Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna ilmoitti tänään järjestön hallituksen kokouksessa, että ei pyri kolmannelle kaudelle, kun järjestölle valitaan puheenjohtaja syksyn liittokokouksessa. Hän on toiminut SY:n puheenjohtajana syksystä 2010 lähtien.

- Järjestömme on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti todella hyvässä kunnossa. Voin hyvillä mielin jättää viestikapulan seuraajalleni. Järjestön kannalta on tärkeätä, että uusi puheenjohtaja ehtii vaikuttaa tuleviin hallitusneuvotteluihin ja pystyy toimimaan tarvittaessa yhtäjaksoisesti koko tulevan vaalikauden, Simolinna perusteli päätöstään.

- Olemme kuluneen neljän vuoden aikana pystyneet monella tavalla parantamaan yrittäjien toimintamahdollisuuksia. Yrittäjiä arvostetaan.

Simolinna totesi, että seuraajalle jää kuitenkin paljon tehtävää.

- Työllistämisen vastuu on Suomessa siirtynyt pienille ja keskisuurille yrityksille. Jäsenkuntamme on valmis kantamaan työllistämisen vastuun, kunhan yrittämisen puitteet ovat kunnossa. Siinä riittää työsarkaa myös tulevaisuudessa

Simolinna kertoi ilmoittavansa asiasta jo tässä vaiheessa, että järjestön toimijoille jää riittävästi aikaa arvioida kuka on paras henkilö seuraavaksi puheenjohtajaksi.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja valitaan Yrittäjäpäivien yhteydessä pidettävässä liittokokouksessa Tampereella 24. lokakuuta. Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtajakausi kestää kaksi vuotta. Sama puheenjohtaja voi johtaa järjestöä korkeintaan kolme kautta eli kuusi vuotta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Hallituksen kehysriihi poiki pitkän listan veronkorotuksia ja leikkauksia, joista Yrittäjäsanomat poimi yrittäjän kannalta tärkeimmät. Kokonaisuudessaan hallituksen päättämät sopeutustoimet vähentävät valtion menoja ja lisäävät tuloja 2,3 miljardia euroa vuoden 2018 tasolla. Hallituksen finanssi- ja talouspolitiikan tavoitteena on talouden kasvun edellytysten ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan vahvistaminen siten, että julkinen talous on kestävällä pohjalla.

Veroja kiristetään

Pääomatuloverotukseen tehtävillä muutoksilla lisätään veron tuottoa 28 miljoonalla eurolla ja samalla kavennetaan tuloeroja. Pääomatulojen verotusta kiristetään siten, että ylemmän verokannan tulorajaa alennetaan 30 000 euroon ja ylempi kanta korotetaan 33 prosenttiin.

Perintö- ja lahjaverotusta kiristetään korottamalla asteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Sen lisäksi aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli 1 000 000 euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutettaisiin pysyväksi vuodesta 2016 alkaen.

Hallitus ohjaa ratkaisuillaan verotusta ja tukia ympäristön kannalta merkittävästi kestävänpään suuntaan. Energiaverotusta kiristetään 120 miljoonalla eurolla korottamalla yleisen sähköveroluokka I:n veroa. Myös lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan 90 miljoonalla eurolla. Liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan 42 miljoonalla eurolla. Aiemmin päätetty turpeen vuoden 2015 veronkorotus peruutetaan. Ratkaisut lisäävät kotimaisen metsähakkeen kilpailukykyä. Tupakkaveroa kiristetään 50 miljoonalla eurolla.

Henkilö- ja pakettiautojen vuotuista ajoneuvoveroa korotetaan 150 miljoonalla eurolla niin, että korkeampaa veroa kannetaan vuoden 2016 alusta.

Leikkauksia ja säästöjä tehdään

Verotulojen lisäämiseksi myös verotukia karsitaan. Kaivostoiminnan energiaverotuet poistetaan ja aiemmin verovapaa nestekaasu säädetään verolliseksi. Taksien (pl. erityisvarustellut taksit) ja muuttotavarana tuotujen autojen autoveroalennuksesta luovutaan.

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen tarkoitettua määrärahavaltuutta alennetaan 17 milj. eurolla. Lisäksi EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin liittyvää kansallisen osuuden määrärahavaltuutta alennetaan 50 milj. eurolla.

Liikenteen väylärahoituksesta säästetään 100 milj. euroa. Avustuksia korjaustoimintaan ja rakennusperinnön hoitoon vähennetään 15 milj. eurolla. Uusiin kuntien vesihuolto- ja ympäristöhuoltohankkeisiin ei kohdisteta enää valtionrahoitusta.

Mutta myös kasvupanoksia luvassa

Osana valtion varallisuuden uudelleenkohdentamista hallitus päätti myös merkittävistä kasvupanostuksista vuosille 2014 ja 2015, joiden määrä molempina vuosina on noin 300 milj. euroa. Keskeisimmät panostukset liittyvät uutta kasvua ja tulevaisuutta luoviin osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikennehankkeisiin.

Teollisten kasvuvaiheen yritysten pääomasijoituksiin (TESI) sekä biotalousyritysten pääomasijoituksiin kohdennetaan 50 milj. euroa vuosina 2014 ja 2015.

Teollisen kasvuvaiheen T&K&I toimintaan tehdään 20 milj. euron valtuuslisäys.

Finnveran rahoitusvaltuuksia lisätään. Team Finlandin toimintaan kohdennetaan 10 milj. euroa vuosina 2014 ja 2015. Digitalouden uusia innovaatioita tuetaan korottamalla valtuutta. Finpron avustuksia korotetaan 20 milj. eurolla.

Lue koko listaus täältä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

MaRan mukaan alempien arvonlisäkantojen nosto olisi ollut myrkkyä taantuman ja aiempien veronkorotusten kurittamalle matkailu- ja ravintola-alalle.

- Se olisi heikentänyt merkittävästi toimialan yritysten palveluiden kysyntää ja tuloksena olisi ollut vain lisää konkursseja ja työttömyyttä, toteaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Matkailu- ja ravintola-ala on ahdingossa aiemmin tehtyjen veronkorotusten, kysynnän laskun, venäläisten matkailun vähenemisen ja kustannusten kasvun takia. Alempien arvonlisäverokantojen nosto olisi rangaissut pahiten juuri matkailu- ja ravintola-alaa. Hallituksen päätös olla korottamatta arvonlisäveroja antaa toivoa elpymisestä matkailu- ja ravintola-alalle. Sähköveron toistuvat korotukset heikentävät kotimaisen palveluelinkeinon kannattavuutta.

Matkailu- ja ravintola-alan tilanne on synkkä viimeaikaisen rankan kustannuskehityksen sekä jo tehtyjen verokorotusten ja venäläisten matkailun hiipumisen takia. Alan palveluiden käyttö laskee heikon taloustilanteen ja hintojen kallistumisen vuoksi. Hintojen kohoamisen syynä ovat kustannusten voimakas kasvu ja useat verojen korotukset viime vuosina. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poisto on iskenyt pahasti Lappiin suuntautuvaan yritysmatkailuun.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Hallitus päätti kehysriihessä poistaa pieneltä taksikalustolta autoveroedun. Päätös asettaa taksit entistä eriarvoisempaan asemaan erityisesti samoista yhteiskunnan kuljetuksista kilpailevan pienemmän linja-autokaluston kanssa, joka on verorasituksesta täysin vapaa. Päätös on myös vahvasti ristiriidassa kaluston ympäristöystävällisyydelle asetettujen tavoitteiden kanssa.

Kehysriihessä taksien veroetu päätettiin pitää leikkauslistalla. Näin ollen pienen taksikaluston enintään 9600 euron veroetu poistuu, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että pienen taksikaluston autovero jää kokonaisuudessaan yrittäjän kuluksi. Invakaluston verottomuuteen ja esteettömän kaluston 15 000 euron veroetuun ei alun perinkään ehdotettu muutoksia.

- Hämmentävää on se, että linja-autokalusto on edelleen täysin verotonta, ihmettelee Taksiliiton toimitusjohtaja Lauri Säynäjoki.

Verotuksellinen muutos asettaa liikennemuodot eriarvoiseen asemaan ja heikentää taksialan mahdollisuuksia osallistua esim. tarjouskilpailuihin yhteiskunnan kuljetuksista. Päätös veroedun poistamisesta pieneltä taksikalustolta viestii valtion halusta ohjata ostajien ja yrittäjien käyttäytymistä kohti suurempaa kalustoa suosivaa suuntaa.

- Harha siitä, että linja-autolla hoidettu kuljetus on aina edullisin ja ympäristöystävällisin vaihtoehto, elää vahvassa. Toki näin joillakin alueilla onkin, mutta vain silloin kun suuremman kaluston täyttöaste on korkea. Koska maamme on harvaan asuttua, on taksi varsin usein niin taloudellisin kuin ekologisinkin vaihtoehto, Säynäjoki toteaa.

Taksi on olennainen osa julkista liikennettä Suomessa ja se mahdollistaa liikkumisen kaikille asiakasryhmille. Perinteisesti joukkoliikenteeksi ymmärrettävä linja-autokalusto ei sovellu esim. avustamista tarvitseville asiakkaille eikä sitä ole tarjolla aamuyön tunteina liikkeellä oleville työmatkalaisille. Taksi myös madaltaa kaupunkialueella omasta autosta luopumisen kynnystä.

- Kehysriihen päätös asettaa julkisen liikenteen muodot eriarvoiseen asemaan ja lisää painetta nostaa erilaisten asiakasryhmien liikkumisen kustannuksia. On myös varsin todennäköistä, että taksiautoja tullaan tuomaan käytettyinä ulkomailta veroedun poistumisen myötä. Tällöin tavoiteltu verotulo ei toteudu lainkaan ja ympäristöystävällisyydelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen muuttuu haasteellisemmaksi, Säynäjoki muistuttaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Elinkeinoelämän keskusliitto pelkää, että hallituksen veronkiristykset leikkaavat kasvua ja työllisyyttä, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies Ylelle.

EK toivoi, että sopeutuksissa olisi painotettu menoleikkauksia.

- Hallituksen aiempi päätös siitä, että sopeutukset tehdään 50-50, ei nyt toteudu, vaan veroja kiristetään huomattavan paljon enemmän.

Häkämiehen mukaan hallituksen alkutaival on mennyt 80-prosenttisesti veronkiristyksiin ja 20-prosenttisesti menosäästöihin.

- Tämä on kielteistä, koska kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että veronkiristykset leikkaavat kasvua, Häkämies sanoo.

Häkämiestä huolestuttaa myös ansiotulojen ja pääomaverotuksen kiristäminen. Myönteisenä hän pitää sitä, että arvonlisäverotusta ei kiristetty.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät on ollut mukana toteuttamassa alueellaan lukuisa omistajanvaihdosten edistämiseen tähtääviä hankkeita jo vuodesta 1999. Viimeisin Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien pk-yritysten omistajanvaihdoksia edistävä Omistajanvaihdoksesta kasvua ja jatkuvuutta yritystoimintaan -ESR hanke päättyy vuoden 2014 lopussa. Hankkeiden avulla omistajanvaihdospalvelusta on kehittynyt tehokas ja tuloksia tuottava toimintamalli.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät on esittänyt ainutlaatuista ja uudenlaista rahoitusmallia palvelun jatkon turvaamiseksi Etelä-Pohjanmaan kunnille, jossa alueen kunnat rahoittavat 85 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät 15 prosenttia. Uuteen rahoitusmalliin on kunnissa sitouduttu vuosille 2015-2017.

- On ollut antoisaa käydä tapaamassa jokaisen kunnan päättäjiä. Omistajanvaihdospalvelun jatkuvuutta on pidetty kunnissa tärkeänä. On ollut hienoa huomata, että maakunnassa on tämän osalta vahva yhteinen tahtotila. Haluan kiittää kuntiemme päättäjiä hyvistä päätöksistä, toteaa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillanpää.

- Monella pienellä yrittäjällä on omistajanvaihdosasia mietinnässä. Palvelun turvaamisella saamme useita yrityksiä jatkumaan maakunnassa, kertoo ov-asiantuntija Sari Koskela.

Pienten pk-yritysten omistajanvaihdosten onnistuminen on yksi keskeisistä alueemme elinkeinoelämää ja elinkelpoisuutta muovaavista tekijöistä. Onnistunut omistajanvaihdos johtaa liiketoiminnan voimakkaaseen kehittymiseen mahdollistaen sekä nopean kasvun että palvelun ja työpaikkojen säilymisen myös pienemmillä paikkakunnilla. Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksistä jopa 2 000 on omistajanvaihdoksen edessä lähimmän viiden vuoden aikana.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien mukaan hallituksen kehyspäätöksessä elinkeinoelämän veronkiristysten taakanjako ei jakaudu oikeudenmukaisesti. Kasvupaketilla olisi pystytty luomaan enemmän uusia työpaikkoja ja kasvua, jos siinä olisi ollut kannustin pienyrityksille. Oikea viesti on kuitenkin se, että hyvinvointilupaukseen voidaan puuttua, kun se on velkaantumisen hillitsemiseksi välttämätöntä. 

Suomen Yrittäjien mukaan sopeutus olisi pitänyt tehdä säästämällä, ei veronkorotuksilla. Suomen veroaste on jo OECD-maiden korkeimpia.

- Päätökset korottavat jo valmiiksi liian korkeaa veroastettamme, mikä haittaa työllisyyttä ja yritystemme kilpailukykyä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Pienyrittäjien verokannustin olisi lisännyt työpaikkoja ja kasvua. Veronkorotukset kolahtavat pahiten pk-yrityksiin, jotka ovat huolehtineet uusien työpaikkojen luomisesta koko 2000-luvun.

- Näiden yritysten verotaakan lisääminen ei tue työllistämistä, Järventaus toteaa.

Esimerkiksi työkoneiden hiilidioksidiveron korotus ja taksien autoveroalennuksesta luopuminen leikkaavat näiden alojen yritysten toimintaedellytyksiä.

- Tärkeää kuitenkin oli, että arvonlisäveroa ei korotettu.

Järventauksen mukaan hallituksen esittämät panostukset työllisyyden tukemiseen olisi voitu toteuttaa tehokkaammin kannustimella niille pk-yrittäjille, jotka eivät ole hyötyneet osakeyhtiöiden verotuksen keventämisestä.

- Yleinen, isoon yritysjoukkoon kohdistuva kannustin on tehokkaampi kuin nyt päätetyt pistemäiset tukitoimet, Järventaus viittaa kasvupaketissa oleviin yksittäisiin, kertaluonteisiin hankkeisiin.

Hyvinvointivaltiota on arvioitava uudelleen. Yrittäjäjärjestön mukaan päätetyt säästöt antoivat kuitenkin viestin siitä, että julkisten palveluiden määrää ja tasoa on hillittävä, kun rahat eivät riitä niiden ylläpitämiseen.

- Suomen kansantalouden koko on edelleen aivan liian pieni nykyisille tulonsiirroille ja yhteiskunnan kustantamien palveluiden tuottamiseen. Osa rakenteellisista uudistuksistahan on vasta suunnitteilla, Järventaus sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kehysriihen merkittävin päätös pk-yritysten kannalta oli jättää arvonlisävero rauhaan, arvioi Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi. Ahvenniemen mukaan talouden kokonaiskuvan kannalta on valitettavaa, että kehysriihipäätöksistä löytyy tukku veronkorotuksia.

- Valtion kulubudjettia ei pystytty suuremmassa määrin tarkistamaan, Ahvenniemi analysoi.

- On jouduttu tielle, jossa veronmaksajilta tarvitaan huomattavasti lisätuloja.

Ahvenniemi huomauttaa, että verotuksen kärkitaso on jo Suomessa maailman kärkitasoa.

- Yhtälö on haasteellinen.

Pk-yritysten, etenkin palvelusektorin kannalta arvonlisäveron pysyminen ennallaan on myönteinen uutinen.

- Työvoimavaltaisille aloille on hyvä asia, että sille tielle on lähdetty, Ahvenniemi sanoo.

Kehysriihessä ei siis tehty pk-yritysten kannalta kovin dramaattisia päätöksiä. Ahvenniemi toivoo, että kokonaisuus on talouden kannalta riittävä.

- Päästäänkö näillä eväillä kasvuun kiinni, mikä on iso kysymys yritystoiminnan kannalta. Vain kasvun kautta yritystoiminta saadaan viriämään ja kehittymään.

- Ei tässä mitään hurraa-huutoja voi nostaa.

Ahvenniemen mukaan toteuttamatta jääneiden toimien listalla on valitettavasti henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien yrittäjävähennys, jota SY on ajanut. Kevään 2013 yritysverouudistuksessa nämä yritysmuodot jäivät huomioimatta.

- Tällaista positiivista signaalia ei tähän vaiheeseen tullut. Olisi tarkoituksenmukaista korjata ongelma.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomessa on jopa 12 000 yhteiskunnallista yritystä, mutta ilmiö tunnetaan huonosti. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on maailmalla vahvasti nouseva ilmiö, mutta Suomessa vielä melko tuntematon. Maassamme on monia yhteiskunnallisia yrittäjiä, jotka eivät tiedosta kuuluvansa tähän joukkoon. Yhteiskunnallista hyvää tavoitellessaan he toimivat kuitenkin erittäin yrittäjämäisesti. Tiedot käyvät ilmi Lappeenrannan teknillisen yliopiston Yhteiskunnallinen yrittäjyys innovatiivisessa arvonluonnissa -tutkimuksesta.

- Yhteiskunnallisten yritysten missio on ratkoa liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. Ne käyttävät huomattavan osan liiketoimintansa voitosta yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen, määrittelee professori Kaisu Puumalainen.

Puumalaisen mukaan yrityksen yhteiskunnallinen tavoite ei kuitenkaan tarkoita voiton tavoittelun hylkäämistä. Yhteiskunnallisten yritysten taloudellinen riskinottokyky on hyvä, samalla kun yrityksen yhteiskunnallinen tavoite ohjaa voimakkaasti sen toimintaa.

Puumalaisen mukaan yhteiskunnalliset yritykset ovat erittäin innovatiivisia, peräänantamattomia ja kasvuhakuisia.

- Yhteiskunnallisen hyvän tekemisen missio voi olla yritykselle myös kilpailuetu ja erottautumiskeino ja tuottaa näin strategista lisäarvoa. Kyseessä on siis liiketoimintamalli, Puumalainen kertoo.

Suomalaisen Työn Liitto myöntää Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä. Sen avulla halutaan nostaa yhteiskunnallisen yritystoiminnan tunnettuutta. Yhteiskunnallinen yritys -merkkejä on tällä hetkellä 43 suomalaisyrityksellä.

Yhteiskunnallisista yrityksistä ei Suomessa vielä paljon puhuta, mutta viime vuosina Euroopan komissio ja Euroopan eri maat ovat alkaneet korostaa yhteiskunnallisen yritystoiminnan merkitystä sosiaalisten innovaatioiden ja kansantulon kasvattajana. Yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle olisi tilausta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, jossa painitaan julkisen sektorin resurssi-, tuottavuus- ja laatuongelmien kanssa, samalla kun yksityinen sektori keskittyy.

- Potentiaalisesti Suomessa on eri tutkimusten mukaan 4 000?12 000 yhteiskunnallista yritystä, mutta Suomella ei ole selkeää yhteiskunnallisen yrittäjyyden strategiaa. Sellainen pitäisi olla, koska EU luo parhaillaan Euroopan tason strategiaa yhteiskunnallisille yrityksille ja tarjoaa muun muassa rakennerahastojen kautta mahdollisuuksia näille yrityksille, sanoo suomalaisen Social Business International Oy:n toimitusjohtaja Anne Bland.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Hallituksen kehysriihessä tekemiä veropäätöksiä leimaa näkemyksen puute, arvioi KPMG:n veroasiantuntia Timo Torkkel.

- En näe tässä minkäänlaista uutta visiota, vaan hallitus jatkaa visiottomuuttaan.

Viime kevään osinko- ja yritysveropaketissa oli Torkkelin mielestä yritystä, mutta muuten keväällä 2013 mentiin kiristyslinjalla. Nyt verotyökaluiksi jäivät pelkät kiristykset.

Torkkelin mielestä kehysriihessä tehtiin fiskaalinen veropaketti, jonka yhteisenä nimittäjänä on lisäverotulojen kaapiminen kokoon. Suuria yrityksiä koskevia päätöksiä ei tehty, mutta palkansaajien ostovoiman heikkeneminen vaikuttaa myös yritysten talouteen. Veronmaksajain Keskusliiton laskelmien mukaan keskivertopalkansaajan ostovoima putoaa ensi vuonna reilun prosentin eli noin 300 euroa.

Yrittäjiä hallituksen paketissa kiinnostaa pääomaverotuksen kiristyminen kolmannen kerran lyhyen ajan sisällä. Torkkelin mukaan tällä voi olla vaikutuksia yrittäjien käyttäytymiseen.

- Yrittäjälle tämä tarkoittaa sitä, että yritystoimintaan kertyvän varallisuuden pitämistä yritystoiminnassa suositaan verrattuna varojen nostamiseen kulutukseen.

Torkkelin mukaan Suomessa pyritään pääomaveron korotuksilla kuromaan kiinni pääomaveron ja tuloveron välistä kaulaa kiristämällä pääomaverotusta. Viime kevään yritysveropäätökset kuitenkin luovat nyt samankaltaista ongelmaa pääomaveron ja yritysverotuksen välille etenkin osakeyhtiöiden kohdalla.

- Pääomatuloissa päästään ripeästi 33 prosentin verotukseen, kun osakeyhtiötä verotetaan 20 prosentilla. Tässä on aika paljon insentiiviä siihen, että tulot kertyvät yhtiölle eivätkä yksityishenkilölle. Tämä voi vaikuttaa siihen, toteutuvatko asetetut verotuottotavoitteet.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

CapMan Buyout X -rahasto on sopinut ostavansa muuramelaisesta Harviasta. CapManin mukaantulo mahdollistaa yhtiössä sukupolvenvaihdoksen ja sen toiminnan kehittämisen edelleen sekä Suomessa että Harvian tärkeimmillä vientimarkkinoilla.

- CapManin mukaantulo mahdollistaa Harviassa osittaisen sukupolvenvaihdoksen, yrityksen kehittämisen ja tarvittavien investointien tekemisen samaan aikaan. Olemme iloisia saadessamme yhtiömme omistajaksi CapManin, jolla on pitkä kokemus suomalaisten perheyhtiöiden sukupolvenvaihdosten mahdollistajana, Harvian toimitusjohtaja Pertti Harvia sanoo.

CapMan Buyoutin strategiana on sijoittaa listaamattomiin keskisuuriin yrityksiin Pohjoismaissa.

- Harvia sopii sijoitusstrategiaamme erittäin hyvin. Yhtiöllä on alallaan johtava markkina-asema, yhtiö on erinomaisesti hoidettu ja sillä on vahva yrityskulttuuri, arvostettu brändi ja uskolliset asiakkaat, toteaa CapMan Buyoutin partneri ja kohdeyritysvastaava Anders Björkell.

CapManin sijoitusta Harviaan tukevat myös markkinoiden yleiset kehitystrendit. Terveys- ja hyvinvointimarkkinat kasvavat, ja kuluttajatutkimusten mukaan saunalla koetaan olevan suuri vaikutus hyvinvointiin ja rentoutumiseen. Lisäksi kasvava laatutietoisuus ja halu investoida korkealuokkaisiin saunoihin vahvistavat Harvian asemaa markkinoillaan.

Harvian nykyiset omistajat säilyvät yhtiön merkittävinä vähemmistöosakkaina ja jatkavat nykyisissä tehtävissään. Järjestelyn yhteydessä tarjotaan myös muille Harvia-suvun edustajille ja yhtiön avainhenkilöille mahdollisuus sijoittaa yhtiöön.

Kaupan toteutuminen vaatii kilpailuviranomaisten hyväksynnän ja sen odotetaan toteutuvan viimeistään toukokuussa 2014.

Harvia on vuonna 1950 perustettu Harvia-suvun omistama perheyhtiö, joka on saunakiuasmarkkinoiden markkinajohtaja niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Vuonna 2013 Harvian liikevaihto oli 47 miljoonaa euroa, josta noin 40 prosenttia tuli Suomesta ja noin 60 prosenttia viennistä yli 60 maahan. Yhtiö työllistää noin 300 henkeä, joista noin 200 työskentelee Suomessa ja noin 100 Kiinassa ja Hong Kongissa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Verohallinto on viime vuosina ollut helisemässä viime tipassa vahvistettavien verotuksen muutosten takia. Uusia verolakeja ja säädösten muutoksia on usein vahvistettu vasta aivan loppuvuodesta. Koska muutokset tulevat voimaan yleensä vuodenvaihteessa, Verohallinnon on ollut mahdotonta saada ohjeistusta lainsäädännön soveltamisesta heti valmiiksi.

- Meillä on haasteita saada asiakasohjaus ajan tasalle heti vuodenvaihteeseen. Valitettavasti siinä ei ole aina onnistuttu, sanoo ylitarkastaja Tiina Rantala.

Jotta Verohallinto saisi ohjeet ajoissa valmiiksi, pitäisi lainsäädäntö vahvistaa noin puoli vuotta ennen sen voimaantuloa.

Yrittäjät seuraavat Rantalan mukaan veromuutoksia aktiivisesti. Jos laki on vahvistettu joulukuun lopussa ja tulee vuodenvaihteessa voimaan, yrittäjät ottavat heti tammikuun alussa yhteyttä verottajaan.

- He tietävät, että muutoksia on tulossa, vaikkei tarkka sisältö olekaan tiedossa. Kun he ovat aiheeseen itse tutustuneet, he olettavat, että meillä olisi valmiina tarkemman tason ohjeistus aiheesta.

Esimerkiksi osinkoverouudistus herätti heti alkuvuodesta paljon kysymyksiä, joihin verohallinto vastasi parhaansa mukaan verkkosivuillaan.

- Yrityksille tuli uusia velvollisuuksia. Aiemmin osingoista ei ollut tarvinnut toimittaa aina ennakonpidätyksiä, ja nyt ne pitää toimittaa lähes kaikista osingoista, kertoo Rantala.

Vero-ohjeiden valmistumisessa kuluu aikaa myös ohjeluonnosten käyttämiseen lausuntokierroksella etujärjestöjen ja asiantuntijoiden nähtävänä

- Osinkoveron tapauksessa teimme myös poikkeuksellisesti niin, että ohjeluonnos julkaistiin ennen lausuntokierrosta. Pyrimme tällaisissa hyvin akuuteissa tilanteissa joustamaan.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjät ja tilitoimistot ovat ymmällään ja ihmeissään, kun Verohallinnolla ei ole antaa ajantasaisia ohjeistuksia.

- Ohjeistukset juoksevat monessa kohtaa jälkijunassa. Viime joulukuussa tuli useita uusia verolakeja, joista ohjeet uupuvat yhä tai ovat vasta äskettäin valmistuneet, kertoo Taloushallintoliiton johtava veroasiantuntija Markku Ojala.

Esimerkkeinä hän mainitsee muun muassa listautumattomien yritysten osinkojen ennakonpidätyskysymykset ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston palautuksen epäselvyydet sekä edustukulujen verovähennyksen poistuminen.

Varsinkaan edustus- ja markkinointitilaisuuksien erottaminen toisistaan ei ole mikään läpihuutojuttu.

- Tilanne on ongelmallinen, ja ongelma on kärjistynyt vuoden alun lakimuutoksen seurauksena. Edustus- ja markkinointikulujen rajanvetotapauksia tulee ihan joka päivä vastaan, Ojala kertoo.

Rajanveto on hankalaa jopa liikelounaitten kohdalla.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helsinkiläisyrityksistä yli 70 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä yhtä paljon kuin viime vuonna. Vastaavasti yrityksistä 13 prosenttia lisää ja 15 prosenttia vähentää kesätyöpaikkatarjontansa, selviää Helsingin seudun kauppakamarin kyselystä.

- Taloudellinen taantuma näkyy yllättävän vähän kesätyöpaikkamarkkinoilla, sillä neljä viidesosaa yrityksistä ilmoittaa sen vaikuttavan vähän tai ei lainkaan niiden kesärekrytointitarpeeseen. Suhdanteet koetaan kuitenkin erityisen haastavaksi alle 5 ja yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä, jotka toimivat palvelualalla tai kaupan alalla, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Markku Lahtinen.

Suurimmiksi kesärekrytointia rajoittaviksi tekijöiksi yritykset nimeävät palkkakustannukset sekä rekrytointiin ja perehdyttämiseen liittyvät haasteet. Myönteistä kehitystä on se, että kesätyöntekijöiden palkkaamiseen liittyvä byrokratia koetaan ongelmalliseksi vain murto-osassa yrityksistä.

Kaikki työmahdollisuudet eivät tule julki, sillä osa yrityksistä ei onnistu löytämään syystä tai toisesta sopivia palkattavia.

- Tähän tarpeeseen on luotava uusia keinoja, kuten erilaisten kesätyöyrittäjyysmallien hyödyntäminen sekä pk-yrityksille kohdennetut markkinointikampanjat esimerkiksi oppilaitosten ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhteistyönä, Lahtinen ehdottaa.

Merkittävimmät rekrytointikanavat ovat henkilöstön verkostot, hakijoiden lähettämät avoimet hakemukset ja oppilaitoskontaktit. Lehti-ilmoituksia käyttää enää kolme prosenttia yrityksistä. Sosiaalisessa mediassa kesätyötekijöitä hakee noin kuudesosa yrityksistä. Työ- ja elinkeinotoimiston apuun turvautuu viisi prosenttia yrityksistä.

Selvitykseen vastasi 360 Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksen päättäjää ja henkilöstöasiantuntijaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Joukkorahoituspalvelu Invesdor on ehdolla ainoana eurooppalaisena alansa edustajana Red Herringin vuosittaiselle Euroopan lupaavimpien kasvuyritysten listalle. Invesdor hankkii rahoitusta innovatiivisille kasvuyrityksille.

Yhdysvaltalainen mediayhtiö Red Herring laatii vuosittain listan Euroopan innovatiivisimmista yrityksistä. Arviointikriteereinä ovat muun muassa teknologiset innovaatiot, johdon kyvykkyys ja markkinoiden koko. Invesdor on ainoa joukkorahoituspalvelu Euroopan listaehdokkaiden joukossa.

- Red Herring -listaehdokkuus on hieno tunnustus tiimillemme joukkorahoituksen ja kasvuyrittäjyyden eteen tehdystä työstä, ja kannamme ehdokkuutta ylpeinä, Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelä sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helsingin Meilahteen on päätetty rakentaa uusi lastensairaala, joka korvaa nykyisten Lastenklinikan ja Lastenlinnan vanhentuneet tilat. Siellä hoidetaan vaikeasti sairaita lapsia kaikkialta Suomesta.

Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeen tukiyhdistyksen tavoite on kerätä 30 miljoonaa euroa lahjoituksina yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä, jotta sairaala valmistuisi vuoteen 2017 mennessä. Ilman yksityistä rahoitusta sairaalan rakentaminen siirtyisi pitkälle tulevaisuuteen. Tähän mennessä rahaa on lahjoitettu runsaat 21 miljoonaa euroa.

- Yrittäjät ovat luonteeltaan vastuunkantajia. Lastensairaalan tukeminen on valtakunnallinen projekti, joka sopii erityisen hyvin meille vastuunkantajille, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna sanoo.

Simolinna oli itse lapsena pitkään sairaalassa.

- Sairastuin 9-vuotiaana harvinaiseen Perthesin tautiin, joka on lonkkanivelen kasvuhäiriö. Tauti onnistuttiin diagnosoimaan monien tutkimusten jälkeen vasta Lastenklinikalla. Olin harrastanut mäkihyppyä ja luistelua, mutta niistä jouduin luopumaan, Simolinna kertoo kokemuksistaan.

Hän oli Lastenklinikalla hoidettavana yli kolme vuotta.

- En unohda koskaan sitä tunnetta, kun kolmen ja puolen vuoden jälkeen pääsin jälleen vapaasti kävelemään! Ilman Lastenklinikkaa olisin todennäköisesti invalidisoitunut lapsena, joten Lastenklinikalla on aina paikka sydämessäni.

Simolinnan mukaan maailman paras lastensairaala, joka palvelee kaikkia maamme lapsia asuinkunnasta riippumatta, on niin arvokas asia, että sen eteen kannattaa tehdä kaikki mahdollinen työ.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Verohallinto toivoo yrittäjien siirtyvän yhä sankemmin joukoin sähköisen veroilmoituksen käyttäjiksi. Sähköinen veroilmoitus säästää molempien aikaa: verottajan ei tarvitse erikseen digitoida ja tulkita lomakkeita, yrittäjä taas säästyy mahdollisten virheiden tai puutteiden aiheuttamilta täydennyspyynnöiltä.

Tällä hetkellä lähes 60 prosenttia osakeyhtiöiden veroilmoituksista annetaan verkossa.

- Käytännössä kaikki sähköisen ilmoituksen tekijät ovat palveluun tyytyväisiä, kertoo ylitarkastaja Marjo Björk Verohallinnosta.

Perinteiseen paperinpyöritykseen verrattuna sähköisellä ilmoituksella säästyy aikaa myös lähetysvaiheessa. Verkossa täytetty veroilmoitus on myös heti verottajan käytettävissä, kun toisen luokan kirjepostissa ilmoituksen saapuminen perille voi kestää useita päiviä.

Verohallinto on markkinoinut maaliskuun aikana sähköistä veroilmoitusta tiedotepostitus- ja puhelinkampanjalla. Verohallinnosta on soitettu osakeyhtiöihin, joiden tilikausi päättyi joulukuussa ja jotka ovat tähän asti tehneet paperisen veroilmoituksen.

Lisäksi Verohallinto ei ole enää maaliskuussa lähettänyt postitse veroilmoituslomakkeita niille yhteisöille, joiden tilikausi on päättynyt tai päättyy alkuvuonna 2014 ja jotka antavat veroilmoituksen 6B. Tällaisia asiakkaita on noin 53 000. Lomakkeiden sijasta asiakkaat saavat tiedotteen, jossa ohjataan siirtymään sähköiseen asiointiin. Toki paperi-ilmoituksenkin voi yhä jättää.

- Tavoitteena on, että tänä vuonna sähköisen veroilmoituksen jättäisi 75 prosenttia osakeyhtiöistä, Björk.

Tsekkaa verohallinnon sähköisen asioinnin tietoisku täältä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

MaRan mukaan alempien arvonlisäkantojen nosto olisi ollut myrkkyä taantuman ja aiempien veronkorotusten kurittamalle matkailu- ja ravintola-alalle.

- Se olisi heikentänyt merkittävästi toimialan yritysten palveluiden kysyntää ja tuloksena olisi ollut vain lisää konkursseja ja työttömyyttä, toteaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Matkailu- ja ravintola-ala on ahdingossa aiemmin tehtyjen veronkorotusten, kysynnän laskun, venäläisten matkailun vähenemisen ja kustannusten kasvun takia. Alempien arvonlisäverokantojen nosto olisi rangaissut pahiten juuri matkailu- ja ravintola-alaa. Hallituksen päätös olla korottamatta arvonlisäveroja antaa toivoa elpymisestä matkailu- ja ravintola-alalle. Sähköveron toistuvat korotukset heikentävät kotimaisen palveluelinkeinon kannattavuutta.

Matkailu- ja ravintola-alan tilanne on synkkä viimeaikaisen rankan kustannuskehityksen sekä jo tehtyjen verokorotusten ja venäläisten matkailun hiipumisen takia. Alan palveluiden käyttö laskee heikon taloustilanteen ja hintojen kallistumisen vuoksi. Hintojen kohoamisen syynä ovat kustannusten voimakas kasvu ja useat verojen korotukset viime vuosina. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poisto on iskenyt pahasti Lappiin suuntautuvaan yritysmatkailuun.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Hallitus päätti kehysriihessä poistaa pieneltä taksikalustolta autoveroedun. Päätös asettaa taksit entistä eriarvoisempaan asemaan erityisesti samoista yhteiskunnan kuljetuksista kilpailevan pienemmän linja-autokaluston kanssa, joka on verorasituksesta täysin vapaa. Päätös on myös vahvasti ristiriidassa kaluston ympäristöystävällisyydelle asetettujen tavoitteiden kanssa.

Kehysriihessä taksien veroetu päätettiin pitää leikkauslistalla. Näin ollen pienen taksikaluston enintään 9600 euron veroetu poistuu, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että pienen taksikaluston autovero jää kokonaisuudessaan yrittäjän kuluksi. Invakaluston verottomuuteen ja esteettömän kaluston 15 000 euron veroetuun ei alun perinkään ehdotettu muutoksia.

- Hämmentävää on se, että linja-autokalusto on edelleen täysin verotonta, ihmettelee Taksiliiton toimitusjohtaja Lauri Säynäjoki.

Verotuksellinen muutos asettaa liikennemuodot eriarvoiseen asemaan ja heikentää taksialan mahdollisuuksia osallistua esim. tarjouskilpailuihin yhteiskunnan kuljetuksista. Päätös veroedun poistamisesta pieneltä taksikalustolta viestii valtion halusta ohjata ostajien ja yrittäjien käyttäytymistä kohti suurempaa kalustoa suosivaa suuntaa.

- Harha siitä, että linja-autolla hoidettu kuljetus on aina edullisin ja ympäristöystävällisin vaihtoehto, elää vahvassa. Toki näin joillakin alueilla onkin, mutta vain silloin kun suuremman kaluston täyttöaste on korkea. Koska maamme on harvaan asuttua, on taksi varsin usein niin taloudellisin kuin ekologisinkin vaihtoehto, Säynäjoki toteaa.

Taksi on olennainen osa julkista liikennettä Suomessa ja se mahdollistaa liikkumisen kaikille asiakasryhmille. Perinteisesti joukkoliikenteeksi ymmärrettävä linja-autokalusto ei sovellu esim. avustamista tarvitseville asiakkaille eikä sitä ole tarjolla aamuyön tunteina liikkeellä oleville työmatkalaisille. Taksi myös madaltaa kaupunkialueella omasta autosta luopumisen kynnystä.

- Kehysriihen päätös asettaa julkisen liikenteen muodot eriarvoiseen asemaan ja lisää painetta nostaa erilaisten asiakasryhmien liikkumisen kustannuksia. On myös varsin todennäköistä, että taksiautoja tullaan tuomaan käytettyinä ulkomailta veroedun poistumisen myötä. Tällöin tavoiteltu verotulo ei toteudu lainkaan ja ympäristöystävällisyydelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen muuttuu haasteellisemmaksi, Säynäjoki muistuttaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Elinkeinoelämän keskusliitto pelkää, että hallituksen veronkiristykset leikkaavat kasvua ja työllisyyttä, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies Ylelle.

EK toivoi, että sopeutuksissa olisi painotettu menoleikkauksia.

- Hallituksen aiempi päätös siitä, että sopeutukset tehdään 50-50, ei nyt toteudu, vaan veroja kiristetään huomattavan paljon enemmän.

Häkämiehen mukaan hallituksen alkutaival on mennyt 80-prosenttisesti veronkiristyksiin ja 20-prosenttisesti menosäästöihin.

- Tämä on kielteistä, koska kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että veronkiristykset leikkaavat kasvua, Häkämies sanoo.

Häkämiestä huolestuttaa myös ansiotulojen ja pääomaverotuksen kiristäminen. Myönteisenä hän pitää sitä, että arvonlisäverotusta ei kiristetty.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi