Puolustusvoimat arvioi että yrittäjiä löytyy jokaisesta joukko-osastosta ja saapumiserästä. Willem Van Schevikhoven pyörittää yritystään iltaisin puhelimen ja internetin välityksellä.
Yrittäjä Willem Van Schevikhoven ihmettelee internetin keskustelupalstoilla liikkuvia puheita joiden mukaan yritys kannattaa lopettaa armeijan ajaksi tai se ajautuu konkurssiin. Van Schevikhoven sai aikoinaan vapautuksen armeijasta mutta yrityksen tilan salliessa hän päätti kuitenkin suorittaa asepalveluksen.
– Aiemmin olin yksinyrittäjä ja olisi ollut paha lähteä armeijaan. Nyt minulla on kolme työntekijää joten tämä on mahdollista van Schevikhoven kertoo Yrittäjäsanomille.
Hän on johtanut yhdeksän vuoden ajan perustamaansa Race Performance Oy:tä joka myy autojen viritys- ja varaosia kahdessa verkkokaupassa sekä Pornaisissa sijaitsevassa myymälässä.
– Mietin aluksi että mitä siitä tulee kun lähden mutta työntekijät ovat ottaneet haasteen ja vastuun vastaan. Myynnit ovat olleet todella hyviä ja olemme viikonloppuisin käyneet yhdessä syömässä mistä on jäänyt hyvä mieli van Schevikhoven kertoo.
– Kun firmalla on kaikki hyvin se helpottaa meikäläisen arkea täällä. Tietysti jos ei menisi niin hyvin niin se oli toinen juttu van Schevikhoven jatkaa.
Tammikuussa asepalveluksen aloittanut van Schevikhoven käy tällä hetkellä Karjalan prikaatin 1. viestikomppaniassa aliupseerikoulua. Tavoitteena on päästä reserviupseerikurssille ja suorittaa asepalvelus vuodessa.
Yrittäjänä toimiminen on luonnistunut hyvin puhelimen ja internetin välityksellä.
– Päivällä vilkuilen tekstiviestejä ja illalla vastailen kännykällä ja sähköpostilla. Joskus käytän läppäriä mutta puhelin on helpompi tapa. Iltaisin netti on täällä tosin ihan tukossa ja se vaikeuttaa asioiden hoitoa.
Armeijan ja yrittäjyyden yhdistämistä kannattaa suunnitella ennakkoon.
– Kannattaa ottaa asia henkilökunnan kanssa puheeksi ja jakaa vastuuta. Tehdä stressitesti että mitä tapahtuu jos käy näin tai näin. Se että työntekijät oppivat ottamaan vastuuta on pelkästään hyvä asia ja suuri anti yritykselle van Schevikhoven toteaa.
Joukko-osaston komentajalta voi saada helpotuksia
Asevelvollisuuslakiin on kirjattu että varusmiespalveluksessa oleva henkilö ei saa harjoittaa elinkeinoa tai ammattia ilman joukko-osaston komentajan antamaa lupaa jos toiminta edellyttää muun kuin vapaa-ajan käyttämistä tai voi merkittävästi haitata palvelustehtävien asianmukaista hoitamista.
– Lain myötä on hyvin selkeä näkemys että yrittäjänä toimiminen on mahdollista vapaa-ajalla mutta ei palvelusaikana toteaa Puolustusvoimien johtava sosiaalipäällikkö Kari Seppänen.
Seppänen ei ole kuullut yhdestäkään tapauksesta jossa joukko-osaston komentaja olisi antanut helpotuksia yrittäjälle.
– Tämä kertoo siitä että kyseessä on melko harvinainen ilmiö. Asepalveluksen ja yrittämisen yhdistäminen ei ole myöskään noussut isona ongelmana esille.
Van Schevikhoven ei ole hakenut helpotuksia omasta päätöksestään.
– Varmasti se onnistuisi mutta olen nyt sykkinyt että pääsen uratavoitteeseeni enkä ole anonut lomaa tai vapauksia.
Kova yrittäminen voi aiheuttaa palvelusturvallisuusriskin
Puolustusvoimilla ei ole tilastoja siitä kuinka moni asepalvelustaan suorittava toimii samaan aikana yrittäjänä. Seppänen arvioi että yksittäisiä henkilöitä löytyy jokaisesta joukko-osastosta ja saapumiserästä.
– Ikä varmasti tekee sen että heitä on vain yksittäisiä. Ja henkilöt jotka kykenevät jo nuorella iällä pyörittämään yritystä onnistuvat yleensä sovittamaan sen varusmiespalveluksen kanssa. Puhutaan aktiivisista ihmisistä Seppänen sanoo.
Suurin osa pystyy yhdistämään palveluksen ja yrittämisen mutta siihen voi liittyä myös ongelmia.
– Jos yritystä pyörittää hyvin aktiivisesti voisi tulla eteen palvelusturvallisuusriski jos ei ole edellisenä yönä nukkunut kunnolla ja on seuraavana päivänä ampumaradalla Seppänen toteaa.
Varusmiespalveluksessa vapaata on pääsääntöisesti arkisin päivällisen jälkeen viikonloppuisin noin kerran kuukaudessa henkilökohtaisen vapaan aikana sekä mahdollisen kuntoisuusloman aikana. Tarvittaessa lomaa voi saada myös pakottavasta henkilökohtaisesta syystä enintään 180 päivää. Tämä lomamuoto kuitenkin siirtää kotiutumista vastaavalla ajalla eli sitä ei lasketa palvelusajaksi.
Kuva: Jarkko Virtanen
Katri Simola