Eläkevakuutusmaksuista kerättyjen Emu-puskurien purkaminen pönkittäisi yritysten kilpailukykyä ja parantaisi kuluttajien ostovoimaa, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.Yle kertoo, että puskurien käytöstä on erimielisyyttä työmarkkinaosapuolten välillä: työnantajat haluaisivat niitä purkaa, työntekijät taas säästää. Miljardinluokan säästöpossun käytöllä voitaisiin lykätä työeläkevakuutusmaksujen korottamista.
– Tässä taloustilanteessa yritysten kilpailukykyä ei saisi entisestään heikentää. Tiedetään, että pitkällä aikavälillä eläkevakuutusmaksuja pitää nostaa, mutta nyt on syytä käyttää kertynyttä pelivaraa, Malinen sanoo.
Emu-puskureita ryhdyttiin keräämään työeläkemaksuista vuonna 1997 Suomen liittyessä järjestelmään. Ajatuksena oli varautua kansallisen tason talousvaikeuksiin. Laskentatavasta riippuen puskurin koko on hieman yli miljardi euroa, tai jopa viitisen miljardia. Puskurien purkaminen auttaisi niin vienti- kuin kotimarkkinayrityksiäkin, Malinen summaa.
– Palvelusektorin pk-yritykset ovat riippuvaisia kulutuksesta, ja jos vienti sakkaa, vaikuttaa se alihankintaketjujen yrityksiin, vaikkei niillä suoraa vientitoimintaa olisikaan.
Yhtenä pk-yritysten tilannetta helpottavana keinona Malinen nostaa esiin liikaa perittyjen työkyvyttömyysmaksujen palauttamisen. Työeläkeyhtiöissä makaa tällä hetkellä puolitoista miljardia euroa tällaista rahaa. Potti on kertynyt, koska pk-sektorin työkyvyttömyysmenot ovat maksuja pienemmät.
– Tämä on kilpailukykyasia, mutta myös oikeudenmukaisuuskysymys. Ei ole oikein, että näitä maksuja pidetään yleisen eläkevakuutusjärjestelmän katteena, Malinen toteaa.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi