Jo yksistään Uudenmaan alueella oli todella suuria vaihteluita eri kaupunkien ja alueiden välillä. Itä-Uudellamaalla (-44%), Helsingissä (-25%) ja Vantaalla (-23%) perustettujen yritysten määrä väheni selvästi. Länsi-Uudellamaalla (+16%) ja Keski-Uudellamaalla (+14%) yrityksiä perustettiin enemmän kuin vuosi sitten.

– Vantaalla merkittävä osuus, noin 40 prosenttia, yritysten perustajista on maahanmuuttajia, jotka toimivat esimerkiksi ravintoloitsijoina, taksiyrittäjinä tai kauneudenhoitoalalla. Uusien yritysten perustaminen näille palvelualoille oli koronakevään aikana mahdotonta rajoitusten vuoksi, kertoo YritysVantaan toimitusjohtaja Marketta Korhonen.

Monilla alueilla perustettujen yritysten määrä laski vielä enemmän: Sisä-Savo -60%, Itä-Savo -39%, Tampere -35%.

Intoa yrittäjyyteen riittää kriiseistä huolimatta

Patentti- ja rekisterihallituksen tilastot osoittavat, että viime vuoteen verrattuna yritysten perustaminen vähentyi Suomessa pahimpaan korona-aikaan, kun taas huhtikuun lopulta kesäkuun puoliväliin ulottuvalla tarkastelujaksolla uusien yritysten määrä kasvoi vuoden takaisesta. Sama trendi näkyi myös Uusyrityskeskuksissa.

– Uusyrityskeskuksissa on huomattu, että kun yrityksen on päättänyt perustaa, sitä päätöstä ei ihan helposti horjuta edes tällainen maailmanlaajuinen kriisi. Ja onneksi näin on, sillä tarvitsemme uutta yrittäjyyttä korona-ajan jälkeiseen talouden elvyttämiseen. Uusi yrittäjyys yksinkertaisesti luo uutta työtä, sanoo Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama.

– Päättäjien kaikilla yhteiskunnan tasoilla pitää nyt ymmärtää osoittaa varoja yritysten perustamisneuvontaan. Se on investointi työllisyyteen ja uuteen kasvuun, painottaa Kallama.

 toimitus(at)yrittajat.fi

Jyväskyläläinen Johanna Soilu koki karvaalla tavalla, mitä kirjoitusvirhe voi pahimmillaan tarkoittaa yrittäjän arjessa. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti eilen maanantaina aluehallintovirastoja kokoontumisrajoituksista. Ensimmäisessä ohjeistuksessa henkilörajaksi oli määritelty virheellisesti 50 henkilöä, kun rajan piti olla 500 henkilöä.

Virhe korjattiin, mutta vahinko ehti jo tapahtua. Twitterissä virhe sai osakseen ihmetystä, jopa suuttumusta tapahtuma-alan yrittäjiltä.

Soilu menetti muutamassa tunnissa isoja tapahtumia ja lisäksi muut syksyn tapahtumat ovat vaakalaudalla.

– Tulevan viikonlopun iso muotitapahtuma oululaisessa kauppakeskuksessa peruttiin virheellisen tiedon julkistamisen jälkeen, hän pahoittelee.

Soilun yritys Fashion Unit Oy on muoti- ja mallitoimisto, joka järjestää muun muassa muotinäytöksiä ja markkinointitapahtumia kauppakeskuksissa. 

STM:n virheellinen ohjeistus sai yhteistyökumppanit varpailleen.

– Moni ei uskalla enää lähteä mukaan maineriskin takia. STM:n viestimisellä oli iso merkitys. Vaikka raja nostettiin pian takaisin 500 henkilöön, yhteistyökumppanit kokevat järjestämisen isona uhkakuvana. Jo tähän mennessä tapahtumajärjestäjät ovat olleet merkittävän maineriskin alaisuudessa. Ei uskalleta ottaa pienintäkään riskiä, että tartuntoja tulisi.

Jatkossa yli 500 henkilön tilaisuuksia voi järjestää, jos niissä pystytään noudattamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistusta yleisötilaisuuksien koronaturvallisuudesta.

"Tuntuu, että tapahtumien järjestäminen on syntiä"

Soilu on harmissaan siitä, että hänen asiakkaansa eivät välttämättä ota STM:n kirjoitusvirhettä pelkkänä virheenä. Asialla on laajemmat vaikutukset.

– Minun kannaltani vaikutukset ovat merkittävät. Maksettavakseni jäävät kaikki varatut kulut, muun muassa lennot, juna- ja bussimatkaliput sekä majoitukset. Vielä viime perjantaina maksuista olisi saanut puolet takaisin, nyt pitää maksaa kaikki.

Tapahtuma-alan tilanne on Soilun mukaan lähes kestämätön. Keväällä häneltä peruuntui 22 tapahtumaa.

– Itsekin olen miettinyt, että miten kehtaan enää järjestää mitään. Ihmiset suhtautuvat varsin kärjekkäästi tapahtuma-alan yrittäjiin ja kritisoivat, miten voidaan houkutella ihmisiä suurella joukolla paikalle. Olen saanut kuulla tavaratalojen johtajilta, että heitä on kielletty houkuttelemasta ihmisiä paikalle. Tuntuu, että tässä ajassa tapahtumien järjestäminen on syntiä.

Soilu kertoo olevansa tyhjän päällä syyskuun alusta alkaen, jos tapahtumia ei pystytä järjestämään.

– Tämä on ollut yksi elämäni tappiollisimmista viikoista. Eniten harmittaa kuitenkin alihankkijoiden ja esiintyjien puolesta. Nyt kaikilta jää leipä saamatta. Oulun tapahtumaa varten teki töitä monta kymmentä ihmistä.

Yrittäjät: Sähläys ei voi jatkua

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää STM:n virhettä kestämättömänä.

– STM on aiheuttanut toistuvasti yrityksille ja yrittäjille ongelmia epäselvällä tai jopa virheellisellä viestinnällä. Tällainen voi olla kohtalokasta monelle matkailu- ja tapahtuma-alan yritykselle, joista moni on jo valmiiksi ahtaalla. Ministeriö ei voi jatkaa tällaista sähläystä.

Hän arvioisi yritystukia uudelleen, jos koronan toinen aalto pahenee.

– Erityisesti kustannustuki pitää virittää uudelleen niin, että se auttaa kaikkia koronan pahimmin koettelemia yrityksiä, oli toimiala mikä tahansa. Matkailu- ja tapahtuma-alalla on nyt suuri epävarmuus. On todella tärkeä löytää ratkaisuja, joilla yrityksille saadaan turvallisesti asiakkaita meiltä ja maailmalta, ja niiden toiminta voidaan turvata.

Kuva: Johanna Soilun albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Järjestön tavoitteena on saada kaikkiin 20 aluejärjestöön yksinyrittäjävaliokunta.

– Meitä yksinyrittäjiä on aika mittava joukko, ja osa meistä on sellaisia, jotka eivät haluakaan siirtyä työllistäviksi yrittäjiksi, sanoo Etelä-Savon Yrittäjien yksinyrittäjävaliokunnan puheenjohtaja Saara Liukkonen.

Hän on jäsen myös Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäverkostojen johtoryhmässä.

Etelä-Savon Yrittäjien Yksinyrittäjätreffit järjestetään 19. syyskuuta teemalla ”Eksy” Mikkelissä. Luvassa on toiminnallinen iltapäivä kaupunkiseikkailuineen. Voisi kuvitella, että tänä vuonna tarve verkostoitumiselle on erityisen suuri.

– Valiokunta on toiminut Etelä-Savossa vuodesta 2016. Järjestämme yksinyrittäjätreffit 1-2 kertaa vuodessa. Osallistujamäärä on ollut 25-55 henkilöä.

– Päivän suurin anti on totta kai verkostoituminen. Yrittäjät hyötyvät etenkin siitä, että verkostoituvat muiden alojen ihmisten kanssa. Näin saattaa tulla enemmän uusia ajatuksia. Yksinyrittäjätreffien tiimoilta on solmittu asiakassuhteita ja löydetty uusia yhteiskumppaneita. Yksinyrittäjä on loppujen lopuksi aika yksin, jos ei ole luontoisesti jotain verkostoa muista yksinyrittäjistä, Saara Liukkonen kertoo.

Yksinyrittäjien valiokuntalaiset auttaneet muita koronatukihakemusten täyttämisessä

Etelä-Savon yksinyrittäjillä on oma Facebook-ryhmä, missä on jaettu koronaan liittyvää tietoa.

– Olen jakanut tietoa eteenpäin sitä mukaan, kun olen tietoa saanut. Syksy tulee näyttämään, mitkä koronakriisin vaikutukset tulevat olemaan.

Liukkonen tietää, että yksinyrittäjätuen hakeminen on koettu hankalammaksi kuin, mitä se todellisuudessa on.  

– Tein tukihakemuksen itsekin heti, että osasin neuvoa muita. Hakemusta varten tarvitsi useamman liitteen, joiden kasaamisen moni on kokenut hankalaksi, etenkin ellei ole ulkoistanut kirjanpitoa, vaan tekee sen muun tekemisen ohessa. Valitettavan moni on täällä hakematta yksinyrittäjätukea.

Saara Liukkonen on toiminut viestintä- ja markkinointialan yrittäjänä vuodesta 2011. Miten lähdit verkostoitumaan yrittäjäuran alkumetreillä?

– Minulla oli verkostot olemassa ennen kuin liityin yrittäjäjärjestöön. Olen ollut monessa yhdistyksessä, muun muassa Nuorkauppakamarissa, sitä kautta tuli uskallus heittäytyä yrittäjäksi. Yrittäjien kautta verkostot ovat kasvaneet. Verkostojen kautta löytyy potentiaalisia asiakkaita, potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja tahoja, joille voit toimia alihankkijana.

Toiminimiyrittäjä Liukkonen toimii verkostossa yksinyrittäjien ja isompien yritysten kanssa, esimerkiksi koodaukset hän ostaa tarvittaessa alihankintana.

Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Vuoden 2019 lokakuussa Suomen Yrittäjät palkitsi valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä kaksi Vuoden yksinyrittäjää, live-kuvittaja Linda Saukko-Raudan ja It-palvelujohtamisen konsultin Jaakko Marinin.

Palkittujen vuosi alkoi hienosti, sillä palkinto kasvattaa luottamusta

– Yksinyrittäjä myy luottamusta, joten palkinto itsessään ja sitä seurannut kutsu presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle teki sen, että minua kuunnellaan entistä tarkemmin, Marin kertoo.

Saukko-Raudan mukaan palkinto herättää kiinnostusta paitsi yrittäjään itseen myös koko toimialaan.

– Livekuvituskeikoilla minut saatetaan esitellä Vuoden valtakunnallisena yksinyrittäjänä. Palkinnon myötä on etabloitunut se, että ”ai tää on se, joka tekee tätä hommaa”. Palkinto on tuonut livekuvitusta suurempaan tietoisuuteen, Saukko-Rauta sanoo.

Myös Marin on saanut kertoa IT-palvelujohtamisesta asiaan vihkiytymättömille ja vastata useamman kerran kysymykseen, mitä hän tekee työkseen.

Saukko-Rauta pääsi Linnan juhlien tv-lähetyksessä haastatteluun antamaan näytteet työstään.

– Se vaati vähän etukäteisvalmistelua, mutta tietenkin rikastutti kokemusta, hän sanoo.

Toiminta alas ja ylös

Lokakuun palkintojenjaon jälkeen molemmilla yksinyrittäjille oli kiireinen loppuvuosi ja uusi vuosikin alkoi hyvässä vauhdissa.

Sitten tuli koronakriisi.

– Vuosi oli hyvällä kasvu-uralla, kunnes asiakkaat vetivät liinat kiinni. Valmennukset peruttiin. Tämä asia koetaan joko niin tärkeäksi tai vaikeaksi, että ihmiset haluavat osallistua valmennukseen kasvotusten, vaikka se onnistuu etänä aivan mainiosti, Marin sanoo.

Kaksi kuukautta Marinin kalenterissa oli hiljaista, mutta sitten toiminta elpyi. Etäkoulutukset alkoivat kelvata ja bisnes rullata.

– Ilmeisesti ihmiset ajattelivat, että tämä tilanne saattaa kestää pitkään, joten asioita täytyy edistää joka tapauksessa. Itsellä on ollut pää pyörällä, kun ensin liiketoiminta ajetaan alas ja sitten pikavauhtia ylös, Marin sanoo.

Saukko-Rauta kuvailee kevättä sanoilla ”Pyhä jysäys”. Kalenterista katosivat kaikki keikat kahdessa päivässä. Hän oli juuri palkannut ensimmäisen työntekijän, nuoren kuvittajan.

Onneksi töitä riitti. Yritykset ovat joutuneet muuttamaan strategioitaan ja ne ovat ostaneet strategian viestimisen tueksi kuvituspalveluita.

– Palkkasin hänet sikäli hyvään aikaan, että työlistalla oli tilauskuvituksia ja niitä tuli lisää. Oman työni piti joustaa, sillä lasten etäkoulu vaati minun panostani. Delegoin töitä kuvittajalle, joka oli 60-prosenttisella työajalla. En ole ollut hyvä delegoimaan aikaisemmin, Saukko-Rauta kertoo.

Oppitunteja yrittämiseen

Saukko-Raudan palveluvalikoimaan on jo aiemmin kuulunut etälivekuvitus, mutta koronan myötä se työ on lähtenyt vetämään. Hän toivoo, etälivekuvitus yleistyisi entisestään.

Marin on koronakriisin karaisemana kehittänyt omaa virtuaalisen oppimisalustaa etäkoulutuksia. Työntekijän rekrytoiminen jäi koronan jalkoihin, mutta hän uskoo, että sekin tapahtuu vielä tämän vuoden aikana.

– Etäkoulutus on vähän ikävää, kun pidät luentoa tietokoneelle, missä vastassa on pallukoita ja nimikirjaimia, vaikka tulokset ovat olleet ihan hyviä. Virtuaalisen oppimisalustan kehittäminen varmistaa, että etäkoulutus on helpompaa ja olen valmiimpi, jos vastaavaa yhteiskunnan sulkemista tapahtuu. Se ei enää vaikuta liiketoimintaani. Syksyn tilauskanta näyttää nyt hyvältä, Marin sanoo.

Pää pinnalla edelleen

Koronasta selvittiin siis säikähdyksellä ja yrittäjät katsovat luottavaisina tulevaisuuteen. Oppimiskokemuksiakin tuli.

– Tapahtuu mitä hyvänsä, taivas ei tipu niskaan. Täytyy pitää vain pää kylmänä ja tehdä päätöksiä harkiten. Elämän tärkeimmät asiat ovat kuitenkin muualla kuin yrittämisessä. Olen keskittynyt perheeseen, harrastuksiin ja luonnossa liikkumiseen. Ei sillä toki loputtomasti elä. Sitten täytyy vain keksiä muita tapoja tehdä, koska lamaantuminen ei ole vaihtoehto, Marin sanoo.

Samoja mietteitä on ollut Saukko-Raudallakin. Yrittäjyys vaatii sitkeyttä, eikä tuleen voi jäädä makaamaan. Tärkeintä on toimia.

– Kevät oli rankkaa työn ja perheen yhdistämisen kannalta. Samalla piti miettiä isoa kuvaa ja sitä, mikä on tärkeää. Oli myös viestittävä avoimesti asiakkaiden kanssa omasta tilanteesta. Nyt tuntuu, että pää on pinnalla, mutta jalat polkee kovasti pinnan alla.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Koronaviruksen vuoksi yrittäjäpäiviä ei järjestetä tänä vuonna perinteisesti messujen tyyppisenä yli tuhannen hengen tapahtumana. Suomen Yrittäjien työvaliokunta päätti asiasta tiistaina. 

– Tilanne on valitettava. Korona aiheuttaa niin paljon epävarmuutta, että jouduimme tekemään tämän päätöksen, kertoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. 

Kongressitoimisto on yhteydessä kaikkiin niihin, jotka ovat jo ilmoittautuneet Valtakunnallisille yrittäjäpäiville. 

Suuret yrittäjäpäivät lukuisine esiintyjineen sekä gaalailta on tarkoitus järjestää ensi vuoden lokakuussa. 

– Selvitämme, missä yrittäjäpäivät ensi vuonna järjestetään. Keskustelemme myös kumppaneiden kanssa, Pentikäinen sanoo. 

– Selvittämme myös pikaisesti, miten Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot, Valtakunnallinen yksinyrittäjäpalkinto ja Vuoden nuori yrittäjä -palkinto jaetaan, Pentikäinen sanoo. 

– Vaikka Valtakunnalliset yrittäjäpäivät nyt joudutaan perumaan, kannustamme paikallisyhdistyksiä ja aluejärjestöjä järjestämään alueellisia, pienimuotoisempia tapahtumia. Yrittäjäjärjestön on esimerkillään tärkeä näyttää, että alueellisten fyysisten tapahtumien järjestäminen on mahdollista eri puolilla maata – tietenkin viranomaisten ohjeita noudattaen, Mikael Pentikäinen painottaa. 

Liittokokouksessa jännittävä kisa paikoista Yrittäjien johdossa 

Liittokokoukseen Jyväskylän Paviljonkiin tulee joukko virallisia kokousedustajia. Normaalisti liittokokouksessa on 150–200 virallista edustajaa. Lisäksi paikalle saapunee jonkin verran väkeä jäsenjärjestöistä. 

Liittokokous järjestetään viranomaisten turvallisuusohjeita tarkasti noudattaen. Sitä voi seurata myös verkon kautta. 

Liittokokous järjestetään joka toinen vuosi. Siellä valitaan yrittäjäjärjestön puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Kokouksessa myös käsitellään toimintakertomus ja tilinpäätös sekä päätetään seuraavan kauden toimintasuunnitelmasta ja budjetista.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi 

Yrittäjälle tilanne, jossa lähitulevaisuus on epävarma, eikä tiedä, milloin voi kutsua työntekijät takaisin töihin, on vaikea. Työsopimuslain mukaan työnantajan on maksettava työntekijälle irtisanomisajan palkka myös siinä tilanteessa, jossa työntekijä irtisanoutuu lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää.

– Tällöin siis työntekijälle on maksettava se irtisanomisajan palkka, joka olisi maksettava, jos työnantaja olisi hänet irtisanonut, vaikka työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa, tarkentaa Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen.

Jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen, irtisanomisajan palkanmaksumaksuvelvollisuus määräytyy normaalisti.

TE-toimistoille kevään mittaan saapuneita lomautuksia koskevia yt-ilmoituksia oli kirjattu kesäkuun loppuun mennessä noin 6 100 työnantajalta ja ne koskivat yhteensä noin 571 000 työntekijää. Näissä luvuissa on mukana jo päättyneitä yt-neuvotteluja. Luvuissa näkyy vähintään 20 henkilöä työllistävien työnantajien luvut.

Suomen Yrittäjien toimistolle on tullut kysymyksiä ns. ”200 päivän säännöstä” lomautustilanteessa. Yrittäjien asiantuntija, juristi, Atte Rytkönen vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Kun yrityksessä lomautuksissa tulee 200 päivää täyteen, onko silloin pakko irtisanoa?

– Työntekijöitä ei ole pakko irtisanoa, vaikka 200 lomautuspäivää tulisi täyteen. Eikä työntekijän ole myöskään pakko irtisanoutua, vaikka lomautus jatkuisikin pidempään ja tällöin lomautus jatkuu normaalisti, vaikka 200 lomautuspäivää olisi täyttynyt. Toki lomautuksen venyessä on syytä arvioida, kuinka pysyvää työvoiman tarpeen vähentyminen yrityksessä on.

– Jos työnantaja irtisanoo työsuhteen, noudatetaan lähtökohtaisesti normaalia irtisanomisaikaa, riippumatta siitä, onko lomautus kestänyt yli vai alle 200 päivää. Työnantajalla on tuolloin normaalisti palkanmaksuvelvollisuus, mutta on huomattava, että myös työntekijällä on tuolloin lähtökohtaisesti velvollisuus tehdä töitä irtisanomisajan, mikäli sellaisia yrityksessä tarjolla on.

Vähentääkö työnantaja tuosta irtisanomisajan palkasta lomautusilmoitusajalla maksetun palkan?

– Työsopimuslain mukaan työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Käytännössä tällaisia tilanteita on kuitenkin hyvin harvoin ja erityisesti tässä tilanteessa, jos on noudatettu koronatilanteen vuoksi käyttöön otettuja lyhyempiä lomautusilmoitusaikoja, ei työnantajalla ole oikeutta vähentää irtisanomisajan palkasta lomautusilmoitusajan palkkaa.

Katkaiseeko vuosiloma 200 päivän lomautuksen, vai lasketaanko loma mukaan?

– Ensinnäkin on hyvä muistaa, että lomautukset eivät estä vuosiloman määräämistä kesälomakaudelle, vaan päinvastoin työnantajalla on velvollisuus antaa kesälomat kesälomakauden aikana. Kesälomat tulee siis lähtökohtaisesti pitää lomakaudella, eli 2.5.-30.9. välisellä ajalla.

– Jos työnantaja määrää vuosiloman pidettäväksi lomautuksen kestäessä, lomautus jatkuu automaattisesti ilman uutta lomautusilmoitusta vuosiloman päättymisen jälkeen. Tällöin vuosiloma ei keskeytä lomautuksen yhdenjaksoisuutta eikä 200 päivän laskentaa.

Vaikuttaako lyhytaikainen lomautusjaksojen välissä tehtävä työ 200 päivän säännöksen soveltamiseen?

– Säännöstä sovelletaan toistaiseksi voimassa olevien lomautusten lisäksi myös peräkkäisiin määräaikaisiin kokoaikaisiin lomautuksiin, jos niiden yhteiskesto ylittää 200 kalenteripäivää. Jos lomautusten välissä tehdään hyvin lyhytaikaista työtä, tämä ei lähtökohtaisesti vaikuta lomautuksen yhtäjaksoisuuteen.

– Määräaikainen lomautus voi kerrallaan olla maksimissaan 90 päivää, mutta määräaikaisia lomautuksia voidaan tarvittaessa jatkaa.

On huomattava, että käytännössä sääntö koskee siis kokoaikaisia lomautuksia, eikä sääntöä lähtökohtaisesti sovelleta sellaisenaan esimerkiksi osa-aikalomautuksissa.

Työntekijä voi irtisanoutua lomautuksen aikana ilman irtisanomisaikaa, mitä huomioitavaa tässä on?

– Työntekijä saa irtisanoa työsopimuksensa lomautuksen aikana ilman irtisanomisaikaa, riippumatta lomautuksen kestosta. Jos kyse on kokoaikaisesta lomautuksesta, joka on kestänyt yhdenjaksoisesti yli 200 kalenteripäivää, työntekijällä on työsuhteen irtisanomisesta ja päättymisestä huolimatta oikeus korvaukseen. Korvaus vastaa palkkaa, joka maksetaan työnantajaa sitovan irtisanomisajan mukaisesti, eli ikään kuin työnantaja olisi irtisanonut työsuhteen.

Jos työnantaja lomautuksen kestäessä tarjoaa töitä lomautetulle työntekijälle ennen 200 lomautuspäivän täyttymistä ja hän kieltäytyy, ei työntekijällä ole oikeutta vaatia edellä mainittua palkkakorvausta.

Mitä pitää ottaa huomioon, jos työnantaja irtisanoo työntekijän lomautuksen ollessa voimassa?

– Jos työnantaja irtisanoo työntekijän lomautuksen kestäessä, työsuhde päättyy normaalin, työnantajaa sitovan irtisanomisajan mukaisesti ja irtisanomisajan palkka myös maksetaan normaalisti palkanmaksukausittain. Lisäksi, jos työnantaja irtisanoo työntekijän ja maksaa irtisanomisajan palkkaa, työntekijä on lähtökohtaisesti velvollinen palaamaan työsopimuksen mukaiseen työhönsä, jos sitä on tarjolla.

Lue lisää aiheesta: Voiko lomautuksia lyhentää tai pidentää – tai muuttaa osa-aikaisiksi? Katso mitä asiantuntija vastaa

Kuva: Getty Images kuvituskuva

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Pienten yritysten työsuhdeneuvontahanke palvelee puhelimitse ja sähköpostitse. Hankkeen  tavoitteena on auttaa pienyrittäjiä ja työllistämisestä kiinnostuneita yksinyrittäjiä palkkaamaan työntekijöitä.  Neuvonta kestää vuoden 2021 loppuun saakka. Neuvojat vastaavat yrittäjien kysymyksiin työlainsäädännöstä ja työllistämisestä.  

Syyskaudella järjestetään muun muassa seuraavat koulutukset:

Tiimityö ja me-hengen rakentaminen etänä 1.9

Koulutuksessa opit muun muassa, miten lisätä vuorovaikutuksen määrää ja laatua etätyössä.

Ongelmanratkaisun avaimet kriisin keskellä – Näin hyödynnät lean-oppeja muutoksen keskellä 16.9

Rekrytointi ja työntekijän palkkaaminen 23.9

Tästä maksuttomasta koulutuksesta saat perustietoja työntekijän palkkaamiseen ja rekrytointiin liittyen. Koulutus on osa TEM:ön rahoittamaa neuvontahanketta.

Taitava palautteenanto ja puheeksiotto 9.10

Koulutuksesta saat käytännönläheisiä työkaluja palautteenanto- ja puheeksiottotilanteisiin.

Tavoitteet ja työsuorituksen johtaminen etänä 3.11

Onnistunut kehityskeskustelu 11.12

Koulutuskalenteriin tästä.

Työsuhdeneuvontaa maksutta kaikille yrittäjille

Pienten yritysten työsuhdeneuvontahankeen tarjoamaa työoikeudellista neuvontaa saa puhelimitse arkisin kello 8–16 välisenä aikana numerossa 09–229 224. Lisäksi kysymyksiä voi lähettää sähköpostitse . Hankkeessa annetaan myös oikeudellista koulutusta työoikeudellisissa asioissa esimerkiksi webinaareissa ja koulutustilaisuuksissa.  Lisätietoa saa verkkosivuilta yritystentyosuhdeneuvonta.fi.

Maksuton neuvonta on avoin kaikille yrittäjille. Oikeudellisissa riitaprosesseissa avustaminen ja asiakirjojen laatiminen eivät sisälly hankkeeseen.   Ministeriö kutsui hankkeen toteuttajaksi Suomen Yrittäjät ry:n.

Syksyn webinaareista vinkkejä digiloikan ottamiseen ja markkinointiin

Suomen Yrittäjät ja Google tarjoavat digitalisaatioon, markkinointiin ja myyntiin liittyviä ilmaisia webinaareja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Näistä webinaareista saat taitoja digiloikan ottamiseen sekä markkinoinnin ja myynnin kehittämiseen.

toimitus (at) yrittajat.fi

Linda Mustakari ja Juhani Kähösen yrittäjähenkisyyttä on testattu moneen otteeseen. Pariskunta alkoi suunnitella yhteisen kahvilan perustamista Espoon Kivenlahden lähiökaupunginosaan viime syksynä. Kahvila & Putiikki Pupusaari avajaiset oli määrä juhlia 4.-5.4.

– Sinä samana päivänä, kun hallitus määräsi kahvilat suljettaviksi, Mustakari kertoo.

Koska kahvilaan oli investoitu ja kulut juoksivat, se alkoi toimia take away -periaatteella alkuperäisistä suunnitelmista poiketen. Sisätiloihin sai päästää 50 prosenttia normaalista asiakasmäärästä huhtikuun 17. päivänä. Take away on mahdollista edelleen, ja jonoa on riittänyt ensimmäisestä päivästä lähtien.

Kaikki eivät kahvilaunelmaan uskoneet. Monet ajattelivat, että kilpailua on liikaa, eikä viihtyisälle kahvilalle ole kysyntää.

– Kivenlahtelaiset eivät käy kahviloissa, vaan kapakoissa, minulle kerrottiin. Olen itse lähiöstä kotoisin, ja halusin tuoda palveluita R-kioskin kylkeen. Ei tarvitse lähteä Helsingin Punavuoreen asti kahvilaan. Moni ei ehkä pysty näkemään sellaista, mitä ei ennen ole ollut, Mustakari miettii.

Huolella mietitty konsepti

Pupusaaren omistajapariskunta on miettinyt konseptinsa tarkkaan musiikkia ja värimaailmaa myöten. Pizzan ja hampurilaisten sijaan kahvila tarjoilee esimerkiksi aamiaista koko päivän, koska se on Mustakarin päivän suosikkiateria. Viinit ovat laadukkaita ja pilsnerikin kahvilan omaa.

Kähönen on puoliksi amerikkalainen, ja rapakon takaa tuli ajatus diner-henkisestä paikasta.

Asiakkaat ovat ottaneet paikan omakseen.

– Eräs rouva kertoi, että hän on 30 vuotta odottanut, että voisi juoda kupin espressoa, Mustakari kertoo.

Menestys on ollut niin kannustavaa, että elokuun alussa Espoon Soukkaan aukesi jo toinen Pupusaari-lähiökahvila. On mahdollista, että kolmaskin aukeaa vielä tämän vuoden puolella, jos sopiva tila löytyy.

– On ollut paljon puhetta siitä, miten kaikilla menee huonosi. Meillä on mennyt todella hyvin. Täytyy kuitenkin olla valmius isoihin ja nopeisiin muutoksiin. Lisäksi olemme tehneet todella pitkiä päiviä, Mustakari kertoo.

Haaveesta totta

Kahvila on ollut Mustakarin pitkän ajan unelma. Aviomies oli helppo puhua yritykseen mukaan. Molemmat ovat työskennelleet kahviloissa ja baareissa, mutta työhistoria on pääasiassa muunlaisista töistä.

Mustakari on työskennellyt muun muassa IKEAn taloushallinnon ja liiketoiminnan ohjaustehtävissä, mutta viimeiset neljä vuotta hän on työskennellyt yrittäjänä isältään perimässä Mustakari Mediassa somemarkkinoinnin parissa.

Kähönen on taas työskennellyt melkein koko ikänsä lentokentällä. Hän on kahvilan pääomistaja ja valmistamassa Kähiksen cappuccinoa täyspäiväisesti Pupusaaressa.

– Nyt seuraamme koronatilannetta ja sen vaikutuksia alaan. Seuraava askel toiminnan kehittämisessä on mahdollisuus tilata ruokaa netistä kotiinkuljetuksella, Mustakari sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Koronakriisi on nostanut uudella voimalla esiin kysymykset työttömyysturvasta. Lomautukset, irtisanomiset ja yrittäjien ahdinko ovat vaatineet poikkeustoimia.

Jatkoa ajatellen on tärkeä miettiä uusia keinoja työllisyyden ja työttömyysturvan uudistamiseen.

– On hyvä, että karenssit lyhenivät ja poikkeustilanteessa löytyi apuja. Tarvitsemme radikaaleja toimia työttömyysturvan parantamiseksi, MP-Kuljetuksen toimitusjohtaja ja Suomen Yrittäjien työvaliokunnan jäsen Janne Vuorinen toteaa.

Hän on joutunut itsekin lomauttamaan työntekijöitään keväällä.

– Lomautimme lyhyissä jaksoissa ihmisiä. Ei se ollut helppoa, vaikka tilanne ymmärrettiin ja hoidettiin hyvässä yhteishengessä, Vuorinen sanoo.

Yleinen ansioturva on oikeudenmukainen

Keskustelu yleisestä ansioturvasta syttyi kesällä. Kaikki työssäkäyvät maksavat työttömyysvakuutusmaksua, mutta jos ei kuulu työttömyyskassaan, he eivät saa maksulle vastinetta.

Kantar TNS selvitti Suomen Yrittäjien pyynnöstä, mitä yrittäjät asiasta ajattelevat. Vastaus on harvinaisen selvä: valtaosa yrittäjistä kannattaa yleistä ansioturvaa kaikille työttömille. Näin vastasi 68 prosenttia Yrittäjägallupiin vastanneista yrittäjistä.

– Yleisellä ansioturvalla on vahva yrittäjäkunnan tuki. Se koetaan oikeudenmukaisena kaikkien työntekijöiden kannalta, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä kommentoi kyselyn tulosta.

Vuorinen kantaa huolta nuorista.

– Nuoret, jotka eivät ole olleet työelämässä pitkään, eivät välttämättä ole myöskään työttömyyskassojen jäseniä vielä. Kriisissä he tippuvat peruspäivärahan varaan. Olisi oikeudenmukaista, että ansioturvaa maksettaisiin kaikille, Vuorinen sanoo.

Ansioturvan ja perusturvan kytkös purettava

Ansioturvan porrastamista kannattaa 56 prosenttia Yrittäjägallupin vastaajista. Ansioturvan lyhentämistä kannatti 43 prosenttia vastaajista.

– Mitä isompi yritys, sitä vahvemmin tuetaan työttömyysturvan porrastamista ja lyhentämistä, Makkula avaa tuloksia.

– Yrittäjiltä saa kannatusta myös ansioturvan ja perusturvan välisen kytköksen purkaminen. Tällöin perusturvaa voitaisiin tarvittaessa parantaa ilman, että muutos korottaa ansioetuutta, hän sanoo.

Vuorinen ottaisi mallia Tanskasta, missä työttömäksi päätyvä saa korkeampaa ansioturvaa aluksi ja myöhemmin kriteerit ovat tiukat, jotta ansioturva ei laske.

– Ylipäätään työttömyysturva täytyy muuttaa kannustavammaksi. Työn vastaanottamisen täytyisi aina olla kannattava vaihtoehto. Järjestelmän täytyisi nykyistä paremmin joustaa, jotta työtön voi ottaa keikka- ja osa-aikatyötä vastaan. On ymmärrettävää, ettei halua ottaa töitä vastaan, jos saa saman rahan ilman paperisotaa viranomaisten kanssa, Vuorinen sanoo.

Monet asiat voi hoitaa digitaalisissa kanavissa, mutta samalla henkilökohtaisen tilanteen arvioiminen ja apu voi jäädä vajavaiseksi.

– Suomessa pidän huonona henkilökohtaisuuden puutetta palveluissa. Usein sparraus puuttuu, eikä oteta ajoissa koppia yksilön tilanteesta, Vuorinen sanoo.

Myös tilanteiden käsittelyn tulisi olla joutuisaa, jotta hakijan ei tarvitse odotella viikkoja ratkaisuja. Se madaltaisi osaltaan kynnystä ottaa pieniä töitä vastaan.

– Meillä on nyt toimiva tulorekisteri. Sen avulla näitä tilanteita pitäisi pystyä hoitamaan nopeammin, Vuorinen toteaa.

Työllistämisen riskejä madallettava

Yrittäjän näkökulmasta Vuorinen purkaisi työllistämisen esteitä, jotta työllistämisen riski olisi matalampi. Keinovalikoima on laaja.

Yrittäjägallup kysyi työllistämisen helpottamisesta yrittäjiltä. Vastaajat vastasivat tasaisesti 52–56 prosentin välillä järjestyksessä seuraavasti: paikallinen sopiminen työehdoista, pk-yritysten normien väheneminen, vapaampi mahdollisuus tehdä määräaikaisia työsopimuksia, palkkatuen määrä, paikallinen sopiminen työajoista, henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen sekä takaisinottovelvoitteen poistaminen.

Vähiten mainintoja, 36 prosenttia vastaajista, kannatti nuorten, työttömien ja erityisryhmien osalta minimipalkkojen laskemista.

– Tavoite pitäisi olla, että kun töihin pääsee, työllistetään ajan mittaan vakituisemmin, Vuorinen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yksinyrittäjätukien käsittely on sujunut pääsääntöisesti hyvin, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Nopeimmillaan tuen voi saada muutamassa päivässä, keskimäärin käsittelyaika on noin viikko.

– Yksinyrittäjätuen hakemuksia on tullut selkeästi vähemmän kuin odotettiin. Toki hakuaikaa on vielä jäljellä. Tukea kannattaa ehdottomasti hakea syyskuun loppuun mennessä, jos täyttää hakukriteerit, kannustaa Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi.

Kuntaliiton kyselyn mukaan 36 000 yksinyrittäjää on hakenut heille osoitettua tukea elokuun puoliväliin mennessä (17.8.). 34 000 hakemusta on käsitelty, niistä 29 500 (87%) on hyväksytty ja hylätty on noin 3000 hakemusta. Reilua 1600:tta hakemusta ei ole otettu käsittelyyn, esimerkiksi koska hakemus on mennyt väärään paikkaan eli yrittäjän asuinkuntaan, ei yrityksen YTJ:ssä merkittyyn kotikuntaan.

– Hakemusten odotettua pienempään määrään on varmaankin useita syitä. Tuen kriteerit eivät kaikilla täyty, tukea pidetään liian pienenä, hakuprosessi voi tuntua vaikealta ja joillakin voi myös olla asenne, että ”mitään tukia en ole hakenut enkä hae”, Hämeenniemi listaa.

Yksinyrittäjätuen saamisen edellytyksinä ovat muun muassa 30 prosenttia pudonnut liikevaihto, YEL-rekisterissä oleminen tai vähintään 20 000 euron liikevaihto. Katso tarkemmat hakukriteerit työ- elinkeinoministeriön sivulta.

– Osalla yksinyrittäjistä onneksi on mennyt ihan kohtuullisesti, eikä liikevaihto ole pudonnut 30 prosentilla, Mika Hämeenniemi toteaa.

Hänen mukaansa yksinyrittäjätuen käsittelyajoissa on jonkin verran vaihtelua eri puolilla maata, mutta keskimääräinen aika hakemuksen käsittelystä maksatukseen on noin viikon verran.

– Joissakin kunnissa se on kestänyt vain muutamia päiviä. Toisaalta kesän aikana on ollut viiveitä lomakaudella, Hämeenniemi toteaa.

Hän muistuttaa vaikeassa tilanteessa olevia yksinyrittäjiä myös yrittäjän työttömyysturvan hakemisesta.

– Työmarkkinatuki on tärkeä apu – ja se ei ole este yksinyrittäjätuen saamiselle.

Kehittämisseteli yksinyrittäjille?

Suomessa on virallisen tilaston mukaan 182 000 yksinyrittäjää. Hallitus varasi heille nimikoituun tukeen 250 miljoonaa euroa.

– Koska tätä rahaa jää nyt käyttämättä, Suomen Yrittäjät on esittänyt hakuajan pidentämistä vuoden loppuun. SY on myös esittänyt yrityskehitysseteliä, joka on tarkoitettu yksinyrittäjän toiminnan kehittämiseen, Mika Hämeenniemi kertoo.

1,5 kuukauden odotus inhimillisen virheen vuoksi

Suurimmassa kaupungissa Helsingissäkin on selvitty hakemusvyöryyn nähden kunnialla. Graafisen alan yksinyrittäjä tosin joutui odottamaan tukea 1,5 kuukautta yksittäisen inhimillisen virheen vuoksi.

Kyseinen yksinyrittäjä teki hakemuksen yksinyrittäjätuesta 7. heinäkuuta.

– Sieltä pyydettiin lisätietoja jo samana päivänä. YTJ:n kautta tulostettu verovelkarekisteriote ei kelvannut vaan piti olla suoraan verohallinnon sivulta tulostettu dokumentti, yrittäjä kertoo.

Hän haluaa esiintyä tässä uutisessa nimettömänä.

– Tuon 7. heinäkuuta jälkeen Helsingin kaupungin suunnasta ei kuulunut mitään – ei päätöstä eikä korvausta. Näin kyllä järjestelmästä, että hakemus on otettu vastaan, yrittäjä kertoo.

– En ole kysellyt tuen käsittelyn perään ja olin jo välillä unohtanutkin asian, koska töitä alkoi taas järjestyä. Sitten sain Suomen Yrittäjien uutiskirjeen, jossa muistutettiin yksinyrittäjätuen hakemisesta ja otin yhteyttä Yrittäjiin.

”Olemme pahoillamme”

Suomen Yrittäjät selvitti asiaa yksinyrittäjän puolesta ja otti yhteyttä Helsinki NewCo -yksikköön, joka käsittelee yksinyrittäjätukien hakemukset.

– Olemme todella pahoillamme, kyseessä on inhimillinen virhe ja suoraan sanottuna yrittäjä on nyt myös joutunut kesälomakauden uhriksi, pahoittelee Helsinki NewCon johtava asiantuntija Toivo Utso.

– Meille on tullut kaikkiaan noin 9000 hakemusta ja saimme apua niiden käsittelyyn Helsingin kaupungin muista yksiköistä. Heinäkuun alkupuolella suurin osa näistä apuvoimista jäi kesälomalle – kuten tämäkin virkailija, joka käsitteli kyseisen yrittäjän hakemuksen. Virkailija oli tehnyt inhimillisen virheen. Sähköisessä hakemuksessa oli jäänyt rasti pois olennaisesta kohdasta ja hakemus ei siirtynyt eteenpäin, Utso kertoo.

– Olemme pahoillamme tästä. Inhimillisiä virheitä ei tietenkään saisi tapahtua, mutta hakemusten määrä on ollut suuri, johtava asiantuntija Utso sanoo.  

Helsingin kaupunki oli tehnyt viime maanantaihin mennessä 6300 yksinyrittäjätuen maksatusta. Kiivaimpana aikana tukia maksettiin kolme kertaa viikossa. Hakemusten määrä on sittemmin vähentynyt. Tukipäätöksiä tehdään päivittäin, mutta Helsinki maksaa tällä hetkellä tukia kerran viikossa.

– Neljän viime viikon aikana hakemuksia on tullut noin sata viikossa. Nyt tosin hakemusten määrä näyttää olevan nousussa, maanantaina esimerkiksi hakemuksia yksinyrittäjätuesta tuli noin 50 kappaletta, Toivo Utso kertoo.

Tuki on tarpeen

Tässä jutussa nimettömänä esiintyjä graafisen alan yksinyrittäjä kertoo, että yksinyrittäjätuki on tarpeen kiinteiden kulujen hoitamiseen:

– Työhuoneen vuokra pitää maksaa, puhelin ja netti, kirjanpitäjä, yrittäjä luettelee.

– Koronan vuoksi huhtikuu oli todellakin kuukausista julmin, yrittäjä siteeraa tunnettua sanontaa.

Koronashokki iski joka puolella ja työt loppuivat kuin seinään.

– Ensimmäisen kuukauden tein kaikenlaista. Tärkeintä oli kuitenkin se, että soitin aktiivisesti asiakkaille. Pikkuhiljaa tilanne on piristynyt ja töitä on alkanut järjestyä uudelleen, yrittäjä kertoo.

– En ole hakenut yrittäjän työttömyyskorvausta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 37 yritystä.

AAA-joukkoon on noussut nyt myös Posti-konsernin emoyhtiö Posti Group Oyj. Sen liikevaihto on 13,1 miljoonaa ja sillä on noin 40 työntekijää. Koko konsernin liikevaihto on reilut 1,5 miljardia euroa ja konsernilla oli viime tilikauden lopussa noin 20 500 työntekijää. Posti-konserniin kuuluvat muun muassa Posti Global Oy, Posti Scandinavia Ab, Posti Kiinteistöt ja Posti Kotipalvelut Oy.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Juhla- ja pitopalvelu Alitarin yrittäjä Tarja Ali-Rantalan mukaan ennen koronapandemiaa catering-toiminta muodosti yrityksen liikevaihdosta 70 prosenttia. Ali-Rantalalla oli onneksi toinenkin tukijalka, palvelutiskimyynti paikallisessa Minimanissa.

– Hätä on liikkeelle paneva voima, silloin alkoi niitä ideoita tulemaan. Aiemman liha-, kala- ja einespalvelutiskin lisäksi kehitimme Ruokaa Ruusulasta -tuotemerkillä tasokkaita ruoka-annoksia myyntiin, kertoo Tarja Ali-Rantala.

– Silloin palvelutiski nousi meillä ykköseksi. Porukka söi kotona, ja kävivät ostamassa ruokaa, sekä viikonloppuisin perheet panostivat ruokailuun.

Alitar Oy työllistää yrittäjän lisäksi kaksi vakituista työntekijää ja tuntityöntekijöitä.

– Ennen koronaa mietimme, että vakinaistaisimme lisää porukkaa. Mutta nyt kun koronatartuntoja tulee koko ajan lisää, niin nyt on vaan katsottava päivä kerrallaan eteenpäin. Uskon, ettei koronapandemia ole vielä tänä vuonna eikä ehkä vielä ensi vuonnakaan taputeltu.

Nyt kun rauta on kuumaa, Ali-Rantala ja henkilöstö tekevät pitkää päivää.

Kekseliäisyyyttä on vaadittu

Ruokaa Ruusulasta -tuotemerkkinen ateriapalvelu syntyi hädän keskellä, eikä sen kanssa aikailtu. Noin 1,5 viikkoa maaliskuun koronarajoitusten jälkeen idea oli toteutuksessa.

– Ei auttanut kuin niistää nenä, kuivata silmät, ja keksiä jotain, että selviäisimme. Sanon, että ennen kuin tämä vuosi on lusittu, monta tippuu valitettavasti kyydistä, Ali-Rantala huokaisee.

Juhla- ja pitopalvelu Alitar haki ja sai Ely-keskuksesta korona-avustusta sekä vuokrahelpotusta kiinteistönomistajalta, Seinäjoen seurakunnalta.

– Vähällä tuella on menty, mutta se kertoo siitä, että näistä toimistamme oli apua. Saimme tukea myös ravintolatoiminnan keskeytyksen johdosta.

Ali-Rantalan mukaan mistään työstä ei kieltäydytty kevään ja alkukesän aikana. Myös pienimuotoisia muistotilaisuuksia järjestettiin juhlatilassa. Hygienia- ja turvaväliohjeista pidettiin kiinni.

Kesä 2021 on jo loppuunmyyty – Jos mielii juhlia ensi kesänä, juhlavarauksille alkaa olla kiire

Kevään ylioppilaat pääsevät viimein juhlistamaan ansaittua valkolakkiaan. Alitar Oy toimittaa tarjoilut noin 25 ylioppilasjuhlaan Seinäjoen seudulla nyt perjantaina ja lauantaina. Keittiössä on kiireistä, sillä jokaisessa juhlassa on osallistujia 50-80 henkilöä.

– Meillä koko loppuvuosi on jo viikonloppujen osalta melkein myyty. Kesä 2021 on loppuunmyyty. ja kesälle 2022 on jo myyty iso osa.

– Juhlatilassamme on järjestetty jo myös kokouksia ja koulutuksia, ja yritykset ovat aktiivisesti kyselleet tiloja tapahtumiin. Toki jo pikkujouluja on myyty, mutta vielä ei tiedä, toteutuvatko ne.

– Olemme positiivisilla mielillä. Jos Suomi taas pysähtyy, niin kuin kävi maaliskuussa, ei sitä kestä kukaan. Jokaisella suomalaisella on tässä suuri rooli, että selviämmekö tästä ilman toista kovaa aaltoa.

Yrittäjä Tarja Ali-Rantala kertoo heillä olevan joitakin ajatuksia mahdollisen toisen korona-aallon varalle, mutta ohjenuorana on keskittyä tähän päivään.

– Pelon kanssa on kamala elää. Menemme päivä kerrallaan, kun huomisesta ei tiedä ja teemme omalta osaltamme kaikkemme, että meiltä ostaminen ja tilaaminen on turvallista.

Kuva: Alitar Oy

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Tatuointiyrittäjä Ilari Musta kumppaneineen lanseerasi elokuun viimeisellä viikolla uuden kansainvälisen kuvitusagentuurin, joka on syntynyt Business Finlandin koronarahoituksen avustuksella. Agentuurin listoilla on 11 taiteilijoita Suomesta, Virosta, Puolasta, Espanjasta, Ranskasta, Liettuasta ja Italiasta.

Musta Agencyn tavoitteena muuttaa tatuointitaide ja käsityö kivijalkatoiminnasta globaaliksi verkkokaupaksi ja helpottaa tatuointitaiteestä ponnistavan kuvitustyylin hyödyntämistä erilaisissa käyttötarkoituksissa, kuten esimerkiksi muodissa.

Alkusysäys kuvitusagentuurille tuli, kun Mustan täytyi viime keväänä miettiä Musta Magia Oy:n ja sen aputoiminimi Krunikan Leiman liiketoiminta uudelleen. Koronakriisi rajoitti lähikontakteja sekä kokoontumisia. Tatuointeja ei voi tehdä turvavälin etäisyydeltä.

Musta on ainoa suomalainen tatuointiyrittäjä, joka työllistää muita taiteilijoita. Palkkalistoilla oli seitsemän työntekijää, joille täytyisi keksiä vaihtoehtoista tekemistä ja saada yrityksen rahoitus turvattua.

Rahoituksen suhteen hän aloitti pankista lainaneuvotteluilla sen jälkeen, kun pääministeri Sanna Marin oli lausunut sanat ”Valtio takaa ja pankit jakaa”. Neuvottelut menivät kuitenkin solmuun.

– Pankki ei vastannut ja odotutti minua. Jouduin useasti pyytämään heitä palaamaan asiaan. Saimme tämän keskustelun päätökseen heinäkuussa, jolloin johtoa myöten pahoiteltiin, että näin tämän ei olisi pitänyt mennä, Musta kertoo.

Lue lisää Tatuointiyrittäjä haki lainaa ja kehittämistukea, mutta aluksi tie nousi pystyyn - "Uudella idealla on kansainvälistäkin potentiaalia"

Ulkopuolisen näkemyksen nostivat idean uudelle tasolle

Pankkitakausten jälkeen yritysten koronatukimuodoksi tuli Business Finlandin kehitysrahoitus. Tatuointitoiminnan sivussa Musta sekä pari tatuointitaiteilijaa, Tuomas Valtanen sekä Elisabeth Waris, olivat kehitelleet ajatusta bändien sivutuotteiden tekemisestä.

Erityisesti Valtasella oli kokemusta bändipaitojen ja levynkansien kuvittamisesta muun muassa Amorphis-metallibändille. Suunnitelma oli kuitenkin jäänyt sivuun arjen kiireissä. Nyt oli aika alkaa kehittää uutta toimintaa, jota voi tehdä ilman lähikontaktia.

– Ensimmäinen tehtävä oli osallistaa työntekijät ideoimaan uutta. Katsoin Jari Sarasvuon videoista ideoita aivoriihityöskentelyyn. Hankimme Microsoft Teams-sovelluksen ja palaveerasimme sitä kautta etänä. Se oli päivittäistä ja rankkaa kehitystyötä, Musta kertoo.

Kaikki ideat kerättiin ja pohdittiin läpi. Idea graafisen suunnittelun palveluista alkoi muotoutua.

Suunnitelmaan tuli kuitenkin uusia kierroksia. Kuvitusagentuurin myynnistä nykyään vastaava Sanni Levosaari oli kuullut ylemmän ammattikorkeakoulun viestinnän luennolla PR-toimisto Mellakka Helsingin toimitusjohtaja Santtu Parkkosen puheenvuoron, ja kehotti Mustaa ottamaan tähän yhteyttä liikeidean jatkokehittelyä varten.

– Otin häneen yhteyttä ja kirjoitin auki liikeideamme. Siitä tuli noin 30-40-sivuinen opus. Mellakan ulkopuolinen näkemys oli arvokasta, sillä he kyseenalaistivat meidän ratkaisujamme, mutta rohkaisivat myös näkemään potentiaalin suurempaan maailmaan. He kysyivät, miksi rajaisimme toiminnan omaan porukkaan, kun voisimme tarjota töitä isommalle porukalle, Musta kertoo.

Apuna on ollut myös GrowFlown Rami Saarniaho, jonka kanssa Musta on ennenkin kehitellyt liiketoimintaa.

Kansainvälisiä verkostoja tekijöille on kehittynyt, sillä tatuointitaiteilijat matkustavat perinteisesti paljon. Jokaisella on oma tyylinsä ja asiakkaita voi olla ympäri maailmaa.

– Sehän oli myös Business Finlandin toive, että kehityshankkeilla olisi kansainvälistä skaalautuvuutta. Viiden kuukauden kehitystyön tulos on nyt paljon laajempi kuin mihin olin valmistautunut.

– On myös todettava, että ilman Mellakkaa ja muuta ulkopuolista osaamista sekä Business Finlandin rahoitusta tätä ei olisi syntynyt. Moni asia loksahti kohdilleen ja oikeat tahot löytyivät projektin ympärille.

Lue myös Tatuointiyrittäjä Ilari Musta haluaa kehittää alaa ammattimaisemmaksi ja tukea nuorempia taiteilijoita – kehitteillä on myös digitaalinen sovellus

Kansainvälinen huippunimi mukaan

Uudessa toiminnassa on myös opeteltavaa ja viilattavaa. Ilari Mustan oma tausta on aikakauslehtimaailmassa, missä hän on tehnyt isojen talouslehtien, kuten Talouselämän lehtiuudistuksia Desing Directorina, eli visuaalisesta kokonaisuudesta vastaavana päällikkönä. Sellaisessa prosessissa pääsee tekemiseen ison lehtikustantamon eri osastojen ja liiketoimintojen kanssa.

– Olen itse toiminut kuvitusten tilaajana ja kehittänyt prosesseja, mutta tässä uudessa agentuurissa täytyi miettiä hinnoittelu, myynti ja prosessit uudella tavalla. Myös tatuointitaiteilijoiden täytyy oppia toimimaan uudessa ympäristössä. Tatuointihan tehdään kerralla iholle, mutta tilauskuvituksissa voi olla korjauskierroksia ja muita välivaiheita, Musta kertoo.

Työntekijät ovat olleet innoissaan. Kuvitusagentuurin ja uudenlaisten asiakkuuksien kautta heillä on mahdollisuus saada tatuointitaidetta esille laajemmin ja saada omaan työhönsä uusia ulottuvuuksia.

Sitä auttaa myös yhdysvaltalaisen Todd Weinbergerin lähteminen mukaan kuvitusagentuuriin. Weinberger on metallimusiikkilehti Revolver Magazinen nykyinen ja tatuointitaiteeseen keskittyneen Inked -lehden entinen visuaalisesta ilmeestä vastaava päällikkö, joka on ollut myös kehittämässä visuaalista journalismia edistävää Society for Publication Designers - yhdistystä Yhdysvalloissa.

Ilari Mustan yhteys Weinbergeriin on alun perin kymmenen vuoden takaa, jolloin Mustan tekemä Talouselämän kansi valittiin yhdistyksen viikon kanneksi. Sitä kautta Musta oli Weibergeriin ensimmäistä kertaa Messengerin välityksellä yhteydessä.

– Aloitin keskustelun Toddin kanssa toukokuussa. Hän on paras mahdollinen tyyppi, joka tähän voidaan saada mukaan. Hän tekee meille esimerkiksi mallimainoksia myynnin tueksi.

– Todd oli myös miettinyt agentuuria jo vuosia. Hän on myös hankkinut tatuoijan tekemään EA Gamesin videopeleihin tatuointivalikoiman, joita pelaajat voivat hankkia omille hahmoilleen. Se on yksi esimerkki, miten tatuointitaiteilija voi tehdä brändiyhteistyötä, Musta kertoo.

Kivijalasta luovan alan kasvuprojekteja

Kuvitusagentuuri lanseerasi toimintansa näyttävästi. Se lähetti 26 markkinointiviestintätoimistolle bändipaidan näiden omilla uudistetuilla logoilla. Mukaan lähti myös siirtotatuointeja, jotka voi siis pestä pois.

Agentuurin vastaanotto on ollut loistava. Kiinnostusta ja asiakastilauksia on jo tullut. Seuraavat askeleetkin ovat selviä.

– Alamme nyt edistää asiakastöitä ja tehdä ne mahdollisimman hyvin. Kehitämme somepreesensiä ja verkostoidumme. Pian teemme uusia artisti-ilmoituksia. Haluamme olla se taho, joka tietää, millaisia kohderyhmiä tatuointityylinen kuvitus tavoittaa. Niin kasvatamme yrityksen osaamisen arvoa, ja voimme lähteä erilaisiin projekteihin mukaan, Musta kertoo.

– Tämä todistaa, että hienoja kehitysideoita syntyy kivijalkayrityksissä, hän toteaa.

Mustan oma polku tatuointiartistina ja toimitusjohtajana jatkuu, mutta samalla myös omaan uraan tulee mutka. Musta palaa vuodeksi lehtimaailmaan Image-lehden Art Directoriksi opintovapaan sijaiseksi.

– Kuulin, että he hakevat sijaista ja ajattelin, että lehti voisi hyötyä minun kaltaisestani osaamisesta. Image on se lehti, joka sai lähtemään lehtialalle, joten minulla on kova into päästä tehdä sitä lehteä. Image oli odottamaton yllätys. Hyviä uutisia vain alkoi tulla joka suunnasta, Musta kertoo.

Hän jakaa aikansa yrittäjänä ja lehtityössä, mutta aikoo antaa enemmän muille tilaa kehittää toimintaa.

– Iso osa suunnitelmaa on, että haluan yritykseen osakkaita jakamaan vastuuta, mutta tuomaan myös lisäosaamista yrityksen kasvattamiseen, Musta sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kaupallinen yhteistyö: Yrityspörssi

Yrityksen pitkän tähtäimen tulevaisuutta on hyvä pohtia jo perustamishetkellä. Toisaalta suunnitelmien muutokset ja yllätykset niin hyvässä kuin pahassa ovat olennainen osa yrittäjyyttä. Kukapa meistä olisi vielä helmikuussa osannut ennakoida millaisessa maailmassa elämme nyt. Ja kuka meistä osaa varmuudella kertoa millaista elämämme on ensi vuonna tähän aikaan? Lue miten voit hyödyntää yrityskauppaa tavoitteidesi saavuttamiseen omassa yrittäjyydessäsi. 

Yrityksen perustaminen

Oletko vasta ryhtymässä yrittäjäksi? Kun harkitset yrittäjäksi ryhtymistä, yksi vaihtoehto uuden yrityksen perustamisen sijaan on yrityksen ostaminen. Ostaessasi jo toiminnassa olevan yrityksen tai liiketoiminnan, saat heti ensimmäisestä päivästä lähtien testatun ja toimivaksi todetun liiketoimintamallin, asiakkaita ja kassavirtaa. Pääset myös nopeasti kehittämään toimintaa juuri sellaiseksi kuin haluat. 

Yrityksen kasvu

Kun haet kasvua, mieti luovasti kaikkia keinoja. Voit kasvattaa yritystäsi tai kasvaa yrityskaupan avulla. Nopein tapa markkinaosuuden kasvattamiseen tai toiminnan laajentamiseen uusille alueille on toimivan yrityksen tai liiketoiminnan ostaminen. Yrityskauppa kasvun keinona sopii toimialalle kuin toimialalle ja kaiken kokoisille yrityksille. 

Yritystoiminnan kehittäminen

Haluatko kehittää yritystäsi tai pohditko laajentumista uudelle liiketoiminta-alueelle? Saatoit huomata keväällä, että tarvitset uusia, digitaalisia myyntikanavia tuotteillesi tai sinun oli vaikeaa löytää osaavia työntekijöitä. Yrityskauppa saattaa vastata myös näihin haasteisiin. Yrityskaupan avulla voit myös karsia liiketoiminnastasi turhat rönsyt. Anna hyvän kiertää, sillä rönsyt voivat olla arvokkaita jollekin toiselle yrittäjälle. Samalla saat itse rahaa ydinliiketoimintasi kasvattamiseen.

Yritystoiminnasta luopuminen

Jokaiselle meistä tulee jossakin vaiheessa elämää eteen yrityksestä luopuminen. Syitä luopumiseen on monia: uusi elämäntilanne, muutto, houkutteleva työtarjous tai ikääntyminen. Tällöin vaihtoehtoina ovat yrityksen lopettaminen tai myyminen. 

Sinun kannattaa miettiä, lopetatko yritykseksi vai myytkö sen ja hyödyt siitä taloudellisesti.

Yrityksen lopettaminen riippuu pitkälti yritysmuodosta. Yrityksen myyminen taas on hyvä vaihtoehto muun muassa seuraavista syistä:

• Yritys ja brändi jäävät eloon.
• Jos myyt osakeyhtiön, vältyt pitkältä ja toisinaan monimutkaiselta lopettamisprosessilta.
• Kun myyt yrityksesi, saat tuloa. Yrityksen lopettaminen aiheuttaa tavallisesti pelkkiä menoja.
• Parhaimmillaan myyntiprosessin alku on nopea: kun päätös on tehty, saat ilmoituksen Yrityspörssin markkinapaikalle jo tänään! Halutessasi saat valmiiksi kirjoitetun ja julkaistun ilmoituksen varaamalla ajan Yrityspörssin puhelinkonsultaatioon. Yrityskauppaan kannattaa kuitenkin varata runsaasti aikaa, sillä neuvottelut ja asioiden läpikäyminen yhdessä yrityksen uuden jatkajan kanssa vievät aina oman aikansa. 

Miettiessäsi, kannattaako yritys lopettaa vai myydä, apunasi voivat toimia seuraavat kysymykset:

• Onko liiketoimintasi tuottoisaa ja terveellä pohjalla?
• Onko yritykselläsi pitkä historia?
• Onko yritykselläsi vakiintunut asiakaskunta, joka voisi kiinnostaa jotakuta toista?
• Onko yrityksesi sijainti tuonut etua?
• Onko yritystoimintasi liikaa kiinni sinussa ja persoonassasi?
• Onko yritykselläsi arvostettu ja tunnettu brändi?

Yrityksesi myyminen saattaa olla oikea vaihtoehto, jos huomaat miettiväsi usein seuraavia asioita:

• Yrityksesi menestyy, mutta miksi liiketoiminta ei enää tunnu innostavan sinua.
• Kysyntää riittää, mutta sinulla ei enää riitä voimavaroja.
• Asiakkaasi ovat innostuneempia tuotteestasi tai palveluistasi kuin sinä itse.
• Tiedät, että yrityksen liiketoiminta olisi kasvatettavissa, mutta oma aikasi, taitosi tai kiinnostuksesi ei riitä.

Oman myynti- tai ostoilmoituksen voit luoda Yrityspörssiin itse tai varaamalla ajan puhelinkonsultaatioon, jonka avulla saat valmiin ilmoituksen täyspalveluna.  

Yrityspörssi.fi on Suomen Yrittäjien perustama ja osin omistama kauppapaikka yrityksen myyjälle ja ostajalle. 

Suomen Yrittäjien jäsenenä käytössäsi on jäsenetu ilmoittamiseen Yrityspörssissä. 

Koronakriisin vaikutukset iskivät lempääläisen Juho Toivolan elämään yhtä rajusti kuin monelle muulle yrittäjälle. 

– On pitänyt käydä läpi suru, ehkä kiukkukin siitä, että koko homma meni uusiksi. Toisaalta tilalle on tullut aktiivisuus uuden bisneksen kehittämisestä. Siihen on liittynyt positiivisia fiiliksiä ja innostumista. 

Työssään Toivola keskittyy työelämän ilmiöihin, joita on viime aikojen poikkeusoloissa riittänyt. Hänen kohdallaan työelämän haasteet lisääntyivät kertaheitolla, kun moni sovittu työtehtävä peruuntui kokonaan tai siirtyi myöhemmäksi. 

Samaan aikaan koronavirus on tuonut odottamattomia ja täysin suunnittelemattomia muutoksia tuhansien suomalaisten työhön. Merkittävä osa ihmisistä on jäänyt koronaviruksen takia työskentelemään kotioloihin. Arjessa häränpyllyä heittäneet rutiinit ovat sekoittaneet monen pakkaa. 

Suru, kiukku ja pakko muuttua 

– Suruun ja kiukkuun menee tietty aika. Jos huomaa, että vielä useiden viikkojen jälkeen ei saa mitään aikaiseksi, kannattaa miettiä avun hakemista, Toivola sanoo. 

Pakon edessä muutokset saattavat tuntua helpommilta. Ainakin niihin on tartuttava. 

– Pakko on paras muusa. Aika moni sellainenkin ihminen, joka on ollut nihkeä muuttamaan omaa toimintaansa tai sopeutumaan uudenlaisiin työnteon tapoihin, on joutunut tekemään muutoksen pakon edessä. Muutosvalmiutta on yllättäen löytynyt, kun tilanne on pakottava ja poikkeuksellinen, Toivola toteaa. 

Uusi tilanne on merkinnyt tutun työympäristön vaihtamista tuttuun, mutta silti niin vieraaseen työskentelytilaan omassa kodissa, jossa keskittyminen voi olla mahdotonta. 

Henkinen hyvinvointi kovalla koetuksella 

Toivola on seurannut läheltä ihmisten käyttäytymisen muutosta poikkeusoloissa. 

– Olen yllättynyt positiivisesti siitä, miten valmiita ihmiset ovat olleet muuttamaan omia tapojaan. Tavat ovat muuttuneet esimerkiksi siinä, miten ihmiset ovat yhteydessä asiakkaisiin tai omassa työssään tärkeisiin ihmisiin. Kyse on ennen kaikkea viestinnän ja vuorovaikutuksen muutoksista. 

Poikkeustilanne on asettanut omasta hyvinvoinnista huolehtimisen uuteen valoon. Henkinen hyvinvointi on erityisen kovalla koetuksella. 

Perheelle oma työvuorolista 

Toivolan elämässä koronan tuomia haasteita on yritetty ratkoa arjen konkreettisilla muutoksilla. 

– Olemme perheen sisällä laatineet työvuorot siten, että teen itse aamuvuoroa. Herään aikaisin ja teen keskittymistä vaativat työtehtävät. Keskipäivällä varaan aikaa puheluihin ja palavereihin. Iltapäivällä vietän aikaa kolmen pienen lapseni kanssa, jotta puolisoni voi tehdä omia töitään. 

Uuden rytmin myötä Toivola on huomannut, että hänelle aamun tuntien hyödyntäminen sopii erityisen hyvin. 

– Saatan herätä jo viideltä, sen mukaan miten paljon töitä on tehtävänä. Nukkumaan olen mennyt yhdeksän maissa. En venytä päivää molemmista päistä. 

– Tässä tilanteessa ei ole mitään patenttiratkaisua, joka toimisi kaikilla. Jokaisen pitää löytää omaan elämäntilanteeseensa ja itselleen sopivat tavat toimia ja työskennellä. Nyt jokaisen on johdettava enemmän itseään. 

Jaa aika perheen ja työn kesken 

Kodin ulkopuolella Toivolalla on käytössään pieni toimistohuone, johon hän voi tarvittaessa siirtyä tekemään keskittymistä vaativia töitä. 

Kaikilla ei ole samaa mahdollisuutta. Toivola neuvoo erottamaan perhearjen ja työnteon toisistaan. 

– Neuvoisin keskittymään perheeseen kerrallaan ja työhön kerrallaan. Ei kannata yrittää keskittyä molempiin samaan aikaan. Olisi hyvä olla jokin paikka, missä voi keskittyä töihin.  

Erityisen hankalaa töihin keskittyminen voi olla perheissä, joissa on pieniä lapsia. Toivolan mukaan tässä tilanteessa on viisasta olla armollinen itselleen ja muille. 

– Älä vaadi itseltäsi sellaista, johon et pysty. Pakolliset asiat on pakko hoitaa, mutta olisi hyvä tarkastella tilannetta myös ulkopuolelta käsin. Riskinä näissä tilanteissa on stressin lisääntyminen. Yrittäjän asiakkaat varmasti ymmärtävät, jos heille käy läpi oman haastavan tilanteensa ja selvittää, miksi asiat eivät nyt välttämättä hoidu normaaliin tapaan. 

Luurit päähän ja lenkille 

Haastatteluhetkellä Toivola puhuu puhelimessa keskellä kaunista peltomaisemaa. Luonnon läheisyys on tärkeä keino pitää huolta henkisestä hyvinvoinnista. 

– Jos tiedän, että luvassa on pitkä puhelinsoitto, otan luurit päähän ja lähden ulos. Samalla tulee hoidettua fyysistä kuntoa. Pahimmat rempat omassa fyysisessä terveydessä voi välttää sillä, että lähtee välillä jaloittelemaan. Työasennot kotioloissa eivät ehkä ole parhaita mahdollisia. 

Toivola muistuttaa rutiinien merkityksestä etenkin poikkeusolojen aikana, jolloin aikaa vietetään paljon kotona. 

Säännöllinen ruokailu rytmittää työpäivää 

Yksi tärkeistä rutiineista on säännöllinen ruokailu. 

– Vaikka olisit yksin, on tärkeää pitää ruokatauot normaalisti. Ruokailu on monelle hetki, joka rytmittää päivää. 

Matka kotoa työpaikalle, visiitti lounasravintolassa ja matka takaisin kotiin pitävät tavallisessa arjessa huolen päivärytmistä. Poikkeusoloissa siirtymät jäävät tekemättä. 

– Siirtymät voivat olla pieniäkin. Itselläni yksi siirtymä on aamulla, kun nousen yläkertaan, keitän kahvit ja aloitan työt pöydän ääressä. Se on siirtymä työmoodiin. Kun kävelen portaat takaisin alas, siirryn mielessäni toiseen moodiin. Nämä ovat mielen kannalta tärkeitä symbolisia juttuja. 

Jos tilanne käy ylitsepääsemättömän haastavaksi, avuksi kannattaa ottaa sosiaaliset verkostot. 

– Mitä enemmän vaikeuksissa olevalla ihmisellä on mahdollisuuksia saada tukea muilta ihmisiltä, sitä vähemmän hän kokee kuormittumisen tunnetta, Toivola sanoo.

Juttu julkaistu alunperin Yrittäjä Plus 3/2020 -lehdessä 

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen(at)yrittajat.fi

Säiliö- ja teräsrakenne A-Luodon toimitusjohtaja-yrittäjä Aarre Luoto kertoo Kaipolan tehtaan töiden tuoneen noin 20 prosenttia liikevaihdosta viime vuosina. A.Luodon toimitila on 2,5 kilometrin päässä Kaipolan tehtaasta.

– Olen tehnyt yrittäjänä töitä Kaipolan tehtaalle 39 vuoden ajan, ensin Yhtyneille paperitehtaille ja sitten UPM:lle.

Yritys on tehtaan vuosisopimustoimittaja ja tekee paperitehtaalle kunnossapidon töitä, kuljetinhuoltoa sekä haponkestäviä rakenteita ja alumiini- että teräsrakenteita. Säiliö- ja teräsrakenne A-Luoto tarjoaa myös nostopalvelua.

– Pappani oli puun ostaja, isä oli Kaipolan tehtaalla laitosmiehenä 20 vuotta ennen kuin vuonna 1975 perusti yrityksen ja jäi metallitöihin oman yrityksen hommiin. Tehtaan sulkemissuunnitelmalla on shokeeraava vaikutus 100 kilometrin säteelle pitkän aikaa, Aarre Luoto pohtii.

Luodon yritys työllistää 15 työntekijää. Sanotaan, että pk-yrityksen kvartaali on 25 vuotta, toisin kuin pörssiyrityksen kvartaali. Kaipolalaisen konepajan kohdalla sanonnan voi sanoa pitävän paikkansa.

– Meillä ei koskaan kukaan ole ollut pakkolomalla päivääkään. Eihän sitä tiedä, koska se päivä koittaa, toivon mukaan ei ikinä. Pörssiyrityksen toiminta on erilaista: on siinä hyviä puoliakin, mutta kolikon toinen puoli on, että päätökset ovat nopeita. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Kaipolan tehtaan tulevaisuudesta ei vielä tiedetä.

– Toivottavasti siellä kävisi samalla lailla kuin Kajaanille.

Kajaanin paperitehtaan alueesta muotoutui yritysalue Renforsin Ranta, jossa sijaitsee muun muassa sahoja ja ST1:n etanolitehdas.

– Kaipolan tehdas on ollut hyvä asiakas vuosikymmenet, on jälkikäteen kiitosta annettava. Se on tuonut niin monelle leipää pöytään.

Konepajalla useita tukijalkoja

Säiliö- ja teräsrakenne A-Luoto on pitänyt huolta siitä, että tukijalkoja on useita. Konepajassa tehdään muun muassa koneistuksia, polttoleikkausta ja teollisuuden asennusta. Yrityksellä on vuosisopimukset kolmen muun suuryrityksen kanssa.

– Uskomme, että tästäkin pälkähästä päästään jollakin tapaa. Yritämme löytää korvaavia töitä.

– Etsimme konsultin kanssa uusia asiakkaita. Sitä on koko ajan tehty, minua on aina pelottanut se, ettei saa olla liikaa yhden varassa. Meillä on paljon asiakkaita ja osaava henkilökunta. Olemme investoineet viime vuosina: kaikki työkalut ovat hyvässä kunnossa. Murehtiminen ei auta, nyt on vaan suunnattava etiäpäin, toisen polven konepajayrittäjä sanoo.  

A-Luoto toimii pääsääntöisesti 150 kilometrin säteellä kotimaan markkinoilla paperi- ja tuotantolaitoksissa. UPM:llä n toinenkin tehdas Jämsässä, Jämsään kuuluvassa Jämsänkosken kunnassa.

– Toivon mukaan paperitehtaat käyttävät paikkakunnan palveluita jatkossakin. Kaipolassakin oli uusia investointeja käynnissä, voimalaitoksen uuden kemikaalipurkupaikan pohjat oli jo valettu ja asfaltoitu, teräsrunko ja katos puuttuivat. Se jäi siihen.

– Elämän on jatkuttava. Mutta kovasti tämä koskettaa, kaikki alihankintaketjut mukaan lukien varmaan 3000 ihmistä koskettaa aika syvällisesti.

Myös Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen käsitteli Kaipolan tehtaan sulkemista 30. elokuuta blogikirjoituksessaan, jossa hän kirjoiti, että ”Kaipolan tehdas toimii valitettavasti supistuvassa markkinassa”.

– On tärkeää, että jokainen yritys kantaa yhteiskuntavastuuta. Se kuuluu myös UPM:lle, joka oman käsitykseni mukaan on sitä kantanut hyvin – mm. huolehtimalla ympäristöstä. Tärkeä osa yhteiskuntavastuuta on pitää yritys kannattavana. Kannattava yritys voi työllistää, investoida ja maksaa veroja, Pentikäinen kirjoitti.

Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja: ”Jämsässä on käärittävä kaikki hihat, jotta korvaavia työpaikkoja löydetään”

Perjantaina Jämsä sai ministerivieraita, kun pääministeri Sanna Marin, työministeri Tuula Haatainen ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vierailivat paikkakunnalla.

Kaupunginjohtaja Hanna Helaste esitti tiedotteen mukaan tapaamisessa merkittävimmät kokonaisuudet, joissa Jämsä tarvitsee valtiovallan välitöntä tukea ja kumppanuutta. Tukea tarvitaan muun muassa työntekijöiden muutosturvan rakentamisessa ja korvaavien työpaikkojen ja liiketoiminnan luomiseen.

Jämsän yrittäjäyhdistys ilmoittautuu kuunteluoppilaaksi tehtaan uudelleenkouluttautumis- ja muutosturvatyöhön. Tosiasiassa yritys tuskin tekee irtisanomispäätöksiä ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut on käyty loppuun.

– On suuri pelko, että olemme vielä enemmän muuttotappiollinen kaupunki tämän jälkeen. Toki meillä on avoimiakin duuneja, ja paljon sellaista, mitä täällä pystyttäisiin tekemään. Nyt on käärittävä kaikki hihat, että se onnistuu. Jämsän yrittäjät olisi mielellään mukana Jämsän muutostyössä, edes kuunteluoppilaana, Jämsän Yrittäjien puheenjohtaja Pasi Pohjoismäki toteaa.

Pohjoismäen yritys Zaner Arkkitehdit Oy on myös tehnyt työsuorituksia Kaipolan tehtaalle, muutaman työn 10 vuoden aikana.

– Olen sitä mieltä, että tämä UPM:n ilmoitus on hätähuuto valtion suuntaan. On tehtävä pikaisesti konkreettisia päätöksiä, että tämän tapaisen tehdastoiminnan jatkuminen on mahdollista Kaipolassa ja muualla Suomessa.

Jämsän kaupunki on laskenut, että tehtaan sulkeminen vaikuttaisi kokonaisuudessaan välillisesti jopa 1500 työpaikkaan. Kaipolan tehdas työllistää noin 15 prosenttia Jämsän työikäisestä väestöstä.

Pohjoismäki pohtii suomalaisen tehdastyöntekijän kilpailukykyisyyttä muiden maiden työntekijöihin nähden.

– Jos halutaan hankaloittaa irtisanomista kauttaaltaan, se hankaloittaa yritysten päätöstä työllistää. Siihen pitää joku muu hyvä vaihtoehto saada, että suomalainen työntekijä olisi kilpailukykyinen muiden maiden työntekijöiden kanssa. Suuri huoli on se, että meidän isoimmat ja kauneimmat teollisuusvaltit häviävät maailmalle.

Samaa pohtii A-Luodon Aarre Luoto.

– Edellinen ja nykyinen hallitus ovat tiukentaneet verotusta ja ympäristönormeja, tämä on ehkä osasyy laitosten sulkemiseen. Politiikkaa pitäisi muuttaa samansuuntaiseksi kuin Euroopassa, sellaiseksi, että iso teollisuus pystyisi pärjäämään kilpailijamaihin verrattuna, Luoto toivoo.

Kuva: Säiliö- ja teräsrakenne A-Luoto Oy

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Koronakriisi iski pienyrittäjiin keväällä voimalla. Yksinyrittäjät ja mikroyritykset ovat kuitenkin selvinneet toistaiseksi melko hyvin koettelemuksesta. Näin väittää Oulun Yliopiston mikroyrityskeskuksen Riitta Forsten-Astikainen.

Yksi mittari on lopettamisten ja konkurssihakemusten määrä. Tilastojen valossa konkurssihakemusten määrä on laskenut, mutta sitä selittää ainakin osittain se, että yritysten suurimmat velkojat, kuten verottaja ja eläkeyhtiöt eivät poikkeusolojen sääntelyn mukaan saa alkaa periä saataviaan ennen lokakuun loppua. Ne eivät siis voi hakea yrityksiä konkurssiin ennen loppusyksyä.

Suomen yrityskannasta 94,3 prosenttia on mikroyrityksiä. Kaikista Suomen yrittäjistä 69 prosenttia on yksinyrittäjiä. Usea pienyritys on onnistunut sopeuttamaan ja jopa edistämään liiketoimintaansa koronapaineen alla. Moni panimo alkoi valmistaa käsidesiä, ravintolat tarjosivat take away -annoksia ja kotiinkuljetuksia, hotellit tarjosivat huoneitaan työskentelytiloiksi ja liikuntapalvelut siirtyivät sähköisiin kanaviin tai ulkoilmaan.

Yksi erikoistoimiin ryhtynyt majoituspalvelu oli Limingan luontokeskuksen hotelli. Kuusi hotellihuonetta ja yhteensä 28 petipaikkaa tarjoava majoituspalvelu tarjosi koko hotellin yhden perheen tai seurueen käyttöön arkipäivisin huhtikuun alusta toukokuun loppuun.

– Huhti- ja toukokuu ovat meidän parasta aikaa, sillä meillä on lintubongauspaikka ja lintujen pesimäaikaan täällä voi nähdä laajan linnuston kirjon. Vietin oman perheeni kanssa täällä aikaa ja mietin, että pääsisipä muutkin kokemaan paikan ilman mitään häiriöitä, asiakaspalvelupäällikkö ja kampanjan äiti Sari Peltoniemi kertoo.

Sana leviää

Idea alkoi muotoutua, kun hotelliin tuli pariskunta 10 kilometrin päästä pyörillä päästäkseen vähän hengähtämään kotiin eristäytymisestä. Peltoniemi julkaisi kampanjatarjouksen Facebook-sivuilla ajatellen, että sana leviäisi lähiseudulle sitä kautta.

Iltalehti kuitenkin tarttui aiheeseen, sitten Kaleva ja lopulta Yle. Kahdessa päivässä kevään arkiyöt oli myyty loppuun.

– Viikonlopuille oli varauksia, joita emme tietenkään peruneet. Asiakkaissa oli perheitä ja pariskuntia sekä seurueita, jotka olivat muutenkin eristyksessä tekemisissä toistensa kanssa. Heille myytiin käyttöön kaksi huonetta, Peltoniemi kertoo.

Yleensä hotellin tuoton teki ravintola- ja kahvila, jotka nyt olivat kiinni. Myös Metsähallituksen näyttelypuoli oli suljettu.

Yhden yön hinta 130 euroa ei kattanut kaikkia kuluja, mutta huojennukset vuokranmaksussa ja palveluiden lisämyynti sekä henkilökunnan kuukauden lomautukset pelastivat sen verran, että yritys ei jäänyt huhti-toukokuulta miinukselle.

– Saimme kerrottua vastuullisuusviestiämme, sillä teimme tehosiivouksia asiakkaiden välissä. Lisäksi olemme saaneet tarjouspyyntöjä syksylle ja julkisuutta kampanjan kautta, Peltoniemi kertoo.

Kuntosali vuokrasi laitteensa ulos

Hämeenlinnassa toimiva Boxinbox-kuntosaliyritys on perustettu 2017, ja normaali kevät olisi ollut alku ensimmäiselle kannattavalle vuodelle.

– Syksy oli jo plussalla, ja kaikki tulojen osa-alueet olivat kasvussa. Kasvuyrityksenä emme kuitenkaan ollut julkisten tukien jakajien näkökulmasta kannattava yritys. Viikossa katosi 90 prosenttia liikevaihdossa maaliskuussa. Siksi päätimme vuokrata ulos kaikki, mitä salilta lähtee, osakas Juuso Aho kertoo.

Salilla oli 20 yrityksen omaa laitetta sekä paikallisen soutuseuran laitteet. Lisäksi yritys vuokrasi maahantuojan varaston laitteita.

– Ajateltiin, että laitteita olisi 30, mutta lopulta vuokrasimme 110 laitetta. Meillä ei ollut tähän mitään järjestelmää, eli tässä oli haasteita, mutta se oli iso pelastava projekti. Se paikkasi 60-70 prosenttia huhti- ja toukokuun kuluista. Lisäksi pankki tuli vastaan maksuajoissa, Aho kertoo.

Laitteista 20 on vuokralla edelleen. Nyt Boxinbox hahmottelee puolen vuoden laitevuokrausta talven yli.

Oman salin laitteet ovat nyt vuokralla maahantuojan varastosta, jotta perinteinenkin toiminta on turvattu.

– Toivon, että voimme jatkaa tätä, eikä kovin moni kopioi meidän ideaa, Aho sanoo.

Vaihtoehtoinen liiketoimintasuunnitelma kannattaa

Oulun yliopiston Forsten-Astikainen kehottaa yrityksiä jatkamaan varautumista tulevaan talouden muutosten varalta. Hyvä ennakointi ja varautuminen riskeihin pehmentävän shokkia. Myös rahallista puskuria kannattaa pyrkiä rakentamaan.

Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE:n keväällä alkaneen seurantatutkimuksen mukaan yrityksille suunnatut kehittämistuki ja kustannustuki ovat edistäneet merkittävästi mikroyrittäjien selviytymistä. Kehittämistukia on käytetty erityisesti digitaalisiin kehittämishankkeisiin, joiden avulla liiketoimintaa on saatu jopa kasvuun. Toisaalta jotkut yritykset ovat jättäneet tukia nostamatta, niiden saaman negatiivisen julkisuuden vuoksi.

Elina Hakola

elina.hakola(at) yrittajat.fi

Tänään 1. syyskuuta verkossa aloittaneessa Luvat ja valvonta -palvelussa on aluksi haettavana teollisuuslaitoksen perustamiseen tai muutoksen tekemiseen aluehallintoviraston ympäristölupa ja Tukesin kemikaaliturvallisuuslupa.

Pääset palvelun sivuille klikkaamalla tästä.

Loppuvuodesta palveluun on tulossa tapahtumajärjestämisen lupien hakupalvelut. Luvat ja valvonta -palvelua kehitetään aktiivisesti ja uusia lupia sekä ilmoituksia lisätään palveluun vaiheittain.

Sujuvampi ja nopeampi lupien käsittely

Luvat ja valvonta -palvelulla pyritään ennen kaikkea helpottamaan ja sujuvoittamaan jäykkiä ja usein pitkään kestäviä lupaprosesseja.

– Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite on ollut, että lupaprosessit saadaan mahdollisimman joustaviksi ja nopeiksi. Yhden luukun malli on askel oikeaan suuntaan, toteaa SY:n lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

– Olemme lisäksi ajaneet sitä, että viranomaiskäsittelylle tulee lailla asettaa enimmäiskestoaika. Tämä loisi yritysten tarvitsevaa ennakoitavuutta.

– Olimme mukana ympäristöministeriön asettamassa ohjausryhmässä, joka valvoi yhden luukun lakihankkeen valmistelua, Toivonen kertoo. (HUOM! JUTTU JATKUU KUVAN ALLA)

Samanaikaisesti useita lupahakemuksia

Luvat ja valvonta -palvelussa yrittäjä voi tutustua suunnittelemansa toiminnan tarvitsemiin lupiin ja ilmoituksiin myös ilman tunnistautumista ja kirjautumista. Palvelussa voi myös käynnistää samanaikaisesti useita lupahakemuksia

– Olipa kyse kunnallisista tai valtion lupaviranomaisista, asiointi yhden henkilön kanssa helpottaa yrittäjän hallinnollista taakkaa. Hankkeen tiedot tarvitsee toimittaa viranomaiselle vain yhden kerran, Toivonen sanoo.

Luvat ja valvonta -palvelussa yrittäjä voi seurata asioidensa etenemistä eri viranomaisten käsittelyssä. Hän voi myös keskustella tai viestiä usean viranomaisen kanssa samanaikaisesti asioinnin eri vaiheissa.

– Pienyrittäjämyönteinen sääntely on tervetullutta. Odotamme järjestelmältä sitä, että hankkeiden ja investointien lupaprosessit lyhenevät, Tiina Toivonen toteaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat,fi

Yrittäjämedioiden lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 331 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus(at)yrittajat

Espoon Kivenlahdessa toimiva Taste of Thailand -ravintolan omistaja Mika Lahdelma sulki ravintolan ovet viime maaliskuussa ennen kuin hallitus sitä suositti. Oveen tuli kioskin luukku Take away -asiakkaille ja lähetit veivät ruokaa espoolaisille sekä kirkkonummelaisille asiakkaille.

– Lopetimme lounasruokailun ensin. Koronapaniikki alkoi näkyä ihmisten käytöksessä, eivätkä he enää halunneet tulla ravintolaan. Jos joku aivasti, loputkin karkasivat. Ihmiset alkoivat jäädä etätöihin ja kotiinkuljetukset räjähtivät käsiin, Lahdelma kertoo.

Tilausten määrä oli niin kova, ettei muulle olisi ollut enää aikaakaan. Pian ravintola joutui jo palkata lisäväkeä, ensin vuokratyövoimaa ja sitten vakituisia, ruokaa kuljettamaan.

– Meillä on koko ajan kolme kuskia ajossa, sillä toimitamme itse kuljetukset. Olemme myös Foodoran listoilla, mutta pääasiassa tilaukset tulevat meille suoraan, Lahdelma kertoo.

Ravintola jälleen kiinni

Taste of Thailandin liikevaihto tuplaantui keväällä ja tällä hetkellä näyttää, että koko vuoden liikevaihto on kasvamassa viime vuoden 440 000 eurosta 800 000 euroon. Tammi- ja helmikuu ennen koronakriisiä olivat vuoden hiljaisimmat kuukaudet.

– Keväällä ihmiset maksoivat ennakkoon, eivätkä halunneet olla kuskin kanssa tekemisissä. Kesällä he kaipasivat jo kontaktia ja maksoivat ruoat tilauksen yhteydessä. Kesän mittaan meillä on käynyt ravintolassakin enemmän asiakkaita, kuin normaalisti, Lahdelma sanoo.

Syksyn mittaan Espoon lähialueiden kouluissa on alkanut jälleen tautitapausten määrä nousta. Taste of Thailand lopetti lounaan tarjoilemisen elokuun lopulla ja harkitsee koko ravintolan sulkemista syyskuun toisella viikolla.

– Isäni sai alkuvuodesta sydänkohtauksen ja joutui leikkaukseen. En voinut ottaa riskiä, että levittäisin tautia. Henkilökuntakin on ollut tyytyväinen, kun ei ole tarvinnut pelätä tartuntaa yhtä paljon. Asiakkailtakin palaute on ollut pääasiassa hyvää. Sairastuminen on suurin uhka liiketoiminnallemme. 

Valttina valikoima

Lahdelma uskoo, että Taste of Thailandin toimintatapa voisi olla mahdollinen monelle muullekin ravintoloitsijalle. Espoon Kivenlahdessa on se etu, että lähialueilla on paljon perheitä, joiden vanhemmat ovat etätöissä, eli perhe täytyy ruokkia monta kertaa päivässä.

– Moni otti meiltä ensin lounaan itselleen ja illemmalla vielä illallisen koko perheelle. Lähialueilla ei ole paljon muuta kuin pitsaa ja kebabia tarjolla, joten meidän monipuoliselle valikoimallemme on kysyntää, Lahdelma sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola(at) yrittajat.fi