Nyt on tuhannen taalan paikka avoimeen dataan keskittyvillä yrityksillä. Valtion virastot ja edelläkävijäkunnat avaavat tietoaineistojaan pikku hiljaa, jolloin datan käsittelyn ja jalostamisen osaamiselle on kysyntää. Voidaan puhua databuumista.
Mistä siis kohkataan, kun peräänkuulutetaan datan avaamista julkiseksi? Avoin data nähdään usein erityisesti julkishallinnon tuottaman datan avaamisena koneluettavaan muotoon. Datan eli digitaalisten tietoaineistojen arvo kasvaa, kun kehittäjät sekä ict- ja ohjelmistoyritykset pääsevät ideoimaan datan jatkokäyttöä.
Julkista tietoa hyödyntävät kaupalliset palvelut eivät kehity, elleivät virastot avaa laajemmin aineistojaan suurelle yleisölle ja koneluettavaan muotoon. Avanto insight Oy:n toimitusjohtaja Raimo Muurinen luettelee pitkän litanian, millaista julkista dataa vielä puuttuu.
– Kuntien päätös-, talous-, ja ostodatat kuin myös valtionhallinnon datat. Myös muun muassa PRH:n, kaupparekisterin ja ajoneuvoliikennerekisterin data-aineistoja odotetaan vapaaseen käyttöön, Muurinen listaa.
– Kuntien päätös-, talous-, ja ostodatat kuin myös valtionhallinnon datat. Myös muun muassa PRH:n, kaupparekisterin ja ajoneuvoliikennerekisterin data-aineistoja odotetaan vapaaseen käyttöön, Muurinen listaa.
Muurisen vuoden vanha yritys on liikkeellä juuri oikeaan aikaan, samanlaisella portfoliolla ei juuri muita toimijoita Suomessa hääri.
Dataa, kiitos!
Kysymys kuuluukin: Miten datan jalostamisesta ja vaikkapa visualisoinnista tehdään liiketoimintaa? Avoimen datan jatkokäytöllä on bisnesmahdollisuuksia erityisesti, kun jalostetaan suuren massan arkeen liittyvää dataa, olkoon se sitten liikkuminen, asuminen, liikenne, koulut tai päiväkodit.
Forum Virium Helsingin projektipäällikön Ville Melonin mukaan yritykset voivat hyödyntää julkista dataa päätöksenteossa.
– Ei aina tarvitse kehittää sovellusta, vaan yritys voi tarkastaa, millaista väestöä asuu milläkin alueella, tai selvittää, minne kauppapaikka laitetaan.
– Ei aina tarvitse kehittää sovellusta, vaan yritys voi tarkastaa, millaista väestöä asuu milläkin alueella, tai selvittää, minne kauppapaikka laitetaan.
Suurin huoli yrittäjillä on Melonin mukaan se, voivatko he luottaa siihen, että data on tarjolla myös huomenna. Esimerkiksi navigaatiopalvelu ei toimi ilman paikannustietoja. Tietosuoja tai yksityisyyden suoja eivät ole Suomessa nousseet esiin. Esillä olevissa ilmasto-, julkinen talous-, teollisuus- ja liikennedatassa ei julkaista yksittäisten ihmisten tietoja. Esimerkiksi potilastiedot ovat yksityisyydensuojan piirissä.
* Lue laajempi juttu aiheesta 13.9 ilmestyneestä Yrittäjä-lehdestä.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi