Orimattilalainen kangaskauppias otti ison lainan selviytyäkseen työntekijänsä äitiysloman kustannuksista.

Asiasta kertoi Etelä-Suomen Sanomat. Yrittäjä Sari Eurén haluaa kuitenkin, että vanhemmilla olisi mahdollisuus hoitaa lapsiaan kotona mahdollisimman pitkään.
- En halua marista. Vanhempainvapaan kustannukset olivat kuitenkin 17,5 prosenttia koko vuosimyynnistämme. Se on suuri summa, Eurén kertoi lehdelle.

Eurénin mielestä vanhempainvapaiden kustannukset rasittavat liiaksi pienyrittäjiä ja naisvaltaisia aloja.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Salon 4000 yritystä aikovat työllistää kaikki 16-18-vuotiaat salolaisnuoret kesäduuniin. Kampanja näiden 1800-2000 nuoren työllistämiseksi starttasi tänään.

- Ensimmäisen puolen tunnin aikana ilmoitettiin jo 20 työpaikkaa. Tavoitteenamme on tarjota nuorille vähintään 2-3 viikon kesätyö, Salon Yrittäjien puheenjohtaja Tapio Marko kertoo.

Idea syntyi Salon Yrittäjien kokouksessa, jossa hallituksen jäsen heitti ilmoille tämän ajatuksen.
- Kaupungin yrittäjillä on talkoohenki päällä. Halusimme tehdä palveluksen nuorille. Tässä lyödään 10 kärpästä yhdellä iskulla. Tiedämme, että raha jää tähän kaupunkiin isolta osalta. 

- Päätimme tehdä jotain positiivista, kun nykyisin Salo tunnetaan työttömyydestä ja negatiivisista uutisista. Muun muassa Salon Torikaffe ilmoitti ottavansa 17 nuorta kesätöihin. 

Salon Messuilla pärähtää

Nuoret voivat hakea ja ilmoittautua halukkaaksi kesätyöntekijäksi huhtikuussa Salon messuilla. Salon Yrittäjät toteuttavat kesätyöntekijähaun messuilla yhdessä Salon nuorkauppakamarin kanssa.

Tapio Marko on luottavainen, että tarvittavat työpaikat saadaan äkkiä kokoon. yrittajat.fi/varsinaissuomenyrittajat/salo -sivuilla on esillä loppuviikosta alkaen rekisteri kesätyöntekijöitä rekrytoivista yrityksistä. 
- Otan neljä työntekijää omaan yritykseeni, Pohjolan Perustus Oy:n Marko sanoo.

Salon kaupunki myöntää noin 250 euroa kertakorvauksen työnantajalle, joka tarjoaa vähintään kolmen viikon mittaisen kesätyöpaikan. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen ja Ruotsin pk-yrityksiä selvittäneen tutkimuksen mukaan yritykset voivat parantaa toimintaansa selvästi panostamalla taloushallinnon osaamiseen ja tehostamalla kassankiertoa.

Luottomarkkinayritys Collectorin Yrittäjätutkimuksen mukaan rahoitusvaihtoehtojen huono tuntemus vaikuttaa suoraan pk-yritysten kilpailukykyyn. Sekä Suomessa että Ruotsissa tilanne on sama ja pk-yrittäjistä kolmasosa koki, ettei tietoa erilaisista rahoitusvaihtoehdoista ole helposti saatavilla.

Suomalaisista yrityksistä 76,5 prosenttia (Ruotsi 75) kykenisi käyttämään hyväkseen positiivisem-man kassavirran toiminnassaan. Vastaajista lähes kolmannes Suomessa aikoisi investoida enemmän. Noin 29 prosenttia suomalaisyrityksistä kykenisi saamaan lisämyyntiä panostamalla enemmän myyntiin ja markkinointiin. 

Vain puolet tekee kirjallisen budjetin

Tutkimuksen tekijän mukaan suomalaisten pk-yritysten ammattimaisessa liikkeenjohdossa on puutteita, jotka vaikuttavat suoraan yritysten taloudelliseen suorituskykyyn. Collectorin Vaasan yliopistolta tilaama vuoden 2014 tutkimus osoittaa jälleen, että yli puolet pk-yritysten hyvästä talou-dellisesta suorituskyvystä on selitettävissä taloushallinnon hyvillä käytännöillä. Silti vain puolet tutkituista suomalaisista yrityksistä tekee budjetin kirjallisesti.

Maksuajat vain pitenevät

Tutkimuksesta käy ilmi, että Suomen ja Ruotsin välisessä maksuehtokulttuurissa on vielä edelleen huomattava ero suomalaisen myyjäyrityksen eduksi. 

77 prosenttia suomalaisista pk-yrityksistä koki toimintaympäristönsä heikentyneen Suomessa vii-meisen viiden vuoden aikana. Tutkimuksen vastaajayritysten liikevaihto oli yli 2 miljoonaa euroa. Vastaava luku Ruotsissa on vain 14 prosenttia. 

Tutkimuksen tekijä Collector on luottomarkkinayritys, joka tarjoaa rahoituspalveluja, kuten laskusaatavarahoitusta ja joustavia maksujärjestelmiä. Vastaajia oli yhteensä 630.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Espoo, Kouvola, Oulu, Turku ja Tampere ottavat ensimmäisinä Suomessa käyttöönsä uuden valtakunnallisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän. 

Järjestelmä on osa suurten kaupunkien yhteistyössä kehittämää toimintamallia, jolla haetaan ratkaisua kuntien hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi. 
- Kunnissa olemme tilanteessa, jossa hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa ja samaan aikaan kuntalaisten itsemääräämisoikeus ja valinnan vapaus korostuvat. Tarvitsemme yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita täydentämään kuntien omaa palvelutuotantoa ja turvaamaan palvelujen saatavuuden, kertoo Turun kaupungin projektijohtaja Taina Kaila.

Tätä taustaa vasten Turku on yhdessä Espoon, Kouvolan, Oulun ja Tampereen kanssa kehittänyt uuden toimintamallin ja sitä tukevan valtakunnallisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän. Uusi järjestelmä yhdenmukaistaa kunnista toiseen vaihtuvat käytännöt sekä automatisoi nykyisin pääosin manuaalisesti toimivat palvelusetelijärjestelyt. 

Tuottavuus ylös

Uusi järjestelmä soveltuu käytettäväksi kunnasta ja palvelusta riippumatta. Samalla järjestelmällä voidaan hallinnoida myös ostopalveluina järjestettäviä palveluja.
- Mahdollistamme merkittävän tuottavuuden lisäämisen helpottamalla kuntien, asiakkaiden ja palveluja tuottavien yritysten toimintaa, kertoo hankkeen asiantuntijapalveluista vastaavan Kuntien Tiera Oy:n hankejohtaja Johanna Mätäsaho.

Järjestelmä toteutetaan ja otetaan käyttöön vaiheittain ja kokonaisuudessaan se on valmis vuonna 2015. Järjestelmän käyttäjäksi liittyminen on mahdollista Suomen kaikille kuntatoimijoille.

Kunnissa järjestelmä poistaa ja automatisoi monia työvaiheita ja mahdollistaa näin esimerkiksi 200 000 asukkaan kaupungissa vähintään 12 henkilötyövuoden vuosittaisen manuaalisen työn säästön. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomelle tärkeä kysymys suurempien ajoneuvoyhdistelmien sallimisesta rajanylittävässä liikenteessä etenee parlamentissa myönteisesti.

Euroopan parlamentin liikenneasioiden valiokunta äänesti kuorma-autojen mittoja ja massoja koskevan direktiivin muuttamisesta.

SKAL:n mukaan direktiiviehdotuksen lähtökohtana on ollut ajoneuvojen ympäristöystävällisyyden ja turvallisuuden parantaminen, mutta monien pohjoisemman Euroopan jäsenmaiden kannalta tärkeimmäksi kysymykseksi on noussut oikeus jatkaa suuremmilla niin kutsutuilla moduulirekoilla liikennöintiä jäsenmaiden rajojen yli.

- Parlamentissa vaikuttanut moduulien vastainen rintama olisi halunnut tehdä lopun tästä käytännöstä, SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen sanoo.

Nykykäytäntö jatkuu

Ratkaisu mahdollistaa nykyisen liikenteen jatkumisen. Pohjoismaat, Hollanti, Saksa ja Belgia voivat jatkossakin ylittää yhteisiä rajojaan moduuliyhdistelmillä. Myös 4,0 metrin ylittävä ajoneuvokorkeus on edelleen sallittu muun muassa Suomen ja Ruotsin kesken. Euroopan parlamentti palaa moduulikysymykseen kahden vuoden päästä EU-komission asiasta tekemän arvioinnin pohjalta.

SKAL:n mukaan Suomen kanta neuvotteluissa on ollut, että kuormien purku ja uudelleenlastaus rajan molemmin puolin tai kahden kuorma-auton kuorman jakaminen kolmeen autoon kasvattaisi raskaan liikenteen päästöjä ja kustannuksia.

Nyt tehty liikennevaliokunnan päätös menee ensin parlamentin täysistunnon hyväksyttäväksi lopullinen päätös saataneen viimeistään kesäkuussa. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kokenut yrittäjä ja kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti on kyllästynyt hallituksen toimintaan.

Hän sanoo vajaa viikko ennen kehysriihen alkamista, että nykyisellä kokoonpanolla ei saada mitään aikaan.

- Nyt on viimeinen, kolmas yritys ja rima 230 sentissä. On varmaa, että sen yli ei mennä. Tässä on ryssitty 2-3 vuotta menetettyä aikaa ja kuluu vielä 1,5 vuotta ennen kuin ehtii tapahtua mitään uutta, Lehti sanoo.

Talousvaliokunnassakin istuvan Lehden mielestä vain kasvu ratkaisee Suomen ongelmat.

- Tällä hetkellä vaarana on kurjistuksen kierre ja vasemmisto uskoo vaan verotukseen. Verojen kiristäminen on ainoa tapa, johon demareilla löytyy luovuutta, Lehti tykittää.

Hänen mukaansa jatkuva poukkoilu esimerkiksi verotuksen osalta aiheuttaa sen, että yritykset ja yrittäjät suojelevat kaikin keinoin varallisuutta, eikä riskiä uskalleta ottaa.

- Tarvitsemme Viron mallin, jossa yritystä verotetaan vasta voittoja kotiutettaessa, Lehti linjaa.

Hän ottaa myös kantaa Venäjän ja Ukrainan kriisiin, joka iskee väistämättä Suomen talouden kasvuun.

- Kriisissä on paljon kaupallisia uhkia. Venäjän kansantalous supistuu ja ruplan arvo heikkenee. Turismi reagoi ensimmäisenä eli Kaakkois-Suomen palvelut ja matkailu kokevat takaiskuja. Maamiinoja valmistava Forcit on varmaan ainoa, joka on hyötynyt kriisistä, Lehti sanoo.

- Tästä tulee pitkä ja hankalasti purettava yhtälö, hän jatkaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Edustuskuluvähennyksen poistaminen on karsinut yritysten edustustilaisuuksia - etenkin Pohjois-Suomessa, Koillismaalla ja Kainuussa. 

Ilta-Sanomien mukaan Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n mukaan muutoksen vaikutukset alalle ovat olleet jo nyt huomattavat. Kyseisen veromuutoksen takia yritykset eivät voi enää vähentää edustuskulujaan verotuksessa. 

MaRan:n toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan viestit veromuutoksen vaikutuksista varsinkin Pohjois-Suomesta ovat olleet kielteisiä. Hän toteaa, että osin myös taloustilanne on hiljentänyt kysyntää, mutta veromuutoksella on iso merkitys.
Lappi sanoo lehdessä, että vaikutukset ovat suurimmat ravintola-alalle, mutta koskee myös matkailualaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Venäjä aikoo lopettaa TIR-kuljetusten vastaanottamisen Vaalimaan vastaisella raja-asemalla. Suomen tullin venäläisviranomaisilta saamien tietojen mukaan TIR-kuljetukset pääsevät Vaalimaalta yli maaliskuun loppuuna asti. Aiemmin tiistaina Venäjä ilmoitti, että TIR-kuljetukset Vaalimaan kautta loppuvat 20. maaliskuuta, mutta päästöstä muutettiin.

Passitukset jatkunevat entisellään Nuijamaalla ja Imatralla. 

Venäjän tavoitteena on lehtitietojen mukaan kuljetusten jakaminen tasaisemmin eri raja-asemille. SKAL ry:n mukaan selitys ei kuulosta uskottavalta.

TIR-merkityt kuljetukset voivat ohittaa normaalit rajamuodollisuudet. Tullaus tapahtuu määränpäässä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Palkitun ohjelmistoyrittäjän Petri Hollménin kirjoitus työsuojelutarkastajien käynnistä hänen yrityksessään on herättänyt voimakkaan keskustelun sosiaalisessa mediassa.

Tunnetun Lyyti Oy:n vetäjänä toimiva Hollmén hämmästelee blogissaan, miten mielivaltaista on työsuojelutarkastajien toiminta. Yrittäjän mukaan Lyytissä on tarkoituksella kaikki hyvinkin joustavaa työntekijöiden kannalta.

- Kyseessä on mahtava systeemi, joka perustuu luottamukseen, yhteishenkeen ja myös siihen, että meillä yrittäjillä ei ole mitään tarvetta itsekään esittää 12-tuntisia päiviä painavia työn sankareita. Meillä on siis hyvä fiilis!

Hollmén kirjoittaa raportista, jonka hän sai käsiinsä tarkastuksen jälkeen. Siinä on listattuna kasa "puutteita". Eniten noottia yhtiö sai liiallisesta joustavuudesta.

- Meidän on jatkossa otettava kellokorttijärjestelmä käyttöön. Se, että jokin asia perustuu vain luottamukseen tai hyvään yhteishenkeen ei suomalaiseen suojeluyhteiskuntaan istu. Täytyy olla järjestelmä. Ah, ihana kellokortti, tervetuloa meidän firmaan!

- Lisäksi meidän tulee jatkossa laatia työvuorolista. Luulin päässeeni eroon tuosta helvetistä ravintola-alan taakse jätettyäni, mutta ei, Hollmén ihmettelee.

Hän kysyykin, että näillä toimillako Suomi tosiaan lähtee nousuun.

Lue blogi kokonaisuudessaan täältä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Alempien arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä vähentää matkailu- ja ravintola-alan työpaikkoja yli 700:lla ja kysyntää yli 45 miljoonalla eurolla.

Näin arvioi Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa.

Arvonlisäveron korotuksen välilliset vaikutukset ovat MaRan mukaan vielä huomattavasti mustemmat. Palveluiden käyttö on laskenut heikon taloustilanteen ja hintojen kallistumisen vuoksi. Hintojen kohoamisen syynä ovat kustannusten voimakas kasvu ja useat verojen korotukset viime vuosina.

- Ravintola-aterian hinnasta yli 90 prosenttia menee veroihin ja kiinteisiin kustannuksiin. Ravintoloiden kustannuskehitys on sietämätön, kiinteät kustannukset ovat kohonneet kahdessa vuodessa yli seitsemän prosenttia. Samalla kun palveluiden käyttö on vähentynyt ja vähenee edelleen, Suomen hintataso on karkaamassa käsistä. Hallituksen laskema verotuoton lisäys onkin olemassa vain paperilla. Palvelujen käytön väheneminen ja siitä aiheutuva työttömyyden kasvu vaikuttavat negatiivisesti valtion talouteen, sanoo MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Myös Ukrainan kriisillä on pitkittyessään vakavia vaikutuksia kotimaiselle matkailualalle. Kymmenen prosentin vähennys venäläismatkailijoiden määrässä tarkoittaisi MaRan laskelmien mukaan alalle 60 - 80 miljoonan euron kokonaismenetystä tänä vuonna.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Jutun juoni on "tavanomaisuus".

Yritysten edustuskulut tulivat tämän vuoden alusta kokonaan vähennyskelvottomiksi tuloverotuksessa. Markkinointi- ja neuvottelukuluissa vähennysoikeus kuitenkin säilyi. Yrittäjille edustus- ja markkinointitilaisuuden erot eivät kuitenkaan ole aivan selviä, kertoo arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy:stä.

- Jos karkeasti mietitään, niin edustaminen on vapaamuotoista suhteiden ylläpitoa ja kanssakäymistä ihmisten kanssa. Niissä tilaisuuksissa ei kouluteta, eikä markkinoida tai myydä mitään virallisen agendan puitteissa, Huikuri luettelee.

Markkinointikuluja syntyy puolestaan esimerkiksi tuote-esittelytilaisuuksista tai uusien tuotteiden esittelystä.

- Tilaisuudessa on virallinen ohjelma ja jotakin kevyttä tarjoilua. Myös lounastapaamiset myyntimielessä menevät markkinointikuluihin, selvittää Huikuri.

Tilaisuuden tarjoilut vaikuttavatkin luokitteluun. Verohallinnon ylitarkastajan Tiina Rantalan mukaan markkinointikuluja voi vähennellä verotuksessa, mikäli tilaisuuden tarjoilu on tavanomaista.

- Tavanomaisuudella tarkoitetaan lounasruoan tasoista tarjoilua tai vaikkapa kahvitarjoilua. Jos tapahtumaan liittyy vaikkapa cocktail-tilaisuus, mennään jo selvästi edustuksen puolelle, Rantala kertoo.

Jottei asia olisi liian yksinkertainen, ei alkoholitarjoilu kuitenkaan yksiselitteisesti tarkoita edustustilaisuutta. Tavanomaisuus näyttelee tässäkin pääroolia.

- Jos lounaan yhteydessä tarjotaan lasi viiniä, niin voidaan pysyä vielä markkinointi- tai neuvottelukuluiksi katsottavassa tarjoilussa, Rantala selventää.

Kelloa tilaisuuksissa ei silti tarvitse katsoa.

- Tilaisuuden kellonajalla ei sinänsä ole merkitystä, Tiina Rantala selvittää.

Asiaan vihkiytymättömälle kulujen luokittelu saattaa kuulostaa melkoiselta sopalta. Tämän ymmärtää arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri.

- Edelleen tulee kuitenkin hankalia rajanvetokysymyksiä. Verohallinto on tänä keväänä julkaisemassa ohjeen edustus- ja markkinointikulujen osalta, ja toivon kovasti, että se tulee selkeyttämään tilannetta epäselvien tapausten osalta, Huikuri sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-helmikuussa pantiin vireille 554 konkurssia.

Se on 1,5 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin Konkursseja tulee edelleen paljon aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi tammi-helmikuussa teollisuus- ja kaivostoiminnan, kaupan sekä kuljetuksen ja varastoinnin päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät kaupan päätoimialalla.

Konkurssien määrä väheni maa-, metsä- ja kalatalouden, rakentamisen, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä muiden palveluiden päätoimialoilla.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Erikoiskaupan myynti laski Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 2,4 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna.

Koko vähittäiskaupan myynti ylsi edellisvuoden tasolle.

Vuosi 2013 oli toimialasta riippumatta erikoiskaupalle haasteellinen. Vuoteen 2012 verrattuna myynnin kasvuun päästiin ainoastaan tammi- ja huhtikuussa. Huhtikuu oli tilastojen valossa erikoiskaupalle paras kuukausi, jolloin myynti kasvoi 5,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Pääsiäisen ajoittumisesta johtuen huhtikuussa oli kaksi arkimyyntipäivää enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Joulukauppa oli erityinen pettymys. Joulukuun myynti jäi 4,6 prosenttia pienemmäksi kuin edellisen vuoden joulukuussa ja marraskuussakin myynti laski lähes saman verran. Pettymystä lisää se, että edellisenä vuonnakin kauppa kävi marras-joulukuussa tavanomaista vaisummin.

Vuosi 2013 oli vaikea kaikille erikoiskaupan perinteisille toimialoille. Erityisen murheellinen vuosi veneiden ja veneilytarvikkeiden kaupalle.

Harvoja valopilkkuja oli urheilukauppa, jonka myynti kehittyi kohtuullisen hyvin koko vuoden lukuun ottamatta joulukuuta. Lämpimät säät vaikuttivat loppuvuonna negatiivisesti urheilukaupan lisäksi myös talvivaatteiden ja muiden talvivarusteiden kauppaan.

Pienistä vähittäiskaupan toimialoista koostuva ryhmä "Muu vähittäiskauppa" onnistui kasvattamaan vaikeassa tilanteessa myyntiään 1,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ryhmään kuuluu muun muassa lemmikkieläinkaupan sekä pelien ja leikkikalujen kaupan lisäksi myös käytettyjen tavaroiden kauppa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Monessa liemessä marinoitu Eläkeläiset-yhtye on saanut oman oluen.

Humppaleeksi nimetty tuotos on Saimaan Juomatehtaan Mikkelin olutpyhätössä panema.

Humppale on ehta kotimainen pintahiivaolut. Se on valmistettu käsityönä perinteitä kunnioittaen ja luonnonmukaisesti viljeltyä mallasohraa säästämättä. Väriltään Humppale on kullankeltainen ja tyyliltään englantilaistyyppinen golden ale.

Suodattamattoman oluen aromi on miehekkään kukkainen ja tuoksu naisellisen hedelmäinen, Eläkeläiset kuvailevat oluttaan.

Pakkaus on hyvin käteen käypä 0,33 litran lasipullo, joka on yhtyeeltä saanut nimen "perunanuija".

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Talousvaliokunta tukee pienyrittäjien vapaapäiväoikeutta. Lakimuutos antaisi kauppakeskuksien pienyrittäjille mahdollisuuden pitää liikkeensä suljettuna kerran kalenteriviikossa - valitsemanaan viikonpäivänä.

Hallituksen esittämä muutos koskisi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain säännöstä elinkeinonharjoittajan oikeudesta pitää liikkeensä suljettuna. Muutos merkitsisi voimassaolevan, harkinnanvaraisen oikeuden muuttamista pienyrittäjän ehdottomaksi oikeudeksi.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula on päätöksestä mielissään.

- Nykysääntelyn tulkinnanvaraisuus poistuu ja yrittäjällä on kiistaton oikeus pitää liikkeensä kiinni itse valitsemanaan viikonpäivänä, Makkula sanoo.

Muutos koskisi enintään viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä.

- Viiden henkilön raja selkiyttää nykytilannetta, koska käytännössä nykyisen sääntelyn suojan on kauppakeskusten taholta tulkittu koskevan lähinnä yksinyrittäjiä. Nyt selkeästi useampi yrittäjä on suojan piirissä. Tärkeää on kuitenkin se, että tilannetta seurataan ja arvioidaan, onko viiden henkilön raja riittävä sääntelyn tarkoitukseen nähden, painottaa Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula.

Talousvaliokunta pitääkin välttämättömänä, että uuden sääntelyn vaikutuksia seurataan ja siitä annetaan selvitys valiokunnalle vuoden 2016 kevätkaudella.

Esityksen tavoitteena on parantaa pienyrittäjien työssäjaksamista antamalla heille mahdollisuus pakottavan lainsäädännön turvin vähintään yhteen viikoittaiseen vapaapäivään. Valiokunta pitää välttämättömänä, että viikoittainen vapaapäiväoikeus koskee myös sellaisia yrityksiä, jotka toimivat kauppakeskuksissa olematta silti suorassa sopimussuhteessa kauppakeskukseen.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 01. huhtikuuta ja sitä sovellettaisiin myös ennen lain voimaantuloa tehtyyn sopimukseen ja siihen rinnastettavaan järjestelyyn.

- Tärkeää on myös se, että uutta sääntelyä sovelletaan riippumatta esimerkiksi siitä, milloin yrittäjän ja kauppakeskuksen välinen vuokrasopimus on tehty. Mainitut seikat olivat Suomen Yrittäjien keskeisiä tavoitteita valmistelussa, Makkula sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Työturvallisuuslaki on sama kaikille - olitpa töissä tehtaassa tai toimistossa.

Työsuojelutarkastus turkulaisessa ohjelmistoyrityksessä Lyyti Oy:ssä on nostanut keskustelun työturvallisuuslain ajantasaisuudesta. Esimerkiksi sosiaalisenmedian sovellus Twitter on eilisestä saakka kuhissut väittelyä siitä, soveltuuko nykyinen laki sellaisenaan luovempien alojen työkäytäntöihin.

- Työsuojelu on lähtökohtaisesti tietenkin erittäin hyvä asia. Kuitenkin se, että samaa muottia sovelletaan tehtaisiin ja tietotyöpaikoille, tuntuu ainakin minusta vähän absurdilta, kertoo Lyyti Oy:n toimitusjohtaja Petri Hollmén.

- Nyt minun on laadittava esimerkiksi turvallisuusohjeet siihen, kuinka toimistotiloissa liikutaan turvallisesti. Eikö se ole vähän kaukaa haettua, hän kysyy.

Länsi-Suomen Aluehallintoviraston mielestä näin ei ole.

- Laki on sama kaikille, oli työpaikassa sitten yksi tai 2000 työntekijää. Tämä on vain tasapuolista, kerrotaan Länsi-Suomen AVI:n työsuojelun puhelinpäivystyksestä.

Eniten Lyyti Oy sai noottia puuttuvista työvuorolistoista. Hollménin mukaan yrityksessä tehdään töitä pääasiallisesti 9-17, mutta aikataulut ovat joustavia.

- Kyseessä on mahtava systeemi, joka perustuu luottamukseen, yhteishenkeen ja myös siihen, että meillä yrittäjillä ei ole mitään tarvetta itsekään esittää 12-tuntisia päiviä painavia työn sankareita, hän kommentoi blogissaan.

Tämä ei kuitenkaan kelpaa AVI:lle, vaan listojen laatimiseen on ryhdyttävä. Työsuojelupäivystyksen mukaan tilanne on osa harmaan talouden kitkemistä. Työturvallisuuslakiin ei AVI:n mukaan myöskään ole tarvis tehdä muutoksia.

- Minimitaso täytyy toteutua joka ainoalla työpaikalla. Se on laki ja siitä pidetään kiinni, päivystyksestä kommentoidaan.

Työturvallisuuslaki on vuodelta 2002. Mistään iän ikuisesta laista ei ole siis edes kyse. Blogikirjoituksessaan Petri Hollmén kysyykin: Kumpi elää ajassa, pienet peli-, softa-, it- ja viestintäfirmat vai työsuojelukulttuurimme?

Lue myös aiempi juttu aiheesta täältä

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helsingin terasseista päästiin vihdoin yhteisymmärrykseen.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja rakennusvirasto sopivat viime viikolla, että terassiohjetta ja terassien vuokraamista koskevia sopimusehtoja selkeytetään.

Rakennusvirasto julkaisee tarkennetun terassiohjeen verkkosivuillaan. Myös jo solmittuihin sopimuksiin sovelletaan uusia tarkennettuja ehtoja. Yleisten töiden lautakunta käsittelee asiaa huhtikuun ensimmäisessä kokouksessaan.

Eniten keskustelua herättänyt ohjeen kohta päivänvarjoista ja markiiseista muotoiltiin uudelleen. Epätasaisilla tai tuulisilla paikoilla toimivia terasseja koskevia kirjauksia täsmennettiin ja ohjeessa kuvataan aikaisempaa tarkemmin, milloin ravintolan on haettava toimenpidelupa rakennusvalvontavirastolta.

 Ehdoton mekaanista äänentoistoa koskeva kielto poistettiin, mutta ohjeessa todetaan, että terassin toiminnasta ei saa aiheutua meluhaittaa.

Rakennusvirasto suunnittelee syksyksi helsinkiläisille ravintolayrittäjille ja kaupunkilaisille avointa terasseja koskevaa työpajaa, jossa käydään läpi erilaisia käytännön lupa-asioita ja uusia alkoholimainontaa koskevia säännöksiä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kuudenneksessa elintarvikealan yrityksistä on löytynyt jotain korjattavaa Oiva-tarkastuksissa.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kertoi tällä viikolla tuoreista tarkastustuloksista alueellisesti. Eviran ylitarkastaja Marina Häggmanin mukaan nyt on tehty 17 000 valvontaraporttia.

- Valtakunnallisesti ison tai pienen hymyn sai 83 prosenttia yrityksistä. Elintarviketurvallisuus on hyvällä tasolla. Alueiden välillä on jonkin verran eroja.

Häggmanin mukaan nyt havaitut alueelliset erot eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia, kun esimerkiksi Itä-Suomessa tarkastajat aloittivat ns. helpoista kohteista. Tarkastuksissa itäsuomalaisille ravintolayrityksille ei jaettu yhtään surunaamaa. Sen sijaan huonon arvosanan sai reilut kaksi prosenttia lappilaisista ravintoloista.

Hygieniatasossa on eroja erityyppisten elintarvikeyritysten kanssa.  
- Ravintolatoiminnassa on selkeästi enemmän korjattavaa. 21 prosentissa tarkastetuista yrityksistä löytyi korjattavaa. Toisaalta ravintolatoiminta on sellaista, että käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkeita, toisin kuin esimerkiksi kioskeissa.

Suurkeittiöt pärjäsivät tarkastuksissa parhaiten.

Missä vaaran paikat

Ruokien säilytyslämpötiloissa, päivittäisessä hygieniassa, päivittäisessä siivouksessa ja pakkausmerkinnöissä on eniten puutteita.
- Omavalvontasuunnitelmat eivät aina ole riittäviä, Häggman kertoo.

Kaikkien elintarvikeyritysten ovella ja www.oivahymy.fi -sivustolla ei vielä ole Oiva-raportia esillä, koska osa yrityksistä tarkastetaan harvemmin, mutta valtaosa kahden vuoden välein. Tarkastustiheys määräytyy toiminnan laajuuden ja riskiperäisyyden perusteella.

Jos tarkastettu yritys on saanut jostakin asiasta arvosanan korjattavaa tai huono, toimijaa pyydetään korjaamaan epäkohta ja sen jälkeen kunnan terveystarkastaja tekee aina yritykseen uuden tarkastuksen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Verohallinto varoittaa veronpalautushuijauksesta, jolla yritetään kalastaa muun muassa luottokorttitietoja.

Verohallinto sanoo, ettei se pyydä tilinumeroita tai luottokorttien numeroita sähköpostilla tai tekstiviesteillä. Näin ollen asiakkaiden ei pidä reagoida viestiin mitenkään. Verottaja ilmoittaa tutkivansa parhaillaan asiaa.

Myös Tullin nimissä pankkitunnuksia on urkittu väärennetyllä tullattavan lähetyksen vastaanottoilmoituksella. 

Lähetetyissä viesteissä on esimerkiksi seuraavanlainen pyyntö ja tieto:

- Viimevuotisen taloudellisen toimintasi perusteella olet oikeutettu saamaan 767,00 euroa veronpalautusta. Palauta alla oleva veronpalautusanomus. Käsittelemme sen kolmessa päivässä. Palautathan anomuksen viimeistään 22.3. mennessä.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula sanoo, että lakipalveluun on tullut jo muutamia tapauksia tietoon.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Pk-yritysten liikevaihto oli helmikuussa 3,2 prosenttia suurempi kuin vastaavalla jaksolla vuotta aiemmin.

Huolestuttavaa on kuitenkin yritysten liikevoiton putoaminen 4,2 prosenttia pienemmäksi. Tiedot selviävät tilitoimisto Talenomin barometrista.

- Liikevaihdon kasvu näyttää olevan hyvin tasainen pitkälläkin aikavälillä. Jo yli vuoden ollaan oltu noin kolmen prosentin kasvussa. Pk-yritykset ovat siten uineet bruttokansantuotteen nollakasvua vastaan. Hälyttävää juuri nyt on se, että yritysten tuloskehitys on trendinä alaspäin. Nyt mentiin taas pakkasen puolelle ja tämä kyyti ei ole mukavaa. Kustannusten kasvua ei saada siirrettyä hintoihin ja tämän seurauksena kierre on kassassa väärään suuntaan, tiivistää Talenom Oy:n toimitusjohtaja Harri Tahkola.

Hänen mukaansa nyt on oltava hereillä.

- Kehysriihen alla tämäkin barometri antanee suuntaviivaa siihen, että veronkorotusten tie on käyty loppuun. Jos taloudellista toimeliaisuutta ei saada lisättyä, ei ole kohta mitä verottaa. Ja veronkorotukset ovat varmin tie syödä rahankiertoa yhteiskunnassa. Julkisen sektorin pöhöttyneisyyden purkamisella on jo kiire. Siitä ollaan jo laajasti yhtä mieltä. Yksi hyvä ja nopea keino siihen olisi ulkoistaa yksityisen sektorin toimijoille julkisen sektorin tehtäviä, Tahkola sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi