Huijarit ovat kekseliäitä. Jos olet lipsauttanut tilinumerosi huijarille ylimääräisen veronpalautuksen toivossa, kuoleta korttisi heti.

Osa Verohallinnon asiakkaista sai maaliskuun lopussa sähköpostilla huijausviestin, jossa yritettiin kalastella luottokortti- ja tilitietoja valheellisen veronpalautusilmoituksen turvin.

Ei pidä uskoa, että veronpalautuksista tiedotetaan sähköposteilla. Ei sittenkään, vaikka huijaus tehdään Verohallinnon nimissä. Verohallinnosta korostettiin, ettei sieltä lähetetä asiakkaille sähköpostiviestejä, joissa pyydetään tilinumeroita tai luottokorttien numeroita sähköpostilla tai tekstiviestillä.

Verohallinto alleviivaa, että tieto asiakkaan saamasta mahdollisesta veronpalautuksesta löytyy huhtikuun aikana saapuvalta esitäytetyltä veroilmoitukselta.

Jos kuitenkin on käynyt niin onnettomasti, että vaikkapa rahan toivossa asiakas on antanut pankki- tai luottokorttitietonsa huijaussivustolla, tunnukset tai kortti kannattaa kuolettaa välittömästi.

Luottokorttitiedot voi kuolettaa soittamalla numeroon 020 333 (ulkomailla: +358 20 333) tai sähköisesti (www.luottokunta.fi). Pankkitunnukset suljetaan oman pankin kautta.
Verohallinto on tehnyt rikosilmoituksen huijausviestien lähettämisestä Verohallinnon nimissä. Jos asiakas on joutunut rikoksen kohteeksi, hänen tulee tehdä myös rikosilmoitus.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Häme haluaa lyödä jarrua julkishankintojen eurojen  valumiselle ulos alueelta.

Lääkkeeksi esitetään hankinta-asiamiesmallia, joka on tarkoitus saada pyörimään jo syksyllä.  Hämeen Yrittäjien puheenjohtaja Minna Nissilä kertoo, että kuntakierros on käynnissä. Hän sanoo myös, että palvelusta tulee osa hämäläistä älykästä hankintatoimea.

Hämeen Yrittäjien kevätkokouksen kannanotossa todetaan, että paremmalla ostamisella olisi mahdollista luoda joa kaksisataa uutta työpaikkaa Hämeeseen.

- Julkiset hankinnat edustavat merkittävää osaa Kanta-Hämeen alueen rahavirroista. Suurimpien hankintayksiköiden, eli alueen kuntien sekä niiden omistaman hankintayhtiön, KuntaPron, kautta kanavoituu ulkoisiin hankintoihin yli kaksisataa miljoonaa euroa vuosittain. Mikäli tästä summasta jäisi alueelle kolme prosenttia enemmän, voisimme luoda Kanta-Hämeeseen jopa kaksisataa työpaikkaa lisää, puheenjohtaja Minna Nissilä totesi Hämeen Yrittäjien kevätkokouksessa Hattulassa torstaina 10.4.2014.

- Julkisia hankintoja arvioidaan usein vain hankintalain näkökulmasta. Vero-eurojen kierto takaisin tulee olla merkittävä yhteinen tavoite, Hämeen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jarmo Laukkanen huomauttaa.

Kanta-Hämeen kunnissa valmistellaan tällä hetkellä palvelu- ja hankintastrategioiden tekemistä. Hämeenlinnaan valmistui maakunnan ensimmäinen kuvaus palveluiden ja hankintojen toteuttamisesta 2010. Tällä hetkellä kaupunki päivittää ohjelmaa muiden kuntien ollessa vielä ensimmäisellä kierroksella.

Vetoapua EU:sta

Kannanotossa todetaan, että julkisiin hankintoihin pääsy on ollut pienille ja paikallisille yrityksille vaikeaa. Asiaa on pyritty korjaamaan EU-tasolla säännöksellä, joka edellyttää hankintojen jakamista pk-yrityksille sopiviin osiin.

- Kilpailutuksissa hankinnat ovat olleet isoissa kokonaisuuksissa. Tämä ei ole ollut ostajankaan kannalta aina tarkoituksenmukaista. Paikalliset yritykset se on usein tipauttanut pois jo hankinnan alkumetreillä, Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka sanoo.

Hankinta-asiamiesmalli on käytössä Suomessa viidessä maakunnassa, ja neljässä se on valmisteilla.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Uutta kestävää laitetta, joka toimii kuin radiopuhelin, mutta operoi kännykkäverkossa, ruvetaan tekemään Salossa jo kesällä. Nyt hommalle haetaan joukkorahoitusta.

- Uusi laite lanseerattiin aikaerosta johtuen ensin Yhdysvalloissa Bostonissa. Samalla käynnistyi koemarkkinointi ja tavoitteena on aloittaa tuotanto vielä tänä kesänä,  sanoo tuotantojohtaja Pasi Lehti.

Uuden laitteen protot ja koekappaleet on suunniteltu ja kehitetty Salossa käsityönä.  Lehti on tehnyt pitkän uran Benefonissa, Nokiassa ja itsenäisenä yrittäjänä. Hän sanoo uuden kännykkäverkossa toimivan kovaäänislaitteen toimivan kuin LA-puhelin aikanaan. Sitä on helppo ja nopea käyttää tiukoissakin tilanteissa.

Laite on suunniteltu ennen muuta ammattikäyttöön työmaille, viranomaisliikenteeseen, palo- ja pelastustoimeen. Tietenkin sillä voi myös kuunnella musiikkia. Äänentoistoon on panostettu. Lisälaite on suunnattu ammattilaisille ja se toimii älypuhelinten sovelluskaupoista ladattavien pikayhteys-sovellusten (Push To Talk) kanssa.

- Lisälaitteen ansiosta myös pienillä yrityksillä on jatkossa mahdollisuus hyödyntää pikayhteyden etuja ilman korkeita alkukustannuksia.

Patentti haettu

Yritys on hakenut lisälaitteeseen liittyvälle keksinnölleen kansainvälistä patenttia Keksintösäätiön tuella.
Keksinnön avulla yritys on ratkaissut Bluetooth-standardin puuttumiseen liittyvät haasteet, mikä tarkoittaa sitä, että lisälaite on mahdollista liittää mihin tahansa radiopuhelinsovellukseen.

- Tällä hetkellä markkinoilla olevat laitteet toimivat vain tietyn sovelluksen kanssa tai sitten laitteesta on jouduttu jättämään oleellisia ominaisuuksia pois, Lehti sanoo.

Yritys on myös avaamassa verkkokaupan, josta kuka tahansa voi ostaa laitteen itselleen.
Osittain amerikkalaisomisteinen viestintälisälaitteen kehittänyt startup-yritys AINA-Wireless  toimii Yhdysvalloissa.
Yhtiön toimitusjohtaja Maximilian Le Roux on suomalais-saksalainen.  Pasi Lehti on tuotekehityksen ammattilainen ja tuntee Salon, minne tuotanto on tarkoitus keskittää.

Miehet luottavat tuotteeseensa ja muistuttavat, että se on tehty lujaksi ja helpoksi, vaikeita tilanteita kestäväksi ja sopii siksi vaikka viranomaiskäyttöön.- Kaikissa tapauksissa sen käyttö tulee edullisemmaksi kuin erikoisverkon rakentaminen, Pasi Lehti hymähtää.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Fuusio kasvattaa suomalaisten pelivoimaa Euroopan ykkösten joukkoon. Yritykset lupaavat kasvattaa samalla panostuksia peliriippuvuuden ehkäisyyn.

Maltalaisella pelilisenssillä toimivat suomalaistaustaiset pelipalveluyritykset Plus One Dreams ja iGame fuusioituvat. Fuusion myötä syntyvä yritys kasvaa alan merkittäväksi toimijaksi. Uusi iGame-nimen alla toimiva yritys tulee työllistämään lähes 100 alan osaajaa.

iGame ja Plus One Dreams ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, jolla iGame ostaa enemmistön Plus One Dreamsin osakekannasta. Lopullinen kauppa vahvistuu toukokuussa. Henkilöstölle kauppa ei tarkoita merkittäviä muutoksia. Plus One Dreams ja iGame työllistävät Maltalla ja Virossa lähes 50 suomalaista pelialan osaajaa. Uuden yrityksen tavoitteena on jatkossakin rekrytoida lisää asiantuntijoita.

Fuusion myötä iGame tulee kilpailemaan entistä vahvemmin ulkomaisten pelialan toimijoiden, kuten Unibetin ja Betssonin kanssa. Nettipelaaminen on kasvava liiketoiminta, ja iGame tähtää alan johtavaksi toimijaksi.

- Tämä on molemmille osapuolille unelmafuusio. Yrityksemme ovat tunteneet toisensa jo vuosia ja täydennämme toisiamme erinomaisesti osaamisen, yritysten arvojen sekä markkinoiden kautta, kertoo toimitusjohtaja Rikard Ljungman, Plus One Dreamsistä.

Asiakkaille voidaan jatkossa tarjota peli- ja viihdetuotteita entistäkin laajemmin ja monipuolisemmin. Tämä tarkoittaa kattavampaa tuotevalikoimaa ja parempia pelielämyksiä.

- Yhdessä meistä tulee yksi merkittävimmistä pelipalvelujen yrityksistä Euroopassa. Kauppa mahdollistaa myös valmiudet tehdä merkittäviä investointeja tulevaisuudessa palveluiden ja pelikokemuksen parantamiseksi.

- Osaamisemme täydentävät erinomaisesti toisiaan, painottaa Tommi Riisiö, toimitusjohtaja, iGame.
Yritykset jakavat vastuullisen pelaamisen arvot ja tulevat jatkossakin panostamaan monin eri keinon muun muassa peliriippuvuuden ehkäisemiseen.

Yritys toimii Maltalla ja Tallinnassa maltalaisen pelilisenssin alla.
Pelilisenssi voidaan myöntää vakavaraiselle ja luotettavalle pelitoimijalle, joka täyttää muun muassa tarkat tietoturvallisuus- sekä vastuullisuuskriteerit.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Taitaja 2014 -kisan voiton yrittäjyydessä nappasi Porvoon International Collegen kolmihenkinen joukkue.

Voittajajoukkueessa kilpailivat Kia Karne, Alisa Korhonen ja Juuso Nurmela. Joukkueen idea oli kokoamista vaille valmiit hiekkalaatikot ja leikkimökit, joita isät ja äidit voivat nikkaroida yhdessä lastensa kanssa.

 Lahdessa järjestetyissä kolmipäiväisissä SM-kisoissa taitojaan mitteli yli 400 kilpailijaa 44 ammattitaitolajissa.  Tapahtuma on ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma ja se kestää kolme päivää. Yleisöäkin tapahtumassa kävi tänä vuonna yli 41 000.

Yrittäjyys oli mukana omana taitolajina viidettä kertaa. Yrittäjyys on kasvattanut vuosien varrella suosiotaan  ja karsinta oli siinä lajissa kova. Vain joka kuudes joukkue pääsi  finaaliin saakka. Tänä vuonna toki yrittäjyys oli koko kisojen erityisteemana ja sen piti näkyä kaikkien lajien tehtävissä.Yrittäjyysteema on mukana kaikkien lajien arvioinnissa.
 
Tehtävät olivat monipuolisia. Kilpailijat perustavat verkkokaupan ja joutuivat näyttämään taitonsa ja osaamisensa myös kierrätysbisneksessä, sisustustuote- ja nikkarointialalla.

Nuoret joutuivat esittämään mahdollisille rahoittajille vahvuutensa: tarinat, ekologisuuden, laadun, aitouden ja helppouden. Esittelyssä arvostettiin asiallisuutta, innostusta ja jopa harkittuja silmäniskuja.
Viisi prosenttia tulee kokonaisuudesta, johon kuuluvat yrittäjyys, työturvallisuus ja työhyvinvointi. Tehtäviin kuuluu esimerkiksi tarjousten ja kustannuslaskelmien teko.
Tämän vuoden yrittäjyysmenetelmäkilpailun voittajaksi valittiin Ahlmanin ammattiopiston "Tiimiyrittäjyyden huippuyksikkö toisella asteella 2020".

Ahlmanin ammattiopisto on nostanut yrittäjyysopetuksen keskeiseksi strategiseksi toiminnaksi. Yrittäjyysopinnot on liitetty selkeästi osaksi opetussuunnitelmaa. Opinnot koskevat kaikkia opiskelijoita ja ne tarjoavat selkeän jatkumon Nuori Yrittäjyys -toimintamalleista tiimioppimiseen perustuvaan osuuskuntayrittäjyyteen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Riitoihin pitää tarttua ja ne pitää katkaista heti. Muuten tilanne tulehtuu ja pahenee, sanoo franchisingin asiantuntija FranConin toimitusjohtaja Henri Laakso.

Julkisuuteen nousi alkuviikosta Suomen suurimmassa franchising-ketjussa Kotipizzassa leimahtanut, ja jo talttumaan päin oleva,  riita. Yksi yrittäjä kertoi tienaavansa vain muutamia satasia kaikkien pakollisten ketjumaksujen jälkeen. Laakso sanoo, että usein näissä tapauksissa erimielisyydet ovat kyteneet pinnan alla jo vuosikausia. Kiistoja on saattanut olla aiemminkin, mutta silti yrittäjäsuhde on säilynyt.
Kiistely kuluttaa voimia. Siksi Henri Laakso tiivistää neuvoksi, että varhainen puuttuminen on eduksi.

-Franchising-antajien pitää muistaa mitata säännöllisesti etjuyrittäjiensä tyytyväisyyttä. Kannattaa pysyä ajan tasalla. Jos joku erimielisyys on kytemässä, se pitää tunnistaa.
Kärpäsestä ei saa antaa kasvaa härkästä. Niin käy helposti, jos ei ongelmaan tartuta. Joku vanha juttu jää jäytämään hampaankoloon ja tilanteet tulehtuvat ja leimahtavat.

Henri Laakso sanoo, että leimahduksia tulee aina välillä. Uutiskynnyksen ylittäviä ja julkisuuteen päätyviä noin viiden vuoden välein.

-Aivan liian usein on kyse siitä, että joku vanha tilanne on hirttänyt kiinni. Se nousee uudelleen pintaan. Ja taas riidellään.

Henri Laakso paketoi saman nopean puuttumisen reseptin myös frankkariyrittäjälle. Säännöt ovat sääntöjä. Niitä on noudatettava. Frankkariyrittäjä on yrittäjä, mutta yhteisistä säännöistä ei voi poiketa.

-Yrittäjän ei kannata kovin pienistä asioista tehdä isoja ongelmia. Ne usein kasvavat isoihin mittoihin ja haittaavat bisnestä.

-Viiden tonnin kiistasta ei kannata tehdä kymppitonnien riitaa, eikä sen takia ole syytä päästää liiketoimintaa kuralle, Henri Laakso tiivistää.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kylttejä ei kuka tahansa saa laittaa mihin tahansa. Pelisäännöt kannattaa selvittää ennen kuin lähtee kyltittämään tai maksamaan toisten kyltityksiä.

Savonlinnassa jotkut yrittäjät joutuivat varsinaiseen kylttiviidakkoon. Saimaa-lehti kertoi, miten Suomen Katukyltti  oli markkinoinut yrityksille kylttejään. Yrittäjät pitivät markkinointikeinoja kyseenalaisina.

Heille oli kerrottu, että kaupunki on tehnyt sopimuksen kylttejään kauppaavan yrityksen kanssa. Kaupungin rakennuspäällikkö ei ollut kuullut moisesta sopimuksesta mitään.  Tiettävästi samantapaisia keinoja on käytetty muuallakin Suomessa. Joillekin yrittäjille on jäänyt epäselväksi kuka päättää yrityksen kadunvarsiopasteista ja kuka niistä maksaa.
Keravalaisen Suomen Katukyltin Niilo Hentunen ei halunnut kommentoida tapauksia.

Pelisäännöt selviksi

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula kertaa selkeät pelisäännöt, joilla voidaan välttää kylttisotaa hipovia tilanteita:

TIENVARSIMAINOSTEN pitää erottua liikennemerkeistä ja tienpitäjän asettamista tiedotustauluista selkeästi. On hyvä huomata, että tienvarsimainontaa ohjataan eri lainsäädännön ja viranomaisten taholta sen mukaan, onko kysymys asemakaava-alueella vai sen ulkopuolella tapahtuvasta mainonnasta.

ASEMAKAAVA-ALUEELLE ja liikennealueen ulkopuolelle sijoitettavien mainosten luvat antaa kunta. Luvanvaraisuus määritellään maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa. Myös kuntien rakennusjärjestyksissä voi  määräyksiä olla. Kuntien rakennusvalvontaviranomaiset myöntävät mainoksille toimenpidelupia. Kuntien käytännöt poikkeavat paljon toisistaan. Jossakin ei asemakaava-alueelle sijoitettavasta kyltistä tarvitse tehdä edes ilmoitusta. Yksittäinen yritys ei siis voi päättää mainosten sijoittelusta.

-Markkinoinnista voi todeta sen, että ei saa antaa virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja. Mikäli esim. jotain sopimusta ei ole olemassa, ei tietenkään voi perustaa markkinointia tällaisen sopimuksen olemassaoloon, Makkula korostaa.

TIEALUEELLA tienvarsimainosten sijoittaminen on kiellettyä maantielain 52 §:n pääsäännön mukaan.
Tienpitoviranomainen voi myöntää poikkeusluvan tästä kiellosta, mutta perustellusti.

POIKKEUSLUVALLA VOIMAA. Poikkeuslupaviranomainen on keskitetysti Pirkanmaan ELY-keskus.
Jos mainos on luvaton, Pirkanmaan ELY-keskus lähettää yrittäjälle kehotuksen poistaa mainos. Lupaviranomainen pyytää lähtökohtaisesti alueen kunnalta lausuntoa mainoslupa-asiasta. Jotta lausunnolle voitaisiin antaa lupaharkinnassa painoarvoa, on mainoksen tarpeellisuus perusteltava yrittäjän hakemuksen lisäksi myös kunnan lausunnossa.

Näissä paikalliset yrittäjäjärjestöt voivat olla aktiivisesti mukana vähintään asiantuntijoita.

ILMAN POIKKEUSLUPAA voi pystyttää oman kyltin, jossa ilmoitetaan paikalla harjoitettavasta toiminnasta tai siellä myytävistä tuotteista ja joka sijoitetaan rakennuksen seinään tai katolle taikka rakennuksen läheisyyteen (samalle tontille).
Lupaa ei tarvitse myöskään hakea kokous-, tiedotus-, huvi- tai muita vastaavia ilmoituksia eikä vaaleja koskevaa ilmoittelua varten.
Yleisötilaisuutta varten asetetut mainokset saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuukautta ennen tilaisuutta, ja mainokset on poistettava viikon kuluessa tilaisuuden päättymisestä. Poikkeusluvan ulkopuoliset mainokset tulee kuitenkin sijoittaa liikenneturvallisuutta vaarantamatta paikallisen tiepiirin ohjeiden mukaisesti.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tuntuu siltä, että kaikki vauvasta vaariin ostaisivat siivouspalveluja. Ostosiivousta ei kukaan häpeä, mutta tekijöistä on pulaa.

Näin juttelee Arja Hokkanen, joka pyörittää omaa siivouspalveluyritystään pääkaupungissa. Kevät on sesonkiaikaa. Perheen mies on erikoistunut ikkunanpesuun.
-Hänellä on niin kova vienti, että ei paljon kotona näy, Arja Hokkanen nauraa.
Hokkanen sanoo, että siivousta tilataan entistä enemmän myös sinkkunuorten ja nuorten perheiden koteihin.
-Tuntuu, että nuoret tekevät niin paljon töitä, etteivät ehdi siivota kotejaan. Meillä vaan on ongelmia löytää tarpeeksi työntekijöitä. Liian usein joudumme tarjoamaan eioo-ta.
Siivousalan yrittäjä tunnustaa naurahtaen, että aika usein oma äiti on aiempina vuosina käynyt siivoamassa hänen kotinsa.
Sekin on muuttunut, ettei siivousyritystä pyydetä tulemaan vaivihkaa ja näkymättömästi. Nyt on siivousyrityksissä kiire. Sesonki jatkuu kesäkuuhun saakka.
Kiirettä on myös siivoustarvikkeita myyvissä liikkeissä. Neuvoja ja välineitä haetaan alan yrityksistä.
Nyt pestään ikkunoita ja myöhemmin ryhdytään perussiivoamaan ihmisten koteja, käydään lattioiden pesuun ja vahaukseen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ruisviskiä pantiin tekoon Isonkyrön vanhassa meijerissä. Ensimmäinen erä valmistuu kolmen vuoden kuluttua.

Kyrön viskitehtaan tuotanto on päässyt käyntiin, sillä nyt Isonkyrön vanhan meijerin uumenissa tislataan ruisviskiä. Pohjalaista ruisviskiä aiotaan myydä ravintoloissa ja Alkossa.

Vientiä Kyrö Distillery Company valmistelee Lontooseen, Berliiniin, Hongkongiin ja Tokioon. Ensimmäinen viskierä kypsyy kolmessa vuodessa.
Kyrön viskitislaamo on uranuurtaja. Se on maailman ensimmäinen viskitislaamo, jossa käytetään vain ruista. Tuotannon tavoittena on 20 000 litraa vuodessa ja suunnitelmissa myös vientiä.

Kyrö Distillery Company syntyi ajatuksena kahden nuoren miehen saunaillassa.
- Meidän ensisijainen tavoite on tehdä todella maistuvaa ruisviskiä ja saada Kyrön tehtaasta 5-10 vuodessa maailman tunnetuin ruisviskitislaamo, sanoo toimitusjohtaja Miika Lipiäinen.

Isossakyrössä ruisviskiä on tarkoitus tehdä vähintään 20 000 litraa vuodessa. Tekijät uskovat, että pelkästä rukiista tehdyllä viskillä on kysyntää maailmalla, sillä samanlaista juomaa ei ole tarjolla. Amerikkalaiset ja kanadalaiset sekoittavat rukiiseen maissia.

EU-säädösten mukaan juomaa saa myydä viskinä, kun se on kolme vuotta kypsynyt tammitynnyrissä. Tosi viskiä siitä syntyy vasta useiden lisävuosien jälkeen.
Suomessa Isonkyrön lisäksi viskiä tislataan Porissa ja Lahdessa. Lisäksi Valviran käsittelyssä on tälle vuodelle yksi hakemus tislaamon perustamisesta Etelä-Suomeen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Sote-uudistuksella pienten yritysten liiketoiminnan kehittymistä on mahdollista edistää aina vientituotteiksi saakka, Jyrki Mäkynen Etelä-Pohjanmaan Yrittäjistä sanoo.

- Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella on mahdollisuus turvata palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, parantaa laatua sekä lisätä tehokkuutta, puheenjohtaja Mäkynen painottaa.

Aluejärjestön mukaan sosiaali- ja terveyspalvelualan haasteet ratkaistaan parhaiten yhteistyössä julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. He tarjoavat alueen pk-yrittäjien asiantuntemusta käyttöön alueellisessa valmistelutyössä.

Innovaatioita näköpiirissä

- Kun palveluita tuottaa monta eri tuottajaa, saadaan lisää tuottavuutta, parannetaan laatua, tehostetaan toimintaa, varmistetaan lähipalvelut ja saadaan aikaan uusia toimintaa kehittäviä innovaatioita, Mäkynen jatkaa.  

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueella on merkittävä määrä alan pieniä yrityksiä, joiden toiminnalla on iso merkitys lähialueensa palvelurakenteessa ja elinvoiman säilyttämisessä. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekkarit lahjoittivat yli 100 000 euroa Uuden Lastensairaalan rakentamiseen.

Apteekkariliitto haastoi jäsenapteekkarinsa keräykseen viime marraskuussa. Haastekeräys päättyi maaliskuun lopulla, johon mennessä lahjoituksia kertyi yhteensä 107 049 euroa.

Helsingin Meilahteen rakennetaan vuoteen 2017 mennessä Uusi Lastensairaala, jossa hoidetaan vaikeasti sairaita lapsia ympäri Suomen.
- Me Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekkarit haluamme tukea lasten kehittyviä hoitoja ja olla mukana rakentamassa Uutta Lastensairaalaa, Apteekkariliiton puheenjohtaja, apteekkari Riitta Andersin totesi.

Tähän mennessä lastensairaalakeräykseen on kertynyt lahjoituksia jo noin 23,2 miljoonaa euroa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Sähkösuunnittelun ja -urakoinnin yritykset ennustavat lisäävänsä työvoimaa ensi syksynä.

Kolme vuotta kestänyt markkinoiden alamäki sähköistysalalla on päättymässä ja sekä urakoitsijoiden että suunnittelijoiden odotukset ovat nyt valoisammat kuin kertaakaan vuoden 2011 kevään jälkeen. Tiedot käyvät ilmi Sähkösuunnittelijat NSS:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n maaliskuussa jäsenistöilleen tekemästä suhdannekyselystä.

Alan työttömyys on edelleen lisääntynyt viime vuodesta ja työttömyysaste on nyt noin 10 prosenttia.  Pahimmat pelot työttömyyden voimakkaasta kasvusta eivät kuitenkaan ole toteutuneet ja ala näkee työvoiman tarpeen kasvavan syksyyn ja ensi vuoteen mennessä. 

Tarjouskannat ovat selvityksen mukaan parantuneet sekä urakoitsijoilla että etenkin suunnittelijoilla, joiden näkymät ovat parhaat kolmeen vuoteen. Urakoitsijoilla käänne ei vielä ole tapahtunut, mutta heilläkin pitkään jatkunut työkantojen pudotus on päättynyt. Nyt tarjouskannat ovat kolmen kuukauden tasolla.

Kestämätön hintataso

Suurimmat ongelmat ala näkee kiinteistöjen uudisurakoinnin sopimuskäytännöissä, mikä on johtanut kestämättömään hintatasoon. 
- Tämä johtaa luvattoman usein myös huonoon laatuun niin rakennusprojektien toteutuksessa kuin lopputuloksessakin toteavat liittojen toimitusjohtajat Risto Hiltunen ja Olli-Heikki Kyllönen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

CapManin ostotarjous vetänee Oral Hammaslääkärit pois pörssistä. Suun terveydenhuollon markkinajohtaja Plusterveys näkee asemansa kilpailukentässä hyvänä.

Pääomasijoitusyhtiö CapManin hallinnoimien rahastojen ostotarjouksen myötä Oralin piensijoittajat korvataan pääomasijoittajalla. 
- Oral on ollut alalla aktiivinen toimija myös tähän asti, joten tämä muutos tuskin muuttaa siltä osin heidän toimintaansa, Plusterveys Oy:n toimitusjohtaja Eila Annala sanoo.

Plusterveys on suun terveydenhuollossa selkeä markkinajohtaja 100 miljoonan euron liikevaihdolla. 
- Omistusrakenteemme - eli suomalainen ja työntekijöiden omistama yhtiö - on varmasti jatkossa meille entistä parempi kilpailuvaltti.

HS.fin mukaan CapMan perustelee kauppaa kasvumahdollisuuksilla suun ja hampaiden terveyspalveluissa. 
Ostotarjouksen tekijän vähemmistöomistajana on samoja tahoja kuin Oralin omistajissa. Muun muassa Atine Group Oy on Oralin suurin osakkeenomistaja. Oral Hammaslääkäreiden kaksi isoa omistajaa, myös Atine Group, ovat hyväksyneet ostotarjouksen. Kyse lienee siis yhtiön pörssistä poisvedosta ja omistusjärjestelystä.

Pienille kovat ajat

Hammaslääkärialalla keskittyminen on päivän sana. Pienille hammaslääkäriasemille koittaa kovat ajat.
- Kyllä tässä näin väkisinkin käy. Hammaslääkäreissä on ollut työvoimapula jo jonkin aikaa, seuraajien saaminen eläköityville hammaslääkäreille on vaikeaa. Toivottavasti ala ei kokonaan keskity, Annala arvioi. 

Suun terveydenhuolto poikkeaa muusta lääkäritoiminnasta merkittävästi, kun noin puolet toimijoista toimii yksityissektorilla.
- Olemme tällä hetkellä suurin suomalainen hammaslääkäriketju, eikä kukaan ihan nopeasti pääse samaan kokoluokkaan. Meillä on 150 toimipistettä ympäri Suomen, Hangosta Rovaniemelle. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Digile Oy:n wellness-verkosto yhdistää terveys- ja hyvinvointiteknologiaa vahvaan älypuhelin- ja ohjelmisto-osaamiseen. Tekesin tavoitteena on nostaa Suomi takaisin toimialan suunnannäyttäjäksi.

Espoolainen, Nokian spin off -yritys Mobile Wellness Solutions (MWS) on yksi Tekesin wellness-verkostoon mukaan lähteneistä. 

Yhtiön Wellmo-mobiilipalvelu kannustaa käyttäjää muun muassa liikunnassa, painonhallinnassa, unen laadussa ja alkoholinkäytön vähentämisessä.
- Toimimme puhtaasti b-to-b-markkinassa, vaikka itse sovellus on pääosin kuluttajien käytössä. Wellness-ekosysteemi on tuonut tämän alan uusia osaajia tärkeällä tavalla yhteen, sillä valtaosa yrityksistä on vielä pieniä ja kasvutaipaleensa alussa, toimitusjohtaja Jaakko Olkkonen kiittelee.

Hän näkee toimialalla merkittäviä kasvumahdollisuuksia älypuhelinten yleistymisen myötä. 

Yhteistyötä tarvitaan

Todellinen kansainvälinen läpimurto vaatii kuitenkin voimien yhdistämistä ja selvästi isompaa yrityskokoa. Tällainen toimija voi syntyä orgaanisen kasvun, konsolidaation tai yhteistyöverkostojen kautta.

Tekesin asiantuntijan Pekka Ollikaisen mielestä DIGILEn Digital Services -ohjelman myötä syntynyt Wellness-yhteistyöverkosto on selkeä esimerkki SHOK-toimintamallin tehosta.
- Meillä on todella paljon tämän alan osaamista, mutta se on hajallaan ja pienissä yrityksissä. Tässä verkostossa sitä on saatu yhteen ja mikä tärkeintä, siitä voi syntyä myös uutta kansainvälistä kasvupotentiaalia omaavaa liiketoimintaa, hän sanoo.

Digital Service -ohjelma jatkuu vielä kaksi vuotta. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Aiemmin Tullin, Itellan ja Verohallinnon nimissä tehty tietojenkalastelu jatkuu nyt perintäpalvelun nimissä.

Viestit ovat tulleet asiakaspalvelu@perinta.fi -sähköpostiosoitteesta, Kyberturvallisuuskeskus tiedottaa. Viestin sisältö vaikuttaa aidolta, mutta sen sisältämät verkkopankkilinkit vievät tietojenkalastelusivuille. 

Jos vahingossa syöttää verkkopankkitunnukset tällaiselle tietojenkalastelusivulle, tulee välittömästi ottaa yhteyttä omaan pankkiin.

Tietojenkalasteluviestin aiheena on ollut "Aihe: Viimeinen muistutus laskusta" ja lähettäjänä "Perintapalvelu [asiakaspalvelu@perinta.fi]".

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lammastilalliselle pääsiäinen on ehdoton sesonki. Silloin myydään sama määrä kuin muuten koko vuonna.

Somerolla sijaitseva Nokan lammastila myy luomulihaa suoramyyntinä sekä Reinin lihan kautta helsinkiläiseen kauppahalliin ja ravintoloihin, Juha Nokka kertoo.

Nokan lammastilan liikevaihto muodostuu pääasiassa lampaan lihasta ja EU-tuista, villa on vain oheistuote. Tilalla on 370 uuhta ja karitsat päälle.

Enemmistö Suomessa kulutettavasta lampaanlihasta tuodaan edelleen Uudesta-Seelannista, vaikka kotimaisen lampaan ja karitsan kasvatus on kasvanut merkittävästi.
- Tuottajien määrän voisi tuplata. Lampaanlihalle pitäisi saada hiukan hintaa lisää. Hintataso on kuitenkin parantunut viime vuosina, Chef Wotkin's Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veijo Votkins kertoo.

Tuplat lisää

Lampaanlihan saanti on epätasaista, mikä on tukkukauppiaan kannalta huono juttu.

Chef Wotkin'sin myymästä lampaanlihasta tänä päivänä puolet tulee jo kotimaasta, kun viisi vuotta sitten 95 prosenttia tuli Uudesta-Seelannista.

- Pääsiäinen muodostaa maksimissaan 20 prosenttia lampaan myynnistä. Meillä tosin on asiakkaina paljon hotelleja ja ravintoloita, jotka käyttävät lammasta vuoden ympäri.

Lammastila Nokan suosikkituotteita pääsiäisenä ovat karitsan herkkuboksilajitelma, palvatut tuotteet ja lampaan filee.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Vuodesta 2011 toiminut suomalainen Laastari Lähiklinikka tarjoaa videolääkäripalvelua terveydenhoitoon. 
Klinikat toimivat apteekkien ja kauppakeskusten yhteydessä.

Asiakkaalle tarjotaan videopuhelulla erikoislääkäritasoista hoitoa. Laastari Lähiklinikka hoitaa klinikoillaan akuutteja ja yleisimpiä sairauksia ilman ajanvarausta. Ihmiset hakeutuvat hoitoon erityisesti flunssa- ja allergiakausina. Laastari tarjoaa kiinteähintaista käyntimaksua. Videolääkäripalvelusta voi hakea Kelan suorakorvauksen.

Yleisimpiin sairauksiin

Laastarin videolääkäripalvelu soveltuu yrityksen mukaan käytettäväksi akuuttien ja yleisimpien sairauksien hoidossa.
- Esimerkiksi flunssapotilaan oireita voidaan kartoittaa ja potilasta opastaa videopuhelun aikana. Myös osa diabetes- ja sydänpotilaan hoidon seurannasta, kuten lääkityksen optimointi, voidaan toteuttaa videokonsultaatiolla vastaanottokäynnin sijaan, Laastari Lähiklinikan toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja Ron Liebkind kertoo. 

Vaikeutuneet taudinkuvat eivät kuitenkaan sovellu hoidettaviksi pelkästään videopuhelimitse.
- Laastari Lähiklinikat toimivat ilman ajanvarausta: ajan saa heti walk-in -periaatteella. Uusi helppokäyttöinen videolääkäripalvelumme jatkaa samalla ideologialla, Liebkind selvittää.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Eurooppalainen patenttijärjestelmä on uudistumassa. Uusi patenttijärjestelmä astuu voimaan, kun siihen on liittynyt 13 EU-jäsenvaltiota. 

Näiden maiden joukossa on oltava suurimmat patenttimaat Saksa, Ranska ja Iso-Britannia. Uudistus tapahtunee vuonna 2016 tai aikaisintaan loppuvuonna 2015.

Uudistus koskee sekä patentointia että patenttioikeudenkäyntejä. Suomen kohdalla kyse on siitä, kannattaako myös Suomen olla uudessa järjestelmässä mukana vai ei. Suomalaisyritykset voivat käyttää uutta järjestelmää uudistuksessa mukana olevissa maissa riippumatta siitä, meneekö Suomi mukaan uuteen järjestelmään vai ei.

- Yrityskyselyssä kävi selville, että monet kansainvälistyneet yritykset katsovat uudistuksen tuovan enemmän hyötyjä kuin haittoja nykytilaan verrattuna. Samalla nähdään Suomen mukanaolon voivan myös tuoda lisähaasteita erityisesti kotimarkkinayrityksille riippumatta siitä, patentoiko yritys itse vai ei. Moni asia patenttijärjestelmän kustannuksiin ja käytäntöihin liittyen on kuitenkin vielä auki, sanoo EK:n asiantuntija Riikka Tähtivuori.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK tilasi selvityksen uudistuksen vaikutuksista suomalaisille yrityksille. Selvitys on syntynyt elinkeinoelämän ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteishankkeena. 

Uusia mahdollisuuksia ja uhkia

Uudistus tarjoaa yritykselle mahdollisuuden suojata keksintönsä maantieteellisesti laajalla alueella entistä edullisemmin. Yhtenäispatentilla patentinhaltija voisi rekisteröidä yhtenäisen suojan samalla jopa 24 EU-jäsenmaassa. Uutta patentti- ja oikeudenkäyntijärjestelmää voivat kuitenkin hyödyntää myös EU:n ulkopuolelta tulevat yritykset.
- Yhtenäispatentin myötä patenttien määrä Euroopassa tulee todennäköisesti kasvamaan. Kilpailijoiden omistamat patentit rajoittavat yritysten toimintavapautta, Tähtivuori kertoo. 

Yrityskyselyyn osallistuneista aktiivisista patentoijayrityksistä lähes kolme neljäsosaa ei ole ollut lainkaan osallisena patenttioikeudenkäynneissä viimeisen viiden vuoden aikana.
- Nyt on siis oikea aika keskustella ja vaikuttaa siihen, miten Suomi suhtautuu uudistukseen, Riikka Tähtivuori herättelee. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Euroopan parlamentti hyväksyi rekkadirektiivin, johon sisältyy suomalaisia koskeva 60 tonnin painoisten moduuliyhdistelmien käyttö rajat ylittävässä liikenteessä. 

SKAL:n mukaan direktiiviehdotuksen lähtökohtana on ollut ajoneuvojen aerodynamiikan, ympäristöystävällisyyden ja turvallisuuden parantaminen, mutta monien pohjoisemman Euroopan jäsenmaiden kannalta tärkeimmäksi kysymykseksi on noussut oikeus jatkaa suuremmilla niin kutsutuilla moduuliyhdistelmillä liikennöintiä jäsenmaiden rajojen yli. 
- Muun muassa Suomesta pääsee nykyisin liikennöimään Tanskaan asti 25,25 metriä pitkillä ja kokonaismassaltaan 60 tonnia painavilla yhdistelmillä, jotka ovat sallittuja myös Ruotsissa ja Tanskassa. 

Nyt saatu äänestystulos mahdollistaa nykyisen liikenteen jatkumisen. Moduulikysymykseen palataan kahden vuoden päästä EU-komission asiasta tekemän arvioinnin pohjalta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Noin 4000 yrityksen on hankittava tuotteilleen CE-merkintä. 80 prosentille rakennustuotteista pakollinen CE-merkintä korvaa kansalliset tuotehyväksynnät.

Tuotehyväksynnän piiriin kuuluvien rakennustuotteiden siirtymäajat ovat päättymässä pian. Rakentamiseen käytettäviltä kantavilta teräs- ja alumiinikokoonpanoilta edellytetään 1. heinäkuuta  alkaen CE-merkintää. Testausta tekevät hyväksytyt laitokset, jotka löytyvät EU-komission NANDO-tietojärjestelmästä. 

CE-merkintäpakko koskee sellaisia rakennustuotteita, jotka kuuluvat yhdenmukaistettujen standardien piiriin.  Sellaisille rakennustuotteille, joille ei ole määritelty Euroopan tasoista harmonisoitua tuotestandardia tai eurooppalaista teknistä arviointia, voidaan käyttää kansallista hyväksymismenettelyä. Nämä ovat vapaaehtoisia.

Viime heinäkuussa voimaantullut EU:n rakennustuoteasetus koskee muun muassa ulko-ovia, betonielementtejä ja lujuuslajiteltua sahatavaraa. Toisaalta esimerkiksi betoniraudoitteet ja vesihanat jäävät tällä hetkellä CE-merkinnän ulkopuolelle.  

Kevennetty menettely 

Muun muassa ikkunateollisuudelle on myönnetty kevennetty menettely, jos yritys työllistää alle yhdeksän henkilöä. Kevennetty menettely tarkoittaa, että mikroyrityksen ei tarvitse käyttää ilmoitettua laitosta testauksen teettäjänä. Kevennetyssä menettelyssä laskelmat ja testit voi tehdä esimerkiksi ammattikorkeakoulu. 

Jos haluaa varmistua, kuuluuko tuote jonkin yhdenmukaistetun standardin piiriin, se käy helpoiten hEN-helpdeskissä (www.henhelpdesk.fi ). Se on suomenkielinen sivusto, josta voi hakea tuotenimikkeillä yhdenmukaistettuja standardeja. Standardien soveltamisaloja voi tarkastella tarkemmin sales.sfs.fi -sivustolla ilmaiseksi. Osa rakennustuotteista voidaan CE-merkitä myös vapaaehtoisen ETA-menettelyn kautta.  Tukes valvoo Suomen markkinoilla olevien rakennustuotteiden CE-merkintöjä.

Huom. Tarkista, kuuluuko tuote jonkin yhdenmukaistetun standardin piiriin hEN-helpdeskissä (www.henhelpdesk.fi ). Lisätietoja www.metsta.fi

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi