Sesonki- ja pienyrittäjille tarjotaan nyt helppoa tapaa ottaa vastaan korttimaksuja. Kaupat eivät jää toteutumatta, jos ostajalla ei ole käteistä.

Pankki- tai luottokortin käytön lisääntyminen maksuvälineenä on iso haaste esimerkiksi kesän sesonkimyyjille, joiden ei ole mahdollista ottaa käyttöönsä perinteistä maksupäätettä pitkillä sopimuksilla.

Suomessa järjestetään lukuisia kesätapahtumia kuten markkinoita, festareita ja kesäpäiviä. Monelle pienelle käsitöitään, leipomuksiaan tai palveluitaan kauppaavalle yrittäjälle ne ovat merkittävä tulonlähde. Monet kaupat ovat kuitenkin jääneet syntymättä, koska ostajilla ei ole käteistä mukanaan.

Ratkaisuksi tarjotaan nyt iZettleä. Maksut hoituvat yrittäjän kännykän tai tabletin kautta. Systeemin kehittäjä ei peri käytöstä kuukausimaksua, mutta veloittaa prosentteina ostosten määrästä.

- Meillä on asiakkaina käsityöläisiä, katuruokakojuja, vuokratuolikampaajia ja monia muita sesonki- ja pienyrittäjiä. Useimmat kertovat liikevaihtonsa kasvaneen jopa 20-25 % kun ovat voineet alkaa vastaanottaa korttimaksuja, iZettlen Suomen edustaja Tommi Huovinen kertoo.

iZettle sopii niin isolle kuin pienelle yritykselle sekä yksityishenkilöille. Jo satunnaisesti vaatteitaan ja tavaroitaan kirpputorilla kauppaava voi sitä käyttää, yritystoiminnassa mukana tuleva kirjanpito-ohjelma auttaa talouden hallinnassa ja suunnittelussa.

iZettlen pääkonttori on Tukholmassa. Sen palvelut ovat käytössä jo yhdeksässä maassa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tietotekniikka-alalla synnytetty uusi verkkokaupan ja kivijalkakaupan yhdistelmä yllätti volyymin kasvulla.

Näin tuumii Data Group -ketjun toimitusjohtaja Timo Vilenius. Uuden yhdistelmän nimeksi pantiin DG Shop ja se löytyy osoitteesta dgshop.fi. . Konseptilla haettiin vahvuuksia sekä it-alan verkkokaupasta että paikalliseen palveluun perustuvasta kivijalkakaupasta.

Konseptia hiottiin huolella, mutta silti Vilenius kertoo yllättyneensä kaupan volyymin vahvasta kasvusta muutamien kuukausien aikana.
- Kiitosta on tullut asiakkailta, joista iso osa on pk-yrityksiä. Asiakkaille verkko-ostaminen on tuttua. Se, mikä takaa toimivuuden ja joustavuuden on, että ostamisen jälkeen on saatavilla paikallinen tuki. Se taas perustuu siihen, että Data Groupilla on yli 50 toimipistettä eri puolilla Suomea. Apu ja osaaja löytyy aina läheltä.

Eteläisin Data Groupin myymälä on Hangossa, pohjoisin Rovaniemellä, läntisin Vaasassa ja itäisin Kiteellä.

- Paikallinen yrittäjä tuntee asiakkaansa ja olosuhteet, joissa pk-yritys toimii. On mahdollista tarjota kohtuuhintaan asennuksia ja huoltoja, lisätarvikkeita ja muuta palvelua, Data Group-yrittäjä Jarkko Pippola Kotkasta sanoo.
Hän pitää hyvänä sitä, että nyt voidaan nostaa volyymiä samalla kun yhteistyötä syvennetään.  Pippola korostaa yhteistyön merkitystä pk-yrittäjille. Apua it-ongelmiin on saatavissa läheltä, vaikka tarvikkeet olisikin hankittu verkkokaupasta.

Alku on lähtenyt hyvin käyntiin myös  Data Groupin verkkokaupan pääyhteistyökumppanin Dellin kannalta.
- Yhteistyö antaa meille uusia mahdollisuuksia laajentaa toimintaamme. Pk-puolen yrityksillä ei välttämättä ole omaa it-alan tukihenkilöä yrityksessään. He voivat silloin turvautua Data Groupin paikallispalveluihin. Apua saa paikan päällä ja nopeasti. Yrittäjän on helppo asioida omalla paikkakunnallaan, Oy Dell Ab:n kanavajohtaja Tommi Valjakka sanoo.

Hän korostaa sitä, että verkkokaupalla on laaja tarjonta. Sen hyödyntämisen mahdollisuus paranee, kun käytännön kysymyksiin saa apua läheltä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tuntien lossijonot Saariston Rengastiellä raivostuttavat saariston yrittäjiä. - Jonotusaika on suoraa tulonmenetystä, sanoo puunkaatoon erikoistunut korppoolaisyrittäjä Teppo Suoranta.

- Voitte vain kuvitella millaisia ajatuksia pyöri päässä, kun perjantai-iltaisin seisoi tuntikausia lossijonossa odottamassa kotiinpääsyä pitkän työviikon päätteeksi, Suoranta kiehuu vieläkin.
Nyt tilanne on helpottanut, koska hän on saanut etuajo-oikeuden neljäksi vuodeksi eteenpäin. Ensimmäisellä hakemisella ei onnistunut. Turun ely-keskus rajoitti etuajo-oikeuksia, joita oli aiemmin annettu lossien takana vakinaisesti asuville. Ely-keskus jätti alkuvuodesta monet saarten yrittäjät ilman etuajo-oikeuksia.

- Kuvitellaanpa esimerkiksi putkimiestä, joka on lähdössä töihin lossien takaa. Jos hän joutuu odottamaan tuntikausia, miten se vaikuttaa hänen yritykseensä, sanoo Länsi-Turunmaan yrittäjien varapuheenjohtaja Staffan Sundström.

Teppo Suoranta kertoo vielä, miten yrittäjät tiivistivät rivejään, ja uhkasivat jopa siirtää yritystoimintansa mantereelle Kaarinaan tai Turkuun, ellei etuoikeutta losseille saada.

- Mikä tolkku siinä on, että palkansaajalle etuoikeus annetaan, mutta yrittäjälle ei?, Suoranta ihmettelee vieläkin.
Sundström ihmettelee päätösten perusteluja. Niissä vedottiin muun muassa tasapuolisuuteen.

- Jos mökkiläiselle ei myönnetä etuajo-oikeutta, niin ei kai yrittäjillekään sitten myönnetä. Onko se tasapuolisuutta?
Länsi-Turunmaan yrittäjät ja Paraisten kaupunki hakivat yhdessä ulospääsyä pattitilanteesta. Ensin saatiin kaupungille oikeus harkinnanvaraisesti antaa väliaikaisia etuajo-oikeuksia perustelluista syistä. Kaupungilla on oikeus antaa väliaikaisia etuajo-oikeutta osoittavia kilpiä joissakin tapauksissa.

Tyytymättömyys leimahti, kun pelisääntöjä muutettiin. Yrittäjät muistuttavat, että etuajo-oikeus ei ole ilmainen huvi. Se maksaa 200 euroa. Lisäpäätöksestä ely-keskus veloittaa 65 euroa. Tilapäisestä etuajo-oikeudesta joutuu pulittamaan 90 euroa.

Staffan Sundström kertoi delegaation käyneen Saaristoasian neuvottelukunnaltakin hakemassa apua solmun aukaisemiseksi ja tietä ratkaisuun.

- Saariston rengastie on suosittu matkailureitti. Sen varrella asuu ja toimii esimerkiksi matkailuyrittäjiä sen lisäksi, että lossien takana iso määrä pk-yrittäjiä rakentaa toimeentuloa ja hyvinvointia saaristoon. Tämä asia pitää ratkaista niin, että asiat toimivat, hän sanoo.

Jonot ovat pisimmillään Nauvon ja Korppoon losseilla kesäperjantaisin ja sunnuntaisin niinä tunteita, joihin mökkiläisliikenne keskittyy.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Mikkelin kivijalkakauppiaita ei helatorstain kiinniolomääräys hetkauta. - Pieni liike ja pieni lapsi. Hyvä, että joskus on vapaapäivä, sanoo vaatekauppias Anu Lepistö.

Lapin aluehallintovirasto ei antanut Itä-Suomen kaupoille aukiololupaa helatorstaille. Päätöstä perusteltiin sillä, että ei ollut tarpeeksi näyttöä esimerkiksi matkailijavirroista. Kauppakamarit haluaisivat vielä neuvotella päätöksestä. Aluehallintovirasto taas muistuttaa, että päätös tehdään joka vuosi erikseen.

Osuuskauppa Suur-Savon  marketkaupan johtaja Iiro Sippola nielee tämänvuotisen päätöksen, mutta ei ole tyytyväinen.

- Meillä on pitkien pyhien aikana isot matkailijavirrat. Helatorstaista olisi ollut odotettavissa merkittävä kauppapäivä. Mikkelin seudulla ja Saimaan ympäristössä on 50 000 mökkiläistä, joista yli puolet tulee pääkaupunkiseudulta. Pitkien vapaiden aikana heillä on aikaa tehdä ostoksia ja hankintoja. Se nähtiin myös vapun jälkeisenä perjantaina, Sippola sanoo.

Hän muistuttaa myös, että venäläisasiakkaat ovat merkittävä lisä päivittäiseen ostosvirtaukseen. Venäläisiä tulee, vaikka ruplan kurssi onkin heikentynyt. Osuuskauppa isännöi Mikkelin keskustassa kauppakeskus Stellaa.

Kivijaloissa tyytyväisempiä

Anu Lepistön Chills-vaatekauppa on aivan Mikkelin keskustassa. Hän sanoo, ettei ole aiempinakaan vuosina pitänyt liikettään auki helatorstaina, eikä sure avin päätöstä nytkään. aateostoksilla käyvät asiakkaat löytävät kauppansa myös muina päivinä.

- Helatorstai on vain yksi päivä. Yhtälailla kauppaa voidaan tehdä keskiviikkona ja perjantaina. Yrittäjäkin tarvitsee vapaapäivänsä, Anu Lepistö sanoo. Sn sijaan hän pitää tärkeänä loppiaisen aukiolomahdollisuuksia.

- Silloin venäläisillä on pitkät pyhät ja he käyvät myös vaateostoksilla mielellään.

Aivan samoilla linjoilla on Kelloliike Pylvänäisen yrittäjä Heimo Pylvänäinen.

- Avin päätös on oikein hyvä päätös. Juuri tällaisia päätöksiä tarvitaan, hän sanoo.

Pylvänäisen liikkeet työllistävät parikymmentä henkeä. Arkipyhien aukiolot aiheuttavat ylimääräisiä järjestelyjä. Työtunnit ovat kalliita ja työntekijät haluavat pitää vapaita. Käytännössä se tarkoittaa, että yrittäjä itse on useimmiten  töissä.

- Tienestien pitäisi olla isot, jotta kauppapäivä tulisi kannattavaksi. Kyllä ihmiset ehtivät tehdä hankintansa arkisin, vaikka helatorstain lähellä onkin koulun lopetukset ja päätösjuhlallisuudet, Pylvänäinen sanoo.

Eriarvoisuutta

Lapin avin päätös on nostanut keskusteluun myös eriarvoisuuden. Esimerkiksi Etelä-Karjala ja Kymenlaakso saivat poikkeusluvan kauppojen aukiololle rajakuntakriteereillä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kuitit aiheuttavat yrittäjille edelleen suurta päänvaivaa.

Tämä selviää verottajan tekemistä tarkastuksista, joiden perusteella lähes puolella pienyrityksistä oli puutteita kuitin sisällössä ja ylipäätään kuitin tarjoamisessa asiakkaalle. Aiheesta kertoo Aamulehti.

Tarkastuksia tehtiin maaliskuun aikana lähes 1 200 yritykseen. Näistä 630 yritystä selvisi puhtain paperein.

Verottajan toimenpiteiden taustalla on vuodenvaihteessa voimaan tullut lakiuudistus, jonka mukaan käteisellä ja maksukortilla tehdyistä ostoista pitää tarjota asiakkaalle kuitti.

- Pääosin yritykset olivat tietoisia uudesta laista ja kuittipakosta. Eniten oli puutteita kuittien tiedoissa, kertoo Verohallinnon ylitarkastaja Liisi Peltokorpi Aamulehdelle.

Puutteilla Pelotkorpi tarkoittaa esimerkiksi yritysten y-tunnusta tai nimeä. Kolmanneksi eniten puutteita oli arvonlisäveromerkinnöissä.

- Noin 40 yrityksessä tarkastaja havaitsi, ettei kuittia tarjottu lainkaan. Ihan jokaisessa yrityksessä ei voitu seurata kuitin antamista, koska yritykset olivat pieniä. Niissä ei ollut asiakkaita tarkastushetkellä. Näppituntuma kertoo, että kuitteja tarjotaan nyt paremmin kuin ennen lakimuutosta, Peltokorpi sanoo.

Kuitin antamatta jättämisestä voi seurata 300-1000 euron laiminlyöntimaksu.

Katso toimintaohjeet täältä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomesta viedään terveelliseksi tiedettyä koivunmahlaa Eurooppaan, Venäjälle, Aasiaan ja jopa Uuteen Seelantiin.

Suurin mahlanviejä Suomessa on tohmajärveläinen Nordic Koivu. Sen toimitusjohtaja Susanna Maaranen kertoo, että yhtiöllä on käytössä keruujärjestelmä, jolla neste saadaan talteen suoraan ilman lisä- ja säilöntäaineita tai pastörointia.

Säilyvyysongelma on ratkaistu tekniikalla, jota varjellaan tarkoin. Tästä on etua, sillä koivumahlan keruukausi on lyhyt. Se kestää noin kuukauden huhti-toukokuussa. Koivun mahlavirtaus loppuu, kun puihin tulee silmut.

Mahlaa voidaan kuitenkin kaupata ympäri vuoden, sillä se voidaan pakastaa heti keräämisen jälkeen. Ylen mukaan Maaranen kertoi litramäärän ja liikevaihdon kasvavan tasaista vauhtia. Silti pyöritään alle miljoonassa eurossa, Maaranen oli todennut.

Hän näkee kasvumahdollisuuksia etenkin juomateollisuudessa, vaikka toistaiseksi sillä alalla vain iisalmelainen Olvi on ainoa asiakas, mutta maailmanmarkkinat siintävät yhtiön mielessä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Verkkokauppa-asiointiin tulee muutoksia alkukesästä, kun EU:n uudet säännökset astuvat voimaan 13. kesäkuuta, kertoo Itella.

Kuluttajansuojalaki on taannut kuluttajille oikeuden palauttaa maksutta tuotteita etäkaupassa, mutta kesäkuussa automaattinen maksuton palautusoikeus poistuu.

Jatkossa asiakkaan on ilmoitettava palautuksesta ja kaupan peruutuksesta myyjälle. Pelkkä tavaran noutamatta jättäminen tei palauttaminen eivät enää riitä kaupan peruuttamiseksi. Peruutusilmoitus on tehtävä 14 päivän sisällä lähetyksen vastaanottamisesta ja tavara pitää palauttaa 14 päivän kuluessa peruutusilmoituksesta.

Itellasta muistutetaan, että verkkokaupan on nyt entistä tärkeämpää kertoa asiakkaalle, miten palautukset tulee tehdä. Jotkut suuret verkkokaupat ovat jo ilmoittaneet, että asiakas voi palauttaa tavaroita entiseen malliin.

- Muutoksessa tärkeintä on riittävä informointi. Palauttamisesta kannattaa tehdä omat ohjeensa, joissa kerrotaan palauttamisen eri vaiheet ja tarvittavat toimenpiteet. Useat kauppiaat laittavat jo nyt asiakaspalautuslomakkeen ja kuljetusta varten tarvittavan osoitekortin lähetyksen mukaan, joka helpottaa kuluttajan arkea ja vähentää virheitä, ohjeistaa Itellan verkkokaupan asiantuntija Kari Nykänen.

Helppo palautus on kilpailuetu

Vaikka laki poistaa automaattiset ilmaiset palautukset, verkkokauppiaat voivat edelleen halutessaan tarjota asiakkaille maksuttomia palautuksia. Nykänen muistuttaa, että helppo palauttaminen ja kuluttajalle ilmaisen palautuksen tarjoaminen on verkkokauppiaan kilpailukykyä parantava toiminto, joten siihen kannattaa paneutua. 

- Uusi laki mahdollistaa uusia kaupankäyntiä edistäviä toimintamalleja kauppiaalle, esimerkiksi ilmaiset palautukset voi tarjota vaikka silloin, kun ostoksen arvo ylittää kauppiaan asettaman rajan tai niille asiakkaille, jotka keskittävät ostojaan samalle kauppiaalle, Nykänen antaa esimerkkejä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari vaativat merenkulun väylämaksujen pysyvää poistoa.

- Väylämaksujen pysyvä poistaminen parantaisi Suomen logistisen toimintaympäristön kilpailukykyä ja laskisi Suomelle elintärkeän viennin kuljetuskuluja. Kaikki ponnistelut vientivetoisen Suomen kilpailukykyyn tulisi nykyisessä suhdannetilanteessakin ottaa käyttöön, vaativat järjestöt kannanotossaan.

Järjestöjen huolen taustalla on logistiset kustannukset. Suomi putosi Maailmanpankin logistiikan toimivuutta mittaavassa indeksissä muutamassa vuodessa kolmannelta sijalta 24. sijalle menestyen selkeästi heikommin kuin kauppakumppanit Ruotsi ja Saksa sijoilla kuusi ja yksi.

- Suomalaisten yritysten logistiikkaympäristöä on kehitettävä jatkossa nykyistä suunnitelmallisemmin, jotta notkahdus ei jää pysyväksi. Väylämaksun poistaminen olisi hyvin ajankohtainen, helposti toteutettava ja oikea talouspoliittinen toimenpide, joka parantaisi suomalaisten yritysten kustannuskilpailukykyä ja ulkomaankaupan toimintaedellytyksiä, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

1. tammikuuta 2015 voimaan astuva rikkidirektiivi rasittaa pitkän merimatkan takia Itämerellä eniten Suomen kilpailukykyä. Tilannetta pahentaa se, että Suomi on täysin riippuvainen merikuljetuksista.

- Väylämaksu rasittaa niin vientiä, tuontia kuin kauttakulkuliikennettä. Maksu heikentää yritysten kilpailukykyä ja vaikuttaa alihankintaketjujen kautta laajalti suomalaisiin yrityksiin ja työllisyyteen, korostaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Itämeren piirissä vain Ruotsilla on väylämaksu, mutta sekin on viennin volyymiin nähden vain puolet Suomen väylämaksusta. Baltian maat eivät väylämaksua peri.

Väylämaksut ovat vaikuttaneet siihen, että osa Suomen kautta kulkeneesta Venäjän transito- eli kauttakulkuliikenteestä on jo siirtynyt muille reiteille. Väylämaksuista luopuminen voisi lisätä Suomen kautta kulkevan reitin houkuttelevuutta ja vahvistaa suunnitteilla olevia ja tulevia teollisuuden investointihankkeita Suomeen. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Teknologiateollisuuden positiivinen kehitys on jatkunut alkuvuoden aikana.

- Näyttää siltä, että tammikuussa raportoitu yritysten saamien tarjouspyyntöjen lisääntyminen on merkinnyt uusien tilausten kasvua, sanoo Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.

Tarjouspyynnöt ovat lisääntyneet myös tammi- ja huhtikuun välisenä aikana.

- Tilanteet toimialojen ja erityisesti yritysten välillä poikkeavat kuitenkin huomattavasti toisistaan, Turunen muistuttaa. 

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli 64,2 miljardia euroa vuonna 2013. Liikevaihto supistui edellisvuotisesta viisi prosenttia. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli kolme prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan.

Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti seitsemän prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2013, mutta hieman vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa kaksi prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2013, mutta hieman suurempi kuin joulukuun lopussa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan.

Länsi-Eurooppa piristynyt, Venäjä lisää riskejä

Maailmantalous kasvaa IMF:n ennusteen mukaan 3,6 prosenttia tänä vuonna. Vientinäkymissä myönteisintä on Länsi-Euroopan pääseminen kasvuun, vaikkakin 1,3 prosentin vauhtiin. Kun mukaan lasketaan Pohjois-Amerikan sekä itäisen Euroopan noin kolmen prosentin talouskasvu, Suomen vientinäkymät ovat varovaisen positiiviset.

Teknologiateollisuuden vienti Suomesta Venäjälle oli viime vuonna kaikkiaan 2,3 miljardia euroa.

Venäjän osuus alan kaikista vientituloista oli yhdeksän prosenttia. Vienti väheni jo viime vuonna kuusi prosenttia edellisvuotisesta. Jos Ukrainan kriisi laajenee, pelkona on, että teknologiateollisuuden vienti Venäjälle romahtaa kymmeniä prosentteja. Tämän lisäksi tulevat monet epäsuorat vaikutukset alan yrityksille ja Suomen taloudelle.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Huittislainen sikatilayrittäjä Martin Ylikännö avautuu Uuden Suomen blogissaan mielenkiintoisesta aiheesta.

Ylikännö kertoo, että hänen kaksi sikalayhtiötään työllistää vuodenajasta riippuen 10-15 henkeä. Nyt hän tarvitsee yhden työntekijän lisää, mutta työntekijää ei vain löydy mistään.

- Kuten tiedämme, valtava määrä ihmisiä on vailla työtä. Meillä on henkilöstövuokrausfirman kautta paikka auki sairausloman tuuraukseen, joka jatkuisi kesälomapaikkaajana ja mahdollisesti vakituisena, jos henkilö on sopiva. Työstä maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Lisäksi alalla on huutava pula nimenomaan osaajista, joilla on hyvä suomen kielen taito. Luulisi olevan tulijoita!

Eurovaaliehdokkaanakin oleva yrittäjä kuvaa tilannetta absurdiksi. Ylikännön mukaan kahden kuukauden aikana yrityksessä on käynyt kolme naista kokeilemassa työntekoa.

- Kenestäkään ei ole ollut paria viikkoa pitempään rupeamaan. Nuorille tulee yllätyksenä muun muassa se, että töissä noudatetaan työaikaa, kaikki työt pitää saada hoidettua joka päivä, jalat hikoavat saappaissa ja fyysisessä työssä lihakset voivat aluksi kipeytyä. Tämä ole pelkästään maatalouden ongelma. Keskustelin asiasta paikallisen vuokrafirman edustajan kanssa ja hän kertoi heidän olevan todella kiireisiä yrittäessään löytää työhaluisia ja -kykyisiä ihmisiä asiakasyritysten palvelukseen.

Ylikännö pohtii, antaako peruskoulu tai kotikasvatus minkäänlaista pohjaa nuorille siitä mitä työ on ja miksi sitä tehdään?

- Tämä on sääli, koska tulemme jatkossakin tarvitsemaan ihmisiä, jotka pystyvät tekemään käsillään ja huolehtimaan töistä, joihin teoreettisemmista henkilöistä ei välttämättä ole. Meillä ei ole varaa olla nirsoja tarjottujen töiden suhteen!

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pirkanmaalla sijaitseva Nokian Panimo Oy on päässyt mainioon kasvuvauhtiin.

Muun muassa Keisari-oluistaan tunnetun yhtiön liikevaihto kasvoi viime vuonna 3,3 miljoonaan euroon, kun se edellisellä tilikaudella oli noin 2,5 miljoonaa. Tänä vuonna vauhti on ollut vieläkin kovempi.

- Ensimmäisellä kvartaalilla liikevaihto on noussut 39 prosenttia eli ei voi valittaa. Asiakkaat ovat löytäneet meidät ja tuotteemme ovat kivasti kauppojen hyllyillä, sanoo toimitusjohtaja Matti Heikkilä.

Nokian Panimon kapasiteetti on ollut kovalla koetuksella ja lisäkapasiteettia on valmistumassa 1-2 kuukauden sisään. Uusiin laitteisiin investoidaan 300 000 eurolla.

- Uskomme, että tuotteemme menevät jatkossakin kaupaksi. Markinat imevät ja ravintolaammekin tulee spontaanisti lisää asiakkaita. Pääsemme tänä vuonna yli kolmeen miljoonaan litraan, kun viime vuonna pääsimme vähän yli kahteen, Heikkilä kertoo.

Nokian Panimo pääsi myös toista kertaa plussalle sitten surullisen kuuluisan vesikriisin. Yhtiön tulos oli viime vuonna 0,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 lopussa ollut Nokian kaupungin vesikriisi vei yhtiön miinukselle siis moneksi vuodeksi.

- Osin vika oli panimonkin toiminnassa, se ei ollut niin hyvässä hapessa. Mikään yritys ei kuitenkaan kestä, jos toimitukset ovat poikki neljä kuukautta. Sen jälkeen on tehty sinnikästä myyntityötä, Heikkilä sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Sääntely ja sääntelyn määrä on pinnalla, kun EU-vaalit lähestyvät.

Sääntely vaikuttaa merkittävästi suomalaisten yritysten kilpailukykyyn, sillä jopa 70 prosenttia uudesta yrityksiin vaikuttavasta lainsäädännöstä tehdään Euroopan unionissa.

- EU:sta ja sen sisämarkkinoista on hyötyä suomalaisyrityksille. Olemme osa maailman suurinta talousaluetta. EU:n kilpailukyky on kuitenkin rapautunut huolestuttavasti. Suomesta valittavien parlamentaarikkojen pitää tehdä kaikkensa, että sääntely on yritysten kannalta kannustavaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoi Työ ja hyvinvointi - onko EU:lla väliä? -vaalikiertueen avauksessa Tampereella maanantaina.

Kiertueen järjestävät elinkeinoelämän järjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto EK, kauppakamarit, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät.

Järventaus huomautti, että pienyritykset ovat paljon suuryrityksiä haavoittuvampia lisääntyvän sääntelyn ja byrokratian edessä.

- Euroopan hyvinvointi on menestyvien yritysten varassa. Olosuhteiden on oltava huippuluokkaa, jotta yritykset voivat kasvaa ja työllistää. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on paljon kasvumahdollisuuksia. Siksi sääntelyn pitää sopia myös niille, Järventaus sanoi.

Järventauksen mukaan yhteiset säännöt ovat välttämättömiä, jotta sisämarkkinat toimivat.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Uutta Onniexpress-bussiyhtiötä perustavat liikennöitsijät vakuuttavat, että koventuva kilpailu markkinoilla ei pelota.

- Onniexpress on vielä Keskimatkat Oy:n aputoiminimi ja samalla markkinointinimi. Kaikki tapahtui niin nopeasti. Tuntuu siltä, että valtava mediamylläkkä on tuonut vain lisää asiakkaita. Autot ajavat normaalisti, sanoo uuden liittouman puhemiehenä toimiva Ilpo Luoma-aho.

Hän on myös jyväskyläläisen Mennään Bussilla Oy:n toimitusjohtaja. Liittoumaan kuuluvat myös Mikko Rindell Oy ja Oulun Onnikka Oy.

Maanantai oli ensimmäinen päivä, kun asiakkaat pystyivät ostamaan lippuja Onniexpressin nettimyynnistä. Nettimyynti aukesi iltapäivällä.

Koko kärhämän taustalla ovat viime viikonlopun tapahtumat, jolloin Onnibus-liikemerkin alla vuoroja ajaneet neljä liikennöitsijää ilmoittivat irtaantuneensa Onnibusista. Irtaantumisen syynä oli se, että Onnibusin toimitusjohtaja Pekka Möttö myi yhtiön skotlantilaiselle Brian Souterille. Helsingin Sanomien mukaan Onnibusin toiminnat ostanut skottitaustainen Pileus Oy on jättänyt Ely-keskuksille toistakymmentä reittiliikennehakemusta. Osin samoille reiteille.

Irtaantuminen oli mahdollista, sillä lähes kaikki reittiliikenneluvat olivat Onniexpressin taustalla olevien yhtiöiden nimissä. Onnibusin logoilla bussit liikkuvat vielä kahdella reitillä.

- Onnibusilla on erilaiset suunnitelmat, miten toimintaa viedään eteenpäin. Jos emme olisi toimineet näin, meillä ei olisi ollut mitään ajettavaa enää heinäkuun jälkeen, Luoma-aho perustelee.

Hänen mukaansa tärkeintä on, etteivät asiakkaat kärsi tilanteesta. Onnibusilta ostetut liput käyvät normaalisti heinäkuuhun asti Onniexpressinkin busseissa. 

Luoma-aho pitää sekavaa tilannetta ikävänä. 

- Bisnes on tietysti bisnestä. Lähdimme Onnibusiin mukaan suurella sydämellä. Jossain vaiheessa mietimme, että pitäisikö olla jotain tarkempia sopimuksia. Niitä ei kuitenkaan koskaan tehty.

Kaikki ei kuitenkaan tullut täytenä yllätyksenä, sillä nettikaupan pystyttäminen ei tapahdu päivässä.

- Meillä on samanlainen hinnoittelumekanismi kuin Onnibusilla. Saimme nettikaupan pystyyn noin kuukaudessa. Huomasin ensimmäisen kerran maaliskuun lopussa, että jotain on nyt tapahtumassa, Luoma-aho sanoo.

Hänen mukaansa uusi liittouma aikoo nyt rauhassa pohtia markkinointiaan ja asiakaspalvelukonseptiaan. Yhtiö aikoo ratsastaa ainakin kotimaisuudella.

- Pyrimme olemaan jatkossa edullisin vaihtoehto, Luoma-aho toteaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalaiset pk-yritykset pääsevät ensimmäistä kertaa osalliseksi suureen kansainväliseen kanta-asiakasohjelmaan.

Tiistaina Suomessa lanseerattuun Pins-kanta-asiakasohjelmaan kuuluu lukuisia paikallisia, kansainvälisiä ja verkossa toimivia yrityksiä. Veturina Suomessa toimii Suomen Lähikauppa, jonka YkkösBonus-kortti vaihtuu Pinsiin keskiviikosta alkaen. Pelkästään Lähikaupalla on lähes miljoona kanta-asiakaskortin käyttäjää.

Järjestelmässä on mukana myös muun muassa OP-Pohjola, Verkkokauppa.com, Restel ja Matkahuolto sekä suurista kansainvälisistä verkkokaupoista Zalando. Pins-kumppaneita on lanseerausvaiheessa yli 300 ja ostospaikkoja on yli 30 000.

Asiakas voi käyttää Pins-ostopaikoista kertynyttä etua eli pinssejä ruokaostosten maksamiseen tai lunastaa tuotteita ja palveluita yli 3 000 vaihtoehdon palkintokaupasta osoitteessa: www.pins.fi. Pinssit säilyvät kolmen vuoden ajan.

Laaja joukko haltuun

Isojen yritysten mukanaolo antaa pienyrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden tavoittaa suuret massat. Ohjelma on avoin kaikille yrityksille. Fonecta toimii operaattorina Pins-ohjelman ja pk-yritysten välissä.

- Olemme vielä pilottivaiheessa, mutta tarkoitus on saada lähivuosina mukaan noin 3 000 pienyritystä, sanoo Fonectan toimitusjohtaja Timo Hiltunen.

Hänen mukaansa kustannukset suhteessa saatuihin hyötyihin ovat pienet. Yritys pääsee mukaan muutamalla kympillä kuukaudessa ja saa päivitetyn maksupäätelaitteen käyttöönsä sekä tärkeää asiakastietoa.

Yrittäjä saa itse valita, kuinka paljon pinssejä hän myöntää.

- Kortti yleistyy asiakkaiden keskuudessa hyvin nopeasti. Tämä on ensimmäinen kerta, kun pienyrittäjät pääsevät kanta-asiakasohjelmaan mukaan tässä mittakaavassa. Enää ei tarvitse jakaa kymmenen ostoksen kortteja, Hiltunen kertoo.

Yrittäjät innoissaan

Helsinkiläisen lifestyle-liike Dotsin omistaja Tiina Helminen sanoo, että hän etsi pitkään sopivaa kanta-asiakasohjelmaa.

- Pins-etuohjelma on meille sopivin ja helpoin tapa saada etuja asiakkaille.

Samaa mieltä on parturi-kampaamo Villi Vaniljan omistaja Julius Sepponen.

- Tässä on todella monta markkinoinnillista lähestymistapaa, mitä ei ole aiemmin ollut meille saatavissa. Ensinnäkin asiakas tietää, että meiltä saa pinssejä, lisäksi voimme palkita jo olemassaolevia asiakkaita ja tarjota palkintolahjakortteja Pins-sivulla. Tämä on meille enemmänkin markkinointikanava, Sepponen sanoo.

Ohjelmaa ylläpitää Coalition Rewards Finland, joka on kansainvälinen kanta-asiakasjärjestelmiin erikoistunut yritys.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kolmannes naisyrittäjistä suunnittelee yrityksensä kasvattamista, ilmenee Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten tekemästä kyselytutkimuksesta.

Vastaajien mielestä työntekijöiden palkkaaminen ei ole kuitenkaan helppoa: suurin työllistämisen kynnys ovat kustannukset.

Valtaosalle (74 prosenttia) naisyrittäjistä työllistämisen suurin kynnys ovat kustannukset. Moni mainitsi työllistämisen kynnyksiksi myös työllistämisen riskit (37 prosenttia), byrokratian ja työllistämiseen liittyvät vastuut (33 prosenttia).

? Työllistämisen kustannuksia aiheuttavat palkan lisäksi muun muassa rekrytointi ja sosiaaliturvamaksut, jotka tekevät palkan päälle noin 30 prosenttia ylimääräistä. Merkittävä lasku naisyrittäjille lankeaa myös perhevapaiden kustannuksista. Suomessa on Euroopan eriytyneimmät työmarkkinat ja naisvaltaisilla aloilla, joissa yrittäjätkin ovat usein naisia, nämä kustannukset työnantajalle ovat kohtuuttomat.  Niiden takia Suomessa jää valtava määrä ihmisiä työllistämättä, kertoo Suomen Yrittäjänaiset ry:n toimitusjohtaja Heli Järvinen.

? Meillä on jo nyt naisvaltaisia aloja, kuten kampaamoala, johon ei enää palkata työntekijöitä, vaan töitä tehdään yrittäjinä vuokratuoliperiaatteella. Tällöin sosiaaliturva ulkoistetaan yrittäjän itsensä harteille, hän jatkaa.

Nuori vai iäkkäämpi?

Tutkimuksessa kysyttiin myös, kuinka todennäköisesti naisyrittäjä palkkaisi nuoren naisen tai yli 55-vuotiaan. Yli puolet naisyrittäjistä (55 %) palkkaisi epäröimättä yli 55-vuotiaan ja lähes puolet (49 %) nuoren naisen. 

? Moni naisyrittäjä tuntuu palkkaavan mielellään samanikäisiä työntekijöitä. Esimerkiksi 55 vuoden ikäpaalun ylittäneistä naisyrittäjistä melkein 70 prosenttia palkkaisi itsekin yli 55-vuotiaan työntekijän, toteaa Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander.

Rekrytointimielessä naisyrittäjät arvostivat yli 55-vuotiaiden kokemusta ja työmoraalia, sen sijaan ikäryhmän jaksaminen ja erityisosaamisen puute pohdituttivat. Nuorissa naisissa arvostettiin puolestaan intoa ja uusia ideoita, vaikka kokemuksen puute ja ns. vauvariski mietityttikin työntekijöitä palkkaavia naisyrittäjiä.

? Ikäpreferenssit vaihtelevat myös aloittain. Esimerkiksi pelialalle palkataan usein nuoria, kun taas siivousalalla arvostetaan iän tuomaa kokemusta työnteosta, Heli Järvinen sanoo.

Ilmarinen ja Suomen Yrittäjänaiset selvittivät naisyrittäjien arkea ja jaksamista kyselytutkimuksella tammi-helmikuussa 2014.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on huolissaan Verohallinnon antamien ohjeiden laadusta ja sävystä.

Viime aikoina ohjeissa on korostunut tulkintalinjan vieminen lainsäätäjän tarkoitusta ja oikeuskäytäntöä tiukemmalle, todetaan Veronmaksajien vuosikokouksen kannanotossa.

- Eduskunta määrittelee verotuksen tarkoitetun tason, kun se säätää lain. Tulkintojen jatkuva tiukentaminen tai verokertymän lisääminen eivät saa olla Verohallinnon antaman ohjeistuksen päämääränä. Verohallinnon antamien ohjeiden tulee selkeyttää ja helpottaa lain soveltamista käytännön elämässä, ei tehdä sitä hankalaksi ja monimutkaiseksi. Ohjeiden ei pidä myöskään keinotekoisesti kiristää verotusta ankarammaksi kuin mitä eduskunta on lain säätäessään tarkoittanut, kannanotossa sanotaan.

Veronmaksajat ottaa esimerkiksi kotitalousvähennyksen, jonka ohjeistusta Verohallinto on joutunut muuttaman useita kertoja.

- Toinen ajankohtainen esimerkki on Verohallinnon lounasseteleiden käyttöä koskeva ohjeistus. Lounasseteleistä annetut sekavat ohjeet ovat aiheuttaneet epävarmuutta ja epätietoisuutta niin työnantajien, työntekijöiden kuin lounasravintoloiden henkilökunnan piirissä. Vastaavanlaisia esimerkkejä löytyy myös yritysverotuksesta.

Veronmaksajien mielestä ohjeita käyttävät virkamiesten lisäksi tavalliset veroa maksavat kansalaiset, yritykset ja työnantajat selvittäessään oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Ohjeiden tulisikin antaa selkeitä ja yksiselitteisiä ratkaisuja käytännön elämän jokapäiväisiin asioihin.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pääomarahasto Korona Invest ostaa enemmistön erilaisiin teknologisiin ratkaisuihin erikoistuneesta Oy Delta-Enterprisesta.

Samalla yhtiön toimitusjohtaja vaihtuu ja vetovastuun ottaa Jukka Ropponen. Osapuolet eivät kerro tarkemmin omistussuhteista. Joka tapauksessa yhtiön operatiivisissa johtotehtävissä olevat avainhenkilöt jatkavat yhdessä uuden toimitusjohtajan kanssa merkittävinä vähemmistöomistajina.

- Näemme tuotannon tehostamiseen ja teknologioiden kehitykseen liittyvät markkinat erittäin mielenkiintoisena. Markkinoilla asiakkaat tarvitsevat yhä enemmän Deltan tapaisia erityisosaajia eri järjestelmien yhteensovittamisessa, tuotannon optimoinnissa sekä energiatehokkuuden parantamisessa. Uskomme, että jatkossa yhtiö pystyy entistä vahvemmin kasvattamaan ydinliiketoimintojaan kotimaassa ja kansainvälisesti, kertoo Koronan sijoitusjohtaja Pasi Lehtinen.

Delta-Enterprise tarjoaa muun muassa asiakasratkaisuja, joihin kuuluu muun muassa valmistuksenohjauksen (MES), konenäön, automaation, ohjelmistosuunnittelun ja hienokuormituksen teknologiaratkaisuja sekä näihin liittyvää konsultointia.

Espoolaisen Deltan liikevaihto oli viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan noin 4,2 miljoonaa euroa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ostopalvelujen määrä on vahvassa kasvussa lähes kaikilla kuntatoiminnan sektoreilla.

Suurimmissa kaupungeissa lähes kolmasosa palveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Helsingin seudun kauppakamari selvitti ostopalvelujen käyttöä Suomen 30:ssa suurimmassa kaupungissa.

Kuntien asukkailleen yksityiseltä sektorilta ostamien palveluiden arvo kasvoi 23 prosenttia vuosina 2009-2012. Kunnat siis ostavat yhä enemmän ulkoa ja tekevät omana työnään vähemmän.

- Tällä on suuri merkitys julkisen sektorin kestävyysvajeen pienentämisessä, sillä kunnat käyttävät lähes 70 prosenttia julkisista menoista. Kuntien ja yksityisen sektorin jatkuvasti kasvava yhteistyö onkin tärkeää julkisen sektorin toiminnan tehostamisessa ja siten veroasteen kurissa pitämiseksi, sanoo johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.

Kunnat ostivat 2009-2012 sosiaalipalveluja yksityiseltä sektorilta yli kahdella miljardilla eurolla. Eniten kunnat hankkivat palvelukoti- ja asumispalveluita, myös lastensuojelun laitos- ja perhehuolto hoidetaan pitkälti ostopalveluina.

- Tuottajien kohdalla tapahtui mielenkiintoinen muutos, sillä sosiaalialan yritysten tuotanto nousi järjestöjen palveluja suuremmiksi, Silen kertoo.

Terveydenhuollossa ostopalvelutoiminta on edelleen vähäistä, sen menoista ostoihin kuluu vain nelisen prosenttia. Koko terveydenhuollon palvelujen tuotannosta yksityisen toiminnan osuus on kuitenkin neljäsosa. Alan työpaikat ovat kasvaneen nelinkertaisesti verrattuna julkiseen sektoriin 2009-2010.

- Tämä tarkoittaa, että yksityisen terveydenhuollon merkitys koko toimialan tuotannosta on lisääntynyt erityisen nopeasti viime vuosina. Kuntalaiset siis ostavat terveydenhuollon palveluja yhä enemmän omalla rahalla", Silen sanoo.

Palveluseteleistä valinnanvapautta

Vuonna 2009 tuli voimaan palvelusetelilaki, joka lähes vapautti palvelusetelien käytön palvelujen järjestämisessä. Palvelusetelien käyttö kunnissa on yleistynyt jonkin verran odotettua hitaammin, tällä hetkellä palveluseteliä käyttää 166 kuntaa.

Vuonna 2012 palveluseteleihin käytettiin yli 80 miljoonaa euroa, ja kuntien palveluseteleihin käyttämä rahamäärä kolminkertaistui vuosina 2009-2012.

- Palvelusetelien kasvava käyttö mahdollistaa kuntalaisten valinnanvapauden lisäämisen ja siten laadun huomioimisen entistä paremmin, Silen uskoo.

Helsingin seudun kauppakamarin selvitys osoittaa myös, että kunnat järjestävät yhä suuremman osan palveluistaan liikelaitosten tai kuntayhtiöiden kautta. Vuosina 2006-2012 sekä liikelaitosten että kuntayhtiöiden liikevaihdot yli kaksinkertaistuivat yhteensä yli 12 miljardiin euroon.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalainen cleantech-liiketoiminta jatkoi kasvuaan 2013 vaikeasta taloussuhdanteesta huolimatta.

Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli 25,8 miljardia euroa ja vuosikasvu viisi prosenttia. Tulos käy ilmi Cleantech Finlandin tuoreesta Cleantech-liiketoiminta Suomessa 2014 -tutkimuksesta.

Kasvu jatkuu, sillä alan yrityksillä on vakaat kasvusuunnitelmat tuleville vuosille.

- Lähes kaikki haastatellut yritykset (90 prosenttia) arvioivat lisäävänsä työpaikkoja cleantech-liiketoimintaan seuraavien viiden vuoden aikana. Lähes yhtä moni (88 prosenttia) suunnittelee laajentavansa toimintaa uusille kansainvälisille markkinoille samalla ajanjaksolla. Kaksi kolmesta yrityksestä kaavailee myös lisäinvestointeja cleantechiin, sanoo Cleantech Finlandin ohjelmajohtaja Kaisa Hernberg Finprosta.

Cleantechilla tarkoitetaan teknologiaa, palveluja, ratkaisuja, prosessi-innovaatioita ja tuotteita, jotka auttavat pienentämään ihmisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta, säästämään energiaa ja luonnonvaroja sekä parantamaan elinympäristöä.

Suomalaisyrityksillä on huipputason osaamista muun muassa energia-, materiaali- ja vesitehokkuudessa, bioenergiassa, biopolttoaineissa, uusiutuvassa energiassa, yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa ja erilaisissa älykkäissä teknologioissa.

Kasvumarkkinat Kiinassa

Tutkimuksen mukaan Cleantech on vientivetoista liiketoimintaa - viennin osuus yritysten cleantech-liikevaihdosta on 53 prosenttis. Vuonna 2013 tärkeimmät vientimarkkinat olivat Ruotsi, Saksa, Venäjä, Iso-Britannia ja Kiina. Mielenkiintoisimmat kasvunäkymät löytyvät lähivuosina suomalaisyritysten näkemyksen mukaan Kiinasta, Venäjältä, Saksasta, USA:sta ja Ruotsista.

- Kiinnostus Kiinaa kohtaan on edelleen kasvussa. Kiinassa on laajoja ja vakavia ympäristöongelmia, joiden ratkaisemiseen maan hallinto panostaa erittäin voimakkaasti. Myös Brasilia, Intia ja Ranska ovat säilyttäneet kiinnostavuutensa vientimarkkinoina, Hernberg kertoo.

Cleantech-liiketoiminta Suomessa 2014 -tutkimus oli viides vuosittainen cleantech-alaa luotaava tutkimus. Tutkimusta varten haastateltiin huhtikuussa 2014 puhelimitse 57 suomalaisen cleantech-yrityksen edustajia ja selvitettiin 105 yrityksen tunnuslukuja. Vastaajayrityksistä 54 prosenttis oli pieniä, 19 prosenttia keskisuuria ja 26 prosenttia suuria.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Eliamedy-opetusalusta on saanut 220 000 euron siemenrahoituksen pääomasijoitusyhtiö Inventurelta.

Aiheesta kertoi Tekes.

Opetusalustan kehittänyt CBTec-yhtiö kertoo keräävänsä parhaillaan uutta, useamman miljoonen euron kokoista rahoitusta.

Eliademy on verkossa toimiva opetusalusta. Opettajat ja oppilaat voivat käyttää sitä ilmaiseksi, sen sijaan yrityskäytössä se on maksullinen.

Tekesin mukaan Eliademystä on yli 20 kieliversiota ja palvelulla on noin 50 000 käyttäjää.

- Tärkeimmät markkinat ovat tällä hetkellä ja lähivuosina Espanjassa, Arabimaissa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella, kertoo Eliademyn taustalla olevan CBTecin toimitusjohtaja Sotiris Makrygiannis.

CBTec on Nokia-taustainen yritys. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee neljä entistä Nokian työntekijää. Erityisesti CBTecissä on vanhoja Meegon kehittäjiä. Meego oli Nokian yhteistyössä Intelin kanssa kehittelemä käyttöjärjestelmä, jota myös entisten nokialaisten perustama Jolla on työstänyt eteenpäin.

Yhteensä CBTecillä on kahdeksan työntekijää, mutta Makrygiannisin mukaan yrityksessä on parhaillaan 10 työpaikkaa auki.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi