Puukerrostalojen markkinaosuus kasvoi vuonna 2013.

Alustavien rakennuslupatietojen mukaan puu pärjäsi vuonna 2013 muita materiaaleja paremmin kerros-, toimisto- ja kokoontumisrakennusten runkomateriaalina. Puukerrostalojen kehittämiseen on panostettu reippaasti viime vuosina. Panostukset alkavat näkyä.

- Puurunkoisille kerrostaloille myönnettyjen rakennuslupien määrä vuonna 2013 kasvoi edellisvuodesta puolitoistakertaiseksi samalla, kun kerrostaloluvat kaikkiaan vähenivät lähes 20 prosenttia, johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala Forecon Oy:stä kertoo.

Viime vuonna rakennuslupa myönnettiin lähes 750 puukerrostaloasunnolle, kun edellisvuosien taso on ollut 400 - 500 kappaletta. Puun markkinaosuus nousi 2,5 prosentin tasolta reiluun 4,5 prosenttiin vuonna 2013.

- Puutuotteilla on korjausrakentamisessa suurempi rooli kuin uudisrakentamisessa ja puualan tuleekin panostaa roolin edelleen kehittämiseen, Pajakkala toivoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Catchbox lähti maailmanvalloitukseen ilman enkelirahaa.

Vuonna 2012 Catchboxin toimitusjohtaja Timo Kauppila etsi kuumeisesti sijoittajaa langattomia mikrofoneja valmistavalle yritykselleen.

- Sopivaa rahoittajaa ei oikein löytynyt ja pian huomasimmekin, ettemme edes tarvitse sellaista. Konkreettiset myynnit ovat meille tärkeämpiä kuin enkelisijoitukset, Kauppila kertoo.

Catchbox on kuutionmallinen pehmeäreunainen mikrofoni, joka on helppo heittää kulloisellekin puhujalle. Mikrofonin prototyyppiä on käytetty esimerkiksi Ylen vaalitenteissä.

- Meillä on tällä hetkellä asiakkaita ympäri maailmaa. Eniten ehkä Yhdysvalloista, Kauppila arvioi.

Asiakaslistalta löytyykin monta tuttua nimeä, kuten Google, PayPal ja Cern Sveitsissä.

- Pääasiassa teknologiafirmat ja tapahtumajärjestäjät ovat kiinnostuneita tuotteestamme.

CatchBoxin seuraava haaste on hioa tuotanto huippuunsa.

- Tuote sisältää kuitenkin monta eri komponenttia: kangasta, printtiä ja elektroniikkaa. Tuotanto on jo meillä aika hyvin hallussa ja noita osa-alueita valmistetaan eri tehtaissa Suomessa.

Myös maailmanvalloitus siintää mielissä.

- Se on seuraava askel. Olemme saaneet jo paljon kiinnostusta yhtiöiltä ympäri maailmaa. Suunnittelemme myös laajentavamme tuoteportfoliotamme. Olemme kiinnostuneita kehittämään eri tiloissa ja tapahtumissa käytettävää teknologiaa käytännöllisempään suuntaan, Timo Kauppila kertoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kehysriihi antoi kylmää kyytiä tiehankkeille.

Etelä-Savon Koneyrittäjien puheenjohtaja Timo Ruhasen mukaan liikenneväylien huolestuttavan suureksi paisunutta korjausvelkaa ei tunnuta vieläkään otettavan todesta.

- Jokainen näkee itse liikkuessaan, miten huonossa kunnossa tiet ovat. Myös siltojen huono kunto vaikeuttaa liikkumista ja painavan tavaran kuten puun, hakkeen ja turpeen kuljettamista. Siltojen painorajoitukset estävät monesti esimerkiksi metsäkoneiden tai muiden työkoneiden viennin sillan ylitse tai siltojen mataluus estää niiden alituksen, mikä on valitettavan tuttua koneyrittäjille, Etelä-Savon Koneyrittäjien puheenjohtaja Timo Ruhanen harmittelee.

Nyt kun Mikkelissä korjataan valtatie 5:tä, tulee Ruhasen mukaan samalla varmistaa sen siltoihin riittävä alikulkukorkeus.

- Nykyisellään nämä sillat aiheuttavat sen, että jopa asuntokatuja joudutaan käyttämään korkeampia työkoneita siirroissa, Ruhanen toteaa.

Eduskunta linjasi liikennepoliittisessa selonteossa 2012, että tieinvestoinneista siirrettäisiin vuodesta 2016 alkaen 100 miljoonaa teiden kunnossapitoon.

- Kehysriihessä tälle linjaukselle viitattiin kintaalla. Tuntuu, että säästöissä ei ole osattu erottaa toisistaan syömävelan taittamista ja tuottavaa investointia elinkeinoelämämme perusedellytyksiin. Elinkeino- ja yritystoiminnalla aikaansaatavilla tuloilla kuitenkin rahoitamme viime kädessä kaikki hyvinvointipalvelummekin.

Ruhasen mukaan oleellista valtion teiden rahoituksessa on se, että kunnossa- ja ylläpitoon käytetyt rahat hyödyttävät elinkeinoelämää ja helpottavat ihmisten liikkumista.

- Ei tule unohtaa alempiasteista tieverkkoakaan, joka on elintärkeä muun muassa elintarviketuotannolle, metsätaloudelle, puunkorjuulle ja bioenergian tuotannolle. Jatkossa yhä useamman suomalaisen kaukolämpö tuotetaan metsähakkeella, joka lähtee liikkeelle juuri tältä pientieverkolta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Vuoden perheyritykseksi on valittu tiistaina lahtelainen Kemppi Group.

Kemppi Groupin tytäryhtiö Kemppi on tunnettu maailmalla kaarihitsauslaitevalmistajana ja hitsaukseen liittyvien ratkaisujen tarjoajana. Kemppi tunnetaan myös formularadoilla Williams-tallin sponsorina.

Palkintolautakunta painotti valintokriteereissään nimenomaan kansainvälistä menestystä.

- Kemppi on hieno esimerkki teollisesta perheyrityksestä, joka kuuluu alansa ehdottomiin kärkiyrityksiin koko maailmassa. Yhtiön vahva markkina-asema on yhdistelmä pitkäaikaisista panostuksista teknologiaan, myyntiin ja markkinointiin. Suvussa on myös suunniteltu ja toteutettu sukupolvenvaihdoksia pitkäjänteisesti, sanoi palkintolautakunnan puheenjohtaja Pekka Laitinen.

Kemppi Groupin hallituksen puheenjohtaja Antti Kemppi oli luonnollisesti palkinnosta mielissään.

- Otamme palkinnon erittäin kiitollisina vastaan ja olemme ylpeitä päästessämme mukaan Peter Fazer -palkittujen upeiden yritysten joukkoon, Kemppi iloitsi.

Martti Kemppi perusti veljiensä kanssa Veljekset Kemppi -nimisen yrityksen tasan 65 vuotta sitten.

Toisen sukupolven otettua ohjakset käsiinsä Kemppi ryhtyi panostamaan kansainvälistymiseen kunnolla ja perusti yli kymmenen tytäryhtiötä ympäri maailmaa. Kotimarkkinoiksi muodostuivatkin pian Suomen lisäksi Pohjoismaat ja Eurooppa. 1990-luvulla Kemppi toi ensimmäisenä markkinoille digitaaliset hitsauslaitteet ja siitä avautui aivan uudenlainen polku digitaaliseen maailmaan mahdollisuuksiin.

Nykyään Kempissä on mukana myös kolmas sukupolvi.

Kempin liikevaihto oli viime vuonna noin 111 miljoonaa euroa, josta noin 90 prosenttia syntyi kansainvälisiltä markkinoilta.

Vuoden perheyritys valittiin Helsingin Wanhassa Satamassa yhdennentoista kerran.

Aikaisempina vuosina palkinnon ovat saneet Berner Osakeyhtiö, Leinovalu Oy, Ahlstrom Oyj, Tasowheel Oy, Aho Group Oy, Paulig Oy, Kiilto Family Oy, Harvia Oy, Teknos Oy ja Woikoski Oy.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lähimaksaminen lyö itsensä läpi tänä vuonna, uskoo Nordean liiketoimintajohtaja Mikko Haaramo.

Maksutapojen uusin trendi on lähimaksaminen. Siinä lähimaksamista tukeva kortti viedään maksupäätteen eteen, eikä muuta tarvita - rahat veloittuvat korttiin liitetyltä tililtä.

- Lähimaksaminen on erittäin hyvä käteisen korvike, liiketoimintajohtaja Mikko Haaramo huomauttaa.

Lähimaksaminen sopii Haaramon mukaan erityisesti sellaisiin yrityksiin, joissa on nopeat asiakasvirrat, ja joissa tehdään paljon pieniä ostoksia.

- Kioskit, kahvilat, hampurilaisbaarit, Mikko Haaramo luettelee esimerkkejä.

Lähimaksamisen oston yläraja on 25 euroa.

- Turvallisuussyistä myös lähimaksamiseen soveltuva kortti vaatii aika ajoin varmennusta ja tunnusluvun käyttöä. Tämän toiminnallisuuden on määritellyt kukin kortin liikkeellelaskija, Haaramo kertoo.

Jos yritys haluaa tarjota asiakkailleen lähimaksamista maksutapana, on hänellä oltava kyseistä maksutapaa vastaanottava maksupääte.

- Suomessa jo noin puolet maksupäätteistä on jo sellaisia. Jos maksupäätteensä on hankkinut muutaman vuoden sisällä, on hyvin todennäköistä, että laite tukee jo lähimaksamista. Muussa tapauksessa maksupääte on uusittava, mikäli lähimaksuja haluaa ottaa vastaan.

Mikko Haaramon mukaan asiakkaat pitävät kyseisestä maksutavasta kovasti.

- Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta lähimaksamisesta. Se on myös nopeampi maksutapa kuin normaali korttimaksu ja jopa nopeampi kuin käteismaksu.

Haaramon mukaan lähimaksamisen mahdollistavia maksukortteja on Suomessa käytössä jo noin 800 000 kappaletta.

- Nämä kortit ja maksupäätteet yleistyvät koko ajan. Uskon vahvasti, että lähimaksaminen tulee lyömään itsensä läpi tänä vuonna.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Windows XP -käyttöjärjestelmän tekninen tuki päättyy eilen, mutta noin 30 prosenttia pk-yrittäjistä jahkailee vielä.

Microsoftin Ipsos MORIlla maaliskuussa 2014 teettämän tutkimuksen mukaan kaikilla XP-käyttöjärjestelmää edelleen käyttävillä pk-yrityksillä ei vieläkään ole edes suunnitelmia käyttöjärjestelmän vaihtamisesta.

Suomessa tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä, jotka vielä käyttävät XP:tä, 84 prosenttia on tietoisia käyttöjärjestelmän tuen loppumisesta. Silti jopa 27 prosentilla näistä yrityksistä ei ole edes suunnitelmaa käyttöjärjestelmän vaihdosta.

XP-tuen päätyttyä järjestelmää yhä käyttävien yritysten tietoturvariskit kasvavat, kulut nousevat ja yritykset jäävät ilman teknistä tukea.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalaiset yritykset pärjäisivät paljon paremmin kilpailussa ja säilyttäisivät työpaikat, mikäli vanhaan työehtojen sopimusjärjestelmään tehdään radikaaleja muutoksia.

Nämä johtopäätökset käyvät ilmi Suomen Yrittäjien keskiviikkona julkistamasta raportista.

Samalla yrittäjäjärjestö avasi keskustelun työelämän sääntelyn uudistamistarpeesta julkaisemalla Työmarkkinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi -raportin. Työelämäraportti keskittyy erityisesti työehtojen sopimusjärjestelmään ja työehtosopimusten yleissitovuuteen, joka on peräisin yli 40 vuoden takaa.

Keskustelunavaus käy läpi niitä perusteita, joiden vuoksi Suomeen aikoinaan säädettiin työehtosopimusten yleissitovuus ja arvioidaan sitä, onko yleissitovuuden säilyttämiselle vielä perusteita. Tulos on selvä:

- Yleissitovuuden perusteet ovat pitkälti murentuneet. Se on vaikuttanut jopa päinvastaisesti työllisyyteen ja suomalaisen työn kilpailukykyyn, johtaja Rauno Vanhanen tiivistää raportin tuloksen. 

?Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että tietyn alan työmarkkinajärjestöjen tekemää työehtosopimusta on noudatettava myös niissä yrityksissä, jotka eivät kuulu sopimuksen allekirjoittaneeseen työnantajaliittoon eivätkä ne siis ole antaneet liitolle valtakirjaa tehdä itseään velvoittavia sopimuksia.

Raportti päätyy siihen, että kohtuullisten vähimmäistyöehtojen määräytymisjärjestelmä on syytä arvioida uudelleen.

- Sääntelyä on muutettava suuntaan, joka antaa työsuhteen osapuolille mahdollisuuden ottaa käyttöön sellaiset työn tekemisen ehdot, joilla työ saadaan kilpailukykyiseksi, Vanhanen sanoo.

Yksi vaihtoehto on luopua työehtojen yleissitovuusjärjestelmästä ja varmistaa kohtuulliset työehdot ottamalla käyttöön yleinen kaikkia aloja koskeva minimipalkka. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole yleissitovuutta.

Toinen vaihtoehto on se, että luovutaan työehtosopimusten ehdottomasta velvoittavuudesta. Sen sijaan sallittaisiin, että työntekijät ja työnantajat voivat työpaikalla yhdessä sopia työehtosopimusten määräyksistä poikkeamisesta.

- Tämä muistuttaisi Saksassa käytössä olevaa mallia. Suomen Yrittäjät on ehdottanut tätä jo pitkään, Vanhanen sanoo.

- Lopputuloksena olisi parempi työllisyys ja sen myötä vahvempi hyvinvoinnin rahoitus, hän huomauttaa.

Työehtosopimusten yleissitovuus tuli osaksi suomalaista työmarkkinajärjestelmää vuonna 1970, kun suuret ikäluokat olivat tulleet työmarkkinoille.

- Tuolloin oli ylitarjontaa työvoimasta. Siksi luotiin mekanismi, jolla varmistettaisiin kohtuullinen vähimmäispalkka. Työnantajan koettiin olevan työntekijään nähden selkeästi määräävässä asemassa sekä taloudellisesti että osaamisenkin puolesta, Vanhanen kertaa historiaa.  

Työnantajayritykset olivat 40 vuotta sitten henkilöstömäärältään selvästi nykyisiä suurempia.

- Neljässä vuosikymmenessä työsuhteen osapuolten välinen suhde on muuttunut ratkaisevasti. Työnantajayritykset ovat nyt valtaosaltaan pieniä, työntekijöillä ja työnantajilla on samantasoinen koulutus, eivätkä pienet työnantajat ole juuri vauraampia kuin työntekijänsä, Vanhanen sanoo.

Lue SAK:n vastaus täältä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Satojen yritysten hyvinvointiohjelmiin valittu HeiaHeia kiihdyttää kasvuaan 1,5 miljoonan euron rahoituskierroksella.

Kierroksen sijoittajat ovat kotimaisia yrityksiä ja yksityishenkilöitä, kierroksen pääosan järjestelijänä toimii suomalainen Wallstreet Financial Services -finanssipalveluyhtiö.

- HeiaHeia eli H2 Wellbeing Oy on ensimmäinen listaamaton yhtiö, johon sijoitamme uudella kotimaisia startup- ja kasvuyhtiöitä varten kehitetyllä konseptillamme. Rahoitusjärjestely onnistui loistavasti: asiakkaidemme kiinnostus sijoittaa kanssamme HeiaHeiaan ylitti odotuksemme, kertoo Wallstreet-konsernin toimitusjohtaja Pauli Mäenpää.

HeiaHeia on myös saanut Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta, jonka tavoitteena on nopeuttaa lupaavimpien pienten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

HeiaHeia lanseerattiin ilmaisena kuluttajapalveluna, jolla on Suomessa jo yli 250 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Palvelu laajeni kuitenkin nopeasti myös yrityskäyttöön.

- HeiaHeiahan on alkujaan kehitetty omaan käyttöömme. Myös yritystuotteen kehitimme asiakkaiden tarpeisiin: pian ilmaisen version lanseerauksen jälkeen aloimme saada toiveita yrityskäyttäjiltä. HeiaHeialla yritykset voivat helposti organisoida monipuolisia hyvinvointiohjelmia sekä seurata niiden tuloksia; ominaisuuksissa on panostettu myös viestintään sekä vaikkapa valmennusten toteuttamiseen. Yritystuotteessakin oleellista on kuluttajapuolella opittu käytön helppous ja pelillisyys, kertoo HeiaHeian tuotteesta vastaava perustajaosakas Olli Oksanen.

- Yrityksillä on hyvin moninaisia tarpeita, joiden perusteella tuotetta jatkuvasti kehitetään: esimerkiksi Yhdysvalloissa HeiaHeiaa on menestyksekkäästi käytetty painonpudotushaasteisiin, työpäivän aktivointiin ja terveellisen syömisen edistämiseen, hän jatkaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Vuoden toimihenkilöksi valittu Anne Sjögren vaatii helpotuksia pienyrittäjän maksuvelvoitteisiin.

Keittiötarvikkeita kivijalkakaupassaan myyvä kotkalainen Anne Sjögren moittii eritoten sitä, että työntekijälle pitää tänään maksaa korvausta heti ensimmäiseltä sairauslomapäivältä myös loma-aikana.

- Samoin raskaudesta aiheutuvat kulut ja nyt myös hoitovapaalta suoraan jatketun uuden äitiysloman kustannukset kaadetaan sumeilematta työnantajan niskaan.

Kaikki nämä maksuvelvoitteet rasittavat Anne Sjögrenin mukaan raskaasti pienyrittäjän jaksamista ja toimeentuloa. 

- Aivan äskettäin pari yrittäjää kertoi julkisesti joutuneensa ottamaan 10 000 euron lainan maksaakseen työntekijänsä raskaudesta aiheutuvat kulut, mikä ei ole reilua ja oikein, harmittelee Sjögren.

Hän ehdottaa pienyrittäjälle samanlaista yhteiskunnallista lomitusapua, joka maanviljelijöillä on. Yksinyrittäjän sairastuminen jättää asiakkaat yhtä tyhjän päälle kuin maanviljelijän sairastuminen lehmät.

- Eikä tunnu liioin reilulta se, että kun yrittäjän lapsi sairastuu, hän joutuu maksamaan palkan sijaiselle sekä itselleen. Kun työntekijän lapsi sairastuu, tämä saa jäädä hoitamaan lastaan neljäksi päiväksi täydellä palkalla. Nyt on korkea aika hilata yksinyrittäjän sosiaaliturva työntekijän sosiaaliturvan tasolle, Sjögren kiteyttää.

Viime viikonloppu oli Sjögrenille voitokas, sillä hänet valittiin sekä Kotkan vuoden kivijalkayrittäjäksi että Suomen Yrittäjänaisten vuoden aktiiviseksi toimihenkilöksi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki hämmästelee Suomen Yrittäjien puheita yleissitovuuden merkityksen romahtamisesta.

- Yleissitovuus suojelee yhtälailla yritystä kuin palkansaajaa. Se estää yritysten välisen kilpailun vääristymistä, kun yleissitovilla työehtosopimuksilla torjutaan muun muassa palkkojen polkeminen. Työntekijöille yleissitovuus turvaa työsuhteen vähimmäisehdot.

Metsämäki epäileekin, että kommenteillaan yleissitovuuden vahingollisuudesta Suomen kilpailukyvylle yrittäjäjärjestö saattaa ajaa itsensä työelämän kehittämisen ulkopuolelle.

- Työelämän kehittämiselle on kuitenkin vahva tarve. Sen osoittavat muun muassa liittojen ja SAK:n keräämät tiedot, joiden mukaan neuvotteleminen ja sopiminen työpaikoilla ei läheskään aina suju asianmukaisesti. 

Lue alkuperäinen uutinen täältä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kokoomuksen kansanedustajat Arto Satonen ja Anne-Mari Virolainen kannattavat paikallisen sopimisen lisäämistä työmarkkinoilla.

Edustajat antavat tukensa keskiviikkona julkaistulle Suomen Yrittäjien selvitykselle, jossa vaadittiin työelämän sääntelyn keventämistä työllisyyden turvaamiseksi.

- Työehtosopimusten yleissitovuudesta on voitava joustaa, mikäli työnantaja ja työntekijät sopivat tästä yhdessä työpaikkojen turvaamiseksi, lomautusten tai irtisanomisten välttämiseksi, toteaa Virolainen.

Edustajat kannattavat Saksassa työmarkkinoilla käytössä olevaa mallia, jossa työpaikalla voidaan yhteisellä sopimuksella sopia paikallisesti työehdoista kriisitilanteessa. Tällöin työnantaja sitoutuisi turvaamaan työpaikat, mikäli työntekijät samalla sitoutuisivat viikoittaisen työajan pidentämiseen.

- On tärkeää, että työehdoista voidaan sopia työpaikoilla yhteistyössä suhdannetilanteen mukaan. Työttömyysuhan alla olevia autetaan parhaiten turvaamalla heidän nykyinen työnsä, toteaa Satonen.

Edustajat painottavat, että paikallisen sopimisen lisäksi on tärkeää huolehtia, että työntekijöillä on mahdollisuus oman ammattiosaamisensa kehittämiseen vaikeanakin taloudellisena aikana.

- Kun maailma ympärillä muuttuu jatkuvasti, on tärkeää taata riittävät koulutusmahdollisuudet työntekijöille. On erityisesti työnantajien etu, että työntekijät voivat kehittää omaa osaamistaan, edustajat päättävät.

Lue alkuperäinen uutinen täältä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Sinussa voi olla potentiaalia alasi parhaaksi verkkokauppiaaksi.

Verkkokauppa kasvaa hurjaa vauhtia, kun koko kaupan ala polkee paikallaan tai taantuu. Kaupan Liiton TNS Gallupille teettämän tutkimuksen mukaan viime vuonna kasvua oli yhdeksän prosenttia, ja vähittäiskaupan tuotteissa päästiin yli 11 prosentin lukuihin.

- Ja verkkokaupan voittajien kasvuluvut ovat huomattavasti kovempia, sanoo digikonsulttiyritys Magenta Advisoryn toimitusjohtaja Markus Huttunen.

Kovat kasvajat ovat uusia, verkkoon syntyneitä yrityksiä.

- Suomessa näkyy useita Verkkokauppa.com-tyylisiä lähtöjä, Huttunen sanoo.

Ja tilaa uusille, rohkeille aloituksille on. Huttusen mukaan ainoa verkossa hyvin palveltu segmentti on kodinelektroniikka.

- Urheiluvälinekauppa on alkutekijöissään, kuten rautakauppakin. Ruokapuolta vasta pilotoidaan, muotikauppa on taas jäämässä kansainvälisten toimijoiden haltuun, Huttunen sanoo.

- Kun katsot omaa alaasi, huomaat, että voit luultavasti olla sillä maan paras verkkokauppias.

Solitan verkkokauppatutkija Arhi Kivilahti menee vielä pidemmälle.

- Edes elektroniikkakauppaa ei ole kyllästetty, sillä suurin osa verkosta tehdyistä ostoksista on vielä alle parinsadan euron hintaisia tuotteita. Varsinainen iskun paikka olisi kuitenkin kirjojen verkkokaupassa, Kivilahti toteaa.

Kivilahden mukaan kirja-alan perinteiset isot toimijat ovat jähmeitä, ja kirjakauppa on kuin luotu toimimaan verkossa: tuotteita on helppo varastoida ja kuljettaa. Lisäksi verkossa toimiminen mahdollistaa valtavan valikoiman.

- Ei Amazonin Jeff Bezos kirjoja valinnut sen takia, että hän niitä rakastaa, Kivilahti sanoo.

Lue lisää uusimmasta Yrittäjästä!

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Maassa maksettu palkkapotti on kasvanut viime kuukausien aikana. Roiminta nousu on ollut yksityisissä sote-palvelun yrityksissä.

Ounasteleeko palkkapotin kasvu isompaakin kasvua? Tilastokeskuksen mukaan koko maassa palkkapotti on kasvanut joulu-helmikuussa kaikilla päätoimialoilla, paitsi rahoituspalveluissa. Siinä mennään vielä pienellä miinuksella.

Nopeinta kasvu oli yksityisissä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, missä kasvu hipoi viittä prosenttia (4,8). Rakentamisessa mentiin lähes yhtä kovaa kasvuvauhtia.

Tämän vuoden tammikuussa oli yksi palkanmaksuperjantai enemmän kuin vuosi sitten. Se näkyy tilastoissa vahvistumisena. Palkkasummaan vaikuttavat myös esimerkiksi palkankorotukset.

Yksityinen sektori on toiminut palkkapotin kasvuveturina. Yksityisellä sektorilla maksettujen palkkojen määrä oli 2 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Julkisella sektorilla kasvuprosentti jäi vähän yli yhteen prosenttiin.

Pelkästään helmikuun luvut kertovat, että yksityisen sektorin palkkasumma kasvoi prosentin ja julkisen sektorin 0,1 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten kehitys oli siihen nähden nurinkurinen. Silloin julkisella sektorilla palkkapotti kasvoi 1,1 prosenttia ja laski yksityisellä sektorilla 0,4 prosenttia edellisvuodesta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalaisessa Invesdorissa riemuitaan. Yritys valittiin yhdeksi sadan lupaavimman eurooppalaisen kasvuyrityksen joukkoon Red Herring-listalle.

Joukkorahoituspalvelu Invesdor on valittu Euroopan sadan lupaavimman kasvuyrityksen joukkoon. Voittajat julkistettiin Amsterdamissa järjestetyssä mediayhtiö Red Herringin tilaisuudessa.

Red Herringin lopulliselle listalle valituksi tulemista pidetään yhtenä merkittävimmistä startup-yrityksille annettavista tunnustuksista. Invesdor oli eurooppalaisista finalisteista ainoa joukkorahoitustoimija.

- Kyllä nyt hymyilyttää, riemuitsi Invesdorin tiomitusjohtaja Lasse Mäkelä, kun tieto huippupaikasta listalla tuli.
Mäkelä totesi, että Invesdor on nyt tunnustetusti Euroopan lupaavin joukkorahoitusalusta ja yksi lupaavimmista kasvuyrityksistä.

- Emme aio jäädä tyytyväisinä pokaaliamme kiillottamaan, vaan jatkamme liiketoimintamme kasvattamista ja kehittämistä strategiamme mukaisesti. Näytämme pian, että palkinto meni oikeaan osoitteeseen, jatkaa Mäkelä ja sanoo, että Red Herring -voitto on kuitenkin Invesdorin suunnitelmissa vasta ensimmäinen monista.

Invesdor on yksi Pohjois-Euroopan johtavista osakepohjaisen joukkorahoituksen palveluista. Invesdor pyrkii vauhdittamaan Suomen talouskasvua parantamalla startup- ja kasvuyritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta.
Invesdor auttaa pääomaa etsiviä yrityksiä ja kasvuyrityksistä kiinnostuneita yksityisiä sijoittajia löytämään toisensa verkossa. Pääoma tulee sijoittajilta eri puolilta maailmaa.

Red Herringin lopulliselle listalle valituksi tulemista pidetään yhtenä merkittävimmistä startup-yrityksille annettavista tunnustuksista. Invesdor oli eurooppalaisista finalisteista ainoa joukkorahoitustoimija.

Muitakin suomalaisvoittajia löytyy vuoden Red Herring -listalta. Heihin kuuluvat muun muassa suomalaiset AppGyver sekä Tespack. Red Herring-listalle halukkaiden startuppien joukosta sadan voittajan listalle pyrkivien luettelossa on useita suomalaisyrityksiä.

Yritykset hakevat kasvua lähinnä cleantech sekä pelibisneksessä. Mukana on myös kulutuselektroniikka- ja softa-alan yrityksiä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Asiakkaat äänestivät Suomen parhaaksi Kotipizza-ravintolaksi Raision Bauhausin Kotipizzan, jonka yrittäjä on Jonna Pyörre.

Suomen parhaana Kotipizzana palkittiin Raision Bauhausin Kotipizza ja franchising-yrittäjä Jonna Pyörre. Kotipizzan asiakkaat äänestivät parhaiten palvelevasta Kotipizza-ravintolasta, joista ketjun koulutustiimi valitsi voittajan. Palkinto jaettiin tänään päättyvässä Talvipäivät-tapahtumassa Rukalla.

Jonna Pyörre on melko tuore Kotipizza-yrittäjä. Hän pyörittää myös ravintolan yhteydessä toimivaa Café Darwinia.

Jonna Pyörre sai kiitosta Kotipizza-konseptin toteutumisesta tuotteen laadun, ravintolan siisteyden ja erityisesti hyvän asiakaspalvelun osalta. Siitä kertovat myös asiakasäänten määrä. Asiakkailta Jonna ja hänen henkilökuntansa ovat saaneet paljon kiitosta.
Jonna ja muu henkilökunta palvelevat aurinkoisesti ja ammattitaitoisesti kiireenkin keskellä. Asiakkailta tuli kiitoksia myös siitä, että perheen pienimmät on huomioitu yrityksessä.

Kotipizzan asiakkaat saivat keväällä äänestää parhaiten palvelevaa Kotipizza-ravintolaa. Ääniä tuli lähes 2000. Niistä valittiin seitsemän alueellista voittajaa.
Alueelliset voittajat saivat palkinnoksi 300 euroa henkilökuntansa tyky-toimintaan. Kotipizza-ketjun koulutustiimi valitsi aluevoittajien keskuudesta parhaan ravintolan.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Maksuhäiriöisten määrä nousee korkeuksiin. Sadat suomalaiset päätyvät maksuhäiriörekisteriin joka päivä.

Maksuhäiriömerkintöjä on jo 362 000 suomalaisella. Ennätys on lähellä. Tammi-maaliskuussa Suomen Asiakastieto Oy:n maksuhäiriörekisteriin on rekisteröity 10 600 uutta, ennestään maksuhäiriötöntä henkilöä eli lähes 118 päivässä. Yhteensä alkuvuonna uusia maksuhäiriömerkintöjä on saanut 140 000 henkilöä.
Tilanne on pahempi kuin 90-luvun lamassa, todetaan Suomen Asiakastiedosta.

Vuoden 2013 tammi-maaliskuussa uusia maksuhäiriöitä tallennettiin yli 593 000 kappaletta. Tänä vuonna vastaava luku on ollut 582 000, joka on noin kaksi prosenttia viime vuotta vähemmän.

Taantuma ja ihmisten hallitsematon velkaantuminen useille velkojatahoille näkyvät Asiakastiedon rekisterissä selvästi.

- Asiakastiedon tutkimusten mukaan monessa tapauksessa jo valmiiksi maksuvaikeuksissa olevat henkilöt maksavat vanhoja luottoja ja rahoittavat elämäänsä uusilla luotoilla niin kauan kuin se on mahdollista. Luottojen saamisen katkaisee vasta maksuhäiriömerkintä, jolloin korttitalo romahtaa, liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen havainnollistaa.

- On havaittu, että osa ylivelkaantuneista ei luotonhakutilanteessa ilmoita aikaisempia luottojaan, vaikka niitä kysyttäisiin. Osaksi tämä johtuu siitä, että henkilöt eivät edes tiedä, mihin kaikkialle he ovat velkaa. Moni ei myöskään miellä esimerkiksi luottokortteja tai kulutusluottoja veloiksi, joita pitäisi ilmoittaa luottohakemuksissa. Varmasti on myös luotonhakijoita, jotka jättävät osan luotoista tahallisesti ilmoittamatta, Muhonen sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Oppilaitoksissa toteutettu Nuori Yrittäjyys on poikinut toistatuhatta uutta yritystä vuoden aikana.

Kajaanissa järjestetään huhtikuun lopulla Uskalla Yrittää -finaali, jossa valitaan parhaat tuoreet, koululaisten perustamat, yritykset.
Kilpailuun osallistuvat nuoret ovat pyörittäneet omaa NY-yritystään syksystä lähtien osana koulujen opetusta toteutettavassa Vuosi Yrittäjänä -ohjelmassa.
Oppilaitoksissa yrittäjäksi oppiminen on ollut hvyin suosittua, ja mukaan haluavien määrä on kasvanut tasaiseen tahtiin.

- Tänä vuonna ohjelmaan osallistui jo yli 4 000 nuorta. Nuoret ovat kunnianhimoisia yritysideoissaan, ja lukuvuoden jälkeen monet näistä NY-yrityksistä jatkavatkin toimintaansa oikeina yrityksinä, NY:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen sanoo.
 
- Vaikeina aikoina nuoret tekevät työpaikkansa itse, kun heille annetaan siihen mahdollisuus. Vuosi Yrittäjänä -ohjelma on keino toteuttaa nuorisotakuuta, sillä se tukee ja rohkaisee nuorta tekemään ratkaisuja ja lisää mahdollisuuksia kehittää omaa osaamista sekä työelämässä tarvittavia valmiuksia.
 
Kajaanissa valitaan lukuvuoden parhaat NY-yritykset sekä peruskoulun että toisen asteen koulutuksen sarjoissa. Toisen asteen voittajayritys pääsee edustamaan Suomea heinäkuussa Euroopanmestaruuskilpailuihin Tallinnaan.

Paras perusasteen NY-yritys pääsee puolestaan vierailemaan Ruotsin kansalliseen finaaliin toukokuussa. Finaalissa palkitaan myös paras messuosasto, myyjä, tuote ja palvelu.
 
Kainuun ammattiopistossa kehitelläänkin NY-yrittäjyyden ideaan perustuvaa mallia koko koulutuksen järjestämiseksi. Pilottihankkeet lähtevät liikkeelle ensi syksynä.
 
Kajaanissa tärähtää finaalin toisena päivänä tiistaina 29.4, kun  Taivas+Helvetti -kirjan tekijä Mika Mäkeläinen luovuttaa kaikille NY-nuorille kirjan. Kirjaa jaetaan virikkeeksi tänä keväänä 10 000 valmistuvalle nuorelle.

 
Kajaanin Uskalla yrittää -finaali ja siihen sisältyvät messut ovat avoimia yleisölle.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi
 

Vientiteollisuus on asettanut kovat tavoitteet itselleen. Tarkoituson tarjota kesäduunia 20 000 nuorelle.

Keskeisen vientialat, kemia, metsä ja teknologia, tarjoavat työssäoppimistöitä tavallisten harjoittelu ja kesätyöpaikkojen lisäksi opiskeljoille ja koululaisille ympäri Suomen.

Nuoret saavat työelämän kokemusta ja vientiteollisuus kehitykselleen tärkeää uutta osaamista. Nyt on jo näkynyt työpaikkailmoituksia siinä määrin, että tavoite näyttää olevan saavutettavissa.

Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro, Metalliliitto, Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, TEAM ja YTN pitävät erittäin tärkeänä, että nuoret pääsevät kiinni työelämään. Tähän harjoittelu- tai kesätyöpaikka on usein ensimmäinen askel.

Tarjoamalla opiskelijoille työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja yritykset varmistavat, että opiskelijat saavat tarvitsemaansa kokemusta työelämää varten.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Litrarajoja rakennetaan takaisin Viron viinarallia suitsimaan. Tosin määrät ovat isot. Tukevan humalan määristä puhuu suomalainen panimojohtaja ja ihmettelee loputonta venkoilua.

Panimojohtaja ja Suomen Olutseuran puheenjohtaja Matti Heikkilä sanoo, että Suomen kansaa ei raitisteta rajoituksilla. Niillä ei myöskään katkaista kaupankäyntiä Virossa.

- Jos kerran hinnat ja työvoima ovat halvempia Virossa,  on selvää, että siellä käydään ostoksilla ja sinne perustetaan myös yrityksiä.

Samoilla linjoilla on panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.  Hän laskee, että jos suomalainen saa tuoda viisitoista korillista kaljaa kerrallaan omaan käyttöönsä, ja sen lisäksi kymmenen litraa väkevää viinaa ja 90 litraa viiniä, niin mikään ei varsinaisesti käytännössä muutu.

- Eivät nämä litrarajoitukset ainakaan elinkeinoamme pelasta. Ihmettelen kyllä, miten päättäjät laskevat kustannuksia. Jos tullin pitää nykyistä enemmän panostaa valvontaan ja tuontimäärien tarkkailuun, se vaatii lisää resursseja tullille. Sehän taas maksaa rahaa ja syö verotuloja, jotka muutenkin ovat vähentyneet.

Hallitus antoi valmisteverotusta koskevan esityksen, joka sisältää myös ohjeelliset tasot alkoholijuomien verovapaalle matkustajatuonnille EU-maista.  Ohjetasojen tavoitteena on selkiyttää tullin valvontatyötä.

Esityksen taustalla on alkoholilla kerätyn veropohjan pienentyminen sekä matkustajatuonnin kasvu.

Toisesta EU-maasta saa tuoda jatkossakin verovapaasti ainoastaan omaan käyttöön, ja se pitää itse kantaa ulos laivasta.

- Aika tukeva omakäyttö, naurahtaa Heikkilä. Hän sanoo, että kotimaista panimoteollisuutta ja tuotantoa voisi auttaa enemmänkin tukemalla sitä kotimaassa.

- Totuuden nimissä on kyllä myönnettävä, että pienpanimothan saavat valtion tukea verohuojennuksina, hän lisää.

Heikkilä myöntää kyllästyneensä alituisiin muutoksiin ja määräyksiin viinarallin hillitsemiseksi. Helpommalla päästäisiin, jos mentäisiin vaan nykyisillä määräyksillä.

- Tuntuu, että joka kerta kun jokin muuttuu, eteen tulee uusia ongelmia,  Heikkilä sanoo ja huomauttaa, että kannattaisi antaa kehityksen kuljettaa. Hän viittaa tutkimuksiin, jotka osoittavat nuorten alkoholinkäytön vähentyneen huomattavasti.

Uudet esitetyt litrarajat omaan käyttöön tuonnille:

1) 20 litraa välituotteita
2) 90 litraa viinejä, joista enintään 60 litraa on kuohuviinejä
3) 110 litraa olutta
4) 10 litraa muita alkoholijuomia.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suukko on suomalaisten mieleen.

Parhaillaan käynnissä olevien Stockmannin Hullujen Päivien yksi klassikkotuotteista on Brunbergin suukkolaatikko. Suukko on kaikille tuttu suklaavaahtoherkku, mutta harva on silti kumminkaan tullut ehkä ajatelleeksi, kuinka tuttu herkku se oikeasti suomalaisille on.

- Suukkoja valmistuu Porvoon-tehtaaltamme vuodessa noin 15 miljoonaa kappaletta, kertoo Brunberg Oy:n toimitusjohtaja Katarina Enholm.

Suklaapusuja valmistuukin koneellisesti 10 000 kappaletta tunnissa. Herkku on lähtöisin todennäköisesti Saksasta, ja Brunberg on valmistanut suukkoja vuodesta 1951.

- Ensimmäiset Brunbergin suukot olivat vaniljan makuisia. Tällä hetkellä makuja on neljä, joista mansikka on suosituin.

Brunberg on porvoolainen perheyritys, joka perustettu vuonna 1871. Yritys työllistää tällä hetkellä noin 60 henkeä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi