessa ei välttämättä tarvitse tehdä töitä ja on silti oikeutettu etuisuuksiin. Kerroin hänelle myös, kuinka Suomessa ”rikkaat” yrittäjät rahoittavat muun muassa lastensairaaloita ja lahjoittavat paljon hyväntekeväisyyteen. Lapsi ei voinut käsittää, miksi joku saa suklaata, vaikka ei ole tehnyt yhtään mitään sen eteen, mutta ymmärsi, että hyvää pitää tehdä, joten hän päätti antaa pikkusiskollensa 2 suklaamunaa.

Lapsi katsoi koriinsa ja laski, että jäljellä oli enää 3 suklaamunaa. Hän totesi, että yrittämisessä ei tunnu olevan mitään järkeä. Vastasin hänelle: ”Niinpä, mutta näin Suomessa kannustetaan yrittäjyyteen!”

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi


 

Yrittäjä! Muista kuitti

$
0
0

Yrittäjän on jatkossa tarjottava myymästään tuotteesta tai palvelusta asiakkaalle kuitti.

Näin käy, mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen tekemän lakiesityksen, jonka tavoitteena on torjua harmaata taloutta.

– Merkittävä osa harmaaseen talouteen liittyvästä rahaliikenteestä liikkuu käteisenä rahana. Esimerkiksi kuitintarjoamisvelvollisuutta koskeva laki parantaa asiakkaiden mahdollisuuksia havaita myyntiä, jota ei merkitä kassaan ja kirjanpitoon. Näin asiakkaalla on myös nykyistä paremmat mahdollisuudet valita ja tehdä ostoksensa lakia noudattavassa yrityksessä, sanoo työministeri Lauri Ihalainen.

Yrittäjän velvollisuus tarjota kuitti koskisi käteisellä rahalla ja maksukorteilla tehtyjä ostoksia kaikilla toimialoilla, kuten ravintola- ja majoitusalalla, päivittäistavarakaupassa ja parturi- ja kampaamoalalla.

Kuitista tulisi käydä ilmi myyjän yhteystiedot, tavaran tai palvelun määrä ja luonne, hinta ja arvonlisävero. Ehdotus ei tarkoita, että asiakkaan olisi pakko ottaa kuitti vastaan. Laki ei koskisi yleishyödyllistä yhdistys- ja harrastustoimintaa, ulkona tapahtuvaa tori- ja markkinamyyntiä tai satunnaista ja vähäistä elinkeinotoimintaa.

Jos yrittäjä ei tarjoaisi kuittia, valvoja voisi määrätä 300–1000 euron suuruisen laiminlyöntimaksun.

Työsopimuslain muutos puolestaan edellyttää, että työnantaja maksaa palkan työntekijän ilmoittamalle pankkitilille. Työnantaja voisi maksaa palkan käteisenä vain pakottavasta syystä esimerkiksi silloin, kun työntekijällä ei ole pankkitiliä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

 

Lääkäripalveluyritykset tyrmistyivät: Hölmöläisten hommaa

$
0
0

Kehysriihestä vähän yllättäen tullut päätös sairausvakuutuksen korvausten leikkaamisesta herättää kuumia tunteita lääkäripalvelualan yrityksissä.

Leikkausten kohdentaminen matkojen, lääkkeiden ja hoitojen korvauksiin päätetään myöhemmin.

- Jos kyseinen päätös toteutuu, valtiovalta heikentää entisestään pienituloisten ja ikäihmisten suhteellista asemaa terveyspalvelujen saatavuuden osalta. Samalla kasvatetaan kuntien terveysmenoja ja heikennetään kansalaisten mahdollisuuksia saada oikea-aikaista hoitoa, toteaa Lääkäripalveluyritykset ry kirjelmässään.

Yhdistyksen mukaan jo ennen uusia leikkauksia sava-korvattavan hoidon valinneet kansalaiset saavat keskimäärin vain 20 prosentin "hyvityksen" käyttämänsä hoidon kustannuksista. Jos kansalainen olisi valinnut julkisen sektorin palveluntuottajan hoitonsa toteuttajaksi, olisi verorahoituksesta maksettu "hyvitys" ollut keskimäärin 90 prosenttia.

- Lakisääteisen sairausvakuutuksen korvaustason heikentäminen johtaa kysynnän ohjautumiseen lähes kokonaan verorahoituksella kustannettavan julkisen palvelujärjestelmän piiriin. Näin kuntien hoitojonot ja -kulut vain kasvavat sekä kansalaisten hoitoonpääsy viivästyy aiheuttaen inhimillisten kärsimysten lisäksi terveysmenojen kasvua tulevaisuudessa – hölmöläisten hommaa, kirjelmässä manataan.

Hoidoista maksettavien sava-korvausten taso on laskenut vuodesta 1990 lähtien. Samanaikaisesti lääkkeiden ja matkojen sairausvakuutuksesta maksetut korvaukset ovat kasvaneet huimasti. Esimerkiksi sairausvakuutuksen matkakorvaukset ovat melkein nelinkertaistuneet vuoden 1990 tasosta ja olivat viime vuonna lähes 300 miljoonaa euroa. Samana ajanjaksona lääkärinpalkkioista maksetut sava-korvaukset ovat pysyneet euromääräisesti lähes samalla tasolla eli noin 70 miljoonassa eurossa.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaukset ovat nimensä mukaisesti vakuutuskorvauksia kansalaisille heidän käyttäessään yksityisiä terveyspalveluita. Sairausvakuutus on lakisääteinen ns. kansanvakuutus, jota jokainen maksaa bruttopalkastaan. Tänä vuonna kyseinen vakuutusmaksu on 1,3 prosenttia palkkasummasta. Tällä vakuutusmaksulla kerrytetään rahoitusta, josta sava-korvaukset puoliksi maksetaan. Toinen puoli korvataan valtionbudjetista, jonka pääasiallinen tulolähde on kansalaisilta ja yrityksiltä kerätyt verot.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Surkea tilanne: Kaikki seisoo, kun lopullista päätöstä ei ole

$
0
0

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm ei anna korkeaa arvosanaa läpi pääsiäisen velloneesta osinkoverokeskustelusta.

Hänen mukaansa yritysten on vaikea tehdä investointi- ja työllistämispäätöksiä tällaisen keskustelun takia.

- Se on surkein johtopäätös tästä, Lindholm sanoo.

- Osinkoverotuksen muutosten vaikutusten ei pitäisi olla yllätys, koska esimerkiksi Martti Hetemäen työryhmän mallista on puhuttu tosi paljon. Me myös julkistamme joka vuosi Yrittäjän tulot ja verot -raportin, jossa on kattavat tiedot yrittäjien tulojen tasosta ja jakaumasta. Se, että vahvimmin kasvaneet yritykset hyötyvät, ei tätäkään taustaa vasten ole yllätys, hän jatkaa.

Osinkoverotuksessa on porua herättänyt erityisesti varakkaiden perheyritysten mahdollisuus nostaa entistä suurempia osinkoja. Julkisessa keskustelussa on esitetty, että osinkojen 60 000 euron rajaa ei saisi poistaa.

- Moni perheyritys rahoittaa sukupolvenvaihdoksen osingoilla. Tehtyä päätöstä voi puolustaa sillä, että halutaan edistää kotimaista omistusta, Lindholm kertoo.

- Olemme myös kiinnittäneet huomiota henkilöyhtiöiden verotukseen eli siihen, miten verotuksen eroa osakeyhtiön ja henkilöyhtiön välillä tasoitetaan. Olemme esittäneet, että henkilöyhtiön pääomatuloista 90 prosenttia olisi veronalaista ja 10 prosenttia verovapaata. Se tasoittaisi nyt yhteisöveron laskusta syntyvää eroa, hän jatkaa   

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yle: Kasvuyritys joutui vaikeuksiin - Saneeraus edessä

$
0
0

Kuljetinjärjestelmistä tunnettu Paakkola Conveyors hakee yrityssaneeraukseen, kertoo Yle.

Yhtiön toimitusjohtaja Tommi Juntikka kertoo Ylelle, että Paakkolan kannattavuus ja rahoitusasema on heikentynyt suuren asiakasprojektin takia.

- Viime ajat ovat olleet yritykselle raskaita, mutta kaikesta huolimatta tulevaisuudennäkymät ovat valoisat. Meillä on vahva asema markkinoilla ja tilauskanta on hyvä, Juntikka sanoo.

Tervolalainen Paakkola Conveyors on ollut yksi Pohjois-Suomen kovimpia kasvuyrityksiä. Vielä viisi vuotta sitten yhtiön liikevaihto oli 3,2 miljoonaa, mutta kolme vuotta myöhemmin liikevaihto ylitti 30 miljoonan euron rajan.

Viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan liikevaihto laski 26 miljoonaan ja tulos kääntyi tappiolle.

Paakkolan kasvu lähti liikkeelle, kun yhtiö toimitti hihnakuljettimia Talvivaaran kaivokselle. Sen jälkeen yritys sai isoja tilauksia myös ulkomailta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Nyt kaivataan ideoita - Hjallis suojelee

$
0
0

Tuottava Idea -kilpailu käynnistyy tänään ja kilpailun hakuaika on toukokuun loppuun asti. 

Tuottava Idea -kilpailuun voi osallistua mikä tahansa tuotteeseen, palveluun, tuotantomenetelmään, liikeideaan tai muuhun yritystoimintaa edistävään toimenpiteeseen liittyvä idea. Palkittava hanke voi olla kehitetty julkisella tai yksityisellä sektorilla.

Kilpailun tarkoitus on lisätä yrittämisen yleistä arvostusta korostamalla omiin ideoihin perustuvien ja riskejä ottavien päätöksentekijöiden merkitystä kansantaloudelle sekä hyvinvoinnin lisäämiselle.

Erityisesti pk-yrittäjiä kannustetaan osallistumaan kilpailuun.

Ideoita arvioivat valtakunnallisessa tuomaristossa kilpailun suojelijan Harry Harkimon lisäksi muun muassa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus ja Suomen Teollisuussijoituksen toimitusjohtaja Juha Marjosola sekä Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

Lue lisää: www.tuottavaidea.fi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi


Tutkija tylyttää: Työryhmät täynnä seniorikansalaisia

$
0
0

Suomi, työryhmien luvattu maa, ei saa tutkija Mika Aaltoselta kiitettävää arvosanaa päätöksenteon tasosta.

– Toimintatapana on, että työryhmiin kutsutaan koolle ansioituneita seniorikansalaisia. Se ei aina ole riittävää, jotta huomaisimme uudet mahdollisuudet. Tarvitsemme uusimpaan tietoon perustuvaa analyyttistä, faktuaalista pohjaa, jolla voimme nostaa päätöksenteon tasoa.

Näin toimimalla tulevaisuudentutkija ja Aalto-yliopiston dosentti Aaltonen uskoo, että päätöksiä saadaan oikeasti tehtyä eivätkä ne jää junnaamaan ideologisen ja valtapoliittisen keskustelun syövereihin.

– Suomessa pitäisi pystyä nostamaan julkisen keskustelun tasoa ja lisäämään sen kriittisyyttä. Tämä on demokratian toimivuuden keskeinen elementti. Olen ollut paljon englantilaisten ja rans-kalaisten kanssa tekemisissä. Esimerkiksi Englannissa on hyvää intellektuaalista keskustelua, mutta siellä uudistukset voivat jäädä tekemättä muista syistä.

Toive päättäjille kuuluu, että eri-ikäiset ihmiset otettaisiin aidosti mukaan päätöksentekoon.

– Suomalaiset pystyvät ottamaan kantaa ja kertomaan mielipiteensä myös muista asioista kuin siitä, kuka tanssii tai laulaa parhaiten, Mika Aaltonen ottaa kantaa uusimmassa Yrittäjä-lehdessä.

Tutkija Aaltonen kertoo Yrittäjä-lehden kansijutussa tulevaisuuden muutostrendien luotaamisen merkityksestä liiketoiminnalle viiden trendin kautta.

– Toimintaympäristön muutosten luotaaminen auttaa meitä huomaamaan liiketoimintamahdolli-suuksia ja ennakointi vähentää katastrofaalisia riskejä muutosten sattuessa.

Yhteiskunta uuteen muottiin 

Aaltosen mukaan suomalaisten yritysten ja yhteiskunnan haasteet ovat suuret, mutta hyvinvoin-tiyhteiskunnalle välttämätön yhteiskunnan uudelleen organisointi tietää hyvää pienille yrityksille.

– Uusi hyvinvointiyhteiskunta on nykyistä heterogeenisempi, ja perustuu vähemmän ylhäältä-alas organisointiin.

Mika Aaltonen toimii myös Helsinki Sustainability Centerin toimitusjohtajana. Voittoa tavoittelematon yritys toimii verkostomaisesti ja on keskittynyt päätöksenteon parantamiseen, läpinäkyvyyden lisäämiseen ja analyysimenetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen.
Hän osallistuu hallitustyöskentelyyn kolmessa pienessä kotimaisessa ja kansainvälisessä startup-yrtyksessä.

Etusivun kuva: Sini Pennanen

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi


 

Pienet yritykset saivat miljoonia enemmän tukea

$
0
0

Yritysten saamat tuet kasvoivat vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna.

Maksetut suorat tuet olivat noin 500 miljoonaa euroa, ja nousua edellistä vuodesta oli seitsemän prosenttia. Erityisesti mikro- ja pienet yritykset kasvattivat tukipottia. Pienet yritykset saivat tukea lähes 25 miljoonaa euroa enemmän vuotta aiempaan verrattuna. Mikroyrityksetkin saivat tukea yli kuusi miljoonaa euroa enemmän.

Maksetut lainat olivat vajaat 460 miljoonaa euroa ja myönnetyt takaukset lähes 660 miljoonaa euroa.

Tukea saaneiden yritysten lukumäärä nousi tuhannella yrityksellä edellisestä vuodesta. Tukea sai noin 35 000 yritystä eli 11 prosenttia kaikista yrityksistä.

Tiedot selviävät Tilastokeskukset luvuista.

Tilastossa ovat mukana seuraavat tukimuodot: maksetut suorat tuet työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM), maa- ja metsätalousministeriöltä (MMM) ja Tekesiltä, maksetut lainat ja pääomalainat Tekesiltä sekä myönnetyt lainat ja takaukset Finnveralta. Tilasto ei sisällä esimerkiksi verotukia tai maataloustukia, vaan ainoastaan yritystoimintaan kohdistuvia tukia.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Karavaani starttaa taas - Suuntana Kiina

$
0
0

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb tekee Team Finland -matkan yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi Kiinaan 10.-12. huhtikuuta.

Matkalla vieraillaan Shanghaissa, Jiangsun maakunnassa ja Chengdussa. Shanghain ympäristössä toimii lähes 200 ja Jiangsun maakunnassa nelisenkymmentä suomalaisyritystä.

Voimakkaasti kasvava Chengdu on kiinnostava markkina-alue erityisesti tietoteknologia-alalle. Yritysdelegaatioon kuuluu 31 yritystä, jotka toimivat cleantech-, telekommunikaatio-, informaatioteknologia-, laivanrakennus-, rahoitus-, kaupunkisuunnittelu-, turismi- ja hyvinvointialoilla. Valtuuskunnan on koonnut Finpro.

Kiina on Suomen suurin kauppakumppani Aasiassa. Matkan tavoitteena onkin edistää suomalaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja vahvistaa käsitystä Suomesta korkean ja puhtaan teknologian maana.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

 

Särkänniemi saa oman Michelin-kokin

$
0
0

Särkänniemen Elämyspuistoon avataan kesäkaudelle Hans Välimäen luotsaama Midhill-ravintola.

Kahdella Michelin-tähdellä palkittu Välimäki on maamme kansainvälisesti tunnetuin keittiömestari, ja Särkänniemen sijoittuva Midhill on hänen ensimmäinen ravintolansa Tampereella.

Ravintola Särkän tiloihin avattavassa ravintolassa on 120 asiakaspaikkaa, ja terassi josta voi hyvin seurailla huvilaitealueen vilinää. Midhill-ravintolan konsepti saa innoituksena Pohjois-Amerikasta, päätuotteena ovat erilaiset laadukkaat hampurilaiset.

- Haluamme tarjota asiakkaille laadukasta ja helposti lähestyttävää ruokaa, joka sopii hyvin ympäristöön, Välimäki kertoo.

Tampereella syntynyt Välimäki iloitsee ensimmäisestä ravintolasta vanhassa kotikaupungissaan.

- On mukava palata kotiin, ja lapsuuden kesien suosikkipaikkaan Särkänniemeen.

Ensimmäinen Midhill avattiin Helsinkiin vuosi sitten.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

 

Simulaattoriyritys sai ruiskeen

$
0
0

Finnvera ja Indekon ovat tehneet sijoituksen lappeenrantalaiseen simulaattorituotteita kehittävään MeVEaan.

MeVEA:n kehittämä simulaatioteknologia mahdollistaa reaaliolosuhteita simuloivien ohjelmistojen ja laitteiden tuottamisen. Teknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotekehityksessä, jolloin suunnitteluvaiheessa voidaan testata valmisteilla olevan laitteen ohjattavuutta ja toimintaa suoraan käyttäjän kanssa.

Näin saadaan tuotekehityksen kannalta tärkeää tietoa laitteen ominaisuuksista.

Yhtiön kehittämää teknologiaa voidaan hyödyntää myös koulutussimulaattoreissa, dynamiikkaohjelmistoissa sekä erilaisissa liikealustoissa ja ylläpitopalveluissa.

- Rahoituskierroksella saatujen pääomien turvin pyritään saamaan MeVEA vahvaan kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Potentiaalia kyllä on ja asiakkailta saatu palaute on lupaavaa, kertoo Finnveran pääomasijoitustoiminnan manageri Matti Eskelinen.

- Lähitulevaisuuden vahva panostus jo tehdyn kehitystyön kaupallistamiseen tulee näkymään myös yrityksen liikevaihdossa ja henkilöstön määrässä, jatkaa MeVEAn toimitusjohtaja Tero Eskola.

MeVEA on perustettu vuonna 2005 Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla työskennelleen tutkimusryhmän kehittämän simulointiteknologian kaupallistamiseen. Yhtiön pääasiakkaita ovat kansainvälisillä markkinoilla toimivat työkonevalmistajat.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kymppitonni täynnä - lisää tarvitaan

$
0
0

Yrittäjänaisten kansalaisaloite vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi on kerännyt jo yli 10 000 allekirjoitusta. Mukaan aloitetta ajamaan on lähtenyt vahva joukko yhteistyökumppaneita, Yrittäjänaiset kertoo.

Aloitteessa ovat mukana myös Naisjärjestöjen Keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Akavan Erityisalat, Lapsiperheiden Etujärjestö, Sairaanhoitajayrittäjät, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät, Suomen Sairaankuljetusliitto, Muotikaupan Liitto, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ja Eurooppanaiset, Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kaarina Jokinen listaa.

Nuori koulutettu nainen, jonka työnantaja näkee vain kalliina äitiriskinä, ajautuu tutkimusten mukaan kiistatta yhä enemmän pätkätyöputkeen, Yrittäjänaiset toteaa. Mankeloinnin tuloksena hänestä sukeutuu sittemmin vanha ensisynnyttäjä, koska lapsen synnytys on riski, joka voi sysätä naisen työelämän ulkopuolelle. Niinpä jo 40 prosenttia koulutetuista perheenperustamisiässä olevista naisista tempoilee pätkätöissä, ja ensisynnyttäjien keski-ikä on Suomessa jo lähes 29 vuotta.
- Näistä painavista syistä olemme tehneet koko kansakunnan ongelmasta kansalaisaloitteen ja vaadimme vanhemmuudenkulujen tasaamista eduskunnassa laajalta veropohjalta, sillä tupo-pöydissä epäkohtaa ei ole kyetty ratkaisemaan, Jokinen linjaa.
Yrittäjänaisten mukaan on selvää, että nykytila rasittaa naisvaltaisten yritysten toimintaa.
- Naisten yritykset kärsivät ja kärvistelevät yhteisiä kuluja maksaessaan, eivätkä ne tästä syystä kasva, työllistä ja kansainvälisty, vaikka hallituksen hieno mantra niin vaatii ja hoputtaa, toimitusjohtaja Heli Järvinen toteaa.
Yrittäjänaisten vaativat eduskunnalta pikaisia toimia.
- Nuorten naisten ja naisvaltaisten alojen yrittäjien rusikoimisen aika on nyt ohi ja juhlapuheiden sijaan odotamme konkreettisia tekoja. Tämä kansakunta ei voi selvitä tulevaisuuden haasteista ilman naisten työpanosta ja naisvaltaisten alojen tasa-arvoista kohtelua, Jokinen muistuttaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Aiheettomia maksumuistutuksia liikkeellä

$
0
0

Pääsiäisen jälkeen Suomen Yrittäjien valtakunnalliseen neuvontapalveluun on tullut kymmeniä yhteydenottoja KTC Finland Oy:n lähettämistä maksumuistutuksista. Suomen Yrittäjien aluejärjestöt ovat saaneet vastaavanlaisia yhteydenottoja. Väitettyjen saatavien alkuperäinen velkoja 02100 Numeropalvelu / Alession Investing Oy on siirtänyt saatavat kaikkine oikeuksineen KTC Finland Oy:lle, joka on ryhtynyt perimään niitä.


Yrittäjät ovat pitäneet saatavia aiheettomana esimerkiksi siksi, ettei maksumuistutuksen mukaista palvelua ole koskaan tilattu. Yrittäjiltä saamiemme tietojen mukaan vanhimmat saatavat ovat erääntyneet alun perin jo vuonna 2005. Saatava vanhenee kolmessa vuodessa, ellei vanhentumista sitä ennen katkaista esimerkiksi maksumuistutuksella.


Aiheettomia tai vanhentuneita saatavia ei tarvitse maksaa

Suomen Yrittäjät muistuttaa, ettei aiheettomia tai vanhentuneita saatavia tarvitse maksaa. Yrittäjän on syytä reklamoida KTC Finland Oy:lle, jos pitää vastaanottamaansa maksumuistutusta aiheettomana tai vanhentuneena.
Lisätietoja asiasta saa Suomen Yrittäjien valtakunnallisesta neuvontapalvelusta numerosta 09 229 221.


Laissa saatavien perinnästä on nimenomaisesti kielletty vanhentuneiden saatavien perintä. Hyvän perintätavan vastaisesta toiminnasta on aiheellista ilmoittaa myös Etelä-Suomen aluehallintovirastoon, joka valvoo perintätoimistojen hyvän perintätavan noudattamista. Aluehallintovirastolle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen kirjaamo.etela@avi.fi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi


Yrittäjä kyllästyi talouskriisiin - projekti pystyyn Y-sukupolven menestyjistä

$
0
0

City Car Clubin perustaja Ilkka Tiainen pyrkii tuottamaan dokumenttisarjan Y-sukupolvesta joukkorahoituksen avulla. Kuvausryhmä lähti eilen kiertämään Eurooppaa kahdeksi kuukaudeksi.

Tiaisen mukaan Europe2020-dokumenttisarjan tarkoitus on osoittaa Euroopan päättäjille, että Y-sukupolvi kykenee muuttamaan Euroopan suunnan. Dokumenttisarjan tuottajan Tiaisen mukaan Suomen olisi sallittava kaikki mahdolliset rahoitusmallit, mikäli se aikoo menestyä.
– Kickstarterilla on jo kaksi miljoonaa käyttäjää ja se on tarjonnut tuhansille ihmisille mahdollisuuden toteuttaa unelmansa.

Dokumentit esittelevät esimerkkejä hienosti menestyneistä nuorista. Hankkeen aloituslaukaus on tänään Kickstarter-sivuilla julkaistava video ”Time to Be Inspired” eli ”Nyt on aika inspiroitua”. Kickstarter-sivusto on maailman suurin joukkorahoitusalusta. Tiaisen käynnistämässä tuotannossa ei ole mukana lähetyskanavaa.

Tiaisella on omaa rahaa kiinni hankkeessa: hän perusti yrityksen Isoon-Britanniaan, kutsui mukaan muita yksityisiä rahoittajia ja palkkasi kansainvälisen kuvausryhmän.

Dokumentti on tarkoitus esittää kesäkuussa Brysselissä päättäjille.
– Tämä dokumenttisarja on meidän unelmamme. Minä ja tiimini haluamme lykätä Euroopan liikkeelle.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi


 

Vantaan Lääkärikeskus osaksi kasvuhaluista Terveystaloa

$
0
0

Terveystalo on ostanut Vantaan Lääkärikeskus Oy:n sekä sen omistuksessa olevan Vantaan Magneetti Oy:n. 

Vantaan Lääkärikeskuksen ja Vantaan Magneetin koko henkilöstö siirtyy Terveystaloon ns. vanhoina työntekijöinä. Terveystalon mukaan yrityskauppa tukee yhtiön valtakunnallista kasvustrategiaa. Terveystalolla on entuudestaan toimipaikat Vantaalla Tikkurilassa, Korsossa ja Vantaanportissa.
 
Vuonna 1968 perustetussa Vantaan Lääkärikeskuksessa työskentelee 39 työsuhteista työntekijää ja lähes 80 ammatinharjoittajaa.
– Kaupan myötä yhtiöt pääsevät osaksi Suomen suurinta ja monipuolisinta terveyspalveluyritystä, jolla on erinomaiset mahdollisuudet investoida henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Suomalainen terveydenhuolto on suuren murroksen edessä ja tulee tarvitsemaan niin investointeja kuin laaja-alaista yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä, toimitusjohtaja Kalle Öhman Vantaan Lääkärikeskuksesta kommentoi.
 
Öhmanin mukaan Terveystalo on myös osoittanut olevansa toimija, joka haluaa kehittää palveluita asiakaslähtöisesti.
 
Terveystalo on Suomen suurin terveyspalveluyritys. Terveystalo työllistää valtakunnallisesti lähes 6 500 terveydenhuollon ammattilaista. Vantaan Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja-yrittäjä palkittiin vuonna 2010 Vuoden Vantaalaisena Yrittäjänä. Vantaan Lääkärikeskus tarjoaa mm. erikois- ja yleislääkäripalveluita sekä kuvantamis-, laboratorio- ja tutkimuspalveluita niin yksityisille henkilöille kuin yrityksille.
 
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Espoo hakee urakoitsijoita uusille päiväkodeille

$
0
0

Espoon kaupunki etsii yhteistyökumppaneiksi toimittajia, jotka ovat valmiita rakentamaan ja/tai toimittamaan päiväkoteja kaupungille.

Lähivuosien tarve on noin 4–8 pysyvää ja useita siirtokelpoisia päiväkoteja.Kaupunki kertoo uudistavansa päiväkotien suunnittelua, ja tavoitteena ovat toimivat, terveelliset ja turvalliset sekä kustannustehokkaat tilat.

Espoon kaupunki järjestää päiväkotien rakentamisesta kiinnostuneille toimittajille keskustelun ma 13.5., to 16.5. ja pe 17.5. Lisätietoja asiasta löytyy julkisten hankintojen kanavasta Hilmasta.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Markkinahäiriköinnille loppu - kuntien liikelaitoksille tulee yhtiöittämisvelvoite

$
0
0

Hallitus antoi tänään torstaina eduskunnalle esityksen kuntalain muuttamiseksi. Suomen Yrittäjät on tyytyväinen siitä, että kuntien liikelaitosten yhtiöittämisvelvoite laitetaan vihdoin toimeen.

Jatkossa laki velvoittaa kuntia yhtiöittämään ne liikelaitokset, jotka toimivat markkinoilla häiriten yksityisten yritysten liiketoimintaa.
 
— Yrittäjät ovat jo vuosien ajan tunnistaneet useita ongelmia liikelaitosten kilpailuhaitoista. On erittäin hyvä, että liikelaitosten yhtiöittäminen saadaan vihdoin liikkeelle, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala toteaa.
 
Kujalan mukaan kuntien kannattaa kuitenkin nyt ”viheltää pilliin” ja arvioida aina, onko yhtiöittäminenkään tarpeen vai olisiko parempi lopettaa yritysten kanssa kilpaileva liiketoiminta kokonaan.
 
— Kansalaisia huolestuttaa se, miten kunnat suoriutuvat tärkeimmistä velvoitteistaan eli peruspalveluista. Kuntien onkin syytä miettiä sitä, miksi ne toimisivat markkinoilla, joilla on olemassa yksityistä tarjontaa, Kujala tähdentää.
 
 
Kuntien iso urakka: kaikki toiminta markkinoilla on käytävä läpi
 
Hallitus esittää yhtiöittämisvelvoitteelle siirtymäaikaa vuoden 2014 loppuun saakka. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnissa on edessä iso urakka. Vuonna 2011 kunnilla oli nimittäin vielä 172 liikelaitosta ja monet näistä aiheuttavat yrityksille jatkuvaa kilpailuhaittaa.
 
— Siirtymäaikana on tärkeää seurata sitä, että yhtiöittämiset hoidetaan asiallisesti ilman perusteettomia pääomituksia. Lisäksi on tärkeää, että esitetty lakimuutos velvoittaa kunnat käymään myös virastomuodossa harjoitetun toimintansa markkinoilla läpi ja joko lopettamaan tai yhtiöittämään sen, Kujala huomauttaa.
 
Liikelaitosten yhtiöittämisen siirtymäaika on lyhyt. Tämä on kuitenkin hyvin perusteltua, sillä EU-komissio on jo pitkään velvoittanut Suomea toteuttamaan tämän yhtiöittämisvelvoitteen markkinoiden tervehdyttämiseksi. Liikelaitokset ovat saaneet verohyötyjä ja ovat olleet suojassa konkurssilta. Näin ollen ne ovat saavat kiellettyä valtiontukea ja vääristäneet kilpailua.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Hallitus muuttaa osinkoverouudistusta

$
0
0
Hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat yksimielisesti sopineet tarkistuksista lainsäädännön valmistelun lähtökohdiksi yhteisö- ja osinkoverouudistuksen osalta, kertoo valtioneuvoston viestintäosasto.

Verouudistusta tarkennetaan suhteessa kehyspäätöksessä päätettyyn osinkouudistukseen siten, että jatkossa listaamattoman yhtiön osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton osalta osinko on 25-prosenttisesti veronalaista tuloa 150 000 euroon saakka. Tämän euromääräisen rajan ylittävästä osingosta 85 prosenttia on jatkossa veronalaista pääomatuloa.

Listaamattoman yhtiön kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton ylittävä osinko verotetaan jatkossa kokonaan pörssinoteerattujen yhtiöiden tavoin 85 prosenttisesti pääomatulona.

Pörssinoteerattujen yhtiöiden osingot ovat jatkossa 85 prosentin osuudelta veronalaisia.

Osana kehyspäätöstä päätetyn verouudistuksen rakenne ja pääkohdat säilyvät ennallaan. Yhteisövero kevenee 20 prosenttiin. Vero pääomatuloista säilyy 30 prosentissa. Pääomatuloveron progressio kiristyy siten, että yli 40 000 euron pääomatuloista vero on jatkossa 32 prosenttia. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen ns. tuottoprosentti laskee kahdeksaan prosenttiin. Tämän tuoton osalta osinko on 25-prosenttisesti veronalaista tuloa.

Tehtyjen tarkistusten jälkeen osinkotulojen verotus kevenee, kuitenkin nettovarallisuudeltaan varakkaimpien yritysten jakamien osinkojen verotus kiristyy kehyspäätökseen verrattuna. Alustavien arvioiden mukaan osinkotuloverotukseen tehdyt tarkistukset lisäävät verotuloja noin 50 miljoonalla eurolla. Tarkistusten vaikutukset tulonjakoon ovat tuloeroja kaventavia.

Lainvalmistelun yhteydessä varmistetaan uudistuksen tavoitellut vaikutukset tulonjakoon ja verokertymiin. Samalla arvioidaan tarvittavat lisätoimet tulonmuuntamisen ja muun verosuunnittelun rajoittamiseksi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Viewing all 11212 articles
Browse latest View live