Merikarvialainen konepajayrittäjä pitää CE-merkinnän tuomaa byrokratiaa ylimitoitettuna. Pakollinen CE-merkintä korvaa kansalliset tuotehyväksynnät jopa 80 prosentissa rakennustuotteita.

Noin 4000 yrityksen on hankittava tuotteilleen CE-merkintä.

Merikarvialaisen Ylinevan pajan Markku Ylineva kritisoi EU:n tuomaa byrokratiaa.
- Näen standardointijärjestelmän täysin suurteollisuuden ehdoilla toteutettuna. Ei tällä haja-asutusalueiden työpaikkoja ainakaan tulla lisäämään.

Yritys tekee päätuotteenaan kuorma-auton lavoja ja teräsrakenteita sekä lisäksi teollisuuden kunnossapitoja. Vuonna 1987 perustettu konepaja työllistää kolme henkilöä. 
- Tyyppihyväksyntäjärjestelmän luominen maksaa 10 000-20 000 euroa ja menetelmäkokeet päälle. Erilaisille hitsaussaumoille ja eri koneille vaaditaan eri menetelmäkoe.

Ylineva ei aio hätiköidä CE-merkinnän kanssa.
- Ollaan sitten myymättä muutama kuukausi. 

Tuotehyväksynnän piiriin kuuluvien rakennustuotteiden siirtymäajat ovat päättymässä pian. Rakentamiseen käytettäviltä kantavilta teräs- ja alumiinikokoonpanoilta edellytetään 1. heinäkuuta  alkaen CE-merkintää.

Tarkista, kuuluuko tuote jonkin yhdenmukaistetun standardin piiriin hEN-helpdeskissä (www.henhelpdesk.fi ). Lisätietoja www.metsta.fi

* Herätys! CE-merkintä kuntoon, muuten rakennustuotteita ei saa myydä

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yle-veroa maksetaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2013. Nyt huhtikuun loppuun mennessä suurin osa osakeyhtiöistä antaa veroilmoituksen vuodelta 2013. 

Verohallinnon ylitarkastaja Tiina Rantala kirjoittaa Verona-veroblogissa, että Yle-vero ei ole ollut mukana yhtiöille lähetetyissä vuoden 2013 ennakkoverolipuissa. 
- Valitettavasti "Yle-verolaki" vahvistettiin niin myöhään, että Verohallinto ei saanut muutettua ennakoiden laskentajärjestelmää niin, että Yle-vero olisi voitu huomioida vuoden 2013 ennakoissa.

Rantala neuvoo, että mätkyiltä eli jäännösverolta ja korolta voi välttyä maksamalla ennakon täydennysmaksua viimeistään veroilmoituksen viimeisenä antopäivänä. 

- Jos siis ennakkoverot ovat muuten oikein ja vain Yle-vero puuttuu, voit laskea vain Yle-veron osuuden ja maksaa sen täydennysmaksuna. Jos taas verotettava tulo muodostuu ennakoita suuremmaksi, voit maksaa täydennyksenä puuttuvan yhteisöveron määrän sekä koko Yle-veron osuuden, Tiina Rantala kertoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Soteuudistuksen hallintomalli mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden saumattomat hoitoketjut ja vahvistaa järjestämisvastuussa olevien palveluntarjoajien edellytyksiä. Näin sanoo Lääkäripalveluyritykset ry:n Ismo Partanen.

- Sote-palvelurakenneuudistuksen onnistuminen vaatii  hallinnon tehostamista muun muassa turhaa byrokratiaa ja päällekkäisyyksiä purkamalla. Lisäksi palvelutuotannon tuottavuutta ja vaikuttavuutta on pystyttävä parantamaan, toiminnanjohtaja Partanen korostaa.

Valinnanvapaus ja asiakaslähtöisyys

Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2017 alkuun mennessä perustettaville viidelle kuntayhtymälle eli sote-alueelle.
- Tällöin niiden pitää kyetä vastaamaan palveluiden kokoamisesta ja tuotannon ohjauksesta mahdollisimman asiakasla?hto?isesti, esittää Partanen.

Lääkäripalveluyritykset ry:n mielestä sote-palveluiden järjestämisvastuun eriyttäminen palvelutuotannosta on aivan keskeistä palvelujärjestelmän uudistustyössä.
- Kun kansalaisten aitoja valinnanmahdollisuuksia lisätään, palveluiden tarvitsijat ohjaavat osaltaan tuotantoa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) pistäisi taksilainsäädännön uuteen uskoon. KKV on jättänyt aloitteen liikenne- ja viestintäministeriölle. 

Viraston aloitteen tavoitteena on lisätä kilpailua taksiliikenteeseen uudistamalla lainsäädäntöä.
- Kilpailun sekä kuluttajien valintamahdollisuuksien lisäämiseksi olisi luovuttava tarveharkintaan perustuvasta taksilupien enimmäismäärän sääntelystä.

Alalle pääsy olisi kuitenkin edelleen luvanvaraista. Taksinkuljettajien ammattipätevyyttä ja taksipalvelujen laatua valvottaisiin myös jatkossa.

KKV:n mukaan lainsäädäntöä pitää uudistaa niin, että terve ja toimiva kilpailu alalla vahvistuisi.

Tavoitteena matalammat hinnat

Virasto ehdottaa, että taksiliikennelakia muutettaisiin niin, että minkä tahansa paikkakunnan auto saisi tietyin edellytyksin jäädä minkä tahansa paikkakunnan taksiasemalle odottamaan kyytiä. 
- Taksielinkeinon sääntelyn lieventäminen parantaisi taksien saatavuutta, loisi kannusteita yrittä-jyyteen perustuvien uusien palvelumuotojen kehittämiseen ja alentaisi hintoja, KKV perustelee esitystään. 

Viraston mukaan sääntelyä uudistamalla olisi mahdollista myös pienentää valtion ja kuntien taksiliikenteen rahoitusosuutta, joka on tällä hetkellä yli 400 miljoonaa euroa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjien työviikko venyy palkansaajia useammin yli viisipäiväiseksi. Viisipäiväinen työviikko on Suomessa yleisin: puolet työllisistä oli työskennellyt viitenä päivänä viikossa. 

Yrittäjistä vajaa kolmannes työskenteli kaikkina viikonpäivinä. Tilastokeskuksen tiedot ovat vuosien 2009-2010 ajankäyttötutkimuksesta.

Yrittäjien työviikot vaihtelevia

Miesten työviikot ovat pidempiä kuin naisten. Työllisten miesten työviikon pituus oli keskimäärin 38 tuntia, kun naiset tekivät ansiotyötä keskimäärin 32 tuntia viikossa.

Vain päiväsaikaan oli tutkimusviikolla työskennellyt yli puolet työllisistä. Iltatyötä kello 18 jälkeen jonain viikonpäivänä tehneitä oli kaksi viidesosaa työllisistä. Yöaikaan oli työskennellyt runsas kymmenesosa työllisistä. Vain ilta- tai yötyötä tutkimusviikolla tehneiden osuus oli lähes olematon.

Perinteinen "normaali" työviikko, jolloin työskennellään kokopäiväisesti maanantaista perjantaihin päiväsaikaan, oli tutkimuksen mukaan melko harvinainen. Vain yhdeksällä prosentilla yrittäjiä oli "normaali" työviikko.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Itä-Suomen hovioikeus jätti tuomitsematta heinolalaisen putkiyrittäjän, joka oli ajanut kuparivarasta takaa autolla.  

Asiasta kertoi Ilta-Sanomat. Putkiyrittäjä tuomittiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa lähes 4000 euron sakkoon törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Lehden mukaan hän sai lisäksi kolmen kuukauden ehdollisen ajokiellon.

Yrittäjä kuitenkin valitti ratkaisusta hovioikeuteen ja oikeus jätti hänet rankaisematta. Yrittäjä joutuu maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa.

Hovioikeus otti ratkaisussaan huomioon, että hätäkeskuspäivystäjä oli yrittäjälle vastatessaan kehottanut yrittäjää seuraamaan varasta.  

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pk-yritysten liikevaihdot kehittyivät kuluneena vuonna suotuisasti, mutta yritysten liikevoitot pienenivät edellisvuoteen verrattuna.

Pk-yritysten liikevaihto oli viime vuoden maaliskuusta vuoden 2014 helmikuuhun ulottuvalla ajalla noin kolme prosenttia suurempi kuin vastaavalla jaksolla vuotta aiemmin. 

Yritysten liikevoitto puolestaan oli noin viisi prosenttia pienempi vuotta aiempaan ajanjaksoon verrattuna. Yritysten kassoissa oli 2,3 prosenttia vähemmän rahaa vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna.

Kuluttajien ostovoima heikkoa

- Liikevaihto kasvaa varovaisesti edelleen. Tästä voi tehdä jo pitkän aikavälin johtopäätöksen, että mikäli bruttokansantuotteen kasvu olisi vain pk-yrityksistä kiinni, se olisi selkeästi positiivinen, tilitoimisto Talenom Oy:n toimitusjohtaja Harri Tahkola kertoo. 

- Mutta tulossuunta on sen sijaan väärä ja jopa murheellinen. Kulut kasvavat, mutta niitä ei saada siirrettyä asiakashintoihin kotitalouksien heikentyneen rahatilanteen vuoksi. Eräs keskeinen syy kotitalouksien rahatilanteeseen on jatkuvasti kiristyvä verotus. Tämä tässä nyt näkyy, Tahkola kuvaa tilannetta.

Tahkola herättelee päättäjiä ajattelemaan, miten yrittäjiä voisi motivoida luomaan työpaikkoja.
- Lukuisten keskusteluiden perusteella se on yrittäjilläkin raha. Pitäisi verotuksen avulla sallia tuloerojen kasvu. 
Talenom Barometrin tulokset perustuvat laajaan otantaan suomalaisista pk-yrityksistä. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Siilinjärveläinen yritys tuo markkinoille puutiaisaivokuumeen varmentamiseen kehitetyn pikatestin. Testillä tuloksen saa laboratoriossa parissakymmenessä minuutissa.

Puutiaisaivokuume on punkin levittämä tauti. Reagena Oy:n veritipasta otettava testi tulee myyntiin muutaman viikon sisällä. Tällä hetkellä markkinoilla on ainoastaan isoissa laboratorioissa tehtäviä testejä. Markkinointipäällikkö Kati Ryynäsen mukaan tuote on tarkoitettu ammattikäyttöön. 

- Se varmentaa puutiaisaivokuumeen lähes sadan prosentin varmuudella paikallislaboratorioissa.
Pikatesti on muutaman vuoden tuotekehityksen tulosta. Mahdolliset markkinat ovat laajat.

- TBE-viruksen (puutiaisaivokuume) levinneisyys ulottuu Eurooppaan, Venäjälle ja osaan Aasiasta.
Aiemmin testaus on voitu tehdä vain isojen sairaaloiden keskuslaboratorioissa.  

Taudinkuvaltaan puutiaisaivokuume eli puutiaisaivotulehdus on kaksivaiheinen. Oireita ilmenee noin 10-30 prosentilla tartunnan saaneista. Aika puremasta oireisiin vaihtelee tyypillisesti muutamasta päivästä lähes kuukauteen.

Ilmastonmuutos lisännee puutiaisaivokuumetta

- Reagenan TBE-pikatesti täydentää erinomaisesti vakavien eläinvälitteisten infektiotautien diagnostiikan tuoteperhettämme, jonka kehittämistä jatkamme edelleen. Ilmastonmuutoksella saattaa olla osansa eläinvälitteisten infektioiden leviämiseen, toimitusjohtaja Markku Parviainen sanoo.

Reagena Oy on vuonna 1987 perustettu eläinvälitteisiin tauteihin liittyviin testeihin keskittynyt yritys. Reagenalla on muun muassa myyräkuumeeseen ainutlaatuinen pikatesti. Yrityksen valmistamia tuotteita käytetään laboratorioissa ja organisaatioissa yli 30 maassa useilla eri teollisuudenaloilla.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tuore jalasjärveläinen perheyritys pyörittää toimintaansa tavoitteena kotiseudun positiivisen hengen pönkitys. Puolet tuotemyynnin tuloista on luvattu paikkakunnan kehittämiseen.

- Lupaus on lupaus, sanoo tuore yrittäjä Eeva Salminen. Hän perusti yhdessä miehensä Joni Huhtakallion kanssa erilaisia palveluja tarjoavan yrityksen Jalasjärvelle viime kesänä. Pariskunta on luvannut lahjoittaa puolet tuotemyyntinsä tuloista oman paikkakunnan tukemiseen. Toinen puoli menee yrityksen kehittämiseen.
Euroista ei vielä puhuta, sillä tilikausi on kesken.

- Mutta lupaus pidetään, vakuuttaa yrittäjä.
Yrityksen nimi on kuvaavasti Tarveko. Mistä moinen nimi tupsahti?
- Sitä väännettiin tuttujen kanssa. Kaikilla on tarpeensa. Yritämme tarjota niihin ratkaisuja. Nimi tuntui hyvältä, ja päädyimme siihen, Eeva Salminen kertoo.

Yritys toimii Jalasjärven keskustassa ja toiminta-ajatus on, ettei yritysten, yhteisöjen tai yksityisten henkilöiden tarvitse ajaa erilaisten palvelujen perässä kovin kauas.
- Oma paikkakunta on pidettävä elinvoimaisena. Idea on pitää positiivinen ilmapiiri virkeänä kotipaikkakunnalla.

Tarveko tarjoaa kaikkea mahdollista kauneudenhoidosta remontteihin sekä vuokratyötä.

- Haluan tarjota apua yrittäjältä yrittäjälle nimenomaan joustavasti, koska yrittäjänä voin itse päättää omista työajoistani. Se tarkoittaa sitäkin, että pystyn melko lyhyellä varoitusajalla tulemaan avuksi kiireisenä aikana, toteaa Joni Huhtakallio.

Nuori yrittäjäpariskunta kertoo työtä piisanneen mukavasti jo alkumetreillä. Tekemisen puutetta ei perheessä ole, sillä lapsia on neljä ja heistä vanhin on toisluokkalainen.
- Tavoite onkin, että mahdollisimman nopeasti voisimme palkata työntekijän, Eeva Salminen sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Nyt se on tutkittu: Älypuhelin työvälineenä ei välttämättä kasvatakaan yrityksen tuottavuutta.

Hyvin monella työntekijällä on nykyään työnantajan kustantama älypuhelin. Myös työtabletit yleistyvät. Mutta se, mihin näitä laitteita käytetään, ei tue sitä, että niillä saavutettaisiin ainakaan tuottavuuden kasvua.

Flurry Analyticsin, ComScoren ja NetMarketSharen Yhdysvalloissa keräämä data kertoo, että laitteita käytetään lähinnä pelaamiseen, sosiaalisen verkostoitumiseen ja viihteeseen.

Tutkimuksen on julkaissut Flurry, joka paljastaa myös, että 86 prosenttia puhelimiin käytetystä ajasta kuluu sovellusten parissa. Silloin selaimelle jää vain 14 prosenttia.

Sovelluspelaaminen haukkaa 32 prosenttia, Facebook 17 ja esimerkiksi YouTube ja viihde molemmat neljä prosenttia. Sosiaalinen verkostoituminen, joka sisältää myös esimerkiksi Facebookin, haukkaa kokonaisajasta 28 prosenttia.

Työsähköpostille ja muille varsinaisille hyötyohjelmille jää vain muutamia prosentteja kokonaisajasta.
Keskimäärin älylaitetta käytetään päivässä kaksi tuntia ja 42 minuuttia.Näyttää siltä, etteivät ihmiset ole tuottavampia puhelimensa kanssa, sillä sosiaalinen vuorovaikutus ja viihde hallitsevat laiteaikaa, tutkimuksessa päätellään.

Hyöty riippuu tietenkin ammatista ja yrityksen toimialasta. Vaikka pelaamiseen käytetty aika kasvaisi, voi olla että jonkinlainen kyllästysaste ollaan saavuttamassa. Tutkimustuloksista voi vetää myös sellaisia johtopäätöksiä, että mobiililaitteisiin aletaan jo hieman väsyä. Ehkä ihmiset ovat ruvenneet kaipaamaan kommunikointa kasvokkain?

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Taksinkäyttö on romahtanut. Kilpailuvirasto poistaisi lupakaton ja eduskunnassa odottaa verohuojennuksen poisto. Taksiyrittäjät ovat hämmennyksissä.

- Olemme pienyrittäjävetoinen ala, joka työllistää. Luulisi sen olevan tärkeää näinä talouden matalapaineen aikana. Kaikki meneillään olevat uudistukset aiheuttavat vähintään hämmennystä, sanoo Jukka Kuusisto, taksiyrittäjä ja Helsingin Taksiautoilijoiden puheenjohtaja.
Samoilla linjoilla on Pohjanmaan Taksi Oy:n toimitusjohtaja Markku Ylikulju.

- Etenkin eduskunnassa nuijimista odottava verohuojennuksen poistaminen taksiautoilijoilta vetää mielen apeaksi. Se tarkoittaa 9600 lisäverokuluja auton ostaneelle yrittäjälle. Aika raaka pala pienelle yrittäjälle, Ylikulju summaa.

- Seurauksena olisi, että taksiautoilijat ostaisivat autonsa käytettyinä ulkomailta. Autokanta vanhenisi ja autokauppa valuisi maan rajojen ulkopuolelle. Ketä se hyödyttää?

Jukka Kuusisto muistuttaa, että pelkästään Taksi-Helsingissä  toimii yli tuhat yrittäjää, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 170 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 3300 miestyövuotta pelkästään Helsingissä.

Lupakatosta kiinni

Molemmat taksiyrittäjät ihmettelevät myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston aloitetta, jolla taksilupien määrältä poistettaisiin katto. Muut pätevyysvaatimukset säilytettäisiin.

- Jos otetaan katto pois, pitäisi vapauttaa kaikki muukin. Tällaisena esitys tuntuu lähinnä kornilta. Pahimmillaan se voi johtaa konkurssien aaltoon. Onko meillä varaa tällaisiin, etenkin kun maata riivaa talouden matalasuhdanne? Kyytimäärät Helsingissä ovat laskeneet 10 prosenttia, Jukka Kuusisto muistuttaa.

Uber-harmaat uhkaavat

Taksitaivasta varjostavat pilvet eivät jää tähän. Nyt seurataan tarkasti eurooppalaisille markkinoille pyrkivää kalifornialaista järjestelmää, joka pahimmillaan avaisi Kuusiston mukaan markkinat harmaille takseille.

- Järjestelmä pyrkii Euroopan markkinoille. Belgiassa se kiellettiin, Ruotsissa se epäonnistui, Italiassa se aikaansai mellakointia. Homma perustuu älypuhelinapplikaatioihin. Niiden kautta hoituisivat tilaukset ja maksut.

- Vaarana on, että kuka tahansa voi hoitaa ajot, maksuhinnoittelu vaihtelisi ja ajettaisiin ilman mittareita. Miksi meitä ajetaan tällaiseen dilemmaan?

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Vantaa kokoaa yritysten kaikki neuvontapalvelut yhteen. Uusi neuvontapiste aloittaa heti pääsiäisen jälkeen.

Vantaalaisia yrittäjiä neuvotaan luottamuksellisesti ja maksutta uudessa YritysVantaa-palvelussa.
Vantaalle perustetaan vuosittain yli tuhat uutta yritystä, joille asiantuntijan antama maksuton neuvonta on ensiarvoisen tärkeää. Kuitenkin myös toimivat yritykset kaipaavat neuvontaa erilaisissa muutostilanteissa.

- Toimiville yrityksille suunnattuja neuvontapalveluja ei ole aiemmin ollut Vantaalla, kertoo Vantaan uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Marketta Korhonen.  Hän korostaa, että uusi palvelu rakennettiin puhtaasti tarpeesta.
- Yritysten muutostilanteita voivat olla esimerkiksi sukupolvenvaihdokset, kasvu tai kansainvälistyminen, omistajanvaihdos, rahoituksen hakeminen tai  liiketoiminnan kehittäminen, kertoo elinkeinopäällikkö Kimmo Viljamaa Vantaan kaupungilta.

Yritysneuvontaa sekä uusille että jo toimiville yrityksille tarjotaan YritysVantaa- nimen alla. YritysVantaa palvelee vantaalaisia yrittäjiä yhden luukun periaatteella. Olipa yrittäjän asia mikä vain, häntä neuvotaan ja ohjataan - tai suunnataan eteenpäin oikean palvelun pariin.

- Palvelu perustettiin vantaalaisten yrittäjien toiveesta, jotta olemassa olevatkin yritykset saisivat neuvontaa tarvitsemiinsa muutostilanteisiin, Marketta Korhonen sanoo.

- Jos yrityksen asia osuu enemmän TE-toimiston tai YritysSuomen palveluihin, ohjataan neuvonnasta yrittäjiä eteenpäin oikeaan osoitteeseen, Viljamaa jatkaa.

YritysVantaa palvelee yrittäjiä ajanvarauksella. Neuvontapalvelujen järjestäminen jo toimiville yrityksille on yksi Vantaan kaupungin valtuuston maaliskuussa hyväksymän elinvoimaohjelman toimenpiteistä.

YritysVantaa palvelee yrittäjiä yhteistyössä Vantaan kaupungin yrityspalveluiden, Helsingin Seudun Kauppakamarin, Uudenmaan TE-toimiston sekä Vantaan yrittäjien kanssa.  Neuvontapalvelujen toteuttajana on Vantaan Uusyrityskeskus, joka toimii Yrityspalvelukeskus Leijassa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Utön saarella, vanhaan merivoimien kasarmiin kunnostettu hotelli on tänä pääsiäisenä täynnä. Ympärillä on vain kallioita ja merta.

Utön Merihotellia pyörittävä Eero Laaksonen huokaa helpotuksesta. Vanhan kasarmin askeettisten rakennusten huoneet ovat nousseet uuteen kukoistukseen. Pikkuhiljaa asiakkaat ovat löytäneet tien merimatkan ja yhteysalusliikenteen päähän. Kahdeksan vuoden sinnikäs työ alkaa tuottaa tulosta.

- Näyttää siltä, että ollaan ensimmäistä talvea menossa omillaan, Laaksonen sanoo.
Elämä Saaristomeren uloimmilla saarilla on haasteellista. Onneksi Laaksonen tuntee olosuhteet.
Kävijöitä kuitenkin on, ja hotelliin tulee asiakkaita. Enimmäkseen erilaisia ryhmiä. Keskelle merta tullaan olemaan hiljaa, nauttimaan rauhasta ja saariston mahtavista maisemista.

Hotelli lämmittää käyttöveden aurinkopaneeleilla ja suodattaa koko saaren juomaveden merivedestä. Laaksonen sanoo, että sekään ei ole halpaa.

Uudistettu merikarttasarja

Juuri sopivasti veneilykauden lähestyessä merikarttasarja D Turunmaan saaristosta on päivitetty. Karttaan on päivitetty laajoja alueita, kuten Kihti ja Turusta ulos johtava syväväylä sekä Utön länsipuoli. Syvyystietoja on päivitetty myös väylien ulkopuolelta.
Merenkulun turvalaitteisiin on tehty yli 400 päivitystä. D-sarjan kartta kattaa Saaristomeren alueen Uudestakaupungista Utön majakalle saakka.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi
 

Vapunaattona tulee voimaan laki, joka sallii kauppakeskusten pienyrittäjillekin vapaapäivän ja kaupan ovien kiinniolon yhtenä päivänä viikossa.

Pienyrittäjä voi jatkossa pitää kauppakeskuksessa sijaitsevan liikkeensä suljettuna kerran viikossa.  Tämä sallittiin vähittäiskauppa- sekä parturi- ja kampaamoliikkeille.  Edellytyksenä on, että yrittäjän yhdessä tai useammassa liikkeessä työskentelee säännöllisesti enintään viisi henkilöä. Yrittäjän oma työpanos lasketaan mukaan.

Tarkoituksena on parantaa pienyrittäjän asemaa kauppakeskuksissa. Muutoksella edistetään pienyrittäjän jaksamista. Mutta ennen kaikkea hän saa nyt itse päättää liikkeensä aukioloajoista sen mukaan, mikä on hänelle taloudellisesti kannattavaa.

Yrittäjä ja kauppakeskus sopivat vapaapäivästä.  Jos päivän valinnasta ollaan eri mieltä, ratkaisee pienyrittäjän päätös. Vapaapäivää ei tietenkään ole pakko pitää.

Laki takaa toki tälläkin hetkellä pienyrittäjälle mahdollisuuden pitää liike suljettuna kerran viikossa. Käytännössä lakia on tulkittu eri tavoin.
Osa kauppakeskuksissa toimivista pienyrittäjistä ei ole voinut pitää liikettään suljettuna, sillä liikkeiden pitämisestä avoinna on määräyksiä muun muassa vuokrasopimuksissa ja kauppakeskusyhdistysten säännöissä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomessa on huipputason yrittäjyyden asenneilmasto, väittää kansainvälinen tutkimus. Kasvuhaluja kaivataan kuitenkin lisää.

Suomi kilpailee yrittäjähengessä samalla viivalla Yhdysvaltojen kanssa, Kauppalehti kertoo keskiviikkona julkaistusta Global Entrepreneurship and Development Index  2014 -tutkimuksesta.

Yhdysvallat on ykköstilalla neljättä kertaa toteutetun tutkimuksen perusteella. Suomen yrittäjyysekosysteemi kokonaisuutena sijoittuu 120 maan vertailussa sijalle seitsemän.

Vahvin yrittäjyysekosysteemi on Yhdysvalloissa, Australiassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Sveitsissä.
GEDI-indeksiä kokoavat Imperial College Business School, George Mason University, London School of Economics ja University of Pécs.

Indeksi yhdistää tietoja yrittäjyysasenteista, -aktiivisuudesta ja kasvuhakuisuudesta muihin yrittäjyyden edellytyksiä tukeviin tekijöihin kansantaloudessa.

Suomen tilanne on kokonaisuutena hyvällä mallilla. Erityisesti yrittäjyyttä tukeva infrastruktuuri on Suomessa maailman huippua, arvioi GEDI-tutkimusta johtava professori Erkko Autio.

Kohennettavaa löytyy yrittäjyysaktiivisuudesta ja kasvuhakuisuudesta, joissa Suomi on sijoilla 18 ja 19.
Autio kehuu kuitenkin esimerkiksi Aalto-yliopiston ympärille syntyneitä yrittäjyyskeskittymiä, jotka ruokkivat kaivattua kunnianhimoa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lumituuli rahoitti uuden voimalahankkeen yleisörahoituksella. Puolessa vuodessa kerättiin 850 000 euroa.

Suomen ensimmäinen ja suurin tavallisten ihmisten omistama tuulivoimayhtiö Lumituuli Oy keräsi jälleen joukkorahoituksella varoja tuulivoimaprojektinsa toteuttamiseksi. Projektissa korvataan vuoden 2014 aikana vanha tuulivoimala Lumijoella yli kolme kertaa tehokkaammalla Vestas V90-tuulivoimalalla.

Yhteensä Lumituuli on vuosien varrella kerännyt joukkorahoitusta tuulivoimarakentamiseen jo yli kaksi miljoonaa euroa!

- Varojen kerääminen yleisöltä toimi jälleen loistavasti tuulivoimarakentamisen rahoituksessa ja tarjoaa kaikille mahdollisuuden investoida puhtaaseen energiaan,  toimitusjohtaja Sampsa Hario sanoo.

Yhtiön edellisen tuulivoimalaprojektin avajaisia vietettiin Iissä helmikuussa. Lumituuli Oy on perutettu vuonna 1998. Yhtiö on rakentanut ja ylläpitää vuonna 1999 rakennettua 660 kW tuulivoimalaa Lumijoella ja vastavalmistunutta 800 kW voimalaa Iissä.

Yhtiöllä on yli tuhat osakasta, jotka voivat käyttää voimaloiden tuottamaa sähköä. Lumituulelle on myönnetty Yhteiskunnallisen yrityksen merkki. Sen  saa yritys, jonka ensisijainen tavoite on ratkoa yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia.

Koiraravintolassa nautitaan kolme ruokalajia.

Koska viimeksi olet vienyt koirasi ulos syömään, kysyy Megamyynti Areena Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Mattila.

- Ihmiset menevät usein ulos syömään, mutta koiria ei viedä koskaan syömään ravintolaan. Siksi me olemme halunneet järjestää koirille ravintolan, jossa tarjoillaan alku-, pää- ja jälkiruoka. Katamme ateriat nätisti pihalle ja sitten koirat saavat tulla syömään.

Ravintola on pystyssä Salossa 26.4. ja Orimattilassa 24.5. Koiraravintolatapahtuma järjestetään tänä keväänä nyt kolmatta kertaa.

- Koirien omistajat ovat olleet tapahtumasta aivan liekeissä, Mattila nauraa.

- Meillä on ollut noin 75-100 koiraruokailijaa vieraana per tapahtuma. Kaukaisimmat vieraat ovat tulleet 150 kilometrin päästä, hän jatkaa.

Ruoat ovat Pedigreeltä, ja tapahtuma on maksuton.

- Jos koira ei jännitykseltään pystykään syömään kaikkea, niin annamme kyllä mukaan doggybagin. Kirjaimellisesti, Mattila vitsailee.

Mattila uskoo, että tapahtuma on Suomessa aika poikkeuksellinen.

- Suomessa on satojatuhansia koiria, joiden omistajat ovat potentiaalisia asiakkaita. Kaikkea kannattaa siis kokeilla. Koirat ovat nykyään iso bisnesmahdollisuus, jota yllättävän vähän käytetään. Olemme sinänsäkin poikkeuksellinen kauppa, että meille nelijalkaiset ystävät ovat aina tervetulleita, Jaakko Mattila painottaa.

Megamyynti Areena Oy on Suomen suurin outlet-myymälä. Yrityksellä on myymälät Salossa ja Orimattilassa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Aikainen kevät näkyy golfvarustemyymälöiden myynnissä.

Tänä viikonloppuna viimeisetkin golffarit käynnistävät tämän kesän kolopallokautensa. Kauden startti näkyy myös varustemyynnissä.

- Meillä on myymälät avoinna lauantaina. Uskon, että päivästä tulee kiireinen, kertoo Golf Balance Oy:n toimitusjohtaja Vesa Tikkanen.

Tikkasen mukaan golfkausi on tänä keväänä alkanut tavallista aiemmin.

- Ainakin, jos vertaa viime vuoteen, jolloin tähän aikaan oli suunnilleen vielä lunta maassa. Aikainen aloitus näkyy selvästi myös myynneissämme.

Golf Balance on julkistamassa täksi kesäksi myös uutta verkkokauppaa.

- Verkossa golftuotteista myyvät hyvin esimerkiksi pallot, hanskat, bägit ja muut tarvikkeet. Myös tekstiilit ja kengät ovat nousseet verkkokaupassa ihan tärkeiksi myyntiartikkeleiksi, Tikkanen luettelee.

Muuten golftuotteiden verkkokauppa on kasvussa niin kuin yleisestikin verkkokauppa. Tosin golfissa on paljon tuotteita, joita halutaan testata ja kokeilla vielä ennen ostopäätöstä.

- Mailapuolella esimerkiksi on niin paljon erilaisia varsia, nostokulmia ja lapoja. Näitä ominaisuuksia halutaan käydä läpi myymälöissä myyjän kanssa, Vesa Tikkanen selvittää.

- Arvioisin, että se on noin viisi pinnaa liikevaihdostamme.

Golf Balancella on myymälät Vantaalla Varistossa ja Espoossa Olarissa sekä pro shopit 12 eri kentällä.

Suomalaisfirman Tokion-Muumipuiston sijainti varmistuu toukokuussa.

Japanilaiset rakastavat muumeja. Sen tietää myös turkulainen lasten leikkipaikkavälineitä valmistava Puuha Group Oy. Yritys aikoo nimittäin rakentaa Tokioon Muumipuiston.

- Nyt toukokuun aikana selviää lopullinen sijoituspaikka, ja tavoitteena on, että puisto aukeaa vuoden 2015 lopussa, kertoo Puuha Internationalin toimitusjohtaja Sami Kaivola.

Yritys on myös lahjoittanut Japanin Sendaihin muumileikkipuiston.

- Silloin, kun Japanissa oli tsunami vuonna 2011, olimme juuri aloittaneet yhteistyön Muumien kanssa. Tiesimme Muumien suosion Japanissa, joten halusimme lahjoittaa sinne muumileikkipuiston. Olimme Japanissa paikan päällä tekemässä lahjoitusta ja rupesimme ihmettelemään, miksei siellä ole vielä Muumimaailmaa. Siitä idea sitten syntyi, Kaivola kertoo.

Uusi puisto tulee yhdistämään uutta ja vanhaa.

- Tulemme käyttämään teknologiaa, kuten 3D-tekniikkaa ja interaktiivisuutta. Kaikki sisältä tulee kuitenkin perustamaan Muumitarinoihin, -kirjoituksiin ja -filosofiaan.

Kaivola arvioi, että puisto tulee maksamaan noin 20-30 miljoonaa.

- Meillä on projektissa mukana tokiolainen pörssinoteerattu pääomasijoittaja FinTech Global. He tekevät puiston operatiivista toimintaa Japanin päässä.

Puuha Group harkitsee jatkossa myös suomalaisvoimien palkkaamista Tokioon.

- Riippuu toki puiston lopullisesta sisällöstä, mutta tulemme harkitsemaan suomalaisten palkkaamista sinne. Omasta organisaatiossa mukana tulee varmaankin olemaan yksi tai kaksi henkilö, Sami Kaivola hahmottelee.

Kuva: © Moomin CharactersT

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helsinkiläiset käsityöyrittäjät avaavat pajansa yleisölle tuodakseen esiin eettistä tarjontaansa. 8. toukokuuta voi nähdä muun muassa, kuinka suomalainen poronnahka taipuu design-asuksi. 

Moni suomalaisena designina markkinoitu tuote valmistetaan tosiasiassa ulkomailla. Käsityö on Designia! on tapahtuma, joka esittelee yksilöllisten, lähellä tehtyjen esineiden arvoa ja helsinkiläisten käsityöläisten ammattitaitoa. Käsityönä valmistettujen tuotteiden elinkaari on pitkä ja tuotteita, kuten isoäidin turkkia voi myös muodistaa kestämään aikaa.

Se, kuka katsotaan käsityöyrittäjäksi, ei ole aivan selvää edes Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Ampujalle. Helsingissä on joka tapauksessa tuhansia käsityöyrittäjiä, yhdistykseen kuuluu myös pienteollisuutta.
- Tapahtumassa on mukana verhoilijaa, puuseppää, koruseppää, floristia ja pesulaa sekä paljon muitakin. Suurin osa käsityöläisistä on yksin- tai perheyrittäjiä. 

Asiakkaat varovaisia

Käsityöyrittäjien myynti vaihtelee vuoden mittaan paljon. Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ei kerää tilastoja jäsenyrittäjien tuloista.
- Ei käsityöyrittäjyydellä pääse rikastumaan. Työn laatu on sellainen, että tekijät tykkäävät työstään. Ei voi sanoa, että kaikki käsityöyrittäjät ovat ahtaalla. Jopa alojen sisältäkin löytyy eroja tulotasossa. 

Matalasuhdanne on luonnollisesti syönyt myös käsityöyrittäjien bisnestä. Ampujan mukaan asiakkaat ovat viime vuosina olleet todella varovaisia. 
- Nyt alkuvuonna ei ole nähty pajojen tai liikkeiden lopettamisia. 

Jotkut käsityöyrittäjät saattavat toimia myös alansa opettajana oppilaitoksessa tai työväenopistossa. 
Liikkeet ovat auki 8. toukokuuta klo 11-19. Tapahtuman järjestää Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys. Nettisivuilta löydät mukana olevat yritykset yhteystietoineen ja tapahtumakartan. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi