Verohallinnon historian suurimman harmaan talouden valvontahankkeen tulos oli veroksi muutettuna yli 200 miljoonaa euroa.

Rikosilmoitus tehtiin lähes joka kymmenennestä tarkastetusta rakennusyrityksestä. Yli 90 prosenttia epäselvyyksistä löydettiin yrityksissä, joiden liikevaihto oli alle kuusi miljoonaa euroa.

Verohallinnon rakennusalan verovalvontahankkeen tavoitteena oli suitsia harmaata taloutta rakennusalalla, ohjata alan yrityksiä toimimaan oikein sekä kerätä verovaroja. Tavoitteet saavutettiin lisäämällä tarkastuksia ja kehittämällä valvontaa reaaliaikaiseksi.

- Voin sanoa että kun aikaisemmin kiinnijäämisen riski saattoi olla satunnainen, nyt se kasvaa todennäköiseksi. Erityisesti reaaliaikaiset valvontakeinot osoittautuivat tehokkaiksi, kertoo hankeen vetäjä, ylitarkastaja Pekka Muinonen.

Verohallinnon Raksa-hanke toteutettiin vuosina 2008-2012 ja sen aikana valmistui 3 525 verotarkastuskertomusta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Veljekset Halonen Oy laajentaa toimintaansa Suomessa ja avaa myymälän Kauppakeskus Puuvillaan Porissa.

Halosen kaksikerroksisen myymälän koko on noin 2 000 neliötä. Puuvillaan Halonen avaa naisten, miesten ja lasten muoti- ja jalkineosastot sekä Z.I.P Jeans -osaston.

Kauppakeskus Puuvillan rakennustyöt ja vuokrausneuvottelut ovat edenneet suunnitellussa aikataulussa. Keskus avautuu ensi syksynä, jolloin kaikkiaan lähes sata liikettä ja myymälää ovat valmiina palvelemaan alueen asiakkaita.

Halonen on 80 vuotta sitten perustettu perheyritys. Yhtiöllä on 16 toimipistettä eri puolella Suomea.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yli 100-vuotias perheyhtiö Berner investoi kahteen tuotantolaitokseen Heinävedelle.

Berner on valmistanut hiustenhoito- ja ihonhoitotuotteita, pesu- ja puhdistusaineita sekä kasvinsuojelutuotteita Heinävedellä vuodesta 2001 alkaen. Maaliskuun alusta alkaen Heinävedellä on valmistettu myös Rajamäen väkiviinaetikkaa, Lasol- ja Korrek-autonhoitotuotteita sekä etanolipohjaisia sairaalatuotteita, kuten Dilutusta ja Desinfektolia.

Yhtiö aloitti Heinäveden tuotantolaitosten rakentamisen noin kaksi vuotta sitten, kun selvisi, että Rajamäen tuotantolaitoksen vuokrasopimus Altian kanssa tulee päättymään.

Tuotantolaitosten kokonaisinvestointi oli noin 15 miljoonaa euroa, joista Heinäveden kunnan osuus tontin ja rakennusten osalta oli noin viisi miljoonaa euroa.

- Kotimaisuus on meille tärkeä arvo. Halusimme ehdottomasti pitää merkkituotteidemme valmistuksen Suomessa. Uudet tehtaat palvelevat vuosikymmeniä, omistajasuvun jäsen George Berner sanoo.

Bernerin Heinäveden tuotantolaitokset työllistävät 50 henkilöä.

Vuonna 1883 perustetun Bernerin liikevaihto oli viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan 330,5 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on yli 500 työntekijää.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Nokiasta lähteneet työntekijät ovat tyytyväisiä tilanteeseensa, selviää Nokian yhteiskumppanina toimineen HRM Partners Oy:n tekemästä kyselystä.

Kysely oli osoitettu niille Nokiasta lähteneille henkilöille, jotka olivat osallistuneet HRM Partnersin järjestämään uudelleensijoittumisvalmennukseen.

Vastanneista yli 70 prosenttia on melko tai erittäin tyytyväisiä tämänhetkiseen tilanteeseensa. Tyytyväisimpiä olivat yrittäjät, tyytymättömiä ennen kaikkea työtä vailla olevat.

Nokia tuki yrittäjäksi lähteviä sekä rahallisesti että koulutuksen kautta.

Tämä näkyi, sillä noin kymmenen prosenttia valitsi tämän vaihtoehdon ja Suomeen syntyi yli 400 uutta yritystä. Parhaimpina asioina yrittäjyydessä pidettiin vapautta sekä mahdollisuutta tehdä merkityksellistä työtä ja kehittää omaa ammattitaitoaan. Lähes kahdella kolmasosalla yritystoiminta on toteutunut melko tai erittäin hyvin liiketoimintasuunnitelman mukaisesti.

Kysely koski tilannetta helmikuussa 2014, kun lähdöstä oli kulunut keskimäärin 1,5 vuotta. Kyselyyn vastasi 894 henkilöä. Vastaajat olivat asiantuntijoita ja johtajia, joiden työt olivat päättyneet vuosina 2011 - 2013.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät esittää, että hallitus päättäisi kehysriihessä viiden prosentin yrittäjävähennyksestä elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöille.

Muutos auttaisi luomaan tuhansia uusia työpaikkoja, ja pienyritysten verotus seuraisi osakeyhtiöiden verotuksen kehittymistä.

Suomen Yrittäjien esityksessä pienyrittäjien tulosta verotettaisiin 95 prosenttia. Vähennys merkitsisi maltillista, noin kahden prosenttiyksikön kevennystä pienyritysten verotukseen. Näin henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotus seuraisi osakeyhtiöiden verotuksen kehittymistä. Keväällä päätetty yhteisöverouudistus koski vain osakeyhtiöitä, ei henkilöyhtiöitä ja elinkeinonharjoittajia.

- Vaikka hallituksella on paineita kiristää verotusta, tämä muutos kannattaisi tehdä, koska se parantaisi pienyrittäjien mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja ja kasvattaa yrityksiään, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Suomessa on noin 130 000 Suomen Yrittäjien ehdottaman yrittäjävähennyksen piiriin kuuluvaa yritystä. Näistä noin seitsemän prosenttia eli yli 9 000 yritystä on ilmoittanut olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja siten mahdollisia uusien työpaikkojen luojia. Järventaus huomauttaa, että pienet yritykset työllistävät paitsi palkkaamalla omia työntekijöitä, verkostoitumalla toisten pienten yritysten kanssa ja lisäämällä työllisyyttä myös siten. 

- Juuri pienet yritykset työllistävät: vuosina 2001-2012 uudet yksityisen sektorin työpaikat syntyivät lähes pelkästään pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kaikkein eniten henkilöstön määrä kasvoi pienimmissä 1-9 henkeä työllistävissä yrityksissä.

Verotuksen keventäminen vaikuttaa yritysten investointipäätöksiin alentamalla investointien tuottovaatimusta. Verorasituksen alentaminen lisää myös yritysten investointeihin liittyvää riskinottoa ja kannustaa yrittäjyyteen. Yrittäjävähennyksen kohteena ovat työvaltaiset yritykset, joten kasvua edistävien investointien voidaan olettaa kohdistuvan ensisijaisesti työvoimaan.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tilitoimisto Administerin toimitusjohtaja Peter Aho hehkuttaa maaliskuun alussa tapahtunutta liiketoiminnan siirtoa, jonka seurauksena valtionyhtiö Kemijoki ulkoisti koko taloushallintonsa.

Aho kuvaa Administerin palvelukseen siirtynyttä kahdeksaa työntekijää kultakimpaleeksi.

- Perustimme samalla Rovaniemelle konttorin ja palkkaamme sinne nyt lisää porukkaa. Työntekijät ovat kovan luokan osaajia ja he palvelevat nyt asiakaskuntaamme valtakunnallisesti. He ovat myös erittäin sitoutuneita.

Ahon mukaan vastaavat järjestelyt ovat kaikkien etu. Voimalayhtiö Kemijoen ydinbisnestä ei ole talous- ja palkkahallinto, mutta Administerissa se on.

- Tällaiset ulkoistukset kehittävät niin pk-yrityksiä kuin työntekijöitäkin.

Administer on kasvattanut liiketoimintaansa vauhdikkaasti. Viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan yhtiön liikevaihto oli jo yli 6,6 miljoonaa euroa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Perjantaipullo tuleekin nykyään Chilestä.

Alkon tuoreimpien tilastojen mukaan viinit nostattavat suosiotaan suomalaisten keskuudessa. Tämä näkyy myös alkoholin maahantuontiyrityksissä.

- Kyllä viinien suosion kasvu näkyy myös meidän liiketoiminnassa. Selvästi on nähtävissä se, että viinit kasvattavat myyntiään ja kirkkaiden viinojen osuus laskee, kertoo espoolaisen Norex Spirits Oy:n toimitusjohtaja Tomas Lönnberg.

Lönnberg uskoo, että viinien suosion selittää suomalaisten juomatapojen niin sanottu eurooppalaistuminen.

- Kyllä minä haluan uskoa, että suomalaiset juovat nykyään miedompia juomia. Esimerkiksi vodkat ja ginit säilyttävät yhä suosiotaan, mutta ne nautitaan kuitenkin lähinnä cocktaileina.

Vaikkei kevät ole vielä edes päässyt vauhtiin, katselee viinikauppias jo loppuvuotta.

- Juuri nyt teemme tarjouksia jouluviineistä, Tomas Lönnberg kertoo.

Perheyritys Norexin viinit tulevat kaikkiaan 16 eri maasta.

- Pääosin vanhalta mantereelta kuten Ranskasta, Espanjasta ja Saksasta, mutta valikoimissamme on paljon myös chileläisiä viinejä, hän luettelee.

Chileläiset viinit ovatkin ykkösenä sekä Alkon punaviinien että valkoviinien myyntitilastoissa.

- Chileläiset viinit ovat pitäneet kärkipaikkaa jo ainakin vuodesta 2011 asti. Chilestä tulee paljon tuotteita, jotka ovat todella suosittuja Suomessa, Lönnberg kertoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Hallituspuolueet ja oppositio pääsivät sunnuntaina sopuun sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta.

Tarkoitus on, että sote-palvelujen järjestämisvastuu olisi jatkossa viidellä alueella. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala pitää tehtyä päätöstä poliittisesti merkittävänä askeleena.

Hänen mukaansa tärkeintä on nyt varmistaa, että sote-palvelujen järjestäminen on eri asia kuin niiden tuottaminen. Palveluiden tuottamista ei saa betonoida vain julkisen palvelun työksi.

- Se ei olisi nykyajan hengen mukaista. Kaikissa ratkaisuissa palvelujen tuottajat pitää asettaa samalle viivalle ja antaa suomalaisille oikeus valita itse, kuka häntä hoitaa. Ja raha seuraa potilasta eli asiakasta, Kujala sanoo.

- Tähän liittyy terveydenhuollon rahoituksen uudistaminen. Kansalaisille on tärkeintä palvelujen saatavuus ja laatu, ei tuottaja. Palvelujen tuottajien määrän lisääntyminen varmistaa myös palvelujen saatavuuden, hän jatkaa.

Kyse on isosta uudistuksesta, joka vaatii yhteistä jatkovalmistelua. Uudistus valmistellaan pääosin virkatyönä, asiantuntijoiden apuun tukeutuen. Lisäksi uudistukselle asetetaan peruspalveluministeri Susanna Huovisen johdolla toimiva parlamentaarinen ohjausryhmä, jossa on mukana kaikkien puolueiden edustus.

Tavoitteena on saada esitys valmiiksi toukokuun loppuun mennessä ja lähettää se lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskuntakäsittelyyn esitys tulee syksyllä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Hallitus on aloittanut Säätytalossa kaksipäiväiset talousneuvottelut valtiontalouden oikaisemisesta. Kehysriihessä sovitaan 3-4 miljardin euron sopeutustoimista valtiontalouteen. Luvassa on siis verojen korotuksia ja leikkauksia.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi kehysriihen alussa Ylelle, että säästöjen ja veronkorotusten suhteen on edessä kova työ.

- Osa ratkaisuista on edennyt hyvin, eli kestävyysvajeen kannalta tärkeä rakennepaketti etenee kohtuullisen hyvin, ja eilinen sote-ratkaisu auttaa, mutta budjettisopeutus on hyvin vaativa.

Maanantain ensimmäinen ohjelmanumero on asiantuntija-alustusten kuuleminen. Päivä jatkuu hallituspuolueiden puheenjohtajien neuvotteluilla.

Suomen Yrittäjät toivoo hallituksen sopivan kehysriihessä kädenojennuksesta elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöille. Viiden prosentin yrittäjävähennys parantaisi mikroyritysten mahdollisuuksia työllistää.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Verkkokauppa.com aloittaa listautumisantinsa huomenna. Yhtiö menee pörssiin pienten yhtiöiden First North -listalle. Listautumisanti kestää 3. huhtikuuta saakka.

 - Kaupan siirtyessä verkkoon, aiomme ottaa edelleen markkinaosuutta erityisesti kivijalka- ja erikoiskaupalta Suomessa skaalautuvaa liiketoimintamalliamme vahvasti hyödyntäen. Aiomme kuitenkin tehdä tämän asiakaslupauksemme "todennäköisesti aina halvempi" mukaisesti. Nyt onkin Verkkokauppa.comille oikea aika lähteä hakemaan rohkeasti lisää kasvua ja markkinaosuutta NASDAQ OMX First North Finland -markkinapaikalle hakeutuvana yhtiönä, kertoo toimitusjohtaja Samuli Seppälä.

Hallituksen puheenjohtaja Christoffer Häggblomin mukaan listautumisanti mahdollistaa Verkkokauppa.comin eri kehityshankkeiden nopeamman aloittamisen ja läpiviennin.

- Yhtiössä selvitetään mm. uusia asiakasrahoituspalveluita ja liittymistä ostoyhteisöön. Moni kehityshankkeemme on IT-painotteinen, ja haluammekin kasvattaa etumatkaamme IT-järjestelmissä ja osaamisessa.

Verkkokaupan pioneereihin Suomessa kuuluva Verkkokauppa.com teki vuonna 2013 lähes 240 miljoonan liikevaihdon ja 6,6 miljoonaa voittoa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden tuottajahinnat laskivat keskimäärin 1,3 prosenttia vuoden 2013 helmikuusta vuoden 2014 helmikuuhun. Kotimaahan myytyjen teollisuustavaroiden tuottajahinnat laskivat 0,9 prosenttia, kun taas vientitavaroiden tuottajahinnat laskivat 1,9 prosenttia.

Teollisuuden tuottajahintojen laskuun vaikutti erityisesti öljytuotteiden, metallien jalostuksen sekä kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden halpeneminen edellisen vuoden helmikuusta. Tuottajahintojen laskua hillitsi etenkin sahatavaran kallistuminen.

Tammikuusta helmikuuhun teollisuuden tuottajahinnat nousivat 0,1 prosenttia. Nousu johtui pääasiassa öljytuotteiden sekä raudan ja teräksen kallistumisesta edelliseen kuukauteen verrattuna.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

R-kioski tarjoaa uuden palvelun, jossa asiakas voi oston yhteydessä nostaa käteistä rahaa 5-50 euroa. Käteisen nosto on mahdollista, jos vaihtokassan tilanne sen sallii. Vaihtorahan määrää ei kuitenkaan turvallisuussyistä lisätä kioskeissa tämän palvelun takia.

- Laskunmaksuhan on jo tuttu palvelu R-kioskilla. Osto+Nosto-palvelu täydentää hyvin R-kioskin asiakkailleen tarjoamien sähköisten palveluiden valikoimaa, sanoo tietohallintojohtaja Pentti Talikka.

R-kioski ei veloita nostopalvelusta asiakkaalta palvelumaksua. Kortin myöntäjä, mikä on useimmiten pankki, päättää onko kortilla nosto-ominaisuus ja veloittaako se nostotapahtumista kortin haltijaa. Asiakas valitsee itse, käyttääkö debit- vai credit-ominaisuutta. Noston varmennus tapahtuu samalla tavalla kuin tavallisessa maksutapahtumassa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Enemmistö nuorista kuluttajista tekee ostoksia riippumatta verkkokaupan kotimaasta, kun taas varttuneemmat ostajat panostavat useammin verkkokauppaa valitessaan kotimaisuuteen, kertoo Matkahuollon teettämä kysely.

Verkkokaupasta tuotteita hankkivat yhtä ahkerasti niin miehet kuin naisetkin, mutta tietyt stereotypiat ostotottumuksissa tuntuvat edelleen pitävän paikkansa. Miehet ostavat verkkokaupoista eniten elokuvia, viihde-elektroniikkaa ja pelejä, naiset taas hygieniatuotteita, apteekkituotteita ja vaatteita.

Verkkokaupassa ostaminen mielletään vaivattomaksi ja verkkokaupoista löytyvä valikoima hyväksi. Huolta herättää tuotteen laatu ja palvelun turvallisuus verkko-ostamisessa: 49,7 prosenttia kyselyyn vastanneista huolehtii siitä, vastaako tilattu tuote verkkokaupan tuotekuvausta. Myös verkko-ostamisen turvallisuus huolettaa suomalaisia, sillä 48,5 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi turvallisuuden huolestuttavan heitä.

Verkko-ostaminen huolettaa miehiä keskimäärin vähemmän kuin naisia. Ainoastaan tilatun tuotteen toimitusaika huoletti miehiä naisia enemmän. Valtaosa, 72,3 prosenttia, suomalaisista odottaa saavansa kotimaisesta verkkokaupasta tilaamansa tuotteen 2-4 arkipäivän kuluessa tilauksen tekemisestä. 9,4 prosenttia miehistä toivoisi kotimaisista verkkokaupoista tilattujen tuotteiden saapuvan tilausta seuraavana arkipäivänä, kun taas 24 prosenttia naisista kokee viikon toimitusajan riittävän kotimaan tilauksille.

Ulkomailta paketit halutaan perille viikossa: Noin 60 prosenttia miehistä ja naisista pitää viikkoa sopivana toimitusaikana ulkomailta tilattujen tuotteiden toimitukselle. 18,7 prosenttia miehistä kokee 2-4 arkipäivän olevan reilu toimitusaika ulkomaan tilauksille, naisista 30,5 prosenttia taas olisi valmiita odottamaan kaksi viikkoa ulkomaan tilausten toimitusta.

Maaliskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yli tuhat 15-70-vuotiasta suomalaista.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Rakennusteollisuus RT ja rakennusalan muut etujärjestöt ovat pettyneitä tilaajavastuulain muutostarpeita selvittäneen työryhmän esityksiin tilaajavastuulain muuttamiseksi. Työryhmän loppuraportin ehdotukset veisivät toteutuessaan pohjan talousrikollisuuden torjuntatoimien uskottavuudelta.

- Huonoin muutos on poistaa tilaajilta velvollisuus valvoa sopimussuhteen aikana ulkomaisen työvoiman todistuksia sosiaaliturvasta. Lisäksi työryhmä sallisi sopimuksen tekemisen sellaisen urakoitsijan kanssa, jolla on verovelkaa ilman maksusuunnitelmaa, sanoo työmarkkinajohtaja Tapio Kari Rakennusteollisuus RT:stä.

Rakennusteollisuuden näkemyksiin yhtyvät ammattijärjestöt Rakennusliitto ja Pro sekä muun muassa rakennuttajia edustava RAKLI. Myös tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomessa vastaava Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on jättänyt työryhmän esityksestä eriävän mielipiteen.

Työryhmän ehdotukset ovat vastakkaisia sille, mitä valvovat viranomaiset ja työryhmän kuulemat asiantuntijat ovat esittäneet. Rakennusala on vaatinut lisää resursseja viranomaisille talousrikollisuuden torjuntaan ja edistänyt osaltaan harmaata taloutta estäviä lakimuutoksia. Tästä esimerkkinä on rakennusalan veronumero ja kesällä voimaan tuleva ilmoitusvelvollisuus, jotka perustuvat Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden aloitteeseen.

- Työryhmän tarkoitus keventää yrityksille tulevia velvoitteita on ollut sinänsä hyvä, mutta näin vesitettäisiin talousrikollisuuden torjunnassa rakennusalalla otetut edistysaskeleet, Kari toteaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL vaatii tiestöön ja siltoihin lisärahoitusta, Vinjetti-tienkäyttömaksut ja polttoaineveron palautusjärjestelmä. Kolmiolla tuettaisiin Suomen logistista kilpailukykyä 2015 voimaan tulevan rikkidirektiivin puristuksessa, SKAL viestittää hallitukselle.

Rikkidirektiivi tuo Suomelle arviolta 400-600 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset. Vastapainoksi maantieliikenteen kuljetuskaluston painoja ja korkeutta nostettiin, tavoitteena 160 miljoonan euron säästöt. Säästöjen saavuttaminen edellyttäisi tehokasta infrastruktuuria. Korjauslistalla on lähemmäs 600 siltaa. SKAL esittää Liikenneviraston arvioon tukeutuen 25 miljoonan euron vuotuisen korjausrahan kohdentamista siltojen parantamiseen 20 vuoden ajalle.

Tiestön korjausvelan kuromiseksi tarvitaan tiemyönteisen valtionbudjetin ohella myös uutta rahaa. SKAL esittää, että Suomi keräisi ulkopuolista rahoitusta ottamalla viipymättä käyttöön raskaan liikenteen tienkäyttömaksut. Aikaperusteinen Vinjetti eli Eurovignette on valmis ja hallinnointikustannuksiltaan kevyt järjestelmä, jonka avulla myös ulkomaiset kuorma-autot saataisiin maksamaan Suomen tieverkon käytöstä. Lisäksi järjestelmä tarjoaa tehokkaan keinon laittoman liikenteen valvontaan, sillä ulkomaisten kuorma-autojen maassaoloaika voidaan todentaa nykyistä paremmin.

SKAL:n arvion mukaan järjestelmällä saataisiin kerättyä vuosittain 10 miljoonaa euroa, joka voitaisiin ohjata tiestön parantamiseen. Järjestelmä ei saa korottaa kotimaisen tavaraliikenteen kustannuksia.

SKAL on yhdessä Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien kanssa esittänyt kotimaiselle tavaraliikenteelle polttoaineveron palautusjärjestelmää. Se alentaisi logistiikkakustannuksia ja parantaisi Suomen kilpailukykyä. EU-minimitasoista johtuva palautusvara, noin 6 senttiä litralta, alentaisi logistiikkakustannuksia yhteensä arviolta 60 miljoonaa euroa vuodessa.

Dieselpolttoaineen bensiiniä alhaisempi verotaso on poimittu hallituksen ympäristölle haitallisten tukien listalle. Tällaiset listat karkottavat teollisen tuotannon Suomesta ja vähentävät yritysten investointeja.

- On aika lopettaa omaan nilkkaamme ampuminen dieselin veronkorotuksilla, toteaa SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

- Suomalainen elinkeinoelämä on turvattava kestävillä ja kotimaista työllisyyttä edistävillä veroratkaisuilla.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kuusi kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että jos Suomi ei kykene uudistumaan nykyistä nopeammin, on edessämme muutaman vuoden kuluttua taloudellis-yhteiskunnallinen kriisi, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tuore tutkimus. Uudistumistarpeen kieltää vain yksi seitsemästä.

Tulos selviää arvo- ja asennetutkimuksesta Neljäs Suomi, jossa selvitettiin kansalaisten suhtautumista rakenneuudistuksiin, poliittisen järjestelmän toimivuuteen sekä suomalaisen yhteiskunnan eheyteen.

- Tutkimus osoittaa, että suomalaisten kriisitietoisuus on kasvanut. Kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja joutuu sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen. Tämä käsitys on vahvistunut selvästi vuoden takaisesta, toteaa tutkimuksen laatinut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Joka toisen suomalaisen mielestä Suomi elää yhtä historiansa suurinta murroskautta. Suurta levottomuutta ei ole kuitenkaan tutkimuksen mukaan havaittavissa. Suomalaisuuden arvostus on edelleen suurta, hyvinvointivaltion katsotaan olevan hintansa väärti ja tuki yrittäjyyttä kohtaan on nousussa.

Tutkimuksesta selviää, että suomalainen yhteiskunta ei ole pirstoutumassa. Vaikka tuloerojen kasvusta kannetaan selvää huolta, kaiken kaikkiaan eriarvoisuuden koetaan pikemmin vähentyneen kuin lisääntyneen viiden viime vuoden aikana. Kaksi kolmesta katsoo, että suomalaiset ovat vähintään melko tasa-arvoisia elämässä eteenpäin pääsyn mahdollisuuksien kannalta.

Tutkimus kertoo myös, että suomalaisten suhtautuminen EU-jäsenyyteen ja euroon on edelleen pitkän aikavälin keskiarvoa myönteisempää. Hieman alle joka toinen ilmoittaa suhtautuvansa myönteisesti maamme EU-jäsenyyteen. Kielteisesti suhtautuvia on neljännes ja neutraalin kannan jäsenyyteen ottaa 31 prosenttia suomalaisista.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Raju vakuutushintojen nosto on selkeä viesti mopoautoilijoille, Suomen Mopoauto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Harri Nyholm arvioi. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina tapauksesta, jossa If oli nostanut mopoauton vakuutusmaksua 500 eurosta 5 000 euroon.

- Vakuutusyhtiö sanoo näin, että älkää tulko meille, Nyholm toteaa.

Nyholm pitää korotusta pöyristyttävänä.

- Taidan sanoa irti Iffillä olevan kotivakuutukseni ja kertoa vähän terveisiä.

Vakuutusyhtiön toiminta on Nyholmista lyhytnäköistä.

- Vakuutusyhtiö ei ole ajatellut asiaa loppuun asti. Nuori on mopoautoasiakkaana 2-3 vuotta, ja sitten siirtyy autoon. Tuskin hän ottaa Iffiltä autovakuutusta, yrittäjä pohtii tapausta.

Myös muut vakuutusyhtiöt kertoivat HS:lle mopoautojen vakuutusmaksuissa olevan korotuspaineita. Paineta perustellaan vakuutustapahtumien määrällä. Suomeksi mopoautoja kolhitaan paljon muita ajoneuvoja useammin. Nyholm kertoo ihmetelleensä jo jonkin aikaa, miksi vakuutusyhtiöt tekevät tappiollisia mopoautovakuutussopimuksia.

- Nostaisivat mieluummin omavastuuta, joka on vain noin 200 euroa, niin tulisi vähemmän vakuutustapahtumia. Nyt kun mopoauto ajetaan kiinni betonipossuun ja puskuriin tulee naarmu, se vaihdatetaan, sillä yli tonnin remontista pitää maksaa vain omavastuuosuus.

Ajokorttiuudistus kaivelee

Nyholmin mukaan vakuutusmaksujen nousupaine ei ole vielä vaikuttanut mopoautojen kysyntään. Pikemminkin kevät on sujunut erinomaisesti: viime vuodesta myynti on kasvanut yli 20 prosenttia.

- Liikevaihdossa vuosi 2012 oli plus miinus nolla, viime vuonna oli pieni lasku, Nyholm kertoo.

Kokonaisuudessaan 2000-luku on kohdellut mopoautoja maahantuovaa yritystä hyvin.

- Erittäin hyvin menee lukuun ottamatta niitä hetkiä, kun menee vielä paremmin.

Nyholmin mukaan kasvupotentiaalia mopoautoissa on vielä runsaasti, sillä ajoneuvot ovat vielä lähinnä eteläsuomalaisten hommaa. Suurin jarru mopoautoilun laajenemiselle on autokoulutuksen puute. Mopoautokortteja voi ajaa pääasiassa suuremmilla paikkakunnilla. Viimevuotisesta ajokorttiuudistuksesta Nyholmilla ei ole paljoa hyvää sanottavaa. Uudistuksen myötä mopoautokortin hinta nousi alle 200 eurosta yli 700 euroon. Nyholmin mukaan taustalla oli autokoulujen tehokas lobbaaminen.

- En tiedä, oliko Suomessa tarkoitus kohentaa mopoilun tasoa näin paljon.

Mopoautojen kysyntään kortin kallistuminen ei ole vaikuttanut, Nyholm sanoo.

- Kun tuote maksaa 13 000 euroa, ei kortin hinta ole kynnyskysymys. Mopojen myynnissä se on kyllä näkynyt.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Soneran Yrittäjäkyselyn mukaan suomalaiset yrittäjät tekevät pitkää päivää. Keskimäärin yrittäjät työskentelevät 51 tuntia viikossa, kun palkansaajien keskimääräinen työaika on 37,8 tuntia. Nuorempi yrittäjäsukupolvi tekee lyhyempää päivää mutta stressaa enemmän. Nuoremmat yrittäjät kuitenkin kokevat mobiililaitteiden tuovan joustoa työn ja muun elämän yhteensovittamiseen.

Soneran tammikuussa 2014 teettämän kyselyn mukaan alle 50 henkeä työllistävien yritysten yrittäjät tekevät noin kaksi tuntia pidempää työpäivää kuin tavalliset palkansaajat. Lähes joka toinen yrittäjä kokee myös stressiä vähintään viikoittain.

Kyselyn mukaan työasioihin liittyvä stressi näyttää linkittyvän vahvasti ikään. Alle 45-vuotiaista yrittäjistä työasioihin liittyvää stressiä kokee viikoittain 41 prosenttia. Erityisesti stressiä ilmoittavat kokevansa ruuhkavuosiaan elävät 36-45-vuotiaat, joista joka viides kokee stressiä joka päivä.

Vaikka nuorempi yrittäjäsukupolvi stressaa enemmän, he tekevät kuitenkin vanhempaa yrittäjäsukupolvea lyhyempää päivää. Alle 45-vuotiaista vain joka kymmenes tekee yli 60 tuntia töitä viikossa, kun vastaava osuus yli 46-vuotiaiden yrittäjien keskuudessa on 16 prosenttia.

Nuoremmat yrittäjät käyttävät vanhempia enemmän mobiililaitteita. Alle 45-vuotiaista yrittäjistä 88 prosenttia omistaa älypuhelimen ja 57 prosenttia tabletin. Vanhemmasta, 46-60-vuotiaiden yrittäjäsukupolvesta älypuhelimen omistaa 70 prosenttia ja tabletin 47 prosenttia.

Sekä nuoremmat että vanhemmat yrittäjät ovat samaa mieltä siitä, että mobiililaitteiden myötä yhteydenpito ja asioiden hoito on nopeutunut.

- Mobiililaitteiden avulla yrittäjien on helpompi elää omannäköistään arkea. Nyt iltapäivän tunnit on mahdollista viettää esimerkiksi perheen tai harrastusten parissa ja töiden pariin voi palata myöhemmin illalla, kuvailee Soneran yritysliiketoiminnan johtaja Pasi Mehtonen.

Parempi tavoitettavuus on myös lisännyt tuottavuutta. Kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista yrittäjistä on sitä mieltä, että mobiililaitteilla ja tietoliikenneratkaisuilla on huomattava vaikutus yritysten liiketoimintaan.

- Joustavasta työnteosta on tullut uusi normi, ja se on kenties jopa auttanut nuorempaa yrittäjäsukupolvea vähentämään työtuntien määrää, jatkaa Mehtonen.

Nuorempien yrittäjien tulevaisuuden näkymät näyttivät selvästi positiivisemmilta kuin vanhempien yrittäjien. Alle 45-vuotiaista yrittäjistä 56 prosenttia arvioi liiketoimintansa kasvavan ja 52 prosenttia yritykseensä syntyvän uusia työpaikkoja seuraavan 12 kuukauden aikana.

Kaikista kyselyyn vastanneista yrittäjistä 40 prosenttia arvioi liiketoimintansa kasvavan ja 34 prosenttia ilmoitti yritykseensä syntyvän uusia työpaikkoja seuraavan 12 kuukauden aikana.

TNS Gallupin tekemään kyselyyn vastasi 850 yrittäjää.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Mediayhtiö Red Herringin Euroopan lupaavimpien startupien listalle on ehdolla 21 suomalaista kasvuyritystä.

Yritykset pääsevät esittelemään yritysideansa ja strategiansa huhtikuun alussa Amsterdamiin, jonka jälkeen valikoituvat sata Euroopan lupaavinta kasvuvaiheen yritystä.

Aiheesta kertoo Kauppalehti.

Amsterdamiin matkaavat muun muassa joukkorahoitusyhtiö Invesdor ja Hill Climb Racing -mobiilipelistä tunnettu Fingersoft.

Muut ehdolle valitut suomalaisyritykset toimivat  muun muassa pilvipalvelu-, media-, elektroniikka-, internet- ja terveysteknologia-aloilla.

Red Herringin listalle ehdolla ovat seuraavat suomalaisyritykset:

AppGyver, ohjelmistoala

Avansera, data ja analytiikka

Boomlagoon, peliala

CBTec (Eliademy), internetpalvelut

Codership, ohjelmistoala

Diktamen, pilvipalvelut

Fingersoft, peliala

Hibox Systems, ohjelmistoala

Indoor Atlas, pilvipalvelut

Invesdor, sijoitus- ja joukkorahoitus

Musopia, mobiiliala

NearMe Services, markkinointi ja mainonta

Nexstim, terveysteknologia

Piceasoft, ohjelmistoala

Runteq, kuluttajaelektroniikka

SingOn, viihde ja media

Smarp, pilvipalvelut

SN4Mobile, ohjelmistoala

Tespack, cleantech

Valopaa, cleantech

Youlapse, ohjelmistoala

Lue aiheesta lisää Kauppalehdestä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Skottimiljonääri Brian Souter ostaa osan halpabussiyhtiö Onnibusista, kertovat viestimet. Onnibus myös muuttamaa toimintamalliaan. Asiasta kertoi ensimmäisenä Aamulehti.

- Enää ei kannata kiistää, että Onnibusille on tulossa kumppani, yhtiön toimitusjohtaja Pekka Möttö vahvisti Ylelle.

Mötön mukaan Souterin omistusosuuden koko on vielä sopimatta. Hän toteaa, että osuudeksi tulee jotain "1 ja 99 prosentin välillä".

Mötön mukaan Onnibusin kaukoliikennetoimintoa ei varsinaisesti myydä vaan se siirretään teknisistä syistä toiseen yhtiöön, Pileukseen. Kaukoliiketoiminta siirretään pääsääntöisesti omaan tuotantoon, kun yhtiö toimii nyt verkostomallilla.

Pileus on jättänyt jo yli kymmenen reittiliikennehakemusta. Liikennöinti entisillä ja uusilla reiteillä on tarkoitus aloittaa heinäkuussa. Yhtiö investoi samalla uuteen kalustoon hankkimalla 15 kaksikerroksista matalalattiabussia. Esteetön kaksikerrosbussi on Suomen teillä uutta, kertoo Möttö.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi