Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 213 yritystä.

AAA-luokkaan on noussut muun muassa kanankakka-mullastaan ja muista puutarhatuotteista tunnettu Biolan Oy. Se teki 22,6 miljoonan liikevaihdolla 1,08 miljoonan euron tuloksen.

Myös tv:stä tutun Suomi-rockin kummisedän Juhani Merimaan johtama holding-yhtiö Rock and Roll Finland Oy nousi AAA-luokkaan. Yhtiön liikevaihto on 2 179 000 euroa ja tulos 2 173 000 euroa. Merimaan yritykset ovat muun muassa Tavastia-klubin, sen ravintoloiden ja useiden festivaalien taustalla. 

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Toiminimi vai osakeyhtiö? Sitä Nemo Mannermaa mietti perustaessaan omaa yritystään. Muutama tuttu suositteli osakeyhtiötä, mutta Mannermaa päätyi toiminimeen ainakin toistaiseksi.

– Osakeyhtiössä täytyisi olla hallitus, jonka jäsenen täytyy olla 18-vuotias. En siis voisi 16-vuotiaana olla oman yritykseni hallituksessa vielä, Mannermaa sanoo.

Mannermaa on opiskellut musiikin laajan oppimäärän musiikkiopistossa alttoviulu pääaineena, mutta teinivuosina mukaan on tullut kevyt musiikki ja jazz. Muusikon ura lähti lähti viulun ja alttoviulun soitolla sekä kuorolaululla. Myöhemmin mukaan tuli myös piano sekä sävellysopinnot.

– Tein päiväkodissa pahviviuluja osoittaakseni motivaatiotani soittoharrastukseen vanhemmilleni, Mannermaa kertoo.

Mannermaa on esiintynyt lapsesta saakka ja osoittanut myös yrittäjähenkisyyttä.

Jo 7-vuotiaana Nemo halusi soittaa kadulla Naantalin Unikeon päivillä tienatakseen rahaa. Rahoilla hän osti legoja.

 13-vuotiaasta lähtien Mannermaa pyöritti ensimmäistä omaa yritystään, joka oli modifioitu pelipalvelin Minecraft -pelaajille. Siinä oli mukana 13 vapaaehtoista eri-ikäistä työntekijää ympäri maailmaa ja Mannermaa toimi heidän ohjaajanaan. Nykyään hän on antanut palvelimen kokonaan aktiivisimpien työntekijöiden hoidettavaksi.

– Pelimaailma oli kuin pieni yritys, jossa oppi yrityksen pyörittämiseen liittyviä asioita työnjohdosta asioiden delegoimiseen ja tulojen ja menojen hallintaan, Nemon äiti Hanna Kangasniemi kertoo.

 Mannermaa käy nyt Sibelius-lukiota ensimmäistä vuotta ja soittaa useissa bändeissä. Esiintymiskutsuja on alkanut jo tulla, ja jo senkin takia hän tarvitsee jonkin tavan laskuttaa palkkioita.

Alaikäisen yrittäminen herättää kysymyksiä

Mannermaa Productions -yritys on perustettu levy-yhtiöksi ja musiikin tuottamiseen. Yrittäjä itse kertoo, että yrityksen kautta esimerkiksi omien biisien julkaiseminen eri kanavissa, kuten Spotifyssa, on helpompaa kuin yksityishenkilönä.

– Levy-yhtiö voi tehdä yhteistyötä jakelualustojen kanssa ja säilyttää kontrollin laajemmin omaan musiikkiinsa, Mannermaa kertoo.

Yrittäjyys on kuitenkin nostanut esiin monia kysymyksiä, kuten esimerkiksi sen, miksi alaikäisen täytyy tehdä ilmoitus yrityksen perustamisesta patentti- ja rekisterihallitukseen paperisella lomakkeella, joka maksaa 110 euroa, kun verkkolomakkeella ilmoitus on 60 euroa. Verkkoympäristö on nuorille tutumpi ja Mannermaan mukaan ohjeistus lomakkeen täyttämiseen selkeämpää.

PRH:n järjestelmät eivät tue vielä sähköistä rekisteröintiä alaikäisten kohdalla.

Työlästä, mutta kivaa

Yrittämisen alkuun pääsemisessä on muutenkin ollut opettelemista. Huoltajaakin tarvitaan esimerkiksi silloin, kun yritykselle perustetaan pankkitili.

Lähtökohtaisesti toiminimellä toimintaa harjoittava henkilö on itse vastuussa toiminimen toiminnasta. Allekirjoitus ei tee vanhemmasta vastuullista toiminimen toimintaan liittyen.

– Olen etsinyt netistä tietoa ja ihan hyvin sitä on löytynyt. Yrittäminen on yllättävän helppoa. On se työlästäkin, mutta kivalla tavalla. Tässä on oppinut pitämään monia lankoja käsissään, Mannermaa kertoo.

Kangasniemi on ollut poikansa tukena, mutta antanut tämän itse hoitaa asiat. Äidin mieltä lämmittää, kun pojasta näkee aitoa iloa tämän onnistuessa ongelmien ratkomisessa tai kun tämä onnistuu tekemään palveluita ja musiikkia, jotka tuottavat muille iloa.

– Alaikäiset yrittäjät ovat lisääntyvä ryhmä, kun monet aloittavat nettipohjaisia bisneksiä tubettamisesta erilaisten palveluiden tuottamiseen. Nemokin on hankkinut paljon studiotekniikkaa yritystään varten. Omassa tuttavapiirissäkin on 14-vuotiaana tubettamiseen ja 16-vuotiaana pianotuntien myymiseen toiminimen perustaneet nuoret yrittäjät. Tämä ilmiö pitäisi tunnistaa ja tukea nuoria. Mielestäni tietoa ja valmennusta yrittämisestä tarvittaisiin paljon aikaisemmin, esimerkiksi koulussa, Kangasniemi sanoo.

Yrittäminen kiinnostaa Mannermaata myös jatkossa. Mutta niin kiinnostavat myös sävellyksen, digiteknologian ja kauppakorkeakoulun opinnot. Hän tykkää toteuttaa itseään ja yrittäminen on siihen hyvä väylä. 

Suomen Yrittäjien asiantuntijat Atte Rytkönen ja veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro vastasivat Hanna Kangasniemeä ja Nemo Mannermaata askarruttaviin kysymyksiin alaikäisen yrittämisestä.

Jos tulot ovat alkuun pieniä, max 6000 e vuodessa, voiko alvin kuitenkin laittaa laskuihin, kun tietyt palvelut/työt ovat alvillisia?

Jos tilikauden liikevaihto jää alle 10 000 euron, yrittäjä ei ole arvonlisäverovelvollinen. Tällöin laskuihin ei myöskään lisätä arvonlisäveroa. Yrittäjä voi kuitenkin ilmoittautua Verohallinnon alv-rekisteriin, vaikka liikevaihto jäisi alle tuon 10 000. Tällöin laskuihin lisätään arvonlisävero.

Vapaaehtoisessa ilmoittautumisessa on se hyöty, että tällöin voi vähentää yritystoiminnan hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron. Jos tällaisia hankintoja ei (juurikaan) ole, kannattaa pohtia vapaaehtoista ilmoittautumista. Toisaalta, jos on nähtävissä, että liiketoimina kasvaa yli tuon 10 000, voi alv-rekisteriin toki ilmoittautua aiemmin. Samalla hahmottuu palkkion määrittely arvonlisäveron kanssa, veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro kertoo.

Miten itselleen maksetaan palkkaa? Miten se ilmoitetaan verottajalle, ilmoittaako yritys verottajalle vai yrittäjä omassa veroilmoituksessaan?

Toiminimi ei voi maksaa itselleen varsinaisesti palkkaa, kun taas osakeyhtiö voi maksaa osakkaalle. Tämä johtuu siitä, että toiminimiyrittäjä on itse henkilökohtaisesti verovelvollinen kaikista yritystoiminnan tuloista ja häntä verotetaan niiden mukaan, eikä toiminimen tililtä nostetun rahamäärän mukaan.

Toiminimen kohdalla puhutaan yksityisotoista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toiminimiyrittäjä ottaa toiminimen tililtä rahaa omaan käyttöön. Nostoissa on muistettava se, että rahaa on riitettävä myös yritystoiminnan tuloveron maksuun ja mahdollisen alv:in tilittämiseen, Linna-Aro vastaa.

Miten laskutus kannattaa hoitaa,tarvitaanko viitenumeroita, vai voiko käyttää juoksevaa numeroa? 

Laskusta tulee ilmetä niin sanottu juokseva tunniste, eli myös juokseva numerointi viitenumeron sijasta riittää, Atte Rytkönen kertoo.

Mitä kaikkea pitää laskuun merkitä? 

Yleisesti laskusta tulisi ilmetä laskun antamispäivä, juokseva tunniste, myyjän arvonlisäverotunniste, myyjän ja ostajan nimi ja osoite, tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laajuus ja laji, tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä, veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole huomioitu yksikköhinnassa, verokanta, suoritettavan veron määrä, merkintä myynnin verottomuudesta tai viittaus arvonlisäverolain taikka arvonlisäverodirektiivin kyseiseen säännökseen, Rytkönen listaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Turengin vanhan asemarakennuksen sisällä vallitsee rauhallinen ja arvokas tunnelma. Pieteetillä entisöity rakennus on viime vuosina valjastettu ravintolakäyttöön. 

Turengissa syntynyt Tuomas Sirén, 24, heräsi käytöstä poistuneen asemarakennuksen kohtaloon huomattuaan sen olevan pakkohuutokaupassa.

– Perheeni kanssa olemme aina viihtyneet tässä rakennuksessa. Täällä on ollut aina jotenkin ihana fiilis eikä ikinä kiire pois.

Pakkohuutokaupassa ei näyttänyt löytyvän ostajaa ja Sirén huolestui.

– Heräsi huoli, miten rakennuksen saisi säilytettyä. Huomasin myös, että alueen asukkailla oli selkeä huoli rakennuksen tulevaisuudesta. Tuli tunne, että tämä on pakko säilyttää.

Niinpä Sirénin perhe päätti tehdä tarjouksen ja lopulta Suomen vanhin säilynyt puurakenteinen asemarakennus päätyi perheyrityksen omistukseen noin 220 000 eurolla.

Museoviraston suojelema rakennus oli ehditty entisöidä edellisen omistajan toimesta. 

– Omistaja vaihtui joulukuussa. Edellisen omistajan aikana rakennus oli viimeiset vuodet lähinnä tilausravintolana kokous- ja juhlakäytössä, Sirén kertoo.

Sirénin perheen muut yritykset toimivat logistiikka- ja kiinteistöalalla. Turengin asema ei ole päätoimialaa eikä siltä haeta ensisijaisesti voittoa, mutta investointina rakennus on Sirénin mukaan kohtuullisen iso.

– Kokoustekniikan päivittäminen, kahvilatilan remontointi, kesäterassi ja monet pienemmät jutut ovat syöneet rahaa. Tiedostetimme kyllä että kun tähän lähdimme, asiat pitää tehdä alusta alkaen kunnolla.

Sirén vastaa Wanhan aseman myynnistä ja markkinoinnista sekä kokous- ja juhlajärjestelyistä ja tekee töitä rakennuksesta käsin perheyhtiön muille yrityksille.

Hyppy huoltoasemalta omaan yritykseen

Aseman alakerrassa on kahvila ja lounasravintola, joista vastaa oma yritys. Yrittäjä Heidi Huhtala perusti oman yrityksen 24-vuotiaana ja lähti pyörittämään omaa lounaskahvilaa. Aikaisemmin hän työskenteli läheisen Teboil Hiidenportin palveluksessa.

– Yrittäjyys on ollut jännittävää ja haasteellista, myös palkitsevaa. Tein päätöksen palkkatöistä lähdöstä nopeasti, kun tämä mahdollisuus tarjoutui. Olin aikaisemmin miettinyt, että haluaisin perustaa kahvilan. Koin, että oli aika vaihtaa kuvioita.

Huhtala on itse vastuussa kaikesta ruuasta ja melkein kaikista leivonnaisista, joita kahvilassa myydään. Apukokkeja ei ole.

– Suurimman osan teen itse. Työn määrä on aikamoinen, sillä lounaalla on käynyt jopa 70 ihmistä päivässä. Siihen kun lisätään kahvila-asiakkaat, päästään helposti sadan paremmalle puolelle.

Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, sillä moni on kehunut Huhtalan valmistamaa kotiruokaa.

– Yrittäjänä haastavinta on suunnittelu ja lankojen pitäminen omissa käsissä. Kaikki odottavat, että käskyt tulevat minulta.

Huhtalan apuna on yksi vakituinen työntekijä ja pari keikkatyöntekijää.

Yrittäjien asialla

Turengin Wanhan Aseman alakerrasta löytyy etätyötila, jota myydään 10 euron vuorokausihintaan. Maksuun sisältyy kahvi ja tee, nettiyhteys sekä tulostusmahdollisuus.

– Ajattelimme, että tämä on paikallisille pienyrittäjille ja kotikonttoria pitäville hyvä mahdollisuus vaihtaa ajatuksia tai tulla tapaamaan asiakkaita hienossa miljöössä. Janakkalassa on paljon pienyrittäjiä ja halusimme vastata heidän tarpeeseensa. 

Sirénit tekevät tiivistä yhteistyötä Janakkalan yrittäjien kanssa. Tarkoituksena on olla yrittäjien kohtaamispaikka 16 000 asukkaan Janakkalassa.

Sirénin perheestä moni on mukana asemarakennuksen päivittäisessä liiketoiminnassa.

– Äitini on vahvasti kaikissa tapahtumissa mukana ja huolehtii aseman talouspuolesta. Pikkusisko valmistui tänä keväänä ylioppilaaksi ja hän tekee töitä kesäterassilla. Isä tottakai on mukana kaikessa tarpeen mukaan, vaikka hän ja pikkuveljeni tekevät töitä enimmäkseen perheen kuljetusyrityksen puolella. Wanhan aseman strategiaa muokkaamme yhdessä koko perheen voimin, Tuomas Sirén kertoo.

Historian henki näkyy

Sirénit eivät ole ainakaan vielä törmänneet ongelmiin suojellun rakennuksen remontoinnissa.

– Alkuperäisille lautalattioille ei luojan kiitos saanut tehdä muuta kuin maalata ja kunnostaa. Edelliset omistajat ovat tehneet huolellista työtä. Me muutimme vain hieman kahvilan ulkoasua. Pientä pintaremonttia on tulossa ja jossain vaiheessa talo täytyy maalata.

VR:n käytön jäljiltä ei ole säilynyt irtaimistoa. Historia on kuitenkin läsnä ja alakerrasta löytyy edelleen esimerkiksi matkataravaraluukku, jota on aikanaan käytetty matkatavaroiden siirtämiseen. Nykyinen kahvilatila on ollut aikanaan rahtitilana. Lastauslaiturin paikalle edelliset omistajat rakensivat uuden näyttävän sisäänkäynnin.

– Tämä rakennus on meille uusi haaste. Tavoitteena on saada talo pidettyä täynnä elämää ja paikallisten asukkaiden kohtauspaikkana, Sirén sanoo.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tällä viikolla Helsingissä on kuhinaa, kun ensin pääomasijoittaja-tapahtuma EBAN ja sitten startup-tapahtuma Arctic15 järjestetään kaupungissa.

Ensin enkelisijoittajaa kerääntyvät Suomen pääomasijoittajajärjestön eli FiBANin isännöimaan EBAN-konferenssiin maanantaina ja tiistaina. Keskiviikkona ja torstaina tapahtumakimara jatku jokakeväisellä Arctic15-tapahtumalla, jossa pääpaino on startup-yritysten ja sijoittajien kohtaamisilla.

EBAN-verkostoon kuuluu sijoittajia 50 maasta ja sen sijoitusten arvioitu euromäärä on 7,5 miljardia vuodessa. Edellinen EBAN-konferenssi järjestettiin viime vuonna Sofiassa, Bulgariassa, ja sitä edellinen Malagassa, Espanjassa.

Yhdessä EBAN ja Arctic15 pyrkivät tarjoamaan uudenlaisia sijoitusmahdollisuuksia yli rajojen sekä arvokasta koulutusta startup-sijoittamiseen liittyen.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjägallupin mukaan noin puolet suomalaisista yrittäjistä olisi valmis vapauttamaan pienet yritykset tilintarkastuspakosta.

Suomessa on Maltan jälkeen Euroopan toiseksi alhaisimmat tilintarkastusrajat. Nykyisin tilintarkastusvelvollisuuden rajana on 200 000 euron liikevaihto, 100 000 euron tase ja kolmen ihmisen henkilöstö.

Lähes puolet yrittäjistä (46 %) on sitä mieltä, että tämä ei ole oikein. Vastakkaista mieltä on 23 prosenttia, 31 ei osannut sanoa kantaansa.

Yrittäjägallupin tulosten mukaan 34 prosenttia ei vapauttaisi mikroyrityksiä tilintarkastuksen piiristä. Vastaajista 17 prosenttia ei ottanut kantaa asiaan. 

– Tilintarkastuksen perustuminen konkreettiseen tarpeeseen, esimerkiksi rahoittajan, omistajan tai muun yhteistyökumppanin vaatimukseen, on ymmärrettävää. Vain noin puolella pk-yrityksistä on ulkopuolista rahoitusta. Jos tällaista tarvetta ei ole, yrittäjä voi helposti kokea lain edellyttämän velvoitteen turhaksi byrokratiaksi, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Tarkastuksia teetetään, vaikka laki ei pakota

Kaikkiaan 73 prosenttia yrityksistä teettää tilintarkastuksen. Vaikka laki edellyttää tilintarkastuksen teettämisen lähtökohtaisesti vain sellaisilta yrityksiltä, jotka työllistävät yli kolme henkilöä, 79 prosenttia myös 2–9 henkilöä työllistävästä yrittäjistä ja 27 prosenttia yksinyrittäjistä teettävät tilintarkastuksen.

– Eli tarkastuksia teetetään myös silloin, kun laki ei pakota, mutta yrittäjä katsoo sen olevan hyödyksi, Toivonen huomauttaa.

Vastanneista yrittäjistä 54 prosenttia tilintarkastuksen teettäneistä vastaajista koki sen tarpeelliseksi. Mitä pienemmästä yrityksestä on kysymys, sitä hyödyttömämmäksi tilintarkastus koetaan, sillä 2–9 henkilöä työllistävässä ryhmässä vain 47 prosenttia kokee tilintarkastuksen hyödylliseksi.  

Yhteensä 94 prosenttia tilintarkastuksen teettäneistä vastaajista kertoo, että tilintarkastuksessa ei ole huomattu virheitä tai puutteita tilinpäätöksessä.

Vaikutus harmaaseen talouteen?

Yrittäjägallupissa kysyttiin myös, että jos pienimmät yritykset vapautettaisiin pakollisesta tilintarkastuksesta, lisäisikö se harmaata taloutta. Vastaajista 41 prosenttia ei näe velvoitteen poistamisen vaikuttavan harmaata taloutta lisäävästi, mutta 37 prosenttia oli toista mieltä.

Tilintarkastusvelvollisuus koskee nykyisin kaikista Suomen 280 000 yrityksestä noin 60 000 - 75 000 yritystä. Tästäkään huolimatta Suomi ei ole profiloitunut korkeaksi harmaan talouden maaksi maailmalla. 

Tilintarkastuslainsäädännön muutostarpeita arvioidaan parhaillaan TEM:n työryhmässä. Tilintarkastus- ja tilinpäätösdirektiivit edellyttävät jäsenvaltioilta tilintarkastuksen ulottamista vain keskisuuriin ja suuriin yhtiöihin. Jäsenvaltioiden on mahdollista asettaa tilintarkastusvelvollisuus pieniin yrityksiin, mutta toimenpiteiden tulee olla oikeasuhteisia yritysten kokoon nähden. Suomi haluaa pitää ja houkutella yrityksiä sijoittumaan Suomeen ja luomaan sitä kautta työpaikkoja.  

– Sen vuoksi on tärkeää, että suomalainen lainsäädäntö tukee yritysten halua sijoittua tänne, eikä naapurimaihimme, Toivonen jatkaa.

Kantar TNS kysyi Suomen Yrittäjien pyynnöstä yritysten tilintarkastustilanteesta ja mielipiteistä. Yrittäjägallupiin vastasi 1078 yrittäjää.

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan SDP:n Antti Rinteen johdolla rakennettu hallitusohjelma ei suuremmin muuta yrittäjyyden olosuhteita parempaan eikä huonompaan. Etukäteen yrittäjiä huoletti veronkiristykset ja muut yrittäjyyttä hankaloittavat uudistukset.

– Yrittäjien verotus säilyy suurin piirtein nykytasolla ja voi jopa hieman keventyä pienten yritysten kohdalla. Moni muukin yrittäjyydelle ongelmallinen hanke on torjuttu Säätytalolla. Ohjelma on pelättyä parempi. On tullut useita torjuntavoittoja. Monia asioita menee työryhmiin. Meille on vakuutettu, että yrittäjäjärjestö on niissä mukana, Pentikäinen sanoo.

Hän kiittää sitä, että yrittäjäjärjestöä on kuultu neuvotteluissa.

Pentikäisen mielestä kovan kansainvälisen kilpailun vuoksi olisi ollut tarpeen parantaa yrittäjien ja yrittäjyyden edellytyksiä, mutta merkittävissä määrin niinkään ei nyt tapahdu.

Yrittäjävähennys säilyy, kotitalousvähennystä rajoitetaan

Pääekonomisti Mika Kuismanen kritisoi hallitusohjelman finanssipolitiikkaa liian löysäksi, sillä se perustuu oletukselle hyvästä talouskasvusta ja työllisyyden positiivisesta kehityksestä.

– Siinä kuitenkin sivuutetaan kestävyysvajeongelma ja vaadittavat julkisen talouden sopeutustoimet siirretään seuraaville hallituksille, Kuismanen sanoo.

Yrittäjien kannalta merkittävää on, että yrittäjävähennys ja listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus pysyvät ennallaan. Huonoa on kotitalousvähennyksen heikentäminen.

– Kotitalousvähennys lisää työn kysyntää ja vähentää harmaata taloutta. Se ei ole oikea työkalu tulonjaon tasaukseen, Kuismanen sanoo.

Lue lisää yrittäjävähennyksestä täältä.

Perintäkuluihin, maksuaikoihin ja maksukyvyttömyyttä koskeva sääntely parantumassa

Hallitusohjelmassa on lukuisia yrityslainsäädäntöä koskevia kirjauksia, jotka vastaavat Yrittäjien tavoitteita. Perintäkuluille säädetään euromääräiset ylärajat myös yrittäjille. Maksukyvyttömyyttä ja maksuaikoja koskevan lainsäädännön muutostarpeet sekä pienten yrittäjien asemaa turvaavan lainsäädännön tarve selvitetään.

– Olemme pitkään ajaneet muutosta perintäkuluja, maksuaikoja ja maksukyvyttömyyttä koskevaan sääntelyyn. Hallitusohjelma linjaa selvästi, että lainsäädännön kehittämisen tavoitteena on pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen. Tähän on syytä olla tyytyväinen, työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

– Myönteistä on sekin, että yrityksille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia pyritään vähentämään ja vaikutusten arviointeja parantamaan, Makkula toteaa.

Työmarkkinauudistuksia olisi tarvittu

Yrittäjät on pettynyt siihen, että ohjelmassa ei ole rakenteellisia työmarkkinauudistuksia.

– Tarvitsemme työllisyyden vahvistamiseksi työmarkkinauudistuksia. Jos niitä ei saada aikaan, hallitusohjelman perusta murenee, sillä uusien menojen rahoitus tulee isolta osin työllisyyden parantumisesta, Pentikäinen muistuttaa.

Hyvä uutinen on, että koulutusresursseja lisätään.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Parhaat yritysideat lähtevät usein omasta kokemuksesta ja tarpeesta parantaa jonkin asian toimivuutta tai muuta epäkohtaa. Näin kävi myös Teemu Kareniukselle, joka kolme vuotta sitten vaihtoi uran media-alalla yrittäjän polkuun.

Karenius aloitti toimittajauransa radiotoimittajana, mutta opiskellessaan Englannissa TV-tuotantoa vuosina 2001-2004, hän alkoi tehdä juttuja Yle Urheilulle suomalaisurheilijoista. Ura jatkui Iltalehteen, STT:n uutistoimitukseen ja MTV:lle, missä hän vastasi lopulta tuottajana digitaalisista palveluista. Urheiluareenoilla oli kuitenkin alkanut kyteä ajatus yrityksestä. 

– Olen viettänyt paljon aikaa urheilutapahtumissa. Kun ottelussa on tauko, kaikki lähtevät jonottamaan ruokaa tai juomaa ja tauko menee siinä. Vuonna 2010 aloin miettiä, että markkinat kaipaa jotain, jolla saisi hoidettua tilauksen ja maksun etukäteen, Karenius kertoo. 

Siitä lähti kehittymään Yonoton-sovellus, jolla asiakas voi tilata esimerkiksi juoman sovelluksella ja noutaa sen tiskiltä tai saada sen toimitettuna istumapaikalle.

Sittemmin Yonottoman liiketoimintamalli on kehittynyt alkuperäisestä. Yritys lähti liikkeelle omalla Yonoton-sovelluksesta, mutta nykyään yritys tekee ketjuyritykselle niiden omilla brändeillä palveluita, jotka lisäävät myyntiä ja asiakaslojaliteettia. Yritys voi sisällyttää sovellukseen asiakastiedon keräämisen, markkinointia ja viestintää sekä asiakasuskollisuutta rakentavia elementtejä.

– Päällimmäinen tarkoitus on luoda pullia, eli vetoa brändiin ja myyntiin, sekä sujuvoittaa prosessia. Nostamme mobiilimaksamisen tasoa, mikä usein nostaa kertaostoksen summaa ja on asiakkaalle stressittömämpää, Karenius kiteyttää. 

Nopea aloitus

Ideasta yrityksen syntymiseen meni kuitenkin vuosia. Sinä aikana teknologia, mobiilimaksaminen ja digitaaliset palvelut ovat kehittyneet harppauksin. Vuosien varrella Karenius oli solminut paljon myös kontakteja. Lopulta yritys lähti käyntiin nopeasti. Vuonna 2015 Karenius alkoi testata ideaansa yritysten kanssa ja kasata tiimiä yritykseensä. 

– Koodaajia ja teknologiasta vastaavia tyyppejä oli hankala löytää, kun ei ollut muuta esittää kuin idea. Lukion luokkakokouksessa törmäsin kuitenkin pitkän linjan IT-alan osaajaan, Jouni Stamiin, joka oli valmis lähtemään silloisesta työstään, kunhan löytäisi oikean jutun. Joulukuussa 2015 lähdimme liikkeelle, tammikuussa 2016 saimme kerättyä siemenrahoitusta ja helmikuussa oli ensimmäiset asiakkaat TPS ja Rauman Lukko, Karenius kertoo. 

Yonoton on hakenut asiakkaikseen pääasiassa ravintolaketjuja ja kivijalkaliikkeitä, joilla on yli seitsemän toimipistettä, sekä massatapahtumia. 

Mahdollisuus oppia

Kolme vuotta myöhemmin Yonoton työllistää 10 täysipäiväistä työntekijää ja se on saanut ensimmäisen kansainvälisen asiakkaansa. Helmikuun lopussa yritys kertoi, että Norjan suurin huvipuisto Dyreparken, johon kuuluvat myös vesipuisto ja eläintarha, valitsi Yonottoman 20 kilpailuttamansa yrityksen joukosta kumppanikseen. 

– Muut yritykset olivat tehneet huvipuistoasiakkuuksia aikaisemmin. Me emme. Meidän kokemuksemme on massatapahtumista, ravintolaketjuista ja kivijalkaliikkeistä. Heidän mielestään olimme paras ja Yonottoman palvelualustan monipuolisuus oli ratkaisevin tekijä, Karenius sanoo. 

Sopimus on monella tapaa suuri askel. Ensinnäkin Dyreparken on suuri asiakas, eikä Norjassa ole täysin vastaavaa kilpailijaa. Toiseksi huvitusten lisäksi Dyreparkenissa on neljä hotellia, joka on Yonottomalle seuraava kiinnostava laajennustoimiala.

– Hotellit ovat kuin oma pieni maailmansa. Ne tarjoavat ohjeistusta ja vinkkejä asiakkailleen, mitä voimme ratkoa paikantamispalveluilla. Hotelleissa voi olla kylpylöitä ja muita tilattavia lisäpalveluita. Dyreparkenin kautta pääsemme tähän maailmaan sisään, Karenius kertoo.

Huvipuisto on Yonottomalle myös mahdollisuus oppia. Kareniuksen mukaan Norjassa mobiilimaksamisen palvelut ja kuluttajien maksutapojen käyttö on 5-10 vuotta Suomea edellä.

– Olemme olleet haltioissamme siitä, millä tasolla Norjassa ollaan. Dyreparkenissa on oma analytiikkaosasto, joka työllistää neljä ihmistä. Siellä kerätään asiakastietoa, jota hyödynnetään tunnistemajakoiden avulla ohjaamaan ihmisiä ruuhkapaikoista väljemmille alueille. Kaikki se auttaa kehittämään palveluita, Karenius sanoo. 

Mobiilimaksaminen muuttaa yhteiskuntaa

Yonotttoman liikevaihtoarvio tälle vuodelle on Kareniuksen mukaan 450 000. Kasvunvaraa on paljon, ja yritys kehittää teknologiaa koko ajan niin, että se skaalautuu monelle eri toimialalle. Yonottoman mobiilisovelluksilla toimii jo tätä nykyä kymmeniä eri ravintoloita ja yökerhoja. Huvipuistoliiketoiminnan lisäksi Yonottoman palvelualustalle ollaan tuomassa satoja ravintoloita. Yonottoman asiakkaisiin lukeutuvat muun muassa ravintola-alan suuret toimijat Sodexho ja pörssiyritys Nordic Hospitality Partners, eli NOHO Partners.

Ihan koko aikaa Yonottomankaan taival ei ole olut pelkkää voittokulkua. Esimerkiksi ensimmäiset kansainvälistymispyrkimykset menivät mönkään.Yonoton tähtäsi Espanjaan, missä oli valmiina hyviä kontakteja, kuten Santander-pankki ja jalkapallojoukkueet. Asiat eivät vain edenneet. 

– Yritimme mennä Espanjan markkinoille 2017-2018, mutta lähdimme liian aikaisin. Halusimme olla etukenossa, mutta kaikki ei ollut osaltamme valmista. Haimme vielä liiketoimintamalliamme, Karenius kertoo.

– Eniten harmittaa, että emme oikein oppineet mitään. Espanjalaiset olivat kohteliaita, mutta asiat jäivät auki. Emme saaneet vastauksia siihen, miksi asiat eivät edenneet, hän jatkaa.

Etelä-Euroopan maat eivät ole teknologisessa kehityksessä yhtä pitkällä kuin Pohjoismaat, joten sekin jarrutti etenemistä. Nyt Yonoton kehittää palveluaan rauhassa isojen pankkien kanssa Pohjoismaissa, Suomessa ja Norjassa, kunnes muu Eurooppa alkaa olla valmiimpi mobiilimaksamisen sovelluksiin ja käytäntöihin. 

– Suurissa maissa, kuten Saksassa käteinen on vielä yleisessä käytössä, mutta kun mobiilimaksaminen laajenee sinne, se muuttaa koko yhteiskuntaa. Se muuttaa kaupankäyntiä ja kulutustapoja, Karenius uskoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien Youtube-kanavalle etsitään jatkuvasti uusia yrittäjätarinoita. Kanava kannattaa laittaa tilaukseen, jos yrittäjäaiheinen ja hyödyllinen sisältö kiinnostaa.

Tuoreimpien videoiden joukossa on muun muassa laulava K-kauppias, rankoista kokemuksistaan kertova Duudsoneiden jäsen Jarno Laasala sekä Kyrö Distilleryn menestystarina, joka on kärsinyt Suomen alkoholipolitiikasta.

Käy katsomassa ja tilaa samalla kanava!

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Tuoreen hallitusohjelman kirjaus kotitalousvähennyksen pienentämisestä ei miellytä siivousalan yrittäjää. Koti Puhtaaksi Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Saana Tyni ennustaa, että Suomessa hyvin vauhtiin päässyt kotisiivousala uhkaa hiipua, jos hallituksen aikeet toteutuvat.

Kotityöpalveluvähennystä maksettiin vuonna 2017 yhteensä 441 miljoonaa euroa. Koko summasta kotona tehtävien kotitaloustöiden osuus oli 15 prosenttia.

– Alan kasvu pysähtyy kuin seinään, jos vähennystä leikataan, Tyni sanoo.

Tynin mukaan kotitalousvähennyksen prosenttiosuuden leikkaaminen vie pienituloisilta eläkeläisiltä mahdollisuuden kotona asumiseen.

Eläkeläiset käyttivät kotitalousvähennystä yhteensä 167 miljoonaa euroa ja saajia oli noin 175 500. Tämä tarkoittaa 951 euroa per eläkeläinen. Keskimäärin yksi eläkeläinen on ostanut palveluita 2003 eurolla vuoden aikana.

Tyni pelkää myös harmaan talouden lisääntymistä.

– Samalla heitetään bensaa harmaan talouden liekkeihin. Tässä leikissä vappusatanen on poltettu aika nopeasti. Näyttääkin siltä, että vappusatanen yritetään ottaa takasin kotitalousvähennyksen kautta.

Siivousala etujärjestö katsoo, että vähennystä kotisiivouksen ja kotiavun osalta ei tulisi pienentää. Etujärjestön mukaan sitä voisi päinvastoin nostaa takaisin 60 prosenttiin.

– Hallitus haluaa selvästi leikata kotitalousvähennyksen kuluja ja vahvistaa sen osuutta pienituloisten keskuudessa. Tämä olisi mahdollista siten, että kotitalousvähennyksen jaettaisi kahteen osaan, mikä on tehty jo Ruotsissa vuonna 2004. Remontoinnin ja kunnossapidon puolella vähennys voisi olla prosentuaalisesti hieman pienempi siivouksen puolella, Koti Puhtaaksi Oy:n markkinoinnista vastaava Tynin puoliso Henri Haho sanoo.

Kuva: Koti Puhtaaksi Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjämedioiden lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaipäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 224 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Rahoitusosaamisen puutteet ja luottotappiot jarruttavat yhä Suomen viennin ja vientiyritysten kasvua. Vientiyritysten kärsimä luottotappio on tyypillisesti keskimäärin 30 000 euroa.

Asia käy ilmi Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n teettämästä vientikaupan rahoitusbarometristä. Koetut luottotappiot ovat varsin suuria suhteessa keskimääräisen vientikaupan kokoon, joka on valtaosalla yrityksistä alle 100 000 euroa.

Hyvä uutinen on, että jo lähes kolmanneksella vientiyrityksistä on kirjallinen luottopolitiikka, joka määrittelee rajat luottoriskien ottamiselle kaupankäynnissä.

Barometriin vastasi noin 600 yritystä, joista alle puolet on kärsinyt viennissään luottotappioita viime vuosina. Joukossa on sekä maan suurimpia vientiyrityksiä että pk-vientiyrityksiä. Suurimpien yksittäisten luottotappioiden keskiarvo on peräti 100 000 euroa, mitä nostavat muutamat yksittäiset suurtappiot.

Yritykset ovat kärsineet tappiot nahoissaan rahojen menetyksinä ja alaskirjauksina. Lähes viidennes kertoo, ettei luottotappiolla ollut yritykselle juuri mitään seurauksia.

– Suomalaiset vientiyritykset, varsinkin pk-yritykset, tekevät vientikauppaa huolestuttavan suurella riskillä, kun 100 000 euron kaupan voi suojata 500–1 200 euron vakuutuksella, toteaa Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

– Yrityksillä saattaa olla vääriä käsityksiä suojautumisen kalleudesta. Tämä on noussut esiin myös vuoden mittaan järjestetyllä vientikaupan rahoituskiertueella. Riskienhallintatietouden ja viennin rahoitusosaamisen lisääminen on edelleen tarpeen, sillä kymmenien tuhansien luottotappiot voivat kaataa yrityksen tai ainakin nakertavat turhaan tulosta, sanoo Heikkilä.

Vuosi sitten ensi kertaa toteutettu barometri osoitti, että suomalaisilta pk-yritykset todennäköisesti menettävät vientikauppoja, koska yritykset eivät tunne ostajalle tarjottavia rahoitusratkaisuja. Sekä viime että tänä vuonna vastaajayrityksistä noin sata kertoi, että tärkeitä vientikauppoja oli jäänyt toteutumatta.

Viime vuonna näistä yrityksistä 39 prosenttia kertoi syyksi, ettei ostaja saanut rahoitustaan järjestymään ja 11 prosenttia, että ostaja sai rahoituksen paremmilla ehdoilla ulkomaiselta kilpailijalta. Tältä osin tulokset olivat nyt paremmat, vaikka edelleenkin 28 prosenttia kertoi, ettei ostaja saanut rahoitusta järjestymään ja 4 prosenttia, että kilpailija tarjosi paremmat rahoitusehdot.

toimitus(at)yrittajat.fi

Helsingin Kaapelitehdas kuhisee kansainvälisiä puhujia ja liike-elämän ammattilaisia, jotka ovat kokoontuneet bisnesenkeleiden EBAN-tapahtumaan.

EBAN on Suomen bisnesenkeliverkosto FIBANin maailmanlaajuinen yhteistyöjärjestö. Sen vuosittainen kongressi järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa.

Yksi EBAN-tapahtumaan saapuneista huippunimistä on tekoäly-yhtiö Silo.AI:n hallituksen puheenjohtaja Tero Ojanperä. Hänen järjestämänsä työpaja käsitteli yhteiskunnan teknistä murrosta ja puhutteli osallistujia tämän murroksen johtamisesta. Tekoäly tulee olennaisesti muuttamaan perinteisiä toimitapoja, mutta sopeutumiskykyiselle yrittäjälle tämä on Tero Ojanperän mukaan mahdollisuus.

Tekoäly päätöksenteon apuvälineenä

– Tekoälyyn liittyen on tällä hetkellä vallalla paljon hypeä ja pelkoa. Kumpikaan ei ole täysin aiheellista. Seuraavan sukupolven palveluista tulee työkaluja, joita käytämme rinta rinnan oman päätöksenteon apuvälineinä. Esimerkiksi niin että kone ehdottaa, mutta käyttäjä tekee lopullisen päätöksen, Ojanperä toteaa.

– Tämä vuorostaan auttaa järjestelmää oppimaan ja tekemään entistä parempia ehdotuksia. Tuloksena vapautamme aikaa luovalle ja tuottavalle työlle, Tero Ojanperä kertoo.

Ymmärtääkseen tätä kehitystä ei Ojanperän mukaan tarvitse olla koodari, mutta tekoälyn yleiset periaatteet olisi hyvä oppia ja opettaa jo kouluissa. Julkisella vallalla tulisi olla merkittävämpi rooli datan kerääjä ja jakelijana.

– Tällä hetkellä katsomme sivusta kun isot yksityiset palveluntarjoajat keräävät valtavan määrän käyttödataa ja kehittävät entistä älykkäämpiä palveluita, Ojanperä huomauttaa.

– Samalla julkinen sektori kamppailee kustannussäästöjen paineen alla eikä käytä näitä samoja mahdollisuuksia hyödyksi … tuloksena palvelu on huonompaa ja maksaa enemmän, Tero Ojanperä toteaa.

EBAN investoi miljardeja

EBAN eli European Business Angel Network edustaa yli 150 järjestöä 50 maasta. Sen jäsenjärjestöt edustavat kasvuyritysten varhaisen vaiheen palveluntarjoajia, kuten bisnesenkeliverkostoja, pääomasijoittajia ja yrityskiihdyttämöitä.

EBANin jäsenten arvellaan suoraan tai välillisesti investoivan Euroopassa noin 7,5 miljardia euroa vuodessa.Vuosittain tapahtuman tarkoituksena on tuoda koolle sijoitus- ja kasvuyritystoiminnasta kiinnostuneet yrittäjät ja vaikuttajat, edistää näiden vuoropuhelua ja jakaa alan parhaita käytäntöjä.  EBAN järjestettiin yhteistyössä Arctic15 -tapahtuman kanssa.

Teksti ja kuva:

Leo Kadieff

toimitus(at)yrittajat.fi

Hallitusohjelma julkistettiin eilen, ja sieltä löytyi yrittäjien näkökulmasta hyviä ja huonoja puolia. Yksi tärkeä hyvä puoli on se, että listaamattomien yritysten osinkoverotusta ei kiristetä.

Yrittäjän arjessa toimintamallien muutos tietää aina sopeutumista ja asioiden järjestämistä uudella tavalla.

– Kun on valittu malli, jonka mukaan on toimittu, miksi lähteä rikkomaan sitä? Yrittäjälle on tärkeää ennakoitavuus ja johdonmukaisuus, taloushallinnon palveluita tarjoavan TietoAkselin hallituksen puheenjohtaja ja SY:n rahoitus- ja verovaliokunnan jäsen Mikko Akselin sanoo.

Nykyisessä mallissa yritykset ovat voineet kerätä puskureita, joiden turvin ne ovat voineet selvitä talouden kriiseistä ja taantumista, mutta myös mahdollisuuksien mukaan jakaa osinkoja.

Osinkoverotuksen kiristyminen ei välttämättä kerryttäisi valtion kirstua odotetulla tavalla.

– Varat jäisivät yrityksiin ja verosuunnittelu varmasti lisääntyisi. Verotuksessa pitää aina katsoa dynaamisia vaikutuksia, Akselin toteaa.

Myös Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro on huojentunut siitä, että ennen vaaleja suunniteltuja veronkiristyksiä ei toteuteta.

– Osinkoverotuksen kiristyksiä on esitetty aikaisemmin ja siihen on ollut poliittista painetta. On tärkeää, että verotus kannustaa yrittäjyyteen ja yritysten haluun investoida ja työllistää. On hienoa, että Yrittäjiä kuultiin ja huomioitiin meidän näkökulmat hallitusohjelmassa, Linna-Aro pohtii.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Chatbotit ovat kuuma puheenaihe asiakaspalvelun ja myynnin automatisoinnissa. Yhä useampi pieni yritys pohtii kuumeisesti, olisiko chatbotista hyötyä ja millaiseen käyttöön se kannattaa valjastaa.

Kwork Innovaatiot Oy:n osaomistaja Heikki Törrönen ei suosittele chatbotin hankkimista ilman tarkkaa suunnittelua.

– Ensin on syytä kartoittaa, mitä ollaan tekemässä, mitä chatbotista halutaan saada irti. Yrityksen pitää miettiä, tarvitseeko se tekoälyä vai riittääkö niin sanottu tyhmä chatbot.

"Tyhmällä chatbotilla" Törrönen viittaa bottiin, jota ei ole kustomoitu ja joka ei pysty kehittämään itseään. Tällainen digiapuri riittää, jos siltä halutaan vain yksinkertaisia vastauksia kysymyksiin.

Törrönen on mukana tänään ja huomenna Helsingin Kaapelitehtaalla käynnissä olevassa Arctic15-tapahtumassa. Hän muistuttaa, että chatbotien hankintahinnoissa voi olla merkittäviä eroja sen mukaan, miten fiksusta apurista on kyse.

 – Jos chatbot on todella vahvasti kustomoitu, kyseessä voi olla kymmenien tuhansien eurojen projekti. Hyvä esimerkki on Googlen itseoppiva chatbot, joka voi pahimmassa tapauksessa oppia paljon sellaista, mitä sen ei haluta oppivan.

Kysymys-vastausbotin voi sen sijaan saada huomattavasti halvemmalla, noin viidellä tuhannella eurolla. Jos raha on suurin este, Törrönen neuvoo kokeilemaan chatbotia esimerkiksi kuukauden kestävällä pilotilla.

– Kannattaa lähteä pienestä liikkeelle. Ei heti tarvitse ulkoistaa kaikkea mahdollista. Alussa voi ulkoistaa vaikkapa vain verkkokaupan palautusprosessin ja katsoa, miten se toimii.

"Ihminen edelleen mukana"

Törrösen mukaan chatbot soveltuu mille tahansa yritykselle. Käyttötarkoituksia löytyy asiakaspalvelusta myyntiin ja liidien hankintaan.

– Tutkimukset osoittavat, että pikaviestimien käyttö kasvaa koko ajan verrattuna esimerkiksi sähköposteihin tai puhelinsoittoihin verrattuna. Moni nuori ei enää edes tiedä, mikä tekstiviesti on.

Hän muistuttaa, että tekoäly on tukiälyä.

– Chatbot mahdollistaa, että ihminen voi laittaa voimavaransa tehtäviin, jotka vaativat kognitiivista panostusta. Chatbotin rakentamisessa tärkeää on, että sillä ei ulkoisteta koko asiakaspalvelua. Ihmisen on aina hyvä olla mukana auttamassa silloin, kun chatbot ei siihen kykene.

Törrönen uskoo, että lähitulevaisuudessa chatbotit syrjäyttävät ihmisten tekemään rutiinityötä.

– Chatbot ei pysty empatiakykyyn tai pehmeisiin arvoihin, jotka korostuvat nykyajan työelämässä. Uskon, että pian chatbotit pystyvät muodostamaan puhetta ja hoitamaan esimerkiksi yksinkertaisia ajanvarauksia puhelinsoitoilla. Puheentunnistukseen chatbotit ovat pystyneet jo jonkin aikaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Pitchauksella tarkoitetaan Wikipedian mukaan "tuotteen, palvelun tai liikeidean pääkohtien lyhyttä ja tiivistä esittelemistä myyntipuheen tai presentaation muodossa". Pitchaus on tuttua etenkin startup-yrittäjille, joiden on tärkeä esitellä liikeideansa nopeasti ja kiinnostavasti muun muassa potentiaalisille rahoittajille.

Yrittäjämediat testasi Arctic15-tapahtumassa Helsingissä miten pitchaus onnistuu, kun aikaa annetaan enintään 20 sekuntia. Testiin uskaltautui neljä startup-yrittäjää, joista osa oli jo varsin kokeneita myyntipuheen pitäjiä.

CoFounder-lehden perustajan Tarmo Virkin mukaan pitchaaminen 20 sekunnissa on haastavaa, mutta mahdollista.

– Varmasti voi, mutta itse en siihen pystyisi! Kyllä 20 sekunnissa pystyy herättämään mielenkiinnon. Erityisesti tällaisissa tapahtumissa on tärkeä erottautua.

Katso videolta neljän koekaniinin suoritukset!

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Somemarkkinointitaidot ovat yhä suuremmassa arvossa jokaisen yrittäjän arjessa. Yrittäjän podcastin uusimmassa jaksossa Suomen Yrittäjien Facebook-markkinoinnin asiantuntija Lotta Tammelin neuvoo, miten asiassa pääsee liikkeelle, miten tehdään toimivaa somemarkkinointia ja miten tuloksia mitataan. Jakson isäntänä on toimittaja Pauli Reinikainen.

Tammelinin mukaan laadukkaalla sisällöllä on tärkeä merkitys Facebook-markkinoinnissa, mutta sisällön ei aina tarvitse olla viimeiseen asti hiottua ja ammattimaista. Joskus rosoisuudella on etunsa. Hän kannustaa kokeilemaan videosisältöjä tekstin sijaan.

Kuuntele jakso täältä ja nappaa neuvot talteen! Yrittäjän podcastin seuraava jakso ilmestyy Supla-palveluun ensi keskiviikkona.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Aiempaa hiljaisemman alkuvuoden jälkeen vain joka neljäs kuljetusyritys odottaa kuljetusmäärien kasvua kesäkaudelta. Vielä vuosi sitten odotukset olivat jyrkästi nousevalla käyrällä.

Vain 16 prosenttia maa-aineskuljetuksia suorittavista yrityksistä on kasvattanut kuljetusmääriään alkuvuonna. Suurimmat infrahankkeet ovat loppusuorallaan ja investointeja on ollut vähän.

Metsäalan kuljetusyrityksistä vain kolme prosenttia odottaa kasvua kesäkaudelta, vaikka pitkällä aikavälillä puunkäyttö on kasvamassa. Kuljetusmatkat ovat lyhentyneet, sillä teollisuuden lisääntyneitä puumääriä lastataan enemmän junaan ja terminaaliin kuin ennen.

– Tilanne vaihtelee maakunnittain, mutta maantiekuljetusten kysyntä näyttää edelleen vahvalta ja yritykset raportoivat kuljettajapulasta, kertoo Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n puheenjohtaja Jarkko Vartiamäki.

Liikennemäärien kasvu saavutti huippunsa keväällä 2017. SKAL Kuljetusbarometri ennakoi talouskasvun hidastumista kaikilla mittareilla.

SKAL odottaa, että hallituksen lisäbudjetissa osoitetaan määrärahoja infrahankkeisiin ja erityisesti tiestölle. Päällystystöiden määrä on järjestön mukaan ollut näin alhaisella tasolla viimeksi 1950-luvulla. SKALin mukaan polttoaineveron korottaminen olisi iso isku toimialalle.

– Polttoaineveron korottaminen veisi pohjaa pois ympäristöystävällisempien diesellaatujen käyttöönotolta ja korottaisi logistiikkakustannuksia. Se olisi aivan väärä liike. Sen sijaan asfaltointi on erinomainen elvytyskeino ja ympäristöteko, joka on ajankohtainen juuri nyt, sanoo toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

Kuljettajapula hillitsee kasvua

SKAL Kuljetusbarometrin mukaan joka kolmas kuljetusyritys pyrkii kasvamaan. Puolet yrityksistä haluaa pitää toimintansa nykyisen laajuisena ja noin joka kuudes on supistamassa toimintojaan.

Yrittäjät kokevat merkittävimmäksi kasvun esteeksi kannattavuusvaikeudet. Seuraavaksi merkittävin kasvun este on pula osaavasta työvoimasta.

Kuljetusyritykset tavoittelevat kasvua erityisesti nykyisten asiakassuhteiden kautta esimerkiksi tarjoamalla näille lisäpalveluita. Vain runsas kymmenes yrityksistä markkinoi palveluitaan tietoisesti potentiaalisille asiakkaille.

SKAL ry:n vuoden 2019 toiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 535 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. SKAL Kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa ja se lähetetään noin 4 400 jäsenyrittäjälle. Kysely toteutettiin 13.–27.toukokuuta.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 4 800 kuljetusyritystä ympäri Suomea. 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuvat: Getty Images, SKAL

Sijoittajien kriteerien ykkönen ei ollut yllätys: tiimi on sijoittajille tärkein. Kukin sijoittaja kuitenkin perusteli asiaa hieman eri näkökulmista.

Arnab Naskar on mukana kehittämässä sijoitusalusta Stokr’ia, ja hän etsi Suomessa sijoituskohteiden lisäksi mahdollista yhteistyökumppania yritykselleen Arctic15-tapahtumassa.

– Ihmisten välinen luottamus on avainasia tiimissä. Toinen on sitoutuneisuus. Onko yrittäjillä kaikki pelissä vai pelaavatko he varman päälle? Yritystä ei voi pyörittää osa-aikaisesti, eli jos tiimiläisillä on vielä päivätyö muualla, he eivät ole täysin sitoutuneita yritykseensä, Naskar sanoo.

– Muita kriteerejä ovat avoimuus ja läpinäkyvyys sekä sijainti. Sekin kertoo jotain, juttelevatko yrittäjät muiden kanssa vai ovat omissa porukoissaan, hän jatkaa.

Yhteistyö on tärkeää

FiBANin, eli Suomen bisnesenkeliverkoston hallituksen puheenjohtaja Janne Jormalainen kertoo sijoitusmaailman vanhan viisauden: Hyvä tiimi tekee huonosta ideasta jotain hyvää. Huono tiimi pilaa hyvänkin idean. Sijoitusprosessi ja ylipäätään yrityksen alkutaival voi olla vaikea.

– Hyvä tiimi pystyy karikoissa luovimaan. Tiimin täytyy pystyä tekemään hyvin töitä yhdessä. Ei saa olla yhtä staraa ja muut taustalla. Ihmisillä pitää olla erilaisia osaamisalueita. Jos kaikki ovat tuotekehitystaustaisia tyyppejä, tiimiltä puuttuu osaamista esimerkiksi rahoituksen osalta tai muulta osa-alueelta, ja silloin yritys ei ole hyvä startup-yritys. Tiimissä täytyy olla eri osaamisalueita. Tärkeää on, millainen tausta ihmisillä on ja miten he työskentelevät yhdessä. Kokemus yrityksen perustamisesta ja myymisestä on tietysti plussaa.

Vahva ego on hyvä

Ali Omar on sijoittaja, joka ei päästä sijoittamiensa yritysten yrittäjiä helpolla.

– Katson heitä silmiin ja selvitän, ovatko he hyviä ja paskoja, hän lataa.

– Näen, ovatko he valmiita tekemään työtä. Oma visio pitää olla, mutta pitää myös olla valmis ottamaan vastaan sparrausta. Vahva ego on hyvä asia. Yleensä etsin heidän heikkoja kohtiaan ja murran heitä intellektuellisti, ja sitten alamme korjaamaan ajatusmalleja. Usein yrittäjät ja tuote ovat raakileita, mutta molemmat kehittyvät. Katson myös, onko markkinassa jujua. Yleensä menee vuosi, että yrittäjän ja sijoittajan välille syntyy luottamus.

Omar sanoo myös asian, josta ei kuulemma saisi puhua: Yrittäjän täytyy haluta rahaa.

– Arvoa on tuotettu vasta kun asiakas maksaa siitä rahaa. Jos yrittäjä ei halua rahaa, hän ei ole kasvuyrittäjä, vaan toiminta on näpräämistä. Lisäksi pitää olla merkityksellisyyttä ja pitää tehdä hyviä juttuja. Nämä yhdessä tuottavat hyviä asioita maailmaan, Omar sanoo.

Saksa ei ole vielä globaali markkina

Intialaistaustainen Ragunath Koduvayur on asunut Suomessa 11 vuotta. Hänellä on oma ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa kehittävä startup, mutta hän on myös sijoittaja. Hän katsoo sijoituskohteita myös pitkäaikaisen yhteistyökumppanuuden kannalta.

Tärkeimmän, eli tiimin lisäksi yrityksen tuotteen täytyy olla skaalautuva ja teknologian kehittynyttä.

– Yrittäjien täytyy haluta globaaleille markkinoille. Suomessa usein puhutaan kansainvälistymisestä, jolla käytännössä tarkoitetaan Ruotsia, Viroa ja pisimmillään Saksaa. Saksa ei ole vielä globaali markkina. Pitää haluta esimerkiksi Aasiaan, Koduvayur sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuva: Janne Pappila

Älykkäät toiminnot ovat hiljalleen yleistymässä myös kuntosalilaitteissa.

– Kiinnostuimme laitteesta keväällä alan kansainvälisillä messuilla, kuntosalilaitteita maahantuovan Omasali Oy:n toimitusjohtaja Elina Koponen kertoo.

Koponen viittaa japanilaisen elektroniikkajätin Sonyn kehittämään Advagymiin, joka kilpailee markkinoilla lähinnä sellaisten laitteiden kanssa, joihin älykkyys on integroitu suoraan tehtaalla. Advagymin voi asentaa jälkikäteen vanhaankin laitteeseen.

– Saliyrittäjällä ei välttämättä ole mahdollisuutta hankkia kokonaan uusia laitteita. Hintaero voi olla lähes tuhat euroa yhtä laitetta kohden.

Advagymin äly piilee kuntosalilaitteeseen asennettavassa keskusyksikössä ja antureissa, jotka tunnistavat painopakan liikkeen. Käyttäjä lataa puhelimeensa älypuhelinsovelluksen, joka kommunikoi keskusyksikön kanssa ja välittää puhelimeen dataa esimerkiksi toistojen lukumäärästä ja käyttäjän kehityksestä. Sovellus opastaa myös oikeaan suoritustempoon.

Koponen uskoo, että suurin hyöty järjestelmästä on personal trainereille.

– Pt-myynnin apuvälineenä Advagym on loistava. Asiakkaan sovellukseen voi kohdentaan varta vasten hänelle toteutettuja treeniohjelmia, joihin on yhdistetty liikevideot. Asiakas saa siis jotain ekstraa, jota muilta saleilta ei välttämättä saa.

Kohdistettuja viestejä asiakkaille

Järjestelmä tunnistaa salille tulevan asiakkaan ja mahdollistaa personoidut viestit suoraan asiakkaan Advagym-sovellukseen. Lisäksi teknologia tarkkailee kuntosalilaitteiden käyttöastetta.

– Vaikka asiakas ei käyttäisi sovellusta, keskusyksiköt laskevat paljonko toistoja painopakkalaitteilla tehdään. Jos jokin laite on vähällä käytöllä, yrittäjä saa tästä tiedon ja voi harkita kyseisen laitteen vaihtoa toiseen, Koponen selvittää.

Hän uskoo, että uusi teknologia on omiaan houkuttelemaan uusia sukupolvia kuntosaliharjoittelun pariin.

– Digitalisaatio koskettaa etenkin nuoria sukupolvia. Jatkossa voi olla, että vanhakantaisilla saleilla on ongelmia houkutella nuoria asiakkaikseen.

Advagymin hinta on 300 euroa yhtä keskusyksikköä kohden. Lisäksi saliyrittäjä maksaa lisenssimaksun valmistajalle. Sen hinta vaihtelee asennettujen yksiköiden lukumäärän mukaan.

– Tällä hetkellä emme ole juurikaan markkinoineet laitetta, mutta kysyntää näyttäisi olevan. Ensimmäisenä Advagym otettiin käyttöön Kuntokeskus Riihimäessä, Koponen kertoo.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Angry Birdseistä ja Helsinki–Tallinna-tunnelihankkeesta tunnettu Peter Vesterbacka oli yksi puhujista eurooppalaisten bisnesenkelien EBAN-tapahtumassa. 

– Meillä on ylivoimainen maantieteellinen sijainti. Suorat yhteydet joka puolelle Aasiaa, Delhiin tai Pekingiin seitsemässä tunnissa. Olemme siis keskellä viiden miljardin markkinaa, mikä on valtava etu esimerkiksi Piilaaksoon verrattuna, joka on kaukana kaikesta, Vesterbacka hehkuttaa.

Hänen mukaansa meillä on paljon muita ylivoimatekijöitä, joita emme tajua: paras koulutus, puhdas luonto, vähinten korruptiota ja suotuisat olot yrittäjyydelle.

– Satoja juttuja, joissa ollaan parhaita, Peter Vesterbacka toteaa.

Ongelmana koneisto

– Ongelmana on kreisi koneisto ja systeemi, joka takaa sen, että tänne ei oikeasti tule ketään, Vesterbacka sanoo.

Hän viittaa virkamiehiin, jotka juhlapuheissaan kehuvat työperäisen maahanmuuton sujuvoittamista, mutta eivät ymmärrä antaa yrityksille päätöstä siitä kuka saa tulla Suomeen ja kuka ei.– Esimerkiksi Piilaaksossa kun joku haluaa perustaa yrityksen, niin hänelle kerrotaan: Tervetuloa, loistavaa, siistiä, kiva kuin tulitte tänne.

– Suomessa Migri ja poliisi soittelevat vuosittain perään ja kyselevät: miksi olet edelleen täällä? Miksi tulit tänne Helsinkiin, etkä perustanut yritystäsi Tukholmaan, Peter Vesterbacka kärjistää.Hänen mukaansa kaikki rajoitukset työperäiselle maahanmuutolle ovat turhia. Vesterbackan mielestä tarvitsemme lisää samaa asennetta kuin lätkän maailmanmestaruudessa.

– Me emme voi mennä anteeksi pyydellen markkinoille. ”Sori, että mä teen maailman parhaita tuotteita”. On turha kuvitella, että meidän tuotteet ovat niin hyviä, että ne myyvät itse itseään. Vain vetämällä kohti maalia voi syntyä lisää maaleja, Peter Vesterbacka painottaa.

Teksti ja kuva:

Leo Kadieff

toimitus(at)yrittajat.fi