Paluu perhevapailta takaisin töihin sujuu ilman suuria ongelmia, kunhan kuvio vain ennakoidaan ja suunnitellaan hyvin. Uusia lakeja ei tarvita.
Tähän päätyi työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä. Se ei innostunut työntekijäjärjestöjen esittämästä lisälainsäädännöstä.
- Sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan lainsäädäntötoimia, ei ole tiedossa. Perhevapaita käyttäneisiin ei kohdistu muita enemmän irtisanomisia tai tehtävien muutoksia, työryhmän jäsen ja Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen sanoo.
Hän korostaa, että nykyinenkin lainsäädäntö mahdollistaa työaikajoustot työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.
- Työsuhdeturva on Suomessa ennestäänkin korkealla tasolla. Paluusuojan osalta se jopa ylittää EU:n vaatimukset.
Ennakointia lisää
Työryhmän mielestä työpaikoilla pitää kiinnittää aiempaa enemmän huomiota työhön paluuseen. Sitä pitää ennakoida ja suunnitella. Lainsäädäntö on yritysten työkalu näissä asioissa.
Tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja työntekijän asettamisen epäedullisempaan asemaan raskauden, synnytyksen tai vanhemmuuden perusteella.
Työsopimuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan siitä, että työntekijä pääsee palaamaan vanhaan työhönsä. Laissa on määrätty sanktiotkin, ellei näitä velvoitteita noudateta.
Pelisäännöt ovat olemassa ja hyvien käytäntöjen kautta asiat saadaan sujumaan.
Työryhmä kannustaa isiä lisäämään perhevapaiden käyttöä. Perhevapaita koskevat säännökset ovat sukupuolineutraaleja. Tällä hetkellä niillä on kuitenkin enemmän vaikutusta naisten työmarkkina-asemaan, koska perhevapaiden käyttäjistä suurin osa on äitejä.
Yhden lapsen osalta kotona ollaan keskimäärin siihen asti, kunnes lapsi täyttää puolitoista vuotta. Pisimpään kotona ovat ne, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai työpaikkaa ennen lasten hankkimista. Aikaisemmin työhön palaavat ne, joilla on koulutusta, työkokemusta ja työpaikka, johon palata.
Perhevapaalla on vuosittain noin 46 600 alle 3-vuotiaiden lasten äitiä.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi