Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 87 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Äiti ja kaksi lasta odottaa Riihimäellä sijaitsevan Cafe Bar Tornin ovella hyvissä ajoin ennen ovien avaamista.

– Perinteenä on ollut, että olemme aina kesän ensimmäiset asiakkaat, äiti kertoo.

Yrittäjä Petri Härköselle päivä on merkittävä. Ravintolat saavat avata ovensa ensimmäisen kerran koronarajoitusten jälkeen. Vesitornin katolla sijaitseva terassi on monen kaupunkilaisen suosiossa.

– Maanantai ja puolipäivä, tähän aikaan moni on töissä. Illalla sitten selviää, miten ihmiset ovat liikkeellä, Härkönen kommentoi.

Hän pyörittää Riihimäellä myös toista ravintolaa, johon kuuluu selvästi isompi terassi. Myös se avautuu tänään.

Härkönen harmittelee, ettei viranomaisilta ole tullut yrittäjille selkeää ja tarkkaa tietopakettia, mitä kaikkea ravintoloiden on otettava huomioon avatessaan ovensa.

– Tiedonmurusia on ja niiden mukaan olemme laatineet ohjeita asiakkaille.

Katso videolta lisää yrittäjän tunnelmia!

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Helsinkiläinen Tapio Siivola ryhtyi charterveneilyä ja venetaksipalvelua tarjoavaksi yrittäjäksi. Tapio on the move Oy:llä on daycruiser- avovene, johon mahtuu seitsemän henkilöä. Vaikuttajamarkkinointia harjoittava Siivola on saanut nopeasti näkyvyyttä uudelle liikeidealle.

– Alkuperäinen idea tuli jo puoli vuotta sitten, jolloin ajatuksenani oli tarjota charter- ja piknikveneilyä kollegoille, ulkomaisille lentoyhtiöiden miehistölle Helsingin päässä. Olen hyvin verkostoitunut lentoalalla. Keväällä tilanne kääntyi päälaelleen, ja idea jalostui, kertoo Siivola.

Siivolan työnantaja oli Cityjetin suomalainen tytäryhtiö, joka haettiin konkurssiin huhtikuun lopussa.

Sesonkibisnestä

Työttömyydestä syntyi idea alkaa tehdä täysipäiväisesti yrittäjän hommia. Tapio on the move -youtube-kanava on keskittynyt 80-prosenttisesti lentämiseen.

– Aion laajentaa sitä muihin aihealueisiin. Minulla on viiden vuoden veneilykokemus, ja hankin vaadittavat luvat sekä koulutin itseäni lisää. Tämä on kausiluontoinen bisnes, joka alkaa syyskuun loppuun mennessä olla varmaan käsitelty.

Youtube-videoiden tekeminen alkoi harrastuksena vuonna 2015. Tapio Siivola teki vaikuttajamarkkinointia sosiaalisen median kanavissa ensin toiminimellä ja vuodesta 2018 osakeyhtiömuodossa. Siivolan Tapio on the move -kanavilla on 61 000 tilaajaa Youtubessa ja Instagramissa noin 8500 seuraajaa.

– Nyt alan laittaa isommin infoa firman olemassaolosta. Instagram oli hyvä paikka testata liikeideaa. Nettisivuilla olikin kahtena ensimmäisenä päivänä 1000 kävijää yhden päivityksen ansiosta. Sain myös palautetta, mihin suuntaan kehitän nettisivujani.

Kaupallisten sisältöjen tekeminen jatkuu. Siivolan mukaan isoimman yhteistyökumppanin, lentokenttäoperaattori Finavian, kanssa jo sovitut yhteistyöt, on haudattu tällä hetkellä.

Hyppy tuntemattomaan – Sisältömarkkinointiosaamisesta iso hyöty

Yrittäjä Siivola on tyytyväinen, että joitakin varauksia on jo tullut, vaikka hän ei ole vielä ehtinyt markkinoida muualla kuin Instagramissa. Sisältömarkkinoinnin saloihin perehtynyt lentokapteeni-yrittäjä on viime päivinä kuvannut markkinointimateriaalia ja ”hinkannut nettisivuja kuntoon”.

– Tarjoan avoveneellä parin tunnin veneilyretkiä. Asiakkaat voivat ottaa eväät mukaan piknik-periaatteella. Idea on se, että kaveriporukat pystyvät ottamaan charter-veneilyn, eikä hinta ole suinkaan 1000 euroa, niin kuin se luksusjahdilla on.

– Ensimmäistä kertaa elämässäni olen uudessa tilanteessa, jossa on tosi paljon kysymysmerkkejä. Se luo jännitysmomentin tekemiseen, mutta minulla on uskoa omaan tekemiseeni. Paukut ovat nyt tässä kesässä, syksyksi mietin seuraavaa liikeideaa.

Charterveneilyssä on paljon kysymysmerkkejä, joista yksi merkittävä on sää.

– Tämä on hyppy tuntemattomaan, mutta oli helppo lähteä yrittämään, sillä vene oli jo olemassa eikä firman tarvinnut tehdä investointeja.

Kuva: Tapio on the move Oy

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Hallitus kertoi tänään sopineensa yleisen kustannustuen ehdoista. Lakiesitys annetaan eduskunnalle torstaina 4. kesäkuuta. Yleisen kustannustuen myötä ELY-keskus ja Business Finland palaavat perustehtäviinsä. Niiden kautta haettavien kehittämistukien viimeinen hakupäivä on 8. kesäkuuta kello 16.15.

Hallituksen tavoite on vahvistaa kustannustuella yritysten maksuvalmiutta sekä pienentää konkurssiuhan alle joutuvien yritysten määrää. Torstaina annettava lakiesitys sisältää ehdotukset tuen tarkemmiksi kriteereiksi.

– Tähänastisilla yritystuilla on luotu siltaa yritysten liiketoiminnan kehittämiseen kriisin aikana, mutta nyt tukihaut on perusteltua sulkea kustannustuen myötä. Yrityksiä tukemalla vahvistamme osaltamme myös suomalaista työtä, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Myös Suomen Yrittäjien mukaan kustannustuki on ehdottomasti tarpeen.

– Hallituksen linjaamassa mallissa on hyviä aineksia. Moni yksityiskohta on vielä auki, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Hallitus ei ole kertonut, kuinka paljon tukea on saatavilla. Julkisuudessa on arvioitu, että tuki olisi laajuudeltaan noin puoli miljardia euroa. Jos tieto pitää paikkansa, kustannustuki uhkaa jäädä Yrittäjien arvion mukaan kooltaan riittämättömäksi, ja jättää tarpeen toimialakohtaisille tukiohjelmille.

Väliinputoajat täytyy minimoida

Hallituksen esityksessä on toimialakohtaisia rajoituksia. Lintilän mukaan niitä tarvitaan, jotta tuki kohdistuu mahdollisimman hyvin juuri koronasta kärsineisiin yrityksiin.

Suomen Yrittäjien mukaan toimialoja ei ole järkevää rajata pois.

– On esimerkiksi rakennusalan yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet ravintola- tai tapahtumarakentamiseen. Ne uhkaavat jäädä vaille sekä ravintola- että kustannustukea. Onneksi hallitus lupaa myös erillisväylän tällaisia yrityksiä varten, Pentikäinen sanoo. 

 Pois rajatuilla yrityksillä tulisi olla mahdollisuus hakea kustannustukea erillisväylän kautta.

– Tämä on tehtävä mahdollisimman joustavaksi, koska näiden yritysten määrä tulee olemaan merkittävä, Pentikäinen toteaa.

Nopeus ja helppous on tukihakemuksissa valttia. Prosessin täytyy olla myös läpinäkyvä. Niin sanottujen terveidenkin yritysten tilanne on heikentynyt.

– Väliinputoajien määrää on nyt syytä minimoida, pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Hän muistuttaa, että yritystukia ei jaeta kriisissä vain yritysten ja yrittäjien takia, vaan siksi, että yritykset pystyisivät vastakin tarjoamaan työtä ja rahoittamaan suomalaista hyvinvointimallia.

– Yritysten auttaminen pahimman yli on meidän kaikkien etu.

Suomen Yrittäjät kannustaa yrittäjiä edelleen hyödyntämään Business Finlandin ja ELY-keskuksen kautta haettavia kehittämisrahoja.

– Emme vielä tiedä tarkasti yleis- tai kustannustuen kriteereitä, mutta kannattaa varautua siihen, että se jää pettymyksen puolelle, Mikael Pentikäinen sanoi Yrittäjämedioiden jutussa viime viikolla.

Yksityiskohdat selvillä myöhemmin tällä viikolla

Yleisen kustannustuen osalta moni yksityiskohta on vielä vahvistamatta. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo tiedotteessaan, mitä tähän asti on suunniteltu.

Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden toimialan myynti on laskenut vähintään 10 prosenttia ja yrityksen oma liikevaihto on pudonnut vähintään 30 prosenttia vertailuajankohtaan nähden koronaviruksen vuoksi, tai yrityksellä on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia.

Tukeen oikeutetut toimialat määriteltäisiin erikseen valtioneuvoston asetuksessa kesäkuussa. Liikevaihdon lasku todettaisiin Verohallinnolle annetuista alv-ilmoituksista.

Toimialan huhtikuun 2020 ja yritysten huhti-toukokuun 2020 liikevaihtoa verrattaisiin huhti-kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon.

Tukea saisi yrityksen kiinteiden kustannusten ja palkkakustannusten perusteella. Tuen euromääräinen maksimi kahden kuukauden ajalta on vielä valmistelussa. Alle 2000 euron tukea ei maksettaisi.

Kustannustukea voisi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria tukia koronatilanteessa, mutta muut suorat tuet vähennettäisiin kustannustuesta. Ravintola-alan tuki ja kuntien myöntämä yksinyrittäjien koronatuki vähennettäisiin täysimääräisesti ja Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista otettaisiin huomioon 70 prosenttia.

Valtiokonttori voisi yrityksen osoittamista erityisen painavista, koronaviruspandemiaan liittyvistä syistä ottaa yrityksen hakemuksen käsittelyyn myös tilanteessa, jossa edellä kuvatut toimialaa koskevat ehdot täyttyvät ja muutoin sulkisivat yrityksen tuen ulkopuolelle.

Säännöksellä halutaan huomioida tilanteet, joissa lain pääsäännön mukaisesti tuen piiriin kuulumattomalle toimialalle jäävän yrityksen merkittävät taloudelliset ongelmat johtuisivat koronaviruspandemiasta. Tällaiseen yritykseen sovellettaisiin lakia muilta osin.

Lue myös Business Finlandin ja ELY-keskuksen kehittämisrahaa kannattaa hakea nyt – SY:n Pentikäinen yleistuesta: "Voi jäädä pettymyksen puolelle"

Yrittäjällä on viikko aikaa hakea kehittämisrahaa – Yleinen kustannustuki tulee, mutta yksityiskohdat ovat vielä valmistelussa

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Osakemarkkinoilla on vaadittu alkuvuoden aikana pitkää pinnaa. Eläkevarojaan sijoittavan yrittäjän kannalta tilanne on voinut olla erityisen stressaava.

– Jos on aikaisemmin sijoittanut osakemarkkinoille ja on ollut jonkinlainen sijoitussuunnitelma, nyt kannattaa pitäytyä siinä suunnitelmassa. Nyt on huono hetki tehdä hätiköityjä ratkaisuja, Pirkanmaan Osakesäästäjien puheenjohtaja Matti Hirvonen sanoo.

Koronakriisi romahdutti kurssit helmi–maaliskuussa. Sen jälkeen kurssitasot ovat toipuneet nopeasti. Hirvosen mukaan nousun taustalla on Yhdysvaltojen keskuspankin päätös markkinoiden tukemisesta.

Piensijoittajan kannalta tilanne on edelleen riskipitoinen.

– Jos nyt lähtee uutena sijoittajana mukaan, suosittelisin että ostoja tehdään hiljalleen, ei isoja määriä kerralla. Sopiva tahti on esimerkiksi kuukausittain tai joka toinen kuukausi. Osakkeiden arvostustaso ei ole vielä palautunut siihen, mitä se oli ennen pudotusta, mutta nyt ollaan samalla tasolla kuin vuosi sitten. Jos koronaepidemiassa tulee yllättäviä käänteitä, voidaan nähdä vielä voimakkaampi laskumarkkina kun mikä nähtiin keväällä, Hirvonen sanoo.

Suosituksena ETF- tai indeksirahasto

Tilanne on erikoinen, sillä samaan aikaan kun talouden näkymät ovat merkittävästi heikommat kuin vuosi sitten, osakemarkkinoilla uskoa tuntuu löytyvän. Taustalla ovat etenkin Yhdysvaltain keskuspankin massiiviset elvytyspaketit.

– Asiantuntijat ovat arvioineet, että maailmanlaajuinen bruttokansantuote laskisi useita prosentteja. Se voi indikoida, että näemme vielä uuden kurssirallin.

Hirvonen kehottaakin osakemarkkinoita seuraavia sijoittajia pitämään jonkin verran käteistä sivussa uutta markkinalaskua varten.

– Jos on osakemarkkinoilla pitkällä jänteellä ja sijoittaa säännöllisesti kuukausittain, tässä strategiassa on hyvä pysyä, koska pohjanoteerauksen ennustaminen on hyvin vaikeaa.

Jos sijoittajalla ei ole aikaa tai kiinnostusta perehtyä eri vaihtoehtoihin, Hirvonen suosittelee indeksirahastoja tai ETF-osuuksia. ETF on pörssinoteerattu rahasto, joka tarjoaa kuluiltaan edullisemman ja hajautetumman vaihtoehdon verrattuna yksittäisiin osakkeisiin.

– Indeksirahastoissa saa helposti hoidettua maantieteellisen hajautuksen, jolloin yksittäisissä osakkeissa voi keskittyä kotimaisiin yhtiöihin. Jos haluaa lähteä suoriin osakesijoituksiin, kannattaa aloittaa kotimaisista osakkeista ja laajentaa kokemuksen myötä ulkomaalaisiin, Hirvonen opastaa.

Kuluihin kannattaa kiinnittää huomiota myös sijoitettaessa osakerahastoihin. Useissa rahastoissa hallinnointikulut juoksevat, vaikka kauppaa ei käydä. Hirvosen mukaan rahaston kuluja voi pitää edullisina, jos kulut jäävät alle prosenttiin.

"Korkea riski sijoittaa yhteen yhtiöön"

Sijoituspalveluyhtiö Front Capitalin hallituksen puheenjohtaja Hannu Kananen muistuttaa, että tilanne osakemarkkinoilla ei rauhoitu lähiaikoina.

– Lähtökohta on se, että on nyt iso joukko epävarmuutta lisänneitä asioita, mutta toisaalta lähitulevaisuuden kehityksen osalta positiivisiakin odotuksia. Tosiasia on, että olemme hyvin riskipitoisessa ympäristössä niin pitkään, kunnes rokote valmistuu.

Kanasen mukaan sijoittajan ei tarvitse olla kovin huolissaan, jos sijoitushorisontti on riittävän pitkä.

– Tällä hetkellä varsinkin osakesijoittamisessa ollaan erikoisessa tilanteessa. Osakemarkkina näyttäisi olevan nyt sitä mieltä, että terveysriski ei realisoidu ja että talouteen liittyvät epävarmuudet hälvenevät nopeasti.

Piensijoittajalle ja eläkevaroja sijoittavalle Kananen suosittelee Hirvosen tavoin indeksirahastoja.

– Jo lain määräysten puolesta rahastoissa on hajautuspakko. Se on hyvä asia piensijoittajan kannalta. Indeksirahastoissa on aina tarjolla  valitun markkinan koostumus. Nykyisessä sijoitusympäristössä on aina korkea riski sijoittaa yksittäiseen yhtiöön. Kenelläkään ei ole mielikuvaa siitä, miten yritys selviää poikkeustilanteessa. Lisäksi, jos vielä pystyy hajauttamaan sijoittamista kustannustehokkaasti ajallisesti, on todennäköisesti tekemässä pitkällä aikavälillä hyviä sijoituksia, Kananen muistuttaa.

Hajautettua sijoittamista noudattavan ei Kanasen mukaan tarvitse kuin luottaa siihen, että pitkällä aikavälillä osakesijoittaminen on ollut hyvä valinta.

Koronakriisi on kohdellut varsin eri tavoin eri toimialoja. Tämä kannattaa huomioida mahdollisuuksien mukaan sijoituspäätöksissä.

– Moni toimiala on hyötynyt merkittävästi koronatilanteesta. Silloin ei voi olla varma, onko arvonnousua ollut jo liikaa. Hyötyjiä ovat teknologiapainotteiset palvelutoimijat kuten Google, Facebook, ja Netflix. Niihin sijoittaminen on haasteellista, koska emme tiedä, onko osakkeissa edelleen nousuvaraa. Helpompaa on sanoa, että epävarmuustekijöiden takia on syytä edelleen välttää matkailua, ilmailua ja hotellialaa. Jälkimmäinen kärsii pitkään, jos yritysmatkailu muuttuu pysyvästi.

Jos eläkevuodet lähestyvät, miten kannattaa toimia?

Jos yrittäjä on sijoittanut pitkään osakemarkkinoille mielessään rahallisesti turvatut eläkevuodet, nyt kannattaa Kanasen mukaan olla tarkkana.

– Jos työuraa on jäljellä esimerkiksi viisi vuotta ja sijoituksissa on merkittävä potti, vähentäisin osakeriskiä nyt kun markkina on toipunut. Tilanne voi kääntyä vielä päälaelleen. Jos rahoille on tarvetta viiden vuoden päästä, kannattaa aidosti miettiä, onko syytä kantaa riskiä edelleen.

Kananen muistuttaa, että iso osa sijoittajista odottaa merkittävää korjausliikettä alaspäin lähiaikoina.

– Monen mielestä markkinat ovat toipuneet jo liikaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Vaikka koko maailma pysähtyisi, kansainvälistymispyrkimysten ei tarvitse pysähtyä. Tämän todistavat tamperelaiset Silverbucket-ohjelmistotalo sekä viestintäalan yritys Vetter Communications, jotka yhdessä vievät Silverbucketin projektiliiketoiminnan resursointityökalua ja tuntikirjausjärjestelmää Yhdysvaltojen markkinoille.

– Projektiliiketoiminnan resursointityökalua olemme kehittäneet koko yrityksen historian ajan. Vuoden alusta julkistimme Actually-tuntikirjausjärjestelmän, joita on markkinoilla paljon, mutta valttimme on käytettävyys ja hinta. Resursointityökaluja on vähemmän ja nekin kankeita, hallituksen puheenjohtaja Toni Uimonen sanoo.

Vetter Communications lähti mukaan edistämään laajentumista Yhdysvaltoihin ja on rakentanut sitä varten yhteistyötä Nebraska University at Kearney -yliopiston kanssa. Sen IDEA-liiketalousohjelma pyrkii sitomaan opiskelijoitaan aitoihin kansainvälisiin liiketalouden projekteihin.

– Halusimme sellaiselle markkinalle, joka ei ole suurin, vaikein ja kilpailluin Yhdysvalloissa. Olemme vielä opettelemassa, Uimonen kertoo.

Verkosto avuksi yliopistosta

Yhteistyökumppanit uskovat, että Nebraskan maantieteellinen sijainti mahdollistaa laajenemisen Yhdysvalloissa joka ilmansuuntaan. Yhteistyö yliopiston kanssa antaa apua paikallistasolla ja avaa ovia nuorten kautta moneen suuntaan.

– Ihan yksin maailmalle lähteminen on vähintäänkin vaikeaa. Siksi on ilo olla rakentamassa Silverbucketin laajentumista Yhdysvaltoihin. Tässä kohtaa agenttitoiminta ei ole vielä ajankohtaista, Vetter Communicationsin toimitusjohtaja Jutta Vetter sanoo.

Yliopiston kanssa intressit kohtasivat ja molemmat hyötyvät, kun opiskelija pääsee tutustumaan projekteihin maailmalla.

– On helpompi hoitaa kokonaisvaltaisesti viestintää, kun on apuna verkosto, joka tuntee markkinan ja voi kaivaa siitä lisätietoa. Saamme näin rakennettua juuri oikeanlaisen viestintäkulman, ja viestintä rakennetaan nimenomaan osaksi myyntitoimintoja. Pelkkä kielitaito ei ikinä riitä kansainvälistymiseen, Vetter sanoo.

Ei pakko matkustaa

Koronakriisi heitti toki kapuloita suunnitelmien rattaisiin. Projektiin sitoutuneen opiskelijan, Madison Dimmitin, piti tulla Vetter Communicationsin ja Silverbucketin isännöiminä Suomeen ja Tampereelle tutustumaan suomalaiseen työelämään. Se ei tietenkään toteutunut.

Vuoden alusta alkanut yhteistyö piti kestää vuoden loppuun, mutta se jatkunee ensi vuodelle. Dimmit pääsee toivottavasti Suomeen ensi keväänä, jos ei jo syksyllä.

– Olemme tottuneet ajattelemaan, että täytyy matkustaa. Etäratkaisu ei korvaa lähikontaktia, mutta nyt on osoitettu, että kansainvälistyminen onnistuu etänäkin, Vetter sanoo.

Myös Dimmit on yhteistyöstä mielissään.

– Pääsen työskentelemään osana kansainvälisten yrittäjien asiantuntijatiimiä, joten opin paljon kansainvälisestä it-teknologiasta, kaupankäynnistä ja viestinnästä. Saan nostetta urani edistämiseen jopa korona-ajan keskellä, Dimmit sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Burgeriketjun omistaja Akseli Herlevi näkee kriisin olevan hyvä mahdollisuus erottautua muista.

– Kriisin keskellä monet tekevät pelkoon tai paniikkiin perustuvia ratkaisuja, silloin voi olla hyvä itse tehdä järkeen perustuvia päätöksiä. Yleensä pienellä erottumisella on tapana olla vaikutusta kassavirtaan.

Naughty BRGR -ketjun tavoitteena on ollut kriisistä selviytyminen, kaikki toiminta ei ole ollut ”kovin kannattavaa”. Ketjun liikevaihto on vuoden alusta lähtien pienentynyt yli puolella budjetoidusta. Noutoruoan osuus liikevaihdosta oli ennen kriisiä 20 prosenttia.

– Olemme tehostaneet toimituskanavia ja otimme Foodoran mukaan Woltin rinnalle kotiinkuljetuksiin. Toimitusmyyntisovellukset korostavat niitä yrityksiä, jotka ovat korkealla rankingissä. Tästä on ollut hyötyä.

Ketjulla on myös oma kännykkäsovellus, jolla voi tilata ja maksaa. Reilun vuoden käytössä ollut sovellus on toiminut hyvin koronakriisin aikana, kun vältellään ylimääräisiä kontakteja.

Burgeriketju on löytänyt kriisitilanteessakin uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Akseli Herlevin ravintolayrittäjäura lähti liikkeelle voitosta Top Chef -tv-ohjelmassa vuonna 2011. Naughty BRGR perustettiin vuonna 2015.

Nyt koronan suljettua ravintoloiden salitoiminnan kahdeksi kuukaudeksi innovatiivisuutta on todella tarvittu.

– Vertauskuvallisesti sen sijaan, että olisimme iso tankkerilaiva, teemme pienellä veneellä iskuja ja kokeilemme, jos joku toimii. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia kokeilemalla olemme löytäneet tuotteita ja palveluita, jotka ovat tehneet kauppansa hyvin.

Eilen useissa lehtijutuissa nostettiin esiin ravintola-alan sijoittuminen sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Tämä kirvoitti keskustelua, ettei STM ymmärrä liiketoimintaa ja ministeriön näkökulma painottuu vastuulliseen anniskeluun.

– Ei kaikkea vastuuta voi viranhaltijalle vierittää. Minä pyrin mieluummin pitämään omasta yrityksestä huolta. Me olemme löytäneet tässäkin tilanteessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, sillä en uskonut siihen, että pitäisi odottaa koronan jälkeistä aikaa. Päättelin, että post-korona aika on jo nyt, eli uusi normaali, Herlevi toteaa.

Herlevi uskoo, että ravintolatasoisen ruuan segmentti tulee kasvamaan ruokakaupoissa. Hampurilaistuotteiden myynti K-kaupoissa oli saanut alkunsa jo pari vuotta sitten, kun myynnissä on ollut Naughty BRGR:n sämpylöitä, pihvejä ja kastikkeita.

– Pilotoimme ravintola-annosten myyntiä muutaman K-kaupan kanssa. Nyt niitä on saatavilla ympäri Suomen. Tässä auttoi, kun tunsimme K-kaupasta ihmisiä entuudestaan.

Nykyisin kaupoissa myytävät burgerit tehdään alihankintana.

Herlevi: ”Ravintolatuen määrä näyttäisi olevan naurettavan pieni”

Ravintolatuen mahdollistava laki tulee voimaan 5. kesäkuuta, jolloin ohjeet hyvityksen tai tuen saamiseksi julkaistaan KEHA-keskuksen verkkosivuilla. Hyvitys suoritetaan yrityksille pääosin ilman hakemusta joukkomaksatuksena Verohallinnolta saatavien yrityskohtaisten arvonlisäverotietojen perusteella. Uudelleentyöllistämistukea varten yrittäjän pitää täyttää sähköinen hakemus. Lue lisää tästä.

– On hyvä ajatus, että ravintoloita tuetaan, sen avulla ihmiset voisivat säilyttää työpaikkansa. Kaavailtu tuen määrä on ollut naurettava, ehkä siitä hetkellisesti on jotain apua, mutta mittakaava ei ole oikea. Ravintola-ala työllistää 100 000 ihmistä, Akseli Herlevi miettii.

Ravintolaketju työllistää kahdeksassa ravintolassa vähän ale 100 henkilöä.

– Lomautimme yli puolet henkilöstöstä heti koronan ensivaikutusten aikaan, kun ei ollut indikaatiota kriisin kestosta. Nyt pääkaupunkiseudulla kaikki ovat töissä ja maakunnissakin iso osa työntekijöistä.

Kotiinkuljetukset ovat olleet kasvussa, mutta kuljetusliikkeiden provisiot syövät kannattavuutta – SY kannattaa höllennyksiä asiakasmäärärajoitteeseen

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkulan mielestä ravintoloille pitäisi sallia isompi määrä asiakaspaikkoja kuin tämänhetkinen rajoitus, joka on puolet kapasiteetista.

– Ravintoloilla on yleinen velvollisuus huolehtia hygieniasta ja lisäksi on oltava näkyvä mahdollisuus käsienpesuun sekä desinfiointiin. Ravintoloilla on myös velvollisuus järjestää tilansa ja kalusteensa niin, että virus ei pääse leviämään. Ruuhkaa tai tungosta ei saa syntyä. Ravintoloille asetettu yleinen velvollisuus on nähdäkseni riittävä eikä sen lisäksi enää pitäisi rajoittaa asiakaspaikkoja tiukasti puoleen normaalista, koska jokainen ravintola on erilainen.

Yrittäjäjärjestön mielestä höllennyksiä rajoituksiin on tehtävä välittömästi, kun tautitilanne sen mahdollistaa.

Eilistä päivää oli ravintoloissa kovasti odotettu. Ravintolat saivat jälleen avata salitoiminnan, tosin puolella normaalista kapasiteetista.

– Vaikka nouto- ja kotiinkuljetusmyynti on ollut kovassa kasvussa, se ei ole ollut kovin kannattavaa. Kuljetusliikkeillä on isot provisiotasot, ja kannattavuutemme tuhoutuu siinä samalla. Sen on sietänyt, kun nyt on pakko.

Salitoimintaa on valmisteltu avaamista varten niin, että pöytämääriä on harvennettu ja pleksejä on asennettu ravintoloihin. Kaikkiin ketjun ravintoloihin on tulossa ilmanpuhdistin, joka puhdistaa ravintolan sisäilmaa epäpuhtauksista.

– Kunnianhimoinen tavoitteemme on kasvattaa Naughty BRGR:n liikevaihto yli kymmeneen miljoonaan euroon, josta noin kolmasosa tehdään Helsingin ja Espoon uusissa ravintoloissa.

Vuonna 2019 ketjun liikevaihto oli 7,8 miljoonaa euroa.

Kuva: Julius Konttinen / Naughty BRGR

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Ilmoittaudu webinaariin: Suomen Yrittäjät järjestää infon ravintolatuesta yhteistyössä TEM:n kanssa 10.6.2020 klo 12.30 alkaen. Tarkemmat tiedot löytyvät piakkoin koulutuskalenterista.

Yrittäjämedioiden lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantaina ja tiistain aikana klo 16 mennessä rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 237 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjän podcastin uusimmassa jaksossa motivaatiokouluttaja Shani Livson kertoo motivaation merkityksestä muun muassa orgainsointikykyyn, itsensä johtamiseen ja yksin työskentelemiseen.

Livsonin mukaan itsensä motivoiminen ei ole kiinni motivaation puuttumisesta.

– Me voimme luulla, että meiltä puuttuu motivaatiota. Kaikilla motivaatio kuitenkin on, se vaan pitää tunnistaa ja löytää, Livson sanoo.

Osa ihmisistä kaipaa itsensä motivoimiseen sosiaalisia kontakteja, jotka ovat saattaneet ollas korona-arjessa vähissä. Livson huomauttaa, että esimerkiksi hänen kohdallaan sosiaalisilla kontakteilla on ratkaiseva merkitys yrityksen johtamiseen.

– Motivaatiota tulisi löytää paitsi työstä, myös muilta elämän osa-alueilta. On yksilöllistä, mikä on kullekin paras tapa.

Jakson loppupuolella tavataan riihimäkeläinen ravintolayrittäjä Petri Härkönen, jonka kevät on kulunut epätietoisuudessa tulevasta. Härkönen avasi terassiravintolansa monen muun yrittäjän tavoin tämän viikon maanantaina.

Kuuntele Yrittäjän podcast Supla-palvelusta! Jaksot ovat kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Googlen podcast-palvelussa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Koronakriisin hoitoon liittyvä lisäbudjetti nostaa valtion velanoton tänä vuonna lähes 19 miljardiin. Yrittäjät on huolissaan velkaantumisen kasvutahdista.

– Kyseessä on erittäin vakava velkamäärä, etenkin kun EU:n kautta velkaannutaan lisää. Elämme vahvasti tulevien sukupolvien piikkiin. Tätä laskua maksetaan luottokortilla, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Pentikäinen odotti hallitukselta voimakkaampaa linjausta rakenteellisista muutoksista. Niiden tarvetta painotettiin hallituksen kannanotossa, mutta konkreettiset toimenpiteet jäivät vielä avoimiksi.

– Suu puhuu yhtä ja kädet tekevät toista. Kestävyysvajeen hoitaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia. Nyt on sellainen pelko, että  tilapäiset menolisäykset jäävät pysyviksi. Se tarkoittaisi merkittävää veronkorotusten riskiä. Sellaiseen Suomella ei ole varaa. Veronkorotukset leikkaisivat taloudellista toimeliaisuutta ja yritysten toimintaedellytyksiä.

Pentikäinen ei ole mielissään siitä, että hallitus lykkää rakenteellisia toimenpiteitä tulevaisuuteen.

– Se ei ole vastuullista politiikkaa.

Hän olisi kaivannut selkeitä suuntaviivoja muun muassa paikallisen sopimisen lisäämiseen, lomautuskäytäntöjen joustavoittamiseen, nuorten oppisopimusten helpottamiseen ja ansioturvan uudistamiseen siten, että kaikki maksajat pääsisivät sen piiriin. Lisäksi Pentikäinen toivoo, että syksyllä käynnistyneet työllisyystyöryhmät jatkaisivat työtä työllisyyttä lisäävien toimien puolesta.

– Nyt työllisyysryhmät miettivät enemmän työllisyyttä heikentäviä kuin lisääviä toimia.

Kiitosta hallituksen lisätalousarvio saa siitä, että yrittäjän työttömyysturvan määräaikaa jatketaan muiden kriisiajan määräaikaisten työlakimuutosten rinnalla.

– Tämä on reilu ja oikea linjaus, Pentikäinen sanoo.

"Liikennehankkeissa tarvitaan priorisointia"

Hallituksen lisätalousarviossa on lähes kahden miljardin euron kestävän liikenteen paketti, johon kuuluu muun muassa tie- ja raideliikenteen kehittämishankkeita. Pelkästään raide- ja ratikkainvestointien osuus on yli 600 miljoonaa euroa. Tavoitteena on lisätä päästötöntä liikennettä. Joukkoliikennettä tuetaan muun muassa satsauksilla digitalisaation edistämiseen.  

– Liikenneinfraan ja koulutukseen pitää panostaa. Samalla on sanottava, että otamme velkaa vaarallista tahtia ja rahaa menee myös kohteisiin, jotka eivät ole välttämättömiä, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

– On järkevää aloittaa infrahankkeita, mutta niissäkin on syytä tehdä priorisointia.

Kustannustuessa 200-300 miljoonan vaje

Hallituksen on määrä julkistaa tällä viikolla uutta kustannustukea koskeva lakiesitys. Lisäbudjetin yhteydessä hallitus kertoi, että kustannustukeen varataan 300 miljoonaa.

Kuismanen pitää summaa vahvasti alimitoitettuna.

– Yritysten tilanne uhkaa monella alalla vaikeutua, kun myös vientiteollisuuden ongelmat syvenevät. Kustannustukea tarvitaan enemmän, jotta tuki riittää auttamaan yrityksiä pahimman yli ja säilyttämään työpaikkoja. Summasta puuttuu ainakin 200-300 miljoonaa.

Lisää rahaa tarvitaan etenkin siksi, että Business Finland- ja Ely-tukien "putki" katkeaa lähiaikoina.

– On paljon yrityksiä, joiden tase ja tilanne on ollut terve vielä maalis-huhtikuun aikana ja jotka ovat sinnitelleet omilla puskureillaan. Nyt kun kassatilanne näissä yrityksissä on heikentynyt, on tärkeää, että ne saavat tukea. Tilanne, jossa kehittämistukiputki katkaistaan, ei ole kansantalouden kannalta hyvä.

Taustalla on hallituksen halukkuus palauttaa Business Finlandin ja Ely-keskusten rooli niiden alkuperäiseen toimintaan. Työn alla oleva kustannustuki tulee korvaamaan kehittämistuet. Kuismasen mukaan järjestys on nurinkurinen.

– Suomen yrittäjien näkemys on ollut koko ajan se, että olisi pitänyt aloittaa kustannustuella ja jatkaa kehittämistuella. Nyt monella yrityksellä on sellainen ongelma, että yritys on hakenut selvittämistukea ja tehnyt huolellista selvitystyötä. Nyt kun tuki katkeaa, voi tulla kiire ja se voi näkyä hakemuksen tasossa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Viimeisen 12 kuukauden aikana 29 000 suomalaisyritystä on joutunut toteutuneen identiteettivarkauden uhriksi. Tieto käy ilmi vakuutuspalveluyhtiö mySafetyn teettämästä identiteettivarkauksia koskevasta kyselytutkimuksesta. Sen mukaan identiteettivarkausyrityksen kohteeksi on joutunut samalla aikajaksolla joka viides yritys. Luku on neljä prosenttiyksikköä viime vuotista korkeampi.

Lähes joka neljäs suomalaisorganisaatioista kertoi olevansa identiteettivarkausyrityksen kohteena vähintään kerran kuussa. Noin kolmannes yrityksistä ilmoitti joutuneensa identiteettivarkausyrityksen kohteeksi vähintään kerran tai muutaman kerran vuodessa. 

Identiteettivarkauden uhreja oli suhteessa eniten keskisuurissa, 50–250 henkeä työllistävissä organisaatioissa. Lähes joka neljäs keskisuurista yrityksistä on jossakin vaiheessa joutunut identiteettivarkauden uhriksi. 

– Identiteettivarkausyrityksen kohdistaminen yrityksiin on varkaille houkuttelevaa, koska tapausten selvittäminen vaatii resursseja ja varkausyrityksiä on niin paljon. Tämän takia suuri osa jätetään huomioimatta. Varkaille koituu harvoin seuraamuksia, mySafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund kertoo yhtiön tiedotteessa.

Identiteettivarkauksista on yrityksen mukaan tullut osa järjestäytynyttä rikollisuutta. Niiden monistaminen digitaalisessa ympäristössä on lähes ilmaista. Myös kiinnijäämisen riski on maailmanlaajuisesti lähes olematon erityisesti niissä tapauksissa, joissa rikoksen yritys epäonnistuu.

Identiteettinsä menettäneistä yrityksistä kolmannes ilmoitti varkauden aiheuttaneen taloudellisten menetysten ohella myös resurssien käyttöön liittyviä menetyksiä.

Yleisimpiä huijauslaskut ja toimitusjohtajahuijaukset

Poliisille identiteettirikokset ovat poikkeuksellisen vaikea ja aikaa vievä rikostyyppi. Se näkyy yritysten passiivisuutena tehdä varkausyrityksistä rikosilmoituksia. Suomalaisyrityksistä harvempi kuin neljä kymmenestä ilmoittaa identiteettivarkaudesta poliisille ja lähes kolmannes myöntää, etteivät ne juurikaan luota poliisin kykyyn ja resursseihin ratkaista niihin kohdistunutta identiteettirikosta.

Tutkimuksen mukaan joka viides yritys ilmoitti arvioineensa riskit. Niihin sisältyvät identiteettivarkauksiin liittyvien riskien kartoitus ja toimintaohjeet petosrikoksien suojautumisen varalta. Suomalaisyritykset ovat tutkimuksen mukaan aiempaa enemmän huolissaan identiteettirikoksista.

Yrityksiin kohdistuvista identiteettivarkauksista yleisimpiä ovat edelleen huijauslaskut sekä toimitusjohtajahuijaukset, joissa varas pyytää yrityksen johtohenkilön nimissä salasanoja tai maksusuoritusta. 

Tietojenkalasteluviestit ovat mySafetyn mukaan yleistyneet edellisen 12 kuukauden aikana. Tietojen kalastelu tarkoittaa sitä, että ihmisiä yritetään huijata antamaan salassa pidettäviä henkilökohtaisia tai yritystietoja teksti- tai sähköpostiviestin välityksellä. Lähes joka kolmas identiteettivarkaus tehtiin tutkimusjaksolla tietojenkalasteluviestien avulla.

Vinkit identiteettivarkauksilta suojautumiseen

- Varmista it-järjestelmien tietoturvan ajantasaisuus ja päivitykset.

- Pidä huolta henkilökunnan osaamisestam ja päivitä sitä säännöllisesti. Tietoturva-asioista on hyvä keskustella koko henkilökunnan, myös kesätyöntekijöiden ja sijaisten kanssa.

- Salasanojen tulee olla turvallisia. Salasanan on hyvä olla vähintään 8 merkkiä pitkä sekä sisältää isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä. Salasana tulee vaihtaa tarpeeksi usein.

- Työntekijä ei saa käyttää samaa salasanaa kaikissa yrityksen järjestelmissä, eikä käyttää samaa salasanaa omissa henkilökohtaisissa sosiaalisen median tileissään.

- Yrityksessä tulee sopia sisäisesti toimintaohjeet tilanteeseen, jossa kohdataan identiteettivarkausyritys, kuten epäilyttävä tietojenkalastusyritys (puhelut, sähköpostit jne.). Tietojenkalasteluyritykset välitetään it-tuelle tiedoksi. Erityisesti silloin kun yrityksen päättäjät ovat esillä mediassa, identiteettivarkaat nappaavat näistä kiinni ja huijausviestit saattavat lisääntyä. 

- Laskujen käsittelyprosessin tulee olla selkeä eikä mielellään pelkästään yhden henkilön varassa.

- Harkitse tietojen luovuttamista aina tarkkaan. Esimerkiksi poliisi ei koskaan kysy ihmisten henkilötietoja sähköpostilla eikä it-tukihenkilö puhelimessa tietojärjestelmän käyttäjän tunnuksia ja salasanoja. Pankki ei lähetä sähköposteja tai soita asiakkailleen ja kysy heidän tunnuslukujaan ja salasanojaan. Tietoa eri viranomaisten ja organisaatioiden tavoista hankkia tietoa löytyy näiden tahojen nettisivuilta.

Kuinka tunnistat ja torjut yleisimmät huijaukset? Lataa Yrittäjien opas!

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

– Verkkosivut, joista tietoa pitää hakea, ovat sekavia ja vastauksia on vaikea löytää. Jos en olisi Suomen Yrittäjien maahan muuttaneiden yrittäjien verkoston johtoryhmässä, en olisi saanut sitä tietoa, mitä tarvitsen, hammaslääkäri Thomas Thottungal kiteyttää maahan muuttaneiden yrittäjien erityisongelmaa koronakriisissä.

Koronakriisi on vaikuttanut raskaasti lähes kaikkien yritysten toimintaan. Maahan muuttaneita yrittäjiä kriisi on koetellut erityisen rajusti. Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien kyselystä, joka tehtiin huhti-toukokuun vaihteessa.

Intialaistaustainen Thottungal on asunut Suomessa vuodesta 1998, osaa suomea sujuvasti ja tuntee suomalaisen järjestelmän hyvin. Hänellä on oma klinikka Helsingin keskustassa. Silti tiedon löytäminen koronakriisissä on ollut vaikeaa.

– Apua on tullut myös Suomen hammaslääkäriliitosta. Olen yrittänyt auttaa muita ulkomailta muuttaneita yrittäjiä, Thottungal kertoo.

Suomen Yrittäjien kyselyyn vastasi 113 yrittäjää. Suomessa on noin 10 000 muualta muuttanutta yrittäjää, eli kysely tavoitti heistä yli prosentin.

Maahan muuttaneista yrittäjistä 92 prosenttia kokee, että koronakriisi on vaikeuttanut heidän tilannettaan yrittäjinä. Myynti on laskenut 62 prosentilla. Työttömyysturvaa on hakenut tai aikoo hakea 29 prosenttia vastaajista. Yleinen hyvinvointi jakautuu puoliksi, sillä 38 prosenttia voi kohtalaisen hyvin ja 38 prosenttia todella huonosti.

– Koronakriisi on vaikea lähes kaikille yrittäjille, mutta etenkin niille, jotka eivät puhu sujuvaa suomea tai ruotsia sekä toimivat alalla, johon korona on iskenyt erityisen kovasti, verkostopäällikkö Aicha Manai Suomen Yrittäjistä tulkitsee tuloksia.

Koronatietoa eri kielillä löytyy täältä.

Lue myösMaahanmuuttajayrittäjät ovat verkostojensa varassa – Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjien aktiivit tekivät somevideoita eri kielillä

Kieli ei saa olla este yrityksen kehittämiselle

Manain mukaan kielitaidon puute vaikeuttaa esimerkiksi tukihakemuksien täyttämistä sekä tiedon ja neuvonnan vastaanottamista.

– Maksujärjestelyt, suorat tuet ja kehittämisrahoitukset ovat osa suurta kokonaisuutta, jonka varaan rakennamme aikakautta koronan jälkeen. Maahan muuttaneiden yrittäjien kohdalla kielen ei tulla olla este yrityksen kehittämiselle. On hienoa, että monet tahot ovat panostaneet moni- ja selkokieliseen viestintään. Se ei ole keneltäkään pois vaan päinvastoin lisää monien yrittäjien selviytymiskykyä.

Maahan muuttaneiden yrittäjien yrityksissä työskentelee yli 30 000 ihmistä.

– On tärkeää, että pidämme huolen siitä, että näillä ihmisillä on jatkossakin työpaikka ja yritykset välttävät konkurssiaallon, Manai sanoo. 

Tarvittavia toimenpiteitä selviämiseen

Thottungal haki rahoitusta Business Finlandista, työttömyystukea sekä pankkilainaa. Epäselvyyksiltä ei vältytty.

– Luulin, että tukirahaa voisi käyttää juokseviin kuluihin, joten hain vain 10 000 euroa, koska ajattelin, että sen verran tarvitsen. Jos en olisi maininnut digitalisoimishankettani, jonka toteutan klinikalla, en olisi saanut mitään. Työttömyyskorvauskin leikkaantui, kun en tiennyt, että palkkaa ei saa nostaa yli 300 euroa tai tuki puolittuu. Verojen jälkeen minulle jäi siitä 250 euroa, Thottungal sanoo.

Noin 500 eurolla ei Helsingissä elä, joten hän kääntyi pankin puoleen. Siellä pyydettiin takauksia 10 000 -15 000 euron lainaan, ja sellaisten etsimiseen Thottungalilla ei ollut aikaa.

– Kahdeksan viikon jälkeen otin yhteyttä vakituisiin asiakkaisiin ja kerroin, että olen palannut töihin. Tein palvelusetelin kautta kiireellisiä potilastapauksia myös silloin, kun klinikka oli muuten suljettu. Nyt toiminta on 30 prosenttia normaalista. Asiakkaat ovat siirtäneet tavallisia ylläpitokäyntejä syksyyn, eli toiminta ei ole palautunut normaaliksi, Thottungal kertoo.

Menetyksiä monessa suhteessa

Suomen Yrittäjien kyselyyn vastanneista yrittäjistä 34 prosentilla myynti oli puolittunut, 21 prosentilla myynti oli laskenut 10–30 prosenttia ja 20 prosentilla 30–50 prosenttia. Myynti oli lakannut kokonaan 20 prosentilla. Ainoastaan seitsemän prosenttia vastaajista uskoi liikevaihtonsa kasvavan seuraavan kahden viikon sisään. 

Vaikka myynti laski rajusti, yli puolet työllistävistä maahan muuttaneista yrittäjistä ei ollut lomauttanut tai irtisanonut työntekijöitään. 62 prosenttia ei ollut neuvotellut pankkinsa kanssa esimerkiksi lainakysymyksistä.

Maahan muuttaneiden yritykset keskittyvät palvelualoille. Tukku- ja vähittäiskaupan osuus maahan muuttaneiden yrityksistä on yli neljännes. Yrityksiä on paljon myös kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. 

– Juuri näihin toimialoihin korona iski heti. Ei siis ihme, että lähes 70 prosentilla myynti laski ja joka viidennes pelkää pahinta, eli yritystoiminnan lopettamista tai konkurssia, Manai sanoo.

Maahan muuttaneiden yrittäjien osuus on kasvanut myös vientialalla, joka on koronakriisista kärsineiden joukossa.  

Oma lukunsa on hyvinvointi, sillä 38 prosenttia vastaajista kertoi voivansa todella huonosti. Ainoastaan kolme prosenttia vastasi voivansa paremmin kuin koskaan.

– Kaukana synnyinmaastaan elävien yrittäjien mahdollisuudet tavata omia perheenjäseniään tai saada esimerkiksi puolisoaan tai lapsiaan Suomeen ovat vaikeutuneet koronakriisin aikana huomattavasti ja tämä heijastuu auttamatta myös yrittäjien henkiseen hyvinvointiin, Manai huomauttaa.

Kriisiin etujoukoissa

Yritystoiminnan pyörittämisessä Thottungalin etu on ollut ammatti, jonka kansainvälisistä verkostoista tihkui tietoa koronaviruksen vakavuudesta jo ennen kuin Suomessa noteerattiin koko uhkaa.

– Käyn kurssia Lontoossa, ja sen yhteydessä italialaiset ystäväni kertoivat tilanteen vakavuudesta. Omalla klinikallani työskentelee osa-aikainen hammaslääkäri, joka toimii myös julkisella puolella. Sitä kautta kuulin, missä Suomessa mennään. Terveysviranomaisilta ei tullut meille selkeitä ohjeita tai käskyjä, vain suosituksia, Thottungal sanoo.

Tuttujensa suosituksesta Thottungal sulki klinikkansa jo 16.3., ehkä ensimmäisenä hammaslääkäreistä Suomessa, koska ei voinut riskeerata potilaidensa tai omaa terveyttään. Hän myös työllistää kaksi täyspäiväistä hammaslääkäriä ja kaksi hammashoitajaa sekä osa-aikaisen hammaslääkärin.

– Olen pienyrittäjä ja jos minulle tapahtuu jotain, koko klinikka menee nurin, Thottungal sanoo.

Katso kyselyn tulokset täältä. 

Corona Survey in english

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Ravintolatuen maksamisesta vastaa ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus). Se julkaisee ohjeet tuen hakemiseen verkkosivuillaan 5. kesäkuuta. Hakukanavat aukeavat samana päivänä.

Osa yrityksistä saa tukea niin sanotulla joukkomaksatuksella, jolloin yrityksen ei tarvitse hakea tukea erikseen. Hyvityksen määrä lasketaan Verohallinnolta saatavien tietojen perusteella. Yrityksille, joita ei voida ottaa mukaan joukkomaksatukseen, hyvitys myönnetään hakemuksesta.

Hyvitys maksetaan kahdessa erässä yrityksille, joille se suoritetaan joukkomaksatuksena. Ensimmäinen erä maksetaan työ- ja elinkeinoministeriön mukaan "mahdollisimman nopeasti". Loppuerä hyvityksestä pyritään maksamaan kesäkuun loppupuolella.

Hyvityksen määrään eivät vaikuta yrityksen saamat muut tuet. Tukien mahdollista yhteensovittamista arvioidaan erikseen.

1000 euroa tukea työntekijää kohden

Ravintoloiden tuen mallissa on kaksi osaa. Toinen osa tukee yrityksiä työllistämisessä ja toisella osalla hyvitetään toiminnan rajoituksia ja tuetaan yrityksiä joustamattomien kustannusten hoitamisessa.

Hyvityksen määrään vaikuttaa se, kuinka paljon yrityksen myynti on kuluvan vuoden huhtikuussa laskenut verrattuna vuoden 2019 huhti-toukokuun tai vuoden 2020 tammi-helmikuun keskimääräiseen myyntiin. Vertailujaksoksi valitaan automaattisesti yrityksen kannalta edullisempi jakso. Hyvitys on enintään 15 prosenttia myynnin laskusta ja enimmillään 500 000 euroa.

Uudelleentyöllistämisen tuen määrä on 1 000 euroa työntekijää kohden. Tukea voi saada enintään siitä määrästä työntekijöitä, joka yrityksessä laskennallisesti työskenteli kokoaikaisesti helmikuussa 2020. Työvoimaan luetaan mukaan vuokratyönä tai alihankintana hankittu työ.

Tuki maksetaan niistä työntekijöistä, joille yritys maksaa palkkaa 1.6.–31.8.2020 väliseltä ajalta yhteensä 2 500 euroa. Vuokratyönä tai alihankintana hankitusta työstä palveluntarjoajalle maksettu euromääräinen raja on 4 500 euroa työntekijää kohden. Tuen myöntämisessä ei ole merkitystä, minkälaisessa työsuhteessa työntekijät ovat ravitsemisyritykseen.

Uudelleentyöllistämisena tukea ei myönnetä niiden työntekijöiden palkkauskustannuksiin, joihin on myönnetty jotain muuta julkista tukea. Tuki myönnetään hakemuksesta. Hakemus laitetaan maksuun heti, kun KEHA-keskus on tehnyt päätöksen tuen myöntämisestä.

Ilmoittaudu mukaan tietoiskuun

Mihin ravitsemisyritys voi saada tukea ja hyvitystä? Kuinka paljon tukea ja hyvitystä voi saada? Miten yrittäjän tulee toimia? Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan tässä tietoiskussa, joka on avoin ja maksuton kaikille yrittäjille. Ilmoittaudu mukaan tästä!

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien, Kuntaliiton, Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n ja Suomen Uusyrityskeskukset ry:n käynnistämän verkoston neuvonnan painopiste siirtyy nyt uuden kehittämiseen. Nyt akuutti vaihe on taittumassa ja yritykset kaipaavat päätöksiä luvatusta kustannustuesta sekä eväitä uudistumiseen. 

Yksi Alueesi korona-apu yrittäjälle -verkoston tehtävistä on ollut varmistaa, että mahdollisimman moni yritys löytää sopivan tuen ja osaa hakea sitä. Business Finlandin, kuntien ja ELY-keskusten avustukset ovat tulleet tarpeeseen. Nyt yrittäjät odottavat tietoja kustannustuesta.

– Viesti verkostolta kertoo, että yritysten kustannustuelle on akuutti tarve: Suomen Yrittäjien gallupin mukaan 10 prosenttia yrityksistä on menettänyt koko liikevaihtonsa ja 30 prosenttia yli puolet siitä. Jopa 20 prosenttia yrityksistä on maksuvaikeuksissa – toimia tarvitaan pian, sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Kujalan mukaan yrityksille on tukimuotojen lisäksi tarjottava ituja uuden kehittämiseen.

– Näiden ideoiden synnyttämisessä ja jakamisessa vertaistoiminta neuvojien välillä on tärkeää ja tämä yhteistyöverkosto tarjoaa tähän alustan.

Jälleenrakennus vaatii uudistamista – Verkosto tarjoaa neuvontaa

Kriisi kiihdyttää talouden murrosta ja luo myös mahdollisuuksia kasvuun. SEKESin toiminnanjohtaja Jaakko Heleniuksen mukaan yhteistyöverkoston toiminnan painopiste siirtyy nyt kasvun etsimiseen ja tukemiseen.

– Kehittäminen on avainasemassa: yrityksiä on sparrattava uudistamaan toimintaansa niin, että ne selviävät kriisistä ja menestyvät uudessa liiketoimintaympäristössä. Tämä vaatii myös neuvojilta kykyä hahmottaa uusi tilanne ja sen mahdollisuudet, Helenius sanoo.

Myös uusia yrityksiä perustetaan

Valtakunnallisen Uusyrityskeskus-verkoston toimitusjohtaja Susanna Kallama kertoo, että kiinnostus uuden yrityksen perustamiseen on herännyt hetken hiljaiselon jälkeen ja yritysideoita pohditaan jälleen haastavasta tilanteesta huolimatta. Toukokuu on osin ollut jopa vilkkaampaa kuin aika ennen koronaa.

– Perinteisestikin on ollut niin, että kun lomautukset lisääntyvät ja yleinen taloustilanne heikkenee, kysyntä yrityksen perustamisneuvonnalle lisääntyy. Tämä on hyvä uutinen, sillä jälleenrakennus tarvitsee uutta yrittäjyyttä. Uudet yritykset luovat uusia työpaikkoja. On erittäin tärkeää, että yrittäjyyttä suunnittelevat saavat nyt luotettavaa neuvontaa, jotta ideoista syntyy kestävää yrittäjyyttä, Susanna Kallama sanoo.

Alueesi korona-apu yrittäjälle -verkosto on Suomen Yrittäjien, Kuntaliiton, Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n ja Suomen Uusyrityskeskukset ry:n kokoama yhteistyöverkosto, johon kuuluu noin 600 yritysneuvojaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Eettisiin periaatteisiin erikoistuneen yrityksen Code Of Conduct Companyn Niina Ratsulan mukaan korruptioriski on vaikea tunnistaa.

– Koska ajattelemme, että olemme kaikki hyviä tyyppejä. Korruptio on vaikea käsite: kyse on siitä, kenen intressit menevät edelle, omat vai oman firman.

Korruptio on toimivallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoitteluun. EU-direktiivi velvoittaa vähintään 50 työntekijän yritykset perustamaan sisäisen kanavan väärinkäytöksistä ilmoittamiseen organisaation sisällä vuoden 2021 loppuun mennessä.

TEMiltä korruptiontorjuntaopas pk-yrityksille

Korruptio aiheuttaa vaikeuksia monille yrityksille ja on yksi vaikeimpia yritysten kohtaamia ongelmia. 

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisi toukokuussa Korruptiontorjuntaoppaan pk-yrityksille, joka antaa yrityksille myös käytännön työkaluja korruption torjumiseen sekä esittelee konkreettisia esimerkkejä ja tapoja, joilla yritykset voivat ottaa käyttöön omat toimintasääntönsä korruption torjumiseksi. Vastuullinen hallintotapa tekee selvän eron sallittujen ja kiellettyjen toimintatapojen välillä.

– Yrityksen johdon asenteen on oltava selvästi korruption vastainen. Käytännön johtamisessa tämä ilmenee niin, että johto ottaa vastuun asianmukaisten sisäisten valvontatoimien, sisäisen ilmoituskanavan, eettisten ohjeiden ja vaatimustenmukaisuusohjelman kehittämisestä ja käyttöönotosta korruption ja muiden väärinkäytösten havaitsemiseksi ja torjumiseksi sekä viestii tästä ulospäin, TEMin oppaassa todetaan.

Suomessa on valmistelussa korruptionvastainen strategia vuosille 2020-2023. Korruption kitkeminen on tärkeää vapaan kilpailun edellytysten kannalta.

Yt-kumppanit voivat vaatia eettisten periaatteiden allekirjoittamista – Yleinen yritysvastuutrendikin herättelee toimimaan

Code Of Conduct Companyn yrittäjä Niina Ratsulan mukaan pk-yritykselle kimmoke eettisten periaatteiden tai compliance-ohjelman tekoon saattaa olla yhteistyökumppani, esimerkiksi toimittaja tai jakelija, joka vaatii eettisten periaatteiden olemassaoloa. Suuryrityksissä on järjestään eettiset periaatteet ja compliance-ohjelmat. Compliance tarkoittaa vaatimustenmukaisuutta.

– Pk-yrityksissä on herätty siihen, että halutaan konkretisoida ohjeistuksia, esimerkiksi vieraanvaraisuudesta ja sponsoroinnista. Enää ei riitä, että pelkästään todetaan, että yrityksessä on nollatoleranssi. Tarvitaan konkretiaa, mitä nollatoleranssi tarkoittaa.

– Toinen kimmoke compliance-ohjelman tekemiseen on yleinen yritysvastuutrendi. Tässä on kaksi toteuttamiskulmaa: yhtäältä jotkut kuvaavat arvoprosessiaan ja viestivät vastuullisuudesta, kun toisaalta toiset luovat governance-järjestelmän. Kumpaakin lähestymistapaa tarvitaan, Ratsula kertoo.

Ratsulan mukaan Suomessa on paljon korruptiota, koska meillä on harmaalla alueella olevia asioita, ja kysymyksiä herättävää toimintaa.

Code Of Conduct Company tekee compliance-ohjelman laadintaan liittyviä riskiarviointeja ja auttaa määrittelemään toimintaohjeita henkilöstölle. Ratsula tekee myös vastuullisuussparrausta, jossa tunnistetaan yrityksen arvoketjusta vastuullisuusriskit.

Koronakriisi luo otollista maaperää väärinkäytöksille.

– Valitettavasti väärinkäytökset lisääntyvät kriisin synnyttämässä paineessa. Yrityksissä pitää päästä tavoitteisiin ja yhtäkkisessä kriisissä riski siihen, että ihminen alkaa rationalisoimaan erilaisia kompromisseja lisääntyy, Ratsula muistuttaa.

Mitä siis kannattaa tehdä?

1. Tee yrityksesi puolesta julkinen sitoumus korruption vastaiseen toimintaan. Sitouta siihen johto, henkilöstö, sekä liiketoimintakumppanit sekä sitoudu siihen myös itse.

2. Tee riskikartoitus, mitkä korruptioon liittyvät riskit ovat olennaisia juuri sinun yrityksesi liiketoiminnan kannalta.

3. Tee riskikartoituksen pohjalta eettinen toimintaohjelma. Ohjelman tarkoituksena on estää, havaita ja reagoida. Julkaise ohjelma.

4. Kouluta henkilöstö ymmärtämään, mitä toimintaohjelma tarkoittaa käytännössä arjen työssä, erilaisissa tilanteissa.

5. Luo luotettavaksi koettava ilmoituskanava, jota pitkin epäeettistä tai laitonta toimintaa havainnut voi ilmoittaa asiasta, ilman pelkoa rankaisemisesta. Käsittele saadut ilmoitukset asiallisesti.

6. Määrittele ja kerro, millaisiin toimiin yritys ryhtyy havaituista toimintaohjeiden rikkomisesta.

Lähde: TEMin Korruptiontorjuntaopas pk-yrityksille

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Torstaina julkistetun SKAL Kuljetusbarometrin mukaan koronakevät toi lomautukset myös kuljetusyritysten arkeen.

– Meillä liikevaihdosta on lähtenyt alkuvuoden aikana 15 prosenttia koronan vuoksi. Olemme kuitenkin välttäneet lomautukset kesälomia aikaistamalla ja muilla järjestelyillä. Syksyn tilanne huolestuttaa, sanoo Kati Huhtala.

Heidän perheyrityksellään on noin sata autoa, joista noin 60 on kotimaan liikenteessä ja noin 40 ajaa ulkomaille. Työntekijöiden määrä on noin 90 henkeä, joista kuljettajia noin 80 henkilöä.

 Yritys kuljettaa muun muassa metsä- ja sahateollisuuden tuotteita sekä rautaa ja terästä.

 – Kotimaassa kuljetukset ovat pyörineet suht hyvin, Huhtala kertoo.

"Italia on päämarkkina-alueemme Euroopassa"

Ulkomaanliikenteessä on tullut koronan vuoksi lähes täysi stoppi. Rahdin kuljettaminen ulkomaille on 25–30 prosenttia Kuljetusliike Kalevi Huhtalan liikevaihdosta.

– Italia on päämarkkina-alueemme. Koronan vuoksi ainoastaan ihan välttämättömin on pystytty kuljettamaan Eurooppaan. Toisaalta myös laivojakin on mennyt paljon vähemmän ja paattiin on ollut vaikea päästä kyytiin, kuljetusyrittäjä Huhtala kertoo.

SKAL:n kuljetusbarometrin mukaan tilanne näyttää parantuneen koronakriisin alun jälkeen.

Huhtikuussa noin puolet kuljetusyrittäjistä arvioi laittavansa kalustoa seisontaan seuraavien kahden kuukauden aikana. Yhtä moni oli lomauttamassa henkilökuntaansa todennäköisesti tai varmasti.

Kesäkuussa lomautuksia harkitsee neljännes yrittäjistä, kaluston seisontaan laittamista alle kolmannes. Myös irtisanomistarve on vähentynyt.

Loppuvuoden tilanne huolestuttaa

– Syksy huolestuttaa ja talvesta voi tulla kylmä. Oletan, että koronan vaikutus tulee kuljetusalalla jälkikäteen, varsinkin niille jotka hoitavat perusteollisuuden kuljetuksia, Kati Huhtala toteaa.

– Minulla on erittäin suuri huoli siitä, että kuljetusalalla tulee konkursseja.

Kuljetusbarometrin mukaan useampi kuin joka kolmas kuljetusyrittäjä arvioi kuljetusmääriensä (35 %) ja liikevaihtonsa (36 %) laskevan kevääseen nähden. Alkuvuonna liikevaihto oli heikentynyt puolella ja kannattavuus 43 prosentilla kyselyyn vastanneista.

Huhtikuussa toteutetun Koronabarometri-kyselyn pahimmat uhkakuvat eivät kuitenkaan ole toteutuneet kuljetusyrityksissä.

Huhtikuun barometrissa lähes joka viides kuljetusyrittäjä ennusti konkurssin uhkaavan todennäköisesti tai varmasti seuraavan kahden kuukauden aikana. Kesäkuun barometrikyselyssä näin arvioi enää noin joka kymmenes.

Arvioiden muutosta selittää se, että monien kuljetusyritysten toiminta on jatkunut lähes normaalisti monella sektorilla. Kriisi ei ole kuitenkaan kohdellut kaikkia samalla tavalla.

Kati Huhtalakin näkee valonpilkahduksia:

– Kuljetusmäärät alkavat palautua kohti normaalia. Italiassakin otetaan kuljetuksia vastaan ja sieltä lähtee tavaraa.

Kuljetusbarometrin mukaan valonpilkkuna on muun muassa julkisten infrahankkeiden käynnistyminen, joka heijastuu myönteisesti erityisesti maa-aineksia kuljettaviin yrityksiin. Koronakriisin vaikutukset heikentävät kuitenkin rakennusyritysten liiketoimintaa varsinkin vuoden toisella puoliskolla, ja rakennushankkeita siirtyy eteenpäin. Toteutuessaan rakentamisen hiipumisella on vaikutusta myös kuljetusten loppuvuoden kysyntään.

”Yritetään pärjätä omillamme”

Kuljetusbarometriin vastanneista useampi kuin joka neljäs (27 %) näkee tarvetta ulkopuoliselle tuelle yritystoimintaan. Varsinaisia yritystukia on kuitenkin hakenut vain 12 prosenttia kyselyyn vastanneista. Näistä varsinaisista yritystuista on haettu eniten ELY-keskuksen (43 %) ja Business Finlandin (36 %) tukia.

– Meidän yrityksemme ei ole hakenut tukia. En halua jeesustella asialla. Näen moraalisen ja eettisen koodistoni kautta niin, että tuet on tarkoitettu todellisessa hädässä oleville, esimerkiksi ravintolaan tavaraa toimittaville kuljetusyrityksille, joiden toiminta loppui kuin seinään, Kati Huhtala toteaa.

Kuljetusbarometrin mukaan alle viidennes yritystukihauista on kohdistunut TE-keskuksen yrittäjän työttömyysturvaan ja reilu kymmenesosa kuntien yksinyrittäjätukeen. Moni oli hakenut useampaa tukimuotoa. Tukien soveltuvuudesta kysyttäessä kolme neljästä on sitä mieltä, että tukien tulisi kohdistua suoraan yritysten kulujen kattamiseen eikä esimerkiksi kehittämiseen. 

Jopa kaksi kolmesta vastanneesta on sitä mieltä, että tuet vääristävät kilpailua. Lähes puolet vierastaa tukia, ja ajattelee, että yrittäjän tulisi pärjätä omillaan.

– En pidä siitä hengestä, joka liittyy tukiin. Hienoa jos joku saa tukea, se ei ole meiltä pois ja me yritämme pärjätä omillamme, Kati Huhtala sanoo.

– Kuljetusalalla kannattaa keskittyä niihin muihin asioihin, jotka vääristävät kilpailua, Huhtala toteaa ja viittaa muun muassa valtion rooliin ja valtionyhtiö VR Transpointiin.

 Investoinnit vähissä

Taloudellisessa epävarmuudessa kuljetusyritykset lykkäävät tai peruvat suunniteltuja investointejaan. Näin on tehnyt kuljetusbarometrin mukaan useampi kuin joka viides (22 %) kaikista vastanneista.

– Meillä onneksi kalusto on keski-iältään hyvin nuorta ja meillä ei juurikaan ole vanhenevaa kalustoa. jota juuri nyt tarvitsisi uusia. Liinat on kyllä muuten lyöty kiinni investointien osalta, Kati Huhtala kertoo.

– Mutta tiedän kuljetusyrittäjiä, joilla pitäisi uusia kalustoa. Tilanne ei ole heillä helppo.

– Nyt tulisi kaikin keinoin palauttaa yritysten luottamusta tulevaisuuteen, sanoo SKAL:n puheenjohtaja, talousneuvos Teppo Mikkola.

– Kuljetusyrityksillä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet saada yritystukia muiden yritysten lailla. Pitkän päälle yritystoimintaa ei kuitenkaan voi perustaa tukien varaan. Parasta työllistämisen kannalta olisi tilapäinen työn sivukulujen siirto valtion maksettaviksi. Kuljetusyritysten investoinnit luovat positiivisia kerrannaisvaikutuksia laajasti yrityksiin koko yhteiskuntaan, Mikkola sanoo.

Suomen Kuljetus- ja logistiikka SKAL ry:n kuljetusbarometrikyselyyn vastasi yhteensä 593 jäsenyrittäjää. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. Sähköinen kysely toteutettiin noin 4 200 jäsenyrittäjälle 19.5.–1.6.2020.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Älypuhelinmarkkinoilla eletään mielenkiintoista aikaa, sillä Yhdysvaltojen viime vuonna Huaweille langettamat kiellot ovat poistaneet Googlen palvelut kiinalaisvalmistajan uusimmista puhelimista. Näin on myös Huawei P40 Pron kohdalla. Osa käyttäjistä on joutunut totuttelemaan Huawein omiin vastineisiin. Samaan aikaan Googlen palveluiden puuttuminen on tehnyt joidenkin tuttujen sovellusten käytön mahdottomaksi. Googlen palvelut on korvattu Huawein omilla Mobile Services -palveluilla ja App Gallery -sovelluskaupalla.

Huawein vetovoima ei ole voinut olla kärsimättä Yhdysvaltain päätöksistä. Eniten rajoituksista on haittaa Googlen sijaintipalveluiden menettämiselle. Google Maps ei ole suoraan asennettavissa P40 Prolle. Osa sovelluksista on ladattavissa suoraan yritysten omilta sivuilta tai esimerkiksi Amazonin AppStore -sovelluskaupasta. Sovellusten etsiminen eri paikoista ei ole kuitenkaan kovin mieluista puuhaa. Lisäksi käyttäjän kannattaa pitää mielessä, että kolmansien osapuolten sovelluskaupat eivät välttämättä ole tietoturvan kannalta suositeltavia latauspaikkoja.

Sijaintipohjaiset pelit eivät rajoitteen takia toimi puhelimessa, mikä voi olla joillekin käyttäjille syy olla ostamatta Huawein puhelinta. Huawei tarjoaa omassa sovelluskaupassaan karttasovelluksia, joista lähimmäs Google Mapsin tasoa yltää Here -karttapalvelu. P40 Prossa ei ole esiasennettuna ainuttakaan karttasovellusta.

P40 Pro käyttää Huawein omaa verkkoselainta, joka toimii kiitettävästi. Vaihtoehtoisia selaimia löytyy kyseisten julkaisijoiden verkkopalveluista.

Huawei on mainostanut AppGalleryn valikoiman lisääntyneen, mutta tässä vaiheessa tarjonta on luonnollisesti jäljessä Google Play -kaupasta. Aika näyttää, miten tarjonta kasvaa.

Suomalaisten käyttäjien onneksi Huawei tarjoaa sovelluskaupassaan muun muassa Yle Areenan ja Forecan sääpalvelun sekä Kauppalehden ja Ilta-Sanomien palvelut. Ulkomaalaisista suosikkisovelluksista ovat tarjolla muun muassa Snapchat, Twitter, Tinder ja TikTok. Uusimpia tulokkaita AppGalleryyn ovat Foodora, Smartum Pay, Finnair ja Tori. Yksi pahimmista puutteista on Facebookin sovelluksen puuttuminen. Sen voi ladata Facebookin verkkosivuilta.

AppGalleryn valikoimien lisääntymistä seurannut SuomiMobiili -verkkopalvelun perustaja Eero Salminen kertoo, että sovellusmäärä on kasvanut tähän asti melko hitaasti.

– Eniten olen kaivannut globaaleja sovelluksia kuten Whatsappia. Myös pankkisovellukset puuttuvat kaupasta. Kyselin pankeilta asiasta helmikuussa, eikä sovellusten tuominen AppGalleryyn ollut pankeilla ajankohtaista.

Salmisen mukaan etenin Euroopassa Googlen palvelut ovat käyttäjille tärkeässä roolissa.

– Nyt Huawein osalta haasteena on, että kuluttaja joutuu näkemään ison vaivan hakiessaan sovelluksia kolmansien osapuolten sivuilta. Kaikkien sovellusten kohdalla ongelmia ei ole, mutta tosiasia on, että moni sovellus käyttää Googlen rajapintoja, jolloin kehittäjät joutuvat optimoimaan sovelluksensa Huawein puhelimille sopiviksi. En usko, että kaikki sovelluskehittäjät olisivat ainakaan kevein perustein innokkaita ylläpitämään sovellustaan kolmannella ekosysteemillä. Tällä hetkellä Huawein tilannetta sovelluspuolella voi verrata jopa Windows Phoneen, mutta on kuitenkin hyvä huomata, että Huawein toteutus pohjautuu Androidiin, eikä sovelluksien optimoiminen Huaweille ole yhtä suuri projekti, Salminen jatkaa.

AppGallery sisältää 18 sovelluskategoriaa, joihin lukeutuvat muun muassa uutiset, viihde ja sosiaalinen media. 

Mobiili.fi kertoo P40 Pron testiartikkelissaan, että Googlen palvelut ovat asennettavissa myös P40 Prolle, mutta aloittelijalta se ei välttämättä onnistu. Muutenkaan kyseinen "kikkailu" ei välttämättä ole ostajan toiveissa. Vielä enemmän näpertelyä vaatii sijaintipohjaisten Google-sovellusten asentaminen. Mobiili muistuttaa, että Google todennäköisesti tukkii porsaanreikiä sitä mukaa, kun niitä ilmenee.

Kaiken kaikkiaan Google-palveluiden puute ei välttämättä ole ongelma läheskään kaikille käyttäjille muutoin kuin yksittäisten sovellusten kohdalla.

Kaunista katsottavaa

Kokeilussamme oli Huawei P40 Pron ohella OnePlus 8 Pro ja Samsung Galaxy S20 5G. Kyseiset puhelimet tukevat uusimpia 5G-verkkoja lukuun ottamatta Huaweita, jonka testiversio ei ollut 5G-malli.

Ulkoisesti älypuhelimia yhdistää kaunis ulkokuori. Älypuhelinten värimaailma on muuttunut muutaman vuoden takaisesta harmaasta ja mustasta värikkäämpään suuntaan. Kolmikosta erottuu edukseen etenkin OnePlus, joka tarjoaa näyttävän mattapinnan, joka kerää kirkasta lasipintaa selvästi vähemmän sormenjälkiä. Mattapinnan värivaihtoehdot ovat vihreä ja sininen, joista molemmat ovat varsin onnistuneita. Kiiltävämpää makuun on tarjolla musta. Kokeiluumme valikoitunut Huawei P40 Pron kristalliväri on näyttävä ja joukosta erottuva. Valon taittuessa takakanteen puhelin näyttää parhaat puolensa. 

Kokeiluun saamamme Samsungin taivaansininen värivaihtoehto on kaunis, mutta valitettavasti se ei tässä vaiheessa lukeudu Suomessa myytäviin värivaihtoehtoihin.

Kokonsa puolesta Samsung Galaxy S20 5G sopii pienempäänkin käteen. Sen näyttö on 6,2-tuumainen. Samsungin valikoimassa on myös isokokoisempi Galaxy S20+ -malliversio niille, jotka haluavat isomman näytön (6,7 tuumaa). Testissä pienempi koko oli positiivinen yllätys, sillä näyttöä pystyy käyttämään yhdellä kädellä siten, että peukalo yltää puhelimen alakulmaan. Useimmissa nykypuhelimissa tämä ei onnistu.

Lasipintaiset Huawei ja Samsung ovat kädessä selvästi liukkaamman tuntuisia kuin OnePlus. Käyttäjän kannattaakin suojata ne sopivalla suojakuorella.

Jokaisesta puhelimesta henkii huolellinen viimeistely, mikä on toki toivottavaa tämän hintaluokan laitteilta. Painikkeet tuntuvat jämäkän laadukkailta. Samsungin näytön muita terävämpi reuna tuntuu kuitenkin selvästi kädessä. OnePlussassa ja Huaweissa tuntuvaa reunaa ei ole. Toisaalta OnePlus 8 Pro kärsii ajoittain pyöristetyn näytön aiheuttamista virhepainalluksista.

Huaweissa ja Samsungissa äänenvoimakkuuden säätimet ovat puhelimen oikeassa reunassa. OnePlus on sijoittanut säätimen vasemmalle puolelle, mikä miellyttänee vasenkätisiä käyttäjiä. OnePlussan oikeasta reunasta löytyy liukukytkin, josta voi säätää puhelimen hetkessä äänettömään tilaan. Ratkaisu on tuttu Applen iPhoneista.

Kaunista katsottavaa ovat myös puhelinten näytöt. OnePlus ja Samsung erottuvat joukosta näytön 120 hertsin virkistystaajuudellaan. Käytännössä kohonnut virkistystaajuus sulavoittaa liikkeitä ja tekee esimerkiksi pelaamisesta sulavampaa. Huawein näyttö on niin ikään erinomainen, vaikka jääkin virkistystaajuudessa 90 hertsiin.

Kameratekniikan ilotulitusta

Kameroiden kennojen koon kasvaminen ja samaan aikaan puhelinten yleisilmeen hoikistuminen on pakottanut valmistajat palaamaan puhelimesta ulkoneviin kameramoduuleihin. Huipputasoiset kamerat eivät enää yksinkertaisesti mahdu puhelimeen siten, että puhelimen takaosa jäisi tasaiseksi pinnaksi.

Ratkaisu ei ole kaunein mahdollinen, mutta moni käyttäjä antaa sen mielellään anteeksi kuvien laatua tarkkaillessaan. Huawei on edelleen kärkikastissa, mitä tulee kameran tekniseen tasoon. Neljä takakameraa tarjoavat optisella kuvanvakaajalla varustetun 50 megapikselin pääkameran, 40 megapikselin ultralaajakulmakameran, 12 megapikselin periskooppitelekameran sekä 3D-syvyyskameran.

Huawei P40 Pron hämäräkuvausominaisuuksia ei ole turhaan kehuttu kansainvälisissä arvioissa. Hämäräkuvaaja saattaa hämmästyä, koska puhelimen kamera kerää kuvaan riittävästi valoa jopa tilanteissa, joissa ihmissilmä näkee enimmäkseen pelkkää mustaa.

OnePlus 8 Prossa on niin ikään neljä takakameraa, joista pääkameran ja ultralaajakulmakameran kennoissa on 48 megapikseliä. Telekamera tarjoaa kahdeksan megapikselin kennon. Lisäksi takapuolelta löytyy viiden megapikselin värisuodinkamera, jonka tehtävä on petrata kuvien värimaailmaa. Pron erikoisuutena on makrokuvausmahdollisuus ultralaajakulmakameralla vain kolmen sentin päästä kohteesta. Telekamerassa on kolminkertainen optinen zoom.

Samsungin vastine ei kalpene vertailussa. Galaxy S20 5G:ssä takakameroita on kolme. Pääkamerassa on 12 megapikselin kenno. Sitä tukee niin ikään 12 megapikselin ultralaajakulmakamera. Kolmas kamera on optisella vakaajalla varustettu 64 megapikselin telekamera. Pieni miinus tulee siitä, ettei telekamera sisällä optista zoomia. Sellaista kaipaavalle Samsungin S20 malliston huipulta löytyy Ultra-malli, joka tarjoaa 10-kertaisen optisen zoomin.

Jokainen puhelin tarjoaa korkealaatuisen kamerakokoonpanon. Jos kyseessä ei ole ammattikuvaaja tai ahkerasti harrastuksekseen kuvaukseen perehtynyt käyttäjä, suuria eroja kameroiden kuvanlaadun välillä on vaikea löytää.

Käyttäjä saattaa hämmästyä siitä, miten zoomaustoiminto on kehittynyt nykyaikaisissa älypuhelimissa. Kokeilimme toimintoa Huawei P40 Prolla.

Laajakulmakameralla otetussa kuvassa terassilla näkyy öljypurkki. Optinen zoom tarkentaa terävästi suhteellisen lähelle, mutta 30-kertaisella digitaalisella zoomauksella katsoja voi lukea tekstin öljypurkin kyljestä. Etäisyyttä kuvauspaikasta kohteeseen on noin 7 metriä.

On selvää, että digitaalisen zoomauksen tarkkuus ei ole paras mahdollinen, mutta riittävän tarkka vaikkapa laiskan miehen suurennuslasiksi.

Vanhat tutut haasteet

Akun kesto ei ole koskaan ollut älypuhelinten parhaita puolia. Pääsääntöisesti älypuhelimen aktiivinen käyttäjä joutuu lataamaan puhelimensa päivittäin, osa jopa useammin. Näin on keskimäärin kaikkien kolmen testipuhelimen kanssa, etenkin jos ne ovat raskaassa sovelluskäytössä. Onneksi myös puhelimen lataus on nopeaa: OnePlus 8 Pro ja Samsung Galaxy S20 5G latautuvat tyhjästä täyteen noin tunnissa. Akun kestoa voi pidentää ruuvaamalla asetuksista näytön resoluutiota alaspäin tai muilla kotikonsteilla kuten näytön kirkkautta säätämällä tai esimerkiksi kytkemällä bluetoothin pois päältä. 

Huawei P40 Prolla käyttäjä voi päästä lähelle kahden päivän akunkestoa, mutta silloin käyttö on jo selvästi hillitympää. Lataus käy erittäin nopeasti, sillä puhelimen akku latautuu tyhjästä täyteen jopa vain 50 minuutissa. Mielenkiintoisena lisäominaisuutena P40:ssa on älykäs lataus, jossa lataustehoa vähennetään yön aikana niin, että akun lataus saavutetaan vasta hetkeä ennen heräämistä. Tämä pïdentää akun käyttöikää.

Samsungilla valttikortti yrityskäyttäjille

Samsungin valttikorttina ovat etenkin yrityskäyttäjille tärkeät tietoturvaominaisuudet. Know-sovelluksen avulla käyttäjä voi koota haluamansa tiedot suojattuun kansioon. Knox huolehtii myös virustorjunnasta ja estää hakkerien pääsyt arkaluontoisiin tietoihin. Knoxiin luotetaan valtionhallinnon tasolla, sillä 29 eri valtiota on sertifioinut sen käyttöönsä, mukaanlukien Suomen viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus. Know on esiasennettuna puhelimeen.

Yrityksen kannalta hyötyä on myös Knox Mobile Enrollment -ominaisuudesta. Sen ansiosta yritys voi ottaa laitteet käyttöön siten, että sovitut asetukset ja ohjelmistot latautuvat laitteisiin ilman käyttäjän toimenpiteitä. Knoxin ansiosta yrityksen arvokas data voidaan erottaa omaan työtilaansa, johon pääsee käsiksi vain etukäteen määritellyllä tunnistautumistavalla.

Mikä puhelin kannattaa valita?

Jos Huawein Google-rajoitteet eivät häiritse, P40 Pro on erinomainen valinta etenkin valokuvauksesta kiinnostuneelle käyttäjälle. Kokonaisuutena kiinnostavammaksi nousee tyylikäs OnePlus 8 Pro. Samsung sen sijaan on vahva tekninen suorittaja, jonka etuna ovat yrityskäyttäjälle tärkeät tietoturvaominaisuudet.

Eero Salmisen valinta kohdistuu OnePlussan uutuuspuhelimeen.

– Näistä kolmesta valitsisin OnePlus 8 Pron, koska puhelimen oma käyttöliittymä on oikeasti sulava ja toimiva. Lisäksi puhelimen kamerat ovat tarpeeksi hyvät useimmille käyttäjille.

Puhelimen pisteitä nostavat vesitiiviys ja langaton lataus, jotka ovat aikaisemmin puuttuneet valmistajan puhelimista. Hinnaltaan OnePlus 8 Pro on hieman edullisempí verrattuna Samsungiin ja Huaweihin.

Pelkästään kameroita vertailtaessa Salmisen valinta kääntyisi kuitenkin Huaweihin.

– Kameraosaamisessa Huawei on edelleen vahvin tästä joukosta. Puhelimessa on varmasti yksi tämän heten parhaista kameroista. Lisäksi se tarjoaa optista zoomia enemmän kuin Samsung Galaxy S20 5G ja OnePlus 8 Pro. Olen itse pitänyt paljon myös Huawein kameran hämäräkuvausominaisuuksista.

Ominaisuudet pähkinänkuoressa

Huawei P40 Pro

Näyttö: 6,58 tuumaa, resoluutio 2640×1200 pikseliä.

Kamerat: 50 megapikselin Ultra Vision -pääkamera 23 mm polttovälillä ja optisella kuvanvaakajalla, 40 megapikselin ultralaajakulmakamera 18 mm polttovälillä, 12 megapikselin periskooppitelekamera 125 mm polttovälillä 5x optisella zoomilla ja optisella kuvanvakaajalla, 3D ToF -syvyyskamera.

Videokuvaus: 4K-kuvaus 30 tai 60 ruudun sekuntinopeudella, 7680 fps -hidastuskuvaus 720p-tarkkuudella.

Etukamera: 32 megapikseliä.

RAM-käyttömuisti: 8 gigatavua.

Sisäinen tallennusmuisti: 128 tai 256 gigatavua.

Akku: 4200 milliampeerituntia, tuki pikalataukselle ja langattomalle lataukselle.

Paino: 203 g.

Hinta: 1049 euroa.

OnePlus 8 Pro

Näyttö: 6,78 tuumaa, resoluutio 3168×1440 pikseliä.

Kamerat: 48 megapikselin pääkamera optisella kuvanvaakajalla, 48 megapikselin ultralaajakulmakamera, 8 megapikselin telekamera  3x optisella zoomilla ja optisella kuvanvakaajalla, 5 megapikselin värisuodinkamera.

Videokuvaus: 4K-kuvaus 30 tai 60 ruudun sekuntinopeudella, 240 fps -hidastuskuvaus 1080p-tarkkuudella.

Etukamera: 16 megapikseliä.

RAM-käyttömuisti: 8 tai 12 gigatavua.

Sisäinen tallennusmuisti: 128 tai 256 gigatavua.

Akku: 4510 milliampeerituntia, tuki pikalataukselle ja langattomalle lataukselle.

Paino: 199 g.

Hinta: 999 euroa (8 Gt + 256 Gt).

Samsung Galaxy S20 5G

Näyttö: 6,2 tuumaa, resoluutio 3200×1440 pikseliä.

Kamerat: 12 megapikselin pääkamera optisella kuvanvaakajalla, 64 megapikselin telekamera optisella kuvanvakaajalla ja 3X hybridizoomilla, 12 megapikselin ultralaajakulmakamera, 3D ToF-syvyyskamera.

Videokuvaus: 8K-kuvauksen tuki. 4K-kuvaus 60 ruudun sekuntinopeudella.

Etukamera: 10 megapikseliä.

RAM-käyttömuisti: 12 gigatavua.

Sisäinen tallennusmuisti: 128 gigatavua.

Akku: 4500 milliampeerituntia, tuki pikalataukselle ja langattomalle lataukselle.

Paino: 186 g.

Hinta: 1049 euroa.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut tarkempia vastauksia yleisimpiin ravintolatukea koskeviin kysymyksiin. Tuki tulee haettavaksi tänään perjantaina 5. kesäkuuta.

Kuopiossa yhdeksää ravintolaa pyörittävän Ravintolamestarit Oy:n yrittäjä Erkka Isotalo on tyytyväinen korvauksen ehtoihin.

– Aika selkeältä ja suoraviivaiselta vaikuttaa, mikä on hyvä. Varsinkin se miellyttää, että maksatuksia tehdään suurelle osalle ilman erillistä hakemusta. Se vaikuttaa byrokratian kannalta kevyeltä.

Isotalo kiittelee myös lupausta tuen nopeaan maksamisaikatauluun.

– Ymmärsin, että maksatukset alkavat kesäkuussa nopeasti. Se on tärkeää, sillä tukea on odotettu.

Tuen määrää Isotalo pitää alimitoitettuna.

– Määrällisesti hyvitys ei ole kovinkaan iso, eikä se korvaa läheskään kaikkia kiinteitä kuluja suurelle osalle ravintoloista. On hyvin yrityskohtaista, miten se on saanut sovittua esimerkiksi vuokrahelpotuksista. On tämä joka tapauksessa kohtuullisen iso summa tyhjään kassaan. Jos kysyntä lähtee nousuun, tämän tuen avulla yrittäjät pääsevät pahimman yli.

Isotalo toivoo, että jos koronatilanne pahenee uudelleen syksyllä, samat tukielementit voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Palkkatuen määräytymisperustetta hän pitää onnistuneena.

– Se on helppo laskea ja on riittävän yksiselitteinen. Tuhat euroa ei ole hirveän iso apu, mutta sen avulla ainakin meidän yrityksemme voi ottaa ihmisiä takaisin töihin pienellä riskillä.

Vuokratyö on suljettu uudelleentyöllistämisen tuen ulkopuolelle. Tämä voi Isotalon mukaan aiheuttaa haasteita iltaravintoloille.

– Ravintola-alalla vuokratyön käyttäminen on yleistä. Vuokratyövoiman osuus on iso etenkin iltaravintoloiden kohdalla, jotka ovat kärsineet koronakriisissä kaikista eniten. Etenkin yökerhoilla on töissä nuoria ja työ on enemmän keikkaluonteista.

Alan yritykset käyttävät mielellään henkilöstövuokrausyrityksiä, koska rekrytointi hoituu sitä kautta nopeasti, eikä yrittäjän tarvitse käyttää aikaa työntekijöiden haastatteluihin.

Seuraavassa vastauksia yleisimpiin tukea koskeviin kysymyksiin.

Mihin ravintolani voi saada tukea / hyvitystä?

Hallituksen esittämä malli koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta: tuesta uudelleentyöllistämiseen ja hyvityksestä toiminnan rajoittamisesta. Uudelleentyöllistämisen tuella yritys voi saada tukea työntekijän työllistämiseen toiminnan käynnistyessä uudelleen. Tuen määrä on 1 000 euroa työntekijää kohden. Sen saamisen edellytyksenä on, että yritys maksaa työntekijälle rajoituksen päättymisen jälkeen kolmen kuukauden ajalta palkkaa yhteensä 2 500 euroa. Tukea voi saada kaikista työntekijöistä, joiden palkkauskustannuksiin yritys ei saa samalta ajanjaksolta muuta tukea.

Hyvitys toiminnan rajoittamisesta tukee ravitsemisyrityksen mahdollisuuksia hoitaa juoksevia, joustamattomia kustannuksiaan. Hyvitystä on siis mahdollista saada rajoituksen voimassaolopäiviltä (4.4.–31.5.2020). Juoksevia, joustamattomia kustannuksia ovat esimerkiksi sähkö- ja lvi-laskut sekä tilavuokra. Hyvitystä ei voi saada ainehankinnoista tai palkoista eikä investoinneista.

Koska tukea voi saada?

Uudelleentyöllistämisentuen saaminen edellyttää sähköisen hakemuksen tekemistä. Hakemuslomakkeet ja hakuohjeet ovat saatavilla lain voimaantulon jälkeen sekä suomi.fi-portaalista että KEHA-keskuksen sivuilta (www.keha-keskus.fi/poikkeusrahoitus). Hakemus on jätettävä viimeistään 31.8.2020. Hakemukset pyritään käsittelemään mahdollisimman nopeasti ja ne laitetaan maksuun heti, kun päätös tuen myöntämisestä on tehty. Käsittelyajat vaihtelevat sen mukaan, miten hakemukset ajoittuvat hakuajanjaksolle.

Mitä minun on tehtävä, jotta saan tukea?

Hyvitys suoritetaan yrityksille pääosin ilman hakemusta joukkomaksatuksena verohallinnolta saatavien yrityskohtaisten arvonlisäverotietojen perusteella. Jos yritys on sisällytetty joukkomaksatukseen, yrittäjältä ei edellytetä mitään omia toimia.

Hyvitys myönnetään hakemuksesta osalle yrityksiä, kuten muita koronaperustaisia tukia Business Finlandilta tai ELY-keskukselta hakeneille yrityksille. Hakemuksen käsittelee ja hyvityksen myöntää ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus). KEHA-keskus viestii erikseen päivästä, jolloin hakukanava on käytössä.

Yrittäjä ilmoittaa hakemuksessa seuraavat asiat:

- Tavanomaiset yritystunnistetiedot, tiedot alv-myynnistä vuoden 2020 tammi-, helmi- ja huhtikuulta sekä tiedot muista koronaperusteisista tukihakemuksista.

Hyvitys maksetaan kahdessa erässä yrityksille, joille se suoritetaan joukkomaksatuksena. Ensimmäinen erä maksetaan mahdollisimman nopeasti, ja siinä hyödynnetään tietoa tammi-helmikuun yrityskohtaisesta myynnistä. Toinen erä hyvityksestä on tarkoitus maksaa kesäkuun loppupuolella. Se perustuu tietoihin huhtikuun myynnistä, jotka saadaan vasta kesäkuun puolenvälin arvonlisäveroilmoituksista.

Miten hyvitys lasketaan?

Esimerkki: Yrityksen arvonlisäveroilmoitusten mukainen kuukausimyynti on ollut tammi-helmikuussa 100 000 euroa. Myynti on huhtikuussa 75 prosenttia pienempi. Hyvityksen määräksi tulee 11 250 euroa kuukaudessa.

Tammi/helmikuun kuukausimyynti (vertailuluku) * 0,75 (myynnin lasku) * 0,15 (hyvitysosuus) = hyvityksen määrä.

Paljonko tukea voi enimmillään saada?

Tukea myönnetään enimmillään siitä kokoaikaisia työntekijöitä vastaavasta määrästä, joka työskenteli yrityksessä ennen kriisin alkua. Tukea voidaan myöntää yritykselle enimmillään 800 henkilöstä. Valtiontukisäännösten nojalla mikään konserni ei voi saada enempää työllistämistukea kuin 0,8 miljoonaa euroa.

Voiko ravintolani saada sekä tukea että hyvitystä?

Yrittäjä voi saada sekä tukea työllistämiseen että hyvitystä kustannuksista. Hyvityksen saaminen ei edellytä työllistämiseen perustuvan tuen hakemista. Työllistämistuki ei pienennä hyvitystä toiminnan rajoittamisesta, eikä myöskään hyvitys pienennä työllistämistukea.

Uudelleentyöllistämisen tuki askarruttaa. Onko työsuhteen laadulla siihen merkitystä?

Hallituksen esityksen mukaan uudelleentyöllistämisen tuen myöntämisessä ei ole merkitystä, minkälaisessa työsuhteessa työntekijät ovat ravitsemisyritykseen. Ainoastaan kolmen kuukauden ajalta maksettavien palkkojen määrä vaikuttaa siihen, voidaanko henkilöstä maksaa tukea vai ei. Tuen pohjana olevien henkilöiden enimmäismäärä määritetään laskennallisesti kokoaikaisia työntekijöitä vastaavaksi määräksi, mutta senkään määrittämisessä ei ole merkitystä, onko pohjatietona käytettävä palkkasumma koostunut kokoaikaisten vai osa-aikaisten työntekijöiden palkoista.

Uudelleentyöllistämisen tuen ulkopuolelle on kuitenkin rajattu ne henkilöt, jotka eivät ole työsuhteessa ravitsemisyritykseen. Näin ollen tuen enimmäismäärän tai työllistetyistä maksetun tuen määrässä ei huomioida mahdollista vuokratyövoiman tai alihankinnan käyttöä.

Mihin perustuu yläraja toiminnan rajoittamisesta aiheutuneen tuen myöntämisessä?

Ravitsemisliikkeiden koko ja liiketoiminnan laajuus alalla vaihtelevat paljon. Hyvityksen määrä vaihtelee siten merkittävästi, koska se määräytyy toiminnan laajuuden mukaan.

Hyvityksen määrään vaikuttaa se, kuinka paljon yrityksen myynti on huhtikuussa laskenut verrattuna tammi-helmikuun keskimääräiseen myyntiin. Hyvityksen määrä määräytyy yrityksen myynnin muutoksesta yksittäisenä kuukautena: vain muutoksen mukainen osuus joustamattomista juoksevista kustannuksista hyvitetään. Hyvityksellä ei kompensoida myynnin laskua, jota hyödynnetään laskennallisesti hyvityksen määrittelyssä.

Hyvitys voi enimmillään olla 500 000 euroa ja enintään 15 prosenttia myynnin laskusta. Kohtuullisen hyvityksen osuus perustuu käsitykseen, että joustamattomien juoksevien kustannusten osuus ravitsemisalalla on noin 30 prosenttia. Näistä kuitenkin hyvitetään vain puolet.

Malliin sisältyy lisäksi leikkuri. Yrityksille, joilla tammi-helmikuun keskimyynti on yli miljoona euroa, hyvityksen määrä on miljoonan ylittävältä osalta viisi prosenttia.

Leikkurin ja liikevaihtorajojen johdosta suuret alan toimijat, joilla on esimerkiksi useita kymmeniä ravintoloita, saavat suhteessa vähemmän kuin pienet toimijat. Leikkurin ja liikevaihtorajojen tarkoituksena on varmistaa se, etteivät hyvitysmäärät nouse suurten toimijoiden kohdalla kohtuuttoman suuriksi. Lisäksi kaikkein suurimmilla toimijoilla on enemmän neuvotteluvoimaa muun muassa joustamattomien kustannusten alentamiseksi.

Jos ravintolani on saanut Business Finlandin tai Ely-keskuksen kehittämistukea, vaikuttaako se ravintolatukeen tai hyvitykseen?

Yrityksen tulee ilmoittaa hakemuksessa, jos se on hakenut tai sille on myönnetty muuta tukea palkkauskustannuksiin kohdistuen osin tai kokonaan sulun jälkeisten kolmen kuukauden ajanjaksolle. Yrityksen saamat muut tuet palkkauskustannuksiin huomioidaan myönnettävän uudelleentyöllistämisen tuen perusteena olevien henkilöiden määrässä.

Hyvityksen määrässä huomioidaan mahdolliset ELY-keskuksen tai Business Finlandin tuet.

Mistä tiedän, onko yritykseni mukana joukkomaksatuksessa vai ei?

ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) verkkosivuille tulee palvelu, jossa yrittäjä voi tarkastaa, onko hänen yrityksensä mukana joukkomaksatuksessa vai ei. Palvelu perustuu Y-tunnuksen käyttöön.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Huhtikuussa toteutetun Yrittäjägallupin mukaan pitkät maksuajat 27 prosenttia vastaajien asiakasyrityksistä on pidentänyt maksuaikoja kahden edellisen vuoden aikana. Suurin osa maksuaikoja pidentäneistä on suuria yksityisyrityksiä (63 prosenttia), mutta näin toimivat myös pienemmät yritykset (45 prosenttia).

Järvenpäässä toimiva sähköalan yrittäjä on joutunut suostumaan äärimmäisiin maksuehtoihin.

– Pisin maksuehto on 93 päivää + kuluva kuukausi päälle. Eli jos laskutan tammikuussa, kesäkuussa rahat näkyvät tilillä. Ja jos laskutan esimerkiksi kuukauden ensimmäinen päivä, lisäaikaa tulee vielä 30 päivää, kolmea sähköalan yritystä pyörittävä Tuomas Raejärvi sanoo. Käytännössä kaikkien asiakkaiden maksuajat ovat vähintään 30 päivää.

Yli 90 päivän maksuaikoihin on Yrittäjägallupin mukaan joutunut suostumaan viisi prosenttia vastaajista. Vastaajista 54 prosenttia ilmoittaa maksuajaksi enintään 30 päivää. Ikävä tieto on se, että 56 prosenttia vastaajista kertoo, ettei pitkistä maksuajoista ole sovittu yrityksen kanssa.

Jopa lähes 100 päivän maksuaika on lain mukaan mahdollinen, jos se perustuu osapuolten väliseen sopimukseen. Juuri tässä on porsaanreikä, joka tulisi Raejärven mukaan paikata.

– Maksuaikojen enimmäisaika pitäisi saada lakisääteiseksi automaatiksi, eikä näin pitkiä maksuaikoja pitäisi sallia sopimusperusteisesti. Niillä on iso vaikutus kannattavuuteen.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen muistuttaa, ettei yksipuolinen sopimus riitä.

– Enintään 30 päivän maksuehtoa voidaan pitää pääsääntöisesti normaalipituisen maksuaikana yritysten välisissä liikesuhteissa. Osapuolilla on kuitenkin mahdollisuus sopia tätä pidemmästä maksuajasta. Asiasta tulee kuitenkin aidosti sopia, eikä toisen osapuolen yksipuolinen ilmoitus maksuajan pidentämisestä ole lain mukaan riittävä keino.

Suomen Yrittäjät on esittänyt, että maksuaikalain noudattamista valvomaan tulisi asettaa viranomainen.

– Joillain toimialoilla pitkät maksuajat kuuluvat normaaliin liikesuhteeseen. Esimerkiksi sesonkikaupassa laskut maksetaan osapuolten kesken sovitusti vasta kuukausia tavaran toimittamisen jälkeen, Toivonen huomauttaa.

"Hankaloittaa elämää ja tulee kalliiksi"

Käytännön tasolla moni isomman yrityksen alihankkija joutuu hyväksymään pitkät maksuajat, koska muutoin vaarana on töiden ja asiakkaiden menettäminen.

– Toinen vaihtoehto on, ettei tarvitse tehdä töitä ollenkaan. Aina löytyy joku, joka suostuu pitkiin maksuaikoihin. Eihän meidän tarvitsisi näihin suostua. Vapaaehtoista se on.

Tästä syystä Tuomas Raejärvi ei halua kertoa tarkemmin, mitkä yritykset edellyttävät pitkiä maksuaikoja. Pääasiassa ne ovat isompia konserneja.

– En halua aiheuttaa harmia, enkä menettää asiakkaita. Mutta sen sanon, että tämä hankaloittaa elämää ja tulee kalliiksi.

Samaa mieltä on valtaosa Yrittäjägallupin vastaajista. Tulosten mukaan 64 prosenttia vastaajista katsoo, että asiakasyrityksen maksuajoista on aiheutunut taloudellista haittaa.

Raejärvi vinkkaa, että pidempien maksuaikojen kanssa voi käyttää laskurahoitusta, jotta saa tehdyistä projekteista rahaa yrityksen kassaan ennen maksuajan umpeutumista. Hänen on ollut ajoittain vaikea löytää laskurahoituspalvelua, joka suostuisi luotottamaan yli 90 päivän maksuaikoja. Korkokulut kasvavat.

– Pakko sellaista on käyttää, koska en voi odottaa neljää kuukautta, tai edes kolmea tai kahta. Etenkin teollisuuden aloilla on lähinnä poikkeus, jos maksuaika ei ole älyttömän pitkä. Haluan kuitenkin painottaa, että kaikki eivät ole sellaisia.

Raejärven yritys on pyrkinyt sopimaan maksuaikojen lyhentämisestä. Osa asiakkaista suostuu joustamaan, osa on hyvin tiukkoja.

– Tottakai paras vaihtoehto olisi lain mukainen 14 päivän maksuaika. Mutta eihän sellaista nykyisin harrasteta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Liperin Myllyn toinen yrittäjäAnne Vänskä ei ehtinyt kuin nukahtaa, kun järkyttävä tieto tavoitti hänet. Liperin Mylly oli tulessa. Tuhansia neliöitä tuhoutui.

Tieto palosta tuli kahden aikaan yöllä. Myllyrakennuksen lähistöllä sijaitsevan leipomon yrittäjä oli tullut töihin puolilta öin ja oli huomannut liekit ensimmäisenä. Hän hälytti palokunnan ja ilmoitti yrittäjille.

– Ihan epätodellisen sekasortoinen tilanne, kun ei tiedä, mitä pitää tehdä vai pitääkö. Ei voi ajatella tulevaisuutta mihinkään. Suurin huoli on henkilöstöstä, itkuinen Vänskä kertoo.

Yrittäjä oli palopaikalla pian ilmoituksen jälkeen. Aamuseitsemältä järjestettiin tiedotustilaisuus.

Leipomoyrittäjän nopeasta toiminnasta huolimatta tuli ehti levitä nopeasti myllyrakennuksessa. Paloa sammutettiin vielä perjantaina aamupäivällä. Palon syystä ei ole vielä tietoa.

– Syytä ei voi tutkia, koska paloa sammutetaan edelleen.

Vänskä oli ehtinyt perjantaiaamun aikana olla yhteydessä työterveyshuoltoon. Henkilöstölle järjestetään kriisipalaveri maanantaina. Lisäksi hän otti yhteyttä vakuutusyhtiöön.

– Sieltä ensimmäinen neuvo oli huolehtia omasta ja kollegoiden jaksamisesta ja antaa viranomaisten tehdä oma työnsä.

Aamun aikana Vänskän puhelin soi lähes taukoamatta. Tukea sateli paikallisilta ihmisiltä myös sosiaalisessa mediassa.

– Ihmiset ovat hyvin myötätuntoisia. Tämä iskee koko kuntaan. Harmittaa etenin se, että meillä oli niin hyvä kehittämisdraivi päällä. Olimme tehneet tuotekehitystä ja kehittäneet yrityksen visuaalista ilmettä.

Rajattu palo levisi ja tuhosi siilot

Vänskä myöntää, että palon syttymissyyn miettiminen ei juuri nyt auta.

– Olen ollut paikan päällä myllyllä koko yön ja aamun. Nyt tulin kotiin katsomaan, miten nuoriso pärjää. En ole juurikaan nukkunut, hän kertoi puolilta päivin.

Liperin Myllyn alueella on useita rakennuksia. Myllyrakennus on niistä yksi kokonaisuus, johon kuuluvat päärakennus, siilot ja varastosiipi.

Palo saatiin ensin rajattua niin, että varastotilat ja siilot eivät olleet välittömässä vaarassa.

– Sitten palo levisi yläpohjan kautta molempiin. Nyt nekin ovat tuhoutuneet.

Liperin Mylly työllistää kahden yrittäjän ohella neljä vakituista työntekijää. Rahallisia menetyksiä Vänskä ei tässä vaiheessa halua arvioida.

– Toiminta on nyt täysin seis. Ei ole tavaran vastaanottoa, tuotantoa eikä toimituksia. Totaalinen tuho. Varasto on kärsinyt vesivahingon, mitään tavaraa ei voi toimittaa.

Hän ei osaa sanoa, mitä jatkossa seuraa.

– Juuri tällä sekunnilla ei ole taistelutahtoa. Täytyy katsoa tilanne ja arvioida. Uusia halleja tehdään kohtuukustannuksilla mutta kun miettii nykyajan elintarvikelainsäädäntöä, elintarvike- ja luomutuotanto on varsinkin todella säädeltyä. Riskinä on, että jää tekemättä.

Kuvat: Anne Vänskän albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi