Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät on ollut mukana toteuttamassa alueellaan lukuisa omistajanvaihdosten edistämiseen tähtääviä hankkeita jo vuodesta 1999. Viimeisin Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien pk-yritysten omistajanvaihdoksia edistävä Omistajanvaihdoksesta kasvua ja jatkuvuutta yritystoimintaan -ESR hanke päättyy vuoden 2014 lopussa. Hankkeiden avulla omistajanvaihdospalvelusta on kehittynyt tehokas ja tuloksia tuottava toimintamalli.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät on esittänyt ainutlaatuista ja uudenlaista rahoitusmallia palvelun jatkon turvaamiseksi Etelä-Pohjanmaan kunnille, jossa alueen kunnat rahoittavat 85 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät 15 prosenttia. Uuteen rahoitusmalliin on kunnissa sitouduttu vuosille 2015-2017.

- On ollut antoisaa käydä tapaamassa jokaisen kunnan päättäjiä. Omistajanvaihdospalvelun jatkuvuutta on pidetty kunnissa tärkeänä. On ollut hienoa huomata, että maakunnassa on tämän osalta vahva yhteinen tahtotila. Haluan kiittää kuntiemme päättäjiä hyvistä päätöksistä, toteaa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillanpää.

- Monella pienellä yrittäjällä on omistajanvaihdosasia mietinnässä. Palvelun turvaamisella saamme useita yrityksiä jatkumaan maakunnassa, kertoo ov-asiantuntija Sari Koskela.

Pienten pk-yritysten omistajanvaihdosten onnistuminen on yksi keskeisistä alueemme elinkeinoelämää ja elinkelpoisuutta muovaavista tekijöistä. Onnistunut omistajanvaihdos johtaa liiketoiminnan voimakkaaseen kehittymiseen mahdollistaen sekä nopean kasvun että palvelun ja työpaikkojen säilymisen myös pienemmillä paikkakunnilla. Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksistä jopa 2 000 on omistajanvaihdoksen edessä lähimmän viiden vuoden aikana.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien mukaan hallituksen kehyspäätöksessä elinkeinoelämän veronkiristysten taakanjako ei jakaudu oikeudenmukaisesti. Kasvupaketilla olisi pystytty luomaan enemmän uusia työpaikkoja ja kasvua, jos siinä olisi ollut kannustin pienyrityksille. Oikea viesti on kuitenkin se, että hyvinvointilupaukseen voidaan puuttua, kun se on velkaantumisen hillitsemiseksi välttämätöntä. 

Suomen Yrittäjien mukaan sopeutus olisi pitänyt tehdä säästämällä, ei veronkorotuksilla. Suomen veroaste on jo OECD-maiden korkeimpia.

- Päätökset korottavat jo valmiiksi liian korkeaa veroastettamme, mikä haittaa työllisyyttä ja yritystemme kilpailukykyä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Pienyrittäjien verokannustin olisi lisännyt työpaikkoja ja kasvua. Veronkorotukset kolahtavat pahiten pk-yrityksiin, jotka ovat huolehtineet uusien työpaikkojen luomisesta koko 2000-luvun.

- Näiden yritysten verotaakan lisääminen ei tue työllistämistä, Järventaus toteaa.

Esimerkiksi työkoneiden hiilidioksidiveron korotus ja taksien autoveroalennuksesta luopuminen leikkaavat näiden alojen yritysten toimintaedellytyksiä.

- Tärkeää kuitenkin oli, että arvonlisäveroa ei korotettu.

Järventauksen mukaan hallituksen esittämät panostukset työllisyyden tukemiseen olisi voitu toteuttaa tehokkaammin kannustimella niille pk-yrittäjille, jotka eivät ole hyötyneet osakeyhtiöiden verotuksen keventämisestä.

- Yleinen, isoon yritysjoukkoon kohdistuva kannustin on tehokkaampi kuin nyt päätetyt pistemäiset tukitoimet, Järventaus viittaa kasvupaketissa oleviin yksittäisiin, kertaluonteisiin hankkeisiin.

Hyvinvointivaltiota on arvioitava uudelleen. Yrittäjäjärjestön mukaan päätetyt säästöt antoivat kuitenkin viestin siitä, että julkisten palveluiden määrää ja tasoa on hillittävä, kun rahat eivät riitä niiden ylläpitämiseen.

- Suomen kansantalouden koko on edelleen aivan liian pieni nykyisille tulonsiirroille ja yhteiskunnan kustantamien palveluiden tuottamiseen. Osa rakenteellisista uudistuksistahan on vasta suunnitteilla, Järventaus sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kehysriihen merkittävin päätös pk-yritysten kannalta oli jättää arvonlisävero rauhaan, arvioi Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi. Ahvenniemen mukaan talouden kokonaiskuvan kannalta on valitettavaa, että kehysriihipäätöksistä löytyy tukku veronkorotuksia.

- Valtion kulubudjettia ei pystytty suuremmassa määrin tarkistamaan, Ahvenniemi analysoi.

- On jouduttu tielle, jossa veronmaksajilta tarvitaan huomattavasti lisätuloja.

Ahvenniemi huomauttaa, että verotuksen kärkitaso on jo Suomessa maailman kärkitasoa.

- Yhtälö on haasteellinen.

Pk-yritysten, etenkin palvelusektorin kannalta arvonlisäveron pysyminen ennallaan on myönteinen uutinen.

- Työvoimavaltaisille aloille on hyvä asia, että sille tielle on lähdetty, Ahvenniemi sanoo.

Kehysriihessä ei siis tehty pk-yritysten kannalta kovin dramaattisia päätöksiä. Ahvenniemi toivoo, että kokonaisuus on talouden kannalta riittävä.

- Päästäänkö näillä eväillä kasvuun kiinni, mikä on iso kysymys yritystoiminnan kannalta. Vain kasvun kautta yritystoiminta saadaan viriämään ja kehittymään.

- Ei tässä mitään hurraa-huutoja voi nostaa.

Ahvenniemen mukaan toteuttamatta jääneiden toimien listalla on valitettavasti henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien yrittäjävähennys, jota SY on ajanut. Kevään 2013 yritysverouudistuksessa nämä yritysmuodot jäivät huomioimatta.

- Tällaista positiivista signaalia ei tähän vaiheeseen tullut. Olisi tarkoituksenmukaista korjata ongelma.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomessa on jopa 12 000 yhteiskunnallista yritystä, mutta ilmiö tunnetaan huonosti. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on maailmalla vahvasti nouseva ilmiö, mutta Suomessa vielä melko tuntematon. Maassamme on monia yhteiskunnallisia yrittäjiä, jotka eivät tiedosta kuuluvansa tähän joukkoon. Yhteiskunnallista hyvää tavoitellessaan he toimivat kuitenkin erittäin yrittäjämäisesti. Tiedot käyvät ilmi Lappeenrannan teknillisen yliopiston Yhteiskunnallinen yrittäjyys innovatiivisessa arvonluonnissa -tutkimuksesta.

- Yhteiskunnallisten yritysten missio on ratkoa liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. Ne käyttävät huomattavan osan liiketoimintansa voitosta yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen, määrittelee professori Kaisu Puumalainen.

Puumalaisen mukaan yrityksen yhteiskunnallinen tavoite ei kuitenkaan tarkoita voiton tavoittelun hylkäämistä. Yhteiskunnallisten yritysten taloudellinen riskinottokyky on hyvä, samalla kun yrityksen yhteiskunnallinen tavoite ohjaa voimakkaasti sen toimintaa.

Puumalaisen mukaan yhteiskunnalliset yritykset ovat erittäin innovatiivisia, peräänantamattomia ja kasvuhakuisia.

- Yhteiskunnallisen hyvän tekemisen missio voi olla yritykselle myös kilpailuetu ja erottautumiskeino ja tuottaa näin strategista lisäarvoa. Kyseessä on siis liiketoimintamalli, Puumalainen kertoo.

Suomalaisen Työn Liitto myöntää Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä. Sen avulla halutaan nostaa yhteiskunnallisen yritystoiminnan tunnettuutta. Yhteiskunnallinen yritys -merkkejä on tällä hetkellä 43 suomalaisyrityksellä.

Yhteiskunnallisista yrityksistä ei Suomessa vielä paljon puhuta, mutta viime vuosina Euroopan komissio ja Euroopan eri maat ovat alkaneet korostaa yhteiskunnallisen yritystoiminnan merkitystä sosiaalisten innovaatioiden ja kansantulon kasvattajana. Yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle olisi tilausta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, jossa painitaan julkisen sektorin resurssi-, tuottavuus- ja laatuongelmien kanssa, samalla kun yksityinen sektori keskittyy.

- Potentiaalisesti Suomessa on eri tutkimusten mukaan 4 000?12 000 yhteiskunnallista yritystä, mutta Suomella ei ole selkeää yhteiskunnallisen yrittäjyyden strategiaa. Sellainen pitäisi olla, koska EU luo parhaillaan Euroopan tason strategiaa yhteiskunnallisille yrityksille ja tarjoaa muun muassa rakennerahastojen kautta mahdollisuuksia näille yrityksille, sanoo suomalaisen Social Business International Oy:n toimitusjohtaja Anne Bland.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Hallituksen kehysriihessä tekemiä veropäätöksiä leimaa näkemyksen puute, arvioi KPMG:n veroasiantuntia Timo Torkkel.

- En näe tässä minkäänlaista uutta visiota, vaan hallitus jatkaa visiottomuuttaan.

Viime kevään osinko- ja yritysveropaketissa oli Torkkelin mielestä yritystä, mutta muuten keväällä 2013 mentiin kiristyslinjalla. Nyt verotyökaluiksi jäivät pelkät kiristykset.

Torkkelin mielestä kehysriihessä tehtiin fiskaalinen veropaketti, jonka yhteisenä nimittäjänä on lisäverotulojen kaapiminen kokoon. Suuria yrityksiä koskevia päätöksiä ei tehty, mutta palkansaajien ostovoiman heikkeneminen vaikuttaa myös yritysten talouteen. Veronmaksajain Keskusliiton laskelmien mukaan keskivertopalkansaajan ostovoima putoaa ensi vuonna reilun prosentin eli noin 300 euroa.

Yrittäjiä hallituksen paketissa kiinnostaa pääomaverotuksen kiristyminen kolmannen kerran lyhyen ajan sisällä. Torkkelin mukaan tällä voi olla vaikutuksia yrittäjien käyttäytymiseen.

- Yrittäjälle tämä tarkoittaa sitä, että yritystoimintaan kertyvän varallisuuden pitämistä yritystoiminnassa suositaan verrattuna varojen nostamiseen kulutukseen.

Torkkelin mukaan Suomessa pyritään pääomaveron korotuksilla kuromaan kiinni pääomaveron ja tuloveron välistä kaulaa kiristämällä pääomaverotusta. Viime kevään yritysveropäätökset kuitenkin luovat nyt samankaltaista ongelmaa pääomaveron ja yritysverotuksen välille etenkin osakeyhtiöiden kohdalla.

- Pääomatuloissa päästään ripeästi 33 prosentin verotukseen, kun osakeyhtiötä verotetaan 20 prosentilla. Tässä on aika paljon insentiiviä siihen, että tulot kertyvät yhtiölle eivätkä yksityishenkilölle. Tämä voi vaikuttaa siihen, toteutuvatko asetetut verotuottotavoitteet.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Verohallinto on viime vuosina ollut helisemässä viime tipassa vahvistettavien verotuksen muutosten takia. Uusia verolakeja ja säädösten muutoksia on usein vahvistettu vasta aivan loppuvuodesta. Koska muutokset tulevat voimaan yleensä vuodenvaihteessa, Verohallinnon on ollut mahdotonta saada ohjeistusta lainsäädännön soveltamisesta heti valmiiksi.

- Meillä on haasteita saada asiakasohjaus ajan tasalle heti vuodenvaihteeseen. Valitettavasti siinä ei ole aina onnistuttu, sanoo ylitarkastaja Tiina Rantala.

Jotta Verohallinto saisi ohjeet ajoissa valmiiksi, pitäisi lainsäädäntö vahvistaa noin puoli vuotta ennen sen voimaantuloa.

Yrittäjät seuraavat Rantalan mukaan veromuutoksia aktiivisesti. Jos laki on vahvistettu joulukuun lopussa ja tulee vuodenvaihteessa voimaan, yrittäjät ottavat heti tammikuun alussa yhteyttä verottajaan.

- He tietävät, että muutoksia on tulossa, vaikkei tarkka sisältö olekaan tiedossa. Kun he ovat aiheeseen itse tutustuneet, he olettavat, että meillä olisi valmiina tarkemman tason ohjeistus aiheesta.

Esimerkiksi osinkoverouudistus herätti heti alkuvuodesta paljon kysymyksiä, joihin verohallinto vastasi parhaansa mukaan verkkosivuillaan.

- Yrityksille tuli uusia velvollisuuksia. Aiemmin osingoista ei ollut tarvinnut toimittaa aina ennakonpidätyksiä, ja nyt ne pitää toimittaa lähes kaikista osingoista, kertoo Rantala.

Vero-ohjeiden valmistumisessa kuluu aikaa myös ohjeluonnosten käyttämiseen lausuntokierroksella etujärjestöjen ja asiantuntijoiden nähtävänä

- Osinkoveron tapauksessa teimme myös poikkeuksellisesti niin, että ohjeluonnos julkaistiin ennen lausuntokierrosta. Pyrimme tällaisissa hyvin akuuteissa tilanteissa joustamaan.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

CapMan Buyout X -rahasto on sopinut ostavansa muuramelaisesta Harviasta. CapManin mukaantulo mahdollistaa yhtiössä sukupolvenvaihdoksen ja sen toiminnan kehittämisen edelleen sekä Suomessa että Harvian tärkeimmillä vientimarkkinoilla.

- CapManin mukaantulo mahdollistaa Harviassa osittaisen sukupolvenvaihdoksen, yrityksen kehittämisen ja tarvittavien investointien tekemisen samaan aikaan. Olemme iloisia saadessamme yhtiömme omistajaksi CapManin, jolla on pitkä kokemus suomalaisten perheyhtiöiden sukupolvenvaihdosten mahdollistajana, Harvian toimitusjohtaja Pertti Harvia sanoo.

CapMan Buyoutin strategiana on sijoittaa listaamattomiin keskisuuriin yrityksiin Pohjoismaissa.

- Harvia sopii sijoitusstrategiaamme erittäin hyvin. Yhtiöllä on alallaan johtava markkina-asema, yhtiö on erinomaisesti hoidettu ja sillä on vahva yrityskulttuuri, arvostettu brändi ja uskolliset asiakkaat, toteaa CapMan Buyoutin partneri ja kohdeyritysvastaava Anders Björkell.

CapManin sijoitusta Harviaan tukevat myös markkinoiden yleiset kehitystrendit. Terveys- ja hyvinvointimarkkinat kasvavat, ja kuluttajatutkimusten mukaan saunalla koetaan olevan suuri vaikutus hyvinvointiin ja rentoutumiseen. Lisäksi kasvava laatutietoisuus ja halu investoida korkealuokkaisiin saunoihin vahvistavat Harvian asemaa markkinoillaan.

Harvian nykyiset omistajat säilyvät yhtiön merkittävinä vähemmistöosakkaina ja jatkavat nykyisissä tehtävissään. Järjestelyn yhteydessä tarjotaan myös muille Harvia-suvun edustajille ja yhtiön avainhenkilöille mahdollisuus sijoittaa yhtiöön.

Kaupan toteutuminen vaatii kilpailuviranomaisten hyväksynnän ja sen odotetaan toteutuvan viimeistään toukokuussa 2014.

Harvia on vuonna 1950 perustettu Harvia-suvun omistama perheyhtiö, joka on saunakiuasmarkkinoiden markkinajohtaja niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Vuonna 2013 Harvian liikevaihto oli 47 miljoonaa euroa, josta noin 40 prosenttia tuli Suomesta ja noin 60 prosenttia viennistä yli 60 maahan. Yhtiö työllistää noin 300 henkeä, joista noin 200 työskentelee Suomessa ja noin 100 Kiinassa ja Hong Kongissa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjät ja tilitoimistot ovat ymmällään ja ihmeissään, kun Verohallinnolla ei ole antaa ajantasaisia ohjeistuksia.

- Ohjeistukset juoksevat monessa kohtaa jälkijunassa. Viime joulukuussa tuli useita uusia verolakeja, joista ohjeet uupuvat yhä tai ovat vasta äskettäin valmistuneet, kertoo Taloushallintoliiton johtava veroasiantuntija Markku Ojala.

Esimerkkeinä hän mainitsee muun muassa listautumattomien yritysten osinkojen ennakonpidätyskysymykset ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston palautuksen epäselvyydet sekä edustukulujen verovähennyksen poistuminen.

Varsinkaan edustus- ja markkinointitilaisuuksien erottaminen toisistaan ei ole mikään läpihuutojuttu.

- Tilanne on ongelmallinen, ja ongelma on kärjistynyt vuoden alun lakimuutoksen seurauksena. Edustus- ja markkinointikulujen rajanvetotapauksia tulee ihan joka päivä vastaan, Ojala kertoo.

Rajanveto on hankalaa jopa liikelounaitten kohdalla.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helsinkiläisyrityksistä yli 70 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä yhtä paljon kuin viime vuonna. Vastaavasti yrityksistä 13 prosenttia lisää ja 15 prosenttia vähentää kesätyöpaikkatarjontansa, selviää Helsingin seudun kauppakamarin kyselystä.

- Taloudellinen taantuma näkyy yllättävän vähän kesätyöpaikkamarkkinoilla, sillä neljä viidesosaa yrityksistä ilmoittaa sen vaikuttavan vähän tai ei lainkaan niiden kesärekrytointitarpeeseen. Suhdanteet koetaan kuitenkin erityisen haastavaksi alle 5 ja yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä, jotka toimivat palvelualalla tai kaupan alalla, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Markku Lahtinen.

Suurimmiksi kesärekrytointia rajoittaviksi tekijöiksi yritykset nimeävät palkkakustannukset sekä rekrytointiin ja perehdyttämiseen liittyvät haasteet. Myönteistä kehitystä on se, että kesätyöntekijöiden palkkaamiseen liittyvä byrokratia koetaan ongelmalliseksi vain murto-osassa yrityksistä.

Kaikki työmahdollisuudet eivät tule julki, sillä osa yrityksistä ei onnistu löytämään syystä tai toisesta sopivia palkattavia.

- Tähän tarpeeseen on luotava uusia keinoja, kuten erilaisten kesätyöyrittäjyysmallien hyödyntäminen sekä pk-yrityksille kohdennetut markkinointikampanjat esimerkiksi oppilaitosten ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhteistyönä, Lahtinen ehdottaa.

Merkittävimmät rekrytointikanavat ovat henkilöstön verkostot, hakijoiden lähettämät avoimet hakemukset ja oppilaitoskontaktit. Lehti-ilmoituksia käyttää enää kolme prosenttia yrityksistä. Sosiaalisessa mediassa kesätyötekijöitä hakee noin kuudesosa yrityksistä. Työ- ja elinkeinotoimiston apuun turvautuu viisi prosenttia yrityksistä.

Selvitykseen vastasi 360 Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksen päättäjää ja henkilöstöasiantuntijaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Joukkorahoituspalvelu Invesdor on ehdolla ainoana eurooppalaisena alansa edustajana Red Herringin vuosittaiselle Euroopan lupaavimpien kasvuyritysten listalle. Invesdor hankkii rahoitusta innovatiivisille kasvuyrityksille.

Yhdysvaltalainen mediayhtiö Red Herring laatii vuosittain listan Euroopan innovatiivisimmista yrityksistä. Arviointikriteereinä ovat muun muassa teknologiset innovaatiot, johdon kyvykkyys ja markkinoiden koko. Invesdor on ainoa joukkorahoituspalvelu Euroopan listaehdokkaiden joukossa.

- Red Herring -listaehdokkuus on hieno tunnustus tiimillemme joukkorahoituksen ja kasvuyrittäjyyden eteen tehdystä työstä, ja kannamme ehdokkuutta ylpeinä, Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelä sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helsingin Meilahteen on päätetty rakentaa uusi lastensairaala, joka korvaa nykyisten Lastenklinikan ja Lastenlinnan vanhentuneet tilat. Siellä hoidetaan vaikeasti sairaita lapsia kaikkialta Suomesta.

Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeen tukiyhdistyksen tavoite on kerätä 30 miljoonaa euroa lahjoituksina yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä, jotta sairaala valmistuisi vuoteen 2017 mennessä. Ilman yksityistä rahoitusta sairaalan rakentaminen siirtyisi pitkälle tulevaisuuteen. Tähän mennessä rahaa on lahjoitettu runsaat 21 miljoonaa euroa.

- Yrittäjät ovat luonteeltaan vastuunkantajia. Lastensairaalan tukeminen on valtakunnallinen projekti, joka sopii erityisen hyvin meille vastuunkantajille, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna sanoo.

Simolinna oli itse lapsena pitkään sairaalassa.

- Sairastuin 9-vuotiaana harvinaiseen Perthesin tautiin, joka on lonkkanivelen kasvuhäiriö. Tauti onnistuttiin diagnosoimaan monien tutkimusten jälkeen vasta Lastenklinikalla. Olin harrastanut mäkihyppyä ja luistelua, mutta niistä jouduin luopumaan, Simolinna kertoo kokemuksistaan.

Hän oli Lastenklinikalla hoidettavana yli kolme vuotta.

- En unohda koskaan sitä tunnetta, kun kolmen ja puolen vuoden jälkeen pääsin jälleen vapaasti kävelemään! Ilman Lastenklinikkaa olisin todennäköisesti invalidisoitunut lapsena, joten Lastenklinikalla on aina paikka sydämessäni.

Simolinnan mukaan maailman paras lastensairaala, joka palvelee kaikkia maamme lapsia asuinkunnasta riippumatta, on niin arvokas asia, että sen eteen kannattaa tehdä kaikki mahdollinen työ.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Verohallinto toivoo yrittäjien siirtyvän yhä sankemmin joukoin sähköisen veroilmoituksen käyttäjiksi. Sähköinen veroilmoitus säästää molempien aikaa: verottajan ei tarvitse erikseen digitoida ja tulkita lomakkeita, yrittäjä taas säästyy mahdollisten virheiden tai puutteiden aiheuttamilta täydennyspyynnöiltä.

Tällä hetkellä lähes 60 prosenttia osakeyhtiöiden veroilmoituksista annetaan verkossa.

- Käytännössä kaikki sähköisen ilmoituksen tekijät ovat palveluun tyytyväisiä, kertoo ylitarkastaja Marjo Björk Verohallinnosta.

Perinteiseen paperinpyöritykseen verrattuna sähköisellä ilmoituksella säästyy aikaa myös lähetysvaiheessa. Verkossa täytetty veroilmoitus on myös heti verottajan käytettävissä, kun toisen luokan kirjepostissa ilmoituksen saapuminen perille voi kestää useita päiviä.

Verohallinto on markkinoinut maaliskuun aikana sähköistä veroilmoitusta tiedotepostitus- ja puhelinkampanjalla. Verohallinnosta on soitettu osakeyhtiöihin, joiden tilikausi päättyi joulukuussa ja jotka ovat tähän asti tehneet paperisen veroilmoituksen.

Lisäksi Verohallinto ei ole enää maaliskuussa lähettänyt postitse veroilmoituslomakkeita niille yhteisöille, joiden tilikausi on päättynyt tai päättyy alkuvuonna 2014 ja jotka antavat veroilmoituksen 6B. Tällaisia asiakkaita on noin 53 000. Lomakkeiden sijasta asiakkaat saavat tiedotteen, jossa ohjataan siirtymään sähköiseen asiointiin. Toki paperi-ilmoituksenkin voi yhä jättää.

- Tavoitteena on, että tänä vuonna sähköisen veroilmoituksen jättäisi 75 prosenttia osakeyhtiöistä, Björk.

Tsekkaa verohallinnon sähköisen asioinnin tietoisku täältä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Aikainen kevät on saanut myös ulkokeittämisestä kiinnostuneet kansalaiset liikkeelle. Kotimaisuus on valtti grillauskaluston myynnissä. Markkina on viime vuosina kasvanut, voidaan jopa puhua grillausbuumista, vahvistaa Suomen Valugrillin toimitusjohtaja Ari Kaikkonen.

- Olen seurannut grillialaa 15 vuotta, kyllä se vuosi vuodelta kasvaa. Ihmiset tykkäävät puuhastella kotiympäristössä ja mökeillä.

Joensuulainen Suomen Valugrilli valmistaa grillejä valubetonista, teräksestä ja vuolukivestä.

- Grillejä asennetaan huvimajoihin, pihaan ja katoksiin. Useimmiten pihalle tehdään nykyään kokkauspaikka, johon laitetaan asianmukaiset vehkeet, Kaikkonen kertoo.

Porilaisen SK Metallin toimitusjohtaja Markku Suominen allekirjoittaa grillausbuumin. Kesäkeittiöitä valmistava yritys on huomannut, että omakotiasujille pihan keittopaikka on tärkeä investointi.

- Pihaan ja sen rakentamiseen satsataan, mikä tarkoittaa patiota tai grillinurkkausta. Se on osa talon rakentamista tai kehittämistä, sanoo Suominen.

Messuilla ahkerasti markkinoiva yrittäjä kertoo, että kaikille ei riitä enää perinteinen grillaaminen.

- Meidän tuotteilla tehdään ruokaa avotulella ja loimulla. Kiinnostus elävään tuleen on sellainen juttu, joka löytyy ihmiseltä syvältä.

SK Metalli on valmistanut kesäkeittiötä 24 vuotta pitkälti samalla kaavalla. Tuote on Suomisen isän kehittämä: eläköitynyt metallimies valmisti ensin kesäkeittiön itselleen, kun sopivaa grilliä ei kaupasta löytynyt. Muutamassa vuodessa toimivaksi osoittautuneen tuotteen ympärille syntyi yritys.

- Rakkaudesta rautaan ja ruokaan se syntyi. Asiakkaat ovat tuotteeseen tyytyväisiä, joten emme lähde sitä muuttamaan muuttamisen ilosta.

SK Metalli on viime vuosina kasvattanut myyntiään rivakasti. Messut ovat tärkeä markkinointikanava, sillä yritys myy tuotettaan vain suoraan kuluttajille.

- Messuilla tilanne näyttää hyvältä, vaikka elämme lama-Suomessa, eikä tämä ole varmasti ensimmäinen ostos ihmisille, sanoo Suominen.

Messuilla ihmisten huomio kiinnittyy tuotteen sataprosenttiseen kotimaisuuteen.

- Sitä suomalaiset oikeasti odottavat ja uskaltavat vaatia tuotteelta, sanoo Suominen.

Myös Suomen Valugrillin Kaikkonen kertoo, että kotimaisuus on vahva myyntivaltti.

Molemmat valmistajat tekevät jämäkkää tavaraa. Pitkäikäisiksi suunniteltujen tuotteiden myyminen on nykyisessä kulutuskulttuurissa joskus ongelmallista, toteaa Suominen.

- Olemme vastavirrassa, kun tuotteemme kestää 20-25 vuotta. Kun ihmiset ovat tottuneet siihen, että mikään ei kestä, niin laatua arvostetaan vielä enemmän kuin aikaisemmin.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helsingin seudun kauppakamarin johtajaksi nimitetty Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Pia Pakarinen korostaa yritystoimintaa koskevien päätösten merkitystä alueen menestymisen varmistamiseksi.

Yritykset menestyvät, kun virkamiehet ja poliittiset päättäjät ymmärtävät päätöstensä vaikutukset elinkeinoelämään.

- Päätöksiä tehtäessä pitää muistaa, että alueelta on löydyttävä riittävästi yrityksiä, jotka haluavat investoida ja työllistää ja tuottaa siten verotuloja yhteiseen kassaan. Kauppakamarin tehtävänä on muistuttaa päättäjiä tästä sinänsä yksinkertaisesta yhtälöstä ja ehdottaa ratkaisuja, jotka edistävät yritysten menestymistä, sanoo Pakarinen.

Pakarinen siirtyy kauppakamariin 11. elokuuta Helsingin Yrittäjien toimitusjohtajan tehtävästä.

- Minulla on henkilökohtainen missio, joka vastaa kauppakamarin missiota vahvistaa yritysten menestystä Helsingin metropolialueella. Kauppakamari on kasvavien, kehittyvien ja kansainvälistyvien yritysten järjestö, johon on hienoa päästä mukaan.

Helsingin seudun kasvun ja kehityksen lähtökohtana ovat maankäyttö ja liikennejärjestelyt.

- Niiden osalta on tällä hetkellä paljon tekeillä niin Helsingissä kuin koko metropolialueellakin. Kauppakamarin on oltava hankkeissa valppaasti mukana, Pakarinen sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lappset Groupin nuorille suunnittelema ja muotoilema Fono DJ -konsepti on voittanut arvostetun Red Dot Award 2014 -muotoilupalkinnon. Kansainvälisistä asiantuntijoista koostuva raati palkitsi Fono-konseptin sen poikkeuksellisen toiminnallisen, kestävän ja modernin muotoilun ansiosta. Fonon ulkokäyttöön tarkoitettu DJ-pöytä on suunniteltu aktivoimaan nuoria. Sen avulla nuoret voivat soittaa omaa mielimusiikkiaan suoraan älypuhelimesta ja toimia itse tiskijukkina toisten tanssiessa konseptiin kuuluvalla tanssilattialla.

Red Dot Award -kilpailuun jätettiin 4 815 ehdotusta eri kategorioissa 53 eri maasta.

Fono-konsepti koostuu ulos tarkoitetusta DJ-pöydästä, hengailukaiteista ja tanssilattiasta. Konseptin tuotteisiin voidaan yhdistää myös parkour-välineitä, jolloin nuorille voidaan luoda mielekkäitä liikuntaympäristöjä kaupunkeihin musiikin, tanssin ja liikunnan ympärille.

- Fono kytkeytyy nuorten trendeihin. Se mahdollistaa musiikin luovan käytön ilman erillistä koulutusta tai kalliita dj-välineitä. Fonon käyttö on yksinkertaista ja helppoa, älypuhelin laitetaan sille varatulle paikalle ja aletaan soittaa musiikkia vaikka Spotifystä, kertoo Rob Tuitert Yalp-Lappsetilta.

DJ-laite sisältää monia innovatiivisia teknisiä ratkaisuja. Älypuhelimesta tuleva musiikki vahvistetaan patentoidulla teknologialla ja elektroniset ratkaisut on kätketty betonisen kuoren sisään. Fono tuottaa itse energiaa katolla olevien aurinkopaneelien avulla. Fono-DJ-pöytiä on jo Hollannissa, Suomessa, Tanskassa, Ruotsissa ja Australiassa. Seuraavaksi sellainen asennetaan Ibizalle.

Fono DJ-pöydän on suunnitellut hollantilais-suomalainen tiimi, jossa pääasiallisesta suunnittelusta vastasi Rob Tuitert Lappsetin Hollannin tytäryhtiöstä Yalp-Lappsetista. Hänen lisäkseen teemapuistodivisioonassa luovana suunnittelijana toimiva teollinen muotoilija Mikko Partanen on osallistunut suunnittelutyöhön.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Julkishallinto vie niukasti kärkipaikan ennen tutkimusta/tuotekehitystä, koulutusalaa ja teknologiateollisuutta Talentumin tuoreessa Uratie-työnantajamielikuvatutkimuksessa. Kaupan ala on menettänyt työssä olevien keskuudessa osan vetovoimastaan.

Houkuttelevin työnantaja sekä työssä olevien että opiskelijoiden keskuudessa on jo neljättä vuotta peräkkäin Kone.

Opiskelijat kokevat toimialoista houkuttelevimmiksi tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä teknologiateollisuuden. Julkishallinto, kaupan ala ja liiketoiminnan konsultointi miehittävät muut paikat suosikkitoimialojen kärkiviisikossa.

Työssä olevien suosikkiyritysten listalla Kone on selvä ykkönen. Jaetulle toiselle sijalle Valtion seuraksi on noussut perinteisesti bränditutkimuksissa loistanut Fazer. Kaupan alan vetovoiman heikentyminen heijastuu myös alan yritysten houkuttelevuuteen, erityisesti Stockmannin sijoitus on pudonnut. Google, Outotec ja Ikea ovat vahvimpia nousijoita.

Opiskelijoiden suosikkityönantajien listalla vahvat ovat vahvistuneet entisestään. Kone jatkaa listan ykkösenä, mutta Fortum ja ABB ovat kirineet kiinni sen etumatkaa. Nokia on pudonnut selvästi. NSN näyttäytyy myös opiskelijoille jo lähes yhtä houkuttelevana työnantajana ja myös Microsoft on vahvistunut. Energia-alan yritykset ja vahvat brändit Fazer, Finnair, Hartwall ja Valio ovat nyt nousussa.

Vaikka aktiivisten työnhakijoiden määrä onkin ennallaan, on valmius vaihtaa kasvanut merkitsevästi vuodesta 2013. Nyt lähes kolme neljästä työntekijästä voisi vaihtaa työnantajaa sopivan paikan osuessa kohdalle.

Uravalintoihin ja nykyisiin työtehtäviinsä suomalaiset ylemmässä asemassa toimivat ovat verrattain tyytyväisiä. Alan vaihtoon halukkaitakin löytyy, mutta lähinnä nykyisen koulutuksen tarjoaman pätevyyden rajoissa. Vain kourallinen vastaajia haluaisi kouluttautua kokonaan uudelle alalle.

Talentumin Uratie-työnantajamielikuvatutkimus toteutettiin 19. kerran tammi-helmikuussa 2014, ja siihen vastasi 1023 johtavassa asemassa tai ylempänä toimihenkilönä toimivaa. Samalla selvitettiin työnantajakäsityksiä myös teknis-kaupallis-yhteiskunnallis-oikeustieteelliselle alalle valmistumassa olevilta 985 opiskelijalta. Tutkimuksen toteutti Talentumin toimeksiannosta Tutkimustoimisto Kuulas.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Finnproteinin soijatehtaan olemassaolo on vaakalaudalla. Työtuomioistuin tuomitsi perjantaina 28. maaliskuuta Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n ja Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattioston maksamaan hyvityssakkoa yhteensä 30 000 euroa laittomasta lakosta Finnprotein Oy:n soijatehtaalla.

SEL ja ammattiosasto on jo aiemmin maaliskuussa tuomittu kolme kertaa sakkoihin laittomasta lakosta soijatehtaalla. Tästä huolimatta maanantaina käynnistynyt lakko jatkuu edelleen.

- Ammattiyhdistysliike ei piittaa tuomioista ja vähäisistä hyvityssakoista. Finnproteinilla työntekijät ovat ilmoittaneet jatkavansa lakkoa, kunnes työnantaja suostuu 50 prosentin palkankorotusvaatimuksiin, toteaa Elintarviketeollisuusliiton työmarkkinajohtaja Mika Lallo.

SEL on yrittänyt hidastaa oikeusprosessia nostamalla kaksi kannetta vastatyötaisteluista työnantajaa vastaan. Työtuomioistuin hylkäsi molemmat kanteet perusteettomina.

Finnprotein on kärsinyt satojentuhansien eurojen tappiot viidettä viikkoa jatkuvien lakkojen vuoksi. Yrityksen olemassaolo ja työpaikat ovat vaakalaudalla. Lakkoilevat työntekijät vaativat huomattavasti TES-tasoa suurempia palkkoja.

Finnproteinin soijatehdas aloitti toimintansa viime lokakuussa ja on vasta käynnistysvaiheessa. Tehdas on lajissaan Euroopan suurin ja ajanmukaisin. Yritys valmistaa geenimuunnelluista ainesosista vapaata soijaa rehu- ja elintarviketeollisuudelle. Yritys työllistää noin 70 työntekijää.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Huomenna tiistaina eli aprillipäivänä julkistetaan vuoden ravistavin yritys.

Ravistavin yritys valitaan Ravistajat-sarjan finalisteista, joita ovat Atma Trade, Dermoshop, Fira, Innojok, Juustoportti, Multi Touch, Onnibus, Picosun, Smartum ja St1. Valinnan tekee Ravistajat-sarjan asiantuntijaraati, johon kuuluu asiantuntijoita aina kansainvälisestä kasvusta ja rahoituksesta myyntiin sekä markkinointiin.

Ravistavimman yrityksen ja finalistit palkitsee elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

Aprillipäivänä julkaistaan myös Ravistajat-kirja. 

Kirja perustuu Yrittäjäsanomissa koko viime vuoden pyörineeseen Ravistajat-sarjaan. Sarjassa esiteltiin kymmenen eniten omaa toimialaansa ravistellutta yritystä.

Ravistajat-kirjassa annetaan kartta kohti menestystä, myös aloitteleville yrittäjille. Kirjan ovat kirjoittaneet Anssi Kujala, Marko Parkkinen ja Josi Tikkanen. Kolmikko tuntee yrittämisen yrittäjäjärjestön johtajan, konsultin, pk-yritystoimittajan sekä tietenkin yrittäjän näkökulmasta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Brittiläinen Regenersis PLC on ostanut tiedonhävitysohjelmistoihin erikoistuneen suomalaisen Blancco Oy:n koko osakekannan.

Kauppahinta on noin 60 miljoonaa euroa. 

Blanccon toiminta Regenersiksen itsenäisenä tytäryhtiönä jatkuu kuten ennenkin. Yhtiön työpaikat pysyvät Suomessa, ja niiden määrä todennäköisesti lisääntyy. Blanccon nimi, brändi ja organisaatio säilyvät niin ikään ennallaan. 

- Yritysjärjestelyn myötä Blanccon kasvu jatkuu vähintäänkin nykyistä tahtia. Vuosi 2014 on käynnistynyt hyvin. Liikevaihto kasvoi tammi-helmikuussa noin viidenneksen viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kertoo Blanccon toimitusjohtaja Kim Väisänen.

Väisänen jatkaa Blanccon toimitusjohtajana. Lisäksi Väisänen nimitetään Regenersiksen palveluna myytävien ohjelmistojen liiketoiminnan johtajaksi.

Regenersiksen hallituksen mukaan yhtiön ratkaisutarjonta vahvistuu Blanccon hankkimisen myötä. Regenersis pystyy lujittamaan olemassa olevia asiakassuhteitaan Blanccon tiedonhävitystuotteilla. Lisäksi yritysjärjestely tuo Regenersikselle uusia potentiaalisia asiakkaita.

Brittiläinen Regenersis uskoo tiedonhävityksen kysynnän kasvavan voimakkaasti muun muassa EU:n tiukkenevan tietosuojalainsäädännön vuoksi. Blancco arvioi, että EU:n alueella vasta alle kymmenen prosenttia yrityksistä käyttää asianmukaista tiedonhävityspalveluntarjoajaa.

- Blancco on muuttunut 17 vuodessa pohjoiskarjalaisesta pienyrityksestä globalisaation mannekiiniksi. Henkinen kotimme säilyy Joensuussa. Saavutimme nyt yhden välietapin matkallamme, joka jatkuu vähintäänkin yhtä vauhdikkaana, Väisänen sanoo.

Blancco-yhtiöiden kokonaismyynti vuonna 2013 oli noin 15 miljoonaa euroa, josta ulkomaisen myynnin osuus oli 97,6 prosenttia. Liikevoitto oli noin 5,3 miljoonaa euroa.

Blanccon pääomistajia ovat olleet Väisänen (noin 43 prosentin osuudella), Michael Röchner (n. 34 %) ja Ari Hakkarainen (n. 12 %).

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yritysten investointivauhti näyttää hiipuvalta. Kotitaloudet säästävät, kulutus vähenee ja yritykset kärvistelevät sen myötä.
Yritysten investointiaste pieneni edelleen vuoden 2013 viimeisellä vuosineljänneksellä kertovat Tilastokeskuksen kokoamat tiedot. Yritysten voittoasete supistui ja kotitaloudet säästävät aiempaa tiukemmin. Kulutus on jäissä ja se tuntuu yritysten kassavirroissa.

Kotitalouksien taloudellista hyvinvointia kuvaava oikaistu käytettävissä oleva tulo heikkeni reaalisesti viime vuoden vastaavasta neljänneksestä aavistuksen. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta sektoritilinpidosta.

Vuoden 2013 viimeisellä vuosineljänneksellä yritysten voittoaste, eli voittojen osuus arvonlisäyksestä, pieneni edellisneljänneksestä puolella prosenttiyksiköllä 22,6 prosenttiin.  Yritysten investointiaste, eli investointien osuus arvonlisäyksestä, laski puolellatoista prosenttiyksiköllä 19,5 prosenttiin.

Kotitalouksien säästämisaste oli vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä 1,9 prosenttia. Edellisellä vuosineljänneksellä luku oli 1,4 prosenttia. Samaan aikaan kotitalouksien investoinnit vähenivät. Suurin osa niistäkin muodostuu asuntoinvestoinneista.
Tilastokeskuksen tiedot kertovat siitä, että liikkeessä olevan rahan rattaat hidastuvat.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi