Viime vuoden 121 työtaistelussa menetettiin 26 000 työpäivää. 2000-luvulla keskimäärin työpäiviä on hukattu lakoissa kuitenkin vielä enemmän. 

Tilastokeskuksen mukaan työtaistelujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta, jolloin niitä oli 86 kappaletta. Työtaisteluihin osallisten työntekijöiden lukumäärä oli noin 19 500 ja menetettyjä työpäiviä oli noin 26 000. Sekä osallisia työntekijöitä että menetettyjä työpäiviä oli vuonna 2013 kolmanneksi vähiten 2000-luvulla.

Eniten työtaisteluja käytiin vuonna 2005, jolloin työtaistelujen määrä oli 365 ja vähiten vuonna 2002, jolloin työtaistelujen määrä oli 76. 

Vuonna 2013 osallisten työntekijöiden lukumäärä oli noin 19 500 ja menetettyjä työpäiviä oli noin 26 000. Nousua edellisvuoteen oli menetetyissä työpäivissä noin 50 prosenttia. Osallisten työntekijöiden lukumäärä oli korkein vuonna 2010 ja matalin vuonna 2012. Menetettyjä työpäiviä oli eniten vuonna 2005.

Yyteet tavallisin syy

Työtaistelun syy oli vajaassa puolessa työtaisteluista työvoiman vähennys tai sen uhka, Tilastokeskus kertoo. Muita yleisiä syitä olivat työnjohto ja palkkavaatimus. 

Syksyllä 2013 käytiin työehtosopimusneuvottelukierros ja keskusjärjestöt allekirjoittivat lokakuussa 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen, jonka piirissä on yli 90 prosenttia palkansaajista. Työtaisteluista yli puolet (62 kpl) käytiin teollisuudessa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjien tulot keskimäärin laskivat lievästi vuonna 2012. Tämä johtui pääomatulojen voimakkaasta laskusta.

Yrittäjää verotetaan selvästi ankarammin kuin palkansaajaa. Verotus myös kehittyy eri suuntiin: yrittäjän verotus kiristyi ja palkansaajan verotus aleni. Tiedot perustuvat verohallinnon keräämiin tietoihin palkansaajien ja YEL-vakuutettujen yrittäjien tuloista ja veroista vuoden 2012 verotuksessa.

Yrittäjien saamat keskimääräiset tulot laskivat 0,2 prosenttia vuonna 2012. Samaan aikaan palkansaajien tulojen nousu jatkui: nousua edellisestä vuodesta oli 3,7 prosenttia.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kertoo Suomen Yrittäjien laatiman Yrittäjien tulot ja verot -selvityksen osoittavan, että vaikeina aikoina yrittäjien tulot joustavat ensimmäisenä, palkansaajien ansiot nousivat 2,6 prosenttia laskusuhdanteesta huolimatta.

Viisi prosenttia suurempi verorasitus

Yrittäjän vero- ja vakuutusmaksuaste on 5,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan, jolla on sama tulotaso. Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona käytettiin yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat 44 974 euroa. Tällä tulotasolla yrittäjän veroaste oli 33,2 prosenttia ja palkansaajan 28,0 prosenttia. 
- Verokeskustelussa ei yleensä tuoda esille yrittäjän tulojen verotuksen kokonaisuutta, vaan keskustelu rajataan vain tiettyyn osaan tuloja, Malinen sanoo.

- Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa tulojen rakenne ja erot sosiaaliturvamaksuissa.

Tuloissa hajontaa

Lähes 47 000 yrittäjän, eli reilun viidenneksen, tulot jäivät alle 15 000 euron toissa vuonna. Tämä kertoo, että osa yritystoiminnasta on osapäiväistä tai sivutoimista. Mutta mukana on myös yrittäjiä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Malinen viittaa ajankohtaiseen tuloerokeskusteluun: kun lähes kaksi kolmasosaa yrittäjistä tienasi alle keskipalkan, yrittäjien tulotaso venytti tulonjakohaitaria alaspäin.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalaisista kuluttajista reilu enemmistö valitsee kotimaisen elintarvikkeen kun saatavilla on sekä suomalaisia että ulkomaisia tuotteita. Itä-Suomessa vaakakuppi kallistuu suomalaiseen tuotteeseen vielä useammin.

Kotimaisuuden merkitys ei ole niin korostunut, kun ostolistalla on käyttö- ja sisustustavaroita. Aktiivisimmin kotimaisia tuotteita suosivat itäsuomalaiset, paljastaa Suomalaisen Työn Liiton tuore tutkimus.

Itäsuomalaisista 71 prosenttia valitsee ruokakaupassa kotimaisen elintarvikkeen aina tai useimmiten, kun saatavilla on sekä kotimainen että ulkomainen vaihtoehto, kun taas Etelä-Suomessa vastaavan valinnan tekee vain hieman yli puolet kuluttajista (56 prosenttia). Keskimäärin 62 prosenttia suomalaisista valitsee aina tai useimmiten kotimaisen elintarvikkeen.

- Kulutustottumuksissa myös sukupuolten välillä on huomattavissa selkeä ero. Naiset (68 prosenttia) ostavat tutkimuksen mukaan miehiä (55 prosenttia) herkemmin suomalaisia elintarvikkeita, kertoo tutkimuspäällikkö Jokke Eljala SuomalaisenTyön Liitosta.

Työtä suomalaisille

Kotimaisten tuotteiden ostamisen esteitä kartoitettaessa tutkimuksessa korostui hinta. Muita esteitä suomalaisten tuotteiden suosimiselle olivat tutkimuksen mukaan kotimaisten tuotteiden saatavuus ja niiden laatu.
- Tutkimuksen mukaan elintarviketuotteiden kotimaisuudella ei ole lainkaan merkitystä yhdeksälle prosentille suomalaisista kuluttajista, kertoo Eljala.

Suomalaisten tuotteiden suosimiselle on kuitenkin vankat kansantaloudelliset perusteet, sillä kotimaisiin tuotteisiin käytetyt eurot auttavat suoraan työllistämään suomalaisia.
- Elintarvikesektori tuo toimeentulon joko suoraan tai välillisesti lähes 300 000 ihmiselle, muistuttaa Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

Tiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan, suomalaisten kuluttajien suhdetta suomalaisiin tuotteisiin ja tuotemerkkeihin selvittäneeseen tutkimukseen. Siihen vastasi 1677 suomalaista kuluttajaa. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kaupparekisterin tietojärjestelmä uusitaan, ja ilmoituksia ei käsitellä 2.-11. toukokuuta. Uusi sähköinen järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön maanantaina 12. toukokuuta. 

Järjestelmän siirto vaikuttaa ilmoitusten käsittelyyn, yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) palveluihin ja Virre-tietopalveluun. Patentti- ja rekisterihallitus ja maistraatit ottavat 2.-11. toukokuuta vastaan kaupparekisteri-ilmoitukset normaalisti, mutta käsittelyä ei aloiteta välittömästi. Tämän takia ilmoitusten käsittely kestää toukokuussa kaupparekisterissä tavallista pitempään.

Toukokuussa tehdyistä uusien yritysten ja olemassa olevien yritysten tietojen muutosten rekisteröinneistä lähetään päätökset 12. toukokuuta lähtien.

Katkot YTJ:ssä ja Virre-tietopalvelussa

YTJ-tietopalvelu toimii normaalisti, mutta kaupparekisteritiedot eivät päivity.

Yritysten yhteystietojen muutoksia ja osakeyhtiön perustamista koskevia asioita ei voi tehdä sähköisesti YTJ-asiointipalvelussa 30.huhtikuuta -11.toukokuuta. Uusille yrityksille ei anneta Y-tunnuksia perjantaina 2. toukokuuta eikä perjantaina 9. toukokuuta. PRH:n rekisteritietojen tietopalvelu osoitteessa www.virre.fi on kiinni 2.-11. toukokuuta.

PRH:n mukaan kun uusi järjestelmä on täydessä käytössä, ilmoitusten käsittely ja rekisteröinti on nykyistä nopeampaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Oululainen startup-yrityksiä edustava Starttaamo on liittynyt Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykseksi. Starttaamon virallinen nimi on nyt Pohjois-Pohjanmaan Startup-yrittäjät ry.

- Yhdistyksen jäsenyrittäjät harjoittavat kasvavaa liiketoimintaa kansainvälisillä markkinoilla. Jäsenyrittäjiä Starttaamolla on hieman alle 100, Pohjois-Pohjanmaan Startup-yrittäjien tuore puheenjohtaja Ykä Marjanen kertoo.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä on jäsenyrittäjiä reilusti yli 4600.

Marjasen mukaan startup-yrittäjien järjestäytyminen tällä tavoin on ainutkertaista Suomessa ja ehkä myös koko maailman mittakaavassa.

Suomen Yrittäjille teemakohtainen paikallisyhdistys on pilotti, sillä perinteisesti paikallisyhdistykset ovat paikkakuntakohtaisia.

- Tämän pilotointi on koko Suomen Yrittäjien kannalta jopa niin merkittävä, että uskon tämän kaltaisen kehityksen toteutuvan koko maassa, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala näkee.

Starttaamo on kolme vuotta sitten perustettu startup- ja kasvuyritysten tukemiseen ja verkostoitumiseen keskittyvä voittoa tuottamaton yhdistys.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalainen atomikerroskasvatuslaitteistojen valmistaja Picosun laajentaa ALD-ratkaisujensa valikoimaa uusien, ekologisten katalyyttimateriaalien pinnoitukseen. Ratkaisusta voi hyötyä muun muassa autoteollisuus.

Yrityksen kehittämien uusien katalyyttien tarkoituksena on pienentää merkittävästi kemikaalien valmistuskustannuksia sekä valmistusprosesseissa syntyvän jätteen määrää. Picosun valittiin Seedin ja Suomen Yrittäjien Ravistajat-sarjan kymmenen ravistavimman yrityksen joukkoon.  

Picosunin toimitusjohtaja Juhana Kostamon mukaan teknologian siirron kautta tällä ratkaisulla on arvioitu olevan jopa satojen miljoonien eurojen vaikutukset 10-15 vuoden aikana.

Kemia- ja farmasia-alalle hyötyjä

Picosunin ALD-teknologia (ALD, Atomic Layer Deposition) mahdollistaa katalyyttisesti aktiivisten metallien optimoidun pinnoituksen yksinkertaisille, kustannustehokkaille alustoille, kuten esim. metallioksidi- tai polymeeripulvereille.

- Picosunin ALD-asiantuntemukselle on merkittävä tilaus kemian- ja farmasian alan teollisuudessa. Näiden teollisuudenalojen lisäksi nyt optimoidut pulveripinnoitusmenetelmämme tarjoavat entistä tehokkaampia ratkaisuja myös useilla muilla keskeisillä markkina-alueilla, muun muassa autoteollisuudessa, Kostamo kertoo.

ALD-pohjaisen katalyyttivalmistuksen kehitystyö on ollut osa Euroopan Unionin 7:nnen puiteohjelman projektia POLYCAT.

PICOSUNT -ALD-laitteistot ovat tänä päivänä tuotantokäytössä useissa teollisuusyrityksissä ympäri maailmaa. Picosunin päämaja sijaitsee Suomessa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Eduskunnan naisverkosto jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen, kuinka raskaudesta aiheutuvien poissaolojen korvausjärjestelmää voitaisiin kehittää.

Suomen Yrittäjänaisten laskelmien mukaan yksin raskauden aikaisista sairauspoissaoloista kertyy työnantajalle kuluja keskimäärin 175 euroa per poissaolopäivä. Yrittäjänaisten laskelma perustuu 2800 euron kuukausipalkkaan.
- Suomessa vanhemmuuden kustannusten osalta isoin ongelma on, että suuri osa kuluista koituu äidin työnantajan maksettavaksi. Kela-korvaukset koskevat vain lakisääteisiä kuluja vanhemmuuden vapaiden aikana, kun monet kuluista koituvat työehtosopimusten kautta sovituista menoista, naisverkosto tiedottaa kirjallisesta kysymyksestään.

Ruotsissa esimerkiksi on yhteinen rahasto, johon kaikki tuloverovelvolliset maksavat ns. vanhemmuuden rahaa sairausvakuutusmaksun yhteydessä.

- Jotta vanhemmuuden kustannusten tasaamisessa päästäisiin Suomessa eteenpäin, vaihtoehtona voisi olla laajapohjainen työryhmä, joka selvittäisi raskauden aikaisten poissaolojen korvausjärjestelmän kehittämistä, Eduskunnan naisverkosto katsoo.

Jarru naisvaltaisille aloille  

Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander painottaa nykyisen työelämän sopimusjärjestelmän lyövän kapuloita rattaisiin vanhemmuudenvapaakulujen tasaamiselle.    
- On aivan selvää, etteivät työmarkkinaosapuolet kykene tasaamaan naisvaltaisia aloja rassaavia vanhemmuuden kuluja, ja tästä syystä äitiriski-ikäiset naiset sysitään pätkätyöputkeen tai jopa työelämän ulkopuolelle.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lomien aikaiset sairauslomasäännöt on syytä sopia nyt.

Viime lokakuusta asti työntekijällä on ollut sairastuttuaan oikeus pyytää lakisääteisen vuosilomansa siirtoa jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. 

Lakisääteinen vuosiloma tarkoittaa vuosilomalain mukaan määräytyvää lomaa. Muutoksen taustalla ovat EU:n työaikadirektiiviin ja sen tulkintaan liittyvät vaatimukset kansalliselle lainsäädännölle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja maksaa sairauspäiviltä sairausajan palkkaa ja sairausajalle osuvat vuosilomapäivät siirtyvät pidettäväksi myöhemmin.

Toukokuussa alkavalla kesälomakaudella konsepti testataan käytännössä. Työnantajan kannattaakin laatia lomasairastumisille pian yhteiset ohjeet, joita kaikkien tulee noudattaa. Työnantaja voi luoda yritykseen yhteiset säännöt siitä, että vuosiloman aikaisissa sairastapauksissa työntekijä on velvollinen toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien.

Mitä koskee?

Työntekijän oikeus loman siirtämiseen koskee vain lakisääteistä vuosilomaa. Näin ollen työnantajan on syytä selvittää, onko kyseessä lakisääteinen vuosiloma. Lakisääteinen vuosiloma tarkoittaa vuosilomalain mukaan määräytyvää lomaa. Siirto-oikeus ei koske lomarahavapaata.

Miten siirretään?

Työnantajalla on vuosilomalain mukainen oikeus määrätä, milloin työkyvyttömyyden takia siirretty loma pidetään. Vuosilomalain mukaan siirretty kesäloma on lähtökohtaisesti annettava lomakaudella (2.5.-30.9.) ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua (31.3. mennessä).

Miten palkanmaksu?

Perussääntö on, että työkyvyttömyyden ajalta työntekijälle maksetaan työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen tai sen puuttuessa työsopimuslain mukaista sairausajan palkkaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Verohallinto antoi vihdoin edustuskuluista uuden ohjeen - muuttuiko oikeasti mikään?

Edustustilaisuuden ja markkinointitilaisuuden erottaminen toisistaan on lähennellyt vaikeusasteeltaan ydinfysiikkaa. Asia on ajankohtainen, koska yritysten edustuskulut tulivat tämän vuoden alusta kokonaan vähennyskelvottomiksi tuloverotuksessa. Markkinointi- ja neuvottelukuluissa vähennysoikeus kuitenkin säilyi. Tilanteeseen odotettiin helpotusta, kun Verohallinto antoi aiheesta uuden ohjeen 22. huhtikuuta.

- Uusi ohje selvittelee edustuskulujen käsittelyä muutaman Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2013 antaman tapauksen jäljiltä, kertoo Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala.

Viime vuoden puolella Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa kahdesta markkinointitapauksesta. KHO katsoi tuolloin, että Verohallinnon edustuskuluiksi määrittelemät kulut kävivätkin markkinointikuluista.

- Verohallinnon uusi ohje seuraa nyt tätä linjausta kohdejoukkomarkkinoinnin osalta. Mutta suljetut ja rajatuille henkilöille tarkoitetut tilaisuudet ovat edelleen edustustilaisuuksia, Ojala toteaa.

Selvyyttä siis asiaan saatiin, mutta vuonna 1993 annettu edustuskuluohje olisi vaatinut Markku Ojalan mukaan syvempää perkausta.

- Ohjetta ei ryhdytty päivittämään kaikilta osin, joka olisi ollut mielestäni perusteltua. Yhteiskunta on muuttunut ja ohjeen kirjoittaminen uudelleen olisi ollut paikallaan, Ojala sanoo.

- Tuntuu, että vuonna 1993 annettu ohje on lähinnä alkoholipolitiikkaa. Jos lounaalla tarjotaan vaikka viinilasi, niin sitten mennäänkin jo helposti edustustilaisuuden puolelle. Meidän mielestä ohje olisi pitänyt avata ihan auki ja miettiä kokonaan uusiksi uudesta näkökulmasta.

Ojala nostaa ongelmaesimerkiksi Lapin edustusmökit.

- Lapissa on isoja edustuskäyttöön tarkoitettuja kelomökkejä, joita ei liene helppo saada myytyä korkeiden remontti- ja lämmityskustannusten vuoksi. Työelämä ja ihmisten ajankäyttö on muuttunut parin vuosikymmenen takaisesta, ja olisi ollut paikallaan tuoreuttaa edustuskuluista annettu ohjeistus kokonaisuudessaan, Ojala harmittelee.

- Näistä kysymyksistä olisi pitänyt keskustella saman pöydän ääressä yrittäjien ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa, hän jatkaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Apteekit ja turkistarhat maksavat maksunsa lähes poikkeuksetta ajallaan, mutta partureiden ja kauneushoitoloiden maksut muille yrityksille ovat keskimäärin puolitoista kuukautta myöhässä.

Asiakastiedon tutkimuksen mukaan suomalaisten yritysten laskunmaksu myöhästyy eräpäivästä keskimäärin 12 päivää. Suomen Asiakastieto Oy saa ajantasaiset tiedot yritysten ajallaan ja myöhässä maksamista laskuista omien asiakasyritystensä myyntireskontrasta. Tietokannassa on laskutustietoa noin 140 000 yrityksestä. 

Toimialakohtaiset erot eräpäivän noudattamisessa ovat suuria. Lääkkeiden vähittäiskaupassa yritysten keskiviive on vain päivän ja kaikki laskunsa alle kolmen vuorokauden kuluessa eräpäivästä maksaa 92 prosenttia alan yrityksistä. Toiseksi tunnollisimpia ovat turkistarhurit, joista 84 prosenttia maksaa kaikki laskut lähes ajallaan.

Maksuviive puolitoista kuukautta

Toisessa ääripäässä ovat Asiakastiedon tutkimuksen mukaan parturit ja kauneushoitolat, joilla maksut lähtevät vasta puolentoista kuukauden kuluttua eräpäivästä, ja viive on vain pidentynyt viime vuodesta.
- Parturikampaajat ja kauneushoitolat näyttävät elävän kädestä suuhun eli kassassa rahat riittävät vain juuri ja juuri toiminnan pyörittämiseen, huomioi varatoimitusjohtaja Heikki Koivula Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Noin vuoden voimassa olleiden perintälain ja EU:n maksuviivästysdirektiivin perusteella yritysvelalliselta voi vaatia enintään 40 euron kertakorvauksen, jos maksu ei ole eräpäivänä vastaanottajan tilillä.

Asiakastiedon tutkimuksen mukaan suuret yritykset huolehtivat maksuistaan paremmin kuin pienet. Suurilla yrityksillä on kuitenkin paremmat mahdollisuudet sopia etukäteen edulliset maksuehdot ja pitkät maksuajat.
Liikevaihdoltaan yli 10 miljoonan euron yritysten keskiviive on alle kolme päivää, kun se alle 200 000 euron yrityksillä venyy 17 päivään, tutkimus kertoo. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Joukkorahoituskampanjoista ja joukkovoiman hyödyntämisestä sisällöntuotannossa ja liiketoiminnassa on tarjolla tietoa 15. toukokuuta Helsingissä.

Onnistuneista joukkorahoituskampanjoista ovat kertomassa muun muassa Iron Sky, Beibamboo ja Huuma, jotka kertovat elämästä rahoituskampanjan jälkeen. Joukkoistamiseen keskittyvän Crwdpuiston järjestämä tapahtuma on ilmainen, mutta paikkoja on rajoitetusti.

European Crowdfunding Networkin kansainvälisen asiantuntija Oliver Gajdan mukaan joukko-rahoitusalan mahdollisuudet ovat suuret, alan on ennustettu kasvavan globaalisti triljoonaan euroon, hän kertoo.

Tapahtumassa muun muassa PocketVenturen pitchauskierros, jossa startup-yrittäjät pitävät omasta lii-keideastaan hissipuheen ja tuomaristo hiillostaa pitchaajia. FundedByMe pitää Kampanjaklinikkaa, josta saa tietoa joukkorahoituksen soveltuvuudesta oman idean toteutukselle. 
Ohjelma, puhujat ja ilmoittautuminen osoitteessa www.crwdpuisto.fi

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pyynikin Munkkikahvila paistaa hiki päässä munkkeja vapun juhlijoille. Kahden päivän aikana kassakone kilisee 7000 munkin verran.

- Myimme 240 000 munkkia viime vuonna. Se on huima määrä, kun kaikki valmistetaan käsityönä. Meillä on vain taikinakone apuna, mutta muuten kaikki on käsityötä, Pyynikin Munkkikahvila Oy:n toimitusjohtaja Jaro Suoste kertoo.

Munkkien resepti sai alkunsa 1980-luvulla. Jos vuoden menekki jaetaan jokaiselle päivälle, tarkoittaa se 660 munkkia päivässä. Kahvila on auki vuoden jokaisena päivänä.

Munkit viedään käsistä

Pyynikin Munkkikahvilalla on kahvilat Tampereella Pyynikin näköalatornissa ja Keskustorilla sekä kaksi jäätelökioskia.
- Aattona meiltä haetaan mieletön määrä munkkeja mukaan. Saamme vapun alla ennakkotilauksia enemmän kuin koko vuonna yhteensä. Vappupäivä taas on vilkas kahvittelu ja munkkipäivä.

Keskustorin toimipiste avasi ovensa marraskuussa ja palvelee asiakkaita nyt ensimmäistä vappuaan. Jaro Suoste omistaa myös Ravintola Ohranjyvän Tampereella. Yrittäjän vappuaatto menee työn tiimellyksessä. 

Valitettavasti munkkeja ei toimiteta tilauksesta asiakkaalle, siihen ei kahvilan kapasiteetti riittäisi. Munkkeja saa myös vegaanisina sekä Ilona Kotileipomon gluteenittomia munkkeja. Pyynikin Munkkikahvila tekee oman simansa itse kellarissa. 

Pyynikin Munkkikahvila Oy teki 800-900 000 euron liikevaihdon viime vuonna.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Nuori Yrittäjyys ry:n järjestämän yrityskilpailun finalisteista monella on jo jatkosuunnitelmia yritystoiminnan jatkamiseksi valmiina.

NY Uskalla Yrittää -loppukilpailu kokosi Kajaaniin 50 nuorten itse perustamaa NY-yritystä. Yritysideoita löytyi frisbeegolfkursseista siivouspalveluun ja pelifirmasta itsetehtyyn kosmetiikkaan. Myös kilpailuun kuuluvilla messuilla Kajaanin Prismassa myynti kävi kuumana.

- Näyttää siltä, että nuorten esiintymis- ja myyntitaidot paranevat vuosi vuodelta. Nämä nuoret uskovat itseensä ja taitoihinsa, sanoo Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen.  

Linnunpönttöjä ja ekolyhtyjä

NY Uskalla yrittää -finaalissa tuomaristo valitsi parhaat lukuvuonna 2013-2014 perustetut yritykset toisen asteen ja perusasteen sarjoissa.

Toiselta asteelta ykköseksi kiiri Pönttöpäät NY Ressun lukiosta Helsingistä. Yrityksen liikeideana on myydä itse tehtyjä linnunpönttöjä. Perusasteen yrityksistä parhaaseen sijaan ylsi E.T. UF (Högstadiet i Petalax, Petolahti). Yrityksen liikeideana on myydä kierrätysmateriaalista tehtyjä lyhtyjä ja sytykkeitä. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Team Finland -rahoitusohjelma pyrkii mahdollistamaan potentiaalisimpien kansainvälistymistä tavoittelevien pk-yritysten kasvusuunnitelmien rahoituksen.

Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelmassa yritys saa Finnveralta lainaa investointeihin ja käyttöpääomaan, Tekesiltä avustusta innovaatiopalveluiden hankintaan sekä Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun. 

Ohjelma on tarkoitettu kasvuhaluisille pk-yrityksille, joiden taloudellinen tila on vakaa ja liikevaihto 5-50 miljoonaa euroa. Ohjelmaan valittavilla yrityksillä tulee olla vahvasti kansainväliseen kasvuun tähtäävä liiketoimintasuunnitelma, innovatiivinen ja kilpailukykyinen tuote tai palvelu sekä osaava ja omistautunut tiimi toteuttamaan kasvua.
Haku ohjelmaan käynnistyy toukokuun lopussa. www.letsgrow.fi

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pörssiyritys Soprano ostaa työ- ja elinkeinoministeriöltä vienninedistämisorganisaatio Finpron kaikki kaupalliset toiminnot. 

Asiasta kertoi Helsingin Sanomat. Lehden tietojen mukaan tarjouskilpailussa on enää mukana koulutusyhtiö Soprano.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Sävelkello-keksintö toi Perttu Pölöselle paikan Nobel-juhlin Tukholmaan. Kesäkuussa nuoren keksijän sovelluksen voi ladata kännykkään.

Säveltäjä-keksijä Perttu Pölösen visiona on myydä Sävelkello-opetusmetodi opetussuunnitelmien osaksi ympäri maailmaa. Samalla 19-vuotias nuori mies on iloinen, ettei tarvitse hakea kesätöitä. Töitä piisaa moneksi vuodeksi.

Pölösen musiikinteorian opetusmetodi Sävelkello voitti tammikuussa 2013 suomalaisen Innolukio-kilpailun. Voittosuma jatkui: maaliskuussa 2013 Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailu ja syyskuussa EU:n nuorten tiedetutkijoiden EUCYS-kilpailu. Kilpailun palkintona hän sai 7 000 euroa.
- EUCYS-voiton kautta pääsin Tukholman Nobel-viikoille ja tapasin Nobel-voittajia.

Toukokuussa kalenterissa on Intel-ISEF-tiede- ja teknologiatapahtuma Los Angelesissa.

PerTunes Oy:n tarina sai alkunsa tammikuussa 2011. Alun perin Pölönen kehitti sävelkellon omiin tarpeisiinsa. Se on apuväline musiikin oppimiseen ja opettamiseen.
- Ymmärsin, että keksinnössä on potentiaalia, kun opetin 9-vuotiasta lasta pianokellon avulla. Hän sai puolen tunnin opiskelun jälkeen soitettua yhden vaikean asteikon.

Pian ratkeaa ensimmäinen varsinainen rahoituskierros ja hallitukseen saataneen myös mukaan uutta osaamista. Sävelkellosta kehitetty ensimmäinen kaupallinen tuote julkaistaan kesällä Applen verkkokaupassa. Pertun veli, Kauppakorkeakoulussa viimeistä vuotta opiskeleva, Pietu Pölönen toimii yrityksen toimitusjohtajana.

Innolukiosta Innokampukseen

- Innolukio on nuorten ideoita tukeva ohjausjärjestelmä ja kilpailu, joka vie ideoita eteenpäin. Tänä vuonna tarkoituksemme on aktivoida lähes kaikki toisen asteen oppilaitokset, Innokampus Oy:n toiminnanjohtaja Rami Saarniaho kertoo.

- Pk-yritykset voivat heittää omia kehitysmalli-ideoitaan ja ulkoistaa tuotekehitystään tuhansille nuorille. Pyrimme rakentamaan alueellista toimintatasoa. Tänä vuonna avaamme aluetoimiston Ouluun.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kaupan liitto pitää perjantaiksi ja lauantaiksi ajoitettua varastotyöntekijöiden lakkoa laittomana.

Lakon piirissä oleville on Kaupan liitosta annettu selkeä viesti. Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala sanoo, että kenenkään ei ole pakko osallistua lakkoon ammattiosaston mahdollisesta päätöksestä huolimatta. Kaupan liitosta kerrottiin perjantaina aamulla, että tilannetta seurataan.

Neuvotteluosapuolten näkemykset  poikkeavat toisistaan. Kaupan liiton mukaan neuvottelujen jatkoajasta sovittiin jo ennen vappua, mutta PAM:n neuvottelijat eivät kyenneet viemään sopimusta läpi. Lakkoilmoitus annettiin vappuaattona.

Kaupan liiton mukaan lakko koskisi varastotyöntekijöitä ainakin  Keslogin Hakkilan varastoilla, Inex Partnersin Kilon, Hakkilankaaren ja Sipoon varastoilla sekä Oriolan, Lidlin ja Tukon varastoja.
Riita koskee lisäpöytäkirjaa. Kaupan liiton näkemyksen mukaan jatkoajasta neuvotteluille on sovittu.
PAMin neuvottelijoiden mukaan työntekijät olisivat halunneet laajentaa paikallista sopimista, mutta työnantajat eivät sitä halunneet.  Varastotyöntekijät arvelevat, että lakon vaikutukset voivat näkyä joidenkin tuotteiden puuttumisena kaupan hyllyiltä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Työssään voi parhaimmillaan kokea suurta nautintoa ja olla onnellinen. Talouselämä kertoo Elite Dailyn työonnellisuuden merkit.

Jokainen haluaa olla äärettömän onnellinen - myös työelämässä. Mikä on sinun tilanteesi? Katso kuusi varmaa merkkiä siitä, että olet valinnut maailman parhaimman työn.
Työ on työtä, mutta se ei saa olla vaan hikistä puurtamista ja kellon katsomista. Työ ei tietenkään voi olla yhtä juhlaa. Mutta ehdottomasti kuvio ei saa mennä niin, että koko työpäivä menee siihen, että odottaa sen loppumista. Silloin on jotain pahasti vialla.
Elite Daily -lehden listauksen mukaan oikean työn tunnusmerkit ovat tunnistettavissa. Oletko sinä oikeassa työssä?

1. Et pysty erottamaan työtä ja vapaa-aikaa
Tämä on selkein merkki siitä, että rakastat todella työtäsi. Työn ei pitäisi olla vain niskalimassa raatamista, vaan sinun täytyy nauttia siitä, mistä maksetaan sinulle palkkaa.

2. Tunnit eivät riitä, mutta silti koet saavuttaneesi jotain
Mitä enemmän rakastat työtäsi, sitä enemmän intohimosi kasvaa. Mitä intohimoisempi olet, sitä enemmän käytät aikaa työskentelyyn. Vaikka aika tuntuisi loppuvan, silti olet tyytyväinen päiväsi lopussa suoritukseesi ja koet saattaneesi loppuun asioita.

3. Olet innoissasi, kun aloitat päiväsi
Joskus yksikin ongelma jollain elämän osa-alueella, kuten parisuhteessa tai terveydessä, voi sekoittaa pään. Mutta jos rakastat työtäsi, elämä on helpompaa. Kun vietät noin kolmanneksen päivästäsi töistä, voit olla varma, että siellä asiat onnistuvat. Se vaikuttaa yleiseen jaksamiseen ja piristää mieltä muillakin elämän tärkeillä alueilla.

4. Elämä kaikkineen tuntuu pirun hyvältä
Hymyilet enemmän kuin irvistelet. Sinulla on selvät sävelet ja ajattelet asioista positiivisesti. Näet ympärilläsi kauniita asioita ja mahdollisuuksia.  Nämä ovat merkkejä siitä, että olet oikeassa työssä ja elämä on raiteillaan.

5. Koet olevasi yksi maailman onnellisimmista ihmisistä
Suurin osa ihmisistä voi sanoa, että ovat olleet uskomattoman onnekkaita elämässä, jota elävät. Silti he eivät näe asiaa näin. Miksi? Vaikka he eläisivät onnellista elämää, he eivät koe onnellisuutta. He eivät pidä töistään ja tuntevat ääretöntä riittämättömyyttä.

6. Et pysty odottamaan, että lopettaisit projektisi - koska uusi odottaa jo
Ihminen, joka pitää työstään, odottaa itse töitä enemmän kuin lopputulosta. Hän nauttii toki tuloksista, mutta hän rakastaa jokaista työn osa-aluetta ja projektia. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että odotat koko ajan työpäivän loppumista enemmän kuin mitään muuta, et ole ehkä oikeassa työssä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tuotannnon ulkoistaminen kaukomaihin ei aina kannata. Se todettiin jo Helkamassa,  joka veti Jopojen valmistuksen takaisin Suomeen.

Tanskalainen yliopistotutkimus osoittaa, että tuotannon ulkoistaminen usein kannattaa. Sen sijaan ulkoistaminen halpamaihin, kuten Kiinaan tai Intiaan, ei aina olekaan tuottoisaa. Näin kertoo Science Nordic.

Yritys saattaa tuottaa enemmän voittoa, jos se ulkoistaa tuotantonsa kalliina pidettyihin, mutta lähellä sijaitseviin, maihin kuten Saksaan, Ruotsiin tai Britanniaan.
Aarhusin yliopiston tutkimus perustuu tanskalaisten yritysten tekemiin ulkoistuksiin vuosina 1995-2006. Tutkimus osoittaa, että ulkoistuksista on yritykselle usein taloudellista hyötyä.

Kuitenkin ne yritykset, jotka olivat siirtäneet tuotantonsa OECD-maiden ulkopuolisiin maihin, eivät hyötyneet. Vain rikkaisiin maihin tehdyt sijoitukset tuottivat tulosta.
Rikkaisiin maihin ulkoistaneiden yritysten tuottavuus oli kaksi prosenttia köyhiin maihin ulkoistaneita parempi. Tuotekehitys oli 15 prosenttia ja viennin osuus 20 prosenttia suurempi.

Apulaisprofessori Roger Bandick talouden ja kaupan tiedekunnasta Aarhusin yliopistosta yrittää selittää havaintoja laadulla, kuljetuksella ja kommunikaatiolla.

Kalliissa maissa tehdyt tuotteet ovat usein parempilaatuisia kuin halvoissa maissa tehdyt. Tuotteiden kulkemat matkat ovat lyhyitä, ja kuljetus on halpaa.

Suomalaisen Helkaman toimitusjohtaja Jari Elamo on todennut saman Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen Telma-lehdessä, missä hän kertoi syistä Jopon valmistuksen siirtämiseen takaisin Suomeen.

-Kun pyöriä tilataan Kaukoidästä, toimitusaika on 5-6 kuukautta. Kun tuotanto on omissa käsissämme, voimme reagoida kysynnän muutoksiin muutamassa päivässä,  Elamo on todennut.

Helkama on poikkeuksellinen esimerkki siitä, miten globalisaatio ja työelämän muutos heittelee tuotantoa nopeasti eri puolille maailmaa. Työn ja talouden murros ei sinänsä ole uutta, vaan ainutlaatuista on muutoksen nopeus ja laajuus.

-Aikoinaan kesti tuhat vuotta, että tuotanto siirtyi idästä länteen, nyt vastakkainen liike on tapahtunut parissa vuosikymmenessä Aasian nousun myötä, Aalto-yliopiston professori Matti Pohjola selvitti samassa yhteydessä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen vanhin ja varta vasten ajoneuvojen katsastusasemaksi rakennettu asema on Raumalla. Se juhlii nelikymppistä taivaltaan.

Ajoneuvoja on toki katsastettu 1920-luvulta, mutta alkuun homma hoidettiin taivasalla. Vasta 1950-luvulla ruvettiin katsastustoimintaa kehittämään järjestelmällisesti. Oppia haettiin muualta Euroopasta. Opintomatkoja tehtiin Saksaan, Hollantiin ja Itävaltaan.  Haluttiin työhön tehoa ja katsastusmiehille paremmat työolot.

Kului vielä vuosia ennen kuin asia nytkähti eteenpäin. Valtion budjettiin se nousi vasta 1970-luvulla. Silloin esitettiin 46 katsastusaseman rakentamista.

A-Katsastuksen operatiivinen johtaja Hannu Järvinen tietää, miksi ensimmäisen aseman sai juuri Rauma.

- Varat myönnettiin aluksi Helsingin, Turun ja Rauman asemien suunnitteluun ja rakentamiseen. Helsingin Hakuninmaan piti valmistua ensimmäisenä. Rauma kuitenkin kiri ja avasi ovensa 1974. Samainen rakennus on edelleen katsastuskäytössä. Laajennusosa on valmistunut 1986. Hakuninmaa puolestaan suljettiin jo vuonna 2011.

 A-Katsastus Group on yksi Euroopan johtavista ajoneuvojen katsastus-, kuntotarkastus- ja rekisteröintipalveluja tarjoavista toimijoista.   Sillä on 1300 työntekijää ja 270 katsastusasemaa viidessä EU-maassa. Pääkonttori on Helsingissä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi