Kaupallinen yhteistyö: GreenStar

Matkustaminen kuuluu useimpien yrittäjien arkeen – toisten enemmän, toisten vähemmän. Kun kyse on työmatkailusta, hotellia valitessa prioriteetteihin kuuluvat useimmiten hinta, sijainti, helppous ja hyvä palvelu.

Toimitusjohtaja Kristian Ikonen kertoo, että hän itsekin yrittäjänä ja Suomen Yrittäjien jäsenenä haluaa olla suomalaisten yrittäjien puolella. Ikonen on pohtinut paljon yrittäjien tarpeita ja GreenStarin kykyä vastata niihin.

– Tiedän, että tärkein valttimme yrittäjille on selkeästi tavallista halvempi hinta.

Siksi GreenStar on antanut Suomen Yrittäjille kiinteän jäsenetuhinnan, joka on vielä normaalihintojakin edullisempi. Se on sama riippumatta viikonpäivästä tai vuodenajasta. Hinta on huonekohtainen, eli sillä saa GreenStarin 2+1 hengen huoneen riippumatta majoittujien määrästä.

GreenStarin kaupunkihotellit sijaitsevat Joensuussa, Vaasassa, Jyväskylässä ja Lahdessa. Konsepti on osoittautunut toimivaksi:

– Asiakastyytyväisyys on hyvin korkea, eli yli 90 % asiakkaistamme majoittuu hotelleissamme uudelleen.

Kaikki mitä tarvitset, eikä mitään turhaa

Miten näin korkeaan asiakastyytyväisyyteen päästään? Ikonen uskoo, että asiakastyytyväisyys kertoo GreenStar-konseptin toimivuudesta. Idea ei ole ollut polkea hintoja alas yksioikoisesti, vaan toisin päin: ekologisuus ja asiakkaan tarpeiden huomiointi on viety huippuunsa, mikä puolestaan on mahdollistanut matalan hintatason.

– Helpoin esimerkki on energiatehokkuus. Hotellimme on suunniteltu todella tiiviiksi, jotta niiden lämmittämiseen tarvitsisi mahdollisimman vähän energiaa. Suurissa rakennuksissa sähkö- ja lämpölaskut ovat suuria, joten energiaa säästämällä säästämme huomattavia määriä rahaa, mistä hyötyvät myös asiakkaamme halvempien hintojen muodossa, Ikonen havainnollistaa.

Lisääkin esimerkkejä löytyy. Aamupala on terveellinen, maukas ja monipuolinen – ei rasvaa tihkuva ja yltäkylläinen. Aamupalaa ei tarvitse ostaa, jos vaikka mieluummin nappaa aamulla mukaansa vain kahvin tai syö puuronsa toisaalla.

Hotelleissa on vieraille omia eväitä varten jääkaappitilaa, ja tilavassa aulassa on pöytiä, joiden ääressä voi syödä tai tehdä töitä. Ilmainen pyykinpesumahdollisuus avustaa arjessa.

Hotellien vastaanotto palvelee aamuvarhaisesta iltamyöhään, mutta hotellivierailun voi myös hoitaa täysin kontaktittomasti vuorokauden ympäri. Aulassa on myös ilmaiseksi tarjolla luomulaatuista kahvia ja teetä.

– Ruoan ja kahvin ostamme mahdollisuuksien mukaan suoraan lähialueiden kumppaneilta, Kristian Ikonen kertoo.

Tutustu jäsenetuun

Vuoden perheyrittäjä 2020 -palkinnon sai Hakola Huonekalujen toimitusjohtaja Annaleena Hakola. Jurvasta kotoisin olevalla yrityksellä on laatuhuonekalujen valmistamisesta jo yli 50 vuoden kokemus.

Entrepreneur of the Year -kilpailussa palkitaan yrittäjiä, jotka innostavat muita visiollaan, johtajuudellaan ja saavutuksillaan. Voittajat valitsi laajasti suomalaista liiketoimintaosaamista edustava riippumaton tuomaristo, jota johtaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

– Hakolan tarina on hieno osoitus siitä, miten perinteikäs yritys pystyy uudistumaan ja nostamaan yrityksen uudelle kasvuvaihteelle. Samalla on kuitenkin pidetty kiinni yrityksen arvoista, kuten ekologisuudesta ja kotimaisuudesta, tuomariston puheenjohtaja Kauppi sanoo.

Kilpailuun osallistuneista 54 yrityksestä finaaliin tiensä selvitti 10 kasvuyritystä, jotka edustivat sekä globaalille asiakaskunnalle suunnattua huipputeknologiaa että perinteisempää kotimaista teollisuutta. Yhteistä kaikille yrityksille oli voimakas kasvu ja uudenlainen lähestymistapa toimialaansa.

– Minulle henkilökohtaisesti tämä on valtavan merkityksellinen asia. Se, että olen tukijoukkojeni kanssa saanut viimeisen kuuden vuoden aikana kasvatettua pienestä perheyrityksestämme lähes 40 henkilöä työllistävän menestyneen designfirman, on omaskin mielestäni aivan mahtava suoritus. Ja nyt se, että saa tunnustusta tekemästään valtavasta työstä, tuntuuhan se upealta, Hakola sanoo.

– En olisi tässä ilman isääni Jaria, joka luotti minuun, kun hyppäsin mukaan perheyritykseen.

Annaleena Hakola ja isänsä Jari Hakolan kanssa kertoivat Yrittäjä-lehdessä 4/2019 yrityksen kasvutarinan sekä brändiuudistuksesta ja digiloikasta. Oli tuotava perheyrityksen tarina esiin.

– Brändiuudistukseen saa helposti upotettua satojatuhansia, mutta me teimme tämän pienellä budjetilla. Toki se tarkoitti, että isän kanssa teimme puolitoista vuotta töitä seitsemän päivää viikossa.  Ei paljon lomia pidetty. Vauva, esikoispoika, kulki siinä mukana, Hämäläinen kertoo.

Lue juttu: Hakola brändäsi perinteikkään huonekalufirman digiaikaan – koppiauto vaihtui verkkokauppaan

EY Entrepreneur of the Year -kilpailun pääsarjan voittajaksi valittiin lahtelaisen rakennusalan yrityksen Peikko Groupin Topi Paananen. Vuoden Start-up-yrittäjä 2020 -palkinnon saivat Swappie Oy:n perustajat Sami Marttinen ja Jiri Heinonen, ja Vuoden vastuullisuusteko -kunniamaininnan sai Spinnova Oy:n toimitusjohtaja Janne Poranen.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomessa on uumoiltu konkurssien sumaa, kun hallituksen viime vuoden keväänä tekemä konkurssilain väliaikainen muutos poistuu. Se rajoitti velkojien mahdollisuutta hakea yrityksiä konkurssiin.

Konkurssisuoja poistuu helmikuun alusta alkaen. Suomen Yrittäjät on aikaisemmin toivonut jatkoa muutokselle.

Yle kertoo, ettei pelätyn kaltaista konkurssiaaltoa ole tulossa. Eläkevakuuttajilla ei ole vireillä erityisen paljon konkurssihakemuksia. Poikkeuksena on Ilmarinen, jonka asiakkailla maksurästejä on nyt noin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Verottajakaan ei näe merkkejä erityisen pahasta tilanteesta. Verottaja ja työeläkeyhtiöt ovat merkittävässä roolissa konkurssihakemusten aloittamisessa.

Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen ei ennakoi ennätyksellistä konkurssikevättä.

– Haettujen konkurssien määrä tulee lisääntymään, mutta on hyvä muistaa, että kaikki haetut konkurssit eivät pääty sellaiseen. Siinä mielessä puheet konkurssiaallosta ovat perusteettomia.

Kuismanen pitää kuitenkin selvänä, että konkursseja laitetaan tänä vuonna vireille enemmän kuin viime vuonna.

– Kun koronakriisi on pitkittynyt ja yrityksille annettuja helpotuksia poistuu, osa yrityksistä päätyy tilanteeseen, jossa velkojat tekevät konkurssihakemuksen. Monen yrityksen kohdalla puskurit on käytetty.

Yrittäjän aktiivisuus auttaa vaikeassa tilanteessa

Paitsi konkurssien määrää, Kuismanen kehottaa seuraamaan myös toimintansa lopettavien yritysten lukumääriä.

– Osa yrityksistä tullaan ajamaan alas ilman konkurssimenettelyä. Yrityshän voi tehdä päätöksen yritystoiminnan lopettamisesta. Toimenpide vaatii muun muassa ilmoituksen verottajalle. Sen jälkeen mahdolliset velkojat voivat tietyn ajan sisällä hakea saataviaan.

Erilaisilla joustoilla ja tukipaketeilla pyrittiin viime vuoden aikana helpottamaan yritysten taloudellista ahdinkoa. Kuismasen mukaan tuet ovat pelastaneet monia yrityksiä, mutta samaan aikaan on joissakin tapauksissa pitkitetty väistämätöntä konkurssia.

Ylen artikkelissa työeläkevakuuttaja Elon perintäpäällikkö Mia Ahlroos sanoo, että Elo tulee jättämään konkurssihakemuksia helmikuusta alkaen, ellei yrittäjä ole ollut yhteydessä vakuuttajaan tai jos se ei ole noudattanut sovittua maksusuunnitelmaa.

Kuismanen muistuttaa, että yrittäjä voi itse vaikuttaa siihen, lähdetäänkö sitä hakemaan konkurssiin.

– Yrittäjä voi vaikuttaa tilanteeseensa olemalla aktiivinen. Velkojilla riittää varmasti ymmärrystä, kun yritys pyrkii hoitamaan asiat ajoissa.

Väliaikainen muutos maksukehotuksiin astuu voimaan

Helmikuun alusta alkaen voimaan astuu toinen väliaikainen muutos, joka koskee konkurssiuhan alaisia maksukehotuksia. Ennen korona-aikaa yritys voitiin katsoa maksukyvyttömäksi, jos se ei maksanut konkurssiuhan alaista maksukehotusta seitsemän päivän aikana. Helmikuun alusta alkaen syyskuun loppuun asti maksuajan pituus on 30 päivää. Suomen Yrittäjät ajoi maksuajan 60 pidentämistä päivään ja järjestelyn muuttamista pysyväksi. Tämä vaatimus ei kuitenkaan toteutunut.

– Yrittäjät on ollut sitä mieltä, että 30 päivääkin voi olla esimerkiksi ravintoloille liian lyhyt maksuaika. Tai yritykselle, jonka esimerkiksi pitää myydä omaisuutta, ennen kuin saa laskut maksettua, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen perustelee.

Viime vuoden toukokuun alusta alkaen maksukehotuksia ei saanut käyttää lainkaan konkurssiuhan alaisille yrityksille. Tämä muutos päättyy tammikuun lopussa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Nykyisin kuntoutusta tarvitseva ihminen ohjataan vakuutusyhtiön valitsemaan yritykseen kuntoutumaan (liikenne- ja tapaturmavakuutukset). Kuntoutuja ei siis saa valita paikkaa, esimerkiksi lähellä olevaa tuttua fysioterapeuttia tai psykoterapeuttia. Hän voi joutua liikkumisen kannalta hankalaan paikkaan.

Vakuutusyhtiöt myös usein suosivat suuria yrityksiä.

– Vakuutusyhtiöiden käytäntö rajoittaa kilpailua kuntoutuksissa. Rajoittaminen on kielletty esimerkiksi jos joku hajottaa silmälasinsa ja hänellä on siihen kotivakuutus. Asiakkaan on sallittava hankkia uudet lasit haluamastaan paikasta. Vakuutusehdoin ei saa rajoittaa asiakkaan valintaa vain yhteen optikkoketjuun. Saman pitäisi toteutua myös henkilöitä vakuutettaessa, vertaa Suomen Kuntoutusyrittäjien toiminnanjohtaja Satu Grekin.

EU:n kilpailuoikeus edellyttää, että vakuutusyhtiöt eivät voi rajoittaa kilpailua tässä esimerkissä optisen alan yritysten kesken.

Kuntoutuksessa kilpailunrajoittamista kuitenkin tehdään. Suomen Kuntoutusyrittäjät on juuri pyytänyt Kilpailu- ja kuluttajavirastolta kannanottoa, onko lainsäädäntö EU:n kilpailuoikeuden edellyttämällä tasolla, kun se sallii kilpailun kuntoutusalalla rajoittuvan.

Ohjaaminen on sinänsä laillista. Ohjaamisoikeus johtuu Kuntoutusyrittäjien mukaan työtapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain sekä potilaslain sudenkuopasta.

Opas kuntoutumiseen

Kuntoutusyrittäjät ry on vastikään julkaissut oppaan, joka auttaa niin alan yrittäjiä kuin kuntoutujia sekä oikoo virhekäsityksiä.  Asiakkaalla on oikeus saada esimerkiksi jo myönnetty lähete mukaan toiseen kuntoutuspaikkaan.

– Muistutamme, että asiakkaalla on aina oikeus saada itselleen määrätty lähete mukaansa, eikä tätä voida lähetteellä sitoa hoitopaikkaan. Asiakkaalla on myös aina oikeus kysyä ja saada tietoa eri hoito- ja hoitopaikkavaihtoehdoista, Satu Grekin painottaa.

toimitus(at)yrittajat.fi

Jos lähimmät samantyyppistä työtä tekevät ovat Skotlannin Glasgowssa tai Pohjois-Italiassa, voi sanoa, että Heikki Tanskasen yritystoiminta on omaperäistä. Hän, Mister Mint, putsaa ja pelastaa kuluneita kenkiä. Suutari hän ei kuitenkaan ole.

– Suutarit korjaavat reikiä ja vaihtavat korkolappuja. He voivat lankata kengät, mutta ei paljon muuta.

Joskus jäljessä on toivomisenvaraa. Esimerkiksi vanha Dr. Marten’s -kenkämerkki on tunnettu maihinnousukengistään, joiden tikkaukset ovat keltaiset. Tanskanen on nähnyt, miten suutari on sutinut lankkia tikkausten päälle ja näin pilannut kengän tärkeän yksityiskohdan.

– Se olisi minulle maailmanloppu. Minulla on ehkä suutareille tässä suhteessa tietämystä jaettavana, mutta heillä myös minulle, Tanskanen sanoo.

Tanskanen kiinnostui kengistä joensuulaisena pikkupoikana. Music Television avasi 90-luvulla uuden maailman hiphop-musiikkiin, missä se, mitä oli jalassa, oli lähes tärkein osa kokonaisuutta. Isojen kaupunkien kenkäkauppojen valikoimien sijaan Tanskanen päätyi kunnostamaan kirpputoreilta löydettyjä retrokenkiä käyttökuntoon.

Myöhemmin hän opiskeli tv-kuvaajaksi, ja teki sitä sekä videotuotantoja toiminimiyrittäjänä. Hän toimi graafisena suunnittelijana ja kuvaajana myös asuessaan Espanjassa viisi vuotta.

Suomeen palattuaan töitä oli vaikea löytää, joten hän teki kausiluonteisia keikkahommia.

Elokuussa 2019 Tanskanen tv-kuvasi rallikauden päätöskisat ja jäi miettimään, mitä tekisi seuraavaksi. Ystävä katsoi Tanskasen kenkiä ja ehdotti, että hän alkaisi putsata kenkiä.

– Juteltiin kaksi tuntia, ideoitiin ja kehitettiin liiketoimintasuunnitelma sekä slogan: Kengät Minttiin, Tanskanen kertoo.

Hän osti kirppareilta ulkomailta nahkamaalia ja kenkiä, joilla harjoitteli. Ystävistä löytyivät ensimmäiset asiakkaat, ja palaute oli hyvää.

Yritys pääsi vakaammalle pohjalle yhteistyökuvioiden kautta. Muun muassa suutari- ja jalkinealan maahantuojaosuuskunta Nahkakunta halusi tehdä yhteistyötä tutkittuaan asiakaskuntaa, mikä toi uskottavuutta.

Yrittäjäksi lähteminen toisella kertaa oli helpompaa kuin nuorempana. Chatti palvelee, eikä yrittäjän aika kulu virastoissa ja puhelinpalveluissa.

Kuka: Heikki “TaneOne” Tanskanen

Mitä: 36-vuotias kenkäpesulayrittäjä Etelä-Helsingistä

Perhe: Sinkku

Harrastukset: Lautailulajit, maastopyöräily ja valokuvaus.

Mitä seuraavaksi: Omat liiketilat ja toiminnan kehittäminen.

Yritys: Mister Mint Kenkäpesula

Perustettu: Helmikuussa 2020

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Verottaja on jatkanut lounasedun hyödyntämisen mahdollisuutta ruokailujen lisäksi kotiinkuljetuksissa.

Se tietää hyvää ravintoloitsijoille, jotka ovat joutuneet karsimaan asiakaspaikkojaan sekä sopeutumaan muilla tavoin koronakriisin aiheuttamaan asiakaskatoon.

Kotiinkuljetuksen järjestäminen on kuitenkin oma päänvaivansa. Kuljetuspalvelut, kuten Wolt ja Foodora, toimivat suurimmissa kaupungeissa, mutta monet yrittäjät kritisoivat komissioita, jotka voivat syödä jopa puolet katteista.

Jyväskyläläinen Åke Borgström halusi vertaistukea ja aloitti keskustelun kotiinkuljetuksen järjestämisen tavoista Yrittäjät #ostapieneltä -ryhmässä.

– Ei olisi varaa antaa niin paljon pois. Kansa kuitenkin kysyy kotiinkuljetusta. Meillä on sähköauto, jolla voitaisiin kuljettaa, mutta itse kuljettaminen syö aikaa, eikä kuljettajan pitäminen palkkalistoilla ole mahdollista, Borgström pohtii.

Hän on osakkaana vaimonsa pyörittämässä thai-ravintolassa, joka on ollut toiminnassa puolitoista vuotta. Ravintolasta on tarkoitus kasvaa elinkeino Borgströmin Natti-vaimolle, joka vastaisuudessa pyörittäisi ravintolaa enemmän omin voimin.

Tähän mennessä Borgström on kuljettanut lounasannoksia kerran päivässä neljän kilometrin säteellä ja ravintola on perinyt kuljetuksista kolmen euron palkkion.

Monta vaihtoehtoa

Kotiinkuljetuskysymys on pohdinnassa monelta kannalta. Oman sovelluksen rakentaminenkin oli vaihtoehto, mutta sen kehittäminen, markkinointi ja kustannukset ovat yksittäiselle ravintolalle liikaa.

Tilaus- ja maksujärjestelmänkin kehittämisessä on oma vaivansa, vaikka käytössä olisivat Whatsappin tai MobilePayn kaltaiset järjestelmät.

Yrittäjät #ostapieneltä -ryhmässä kannatusta ei saa oman sovelluksen kehittäminen, sillä se on työlästä ja oman sovelluksen markkinointi on kallista, eikä välttämättä tuo toivottua tehoa myyntiin. Ehdotuksia ratkaisuksi ovat ainakin oma verkkokauppa, tilauslomake ja maksuvaihtoehdot verkkosivuille sekä muita kuljetus- ja tilauspalveluita. Myös Wolt ja Foodora saavat ääniä, joskin korkea hinta mainitaan yhtä usein.

– En pelkästään hauku Woltia ja Foodoran kaltaisia toimijoita. Olen oppinut, että asiakkaat löytävät vaihtoehtoja niiden kautta ja osa kuluista pitäisi laittaa markkinoinnin piikkiin. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että esimerkiksi Woltin kautta tuleva tilaus täytyisi olla valmis kuljetettavaksi tietyssä ajassa. Entä jos ravintola on täynnä asiakkaita? Onko silloin tärkeämpi se asiakas, joka vaivautui paikalle vai se tilaus, joka tuli sovelluksen kautta. Korona-aikaan tämä ei kuitenkaan liene ongelma, Borgström miettii.

Sekin häntä mietityttää, pysyvätkö kuljetuspalveluiden tuotot Suomessa vai valuvatko ne ulkomaille. Wolt on suomalainen kasvuyritys, joka on perustettu vuonna 2014. Foodora on perustettu myös vuonna 2014. Sen omistaa saksalainen Delivery Hero, ja sen pääkonttori on Berliinissä.

– Mitään vaihtoehtoa ei ole poissuljettu. Ymmärrän, että kuljetuspalveluillakin on kuluja, mutta kalliita ne ovat. Asiakkaat tuskin tietävät, kuinka paljon ne katteesta syövät, Borgström sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Pohjola Vakuutus ilmoitti kuntokeskusyrittäjä Päivi Griffinille marraskuussa kirjeitse irtisanovansa kuntokeskuksen nykyisen vakuutuksen, ja tarjoavansa tilalle uuden epidemiaturvan sisältävää vakuutusta. Kyseisen vakuutustuotteen korvauspiiri on ollut sidottu muun muassa tartuntatautilakiin, jota Suomen hallitus on muuttanut ja on nyt muuttamassa lisää.

Äänekoskelainen yrittäjä luuli vakuuttaneensa toimintansa juuri vastaavan kaltaisten riskien varalta. Tartuntalain muutosten tarkoitus on antaa hallitukselle työkaluja hillitä koronavirusepidemiaa esimerkiksi erilaisin rajoituksin.

Pohjola Vakuutuksen kirjeessä sanotaan, että asiakas voi halutessaan jatkaa samalla vakuutuksella, mutta epidemiaturvaa on muutettu, eikä se kata vahinkoja, jotka aiheutuvat viranomaisten yleisistä määräyksistä tai erilaisista suosituksista ja ohjeistuksista.

– Tuo edellinen vakuutus olisi korvannut myös liiketoiminnan keskeytyksen vahinkoja yleisen tartuntataudin vuoksi annettavasta velvoittavasta sulkemismääräyksestä, sanoo Ole.Fit -kuntokeskusyrittäjä Päivi Griffin.

Epidemiaturvan sisältävä keskeytysvakuutus päättyi hänellä vuoden loppuun.

– Aloin miettiä, miksi maksan tällaista vakuutusta. Luotto vakuutusyhtiöön alkaa pikkuhiljaa mennä. Kun tulee tilanne, että joutuisivat korvaamaan, niin sitten ne pesevät kädet.

Pohjola Vakuutuksen omaisuusvakuuttamisen johtaja Leena Leijala kertoo irtisanomiskirjeiden liittyvän vakuutusyhtiön epidemiakeskeytysvakuutuksen ehtojen uudistukseen. Leijalan mukaan he ovat sitoneet vakuutustuotteen korvauspiirin tiettyihin lakeihin, kuten tartuntatautilakiin, johon hallitus suunnittelee lisää muutoksia.

Leijala toteaa, että tilanne on ”todella harmillinen valtakunnallisesti kaikkien osapuolien kannalta”.

– He ovat kuitenkin maksaneet sitä vakuutusmaksua, joka on tarkoitettu kyseiseen tuotteeseen sisältyvään keskeytysturvaan. Jos meillä olisi ollut vakuutustuote, joka olisi tarkoitettu korvaamaan pandemiatilanteen aiheuttamat vahingot, silloin tietysti sen hinta olisi ollut aivan eri.

Vakuutusyhtiö muuttaa vakuutusehtoja lakimuutosten takia – Keskeytysturva on tarkoitettu ensisijaisesti ravintola- ja elintarvikealalle, mutta sitä on myyty myös kuntosaliyrittäjille

Vakuutusyhtiö tarjoaa edelleen epidemiaturvaa, mutta se ei kata vahinkoja, jotka aiheutuvat viranomaisten yleisistä määräyksistä tai erilaisista suosituksista ja ohjeistuksista, eikä esimerkiksi Covid-19 pandemiasta johtuvia vahinkoja.

– Nyt kun koronapandemia on aiheuttanut poikkeuksellisia seurauksia valtakunnallisesti, meille on tullut tarve muuttaa epidemiaturvan vakuutusehtoja vastaamaan paremmin vakuutuksen tarkoitusta.

– Jo tehtyjä ja suunniteltuja lakimuutoksia emme ole voineet huomioida ja siksi meillä on tarve muuttaa ehtojamme. Epidemiakeskeytysturva on tarkoitettu ensisijaisesti ravintola- ja elintarvikealalle, esimerkiksi salmonellatapauksen varalle.

Kyseisiä vakuutuksia on myyty vakuutuspakettien sisällä myös esimerkiksi kuntokeskusyrittäjille.

– Teoriassa, jos pysyttäisiin jäljittämään, vaikka norovirusepidemia kuntosaliin, silloin korvattaisiin puhdistuskuluja.

Leena Leijalan mukaan tietylle asiakaskokoluokalle epidemiakeskeytysvakuutus sisältyi vakuutussopimukseen, vaikka hänen mukaansa se onkin tarpeellisin ravintola- ja elintarvikealalle.

Vakuutustuotteen ehtomuutos suoritetaan tässä tapauksessa irtisanomisen kautta. Ehtojen muuttamisen tapa perustuu muun muassa vakuutussopimuslakiin. Pohjola Vakuutus on samassa kirjeessä tarjonnut asiakkailleen uutta vakuutusta, turvaamaan yrityksen toiminta mahdollisimman hyvin.

Kuntokeskusyrittäjä: ”Nyt ajatuksissa on, että mitä, jos käykin köpelösti”

Yksinyrittäjä Griffinillä on nyt ”pelonsekainen fiilis” tulevasta, sillä epätietoisuus koronarajoituksista ja mahdollisista rajummista rajoituksista tartuntatautilain muutoksen perusteella varjostaa tulevaa.

– Nyt ajatuksissa on, että mitä, jos käykin köpelösti. Toivoisin, että mahdollinen tilojen sulkemismääräys olisi voimassa esimerkiksi kaksi viikkoa. Jos se on pidempi, niin ei monella kuntosaliyrittäjällä ole mitään mahdollisuutta selviytyä kuluistaan ilman kassavirtaa.

Tartuntatautilain uudistuksen viimesijaisena keinona ehdotetaan, että kunta tai aluehallintovirasto voisi sulkea tiettyjen erityisen tartuntariskin muodostavat liikunta- ja urheilutilat sekä huvi- ja virkistystilat enintään kahdeksi viikoksi.

Griffin on toiminut Ole.Fit -lisenssiyrittäjänä kesästä 2019, ja on maksanut epidemiakeskeytysvakuutusta siitä saakka. Hänellä on kuntokeskukset Äänekoskella ja Pihtiputaalla. Hän aikoo kilpailuttaa keskeytysturvavakuutuksen yritykselleen. Griffinin toisen yrityksessä vakuutukset ovat eri vakuutusyhtiössä.

Hänen kanssaan vastaavassa tilanteessa olevia yrityksiä on paljon.

Useita kymmeniä ravintola-alan yrityksiä on parhaillaan hakemassa korvauksia Pohjola Vakuutukselta epidemiakeskeytysvakuutuksesta, joka ei korvannut koronapandemian yrittäjille aiheuttamia katemenetyksiä. Pohjola Vakuutuksen omaisuusvakuuttamisen johtaja Leena Leijala ei kommentoi keskeneräistä asiaa toistaiseksi. Lue lisää.

Kuva: Getty Images, sisältösivun kuva: Päivi Griffinin kuva-arkisto

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Tulorekisterin kaksi ensimmäistä toimintavuotta ovat olleet siirtymäaikaa, jonka aikana Verohallinto ei ole määrännyt myöhästymismaksua ilmoitusten viivästymisestä.

Tammikuun alusta alkaen myöhästymismaksu määrätään maksetuista suorituksista, annetuista eduista tai suoritetuista takaisinmaksuista, jos ne on ilmoitettu tulorekisteriin myöhässä. Myöhästymismaksu määrätään kultakin kalenterikuukaudelta annettavien tietojen perusteella. Samalle kuukaudelle voi kertyä verottajan mukaan useita myöhästymismaksupäätöksiä.

Päätös mahdollisesta myöhästymismaksusta näkyy kuukausittaisella yhteenvedolla ja OmaVero-palvelussa. Jos myöhästymismaksu jää alle kolmeen euroon, sitä ei tarvitse maksaa. Määrä kuitenkin huomioidaan, jos samalle kaudelle kertyy muita myöhässä annettuja ilmoituksia, joiden perusteella määrätään uusi myöhästymismaksu.

Etuustietoilmoitukset pitää ilmoittaa vuoden 2021 alusta lähtien. Esimerkiksi Kelan maksamien etuuksien ilmoittamisessa vuosi 2021 on siirtymäaikaa, jolloin myöhästysmismaksuja määrätään niistä vain poikkeustapauksissa.

Yrittäjän on ilmoitettava tulorekisteriin myös omat palkkansa. Tämä ei kuitenkaan koske toiminimiyrittäjän yksityisnostoja, jotka ilmoitetaan veroilmoituksella. Myöskään avoimesta tai kommandiittiyhtiöstä tehtyjä yksityisnostoja ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Hae lisäennakkoa ajoissa, vältä viivästyskorko

Yrittäjän kannattaa muistaa tammikuussa myös ennakkoveron mahdollinen täydentäminen.

Lisäennakko on ennakko, jota hakemalla ja maksamalla yritys voi täydentää ennakkoveroa verovuoden päättymisen jälkeen. Yritys voi hakea ja maksaa lisäennakkoa verovuoden päättymisen jälkeen kuukauden ajan ilman, että lisäennakosta tarvitsee maksaa huojennettua viivästyskorkoa. Esimerkiksi, jos verovuosi päättyi 31.12.2020, lisäennakkoa voi hakea 29.1.2021 saakka ilman huojennettua viivästyskorkoa.

Kun lisäennakkoa haetaan OmaVero-palvelussa, hakija saa valita lisäennakon eräpäivän. Se voi olla kuluva päivä tai enintään kolmen viikon päässä oleva päivä. 

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

– Hienointa yrittäjän luonteessa on, että jaksaa vaan yrittää.

Jutta Larm on jaksanut, vaikka aina ei ole mennyt niin kuin Strömsössä.

Vuoden 2004 heinäkuussa Petteri Jussila menehtyi yllättäen Näsijärvellä. Pariskunnan elämä oli ollut vauhdikasta. Ternimaitokapseleihin keskittynyt verkostomarkkinointibisnes oli tehnyt Petteristä hyvin toimeentulevan liikemiehen.

– Ternimaitoaika oli iso käännekohta elämässäni. Ihailin sitä paloa ja uskoa, joka Petterillä oli omiin unelmiinsa ja tekemiseen. Petteri tapasi sanoa aina ”Fake until you make it”. Näin jälkikäteen tietysti naurattaa, että puheet olivat aikamoisia tuloksiin nähden, Jutta Larm muistelee.

Hän huomasi miehensä rinnalla omat vahvuutensa. Yleisö innostui puhujatilaisuuksissa.

– Tajusin, miten hyvä olin puhumaan, miten hyvin ihmiset kuuntelivat ja miten nautin esiintymisestä. Jos joku hakee minulle töihin ja on pystynyt joskus tekemään edes vähän rahaa verkostomarkkinoinnilla, uskon, että hän pystyy myymään mitä tahansa. Verkostomarkkinointi oli minulle hyvä oppikoulu esiintymiseen ja myyntiin.

Samalla hän tuli huomanneeksi verkostomarkkinoinnin nurjat puolet.

– Verkostomarkkinointi on siinä mielessä hyvä tapa tehdä bisnestä, että siinä voi toimia, vaikka taskussa ei olisi euroakaan. Taloudellinen riski on pieni, mutta aikaa se vie valtavasti. Kaikki muu elämä jää helposti taka-alalle, kuten oma hyvinvointi ja perhe. Se oli todella kuluttavaa.

Isä edelleen yrittäjä

Jutta Larmin yrittäjäura alkoi jo ennen kouluikää. Tyttö kutoi villalangasta vöitä, joita myi kerrostalossa ovelta ovelle. Hän oli innokas lähestymään ihmisiä ja tekemään kauppaa.

Larm muistelee, miten hänen vanhempansakin ihmettelivät tytön sosiaalisuutta.

– Yrittäjämäisyys on lähtenyt isältäni, joka pitää edelleen parturi-kampaamoa, vaikka täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Äitini laittoi minut pienenä esiintymään ja lausumaan runoja, ehkä rakkaus esillä olemiseen on peräisin sieltä.

Ensimmäisen yrityksensä Larm perusti yläasteikäisenä. Hän vuokrasi kotipitäjässään Virroilla jäätelömyyntipisteen kesän ajaksi.

– Olin ollut aikaisempina kesinä kioskilla töissä ja laskin, että sain kolme kertaa enemmän rahaa yrittäjänä verrattuna siihen, että olisin jatkanut työntekijänä. Siitä tuli vau-efekti.

Luentotilaisuus avasi silmät

Suuri yleisö tuntee Larmin FitFarmista.

– Olin ensimmäisen kerran fitness-kisoissa nuorena poliisina vuonna 1998. Sitten tuli lapsi väliin. 35-vuotiaana tuli tunne, että haluan lähteä uudelleen fitness-lavalle. Kaipasin haasteita ja sillä kertaa se oli oman kropan likoon laittaminen.

FitFarm syntyi intohimosta ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen: Larmin sanoin hän lähti ensimmäistä kertaa tekemään bisnestä jostain muusta syystä kuin rahasta. Yrityksen tarina alkoi fitnessblogista.

– Reilu 10 vuotta sitten sellaisia ei vielä ollut. Blogin kautta ihmiset alkoivat ottaa yhteyttä ja kyselivät ravintoneuvontaa. Tuohon aikaan Jari ”Bull” Mentula oli valmentajani. Jarin kanssa päätimme, että jeesataan ihmisiä ilmaiseksi. Annoimme blogissa neuvoja painonhallintaan ja ravitsemukseen.

Pian Larm huomasi, että ihmisten kiinnostus hyvinvointiin voisi poikia hyvää liiketoimintaa. Mentula ja Larm järjestivät Tampereen yliopistolla luentotilaisuuden, jonne kaikki halukkaat eivät mahtuneet sisälle.

– Silloin tajusin, että ihmiset tulevat kuuntelemaan mitä me puhumme.

FitFarm osoittautui menestykseksi. Yrityksellä on vajaan kolmen miljoonan euron liikevaihto ja se valmentaa joka vuosi yli 50 000 ihmistä.

Jokin aikaa sitten Larm päätti siirtyä sivuun yrityksen operatiivisesta johdosta. Hän tosin omistaa FitFarmin edelleen kokonaan yksin.

Uusi hanke teki unelmista totta

Larmin uusin hanke on saanut paljon palstatilaa jo hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Kyseessä on Kuru Resort Rantasalmella. Alkuperäisenä ajatuksena oli rakentaa keskus Ylöjärvelle, mutta hanke kariutui.

– Olimme jo pitkällä, mutta Ely-keskuksen tekemä valitus kaatoi hankkeen. Kun vastoinkäymisestä pääsi jaloilleen, ajattelin, että kaikella on tarkoitus.

Uusi mahdollisuus tarjoutui pian Hotel & Spa Resort Järvisydämen naapurista.

– Omistaja otti yhteyttä ja sanoi, että hänellä on Järvisydämen hienoin paikka varattuna meille. Unelmastamme tuli totta. Nyt olen itse asiassa kiitollinen Ely-keskukselle, että se torppasi hankkeen.

Työn alla on aikuisille suunnattu luksuskohde, joka avaa ovensa ensi kesänä.

– Rakennamme 16 villaa. Päärakennuksessa on ravintola, rentoutustilat ja dayspa. Taloudellisesti tämä on merkittävä investointi, mutta ei se pelota. Tiedänpähän aamulla, miksi herään tekemään töitä.

Juttu julkaistu Yrittäjä Plus -lehden numerossa 4/2020. Tilaa lehti täältä (59€/6 numeroa).

Kuva: Mika Kanerva

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (ast) yrittajat.fi

Vientikaupan aloittaminen on yritykselle suuri askel. Apuakin siihen on saatavilla, mutta pienimpien yritysten on välillä vaikea löytää tukea ponnisteluilleen. Vienti mielletään usein isojen toimijoiden tekemiseksi.

– Joskus, kun tehdään vientikauppaa, konsultit ja tukipalvelut ovat isompien yritysten kokenutta henkilöstöä. Nämä neuvojat eivät kuitenkaan osaa aina asettua aloittavan mikroyrittäjän saappaisiin. Puhutaan miljardeista tai miljoonista, kun pitäisi puhua satasista ja korkeintaan kymppitonneista, maanrakennuskoneiden lisälaitteita valmistavan Remun toimitusjohtaja Juha Salmi kertoo.

Salmi on Yrityksen ensimmäinen vientikauppa -koulutuksen idean isä tavoitteenaan korjata tätä kohtaanto-ongelmaa pienten yritysten ja tukiverkostojen välillä. Remun konsernin 7,2 miljoonan euron liikevaihdosta valtaosa tulee viennistä.

Koulutus on puolen vuoden mittainen, joka sisältä viisi koulutuspäivää sekä etätehtäviä. Kukin yritys haastatellaan aluksi ja kartoitetaan lähtötaso sekä tarpeet. Loppuvaiheessa laaditaan vientisuunnitelma ja haetaan mahdollisesti jopa rahoitusta, jos yritys täyttää kriteerit ja se on ajankohtaista.

– Koulutuksessa käydään läpi sitä, miten rajallisia resursseja voidaan kohdentaa ja saada kauppaa, jota voisi uusia. Etätehtävien tarkoitus on kiteyttää asiat kunkin yrityksen osalta, Salmi sanoo.

Salmen lisäksi kantavia voimia koulutuksessa ovat konsultti ja bisnesenkeli Jorma Heinonen, yrityskehittäjä Ville Manner ja sisustusarkkitehti ja Suomen talokeskuksen aluejohtaja Susanna Halla.

– Ohjelman jälkeen yritykset saavat mentorin viennin tueksi. Nämä mentorit tarjoavat apuaan ilmaiseksi. Nyt on aika antaa takaisin, Salmi toteaa.

Lue lisää koulutuksesta täältä.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi 

Eurokankaan pääkonttorilla Orimattilan Pennalassa on esillä kuvat perheyhtiön johtajista kolmessa sukupolvessa sekä keskusvarastolla työskentelevästä henkilöstöstä. Osa heistä on talossa jo kolmatta vuosikymmentä.

Kuviin kiteytyy Eurokankaan käänteet ja tapa ajatella: Menestystä ei voi saada ilman hyvää henkilökuntaa.

Yrityksen perustivat Saimi ja Veikko Heinonen vuonna 1945 Lahden torin kupeeseen. Kaupan nimi oli Torintaus.

Myöhemmin yrityksen ottivat hoitaakseen pariskunnan tytär Kaija Ward miehensä Carl-Johanin kanssa.

Nyt johdossa on Daniel Ward, jonka tausta on pankkiiriliikkeessä sijoitusanalyytikkona.

Vuonna 2020 Eurokangas täytti 75 vuotta, ja yritys on kasvanut 35 miljoonan euron liikevaihtoa tekeväksi ja noin 400 työntekijää työllistäväksi konserniksi. Matkaan mahtuu nousuja ja laskuja, läheltä piti -tilanteita ja menestystä.

– Olen hoitanut yritystä kuin perhettä. Vähän niin kuin lasten kasvatuksessakin, täytyy rakastaa ja asettaa rajat, Kaija Ward kertoo.

Kauppa vie mukanaan

Torintaus menestyi, sillä sotien jälkeen kaikesta oli pula. Näin ollen se, mitä sisään tuli, myytiin.

Yritys kasvoi ja muuttui Sekunda ja Pala -nimiseksi sen jälkeen, kun joku asiakas oli Kaijan isälle tokaissut, että tämä myi ”vain sekundaa ja palaa”. Yritys oli uudistunut sen ajan hengen mukaisesti ja kilpaili hinnoilla. 

Kaija Ward tuli mukaan perheyritykseen Sekunda ja Palan aikaan. Vuonna 1971 kauppakorkeakoulusta valmistunut ekonomi nimitettiin apulaisjohtajaksi.

– Jatkamisesta aina puhuttiin kotona. Oli selvää, että sisaruksiani ei kiinnostanut. Itsekin haaveilin opettajan ja hammaslääkärin urasta. Opiskelin vuoden yliopistossa kieliä, mutta en innostunut niistä. Kun olin ikäni ollut kaupan asioiden kanssa tekemisissä, se kiinnosti, Ward kertoo.

Eurooppalainen vai halpis kotimainen

Yrityksen nimi muuttui Superkankaaksi 1980-luvulla, mutta vuosikymmen oli vaikea. Saimi Heinonen kuoli vuonna 1982, joka oli perheelle shokki. Sukupolvenvaihdoksesta oli puhuttu, mutta sen järjestelyt olivat jääneet. Sisarukset halusivat myydä yrityksen ja saada oman osansa. Perhesuhteiden takia tilanne oli ongelmallinen. Lopulta Veikko Heinonen myi velkaantuneen yrityksen Kaijalle ja Carl-Johanille.

– Sinänsä kauppa oli huono ja velkojia paljon. Mutta meillä oli hyvää henkilökuntaa ja myymälöitä sekä visio uuden ajan kangaskaupasta, Ward sanoo.

Eurokangas perustettiin omana yhtiönään Superkankaan rinnalle vuonna 1991. Nimen oli tarkoitus korostaa eurooppalaisuutta. Carl-Johan oli kova urheilumies ja seurasi tiiviisti Eurosport-kanavaa. Yritysilmekin mukaili urheilukanavan logoa.

Valitettavasti Suomessa eurooppalaisuus sekoitettiin Euro-valuuttaan. 

– Brändi on tunnettu, mutta nimi saatetaan yhdistää Markantalo-tyyppiseen halpa hinta -ajatteluun, vaikka meillä on 100 000 erilaista kangasta Linnan juhlien pukujen kankaista euron metritavaraan, Daniel Ward kertoo. 

Täyden valikoiman ja palvelun talo oli Wardien visio, joka on kantanut tähän päivään, läpi lamojen ja koettelemusten.

Suuri oivallus

1990-luvun lama oli erikoiskaupalle kova, mutta Eurokangas selvisi siitä voittajana. Kuluttajat säästivät ostamalla kankaat ja tekemällä vaatteita itse. 

Eurokangas toimi myös toisin kuin moni muu. Kun muut irtisanoivat, Eurokangas palkkasi. Wardit uskoivat asiakaspalveluun.

– Tätä oli vaikea saada läpi henkilökunnalle, varsinkin pääkaupunkiseudulla. He ajattelivat, että asiakas haluaa mieluummin katsella rauhassa itse. Mutta ei kukaan siitä loukkaannu, jos kysyy, voiko olla avuksi, Kaija Ward sanoo. 

Hän nimeää suurimmaksi oivalluksekseen urallaan Eurokankaan konseptin.

Toinen oivallus on työntekijöiden kirjo.

– Olen palkannut 59-vuotiaan työntekijän, mitä ihmeteltiin kovasti. Eri-ikäiset myyjät ovat rikkaus ja se pätee tänäkin päivänä, Ward sanoo.

Kansainvälistymispyrkimyksiä

Samainen vuosikymmen oli monella tavalla menestyksekäs. Kaija Ward valittiin Lahden Vuoden Yrittäjäksi vuonna 1996 ja kaksi kertaa Euroopan menestyneimmäksi naisyrittäjäksi. 

– Ei palkintojen takia työtä tehdä, mutta kyllä ne piristävät, hän kommentoi tunnustuksiaan.

Kääntöpuolena perhettä koetteli myös yrittäjäpariskunnan sairastuminen syöpiin samaan aikaan.

Kaija Ward sai ensin kilpirauhassyövän ja myöhemmin keuhkosyövän, vaikka hän ei ole tupakoitsija. Carl-Johan sairastui eturauhassyöpään. Onneksi molempien syövät löytyivät aikaisessa vaiheessa ja hoidot tehosivat. He olivat nopeasti takaisin työssä.

– Yrittäjänä täytyy tsempata, eikä työntekijöitä voi huolestuttaa puhumalla omista murheistaan. Yrittäjällä on aina huolehtimista, varsinkin kun on paljon henkilökuntaa. Kun meitä oli kaksi, puhuimme asiat kotona. Töissä ei ruikutettu, Kaija Ward sanoo. 

Samalle vuosikymmenelle mahtuu vielä kansainvälistymispyrkimykset Ruotsiin ja Viroon. Niihin eivät kuitenkaan voimavarat riittäneet.  Myös toimintakulttuurit olivat erilaiset.

Murrosvaiheessa

Viimeisin sukupolven vaihdos näkyy toimintatavan murroksena siinä, että keskijohtoa on palkattu lisää. Johtamistapa on näin läpinäkyvämpää ja tiedonkulku avoimempaa kuin jos johdossa olisi omistajapariskunta. Teknologian kehityksen myötä myös tiedolla johtaminen on edennyt harppauksin. 

Toimintatapojen muutos on vaatinut totuttelua puolin ja toisin. 

– Murrosvaihe on lopuillaan ja vielä on vaikea sanoa, vaatiiko tavat vielä muutoksia. Ero johtamistyylien välillä näkyy henkilöstölle varmasti siinä, että Kaija tunsi kaikki. Nyt välissä on henkilöstöjohtaja ja muuta johtoporrasta, eli minulla on henkilökuntaan enemmän etäisyyttä, Daniel Ward sanoo.

– Nykyään yritys ei ole enää yhtä paljon yhdestä ihmisestä kiinni. Tämä pyörisi ilman minuakin, hän jatkaa.

Omaan tarinaan voi vaikuttaa

Daniel ja isosiskonsa ovat olleet yrityksen osakkaita nuoresta pitäen. Sisko on irtaantunut yrityksestä. Danielkaan ei halunnut suoraan ”äiskälle” töihin. Daniel Ward liittyi perheyritykseen jo vuonna 2004. 

– Jossain vaiheessa tuli tunne, että pitäähän tämä yrityselämä nyt kokeilla. Osakeanalyytikkona on julkisen tiedon varassa, jonka pohjalta kokoaa tarinan, johon ei voi itse vaikuttaa. Tässä pääsee vaikuttamaan ihan kaikkeen. 

Daniel Ward kiittelee, että äiti on viisaasti antanut liekaa ja ottaa vastuuta, jotta toiminnasta on saanut tehdä oman näköistä. 

Viimeiset 16 vuotta äiti ja poika ovat tehneet työtä rinta rinnan. Vasta koronavuotena Kaija on ottanut etäisyyttä terveyssyistä työpaikkaan. 

– Olemme sopineet, että Kaija hoitaa, mitä haluaa ja me muut teemme loput, Daniel Ward sanoo. 

Sijoitustausta tukee nykyistä tehtävää, vaikka maailmat ovat erilaisia. Kannattavuus ja taserakenteet tulisi kaikkien yrittäjien ymmärtää. 

– Me olemme toimineet 75 vuotta. Emme olisi tässä, jos kannattavuutta ei ymmärrä, Ward sanoo.

Juttu on lyhennetty versio YrittäjäPlus -lehden numerossa 06/2020 ilmestyneestä Menestystarina-jutusta.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Hallituksen esitys sote-uudistuksesta annettiin eduskunnalle 8. joulukuuta 2020. Yrittäjät järjestää tammi-helmikuussa aluetilaisuuksia, joiden tarkoituksena on käydä keskustelua Yrittäjä-järjestöjen näkemyksistä sote-uudistuksesta sekä lakiesityksen muutostarpeista.

Yksityisiä palveluntarjoajia on iso joukko: reilu 18 000 sote-yritystä, joissa työskentelee 80 000 työntekijää. Suomen Yrittäjillä on iso huoli uudistuksesta, sillä se ei huomioisi alan pk-yrittäjyyttä, markkinoiden kehittymistä eikä hillitsisi kustannusten kasvua.

Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen taustoittaa:

– Tarkoituksenamme on kiinnittää kansanedustajien huomio näihin ongelmiin, ennen kuin sote-uudistus menee valiokuntakäsittelyyn.

Suomen Yrittäjät edustaa muun muassa yli 3 500 on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritystä. Yrittäjät järjestää sote-seminaareja yhdessä sosiaali-, terveydenhuolto- ja hyvinvoinnin edistämisen toimialajärjestöjen kanssa.

Kansanedustaja Wallinheimo: ”Emme pärjää ilman sote-alan yritysten osaamista ja voimavaroja” – Yrittäjät edistäisi monituottajamallia

Tämänpäiväiseen 21. tammikuuta pidettävään seminaariin kommenttipuheenvuoronsa tuo kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok):

– Hallituksen sote-uudistus ei ole vastaus ikääntyvän Suomen kasvaviin sote-palvelutarpeisiin: Emme pärjää ilman sote-alan yritysten osaamista ja voimavaroja. On tosiasia, että vanhenevan väestön maassa julkinen sektori ei yksin pysty tarjoamaan riittäviä palveluita.

Wallinheimo nostaa hallituksen uudistuksen epäkohtana sen suhtautumisen monituottajamalliin.

– Raskaat julkiset hankintaprosessit suosivat usein suurempia yrityksiä. Nyt olisikin parempi keskittyä sote-uudistuksessa toimiviin ratkaisuihin kasvavan palvelutarpeen kattamiseksi.

Lakiesityksen lähtökohta siitä, että kustannuksia on seurattava ja hyvinvointialueiden välisiä kustannuksia on verrattava, on Suomen Yrittäjistä hyvä. Hyvinvointialueelle on esitetty 20 prosentin säästötavoite vuosittaisesta kustannusten kasvusta. Vielä tarvitaan keinot.

Yrittäjien Tanja Matikainen tiivistää Yrittäjien keinoja yksityisen palveluntuotannon huomioimiseksi sote-uudistuksessa:

– Ensinnä on velvoitettava luomaan kansallinen, yhteinen kustannuslaskennan malli, että voidaan verrata yksityisen ja julkisen palvelutuotannon yksikköhintoja.

– Lisäksi on huomattava, että palvelustrategia on merkittävä asiakirja, jossa päätetään esimerkiksi hyvinvointialueen palvelurakenteesta ja tuotantotavoista. Nyt esitetyssä lakiesityksessä vaaditaan hyvinvointialueille hankintojen perusteluvelvollisuus siitä, miksi hankitaan yksityistä palvelutuotantoa oman tuotannon sijaan, ja on tärkeää, että se poistetaan. ​Tämä käytännössä rajoittaa yksityisen palvelutuotannon hankintaa.

Yrittäjien mukaan palvelustrategioissa tulee näkyä monituottajamallin edistäminen.

– Asiakkaalla pitäisi aina olla oikeus valita palveluseteli kiireettömiin toimenpiteisiin.

Palveluseteleiden osuus soten käyttömenoista ​on vain noin yksi prosentti.

Alueilla nousee esiin sote-yrittäjien huoli omista toimintamahdollisuuksista – ”Soteuudistus vaarantaisi laadukkaan hoidon”

Pirkanmaan ja Keski-Suomen yhdistetty tilaisuus avaa alueellisten sote-seminaarien sarjan. Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski kertoo Keski-Suomessa olevan 800 sote-alan yritystä, joista valtaosa on pieniä, ja työpaikkoja yrityksissä on yli 3000.

Pirkanmaalla sote-yrityksiä on yli 1700, joissa työskentelee yli 9000 ihmistä.

– Jos hallituksen esitys menisi sellaisenaan läpi, laadukas hoito vaarantuisi monessa kunnassa, koska esitys ei anna sote-yrityksille mahdollisuutta auttaa ihmisiä, Jyräkoski painottaa.

– Sote-yrittäjät ovat tuoneet esiin yleistä huolta juuri asioista, mitkä on huomioitu Yrittäjien vaikuttamisen painopisteissä. Erityisesti ollaan huolissaan pienten toimijoiden mahdollisuuksista toimia, ja siitä, ja mitä palveluiden saatavuudelle oikeastaan tapahtuu.

Kansanedustaja ja sote-yrittäjä, Laita jo kalenteriin alueesi sote-seminaari

Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen tilaisuus pidetään 26.1 Hämeenlinnassa. Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan tilaisuus on Mikkelissä 26.1. Pohjois-Karjalan ja Savon virtuaalinen tilaisuus on myös 26. tammikuuta.

Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sote-seminaari järjestetään 26.1 Oulussa. Helsingin ja Uudenmaan virtuaalinen tilaisuus 27.1. Etelä-, Keski- ja Rannikko-Pohjanmaan tilaisuus on Seinäjoella 2.2. Varsinais-Suomen ja Satakunnan sote-seminaari on 8. helmikuuta. Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet kaikista alueellisista sote-seminaareista tästä.

Aiemmin aiheesta: Yrittäjät: Soteuudistusesitys kaipaa korjaamista – SY toivoo lakiin tuottavuutta parantavia elementtejä

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Kesätyöpaikkoja uskotaan olevan tänä vuonna tarjolla viime vuotista enemmän. Yritykset kuitenkin odottavat tilanteen kehittymistä, sillä mahdolliset rajoitukset yritystoimintaan voivat vähentää uudelleen kesätyöpaikkojen määrää.

Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen neuvoo työnantajia kartoittamaan työntekijän toimenkuvan huolellisesti. Rytkönen muistuttaa myös kirjallisen työsopimuksen ja huolellisen perehdytyksen merkityksestä.

Työnantajan muistilista kesätyöntekijän palkkaamiseen

1. Kartoita työtehtävät

Kartoita ne työtehtävät, joihin kesätyöntekijä tai -tekijöitä tarvitaan. Mieti, mitä työtehtävien tekeminen vaatii ja millaista työntekijää haet. Mieti myös, onko tarkoitus palkata työntekijä etätyöhön vai tullaanko työtä tekemään pääasiassa työpaikalla.

2. Hoida rekrytointi huolellisesti, ota etätyö huomioon

Kesätyöntekijöiden rekrytoinnissa kannattaa olla yhtä huolellinen kuin muidenkin työntekijöiden rekrytoinnissa. Tarkista työ- ja elinkeinotoimistosta, onko kesätyöntekijöiden palkkaamiseen mahdollista saada esimerkiksi palkkatukea tai tukeeko kaupunki jollakin tavalla nuorten palkkaamista. TE-toimistoista voi myös saada apua kesätyöntekijöiden hakemiseen. Huolehdi rekrytointivaiheessa, että työntekijä ymmärtää työtehtävien laadun ja on jo tuossa vaiheessa selkeästi tietoinen niistä käytännöistä, joita työtehtävässä ja työpaikalla vaaditaan.

Jos työtä tehdään etätyönä, se vaatii erityisesti molemminpuolista vastuunottoa sekä vahvaa luottamusta ja vuorovaikutusta työntekijän ja työnantajan välillä ja siksi on tärkeää, että esimerkiksi etätyöhön liittyvät käytännöt ja periaatteet ovat selkeitä alusta lähtien.

Muista myös ilmoittaa muille hakijoille, etteivät he tulleet tällä kertaa valituiksi. Se antaa hyvän ja ammattimaisen kuvan työnantajasta.

3. Tee kirjallinen työsopimus

Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Työsopimukseen on syytä kirjata ainakin palkan määrä, työaika, työtehtävät, työsuhteen kesto ja alkamisajankohta, mahdollisesti sovellettava työehtosopimus sekä määräaikaisuuden peruste. Tarkista lisäksi, onko työehtosopimuksessa esimerkiksi nuoriin työntekijöihin liittyviä velvoitteita tai määräyksiä palkan osalta.

4. Perehdytä työntekijä huolellisesti

Kesätyöntekijä kannattaa perehdyttää yhtä huolellisesti kuin muutkin työntekijät, vaikka hän on töissä vain määräaikaisesti. Jos työtä tehdään alusta alkaen etätyönä, työntekijän huolellinen perehdyttäminen työtehtävään, työpaikan käytäntöihin sekä työn teknisiin suorittamistapoihin ja työvälineisiin on äärimmäisen tärkeää. Harkitse, olisiko työntekijän perehdyttäminen mahdollista tehdä työpaikalla.

5. Muista palkkalaskelma ja työtodistus

Palkanmaksun yhteydessä tulee antaa myös palkkalaskelma. Kun kesätyöntekijän työsuhde loppuu, muista antaa hänelle työtodistus.

Kesäyrittäjäkampanja käynnistyy

Talous ja nuoret TATin Kesäyrittäjä-kampanjalla halutaan antaa mahdollisuus kesätöihin niille nuorille, jotka eivät löydä kesätyöpaikkaa. Osa nuorista valitsee yrittäjyyden mieluummin kuin palkkatyön.

Nuoret hakevat mukaan omalla yrittäjyysidealla. TATin projektipäällikkö Sanna Ikäläisen mukaan nuorten ideat vaihtelevat nurmikonleikkuupalvelun ja hyvinvointiyrityksen välillä.

– Ideoita tulee laidasta laitaan. Osa on perustanut kesäkahvilan, joku on suunnitellut verkkosivuja. On ollut myös leikkimökkien rakentamiseen keskittynyt yritys, hän kertoo.

Kampanja on tarkoitettu 17-29 -vuotiaille. Tänä vuonna mukana on viisi kaupunkia: Helsinki, Vantaa, Turku, Oulu ja Iisalmi. Viime kesänä kampanjaan lähti mukaan 170 nuorta. Tänä vuonna tavoitellaan 250 osallistujaa.

Toukokuun alusta elokuun alkuun kestävään kampanjaan kuuluu yrittäjyyskurssi sekä mentorointia.

– Yrittäjyyskurssi on TATin oma kurssi, joka kuuluu osaksi toisen asteen oppilaitoksille ilmaiseksi tarjottavia bisneskursseja. Kesäkurssi on räätälöity nimenomaan kesäyrittäjyyteen sopivaksi. Asiantuntijat antavat vinkkejä liiketoiminnan käynnistämiseen ja esimerkiksi yritysmuodon valitsemiseen, Ikäläinen jatkaa.

Joonaksen kesäyrittäjyys jäi pysyväksi

Helsinkiläinen Joonas Vimpari, 26, tarttui viime vuoden kesällä mahdollisuuteen ja perusti yrityksen TATin Kesäyrittäjä-kampanjassa. Hänen yrityksensä myy itse tehtyä taidetta.

– Lähdin mukaan, koska olin suunnitellut jo pidempään pientä silkkipainoprinttierää. Sain kaupungilta 300 euron kesäyrittäjäsetelin yrityksen perustamiseen ja laskin, että se kattaisi juuri sopivasti painoerän. Tässä sitä ollaan, edelleen yritys on pystyssä ja pyöritän sitä opintojen ohessa. Uskon, että olisin perustanut yrityksen joka tapauksessa.

Vimpari laskuttaa asiakkaitaan kevytyrittäjäpalvelun kautta. Se on hänen mielestään tällä hetkellä paras tapa toimia, koska opiskelut Metropolia ammattikorkeakoulussa ovat vielä kesken. Myöhemmin suunnitelmissa on toiminimen perustaminen.

Hän kiittelee kesäyrittäjäkampanjasta saamaansa tietoa yrittäjyydestä.

– Kampanja tarjosi hyvät etäkurssit, joissa tuli hyödyllistä tietoa yrittäjyydestä. Toki olin saanut tietoa jo ammattikorkeakoulusta, mutta kertaus on opintojen äiti.

Kulttuurituottajaksi opiskeleva Vimpari tekee kuvituksia, maalauksia ja piirroksia. Lisäksi hän on erikoistunut digitaaliseen taiteeseen.

– Tavoitteena on ollut, että en keskity mihinkään yhteen pieneen osa-alueeseen vaan pyrin tekemään mahdollisimman paljon kaikkea.

Mentori ja Uusyrityskeskukset tukena

Kesäyrittäjille suositellaan yrittäjämuodoksi ensisijaisesti toiminimeä tai kevytyrittäjäpalvelun kautta tehtävää laskuttamista. Ikäläisen mukaan nämä sopivat parhaiten kausiluontoiseen yrittäjyyteen. Osa haluaa kuitenkin perustaa osakeyhtiön, jolloin heidät ohjataan Uusyrityskeskukseen.

Jokainen kesäyrittäjä saa käyttöönsä mentorin, joka valitaan tavallisesti korkeakouluopiskelijoiden joukosta.

– Ajatuksena on, että myös mentorit ovat nuoria. Mentorin kanssa käydään läpi yrittäjätoimintaa ja etsitään vastauksia nuorta askarruttaviin kysymyksiin. Jos mentori ei osaa auttaa, etsimme apua Uusyrityskeskusten kautta. Usein tällaiset tilanteet liittyvät esimerkiksi starttirahan hakemiseen, Sanna Ikäläinen sanoo.

Mentorointipalvelu toteutetaan yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa. Kesän aikana mentorit järjestävät erilaisia tapahtumia ja koulutustilaisuuksia kesäyrittäjän omalla paikkakunnalla. Koronan takia merkittävä osa tilaisuuksista on siirretty etäyhteyksien varaan.

Kesäyrittäjä saa kesän jälkeen todistuksen kampanjaan osallistumisesta. Siitä voi olla hyötyä jatko-opinnoissa.

– Nuoren on mahdollista saada kesäyrittäjyydestä hyvitystä toisen asteen opinnoissaan ja mahdollisesti myös korkeakouluopinnoissa. Tämä on kiinni lähinnä kurssin opettajasta, Ikäläinen kertoo.

Kuva: Joanna Suomalainen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

EU:n tietosuoja-asetuksen rikkomisesta määrättiin Suomessa viime vuonna yli 200 000 euroa seuraamusmaksuja. Suurin maksu kohdistettiin Postille.

Vuodesta 2018 voimassa ollut EU:n tietosuoja-asetus määrittelee tarkasti muun muassa henkilötietojen käsittelystä ja niiden säilyttämisestä. EU-alueella seuraamusmaksuja on määrätty yhteensä 272 miljoonaa euroa.

Suomessa tehtiin viime vuoden aikana yhteensä 10 356 ilmoitusta tietosuojarikkomuksista. Suomi sijoittuu tällä määrällä kahdeksanneksi EU-vertailussa.

Postille määrättiin viime vuonna 100 000 euron seuraamusmaksu. Taustalla oli tapaus, jossa muuttoilmoituksen tehneille henkilöille ei kerrottu, että heille voidaan lähettää suoramarkkinointia ilmoituksen perusteella ja että heillä on oikeus kieltäytyä siitä. Posti oli ilmoittanut oikeudesta vain niille asiakkailleen, jotka ostivat lisäpalveluita muuttoilmoituksen lisäksi. Kyseinen rikkomus koski kaikkiaan 161 000 asiakasta vuoden 2019 aikana.

Posti petrasi tiedottamistaan vasta vuoden 2020 tammikuussa, kun tietosuojavaltuutetun toimisto otti asiaan liittyern yhteyttä uudemman kerran.

Sakko kameravalvonnasta

Toiseksi suurin seuraamusmaksu määrättiin Taksi Helsingille, joka oli ottanut uuden kameravalvontajärjestelmän käyttöön autoissaan, mutta ei ollut tehnyt järjestelmälle edellytettyä ennakkoarviointia. Asiakkaille ei kerrottu, että kamerat tallensivat myös ääntä. Yritys määrättiin korjaamaan asia ja lopettamaan äänitiedostojen käsittely.

Tietosuojavaltuutetun toimiston seuraamuskollegio määräsi Kymen Vedelle 16 000 euron seuraamusmaksun, kun yhtiö oli paikantanut työntekijöiden ajoneuvoja ajotietojärjestelmän avulla. Toimenpiteestä olisi pitänyt tehdä vaikutusten arviointi.

Jaakko-Tuote sai 12 500 euron seuraamusmaksun kerättyään työnhakijoiden tietoja ilman syytä. Viides maksu määrättiin Acc Consultin Varsinais-Suomelle luvatta lähetetystä sähköisestä suoramarkkinoinnista. Yritys ei pystynyt osoittamaan tietosuojavaltuutetulle, että se olisi käsitellyt asiakkaiden henkilötietoja lainmukaisesti.

Yritykset voivat valittaa päätöksistä hallinto-oikeuteen. Edellä mainituista päätöksistä Acc Consultingia koskeva päätös on lainvoimainen.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien teettämän työelämägallupin mukaan 68 prosenttia työelämässä olevista haluaa, että myös yksityiset terveysyritykset otetaan mukaan rokottamaan. Yrittäjät on vaatinut aikaisemmin samaa.

Vastaajista merkittävä osa (85 prosenttia) vaatii rokotusten maksuttomuutta siitä huolimatta, missä rokote annetaan. 

– Pandemiasta pitää päästä eroon ja valtion on hoidettava rokotukset käyttäen kaikkia mahdollisia resursseja, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala vaatii.

Tavoitteeseen pääseminen edellyttää Kujalan mukaan rokotteiden riittävää saatavuutta ja hyvin organisoitua rokotustoimintaa. Rokotuspisteitä tarvitaan satoja.

– Lisäksi on oltava valmius käydä rokottamassa esimerkiksi palvelutaloissa ja työpaikoilla. Tiedot rokotusvauhdista ovat hähmäisiä ja selkeä kokonaiskuva puuttuu. Esimerkiksi kaikkia THL:n luokituksen mukaisia kiireellisiä ryhmiä ei ole rokotettu.  

– Meille tulee tietoja siitä, että yksityisiä kohdellaan eri tavalla kuin julkisia toimijoita. Jos näin on, se on väärin ja täysin kohtuutonta. Tässä ei ole nyt tilaa arvolataukselle, Kujala jatkaa.

"Tuntuu, ettei yksityistä osata käyttää"

Yksityisten terveysyritysten mukaan ottamista rokotuksiin vastustaa vain 15 prosenttia vastaajista. Vahvimmin yksityisten yritysten mukaan ottamista vaativat yli 45-vuotiaat.

– Tuntuu, ettei yksityistä osata tai haluta käyttää. Olisi oikeudenmukaista ja tarkoituksenmukaista, että kaikki toimijat ovat mukana ja korvausperusteet ovat samanlaisia, Kujala sanoo.

Työterveyshuollon piirissä on noin 1,8 miljoonaa henkilöä. Yksityisellä sektorilla on tarjota merkittävä määrä rokotuspisteitä ympäri maata ja tuhansia terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat saaneet rokottamiseen tarvittavan koulutuksen. 

Rokotusten maksuttomuutta vaativat eniten vanhemmat vastaajat. Julkisessa terveydenhuollossa rokote ja rokottaminen ovat maksuttomia palveluita. Hallitus lupasi viime vuonna rokotusten maksuttomuutta.

"Rokotuksia ei johdeta keskitetysti"

Yksityisen sairaalan johtaja on samaa mieltä gallup-tuloksen kanssa.

– Yhdyn täysin tähän tulokseen. Rokotusvauhti ei tule olemaan riittävä, ellei rokotuksiin oteta yksityisiä terveydenhuoltoalan yrityksiä mukaan, helsinkiläisen Eiran sairaalan toimitusjohtaja Nella Ginman-Tjeder sanoo.

– Nyt on jo nähty, että rokotukset etenevät hyvin hitaasti.

Suomeen ei ole saatu odotettua määrää koronarokotteita, mikä vaikeuttaa rokotustavoitteeseen pääsemistä.

Ginman-Tjeder pahoittelee, ettei yksityisten yritysten kanssa ole juurikaan käyty neuvotteluja. Hänen mukaansa rokotustavoitteeseen ei päästä, jos yksityisiä yrityksiä ei hyödynnetä.

– Syynä tähän ei nähdäkseni ole rokotteiden pieni määrä vaan se, että rokotuksia ei johdeta keskitetysti. Vastuu on sysätty kunnille. Nyt kaikki kunnat tekevät eri asioita. Onneksi Sosiaali- ja terveysministeriö tiettävästi työstää asiaa siihen suuntaan, että yksityinen työterveyshuolto otettaisi mukaan rokottamaan. Silloinkin olisi tärkeää olla rajoittamatta rokotusoikeutta pelkkiin työterveyshoitajiin. Olisi tärkeää, että kaikki joilla on oikeus rokottaa, saisivat rokottaa. Tarvitaan koko Suomen laajuiset talkoot.

Eiran sairaala pystyisi nopeassa tahdissa rokottamaan kaikki työterveyshuollon asiakkaansa sekä oman henkilökunnan. Tällä hetkellä edes henkilökuntaa ei saa rokottaa.

– Yksityisen terveydenhuollon hoitohenkilökuntaa ei ole rokotettu koko maassa.

Ginman-Tjeder toivoo, että rokotusten organisointi paranee jatkossa.

– Suomessa tiedettiin kyllä, että rokotteet ovat tulossa. Olisi pitänyt laatia maanlaajuinen kattava suunnitelma hyvissä ajoin.

Kela-korvaus vain 60 prosenttia

Työterveyshuollon mukaanottoa on hidastanut myös nykyinen Kela-korvausmalli, jossa korvaus koronarokotteesta on vain 60 prosenttia. Ginman-Tjederin mukaan rokotteen pitäisi olla kokonaisuudessaan ilmainen, jotta kaikki kansalaiset ovat samalla viivalla. Samaa mieltä on Yrittäjien Kujala.

– Esimerkiksi työterveyshuollossa nykyinen tilanne tarkoittaa sitä, että työnantaja joutuu maksamaan loppuosan kustannuksista. Miksi kansalaiset ovat eriarvoisia koronarokotusten suhteen, hän kysyy. 

Työelämägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Vastaajia oli kaikkiaan 1061. Kysely tehtiin 30.12.2020–6.1.2021. 

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Koronakriisissä konkurssien pelko on ollut suuri huoli, kun rajoitukset ja tiukat suositukset ovat vieneet yrityksiltä asiakkaita.

Yritysten ahdingon helpottamiseksi konkurssilakia on muutettu muutamaan kertaan, jotta turhilta konkursseilta vältyttäisiin.

Velkojien mahdollisuutta hakea yrityksiä konkurssiin vaikeutettiin 1.5.2020, mutta väliaikainen laki on päättymässä tammikuun loppuun. Tilalle tulee väliaikaislaki, joka on voimassa helmikuusta syyskuun loppuun. Se estää velkojia hakemasta yrityksiä konkurssiin lyhytkestoisten maksuvaikeuksien vuoksi.

Suomen Yrittäjät on laatinut yrittäjille tietopaketin, johon on koottu perustiedot konkurssista ja korona-ajan erityispiirteistä sekä velkojalle että velalliselle. 

Lisäksi kerrotaan lyhyesti yksityishenkilön velkajärjestelylain säännöksistä, joiden avulla yrittäjä voi hakea henkilökohtaisella vastuullaan olevien velkojien järjestelyä yritystoiminnan lopettamisen jälkeen.

Tutustu oppaaseen tästä. 

Oma aktiivisuus avainasemassa

Helmikuun alusta voimaan tulevan lain mukaan yritys voi kiistää velkojan konkurssihakemuksen 30 päivän maksukyvyttömyysolettaman.

Yrityksen täytyy kuitenkin olla itse aktiivinen.

– Konkurssihakemusta voi vastustaa toimittamalla käräjäoikeudelle konkurssihakemuksen tiedoksisaannin jälkeen oman näkemyksensä siitä, miksi yritys on maksukyvytön vain tilapäisesti, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo. 

Yrityksen maksukyvyttömyyden tilapäisyys voi johtua esimerkiksi siitä, että maksukyvyttömyys on ohimenevää ja yritys on saamassa velan maksuun tarvittavia varoja. 

– Näin ollen koronakriisikin voi olla syy siihen, että maksukyvyttömyys on tilapäistä.

Yleinen sääntö on myös, että summaltaan pienten saatavien vuoksi yrityksiä ei saa hakea konkurssiin.

Suomen Yrittäjät ajaa väliaikaista sääntelyä pysyväksi niin, että yritys voitaisiin olettaa maksukyvyttömäksi vasta, jos se ei ole maksanut konkurssiuhkaisen maksukehotuksen mukaista saatavaa 60 päivässä kehotuksen tiedoksisaannista. 

– Tämä antaisi aikaa rahoituksen hankkimiseen, Suomen Yrittäjien Työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Yrittäjän kannattaa ottaa yhteys velkojaan hyvissä ajoin

Usein konkurssihakemuksen tekijänä on Verohallinto tai työeläkeyhtiö. Tärkeää on, että yrittäjä on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteydessä velkojiin, kun maksuvaikeuksia ilmenee. 

– Se helpottaa maksuaikaneuvotteluja ja nopeuttaa ratkaisujen löytymistä sekä auttaa pitämään myös luottotiedot kunnossa, Toivonen painottaa.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 61 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Myös koulutuskorvaukset tulee uudistaa niin, että korvauksen maksaminen on velvoittavaa ja sen taso on suhteessa ohjauksen vaatimaan resurssiin.

– Nuorten oppisopimuskoulutus ei ole paljoa lisääntynyt, vaikka viime vuosina on kokeilussa ollut monenlaisia malleja. Tuomme nyt konkreettisia ehdotuksia, että oppisopimuskoulutuspaikat saataisiin kasvuun. Yrittäjän näkökulmasta vähäinen kiinnostus oppisopimukseen on ymmärrettävää, sillä on aikamoinen riski ottaa ammattitaidoton nuori, jolla ei ole aikaisempaa ammatillista tutkintoa, sanoo Yrittäjien koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen.

– Ehdotuksessamme tuki myönnetään automaattisesti työantajalle, joka ottaa perustutkintoon johtavaan oppisopimuskoulutukseen alle 30-vuotiaan vailla ammatillista peruskoulutusta olevan henkilön, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen. 

Järjestöjen esittämässä mallissa tuesta tehtäisiin porrastettu, eli se olisi aluksi suurempi ja pienenisi opiskelijan osaamisen karttuessa. 

– Oppisopimustuki sopii luontevasti osaksi hallituksen työllisyystoimia ja kohdistuu erityisesti nuorten työllisyyden parantamiseen, jatkaa Valtonen.

Ehdotus: Yrittäjälle oppisopimusopiskelijasta korkeampi korvaus, jos koulutettavalla ei ole ammatillista koulutusta

Myös koulutuskorvausjärjestelmä tulee uudistaa niin, että korvauksen maksaminen on velvoittavaa, jos koulutettavana on ilman ammatillista peruskoulutusta oleva alle 30-vuotias henkilö.

– Koulutuskorvauksen taso voisi olla esimerkiksi 150–500 euroa kuukaudessa. Korkeampi koulutuskorvaus tulee olla esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa oppisopimuskoulutettava kuuluu oppivelvollisuuden piiriin, Vartiainen sanoo. 

– Oppisopimuskoulutus on yritysten näkökulmasta parhaiten yritysten omiin tarpeisiin vastaava koulutusmuoto, Valtonen ja Vartiainen muistuttavat.

Asiantuntija: ”Yrittäjiltä tulee palautetta, että kun ”me hoidamme homman, miksi oppilaitos saa rahat”"

Vartiainen nostaa esiin reformin myötä nousseen epäkohdan. Koulutuksen järjestämismuoto tasa-arvoistettiin reformissa: koulutusmuoto voi vaihdella saman opiskelijan kohdalla, hän voi suorittaa tutkinnon kokonaan oppisopimuksella tai vain osan opinnoista.

– Oppilaitosten näkökulmasta on tavallaan samantekevää, millä tavalla opiskelija suorittaa tutkinnon. Uudistuksen yhteydessä oli ajateltu, että osan rahasta pitäisi valua myös yrityksiin, sillä yritykset kantavat ison roolin ohjauksesta ja opetuksesta. Usein oppisopimusopiskelija on lähes koko tutkinnon suorittamisen ajan yrityksessä käyden vain välillä lähiopetuksessa.

Opetushallituksen tilastojen mukaan koulutuskorvausten maksaminen yrityksille on kuitenkin vähentynyt sekä euromääräisesti että maksettujen tapausten määrällä mitattuna.

– Yrittäjiltä tulee palautetta, että kun ”me hoidamme homman, miksi oppilaitos saa rahat”.

Tällä hetkellä suurimpia esteitä nuorten oppisopimuskoulutuksen lisääntymiselle pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ovat työantajille aiheutuvien työvoimakustannusten suuruus, muut rekrytoinnissa yleisesti koetut riskit ja ohjauksen vaatima suuri työaikaresurssi, Vartiainen korostaa.

Uudistus mahdollisti myös lyhyet oppisopimusjaksot, jossa opiskelija työskentelee esimerkiksi kuukauden tai kesän. Lyhyiden jaksojen vuoksi oppisopimuksia tehdään määrällisesti aiempaa enemmän.

Kampaamoyrittäjä toimii mentorina yrittäjän oppisopimuskoulutuksen suorittajalle – Koulutusta työelämän tarpeita varten

Turkulainen Pop In hair & beautyn yrittäjä Teresa Lehmuslehto toimii mentorina yrittäjän oppisopimuskoulutusta suorittavalle 27-vuotiaalle nuorelle. 

Parturi-kampaamotyötä opiskelevalla Mari Lehdolla on oma eri alalla toimiva toiminimi.

– Tarkoitus on kouluttaa ajantasaisesti, eli työelämän tarpeita varten ammattilainen, Teresa Lehmuslehto kertoo.

Lehmuslehdon mukaan he ovat yhdessä opiskelijan kanssa aikatauluttaneet opiskelun ja työssäoppimisen ajan. Yrittäjien asiantuntija Vartiaisen mukaan mentoreiden ajankäyttö vaihtelee tilanteen ja tarpeen mukaan, riippuen myös siitä, miten paljon opiskelija tarvitsee sparrausta.

– Yrittäjän oppisopimuksessa oppisopimusopiskelija toimii omassa yrityksessään, jonka sisällä opiskelee yrittäjän oppisopimuksessa, Lehmuslehto kertoo.

Mentori voi saada rahallista korvausta muutaman kerran vuodessa, riippuen oppisopimusta järjestävän oppilaitoksen linjauksista. Lisätietoa yrittäjän oppisopimuksen kustannuksista yrittäjälle.

Lisätietoa oppisopimuksesta tästä (oppisopimus.fi) 

Lue lisää + perustietoa uudistuneesta oppisopimuksesta: Tehokas keino parantaa työllisyyttä: lisätään nuorten oppisopimuskoulutusta

Kuvassa Teresa Lehmuslehto (takana) opiskelija Mari Lehdon kanssa

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Koronan vaikutuksia pääkaupunkiseudun yrityksiin on selvitetty yrittäjägallupilla. Sen mukaan korona on aiheuttanut ongelmia 71 prosentille alueen yrityksistä. Määrä on suurempi kuin koko maassa, sillä esimerkiksi konkurssiuhkaa kokevia on kaksinkertainen määrä verrattuna koko maahan, jos tuloksia verrataan valtakunnallisen yrittäjägallupin tuloksiin.

Pk-seudun gallupin tulosten mukaan eniten ongelmia on helsinkiläisillä yrityksillä. Niistä myynti on vähentynyt 64 prosentilla, 16 prosenttia vastaajista on maksuvaikeuksissa, 13 prosenttia pohtii yrityksen alasajoa ja 8 prosenttia uhkaa mennä konkurssiin.

Vastaajista 16 prosenttia kertoo, että myynti on laskenut heidän yrityksessään vähintään 50 prosenttia. Myynti on kasvanut vain kahdeksalla prosentilla vastaajista.

– Korona on iskenyt erityisesti Helsingin ydinkeskustan kauppa-alueille, jotka ovat hiljentyneet. Asiakasvirrat ovat hiipuneet keskustasta turismin tyrehdyttyä ja työntekijöiden siirryttyä etätöihin. Asioimisen siirtyminen pois keskustasta ja verkkokaupan kasvu kurittavat erityisesti niitä keskustan kivijalkayrityksiä, joilla ei ole toimivaa verkkokauppaa, Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala sanoo.

Gallupin tuloksista voi päätellä, että pk-seudulla julkista tukea tarvitaan enemmän kuin muualla Suomessa. Vastaajista 43 prosenttia kertoo tarvitsevansa tukea selvitäkseen. Suhteessa eniten tukea tarvitsevat mikrotyönantajayritykset (alle 10 työntekijää). Pääkaupunkiseudun yksinyrittäjistä 62 prosenttia tarvitsee yksinyrittäjätukea. Yrittäjän työttömyysturvaa on hakenut joka viides vastaaja.

– Yksinyrittäjätuen läpivienti on erittäin tärkeää erityisesti Helsingin seudun yrittäjien kannalta. Hallituksen pitää toimia nopeasti, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaatii.

Kenkäkauppias tekee nyt töitä yksin

Helsingin keskustassa Red Shoe -kenkäkauppaa pyörittävä Satu Lassila toivoi viime kesänä, että pahin oli ohi.

– Muutaman kuukauden hiljaiselon jälkeen liiketoiminta alkoi olla normaalia. Marraskuussa alkoi taas samankaltainen hiljaisuus kuin  viime keväänä.

Lassila on sopeuttanut toimintaansa myös perumalla osan tilauksista.

– Ensi kesän tilauksia olen tehnyt todella vähän. Kaiken kaikkiaan olen vähentänyt ostoja merkittävästi. Vielä en tiedä, miten se vaikuttaa.

Red Shoe sai alennusta vuokristaan viime vuoden keväällä. Sama on toiveissa myös lähikuukausina. Lassila on vähentänyt henkilökuntaa ja on nyt liikkeessä yksin.

– Teen töitä kuutena päivänä viikossa eikä lomia ole. Alkaahan se suoraan sanottuna jo vaikuttaa. Toisaalta teen lyhyempää työpäivää eli olen lyhentänyt aukioloaikoja.

– Periksi ei anneta, täällä ollaan. Asiakkaista saan voimaa jatkaa eteenpäin, yrittäjä vakuuttaa.

Lassilan yritys on toiminut Helsingin Fredrikinkadulla 36 vuoden ajan. Lassila on toisen polven yrittäjä, liikkeen perusti hänen äitinsä. 

Monipaikkatyö on vähentänyt myyntiä

Gallupissa selvitettiin myös sitä, kuinka moni yrittäjistä toimii vuokratiloissa. Tulosten perusteella vuokralla on 54 prosenttia pääkaupunkiseudun yrittäjistä. Vastaajista 24 prosenttia tekee töitä kotona ja 17 prosenttia yrityksen omassa kiinteistössä.

Vuokralla olevista vastaajista vuokrahelpotusta on hakenut 32 prosenttia ja sitä on saanut 23 prosenttia. Vuokrahelpotuksia on haettu erityisen paljon Helsingissä.

Pk-seudun yrityksissä on tehty etätöitä selvästi enemmän kuin muualla Suomessa (pk-seutu 37 prosenttia, koko maa 23 prosenttia). Etätyöt korostuvat yli kymmenen henkilön yrityksissä. Etätyön tekeminen on ollut pk-seudun yritysten tärkein tapa varautua koronan toiseen aaltoon.

Monipaikkatyö on vähentänyt myyntiä 27 prosentilla. Vastaajista 18 prosenttia kertoo, että toimitilojen tarve on vähentynyt. Näin on käynyt sitä useammin, mitä isommasta yrityksestä on kyse.

Lomautuksia on tehnyt 22 prosenttia gallupiin vastanneista yrityksistä. Eniten lomautuksia on ollut kaupan alalla. Irtisanomisiin on päätynyt kahdeksan prosenttia vastaajista. Määrät vastaavat valtakunnallisia lukuja.

– Kaupan alalla isovolyyminen päivittäistavarakauppa on hyötynyt pandemiasta, mutta erikoiskaupan lukuisat toimialat valtaosin kärsineet, Tiina Oksala sanoo.

Tulosten mukaan yhtä moni yritys aikoo lisätä ja vähentää henkilöstöä tulevan puolen vuoden aikana. Teollisuudessa paikkoja lisätään enemmän kuin niitä vähennetään, mikä lupaa hyvää työllisyydelle.

Espoo pärjännyt hyvin

Espoon Yrittäjien toimitusjohtaja Erkki Pärssinen näkee pk-seudun yritysten tilanteessa myös merkkejä paremmasta.

– Noin kahdella kolmesta yrityksestä myynti on vähentynyt, mutta siitä huolimatta yritysten tulostaso säilynyt kohtuullisen hyvällä tasolla. Näin olen vain kahdeksan prosenttia yrityksistä on joutunut turvautumaan irtisanomisiin. Tämä kertoo yritysten vahvoista taseista ja siitä, että yrittäjät haluavat pitää kiinni pätevistä työntekijöistään viimeiseen asti liiketoiminnassa ilmenneistä häiriöistä huolimatta.

Pärssisen mukaan tilanne ei näy vielä toimintansa lopettaneiden yritysten määrässä. Hän kiittelee Espoon tilannetta.

– Yritykset joutuivat viime vuonna purkamaan taseita aktiivisesti. Joillakin toimialaoilla tuotteita valmistettiin varastoon ja pidettiin näin työpaikoista kiinni. Tämä muodostaa ison riskin.

– Espoo on kaikilla mittareilla mitaten selviytynyt koronasta parhaiten ja myös tulevaisuuden menestysodotukset ovat Espoossa jälleen vahvimmat.

Vantaan yrittäjien toimitusjohtaja Esa Mänttäri on tyytyväinen siihen, että halua yrittäjyyteen näyttää olevan myös haastavina aikoina. 

– Vantaalla perustettiin viime vuonna yrityksiä seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Huomionarvoista on myös, että uusista yrityksistä 44 prosenttia on maahanmuuttajataustaisten yrittäjien perustamia, hän sanoo.

Mänttäri toivoo, että tukea kohdistetaan nyt sinne, missä ahdinko on suurin.

– Vantaan osalta lentoliikenteen lähes seisahtuminen merkitsee suorien vaikutuksien lisäksi merkittäviä heikennyksiä moneen muuhunkin yritystoimintaan. Muun muassa taksit ovat suurissa vaikeuksissa. Jotta liiketoiminnan jatkolle olisi jatkossa edellytyksiä, tulisi julkisomisteisten vuokranantajien näyttää esimerkkiä ja vähintään pienentää vuokria koronan kourissa olevilta vuokralaisilta.

Näin tutkittiin

Kantar selvitti pk-seudun yrittäjien mielipiteitä Suomen Yrittäjien, Helsingin Yrittäjien ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjien (Espoo, Vantaa, Kauniainen) toimeksiannosta. Kantar haastatteli 1149 yrittäjää ja yritysten edustajaa. Tiedot on kerätty 8.-23.12. Luottamusväli on +- 2,9 %-yksikköä. Tuloksia on verrattu valtakunnalliseen Yrittäjägallupiin, joka tehtiin loka-marraskuun vaihteessa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Sanna Marinin hallitus on hallitusohjelmassa linjannut rekrytointikokeilusta tavoitteenaan madaltaa yritysten rekrytointikynnystä, tukea kasvua ja työllisyyttä.

Rekrytointikokeilun taustalle on tehty raportti, jonka pohjalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Aalto-yliopisto ovat Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laatineet ehdotuksen yksinyrittäjien rekrytointikokeilun koesuunnitelmaksi.

Työministeri Tuula Haatainen on pitänyt tärkeänä, että hallituksen päättämä kokeilu tehdään tutkimuksellisesti laadukkaasti, jotta saadaan luotettavaa tietoa siitä, madaltaako rahallinen panos yksinyrittäjän työllistämiskynnystä.

– Kokeilun jälkeen meillä on päätöksenteon tukena tutkittua tietoa ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kannusteista, ministeri Haatainen painottaa Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala pitää hallituksen kirjauksen toteuttamista kokeilunakin hyvänä edistysaskeleena.

– Koronasta johtuen aika kokeilulle ei välttämättä ole paras mahdollinen, mutta uskon kasvuhakuisia yksinyrittäjiä löytyvän. Toivottavasti nyt tukiehdoissa vältetään aiempien vastaavien kokeilujen virheet, eli liiallisten ehtojen tai byrokratian asettaminen, Kujala sanoo.

Rahaa ja valmennusta

Suunnitelman mukaan kokeilun kohdeyrityksiä olisivat elinkeinotoimintaa harjoittavat luonnolliset henkilöt ja yhtiömuodossa toimivat yritykset, joilla ei ole ollut ulkopuolista työvoimaa kokeilua edeltävän 12 kuukauden aikana.

Selvityksen tarkoituksena on ollut tuottaa päätöksenteon tueksi reunaehdot, joiden tulisi toteutua, jotta koeasetelma tuottaa luotettavia tuloksia. Jatkovalmistelussa muutokset kokeiluun ovat mahdollisia, mutta muutosten vaikutukset kokeilun luotettavuuteen tulisi tarkistuttaa raportin laatineelta työryhmältä.

Kokeilussa ehdotetaan testattavaksi rahallisen kannusteen lisäksi yrityksille suunnatun valmennuspalvelun vaikuttavuutta.

Kokeilussa kohderyhmään kuuluvien yritysten joukosta poimittaisiin satunnaisesti arviolta noin 13 000 yritystä, joille tarjottaisiin mahdollisuutta rekrytointitukeen ja arviolta noin 14 700 yritystä, joille tarjottaisiin valmennusta. Kokeilua on ehdotettu toteutettavaksi vaiheistaen.

Raportissa ehdotetaan rekrytointitukea maksettavaksi työntekijän palkkaavalle yritykselle 50 prosentin osuutena yrityksen toteutuneesta kokonaispalkkasummasta 10 000 euron tukikattoon asti. Tuen käyttöjaksoksi työryhmä ehdottaa yhtä vuotta.

– Olemme tuoneet esille, että tällaisessa kokeilussa tärkeää on kohdejoukon valinta. Esimerkiksi liikevaihdon tulee olla riittävällä tasolla, jotta työntekijän palkkaaminen on edes mahdollista, yksinyrittäjäverkostosta Suomen Yrittäjistä vastaava toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi sanoo.

Työllistäminen on kallista, riskialtista tai sitä ei haluta tehdä

Kokeilussa toiselle koeryhmälle tarjottaisiin valmennusta tai neuvontaa työntekijän palkkaamiseen liittyen. Valmennus voisi olla esimerkiksi oikeudellista neuvontaa työsuhteiden muodostamisesta ja työnantajan velvollisuuksista. Raportin mukaan valmennuksen tulisi olla henkilökohtaista.

Suomen Yrittäjät teki vuonna 2019 yksinyrittäjäkyselyn, jonka mukaan suurimmat esteet yrityksen kasvulle olivat seuraavat syyt: ei voi lisätä omaa työaikaansa, työllistämisen kalleus sekä riski. Suurimpia esteinä työllistämiselle koettiin halu työllistää vain itsensä, se ettei saa katettua palkkakustannuksia sekä se, että töitä ei ole riittävästi.

– Näin ollen on nähtävissä, että toisaalta osalla yksinyrittäjistä on tietoinen valinta olla työllistämättä ketään. Toisaalta merkittävänä esteenä koetaan työllistämisen kalleus sekä riski. Viimeksi mainittuihin tekijöihin vaikuttavat juuri rekrytointikokeilun keinot: tuki ja valmennus, Hämeenniemi kertoo.

Keskeisimpiä mitattavia vastemuuttujia kokeilussa olisivat työnantajaksi ryhtyminen, liikevaihto ja palkattujen työntekijöiden palkkakustannukset.

Raportissa on kuvattu myös vaihtoehtoisten kokeilubudjettien vaikutusta sekä mahdollisia lisäarviointeja koskien tuen suuruutta sekä tuen ja valmennuksen yhteisvaikutusta.

Ehkä kokeiluun vuoden 2022 alussa

Kokeilun käytännön toteuttamista ja kokeilulakia valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Alustavan aikataulun mukaan kokeilu voisi käynnistyä vuoden 2022 alusta ja jatkuisi todennäköisesti seuraavan vaalikauden puolelle. Kokeilua koskevat yksityiskohdat ja ehdot tarkentuvat valmistelun edetessä.

Raportissa esitettyä koeasetelman konseptia on mahdollista käyttää lähtökohtana ja esimerkkinä myös muiden elinkeino- ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuusarvioinneissa. Raportissa todetaan, että edellytykset koesuunnittelulle ovat Suomessa poikkeuksellisen hyvät ja laajojen rekisteriaineistojen olemassaolo mahdollistaa satunnaistettujen kokeiden täsmällisen suunnittelun.

Hämeenniemi ja Kujala ovat epäileväisiä ajankohdan sopivuudesta. Koronan takia isolla osalla yksinyrittäjistä on taloudellisesti vaikeaa ja tämä todennäköisesti vaikuttaa rekrytointimahdollisuuksiin kokeilujakson alkaessa.

– Toisaalta kaikenkokoiset yritykset hakevat nyt uutta suuntaa toiminnalleen. Tämä parhaimmillaan osuu koronan jälkeiseen elpymis- tai jopa kasvuvaiheeseen, Kujala toteaa.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi