Maaliskuussa konkurssiin haettiin peräti 346 yritystä.

Määrä on Suomen Asiakastieto Oy:n seurantajaksolla 2008-2014 korkein. Näin paljon ei konkursseja aloitettu yhden kuukauden aikana edes vuonna 2009, jolloin koko vuoden aikana konkurssiin haettiin lähes 3 600 yritystä. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä konkurssiin on haettu jo yli 900 yritystä, mikä enteilee tarkastelujakson 2008-2014 vuosiennätystä, jos selvää käännettä parempaan ei tapahdu.

Maaliskuu oli viime vuoteen verrattuna synkkä erityisesti tukku- ja vähittäiskaupassa. Kauppayrityksiä haettiin konkurssiin 73 kappaletta eli 55 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Majoitus- ja ravitsemistoimialalla tehtiin konkurssihakemukset 32 yrityksestä, mikä on lähes kaksinkertainen määrä vuoden 2013 maaliskuuhun verrattuna. Muilla toimialoilla konkurssimäärät pysyivät suunnilleen ennallaan.

Tammi-maaliskuussa konkurssiin on asetettu jo 590 yritystä, mikä sekin on suurin ensimmäisen vuosineljänneksen kokonaismäärä 2000-luvulla.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjät ovat tehneet koko alkuvuoden erittäin aktiivisesti myyntityötä eri puolilla Suomea.

Yrittäjien yöpymisvuorokaudet ovat lisääntyneet alkuvuoden aikana peräti 15 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tiedot ilmenevät Restelin pk-majoitusbarometrista.

- Yrittäjien myyntiponnistelut ovat jatkaneet kasvuaan maaliskuussakin. Tammi-helmikuussa kasvu oli 13 prosenttia, vahvistaa Restelin myyntiryhmän päällikkö Janne Ojalehto.

Ojalehdon mukaan yrittäjien toimeliaisuus viittaa siihen, että usko talouteen on vahvistunut. Näin siitäkin huolimatta, että torstaina julkaistiin erittäin murheellinen konkurssitilasto.

Aiemmin vastaavia signaaleja on voinut lukea erilaisista pk-yritysbarometreista.

Sen sijaan kokouspalvelujen käyttö on jäänyt viime vuoden alun tasolle.

- Varjoa kokoustamisen ja edustamisen ylle heittää edustuskulukäytännön verotuksen muuttuminen sekä alkoholi- ja tupakkaveron korotukset, Ojalehto kertoo.

Restelillä on Suomessa 49 hotellia, joista yrittäjien yöpymistilastot kerätään. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lähes kaksi viidesosaa yrityksistä tuntee huonosti nuorisotakuun tarjoamat mahdollisuudet palkata nuoria.

Heikossa taloustilanteessa Sanssi-kortin hyödyntäminen voi lykkääntyä yli vuoden päähän.

Vain kuudesosa yrityksistä tuntee nuorisotakuun hyvin tai erinomaisesti, ilmenee Helsingin seudun kauppakamarin tekemästä kyselystä. Isot yritykset löytävät pieniä yrityksiä paremmin tarjolla olevat työllistämiskannusteet.

Työ- ja elinkeinohallinto myönsi viime vuonna noin 40 000 Sanssi-korttia, jolla tuetaan nuoren rekrytoineen työnantajan palkkakustannuksia. Näistä vain noin 10 000 johti nuorten työllistymiseen.

- Sanssi-kortti toimii tässä taloussuhdanteessa tehottomasti. Merkittävä osa yrityksistä on viime aikoina läpikäynyt yt-neuvotteluja, yritysjärjestelyjä tai lomautuksia. Näissä yrityksissä uusien työntekijöiden palkkaaminen Sanssi-kortin avulla lykkääntyy usein yli vuoden päähän, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Markku Lahtinen.

Selvitykseen vastasi 360 Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksen päättäjää ja HR-asiantuntijaa.

Kauppakamarin mukaan uusia työpaikkoja voidaan synnyttää tuomalla nuorisotakuu entistä lähemmäksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joustavoittamalla byrokratiaa entisestään sekä laventamalla nuorten palkkatuen käytön mahdollisuuksia.

- Uusien työmahdollisuuksien synnyttäminen nuorille ja vastavalmistuneille ei onnistu ilman pienten ja keskisuurten yritysten vahvaa osallistumista, Lahtinen sanoo.        

Palkkakustannusten lisäksi yritykset kokevat usein esteeksi uuden työntekijän perehdyttämistä aiheutuvat järjestelyt.

- Yksi mahdollinen nuorten rekrytointia edistävä olisi työnantajille suunnattu tuki, jolla helpotetaan nuorisotakuun piirin kuuluvien työntekijöiden perehdyttämistä ja opastamista työsuhteen alussa esimerkiksi työnohjaajakustannusten tukemisen osalta, Lahtinen sanoo.

Valtion nuorisotakuu käynnistyi 2012 ja sen toteutukseen on vuosittain varattu 60 miljoonaa euroa. Siinä jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Perjantaina neljältä pidettävä Tolkkua holhoukseen! -mielenosoitus kerää eduskuntatalon portaille satoja ravintolakävijöitä, kertovat järjestäjät.

Tapahtuman järjestävät joukko ravintola- ja palvelutyöntekijöitä sekä yrittäjiä ja esiintyviä taiteilijoita, Ajatuspaja Libera, Muusikkojen liitto ja Tolkku käteen -Facebook-yhteisö.

Sosiaalisessa mediassa levinneen kutsun ovat allekirjoittaneet Happy Hour Restaurantsin henkilökunta. 

- Pelkäämme, että ravintoloiden jatkoaikojen kieltäminen, veronkorotukset sekä tolkuton holhouspolitiikka vievät loputkin ravintola-, musiikki- ja viihdealan työpaikoista. Jatkoaikojen vieminen (kaikki ravintolat suljettaisiin klo 02) merkitsisi loppua kaikille Suomen yöklubeille, kutsussa todetaan.

Happy Hour Restaurantsin toimitusjohtaja Tarja Palomäki onkin yksi mielenosoituksen järjestäjistä. Hänen mukaansa on tärkeää kertoa kaikille suomalaisille suunniteltujen päätösten vaikutuksista.

- Tässä on todella päähänpotkittu olo. Ahdistaa. Alan arvostus on ihan nollissa. Kaikki kilpailijatkin ovat nyt liittyneet yhteen ja olemme saaneet tarpeeksemme, Palomäki kuvaa tuntemuksia.

- Ehkä alkoholi tekee tästä alasta niin paheellisen, hän jatkaa.

Rymy Eetua, Storyvillea ja Le Bonkia pyörittävä Happy Hour Restaurant kärsii muiden mukana veronkorotuksista.

- Viikkokävijät ovat vähentyneet huimasti. Emme elä pelkällä perjantai-lauantai-myynnillä.

Mielenosoitus on eduskuntatalon edessä klo 16-16.30. Tapahtumassa puhuu muun muassa ravintoloitsija Antti Raunio Night People Group Oy:stä sekä muusikko-näyttelijä Reino Nordin. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suurin osa osakeyhtiöistä päättää tilikautensa vuodenvaihteessa.

Samalla se tarkoittaa, että huhtikuu on yrityksille tärkeä kuukausi. Osakeyhtiöiden on nimittäin annettava veroilmoitus neljän kuukauden kukuessa tilikauden päättymisestä.

Liikkeen- ja ammatinharjoittajilla esitäytetty veroilmoitus sekä elinkeinotoiminnan veroilmoitus piti palauttaa 2. huhtikuuta tai lomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä 7. toukokuuta tai 15. toukokuuta.

Henkilöasiakkaat saavat myös huhtikuun aikana esitäytetyn veroilmoituksen. Verohallinto muistuttaa, että veroilmoitus täytyy tarkistaa. Samalla veroilmoituksen tietojen korjaaminen ja täydentäminen onnistuvat helpoiten verkossa.

Veroilmoituksen tietoja voi täydentää osoitteessa vero.fi/veroilmoitus 3. huhtikuuta alkaen.

Esitäytetty veroilmoitus lähetetään yli viidelle miljoonalle veronmaksajalle. Sitä korjaa vuosittain noin 1,4 miljoonaa asiakasta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yrityksen hallituksen jäsen voi menettää itsestään riippumatta omat luottotietonsa.

Näin kirjoittaa Hallituspartnerit Helsingin hallituksen puheenjohtaja Mikko Eskola Yrittäjän ytimessä -blogissa. 

Eskola toteaa, että luottotietojen menettäminen voi vaikeuttaa muun muassa henkilökohtaisen lainan tai luottokorttien saamista.

- Luottotiedot voi menettää istumalla yrityksen hallituksessa yrityksen mennessä konkurssiin, vaikka mitään laitonta tai väärää ei tapahtuisikaan. Luottotiedot voi valitettavasti menettää myös yrityksen saadessa maksuhäiriömerkinnän.

Eskolan mukaan pääomasijoittajien edustajat istuvat lukuisissa hallituksissa. Pääomarahastoyhdistys on kuitenkin sopinut luottotietoja ylläpitävän yhtiön kanssa luottoluokituksen suojaamisesta. Näin on tehnyt myös FIBAN (Finnish Business Angels Network).

Valtava määrä hallituksen jäseniä jää kuitenkin vaille suojaa.  

- Olisiko tässä lainsäätäjillä petraamisen paikka? Paljon on puhuttu startupeista ja niiden merkityksestä Suomen tulevaisuudelle. Tällä hetkellä en ainakaan itse uskalla startupin hallitukseen mennä, jollen saa luottoluokitustani suojattua.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ravistajat-sarjan finalisti MultiTouch on saanut 3,5 miljoonan euron pääomasijoituksen.

Yhtiö kertoo, että rahoituskierroksella mukaan liittyi uutena sijoittajana Ilmarinen. Lisäksi yhtiön aiemmat sijoittajat Teollisuussijoitus, Veritas ja Finnvera osallistuivat kierrokseen. Uusi sijoitus käytetään pääasiassa myyntiin ja markkinointiin.

Samassa yhteydessä MultiTouchin hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Paul Greenfield. Englantilainen Greenfield on mukana useiden kansainvälisten kasvavien korkean teknologian yritysten hallituksissa.

MultiTouch valmistaa vuorovaikutteisia MultiTaction-näyttöjä, jotka perustuvat sen itse kehittämiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Näyttöjä on myyty jo lähes 50 maahan eri puolilla maailmaa.

MultiTouchin viime vuoden liikevaihto oli 8,1 miljoonaa euroa. Se on yksi Suomen nopeimmin kasvavia yhtiöitä. Deloitten vuosittaisella EMEA-alueen Technology Fast 500 -kasvulistalla MultiTouch nousi äskettäin nopeimmin kasvavaksi tietokoneet ja oheislaitteet -sektorin yhtiöksi.

MultiTouchin tuotteita käytetään yritysten auloissa ja muualla julkisissa tiloissa, markkinointiin esimerkiksi messuilla, kaupoissa, opetukseen ja tutkimukseen, museoissa ja yhä laajenevassa kirjossa muita käyttökohteita.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Franchising-Yhdistys palkitsi R-kioskin vuoden 2014 franchisingketjuna.

R-kioski on kasvattanut ennätyksellisesti yrittäjämääräänsä: viime vuonna ketjussa aloitti 81 uutta R-kioski-kauppiasta ja tänä vuonna uransa ketjun franchisingyrittäjinä käynnistää suunnitelmien mukaan yli 350 kauppiasta. Kakkossijan vei Suomen Talousverkko ja kolmannen palkinnon sai Suomen Laatutakuu Palvelut. Palkinnot julkistettiin ja jaettiin myöhään perjantai-iltana. Helsingin Paasitornissa järjestetyssä Franny Gaalassa.

Kiitosta valintaraadilta ketju sai panostuksestaan R-kioskien toimintaedellytysten parantamiseen sekä viime vuonna uudistamastaan kauppiastoimintamallista, jonka ansiosta uudet kauppiasvetoiset R-kioskit ovat menestyneet selvästi ketjun muuta kehitystä vauhdikkaammin. Kauppiaat ovat kiittäneet muun muassa uuden mallin selkeyttä ja matalaa kynnystä aloittaa franchisingyrittäjänä.

R-kioski-ketju voitti arvostetun Vuoden franchisingketju -palkinnon jo kolmannen kerran ja sai siten kiertopalkinnon omakseen toisena suomalaisena franchisingketjuna kautta aikojen. Aiemmin R-kioski on palkittu vuoden franchisingketjuna vuosina 1998 ja 2010. Kiinteistömaailma sai kolmannen kiinnityksensä viime vuonna.

Helsinkiläisen, Suomen Talousverkko -franchisingketjuun kuuluvan tilitoimisto iCount Partnersin yrittäjät Suvi Rantala ja Sami Svärd valittiin puolestaan vuoden 2014 franchisingyrittäjiksi.

Liiketoimintaansa määrätietoisesti kehittäneet Rantala ja Svärd kasvattivat liikevaihtoaan viime vuonna 75 prosenttia. Jaetulle kakkossijalle ylsivät Laihian Kotipizza-yrittäjät Jarmo ja Reija Valtari sekä Pirkanmaan, Satakunnan ja Pohjanmaan Opteam-yrittäjät Melina ja Jarkko Niemi.

Koko franchisingala on talouden ja työllisyyden merkittävä toimija ja vauhdittaja Suomessa: se tarjoaa tänä vuonna tuoreimman kasvuselvitystutkimuksen mukaan taloussuhdanteista riippumatta oman yrityksen 1 000 uudelle yrittäjälle ja uuden työpaikan 3 200 uudelle työntekijälle.

Kaikkiaan franchisingsektori työllistää yli 100 000 työntekijää ja franchisingketjujen yhteenlaskettu liikevaihto on yli 4,4 miljardia euroa.

- Siinä missä muussa yrittäjätoiminnassa ensimmäiset vuodet ovat ratkaisevia yrityksen menestyksen kannalta, franchising tarjoaa liiketoimintamallina suhdanteista riippumattoman ja taloudellisen, ympäristön muutoksiin notkeasti sopeutuvan yrittäjyyden muodon. Suomessa toimivien franchisingketjujen toimialoilla on kysyntää matalasuhdanteessakin, kertoo Suomen Franchising-Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Juha Vastamäki.

Ketjujen myöntämät Franny-palkinnot 18 yrittäjälle:

Akson: Raila Arppe ja Markus Majaniemi, Tampereen Seudun Kotiapu Oy, Tampere

Alina Hoivatiimi: Terttu Blomberg, Gerttu Oy ja Kuopion Hellähoito Oy, Kuopio

Arnolds: Raija Sunell, Sundorelli Oy, Arnolds Trio, Lahti

Cardgroup Ab: Teemu Moilanen, Tmi Temsystem, Espoo

Gymi: Anne Lemmelä, Spin Vantaa, Vantaa

Kiinteistömaailma: Päivi ja Hannu Salo, Espoon Kodit Oy, Espoo

Kotipizza: Jarmo ja Reija Valtari, Tmi Jarmo Valtari, Laihia

Kotirinki: Susanna Pursiainen, Kotirinki Lohja (Clean Fresh Home Oy), Lohja

Laatutakuu: Paula Lepistö, Tmi Paula Lepistö, Seinäjoki

McDonald's Oy: Timo Myllymäki, McDonald's Tampere

MiniMarket Express Oy: Sointu Railo, Seepra Express, Kotka

Opteam: Melina ja Jarkko Niemi, Opteam Pirkanmaa, Satakunta ja Pohjanmaa

R-kioski: Eeva Huhtimo, Huhtimo Tmi, Järvelä

Specsavers: Suvi Siikarla ja Nina Vilén, Specsavers Turtola, Tampere

Sp-Koti Oy: Mervi Lehtimäki, Kiinteistönvälitys Mervi Honkanen Oy, Imatra

Subway: Sami Salminen, Bayner Oy, Järvenpää

Suomen Talousverkko: Suvi Rantala ja Sami Svärd, iCount Partners Oy, Helsinki

VMP Group: Jukka Korhonen, HR-Palvelut Oy, Hyvinkää, Riihimäki, Järvenpää

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Venäjä haluaa jäänmurtajia ja tarvitsee offshore-teknologiaa.

Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriön tavoitteena on lisätä siviilialusten rakentamista viisinkertaisesti.

Lisäyksen taustalla on Venäjän halu kasvattaa osuuttaan globaalissa laivanrakennuksessa. Lisäksi meriteollisuusmarkkinat ovat kasvaneet Venäjän arktisen alueen toiminnan kasvun myötä. Arktisen alueen merireiteille tarvitaan jäänmurtajia ja offshore-teknologian kysyntä kasvaa, kun öljynporauslauttoja tulee alueelle.

- Suomalaisilla on erityistä osaamista arktisesta tekniikasta. Meillä on myös yrityksiä, jotka tarjoavat moduulirakenteita ja hyttejä arktisen alueen öljynporauslautoille asumiseen tai työskentelyyn ääriolosuhteisissa, Finpron meri- ja offshoreteollisuuden johtava konsultti Ulla Lainio Pietarin vientikeskuksesta kertoo.

- Olemme käyneet läpi telakat, niin yksityiset kuin valtion omistamat, joilla rakennetaan uusia aluksia tai korjataan vanhoja. Valitsimme 23 telakkaa, joilla on tarve suomalaisyrityksien tuotteille ja palveluille, Lainio kertoo.

Lokakuussa Pietarissa järjestetään ensi kertaa Offshore Marintec -messut, johon kaikenkokoiset suomalaisyritykset voivat osallistua ja käydä tutustumassa alan kysyntään Venäjällä.

- Venäjällä voi olla vaikea tietää, kuka on ostojen suhteen päättävässä asemassa telakalla. Siksi oikean kontaktin löytäminen on tärkeää kauppojen läpiviemiseksi. Tärkeintä on tietää, mille telakalle kymmenistä kannattaa tarjota osaamistaan, ja miten edetä tarjouksen kanssa. Edistämme yrityksiä yhdistämällä ne sopivimmille kohdetelakoille ja myyntikanavakumppaneille, Lainio kertoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lomasaikun pelisäännöt on luotavat nyt.

Viime vuonna voimaan tulleen lakimuutoksen myötä vuosiloman aikana sairastunut työntekijä voi siirtää lomaansa sairauspäiviltä eteenpäin. Kesälomakausi käynnistyy toukokuussa, joten nyt on korkea aika luoda käytännöt siihen, miten toimitaan, mikäli sairastapauksia loman aikana sattuu, ohjeistaa Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen.

- Yhteisissä ohjeissa olisi hyvä huomioida ainakin seuraavat seikat: Kuinka vuosilomalla sairastumisesta ilmoitetaan, kuinka loman siirtämistä pyydetään, minkälaista selvitystä työntekijältä edellytetään sekä kenelle työnantajan edustajalle ilmoitukset ja selvitykset toimitetaan, Rytkönen luettelee.

Atte Rytkösen mukaan loman siirtämisen edellytyksenä on työntekijän nimenomainen pyyntö loman siirtämisestä ja siirtoa on pyydettävä ilman aiheetonta viivytystä.

- Esimerkiksi loman jälkeen esitetty pyyntö voidaan katsoa viivästyneeksi, hän painottaa.

Työntekijän on esitettävä myös luotettava selvitys työkyvyttömyyden perusteista. Työkyvyttömyyden toteamiseen ja lääkärintodistuksiin liittyvät säännöt ovat lähtökohtaisesti samat niin vuosiloman kuin työssäolonkin aikana.

- Vuosiloman aikaisen työkyvyttömyyden suhteen saattaa olla kuitenkin perusteltua noudattaa poikkeavaa käytäntöä. Työnantaja voi esimerkiksi luoda säännöt siitä, että vuosiloman aikaisissa sairastapauksissa työntekijä on velvollinen toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien, Rytkönen ehdottaa.

Työkyvyttömyyden perusteella siirretty vuosiloma ei automaattisesti pidennä työntekijän jo alkanutta lomaa ja työnantajalla on vuosilomalain mukainen oikeus määrätä, milloin työkyvyttömyyden takia siirretty loma pidetään.

- Pääsääntö on, että siirretty kesäloma on lähtökohtaisesti annettava toukokuun alusta syyskuun loppuun kestävällä lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua eli 31. maaliskuuta mennessä, lainopillinen asiamies ohjeistaa.

Yrittäjä, katso tarkat ohjeet asiaan täältä!

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Rakennusliike Lehto Oy rakentaa Suomen toisen Ideaparkin Ouluun.

Rakennusliike Lehto Oy on allekirjoittanut urakkasopimuksen Suomen toisen Ideaparkin rakentamisesta Oulun Ritaharjuun.

Rakennuskohde on laajuudeltaan 24 370 m2 ja se valmistuu joulumyyntiin 2014.

Nykyinen huonekalukaupan keskus saneerataan kauppakeskukseksi. Uutta tilaa rakennetaan 7 280 m2. Uusia liikkeitä kauppakeskukseen tulee lähes viisikymmentä. Saman katon alle sijoittuu mm. tunnettuja muoti- ja vaatemerkkejä, urheilu- ja vapaa-ajanliikkeitä, ravintoloita ja kahviloita.

- Koko organisaatio on virittäytynyt innolla ottamaan haasteen vastaan, kun kauppakeskuksen avajaisia vietetään jo lokakuun lopussa tänä vuonna. Rakennuslupa saatiin muutama päivä sitten, toteaa Rakennusliike Lehdon toimitusjohtaja Hannu Lehto.

Ensimmäinen Ideapark sijaitsee Lempäälässä, Pirkanmaalla.

Lakipalveluja tarjoavan Fondian omistaja ja Boardman-verkoston hallituksen jäsen Timo Lappi aikoo mullistaa seuraavaksi työterveyshuollon.

Lappi on perustanut Heltti-nimisen yrityksen yhdessä vaimonsa Tanja Lapin ja työterveyslääkäri Seppo Kettusen kanssa. Heltin idea on aivan päinvastainen perinteiseen työterveyshuoltoon verrattuna. Lapin mukaan Heltissä painopiste on muuttaa työterveyden painopistettä sairaudenhoidosta ennakoivaan hoitoon eli terveyden edistämiseen. Lisäksi yritys ottaa kiinteän kuukausiveloituksen käyttöön.

Idea ei ole aivan uusi, sillä ennakoiva terveyden edistäminen on ollut painopisteenä myös Aino Health Management -yrityksellä.

- Me keskitymme ajatustyöläisiin, joilla sairauspoissaolot eivät niinkään ole ongelma. Heidän terveytensä riskit liittyvät elämäntapoihin, jaksamiseen ja työn psykososiaaliseen kuormittavuuteen. Sairastavuuden laskuun vaikuttavat muun muassa liikunta, oikeanlainen syöminen ja lepääminen sekä hyvä johtaminen, Lappi sanoo.

Hänen mukaansa uudenlaiselle palvelulle on kysyntää, sillä yritykset ovat turhautuneita nykyisiin palveluihin.

- Haluamme kohdistaa työterveyden toimenpiteitä oikea-aikaisesti, oikeille henkilöille ja tehdä hoidon kannalta oikeita ratkaisuja. Ne, joilla on rasitteita, pääsevät vaikuttamaan terveyteensä jo siinä vaiheessa, kun he ovat vielä terveitä, Lappi korostaa.

Heltillä on käytössään myös chatti-palvelu sekä puhelinlinja, jolloin asiakkaan ei tarvitse lähteä välttämättä lääkärin vastaanotolle.

Lappi aikoo edelleen työskennellä Fondiassakin, joka on muuttanut vanhoillisena pidettyä toimialaa. Yhtiö on ottanut käyttöön muun muassa sähköisiä palveluja kiinteään kuukausihintaan.

Kaikki kilpailijat eivät ole katsoneet uudistuksia hyvällä ja samaa kritiikkiä Lappi odottaa saavansa työterveyshuollon kilpailijoilta.

- Palvelumme herättää varmasti tunteita. Teemme kuitenkin yhteistyötä aika pienten yritysten kanssa, joten koen, että olemme tervetulleita markkinoille. Meitä kyllä seurataan.

Heltillä on nyt yksi toimipiste Helsingissä, mutta suunnitelmissa on laajentua muuallekin pääkaupunkiseudulle ja sen jälkeen suurimpiin kaupunkeihin.

- Tämä on skaalattavissa myös ulkomaille, Lappi sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

SKS Toijala Worksissä mietitään nyt, miten reagoida työntekijöiden jättivoittoon.

Eurojackpotin historian suurin voittopotti, 57,3 miljoonaa euroa, meni kymmenelle hengelle Toijalaan. Kaikki voittajat työskentelevät kone- ja laiterakentamisen alan yrityksessä SKS Toijala Worksissä Akaassa. SKS Group on vuonna 1924 perustettu suomalainen perheyritys.

Yhtiön toimitusjohtaja Pasi Kannisto kertoo Helsingin Sanomille, että suuri osa porukasta tuli töihin normaalisti.

- Suuri osa on nytkin jo töissä, siellä lanka palaa ja kokoonpanohommia tehdään, toimitusjohtaja naurahtaa.

Kanniston mukaan muutama jäi kuitenkin pois. Syynä saattoi olla pekkaspäivä.

- He varmaan arvelivat että maanantai on vähän epätavallinen päivä.

Kannisto pohtii myös sitä, miten tapaus vaikutta työyhteisöön.

- Olen hämmentynyt. Kysymys on nyt siitä, miten työyhteisö tähän suhtautuu ja reagoi. Voi olla, että vähän aiheuttaa kateutta, se on päivänselvää, Kannisto sanoo

Osaa firmasta koskee nyt vastikään alkaneet yt-neuvottelut, mutta voittajien osasto ei kuulu siihen.

- Yt:t koskevat koko firmaa, mutta suoranaisesti tätä osastoa ei, heillä on ollut hyvin töitä, Kannisto toteaa.

Kanniston mielestä olisi erittäin huono juttu, jos voittajat jättäisivät työpaikan.

- On siinä huippuammattilaisiakin. Kun tilanne rauhoittuu, keskustelemme yhdessä tulevaisuudesta.

Kannisto on pohtinut asiaa koko viikonlopun ja tietää nyt vertauksen.

- Meillä on nyt suhteellisesti enemmän miljonäärejä kuin Nokiassa koskaan.

Se tarkoittaa kymmentä 230 työntekijästä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Hans Välimäen uudessa ravintolassa syödään hevosenkenkäpöydässä.

Keittiömestari Hans Välimäki avaa Helsingin Rikhardinkadulle kaksi uutta ravintolaa, jotka ovat nimeltään Välimäki ja Rikhards.

- Voitaneen jo todeta, että tiedot kuolemastani ovat olleet ennenaikaisia: pieni tauko on tehnyt todella hyvää ja nyt pääni pursuaa ajatuksia. Välimäen ideana on tarjota vain parasta parhaimmista saatavilla olevista raaka-aineista. Ainoana rajana on oma mielikuvitus. Aika näyttää, mitä saavutamme, hehkuttaa Hans Välimäki.

Välimäki on huippuluokan fine dining -ravintola, jollaista Suomessa ei ole koskaan nähty: ravintolassa on vain kahdeksan asiakaspaikkaa hevosenkengän muotoisen pöydän ympärillä.

Rikhards on kunnon gastropub, jollainen on Välimäen mukaan toistaiseksi puuttunut Helsingistä.

- Rikhardsissa ruoka on pääosassa. Haluan, että ravintolaan voi tulla rennosti suoraan duunista - kuten samassa tilassa aikanaan sijainneeseen Richard's Pubiinkin, toivoo Hans Välimäki.

Molemmat ravintolat sijaitsevat erillisissä tiloissa vanhan Chez Dominiquen paikalla. Ravintolat avautuvat huhtikuun lopussa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Työvoimapula vaivaa apteekeissa ympäri maata.

Farmaseuteille, farmasian opiskelijoille ja apteekkialalle aikoville on tänä kesänä tarjolla runsaasti kesätyöpaikkoja. Erityisen haluttuja kesätyöntekijöitä ovat farmasian opiskelijat, jotka ovat ehtineet opinnoissaan niin pitkälle, että heillä on farmaseutin oikeudet.

- Tilastojemme mukaan viime vuoden aikana lähes 200 apteekissa oli farmaseutin paikka avoimena. Ilahduttavaa on, että työpaikkoja näyttää olevan tarjolla kattavasti eri puolilla maata, sanoo koulutus- ja työvoima-asioista Apteekkariliitossa vastaava asiantuntijaproviisori Saija Leikola.

Leikolan mukaan hakijamäärät farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmiin olivat viime vuonna ennätysmäiset.

- Hyvä työllisyystilanne on varmasti osasyy tähän. Opiskelupaikkaa pohtivien kannattaa muistaa farmasia ja apteekkityö yhtenä erinomaisena vaihtoehtona.

Farmaseuttien hyvä työllisyystilanne apteekeissa näkyy myös työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrissä, jonka mukaan hakijoista on paljon pulaa Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa. Hakijapulasta kärsii myös Lappi, Kainuu, Kaakkois-Suomi, Satakunta, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kokoomuksen puheenjohtajan ja pääministeri Jyrki Kataisen seuraajan spekulointi on täydessä vauhdissa. Ehdokkaita jatkajaksi ei ole vielä ilmoittautunut, mutta suosikkeja tehtävään on monia.

Eniten on aprikoitu Alexander Stubbin, Jan Vapaavuoren, Henna Virkkusen, Petteri Orpon ja Paula Risikon mahdollisia suunnitelmia Kataisen jäljiltä aukenevan pestin suhteen. Yrittäjäsanomat tarkisti viisikon kytkökset yrittäjyyteen. Ehdokkaista kukaan ei ole tai ole ollut suoraan yrittäjä.

Läheisimmät suhteet yrittäjyyteen lienevät Henna Virkkusella ja Paula Risikolla. Virkkusen vanhemmat ovat toimineet ravintola-alan yrittäjinä Alavudella. Myös Risikon vanhemmat ovat olleet yrittäjiä - äiti kampaajana ja isä autoilijana.

Ministerin salkut ovat tuoneet yrittäjyysyhteistyötä myös Henna Virkkuselle kunta-asioissa ja Paula Risikolle sote-kuvioissa.

Elinkeinoministerinä toimiva Jan Vapaavuori on työssään luonnollisesti vahvasti kosketuksissa yrittäjyyteen. Vapaavuori työskenteli myös vuosina 2001-2003 Track & Field Finland Oy:n toimitusjohtajana. Track & Field Finland Oy on Suomen Urheiluliiton kokonaan omistama yleisurheiluun erikoistunut urheilumarkkinointiyhtiö.

Alexander Stubbin CV ei anna viitteitä läheisistä yrittäjyysyhteyksistä. Stubb on ollut kuitenkin paljon tekemisissä yrittäjyyden kanssa Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin pestinsä kautta. Stubb onkin julkisuudessa profiloitunut startup-yrittäjyyden puolestapuhujana.

Petteri Orpo puolestaan on toiminut Turun aikuiskoulutuskeskuksen yrityspalveluiden johtajana, ja ollut sitä kautta kosketuksissa yrittäjien koulutustarpeisiin.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kello tikittää rakennusalalla.

Pienistä ja keskisuurista rakennusalan yrityksistä yli 60 prosenttia on yhä valmistautumattomia harmaan talouden torjuntaan tarkoitettuun uuteen rakennusalan ilmoitusmenettelyyn.

Samoin vasta 15 prosentilla työmaiden ilmoitusvelvollisista päätoteuttajista on käytössä tulevan lainsäädännön edellyttämät tietosisällöt työmaalla työskentelevistä henkilöistä.

- Vaikka 80 prosenttia pienistä ja keskisuurista rakennusalan yrityksistä on havaintojemme mukaan tietoisia tulevasta lainmuutoksesta, niin suurimmaksi huolenaiheeksi nousee, ehtivätkö yritykset toteuttaa lainmuutoksen edellyttävät toimenpiteet. Aikaa on enää vain vajaat kolme kuukautta, ylitarkastaja Pekka Muinonen muistuttaa.

Verohallinnon verotarkastajat tekivät maaliskuussa valtakunnallisen valvontaiskun rakennustyömaille. Iskussa tarkastettiin 129 työmaata. Työmaiden toteuttajat olivat pääsääntöisesti pieniä ja keskisuuria rakennusalan yrityksiä.

Kaiken ilmoittamismenettelyihin liittyvän tulee olla kunnossa viimeistään kun laki urakka- ja työntekijätietojen ilmoittamisvelvollisuudesta tulee voimaan 1.7.2014. Ensimmäiset ilmoitukset tulee antaa 5.9.2014.

Tietoa tulevista muutoksista on saatavilla vero.fi-sivustolta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

XP-käyttöjärjestelmätuki loppuu tänään. 300 000 koneen tietoturva vaarassa pk-yrityksissä. Tarkista kuulutko joukkoon!

- Kun tuki XP-käyttöjärjestelmälle loppuu tänään 8. huhtikuuta, myös säännölliset tietoturvapäivitykset päättyvät. Yrittäjille tämä on suuri riski: Jos virus pääsee koneeseen, salasanalliset palvelut - verkkopankki mukaan lukien - eivät enää ole turvallisia käyttää, asiakastietojen turvallisuus vaarantuu ja pahimmassa tapauksessa tärkeät tiedostotkin voivat tuhoutua, johtaja Ville Rautio Appelsiinista, Elisan it-liiketoimintaan keskittyneestä tytäryhtiöstä, kertoo.

Myös oheislaitteiden yhteensopivuus saattaa alkaa takkuilla. Samoin voi käydä myös uusille ohjelmille ja sovelluksille; esimerkiksi kirjanpito-ohjelman uusi versio ei välttämättä avaudu XP-koneessa.

Ongelma koskee noin 300 000 konetta pk-yrityksissä.

- XP-käyttöjärjestelmä on ollut käytössä peräti 13 vuotta, joten se on poikkeuksellisen laajalle levinnyt, Rautio kertoo.

Elisa on julkaissut oman infosivustonsa elisa.fi/xp, jossa voi myös testata, onko oma kone vaarassa.

- Sivustolla voi kirjaimellisesti yhdellä napin painalluksella selvittää, käyttääkö oma kone XP:tä. Lisäksi sieltä löytyy selkeitä toimintaohjeita XP:stä pois vaihtamiseen. XP:n korvaavat käyttöjärjestelmät Windows 7 ja 8 vaativat toimiakseen varsin tehokkaan koneen, joten kovin vanhaan koneeseen niitä ei kannata asentaa, Rautio kertoo.

XP:n tuki päättyy - mitä tehdä?

1. Tarkista, onko tietokoneesi käyttöjärjestelmä Windows XP. Helpoiten tämä onnistuu menemällä osoitteeseen www.elisa.fi/xp ja klikkaamalla testipainiketta.

2. Jos koneesi käyttää Windows XP:tä ja kone on yli 3-4 vuotta vanha, kannattaa hankkia uusi kone ja sen mukana uusi käyttöjärjestelmä.

3. Ennen uuden koneen hankintaa kannattaa tarkistaa, että kaikki tarvittavat ohjelmat ja lisälaitteet - kuten printteri - toimivat myös uudessa käyttöjärjestelmässä.

Näet kaikki koneesi ohjelmat, kun klikkaat vasemman alakulman "Käynnistä"-napista kohtaa "Kaikki ohjelmat". Lisälaitteiden merkki ja malli lukee yleensä laitteen kyljessä.

Tarkista, toimivatko tärkeimmät ohjelmat ja lisälaitteet myös Windows 8 -käyttöjärjestelmässä. Apua tarkistukseen saat tarvittaessa esimerkiksi Elisan Omaguru-palvelusta (www.omaguru.fi).Tarkista myös, että ohjelmien latauslevykkeet ovat tallessa ja/tai hanki tarvittaessa uudet versiot ohjelmista.

4. Varmuuskopioi kaikki tiedostosi esimerkiksi muistitikuille.

5. Ota uusi kone käyttöön ja siirrä tarvittavat ohjelmat ja tiedostot siihen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Joka kymmenes muotoiluyritys on voimakkaasti kasvuhakuinen.

Muotoilualan yritykset ovat kasvuhakuisempia, kuin pk-yritykset keskimäärin, selviää Teollisuustaiteen Liitto Ornamon toimialatutkimuksessa.

Joka kymmenes muotoilualan yrityksistä ilmoitti kyselyssä olevan voimakkaasti kasvuhakuinen. Pk-yrityksistä vain seitsemän prosenttia ilmoittaa vastaavaa. Muotoilualan yrityksistä mahdollisuuksien mukaan kasvavia on 57 prosenttia, kun vastaavasti pk-yrityksistä mahdollisuuksien mukaan kasvavia on vain 38 prosenttia.

? Kasvu on aina yhteydessä innovatiivisuuteen. Tutkimusten mukaan Suomessa on kehittyneiden kansantalouksien joukossa keskiarvoa vähemmän innovatiivista yritystoimintaa. Innovatiivisuus onkin yksi muotoilualan yritysten vahvuuksista, joka näkyy kasvutilastoissa, iloitsee Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen.

Tutkimuksen mukaan pääasiallisia kasvukeinoja ovat toiminnan laajentaminen uusille markkina-alueille sekä tuotevalikoiman laajentaminen. Monet luottavat myös markkinoinnin ja myynnin edistämiseen.

Suomalaisten muotoilualan yritysten liikevaihto on Tilastokeskuksen viimeisimmän tilaston mukaan 3,37 miljardia euroa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kotimaisesta omenasta ollaan valmiita maksamaan melkein kolme euroa kilolta.

Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan kotimaisesta omenasta ollaan valmiita maksamaan keskimäärin 2,36 euroa kilolta, kotimaista omenaa paljon syövät maksaisivat jopa yli puoli euroa enemmän.

- Ihmiset kaipaavat ostohetkellä tietoa lajikkeesta. Mieluinen lajike nosti maksuhalukkuutta jopa euron kilolta. Lajikkeita kannattaa myös maistattaa, tutkimuksen tehnyt ETM Laila Seppä vinkkaa.

Omenanviljely on eräs voimakkaimmin kasvavista puutarhatuotannon aloista Suomessa.

Ilmastonmuutoksen myötä sen merkitys lisääntyy edelleen. Ilmastonmuutoksen myötä tuotantoon otettavat lajikkeet on valittava huolella. Niiden on sopeuduttava sekä tämän hetken että seuraavan 30 vuoden odotettavissa olevaan ilmastoon.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi