Suomen Yrittäjät järjesti Business Unplugged -tapahtumansa yhdessä Nuori yrittäjyys ry:n ja Ikhlas -muotiverkkokaupan yrittäjän Fadumo Alin kanssa. 

Maahanmuuttajataustaisille nuorille yrittäjille kohdistetussa tapahtumassa kuultiin innostavia puheita ja yrittäjätarinoita, nähtiin Suomen ensimmäinen Helsinki Modest Fashion -muotinäytös ja kamppailtiin pitching-kilpailussa. Nuoret yrittäjät olivat tuoneet tuotteitaan esille, ja käytävällä kävikin kova kuhina ihmisten verkostoituessa ja nauttiessa hyvästä ruoasta. 

Sara Salmani, yksi tapahtuman pääpuhujista, pitää Businness Unpluggedin kaltaisia tapahtumia erittäin tärkeinä nuorille yrittäjille tai yrittäjiksi haluaville.

– Kun näkee, miten paljon täällä on ihmisiä, ymmärtää millainen tarve tälle tapahtumalle on, Salmani sanoo.

Salmani toimii monimuotoisuuden ja osallisuuden asiantuntijana viestintätoimisto Milttonissa. Tapahtumassa Salmani puhui monimuotoisuuden merkityksestä muotimaailmassa ja liiketoiminnassa. Kun Itis vuonna 2016 ensimmäisenä kauppakeskuksena Suomessa juhlisti ramadania, kampanja oli Salmanin silloisen yrityksen, Qufi Creativen, käsialaa.

– Kampanjan yhteydessä eräs 15-vuotias poika tuli kertomaan minulle, että hänestä tuntui kuin olisi id [id al-fitr] ensimmäistä kertaa hänen elämässään, Salmani kertoo.

– Sitä voisi verrata siihen, että suomalainen kokisi joulun ensimmäistä kertaa.

”Me saamme näkyä”

Toisen pääpuhujan, Edem Agbekey-Taylorin jakaessaan oman yrittäjätarinaansa kostuivat niin yleisön kuin puhujankin silmät. Agbekey-Taylor puhui ennakkoluuloista, joita muilla ja hänellä itsellään oli ennen yrittäjyyttä, ja kannusti yleisöä rohkeasti rikkomaan niitä.

– Me olemme täällä vaikuttamassa, me saamme näkyä, Agbekey-Taylor sanoi puheessaan.

Yksi muotinäytöslavalla nähdyistä vaatesuunnittelijoista oli Fadumo Ali, joka oli myös yksi tapahtuman järjestäjistä. Hän kertoo idean lähteneen halusta tuoda ulkomaillakin nähtyjä Modest Fashion -muotinäytöksiä Suomeen. Suomen Yrittäjien ja Nuori yrittäjyys ry:n kanssa he saivat aikaan paljon alkuperäistä suunnitelmaa isomman tapahtuman.

– Halusimme saada kuuluville maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tarinoita, Ali kertoo.

– Tiedämme, että polku ei välttämättä ole helppo, mutta aina kannattaa yrittää. Jossain vaiheessa se palkitsee ja on sen arvoista, kuten tämäkin päivä osoittaa.

Etukäteen Ali pelkäsi epäonnistumista, mutta otti silti riskin. Nyt hän on erittäin tyytyväinen päivän kulkuun.

– Mielettömän hyvä fiilis. Olin todella stressaantunut, mutta tekisin tämän vaikka kymmenen kertaa uudelleen!

Hanna Vaittinen

Kuvat Hanna Vaittinen sekä Turo Numminen / Nuori Yrittäjyys ry.

Elinkeinoministeri ja eduskuntavaaliehdokas Mika Lintilän mukaan pienten- ja keskisuurten yrittäjien perhevapaat sekä yleisesti arki pitäisi ottaa paremmin huomioon, jotta yrittäjillä olisi parempi mahdollisuus sovittaa yhteen ura ja perhe

Lintilän mukaan moni yrittäjäperhe ei pysty tällä hetkellä hyödyntämään perhevapaita kuten palkansaajat. Uudistusten täytyisi tähdätä joustoihin, jotta yrittäjien olisi mahdollista jaksottaa perhepäivärahapäiviä nykyistä useampaan osaan ja pidemmälle ajanjaksolle. Lintilä viittaa yrittäjäkyselyihin, joiden tulosten perusteella yrittäjät kokevat nykyisen tilaneen usein epäreiluksi.

Lintilän ehdotus on Suomen Yrittäjien ehdotuksen mukainen. Järjestö pitää tärkeänä, että myös yrittäjillä olisi tosiasiallinen mahdollisuus perhevapaisiin.

– Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan päivärahajärjestelmän jäykkyydestä johtuen yrittäjävanhemmista vain 54 prosenttia on kyennyt pitämään lapsensa syntymän tai adoption perusteella perhevapaata ja heistäkin vain joka kahdeksannella toiminta oli pidemmän aikaa keskeytyneenä. Lisäksi 30 prosenttia perhevapailla olleista koki sen vaikuttaneen yritystoimintaansa negatiivisesti, kun positiivisena vaikutuksen koki noin kolme prosenttia vastaajista, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Lintilä nostaa esiin myös toisen yrittäjien perheitä koskevan kipukohdan, eli lastenhoidon tukijärjestelmän. Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei voi vähentää sairaan lapsen hoitajan palkkaa yrityksen verotuksessa, kuten muiden yritysmuotojen kautta toimivat yrittäjät. Lintilän mukaan muutos mahdollistaisi yrittäjän työnteon.

– Yksityinen elinkeinonharjoittaja olisi myös aika asettaa samaan asemaan sairaan lapsen hoitajan palkkaamisen suhteen kun muut yritysmuodot ja antaa oikeus vähentää hoitajan palkka verotuksessa, Hellstén sanoo.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Lauantaisessa Business Unplugged Meets Creativity -tapahtumassa nähtiin ME4Change-pitching-kilpailu. Nuoret maahanmuuttajataustaiset yrittäjät olivat saaneet lähettää kisaan oman pitchinsä, eli myyntipuheen, joista kuusi parasta oli valittu finalisteiksi.

Lavalla esiteltävät ideat olivat monipuolisia: alkoholitonta olutta, monikielellisen mielenterveystyön konsulttipalvelua, tavaranlainauspalvelua ja käsityönä valmistettuja perinnekoruja. Yksi rohkeimmista ideoista oli organisaatioiden henkilöstölle suunnattu oppimismetodi, jossa hyödynnettiin jonglöörausta.

Kisan voittajaksi valittiin Prateek Saxena frisbeegolfbrändi Hyperzlip, joka hyödyntää intialaisia verkostoja vahvistaakseen brändiään ja tarjotakseen kilpailukykyisiä tuotteita Suomessa. Tuomariston mukaan kaikkien finalistien ideoissa oli paljon hyvää, mutta Saxenalla oli kokonaisuus hallussa.

– Hänen pitchissään oli sopiva sekoitus tarinankerrontaa, innostusta ja tutkittua tietoa; sanoisin, että aika valmis paketti ja strategia siitä, miten lähteä markkinoille, sanoo Aicha Manai, joka edusti Suomen Yrittäjiä tuomaristossa.

Muina kisan tuomareina toimivat start-up-yrittäjä ja bisnesenkeli Pia Erkinheimo, kansanedustaja Ozan Yanar sekä Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaoston jäsen Suldaan Said Ahmed.

Kisan voittaja Saxena on iloinen saadessaan tunnustusta idealleen. Voittaja sai myös 500 euron apurahan, jolla viedä ideaa eteenpäin.

– Testasin täällä, pidetäänkö ideastani myös valmiiksi kiinnostuneen kohderyhmän ulkopuolella, Saxena kertoo.

– Voitto on osoitus, että olen menossa oikeaan suuntaan ja se motivoi minua työskentelemään entistä kovemmin.

Hanna Vaittinen

toimitus (at)  yrittajat.fi

Helsinkiläinen yrittäjä Risto Kalliokoski suivaantui viime keväänä laskutus-, rahoitus- ja perintäyhtiö Ropo Capitalilta saamiinsa perintäkuluihin ja teki yrityksestä kantelun Etelä-Suomen aluehallintavirastoon. Viikko sitten hän sai ratkaisun, jossa todettiin perintäyhtiön kulut kohtuuttomiksi.

Omasali-yrityksensä kautta kuntosalilaitteita myyvä Kalliokoski sai Ropo Capitalilta 152,37 euron laskun, kun alkuperäisen eräpäivästä myöhästyneen laskun saatava summa oli 422,84 euroa.

– Kyllä laskut pitää maksaa, mutta on hullua, että muutaman päivän myöhästymisestä tulee pääomaan nähden kohtuuttomia kuluja, Kalliokoski sanoo.

Aluehallintoviraston ratkaisussa kerrotaan, että lain mukaan yli 100 euron mutta alle 1 000 euron laskusta saisi ensimmäisestä perinnästä vaatia korkeintaan 24 euroa perintäkuluja.

Ropo Capital on perustellut perintäkulujaan monivaiheisilla työvaiheilla, kuten maksumuistutuksen luomisella ja lähettämisellä, perintätoimien aloittamisella, perintätoimien aloittamisella ja tarkoituksenmukaisemman perintätavan harkitsemisella, trattauhkavaatimuksen luomisella ja lähettämisellä, huomautuksen lähettämisellä avoimista kuluista ja koroista, kulureklamaation käsittelyllä ja 12 minuutin puhelulla, maksutietojen lähettämisellä ja kuluosuuden loppusuorituksella sekä perinnällä.

Aluehallintavirasto ei pidä näitä toimenpiteitä kuitenkaan tavanomaisesta menettelystä tai vastaavasta toimeksiannosta poikkeavina eikä saatavaa pääomaa poikkeuksellisen suurena. 152,37 euron perintäkuluja se pitää päätöksessään kohtuuttoman suurina pääomaan nähden. Aluehallintavirasto katsoo, että perintäyhtiö on toiminut hyvän tavan vastaisesti vaatimalla kohtuuttomia perintäkuluja ja siten aiheuttamalla velalliselle tarpeettomia kuluja.

Ropo Capital vastaa Suomen Yrittäjien kommenttipyyntöön sähköpostitse seuraavasti:

– Yrityssaatavien perintäkulut muodostuvat perintäcaseen liittyvän työmäärän mukaisesti. Pyrimme pitämään kulut matalina panostamalla automaatioon ja oman toimintamme tehokkuuteen. Kulumme noudattavat yleistä linjaa ja toimimme hyvän perintätavan mukaan, Ropo Capitalin toimitusjohtajaArtti Aurasmaa kertoo.

Kalliokoski kertoo, että hänen kokemuksensa mukaan perintätoimistot perivät laskuja välillä hyvin aggressiivisesti jopa muutaman päivän myöhästymisistä.

– Kyllä ne helposti sovittelevatkin kuluja, mutta kokeilevat ainakin lähettää kovia laskuja, koska kaikki eivät jaksa soitella perään, vaikka perintäkulut olisivatkin kohtuuttomia. Tämä on aika villiä menoa. Yrityspuolen perinnässä on jääty vaille kunnollisia sääntöjä, hän sanoo.

Kalliokoski teki kantelun Ropo Capitalista ihan periaatteen vuoksi. Vaikka perintäkulut todettiin kohtuuttomiksi, yrittäjä ei saa hyvitystä maksetuista kuluista. Hän kuitenkin toivoo, että yrittäjät olisivat hereillä, eivätkä mukisematta ota laskuja maksaakseen.

– Aina kannattaa neuvotella kohtuullistamisesta, mutta kantelu AVIlle on pelkkä sähköposti ja niitä käsitellään kyllä, hän sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Centinel-puhelimellaan maailmanvalloitukseen lähtevä Zero Reception on antanut julkisuuteen tarkempia tietoja ensimmäisestä älypuhelimestaan. Samalla suomalaisyritys on avannut verkkosivunsa.

Kyseessä on perustajansa Janne Knuutisen toinen yritys älypuhelinmarkkinoilla. Ensimmäinen kariutui epäonnistuneeseen joukkorahoituskampanjaan. Knuutisen aiemmin kehittämä Certum-puhelin pyrki erottumaan joukosta erityisen hyvällä kuuluvuudella.

Knuutisen tausta on Nokian palveluksessa. Miehen uusi yritys älypuhelinmarkkinoille on Centinel, jonka erikoisuutena on puhelimen toiminnot sulkeva turvallisuuskytkin. Tämän lisäksi laite erottuu monia kilpailijoita matalammalla sähkömagneettisella säteilyllä.

Toisin kuin Certum-puhelin, Centineliä ei tarjota joukkorahoituskampanjalla. Toimintaan etsitään mukaan sijoittajia ja yhteistyökumppaneita.

Certumin tavoin Centinelin suunnittelussa on kiinnitetty huomiota hyvään kuuluvuuteen. Puhelin hyödyntää teknologiaa, jonka ansiosta antennien säteilytasoja voidaan tarkkailla jatkuvasti ja rajoittaa tarpeen mukaan.

Puhelimen kyljessä oleva yksityisyyskytkin tekee laitteesta mahdottoman seurata tai jäljittää. Kytkin sulkee haluttaessa muun muassa gps-paikannuksen, bluetoothin, kameran ja langattoman verkkoyhteyden.

Valmistaja ei ole vielä kertonut kaikkia laitteen teknisiä yksityiskohtia. Se tiedetään, että Centinel toimii 5G-verkossa. Yhtiön tavoitteena on löytää yhteistyökumppaneita syksyyn mennessä. Mobiili.fi kertoo, että yhtäkään protyyppiä laitteesta ei ole vielä valmistettu.

Lähde: Mobiili.fi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

1) Seuraa kunnolla etukäteen yrityksesi kannalta mielenkiintoisia bloggaajia, tubettajia ja instaajia.

2) Mieti mitä haluat yhteistyöltä: nopeaa vai kauaskantoista hyötyä?

3) Mieti mikä somekanava on tavoitteesi kannalta paras?

4) Älä usko ilmoitettuihin seuraajamääriin sokeasti. Mukana voi olla feikkihenkilöitä ja ostettuja profiileja.

5) Pelkät tuotepalkkiot toimivat palkkioina enää vain harvoin.

6) Palkkioista voi neuvotella

7) Aina viestijät ei halua yhteistyötä, vaan voivat olla hyvinkin 
valikoivia.

8) Tee kirjallinen sopimus josta selviää yhteistyön sisältö, aikataulu ja korvaus.

9) Yhteistyön tuottavuutta kannattaa seurata aktiivisesti. Esimerkiksi Google Analytics on hyvä työkalu.

Kassakoneen kilinää somevaikuttajien avulla?

Yhteistyö somevaikuttajien, kuten snäppääjien, tubettajien ja bloggaajien kanssa, voi nostaa yrittäjän suupielet ylöspäin ja tuoda kivaa kilinää kassakoneeseen. Äskettäin iloon on ollut aihetta esimerkiksi monipuolisen perhekalenterin luoneella Aikataito-yrityksellä.

Yrityksen Mustavalkoista -blogilta tilaamaa tuotepaketin testausta seurasi positiivinen myyntipiikki.

– Tilauksia tuli heti – ja toivottavasti vastaavalla tavalla käy myös, kun pari muuta bloggaajaa, joiden kanssa olemme sopineet yhteistyöstä, julkaisevat juttunsa, Aikataidon Susanna Wallin sanoo.

Vaan mikä moderneista puskaradioista olisi oman toiminnan kannalta se oikea? Kuka tietää edes millä säännöillä somevaikuttajien kanssa toimitaan?

Bloggaajat ja muut somevaikuttajat ovat vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana syntynyt ammattiryhmä. Seuraajamäärien perusteella nämä vaikuttajat jaetaan nanovaikuttajiin (alle 1000 seuraajaa) sekä mikrovaikuttajiin, joilla on alle 10 000 seuraajaa ja makrovaikuttajiin, joilla seuraajia on enemmän, jopa 100 000.

– Some myös tekee tähtiä, ja somevaikuttaja voi olla kuin poptähti, jonka vierailu kauppakeskuksessa houkuttaa paikalle enemmän yleisöä kuin makkara tai kakkukahvit, Somessa.com -palvelun Johanna Tidström vertaa.

Hän kertoo, että juuri Somessa. com toimii usein tällaisen Meet and Greet -tapahtuman taustalla. Useimmiten somevaikuttajat kuitenkin tarjoavat yrityksille näkyvyyttä omissa somekanavissaan.

Yrittäjistä jotkut ovat innostuneet somevaikuttajien kanssa tehdystä yhteistyöstä niin, että he ovat luopuneet kokonaan perinteisen median ilmoittelusta. Esimerkiksi naisyrittäjien nettikeskusteluun osallistunut kampaamoalan yrittäjä suosittelee muillekin alansa yrittäjille someviestintään keskittymistä.

– En panostaisi lehtimainontaan kuin vain ja ainoastaan, jos kohderyhmäsi ovat 60–80-vuotiaat, kampaamoyrittäjä kirjoittaa.

Tutustu huolella etukäteen

Aikataidon Susanna Wallin aikoo tehdä bloggaajayhteistyötä jatkossakin. Hän neuvoo vaikuttajaviestinnästä kiinnostuneita tutustumaan somevaikuttajiin huolella etukäteen.

– Keskinäinen kemia ja aito kiinnostus on tärkeää. Pelkät seuraajamäärät eivät kerro bloggaajista kaikkea vaan kannattaa kysellä, millaisia lukijoita blogilla on ja millaisia postauksia nämä lukevat mieluiten.

Wallin pyytää blogikirjoitukset luettavakseen aina ennen kuin ne julkaistaan.

Somevaikuttajat lähestyvät yrityksiä usein itse, ja pienetkin yritykset voivat saada hurjan määrän yhteydenottoja.

Hinnoittelun suhteen vaikuttajaviestintä on villi ala: edes minkäänlaisia suositushintoja ei ole. Yleensä puhutaan joko satasista tai tuhansista.

– Hinnat vaihtelevat seuraajamäärän mukaan samalla tavalla kuin jos yritys haluaa mainostaa Hesarin etusivulla tai jos mainostajalle riittää ilmaisjakelulehden rivi-ilmoitus, Somessa.comin Johanna Tidström sanoo.

Somessa.com syntyi yhdistääkseen somevaikuttajia ja yrityksiä.

– Me olemme oman alamme Tinder, Tidström kuvaa.

Hänen ja aiemmin itsekin somevaikuttajana toimineen Emma Ruotsalan yritys kasvaa vauhdilla: listoilla on jo lähes 5000 somevaikuttajaa ja reilut kolmesataa yritystä.

Yrittäjä itse somevaikuttajaksi?

Viestintätoimisto Framillan luotsi Unna Lehtipuu rohkaisee yrittäjiä harkitsemaan sitä, josko he toimisivat somevaikuttajina itse.

– Pelkän kanavan luominen ei kuitenkaan riitä, vaan yritystä edustavan henkilöbrändin on tarjottava aidosti arvokasta sisältöä.

Lehtipuu muistuttaa, että some on vuorovaikutteinen kanava, eivätkä yrityksen sivut voi olla ”miehittämättöminä” esillä.

– Vuorovaikutukseen kannattaa varata vaikka edes kymmenen minuuttia per päivä. Tarvitaan päivityksiä ja henkilökohtaista, elävää näkemystä.

Framilla kouluttaa yrittäjiä ja asiantuntijoita sometoimijoina. Kurssilaisille Lehtipuu korostaa, että ei voida olettaa, että yrityksen somesisältöjä tultaisiin lukemaan näiden omille sivuille.

– Postausten tulee olla niin mielenkiintoisia, että ne lähtevät liikkeelle ja niitä aletaan jakaa. Mikäli yrityksellä ei ole omasta takaa aikaa tai resursseja, viestintä kannattaa ulkoistaa.

– Kaikessa ei silti kannata olla mukana. Itse olen aikaisemmassa työssäni nähnyt, että esimerkiksi joidenkin somevaikuttajien kanssa työskentelyn hyöty voi jäädä kapeaksi suhteessa taksoihin.

– Tilaajan on oltava tarkkana myös sen suhteen, ovatko vaikuttajien seuraajat oikeasti aktiivisia yhteisöjä vai onko mukana vaikkapa feikkiprofiileja.

Teksti: Leila Itkonen

toimitus(at)yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Juttu julkaistu Yrittäjä-lehdessä 1/2019

Poliisin Kyberrikostorjuntakeskus on viimeisen vuoden aikana havainnut useita suuriin tai keskisuuriin suomalaisyrityksiin kohdistettuja verkkohyökkäyksiä. Poliisin arvion mukaan hyökkäykset liittyvät yrityksille suunnatun Microsoft Office 365 -tunnusten tietojenkalasteluun, mistä Liikenne- ja viestintäviraston alainen Kyberturvallisuuskeskus varoitti yrityksiä viime marraskuussa.

Kyseessä on kansainvälinen ilmiö, joka viime aikoina on esiintynyt Suomessa erityisen voimakkaana. Hyökkäysten kohteina ovat olleet Suomessa toimivat organisaatiot, erityisesti suuret ja keskisuuret yritykset.

Suomessa Office 365 -tietomurtoja tutkii Keskusrikospoliisiin sijoitettu Poliisin Kyberrikostorjuntakeskus. Tutkintanimike on joko tietomurto, identiteettivarkaus tai petosrikos.

Tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Marko Leposen mukaan tapauksia on tullut tasaiseen tahtiin.

– Viime viikon aikana ei ole tullut uusia tapauksia. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö tapauksia olisi.

Leposen mukaan ilmiö on häirinnyt suomalaisia yrityksiä jo pitkään. Poliisi havahtui ongelmaan toden teolla viime vuoden viimeisellä neljänneksellä.

– Kalastelujen alkuperää emme osaa varmuudella sanoa. Se tiedetään, että kalastelutapauksissa, joissa on saatu vietyä rahaa, osa maksuliikenteestä on suuntautunut Britanniaan. Se ei kuitenkaan vielä kerro, mistä käsin tietomurrot on tehty.

Uhri ei useinkaan huomaa kalastelua

Tietomurrot on toteutettu kalastelemalla Office 365-käyttäjiltä käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Tyypillisesti rikollinen lähestyy uhria sähköpostilla, jossa on linkki väärennetylle Office 365 -sivustolle. Sivu saattaa näyttää hämäävän aidolta. Kyseisellä kalastelusivustolla käyttäjää pyydetään syöttämään kirjautumistietonsa, jonka jälkeen hänet ohjataan aidolle Office 365-kirjautumissivulle.

Tunnuksiua on kalasteltu myös Microsoftin SharePoint-ympäristössä. Näissäkin tapauksissa SharePoint-käyttäjiä on ohjattu väärennetyille kalastelusivustoille ja uhri on useimmissa tapauksissa ollut tietämätön tunnusten kalastelusta.

– Tämän huijaustyypin pahin puoli on se, että sivustot ovat todella hyvin toteutettuja. Ne näyttävät täysin Microsoftin vastaavilta kirjautumissivuilta. Ainoa mikä ne erottaa toisistaan, on osoiterivillä oleva osoite.

Leposen mukaan huijarit muokkaavat sivustojaan nopeasti sen jälkeen, jos Microsoft tekee muutoksia omille virallisille sivustoilleen.

– Huijaussivustot on kaiken lisäksi generoitu niin, että se avautuu kyseisen maan kielellä. Jos sivusto havaitsee, että käyttäjä on Suomesta, se tarjoaa suomenkielistä kirjautumista.

Kalastelusivustojen aidosta ulkoasusta kertoo se, että käyttäjä ei yleensä ole huomannut luovuttaneensa tunnuksiaan rikollisille. Haltuun saatujen käyttäjätunnusten avulla on kirjauduttu työntekijöiden sähköpostitileihin, joiden kautta on lähetetty väärennettyjä, mutta aidonnäköisiä laskuja henkilöille, jotka yrityksissä hyväksyvät laskuja. Laskut ovat tulleet aidoista tai aidonnäköisistä sähköpostiosoitteista.

Poliisi kannustaa kaksivaiheiseen tunnistautumiseen

Poliisin mukaan yrityksissä tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että laajasti käytössä olevan työskentely-ympäristön turvaominaisuudet on otettu kattavasti käyttöön.

– Näissä poliisin tietoon tulleissa tapauksissa on havaittu, että kaksivaiheinen todentaminen ei ole ollut päällä. Suomessa näyttää olevan paljon sellaisia yrityksiä, joissa kaisivaiheista tunnistautumista ei ole otettu käyttöön sen kustannusten tai käyttöönoton hankaluuden takia. Käytännössä kaksivaiheinen tunnistautuminen tarkoittaa, että työntekijälle täytyy hankkia jokin toinen laite, jolla hän varmentaa olevansa sisäänkirjautuja. Se lisää kustannuksia, Leponen selvittää.

Poliisin mukaan yrityksen on hyvä kiinnittää huomiota omiin laskujen maksuprosesseihin ja lisätä niihin tarvittavat kontrollit, jotta poikkeavat maksut havaitaan ja tarvittaessa voidaan estää. 

– Salasanat tulee vaihtaa säännöllisesti ja välittömästi tietojenkalastelun havainnon jälkeen. Lisäksi eri palveluihin tulee käyttää eri salasanoja. Salasanojen vaihtaminen säännöllisesti on tietoturvaa jo sinällään, koska tietojenkalastelu on saattanut olla käynnissä jo pidemmän aikaa ilman että työntekijät ovat havainneet mitään.

Konsultaatio voi maksaa itsensä takaisin

Tietomurtojen ja tietojen kalastelun ennalta estämiseksi organisaatioiden kannattaa poliisin mukaan seurata, onko yrityksen järjestelmissä luvattomia edelleenlähetyssääntöjä käytössä tai onko yrityksen käyttämään järjestelmään kirjauduttu erikoisina aikoina.

Lisäksi tulee ottaa monivaiheinen todentaminen (2FA, MFA) käyttöön aina kun mahdollista. Organisaation tulee myös ennakkoon selvittää, missä eri palveluiden lokidata sijaitsee, miten kauan sitä säilytetään ja miten sen tarvittaessa saa organisaation tai poliisin haltuun tutkittavaksi.

– Tämä ei välttämättä onnistu jokaisessa yrityksessä, jos tarvittavaa osaamista ei ole. Silloin suosittelisin hankkimaan jonkinlaista konsultaatiota. Se maksaa, mutta kyseessä on pieni panos siihen verrattuna, miten isoilta kustannuksilta yritys voi säästyä, Leponen sanoo.

Merkittävät taloudelliset menetykset

Poliisin mukaan syyskuun jälkeen Office 365 -tietomurtojen uhrit ovat menettäneet noin 1,3 miljoonaa euroa.  Todellisuudessa menetykset ovat todennäköisesti tätä suuremmat, koska kaikista tapauksista ei ilmoiteta poliisille. Poliisi arvioi, että yrityksen asteelle jääneitä tapauksia on useiden kymmenien miljoonien eurojen edestä.

– Kun rikollinen pääsee järjestelmään sisälle, edelleenlähetyssäännöillä sähköpostiliikenteestä ja viestiliikenteestä voidaan saada haltuun laskupohjia, joiden avulla voidaan väärentää laskujen maksutietoja tai tehdä tekaistuja laskuja, jotka vaikuttavat olevan oikeita.

Toinen rikollisten suosima tapa on pyrkiä päästä käsiksi yrityksen arkaluontoisiin tietoihin, joita saatetaan säilyttää Office 365 -pilvipalvelussa.

– Näissä tapauksissa rahalliset vahingot näkyvät vasta myhemmin. Jokin kilpaileva yritys saattaa olla valmis maksamaan tiedoista ja toimimaan epäeettisellä tavalla. Menetykset voivat olla tällöin suurempia, kun yritys menettää arvokasta tietoa, jota ei haluta päästää yrityksen ulkopuolelle.

Poliisin Kyberrikostorjuntakeskus kannustaa organisaatioita ilmoittamaan mahdollisista ilmiöön liittyvistä tapauksista poliisille mahdollisimman nopeasti tehdyn havainnon jälkeen. Rikosilmoituksen voi tehdä suoraan poliisille tai netissä poliisin sähköisellä rikosilmoituslomakkeella.

Leposen mukaan nopeus ilmoittamisessa on kriittistä tapausten selvittämiseksi, sillä arvokas todistusaineistodata häviää nopeasti palveluntarjoajan palvelimilta.

Tarkemmin suojausohjeisiin voi perehtyä Liikenne- ja viestintäviraston alaisen Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 249 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

– Tämä rohkaisee päättäjiä vapauttamaan sopimista, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

28 prosenttia vastaajista vastusti paikallista sopimista sunnuntaikorvauksista ja 14 prosenttia ei ottanut asiaan kantaa. Positiivisimmin paikalliseen sunnuntaikorvauksista sopimiseen suhtautuvat yli 60-vuotiaat. Heistä 65 prosenttia hyväksyy asian.

Kriittisimmin suhtautuvat 31–39 vuotiaat, mutta heistäkin 50 prosenttia hyväksyy paikallisen sopimisen sunnuntaikorvauksista, jos molemmat osapuolet sitä haluavat.

Laki vaatii, että sunnuntaina tehtävästä työstä pitää maksaa kaksinkertainen palkka arkityöhön verrattuna. Se estää monia yrittäjiä pitämästä firmaa auki sunnuntaisin, sillä päivä saattaa mennä helposti tappiolle. Tämä koskee erityisesti ravintola-alaa.

– Sunnuntaisin näkee paljon ulkomaalaisia viikonlopputuristeja repimässä turhaan ravintoloiden ovenkahvoja, kun harva ravintola voi olla auki taloudellisista syistä sunnuntaisin suurten kulujen vuoksi, Makkula sanoo.

”Työlainsäädäntöä kannattaa joustavoittaa”

Kantar TNS:n Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemän mielipidetiedustelun tulos osoittaa selvästi, että suurin osa kansasta (58%) on valmis siihen, että työntekijät ja työnantaja voisivat sopia sunnuntaikorvausten maksamisesta keskenään.

– Selkeä tulos osoittaa, että muutokseen ollaan valmiita. Työlainsäädäntöä kannattaa joustavoittaa. Esitämme Kasva Suomi -tavoiteohjelmassamme, että vaalien jälkeen valittavan eduskunnan ja hallituksen kannattaa tarttua asiaan. Se olisi yksi keino parantaa työllisyyttä, kun yrittäjillä olisi varaa tarjota työtunteja myös sunnuntaisin, sanoo työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

Alueellisesti katsottuna myönteisimmin sunnuntaikorvauksien paikalliseen sopimiseen suhtautuvat Pohjois-Suomessa ja Itä-Suomessa asuvat (65%). Kriittisimmin asiaan suhtaudutaan Länsi-Suomessa.

Puolueittain katsottuna eniten kannatusta sunnuntaikorvauksen paikallinen sopiminen saa kokoomuksen kannattajilta (80%) ja vähiten SDP:n (36%) ja Vasemmistoliiton (37%) kannattajilta.

Kyselyn aineisto kerättiin tammikuun lopussa Gallup Kanavalla. Tutkimusta varten kerättiin 1078 haastattelua. Aineisto edustaa maamme 18–79-vuotiasta väestöä poislukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

toimitus(at)yrittajat.fi

Lue Suomen Yrittäjien vaalitavoitteet täältä

Pankkibarometrin vastaajat arvioivat, että yritysten luotonkysyntä on ollut alkuvuonna viime vuoden vastaavaa ajankohtaa vaisumpaa, ja kehityksen odotetaan jatkuvan samanlaisena toisella neljänneksellä.

Luotonkysynnän kasvuun uskoo enää 15 prosenttia vastaajista. Etenkin investointeja varten kysytään viime vuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän lainoja.

Nykyistä luotonkysyntää kuvaava saldoluku laski -12 pisteeseen edellisen kyselyn 8 pisteestä. Saldoluku laski selvästi pitkän ajan keskiarvonsa (15) alapuolelle.

Yritysten luotonkysynnän odotetaan vähenevän tulevana keväänä. Odotuksia kuvaava saldoluku laski -11 pisteeseen edellisen kyselyn 6 pisteestä. Yhä useampi vastaajista arvioi luotonkysynnän olevan laimeampaa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Pankkibarometrin vastaajien mukaan yritysten keskeisimmistä rahoitusmuodoista tällä hetkellä kasvavat kaikki muut rahoitusmuodot paitsi työeläkeyhtiöiden tarjoama rahoitus. Voimakkaimmin kasvussa ovat julkinen rahoitus sekä osakeannit ja pääomasijoitukset.

Barometrikysely I/2019 tehtiin helmi–maaliskuun vaihteessa. Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometri toteutetaan nettikyselynä.

Vastaajina on muun muassa pankin- ja konttorinjohtajia, konttorien esimiehiä ja luottopäälliköitä. Barometrikysely lähetetään seuraaville pankeille: Nordea, OP Ryhmä, Danske Bank, Aktia Pankki, Handelsbanken, Säästöpankkiryhmä, POP Pankki -ryhmä, Ålandsbanken, Oma Säästöpankki, Hypo, SEB ja S-Pankki. Vastaajien lukumäärät vastaavat pääpiirteissään pankkien markkinaosuuksia Suomessa. Pankkibarometriin I/2019 saatiin yhteensä 60 kpl vastauksia.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kasvupolulle valittiin mukaan QualityDesk Oy, Missing-Link Oy ja Sport Venue Oy Tampereelta, Shoulders of Giants Oy Ltd., Data Rangers Oy ja Oksa Helsingistä, Sellforte Solutions Oy ja Viimatech Digital Oy Espoosta, Agiler Oy Nokialta, Kidday Hämeenlinnasta, Digiterveys.fi Vuokatista, 3D Talo Finland Oy Kuopiosta, AISpotter Oy Oulusta, Sanaton Rajamäeltä ja Babyfit Porista.

Valittujen yritysten liiketoiminta keskittyy muun muassa sovellusteknologiaan, ohjelmistojen suunnitteluun ja valmistukseen, tietoliikenneturvaan ja digitaalisiin työkaluihin.

Tuomaristo totesi runsaan hakijajoukon olleen todella iloinen yllätys. Lisäksi hakijayritysten monipuolisuus ja maantieteellinen hajonta ilahduttivat.

Tuomaristossa olivat Juha Karvinen Landis+Gyriltä, Mika Kataikko Jyväskylän kaupungilta, Juha Ruokari CGI:ltä, Petri Nuojua IBM:ltä ja Sampsa Laine Nordeasta.

Kasvupolulle mukaan valituille yrityksille järjestetään sparrausta Kiitorata-nimisissä työpajapäivissä. Ensimmäinen Kiitoratapäivä järjestetään 11. huhtikuuta ja toinen 28. toukokuuta.

Kiitoradoilla eri alojen asiantuntijat eli myllärit auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa yhteensä 10 mylläriä 45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa. Aiheena ovat digitalisaatio, kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi ja johtaminen.

Kasvupolun tuomaristo valitsee lopuksi kaksi voittajaa, jotka julkistetaan Kasvupolun toisen Kiitoratapäivän lopuksi. Tästä semifinaalista voittajat etenevät valtakunnalliseen Kasvu Open Karnevaaliin, joka järjestetään 23.-24. lokakuuta Jyväskylässä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Yrittäjät kokeilee täysin uudenlaista jäsenhankintakampanjaa. Sata ensimmäistä uutta jäsentä saa liittymisen yhteydessä ilmaisen pääsyn Yrittäjäristeilylle. Liittymisen tulee tapahtua nettilomakkeen kautta.

Risteily järjestetään 8.– 9. kesäkuuta Silja Europalla.

– Risteily on hyvätilaisuus verkostoitua ja rentoutua tuhannen muun yrittäjän kanssa Itämeren aalloilla, olitpa vasta-alkaja tai konkari yrittäjyyden polulla, sanoo Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila.

Yrittäjien tarjoaman edun arvo on 59 euroa.

– Kyseessä on C4-hytti, johon uusi jäsen voi ottaa mukaansa myös 1–3 ystäväänsä. Uskomme, että tämä on tärkeä kädenojennus etenkin jäseneksi liittymistä pohtivalle yksinyrittäjälle tai nuorelle yrittäjälle. Hyttejä on rajoitettu määrä, joten nyt kannattaa toimia nopeasti, Jussila neuvoo.

Yrittäjäristeilyn teema on tänä vuonna raha. Risteilyllä pääsee kuulemaan mielenkiintoisia yrittäjätarinoita ja siellä saa konkreettisia vinkkejä omaan työhön. Puhujina ovat muun muassa Varustelekan perustaja Valtteri Lindholm, juristi-sijoittaja Elina Koivumäki, ohjaaja Tuukka Temonen sekä talousvalmentaja ja sijoittaja Nina Nordlund. Risteilyvieraita viihdyttävät Paula Koivuniemi ja bilebändi Gebardi.

Kampanjasta lisää tietoa: Sata ensimmäistä liittynyttä saa risteilyn

– Suomessa mielellään kielletään uudet yritysideat. Sen sijaan tulisi kannustaa ratkomaan ongelmia ja ylittämään esteitä, sitähän se yrittäjyys on, sanoo espoolainen ehdokas Kimmo Oila (kok.).

Hänen mukaansa yrittäjien tulisi mennä yhä enemmän mukaan oppilaitoksiin kertomaan yrittäjyydestä.

– On hyvä, että nuori näkee ihka eläviä yrittäjiä. On tehtävä yhteistyötä koulujen kanssa, muuten nuoret koulutetaan riskinkarttajiksi, Oila sanoo.

Oila on toiminut yrittäjänä 30 vuotta. Nykyisin hän on muun muassa hallituksen puheenjohtajana tutkimusyritys Innolinkissä ja tekoälyyn keskittyvässä GetJennyssä.

Uusmaalaiset eduskuntavaaliehdokkaat vierailivat Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -kiertueella Omniassa Espoossa. Kuulijoita vakuutti erityisesti koulutuspäällikkö Heli Väreen esitys yrittäjyyskasvatuksesta.

– Ammatillisen koulun reformi lisäsi työelämän ja oppilaitoksen yhteistyötä. Se vaatii opettajiltakin uutta ajattelutapaa. Nyt heidän täytyy opettamisen sijaan ohjata oppimista ja toimia yrittäjämäisesti, Väre sanoi.

Väre kertoi, että hänet herätti erään opiskelijan kommentti yrittäjyysopinnoista. Tämä oli todennut, että ”tämän jälkeen en ainakaan ala yrittäjäksi”.

– Yrittäjyysopinnoissa on tuotu esille ennen kaikkea riskit ja sitä opetetaan liian juridisesti. Yrittäjyys on muutakin kuin debit ja credit, osuuskunta vai oy.

Omnian yrittäjyysopinnoissa ryhmät kootaan monen alan opiskelijoista. Tärkeässä osassa on ammattiylpeyden nostaminen ja sitä kautta yrittäjyyteen kannustaminen. Suuri osa yrittäjistä on saanut ammattikoulutuksen.

Omnian asiakkuuspäällikkö Terhi Haapaniemen mukaan 86 prosenttia oppilaitoksen kanssa yhteistyötä tehneistä yrityksistä on yhteistyöhön erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen.

Kansanedustaja, ehdokas Johanna Karimäki (vihr.) kuunteli tyytyväisenä esittelyä yrittäjyyskasvatuksesta.

– On hienoa kuulla, että opiskelijaa kannustetaan omissa vahvuuksissaan. Yrittäjälähtöisyys on hyvä työelämätaito kaikille.

Omnian rehtorin Maija Aaltolan mukaan 80 prosenttia espoolaisista nuorista jatkaa peruskoulun jälkeen lukioon. Omniassa tehdään paljon myös kaksoistutkintoja, mutta Aaltolan mukaan olisi hyvä, jos myös lukiossa voisi tehdä ammattiopintoja.

– Se voisi tuoda työelämässä tarvittavaa osaamista. Nyt lukion jälkeen alle puolet on jatko-opinnoissa puolentoista vuoden jälkeen.

Ammatillinen koulutus on merkittävä väylä ammattikorkeakouluun, sillä 40 prosenttia tulee sitä tietä pitkin.

Karimäki pitää Aaltolan ehdotusta ammatillisista opinnoista lukioissa erittäin hyvänä.

– Jos lukio-opintoihin voisi yhdistää ammatillisia osatutkintoja, olisi nuori valmiimpi ammattiin.

Uudenmaan eduskuntavaaliehdokas Anni Rolig (fp.) piti lukion ja ammattiopintojen yhdistämistä toivottuna. Roligin mukaan yrittäjyydestä tulisi saada positiivisempi kuva jo nuorena.

– Arvostan yrittäjyyttä, sillä olen toiminut pitopalvelu- ja kotisiivousyrittäjänä. Nyt teen hyvinvointivalmennuksia.

Rolig sanoo lähteneensä yrittäjäksi innokkaana. Enemmän haasteita eteen tuli hänen ryhdyttyään työnantajaksi. Ammatillisen koulutuksen viemistä yhä enemmän työpaikoille Rolig piti lähtökohtaisesti hyvänä ideana.

– Nyt se on kuitenkin villi länsi. On epävarmaa, saako opiskelija tarpeellista ohjausta ja kokemusta. Pelisääntöjen pitäisi olla selkeämmät, sanoo itsekin ammattikorkeakoulussa opiskeleva Rolig.

Kasva Suomi -kiertue vieraili torstaina myös CardPlus-yrityksessä Espoossa ja TakuuSähkössä Vantaalla. Yrittäjien kampanjapiste oli Myyrmannin kauppakeskuksessa.

Teksti ja kuvat:
Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 63 yritystä, Finnairin tytäryhtiön lisäksi muun muassa tunnettu mainostoimisto Bob the Robot Oy.

Listalla olevan yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 9,6 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo kaksi miljoonaa euroa. Listalla on useita suuria yrityksiä, jotka nostavat keskiarvosummia reilusti ylöspäin.  Esimerkiksi Finnair Aircraft Finance Oy:n liikevaihto on 314, 5 miljoonaa euroa ja liiketulos 64, 2 miljoonaa. Yhtiö on Finnair Oyj:n omistama tytäryhtiö, joka vastaa lentokaluston hankinnasta ja sen hallinnoinnista.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Valitsemalla vain sähköisen vaihtoehdon yrittäjä voi varmistaa, että yrityksen ilmoituksia kaupparekisteriin ja Verohallinnolle voi tehdä jatkossa vain henkilö, jolla on siihen oikeus. 

Ennen sähköisen ilmoituksen allekirjoittamista YTJ-palvelu pyytää valitsemaan jommankumman seuraavista:

- Vain sähköiset ilmoitukset ovat sallittuja

- Ilmoituksia saa vastaanottaa myös paperilomakkeina.

Kun yrittäjä valitsee vain sähköiset ilmoitukset, kaupparekisteri ja Verohallinto eivät ota enää vastaan yritykseltä paperilomakkeita (Y-lomake). Valinta koskee vain sellaisia ilmoituksia, jotka voi tehdä sähköisesti YTJ-palvelussa.

Näin voit seurata yrityksen tietojen muutoksia

Vaikka yrittäjä ei olisikaan vaihtanut pelkästään sähköisiin ilmoituksiin, hän saa automaattisesti sähköpostiin tiedon tekeillä olevista muutoksista – joita esimerkiksi huijarit tekevät yrittäessään kaapata yrityksen nimiinsä.

Jotta tämä automaattinen ilmoitusjärjestelmä toimii, pitää yrityksen toimiva sähköpostiosoite olla kaupparekisterissä. Toinen vaihtoehto on tehdä sopimus PRH:n kanssa, jos yrittäjä ei halua ilmoittaa sähköpostiaan julkiseen kaupparekisteriin ”kaupustelijoiden” pelossa. Sopimus on ilmainen.

Sopimuksen voi tehdä yrityksen kaupparekisteriin merkitty edustaja, kuten hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, yhtiömies tai muu edustamiseen oikeutettu.

Kun yrityksen seurattavissa rekisteritiedoissa tapahtuu muutoksia, kaupparekisteri lähettää muuttuneet tiedot tekstitiedostona sähköpostilla noin tunnin kuluessa siitä, kun muutos on rekisteröity tai vireille tullut ilmoitus on kirjattu kaupparekisteriin.

”Huijarit yrittivät kaapata firmani”

Kaappausyrityksiä tapahtuu aina silloin tällöin. Viime vuonna yrittajat.fi:ssä kerrottiin Pirkanmaalla toimivan yrittäjän tapauksesta.

Yrittäjä säikähti, kun sai Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH) sähköpostiin ilmoituksen, että hänen yrityksestään on vireillä kaupparekisteri-ilmoitus. Yrittäjä soitti Patentti- ja rekisterihallitukseen.

– Soittaessani sinne sain tietää, että joku on ilmoittanut paperisella ilmoituksella uudet jäsenet yritykseni hallitukseen ja muuttanut yrityksen osoitetta, yrittäjä kertoi.

Hän ei halua esiintyä nimellään julkisuudessa.

Yrittäjä oli onneksi merkinnyt yhteystietoihinsa myös sähköpostiosoitteen, johon PRH lähetti automaattisesti ilmoituksen vireillä olevasta muutoksesta.

Tällaisissa huijaustapauksissa onnistuessaan rikolliset voivat esimerkiksi tehdä tilauspetoksia tai marssia pankkiin tyhjentämään yrityksen tilit.

Muutosilmoituksessa uusiksi hallituksen jäseniksi oli merkitty yrittäjälle tuntemattomia ihmisiä.

– Ihan outoja kaikki minulle, vierasperäisiä nimiä, pirkanmaalainen yrittäjä kertoi.

Hän selvitti, että osoite oli Espoossa ja siihen oli merkitty useita muita yrityksiä.

Lisää tietoa ja ohjeita PRH:n sivuilla

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Yritykset etenevät valtakunnalliseen finaaliin sadan parhaan kasvuyrityksen joukkoon. Finalistijoukosta valitaan Startup ja Start Again -sarjojen parhaat yritykset valtakunnallisessa Kasvu Open Karnevaalissa. Tapahtuma järjestetään lokakuussa Jyväskylässä.

Lunawood Oy valittiin voittajaksi 30 kasvuhaluisen yrityksen joukosta. Lunawood Oy jalostaa skandinaavista sahatavaraa lämpökäsitellyksi puutuotteeksi ja myy sitä globaalille markkinalle kannattavasti. Yrityksen missio on tuoda Pohjoismainen luonto lähemmäs urbaania kaupunki-ihmistä.

Lunawood Oy on tavoitteellinen kasvuyritys, joka työllistää 90 henkilöä Iisalmen, Kaskisten ja Joensuun tuotantolaitoksilla sekä Lahden pääkonttorilla ja tärkeimmissä vientimaissa. Tuomariston perustelut voittajan valinnalle olivat kilpailukykyiseksi todistettu tuote, realistiset kasvutavoitteet ja selkeä kasvusuunnitelma.

Kunniamaininnat saivat Agrometsä Oy Mustiolta, Suomen Konesiirrot Oy Oulusta sekä Kiteen Mato ja Multa Oy Kiteeltä.

Agrometsä Oy:ssä tuomariston vakuuttivat innovatiivinen ja osaava tiimi, käsi kädessä kulkevat tutkimus ja käytäntö sekä yrityksen erinomainen osaaminen arvoketjusta. Biotekniikkayhtiö kehittää sienipohjaisia ratkaisuja teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden haasteisiin.

Suomen Konesiirrot Oy:n kohdalla tuomariston vakuutti potentiaalinen liikeidea, mahdollisuus muuttaa toimialan liiketoimintamalleja sekä skaalautuvuus. Yritys tekee metsäkoneiden siirtopalvelua metsäkoneyrityksille. 

Kiteen Mato ja Multa Oy:ssä tuomaristo näki valtavan läpimurron mahdollisuuden. Liiketoiminnan todettiin olevan kiertotaloutta parhaimmillaan. Mato ja Mullan liikeidea on ravinteiden kierrätys.

Maksuttomaan Kasvu Open -sparraukseen osallistuivat myös ASV Arctic Smart Village Oy Rovaniemeltä, EcoTelligent Oy Liperistä, Penttilän tila Aitoosta, J. Valkila Oy Kyröskoskelta, Janakkalan Piensiemen Oy Turengista, Kiteen Eläinpuisto Oy Puhokselta, Narskuttelu Oy, Klapila Espoosta, Korpihilla Ritva Kokko Ky Tolvasta, Koskelan Taimitarha Oulaisilta, Luonnon Magiaa Oy Ikaalisista, Mattilan Marjatila Huittisilta, Metsälinkki Oy Porista, Nordic Herbs Oy Eurasta, Nordic Vitality Oy Lappeenrannasta, Porlammin Osuusmeijeri Porlammilta, Porttivuori Oy Helsingistä, Puuartisti Oy Kontiorannasta, Puusepänliike Tuulipuu Humppilasta, Ravintorengas Oy Siikaisilta, Söderby-Boden Oy Ab Storpellingestä, Taivalkosken 4H-yhdistys Taivalkoskelta, Tomas Bruce T:mi Liljendalista, Vallius Forestry Oy Ltd Joensuusta, VersoGrow Siilinjärveltä ja Nystad Sauna Company Uudestakaupungista.

Tuomaristoon kuuluivat Mikko Heickell Kiteen kaupungilta, Sanna Kasurinen Metsäkeskuksesta, Juha Nuutila ProAgriasta, Antti Sahi MTK:sta ja Taina Vesanto maa- ja metsätalousministeriöstä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Kasvu Open Facebook-sivu

Elia Kinnunen oli tuskin valmistunut oppisopimuksen kautta rakennusmieheksi, kun idea omaan yritykseen heräsi viime kesänä.

– Kaverit kysyivät aika paljon meiltä oppisopimuksesta ja hakivat samaan työpaikkaan, josta olimme valmistuneet. Huomasimme, että tälle hommalle voisi olla kysyntää ja idea alkoi kuulostamaan järkevältä.

Kinnunen kehitti Scotun yhdessä Leevi Unkurin kanssa ja sitten mukaan lähti pari muutakin kaveria. Yritys on keskittynyt järjestämään oppisopimus- ja työpaikkoja rakennusalasta kiinnostuneille nuorille.

– Yli puolet hakeutuu oppisopimukseen ja loput etsivät suoraan työpaikkaa. Suosittelemme koulutusta kuitenkin kaikille, sillä se edistää työnsaantia, Kinnunen kertoo.

Yrityksen vetäjät ovat 18–19-vuotiaita. Kinnunen on kehityspäällikkö ja hallituksen puheenjohtaja, Unkuri henkilöstöpäällikkö. Aaro Tervo toimii myyntipäällikkönä ja Armas Holma asiakkuuspäällikkönä. Nelikko toimii myös osakkaina, ja viidentenä on mukaan saatu enkelisijoittaja.

Scotun vahvuutena on Kinnusen mukaan se, että yrittäjät puhuvat samaa kieltä kuin töitä etsivät nuoret.

– Löydämme potentiaaliset työntekijät helposti ja tiedämme, mitä heidän päässään liikkuu.

Tarvittaessa he pystyvät antamaan nuorille ohjausta ja vertaistukea.

– Meille on helppo puhua avoimesti, ja pystymme auttamaan, jos on ongelmia.

Nurmijärveltä toimiva yritys perustettiin viime kesänä, ja puolen vuoden aikana palkkalistoille saatiin jo 30 tekijää. Tämän vuoden tavoitteeksi on asetettu vähintään 50 työntekijää lisää. Yritys toimii henkilöstövuokrausperiaatteella, työntekijät ovat Scotun palkkalistoilla.

– Oppisopimuksessahan saa normaalisti palkkaa. Monelle jantterille maksamme euron pari korkeampaa palkkaa kuin TES vaatii. Kun olemme reiluja, ovat työntekijätkin vastuuntuntoisia.

Scotun toimialue ulottuu Tampereelta Helsinkiin. Tämän vuoden aikana on tarkoitus avata toinen toimipiste Tampereelle.

Teksti ja kuva: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

At Saturday’s Business Unplugged Meets Creativity event the ME4Change pitching competition was held. Young entrepreneurs with an immigrant background were able to send their own sales pitch to the competition in advance, of which the six best were chosen as finalists.

The ideas presented on stage were diverse: non-alcoholic beer, multilingual mental-health consultation, a lending service and handmade traditional jewellery. One of the boldest ideas was a learning method aimed at organizations’ staff that took advantage of juggling.

The winner was Prateek Saxena and his frisbee golf brand Hyzerflip, which uses Indian networks to reinforce his brand and offer competitive products in Finland. In the jury’s opinion, all the finalists’ ideas had a lot of good sides, but Prateek’s idea showed mastery of a complete package.

“His pitch had a suitable mix of storytelling, excitement and researched facts; I think it was a pretty ready-to-go package and strategy for entering the market,” says Aicha Manai, who represented Suomen Yrittäjät on the jury.

The other jury members were start-up entrepreneur and business angel Pia Erkinheimo, Ozan Yanar MP, and Suldaan Said Ahmed, a member of the business affairs sub-committee of the Board of the City of Helsinki.

The competition winner Prateek was delighted to receive recognition for his idea. He also receives a grant of €500 to help him make progress with his idea.

“Here I tested whether my idea would also be liked by people outside a readily excited audience,” Prateek says.

“The win is proof that I’m going in the right direction and that motivates me to work even harder.”

Hanna Vaittinen

toimitus (at)  yrittajat.fi

Yrittäjänaisten mukaan verotuksen keinoin on mahdollista lisätä työllisyyttä. Kun yritysten verotus viritetään oikeudenmukaiseksi, se kannustaa palkkaamaan. Yrittäjänaiset julkaisi oman eduskuntavaaliohjelmansa maanantaina.

– Arvonlisäverotuksen alarajalla on merkitystä naisyritysten kasvuhalukkuuteen, siksi arvonlisäveron alarajaa tulee nostaa nykyisestä 10 000 eurosta 30 000 euroon. Mikäli liikevaihto jää 30 000 ja 50 000 euron välille, huojennus tulisi myöntää osittaisena, sanoo Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Johanna Ratia.

Yrittäjänaisten tavoitteena on alarajahuojennuksen nosto nykyisestä 30 000 eurosta 50 000 euroon. Järjestön mukaan arvonlisäveroon liittyvää hallinnollista taakkaa ja raportointivaivaa tulee edelleen keventää ja yksinkertaista, ja alarajahuojennus tulisi myöntää automaattisesti.

Järjestö vaatii myös viiden prosentin yrittäjävähennyksen säilyttämistä.

– Yrittäjävähennys kannustaa yrittäjyyteen yritysmuodosta riippumatta. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja saa viiden prosentin yrittäjävähennyksen, mikä on merkityksellinen erityisesti toiminimellä toimiville naisyrittäjille, Ratia lisää.

Tuloverolain yrittäjävähennys pienentää verotettavaa tuloa ja siten yrittäjän maksamaa veroa. Vuonna 2017 verotukseen tullut yrittäjävähennys tasoittaa yksityisen elinkeinoharjoittajan verokohtelua suhteessa yrityksiin, kun yhteisöveroa laskettiin 20 prosenttiin. Viiden prosentin yrittäjävähennys on mahdollinen henkilöyhtiöissä eli tyypillisimmin toiminimien, mutta myös avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tuloksesta.

Yrittäjävähennyksen saajia oli 344 000 ja sitä jaettiin 297 miljoonaa euroa vuonna 2017. Vähennystä saivat hyvin monella eri tulotasolla olevat henkilöt. Euromääräisesti suurimman osan saivat henkilöt, jotka ansaitsivat alle 55 000 euroa.

– Yrittäjävähennys tulee säilyttää, se on toimiva työkalu tuomaan eri yritysmuodot verotuksellisesti lähemmäs toisiaan. Säilyttämistä tukee myös se, että veropolitiikan tulisi olla johdonmukaista ja ennustettavaa, puheenjohtaja Tiina Koski perustelee.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjämediat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 7.3.-13.3. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 113 yritystä.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi