Suomessa ei voida jättää huomiotta länsinaapurin yhteisöveron alentamista, Jussi Järventaus sanoo.
Ruotsi alentaa yhteisöveronsa ensi vuonna 26 prosentista 22 prosenttiin houkutellakseen investointeja, tukeakseen uusien työpaikkojen syntymistä ja estääkseen yritysten pakoa maasta. Suomessa yhteisövero laski viime vuodenvaihteessa 24,5 prosenttiin.
Suomen Yrittäjät on painottanut osinkoveron merkitystä pk-yritysten verotuksessa, sillä tärkein kannustin on lopulta se, mitä yrittäjälle työstään jää käteen.
– Osinkovero on pk-yrittäjälle keskeisempi, kun meillä on nykyisenkaltainen osinkoverotuksen rakenne. Mielestämme olisi ollut järkevää pitää yhteen kertaan verotetun osingon määrä ylempänä, mielellään ilman rajaa, kuten oli aikanaan. Tämä malli vaikuttaisi varmuudella kasvuun. Se on kuitenkin poliittisesti vaikea tie, SY:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus harmittelee.
– Osinkovero on pk-yrittäjälle keskeisempi, kun meillä on nykyisenkaltainen osinkoverotuksen rakenne. Mielestämme olisi ollut järkevää pitää yhteen kertaan verotetun osingon määrä ylempänä, mielellään ilman rajaa, kuten oli aikanaan. Tämä malli vaikuttaisi varmuudella kasvuun. Se on kuitenkin poliittisesti vaikea tie, SY:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus harmittelee.
Viron malli kiinnostaa
Siksi pidämme mahdollisena myös toista ääripäätä, mutta välillä oleva vaihtoehto, jossa yhteisövero pikkuisen laskee ja osinkoveroa kiristetään, on yrittäjäkannustimen kannalta huono, Järventaus varoittaa.
– Käytännössä vaihtoehdoksi jää katsoa, saataisiinko toiseen suuntaan menevä veromalli, kuten Virossa.
Virossa osakeyhtiöt maksavat yhteisöveroa 21 prosentin verokannalla vain jakamastaan osingosta ja muusta voitonjaosta. Yhtiöön jätettyjä voittoja ei siis veroteta.
Yrittäjäsanomat