Palvelusetelien käyttö kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2012 Sosiaali- ja terveyspalveluissa 88 prosenttia. Palvelusetelien käytön volyymi oli 79,7 miljoona euroa vuonna 2012.

Muun muassa kulttuuri- ja liikuntaseteleitä tarjoava Smartum tarjoaa kunnille sähköistä palveluseteliä, joka on nyt käytössä 41 kunnassa. Smartumin palveluseteli on ollut käytössä vuodesta 2010.
- Uusia kuntia on tulossa mukaan. 10-20 kunnalla sähköisen setelin käyttöönotto on harkinnassa. Vielä emme tiedä, realisoituvatko neuvottelut tänä vuonna, Smartum Oy:n toimitusjohtaja Maarit Hannula kertoo.

Palvelusetelin suosio

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo ongelman kunnissa olevan, että palveluseteli otetaan kyllä käyttöön, mutta siihen ei varata riittävän isoa summaa.
- Kunnat eivät myöskään riittävästi kerro kansalaisille, että he voivat valita yksityisen palveluntuottajan kunnan oman tuotannon sijaan.

Kujalan mukaan on positiivista, että palvelusetelin käyttö on kasvanut, mutta suhteessa sote-menoihin palvelusetelin osuus on vielä koomisella tasolla.

Maarit Hannula arvioi, ettei palvelusetelin käyttö valtakunnallisesti kasvanut hirvittävästi vuodesta 2012 vuoteen 2013. Tilastokeskuksen lukuja ei ole vielä saatavilla.
- Smartumin palvelusetelimyynti vuonna 2012 oli 6,5 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Viime vuonna volyymi oli samaa luokkaa. Tälle vuodelle tulee kasvua, mutta ei suurta loikkaa.

Suurin yksittäinen palvelu, johon käytetään palveluseteliä, on palveluasuminen. Se lohkaisee 26,5 miljoonaa euroa palvelusetelikakusta.

Kuntatoimijoiden omistama Kuntien Tiera Oy tuo markkinoille palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän vuoden 2015 aikana.

Kunta tai kuntayhtymä päättää, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mihin palveluihin se antaa setelin. Kunta pitää luetteloa hyväksymistään palvelujen tuottajista. Tiedot tuottajista, palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Dunkin' Donuts tulee Suomeen. Kotimainen Arnolds luottaa omaan huipputuotteeseensa.

Yhdysvaltalainen kahvi- ja leipomotuoteketju Dunkin' Donuts suunnittelee laajentuvansa Suomen suurimpiin kaupunkeihin.

- Suomi on iso mahdollisuus Dunkin' Donuts -brändille, kommentoi Dunkin' Brandsin kansainvälisen liiketoiminnan kehitysjohtaja Jeremy Vitaro.

Yritys etsiikin nyt aktiivisesti suomalaisia franchise-yhteistyökumppaneita. Haussa on toimijoita, jotka omistavat ja johtavat useamman yksikön liiketoimintaa.

Dunkin' Donuts -ketjun markkina-asema on kasvussa Euroopassa, jossa sillä on tällä hetkellä yli 120 ravintolaa esimerkiksi Saksassa, Espanjassa, Iso-Britanniassa, Bulgariassa ja Venäjällä. Suomalaiskilpailijaa Arnoldsia uutinen ei pelota.

- Kilpailu on aina tervetullutta. Hyvä vaan, että ihmiset pääsevät vertaamaan tuotteitamme. Sen vertailun tulos ei pelota, sillä käytämme donitseissamme erinomaisia raaka-aineita. Esimerkiksi suklaakuorrutteemme ovat belgialaista suklaata. Dunkin' Donutsin kuorrutteet ovat rasvaseosta, Arnoldsin toimitusjohtaja Jussi Laurila kertoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Torfjanovkan tulli ei hyväksy enää TIR-kuljetuksia Venäjälle.

Venäjän tullilta saadun tiedon mukaan Torfjanovkan tulliaseman kautta Venäjälle meneville kuljetuksille on 21.4.2014 lukien asetettava Venäjän kansallisten määräysten mukainen passitusvakuus. Muutos astui voimaan myöhään sunnuntai iltana.

Muutos koskee Suomesta Venäjälle aloitettuja TIR-kuljetuksia. Suomen tulli aloittaa TIR-kuljetuksia normaalisti kaikille Suomessa sijaitseville rajanylityspaikoille, myös Vaalimaalle.

TIR-kuljetukset muiden rajanylityspaikkojen kautta jatkuvat normaalisti.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Etenkin miehet ovat vähentäneet parturointiaan.

Talouskurjimuksen takia 200 parturi- ja kampaamoalan yritystä on kadonnut pääkaupunkiseudulta. Asiasta kertoi Yle.

Vaikeuksia parturi- ja kampaamoalan yrityksille on aiheuttanut erityisesti 24 prosenttiin nostettu arvonlisävero. Arvonlisäveron nousun myötä yrittäjät ovat joutuneet nostamaan hintojaan, ja se taas on saanut asiakkaat harventamaan käyntiväliään parturi- ja kampaamoalan liikkeissä.

- Kaikki alan toimijat ovat kokeneet tämän rankan muutoksen verrattuna siihen kun toimittiin alhaisemmalla verokannalla. Muutos on ollut huima. Liikevaihdot ovat tippuneet noin 26 prosenttia, Suomen Hiusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Arja Laurila kertoo Ylelle.

Etenkin miehet ovat harventaneet parturikäyntejään.

- Miehet kävivät vielä pari vuotta sitten parturissa kerran kuussa, sitten enää kerran 6-7 viikossa. Joidenkin mukaan kolmen kuukauden välein, Laurila sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Huonekalutehdas NurmelanComeaStore avataan Helsingissä.

ComeaStore avaa ovensa Helsingissä Lanternan  kauppakeskuksessa 25. huhtikuuta.

Kauhajokelaisen Huonekalutehdas Nurmelan Comea-säilytysjärjestelmä on uusi konsepti, joka koostuu kaapistojen runko-osista ja niihin liitettävistä lisätarvikkeista. Säilytystä helpottavat laatikostot, vaatetangot, valaisimet, kenkä- ja housutelineet, peilit ja monet muut käytännölliset ratkaisut.

ComeaStore-yrittäjänä aloittava Merja Kirjavainen kertoo olevansa iloinen saadessaan aloittaa uuden brändin myyntityön Itä-Helsingissä.

- Comea-malliston laatu ja monipuolinen lisävarustevalikoima olivat tekijät, jotka innostivat lähtemään yrittäjäksi Lanternaan. Kotimainen valmistus, kilpailukykyinen hinta-laatusuhde ja moneen tilaan soveltuva mallisto tulevat olemaan tekijöitä, jotka kiinnostavat varmasti rakentajia ja remontoijia, toteaa Merja Kirjavainen.

Comea-mallisto toimitetaan kotimaassa Nurmelan omilla autoilla kotiovelle asti. Tarvittaessa ketju tarjoaa myös ammattitaitoisen asennuspalvelun. Comea-mallistolla on oikeus Suomalaisen Työn Liiton myöntämiin Avainlippuun ja Design From Finland -merkkiin.

Kuljetusyrittäjien on nyt syytä välttää Vaalimaata. Kukaan ei tiedä, mihin Venäjä kuljettajia sitouttaa TIR-sopassa.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtosen mukaan Vaalimaan TIR-tilanne on vallan epäselvä.

- Ihan tarkkaa varmuutta ei ole, että TIR-kuljetukset olisi todella lopetettu Vaalimaalla. Ei ole tietoa siitä, mitä siellä rajalla nyt oikein vaaditaan ja kuinka pystyvästä ilmiöstä on kyse. Aamun Helsingin Sanomista ainakin sai sellaisen käsityksen, että TIR:llä mentäisiin yhä läpi, Lehtonen kertoo.

- TIR-toiminta on ylipäätään ollut hyvin epämääräistä viime aikoina Venäjällä. Viimeisin Venäjän ilmoitus tosiaan oli, että Vaalimaalla TIR ei riitä, vaan kuljetukseen tarvitaan lisävakuuksia voidakseen jatkaa matkaa. Aiemmin Venäjä oli ilmoittanut, että kaikki Suomen rajat toimivat TIR-kuljetuksilla ainakin 1.7. asti.

Iiro Lehtosen mukaan todennäköisintä on, että Venäjä vaatii tällä hetkellä Vaalimaan vastaisella raja-asemallaan jonkinlaisen venäläisen lisävakuuden ostamista. Se ei kuitenkaan ole hyvä ajatus.

- Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että kenelläkään ei ole tarkempaa tietoa siitä, mihin kuljetusyritys sitoutuu ostaessaan vakuuden. Jos jotain sattuu, niin minkälaiset vastuut lisävakuus tuottaa kuljetusyritykselle ja asiakkaalle.

Samaa ongelmaa ei ole TIR-vakuudessa, joka on pitkään toiminut järjestelmä ja perustuu kansainväliseen tulliyleissopimukseen.

Lehtosen mukaan kuljetusyrittäjien on nyt syytä pelata varman päälle.

- Kannattaa välttää Vaalimaan tullia ja mennä vaikka Nuijamaan kautta, sillä siellä TIR toimii varmasti. Siitä voi tulla lisämatkaa ja vähän kustannuksia, mutta en lähtisi siirtymään korvaaviin järjestelmiin, kun vastuut ovat epäselvät.

Sisäiset kahnaukset

TIR-sotkussa on kyse Venäjän sisäisistä kahnauksista.

- Venäjän tulli haluaisi mukaan TIR-toimintaan ja on siksi kesästä asti lähtenyt vaikeuttamaan TIR-kuljetuksia, Iiro Lehtonen selvittää.

Venäjällä toimiva ASMAP-kuljetusjärjestö on toiminut TIR-kuljetusten kansallisena takaajana.

- Venäjän tulli kuitenkin haluaisi korvata ASMAP:n tullille mieleisellä toimijalla, tai ainakin muutoksia järjestelmään. Heinäkuun takarajakin perustuu siihen, että ASMAP:n TIR-takausoikeudet on irtisanottu päättymään silloin eli joka tapauksessa Venäjän tullille etsitään uutta kumppania tässä asiassa.

TIR on rahtiliikenteessä käytetty lyhenne Ranskassa tehdystä yleissopimuksesta, jonka tavoitteena on tavaroiden keskeytyksetön kuljettaminen maiden välillä samalla, kun kauttakulkumaan tulliviranomaisille suodaan maksimaaliset turvatakuut. Käytännössä TIR-merkityt kuljetukset siis ohittavat normaalit tullimuodollisuudet.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yrityskylä valittiin finalistiksi maailmanlaajuiseen koulutusalan kilpailuun.

Suomalainen koulutusinnovaatio Yrityskylä on valittu finalistiksi maailmanlaajuiseen World Innovation Summit for Education (WISE) -kilpailuun, jossa palkitaan vuosittain yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaavia koulutusratkaisuja.

Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-oppimisympäristö on pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa.

Taloudellisen tiedotustoimiston TATin koordinoimissa Yrityskylissä vierailee lukuvuosittain yli puolet Suomen kuudesluokkalaisista.

WISE-kilpailun tämänvuotiset finalistit ovat esimerkkejä luovista ratkaisuista, joilla parannetaan koulutukseen pääsyä, opetuksen laatua sekä työllistymistä. Finaalin valituissa hankkeissa yhdistyvät perinteiset opetusmenetelmät ja uusin teknologia. Tavoitteena on muun muassa tukea erilaisia oppijoita ja vähemmistöjä, lisätä lukuinnostusta sekä opettaa yritystoimintaa.

Yrityskylän toiminnanjohtaja Tomi Alakoski iloitsee kansainvälisestä tunnustuksesta.

- Yrityskylä on ollut menestystarina Suomessa. Sillä pystytään vastaamaan nuorten koulumotivaatiota ja työelämätaitoja koskeviin haasteisiin. Samat haasteet tunnistetaan kaikkialla maailmassa, ja niiden ratkaiseminen edellyttää koulujärjestelmän uudistamista rohkeasti.

Kilpailun kuusi voittajahanketta julkistetaan syyskuussa ja palkitaan marraskuussa World Innovation Summit for Education -tapahtumassa Qatarissa. Jokainen voittaja saa 20 000 dollaria.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Torikauppa menee verkkoon. Asiasta kertoi Yle alueuutiset.

Sähköinen aika on tullut myös osaksi perinteistä torikauppaa. Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ari Kallas kertoo, että nettikauppa ja markkinamyynti kulkevat nykyisin jo usein käsi kädessä.

- Monella markkinamyyjällä on myös verkkokauppa. Markkinoita kiertävät kauppiaat tekevät tuotteitaan tunnetuiksi toreilla ja tapahtumissa, Kallas kertoo.

Osa-aikaisia markkinamyyjiä Suomessa on noin 12 000 - 15 000 ja ammattimaisia myyjiä yli 600. Keskusjärjestön mukaan 3 000 - 4 000 yrittäjää ovat yhdistäneet verkko- ja markkinakaupan.

Toinen voimakas ilmiö markkinakaupassa on Kallaksen mukaan elintarvikkeiden lisääntyvä myynti. Vuonna 1995 10 prosenttia markkinamyyjistä möi elintarvikkeita. Nykyisin lähes puolet myyjistä myy elintarvikkeita.

- Myyntiin tulee pienten juustoloiden ja lihatuottajien elintarvikkeita. Myynti kasvaa elintarvikepainotteiseksi.

Syy elintarvikkeiden myynnin lisääntymiseen arvioidaan olevan ihmisten halu ostaa ruokaa muualta kuin suurista marketeista. Elintarvikkeiden torimyynnin ennustetaan jatkavan kasvuaan.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lapin aluehallintovirastolta ei irronnut lupaa pitää kauppoja auki Itä-Suomessa helatorstaina.

Etelä-Savon, Kuopion alueen ja Pohjois-Karjalan kauppakamarit hakivat yhteisesti Lapin aluehallintovirastolta yleistä poikkeuslupaa harjoittaa ammattimaista vähittäiskauppaa Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella helatorstaina 29. toukokuuta.

Aukiolon tarpeellisuutta perusteltiin helatorstain ajoittumisella koulujen päättymisen alle, minkä vuoksi asiakkailla katsotaan olevan poikkeuksellisen suuri vähittäiskaupan asiointitarve tämän vuoden helatorstaina.

- Myös helatorstain tarjoaman pienen loman myötä liikkuvien kotimaan matkailijoiden sekä Itä-Suomessa päivittäin asioivien venäläisten ostosmatkailijoiden vuoksi tämän vuoden helatorstaista odotetaan muodostuvan merkittävä sesonkipäivä. Nykyisessä tiukassa taloustilanteessa jokaisella kauppapäivällä on kaupoille merkitystä, Pohjois-Karjalan Kauppakamari tiedottaa.

Esitetyistä perusteluista ja hakijoiden toimittamista Niiralan rajanylityspaikan rajaliikennetilastoista huolimatta Lapin aluehallintovirasto katsoi, että hakijat eivät ole esittäneet sellaisia matkailuun liittyviä erityisiä syitä, joiden perusteella poikkeuslupa voidaan myöntää.

Näin ollen Lapin aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Finpron hallinnoiman innovaatiokeskus FinChin toimisto aukeaa Pekingissä toukokuussa 2014.

Toimisto sijaitsee Pekingin Zhonguangcunin-alueella ZPark-ohjelmistokehityspuistossa. Alue on it-sektorin ja muiden korkean teknologian alojen yritysten keskittymä, jossa toimii jopa yli 20 000 kansainvälistä ja kiinalaista alan yritystä.

-Tarkoituksemme on helpottaa ja nopeuttaa etenkin pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan aloittamista Kiinan ja varsinkin Pekingin markkinoilla. Olemme olleet yhteydessä jo monen kiinnostuneen suomalaisyrityksen kanssa. Erityisesti it- ja teknologia-alan yritykset ovat osoittaneet kiinnostusta FinChiin, kertoo Finpron Pekingin vientikeskuksen päällikkö Seppo Selkälä.

FinChi tarjoaa suomalaisyrityksille muun muassa liiketoimintaan liittyvää käytännön apua, paikallistuntemusta, kontakteja ja toimitiloja.

-Suomalainen asiakasyrityksemme voi helpommin käynnistää Kiinassa liiketoimintaansa ja säästää investoinneissaan, koska yrityksen ei tarvitse perustaa omaa tytäryhtiötä, vaan se voi toimia FinChin kautta. Esimerkiksi työluvan saaminen ja henkilökunnan palkkaaminen ja maksuliikenteen hoitaminen ovat mahdollisia meidän kauttamme. Lisäksi tarjoamme vuokralle toimitiloja 200 neliön toimistostamme, Selkälä kertoo.

FinChi toimii avattavan Pekingin-toimiston lisäksi Shanghaissa ja Shenzhenissä. Sen pääinnovaatiokeskus sijaitsee Shanghaissa. Yhteensä FinChillä on 32 suomalaista yhteistyöyritystä Kiinassa. Sopimus FinChin toiminnan aloittamisesta Pekingissä allekirjoitettiin viime vuonna osana presidentti Sauli Niinistön vierailua Pekingissä.

-Läsnäolo kohdemarkkinoilla ja liiketoimintamallien ymmärtäminen ovat edellytyksiä menestymiselle. Seuraammekin jatkuvasti heikkoja signaaleja markkinoilla suomalaisyritysten innovaatioiden kaupallistamiseksi, Selkälä sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre valmistelee biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle.

Toteutuessaan noin 1,1 miljardia euroa maksava tehdas olisi metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Biotuotetehdas pyritään saamaan käyttöön vuonna 2017. Tehtaan sellukapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kyseessä on maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas, joka mahdollistaa puuraaka-aineen jalostamisen monipuoliseksi tuotevalikoimaksi. Korkealaatuisen sellun ohella tehdas tuottaa resurssitehokkaasti bioenergiaa ja erilaisia biomateriaaleja. Selluntuotannon ympärille syntyy ainutlaatuinen yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi.

Investoinnin tulovaikutus Suomeen on yli 0,5 miljardia euroa vuosittain, ja se tarjoaa yli 2 500 työpaikkaa koko arvoketjussa. Viennin vuotuinen arvonlisäys on 0,5 miljardia euroa.

- Uusi biotuotetehdas on maailman tehokkain ja nykyaikaisin. Investoinnin keskeisin peruste on korkealaatuisen havusellun kysynnän maailmanlaajuinen kasvu. Tavoitteenamme on vahvistaa johtavaa asemaamme tällä markkinalla. Investointi tukee Metsä Fibren kasvua ja parantaa kannattavuuttamme pitkällä aikavälillä, kertoo Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan.

- YVA- ja ympäristölupaprosessien lisäksi lopulliseen päätökseen vaikuttavat myös maailmantalouden ja erityisesti Aasian alueen taloudellinen kehitys, markkinanäkymät sekä muun muassa puunhankintaan, luvitukseen ja logistiikkaan liittyvät ratkaisut.

Biotuotetehdas edistää uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista Suomessa. Se lisää uusiutuvan energian osuutta Suomessa noin kahdella prosenttiyksiköllä. Tehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita, vaan kaikki sen tarvitsema energia tuotetaan puusta. Puuraaka-aine ja sivuvirrat hyödynnetään tuotteina ja bioenergiana sataprosenttisesti.

Tehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa noin 4 miljoonalla kuutiometrillä eli noin 10 prosentilla vuodessa. Havukuitupuun hakkuita voidaan kestävästi lisätä vuosittain 7 miljoonalla kuutiometrillä ja koivukuidun 4 miljoonalla kuutiometrillä. Kuitupuu hankitaan pääosin Suomesta.

Metsä Fibre on osa Metsä Groupia, ja sen omistavat konsernin emoyritys Metsäliitto Osuuskunta (50,2 %), Metsä Board Oyj (24,9 %) ja Itochu Corporation (24,9 %).

Miljardi-investointi antaa hulppeat mahdollisuudet pk-yrityksille.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Metsä Fibren valmisteilla oleva biotuotetehdas tarjoaa isot mahdollisuudet myös pk-yrityksille.

Selluntuotannon ympärille syntyy ainutlaatuinen yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi. Yhtiön toimitusjohtaja Ilkka Hämälä sanoo Yrittäjäsanomille, että Metsä Fibre aikoo kutsua pk-yrityksiä mukaan ideointitalkoisiin.

- Tehdas tarjoaa hyvän infrastruktuurin. Haemme yrityksiä, joilla on suunnitelmia valmistaa erilaisia puutuotteita ja jalosteita, Hämälä kertoo.

Metsä Fibre avaa myös oman nettisivun, www.biotuotetehdas.fi, josta yritykset voivat katsoa, minkälaisia yrityksiä mukaan halutaan.

Lisäksi Metsä Fibre tarvitsee alihankintayrityksiä tehtaan päivittäistä operointia varten. Esimerkiksi logistiikka-alan yrityksille on kysyntää. Samoin huoltotoimintaan liittyville yrityksille.

- Meillä on kymmeniä yrityksiä sopimussuhteessa. Jos mukaan lasketaan vielä puunhankintaan liittyvät alihankkijat, nousee määrä jo satoihin, Hämälä sanoo.

Hänen mukaansa keskeisin syy investoida Suomeen on suomalaisten metsävarojen hyödyntäminen. 

- Raaka-aine on hyvää. Myös yhteisöveron lasku oli myönteinen ja tukee investointipäätöstämme, hän jatkaa.

Toteutuessaan noin 1,1 miljardia euroa maksava tehdas olisi metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Biotuotetehdas pyritään saamaan käyttöön vuonna 2017.

Lue alkuperäinen uutinen täältä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kone- ja kuljetusyrittäjät ovat iloissaan Metsä Fibren valmisteilla olevasta biotuotetehtaasta. 

Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skalin puheenjohtaja Teppo Mikkola sanoo, että investointi tuo paljon työtä logistiikka-alan yrityksille.

- Tämä heijastuu laajalle alueelle, ei pelkästään Keski-Suomeen. Investointi luo uskoa.

Hänen mukaansa metsäteollisuudesta on tullut viime aikoina muutenkin myönteisiä uutisia kuljetusyrittäjien kannalta. Samaa mieltä on myös Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola.

- Investointi on toteutuessaan merkittävä ja kuvaa hyvin luottamusta siihen, että Suomessa on vielä paljon hyödynnettäviä metsävaroja.

Hän ei vielä uskalla sanoa, ryhtyvätkö alan yrittäjät investoimaan itsekin uuteen kalustoon. 

- Vapaata kapasiteettia on olemassa. Tärkeä kysymys on, että kasvattaako investointi esimerkiksi hakkuita.

Peltolan mukaan viime talvi oli puunkorjuun osalta muutenkin erinomainen, lähes ennätyksellinen. Vaikka työtä riittää, alan yritysten kannattavuus on jäänyt mediaanitasolla prosenttiin.

- Kannattavuus on ainainen murhe. Hinnoittelu on niin tiukkaa.

Skalin Mikkola haluaa muistuttaa myös infrastruktuurin merkityksestä. Esimerkiksi Keski-Suomessa tiestö on paikoin heikossa kunnossa.

- Tiet pitää rakentaa parempaan kuntoon. Se on yhteiskunnan tehtävä, Mikkola sanoo.

Lue aiheesta lisää.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lähes viidesosa SAK:n ammattiliittojen luottamushenkilöistä kertoo, että työntekijät tekevät töitä lomiensa aikana.

SAK:n mukaan töitä tehdään lomalla silloinkin, kun työnantaja ei sitä vaadi. Seitsemän prosenttia työnantajista edellyttää työntekoa loman aikana ja kuljetusalojen työnantajista 15 prosenttia vaatii työntekijöitä käyttämään osan lomastaan työasioihin.

SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila paheksuu työnantajien vaatimuksia työtehtävien hoitamisesta loman aikana.

- On todella huolestuttavaa, että näinkin moni työnantaja rikkoo pelisääntöjä. Loma on yksiselitteisesti työntekijän omaa aikaa, jonka hän on jo työllään ansainnut.

Paneelin mukaan valtaosalla SAK:laisten alojen työpaikoista esimiehet ja työntekijät sopivat lomajärjestelyistä yhdessä. Kuljetusaloilla yleisin tapa on kuitenkin säännöllinen lomakierto, jolloin työntekijöiden omat mahdollisuudet vaikuttaa loman ajankohtaan ovat rajalliset.

SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi huhtikuussa lähes tuhat yksityisten ja julkisten alojen luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Euroopan komissio järjestää Tech All Stars -startup-kilpailun, kertoo Tekes.

Kilpailussa menestyvät yritykset pääsevät osallistumaan useisiin startup-tapahtumiin ja esittelemään yritystään muun muassa Virgin-yhtiöstä tunnettulle Richard Bransonille ja Skype-perustaja Niklas Zennströmille.

- Tärkeä osa yrityksen menestymistä on hyvät verkostot, ja Euroopan komissio voi avata ovia. Finalistit pääsevät tutustumaan EU:n rahoitukseen, menestyviin yrittäjiin ja muihin vaikutusvaltaisiin ihmisiin, sanoo komission varapuheenjohtaja Neelie Kroes.

Ehdokkaat osallistuvat kilpailun ohjelmaan Lontoossa kesäkuun 10.-12. Voittaja julkistetaan Founders Forumissa 12. kesäkuuta.

Kilpailuun voivat osallistua alle kolme vuotta vanhat yritykset, jotka ovat rekisteröity Eurooppaan ja ovat keränneet pääomasijoituksia alle miljoonaa euroa. Kilpailuun voi hakea toukokuun 22. päivään saakka.

Lisätietoa löytyy täältä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

EU-vaalit lähestyvät kovaa vauhtia, sillä varsinainen vaalipäivä on 25. toukokuuta.

Kansalaisten keskuudessa EU-vaalit eivät ole herättäneet suurempia tunteita, mutta toisin on yrittäjillä. Peräti 86 prosenttia yrittäjistä ilmoittaa nimittäin äänestävänsä vaaleissa.

Yrittäjien kannalta vaalit ovatkin tärkeät. EU-alueella toimii noin 21 miljoonaa yritystä. Niistä 99,8 prosenttia on mikro- ja pk-yrityksiä. Samalla noin 70 prosenttia kaikesta yrityksiin vaikuttavasta lainsäädännöstä tulee EU:sta.

Suomesta valitaan 13 parlamentin jäsentä ja ehdokkaita on kaiken kaikkiaan 251. Näistä yrittäjiä on 17.

Suomen Yrittäjät on avannut oman vaalikoneen äänestyksen helpottamiseksi. Voit käydä etsimässä ehdokastasi osoitteessa: http://www.yrittajat.fi/vaalikone.

Vaalikoneessa kysytään ehdokkailta muun muassa sitä, onko EU:sta enemmän hyötyä kuin haittaa suomalaiselle yrittäjyydelle. Lisäksi kysymyksiä on yhteisvaluutasta, sisämarkkinoista, lainsäädännöstä ja työn tekemisestä sekä tarjoamisesta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 6,7 prosenttia vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Viimeisellä neljänneksellä aloittaneita yrityksiä oli 6 101. Yhtä matalaan lukuun ei ole päädytty miesmuistiin. Esimerkiksi huippuvuosina 2006 ja 2007 aloittaneita yrityksiä oli viimeisellä neljänneksellä yli 7 000.

Toimialoittain tarkasteltuna eniten uusia yrityksiä aloitti kaupan toimialalla, jossa toimintansa aloitti 1 053 uutta yritystä eli 17,3 prosenttia kaikista aloittaneista yrityksistä.

Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla aloitti 983 yritystä ja rakentamisen toimialalla 773 yritystä.

Lopettaneita tuli lisää

Surullista kehitystä korostaa se, että viime vuoden kolmannella neljänneksellä lopettaneiden yritysten määrä kasvoi 3,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Toimintansa lopetti 4 913. Vielä on kuitenkin matkaa vuoden 2008 huippulukuihin, jolloin toimintansa lopetti lähes 5 500 yritystä.

Toimialoittain tarkasteltuna eniten yrityksiä lopetti kaupan toimialalla, jossa lopettaneita yrityksiä oli 940 eli 19,1 prosenttia kaikista lopettaneista yrityksistä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistö hehkuttaa usean muun poliitikon tavoin Metsä Fibren keskiviikkoista päätöstä aloittaa suunnitelmien laatiminen jättimäisen tehdasinvestoinnin osalta.

Erityisesti Männistöä miellyttää hallituksen puheenjohtajan Kari Jordanin lausunto Kauppalehdessä, jonka mukaan yhteisöveron laskulla oli merkitystä investointisuunnitelmiin. Samaa sanoi myös yhtiön toimitusjohtaja Ilkka Hämmälä Yrittäjäsanomille.

Männistö ei halua kuitenkaan tyytyä nykyiseen tilanteeseen, vaan esittää rohkeasti yhteisöveron alentamista seuraavalla hallituskaudella 15 prosenttiin.

- Yhteisöveron taso on Suomen kasvun kannalta niin merkittävä asia, että sen osalta on uskallettava tehdä rohkeita päätöksiä myös jatkossa, Männistö sanoo.

- Osinkoverotusta tulee muuttaa suuntaan, jossa yrityksen voittoja verotetaan kevyemmin ja omistajille maksettavia osinkoja vastaavasti hieman korkeammin. Tämä on selvästi kasvuun kannustava malli, jolla Suomeen saadaan jatkossakin suuria investointeja, hän jatkaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjien ja kuntien välisessä yhteistyössä on paljon kehitettävää.

Kunnat saavat nimittäin yrittäjiltä elinkeinopolitiikasta vain tyydyttävän arvosanan eli 6,6. 

Tulokset selviävät Suomen Yrittäjien teettämästä Elinkeinopoliittinen mittaristo -raportista. Kyselyyn vastasi lähes 4 500 yrittäjää.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan Anssi Kujalan mukaan julkinen sektori ei ole hyödyntänyt mahdollisuuksiaan kehittää toimintaansa yhteistyössä yrittäjien kanssa. 

- Yrittäjät sanovat asiat suoraan. Nyt voidaan tarttua konkreettisiin epäkohtiin ja saattaa asioita kuntoon, Kujala sanoo.

Erityisen kriittisesti yrittäjät arvioivat julkisten hankintojen onnistumista, jolle heruu arvosanaksi 6,3. Kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyys saa niin ikään kritiikkiä.

Yhteistyön kehittämisen tarvetta korostaa se, että yrittäjien mielestä niin julkiset hankinnat kuin päätösten yrityslähtöisyys ovat kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimpiä osa-alueita. 

Katso oman kuntasi arvosana täältä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suuret kunnat jäävät kauaksi kärjestä, kun yrittäjät arvioivat kuntien elinkeinopolitiikkaa. 

Listaus kaikista kunnista löytyy täältä.

Parhaan kouluarvosanan saa pohjoissavolainen Keitele, 8,7. Kaikki kymmenen kärjessä olevaa kuntaa saavat hyvän arvosanan. 

Huomioitavaa on, että kymmenen parhaan joukossa on peräti neljä kuntaa Keski-Suomesta. Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyyn vastasi noin 4 500 yrittäjää.

- Pienemmissä kunnissa kokeneilla viranhaltioilla on toimivat yhteydet paikkakunnan yrittäjiin. Vuorovaikutus on aktiivista ja kehittämistarpeet otetaan nopeammin huomioon. Tulokset kertovat myös sen, että kunta voi itse vaikuttaa menesymiseensä mittaristokyselyssä. Kärkijoukkoon nousi nyt uusia kuntia, jotka ovat tietoisesti parantaneet yhteistyötään yrittäjien ja yrittäjäjärjestön kanssa, selittää tulosta Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Suurista kunnista parhaiten pärjäsi Vantaa. Se sai kouluarvosanaksi 6,7.

Kuntien kymmenen kärki:

1. Keitele (Pohjois-Savo) 8,7
2. Muurame (Keski-Suomi) 8,6
3. Kannonkoski (Keski-Suomi) 8,5
4. Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa) 8,1
4. Karstula (Keski-Suomi) 8,1
4. Merikarvia (Satakunta) 8,1
7. Ilomantsi (Pohjois-Karjala) 8
7. Juva (Etelä-Savo) 8
7. Pihtipudas (Keski-Suomi) 8
7. Ruokolahti (Etelä-Karjala) 8

Kymmenen suurimman kaupungin saamat arviot:

1. Vantaa 6,7
2. Espoo 6,6
2. Jyväskylä 6,6
4. Lahti 6,5
4. Turku 6,5
6. Helsinki 6,4
6. Kuopio 6,4
6. Oulu 6,4
9. Tampere 6,2
10. Kouvola 5,9

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi