Pienen pientä investointien nousua on näkyvissä. Sen sijaan teollisuuden panostukset  tutkimukseen ja tuotekehitykseen laskevat edelleen.

Elinkeinoelämän Keskusliiton investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteät investoinnit pääsevät tänä vuonna hitaaseen hieman alle kolmen prosentin kasvuun. Viime vuonna teollisuuden kiinteät investoinnit sen sijaan vielä laskivat parilla prosentilla. Investointien arvo oli vajaat 35 miljardia euroa.

– Odotettu pieni kasvu teollisuuden investointeihin on tietenkin myönteinen uutinen pitkään jatkuneen heikon vaiheen jälkeen. On kuitenkin ennenaikaista puhua mistään merkittävästä investointiaallosta sillä investointien taso jää vielä matalaksi. Kevään aikana ilmoitetut investointihankkeet näkyvät vasta tulevien vuosien lukemissa totesi tiedustelun tuloksia esitellyt EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila.

Investointiaste eli teollisuuden kiinteiden investointien suhde jalostusarvoon on arvioiden mukaan noin 14 prosentissa. Se on toipunut finanssikriisin pohjalukemista mutta lukema on yhä monia Länsi-Euroopan kilpailijamaita matalampi.

Energia-alan investoinnit jatkuvat edelleen melko vilkkaina. Tehdasteollisuuden ja energiantuotannon yhteenlaskettujen investointien ennustetaan olevan tänä vuonna noin 53 miljardia euroa.

Teollinen tutkimus- ja tuotekehitystoiminta jatkaa tiedustelun mukaan supistumista sekä kotimaassa että ulkomaisissa tytäryhtiöissä. T&k-menot kääntyivät laskuun jo viime vuonna jolloin teollisuusyritykset käyttivät tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomessa noin 32 miljardia euroa.

Tänä vuonna t&k-panostusten arvioidaan laskevan yhä. Myös t&k-henkilöstöä on aiempaa vähemmän. Teollisuuden tutkimus- ja kehitystehtävissä kotimaassa työskentelevien määrä laskisi tiedustelun mukaan jonkin verran.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Osalla yrityksistä menee niin hyvin että ne eivät joudu perinnän kohteeksi edes toimialoittain vertailtuna.

Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi eläinlääkäriasemat ja ehkä hieman yllättäen kalastuksen kanssa tekemisissä olevat yritykset.

Tiedot selviävät Intrum Justitian selvityksestä.

Keskimäärin joka 20. yritys joutui perinnän kohteeksi alkuvuonna.

Sen sijaan majoitus- ja ravitsemispuolella lähes 11 prosenttia yrityksistä joutui perinnän kohteeksi.

- Riski on erityisesti ravintolapuolella. Myös kuljetusalalla perinnän kohteena olleiden yritysten määrä nousi. Alalla on kova kilpailu ja pienet katteet selittää tulosta Intrum Justitian johtaja Juha Iskala.

Maakunnittain tarkasteltuna kyseenalaiseen kärkeen nousivat Satakunta Pohjois-Savo ja Etelä-Karjala.

Sen sijaan Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla laskut hoidetaan aikataulussa.

Perinnän kohteena olleet yritykset toimialaryhmittäin %:

Majoitus- ja ravitsemistoiminta 107

Rakentaminen 80

Vesihuolto viemäri- ja jätehuolto 80

Kaivostoiminta ja louhinta 77

Tukku- ja vähittäiskauppa 77

Teollisuus 76

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 68

Kuljetus ja varastointi 63

Taiteet viihde ja virkistys 61

Muu palvelutoiminta 59

Informaatio ja viestintä 50

Terveys- ja sosiaalipalvelut 46

Julkinen hallinto 45

Ammatillinen tieteellinen ja tekninen toiminta 44

Koulutus 42

Maatalous 41

Kiinteistöalan toiminta 40

Rahoitus- ja vakuutustoiminta 39

Sähkö- kaasu- ja lämpöhuolto 28

Perinnän kohteena olleet yritykset maakunnittain %:

Satakunta 739

Pohjois-Savo 739

Etelä-Karjala 726

Etelä-Savo 714

Kymenlaakso 696

Kanta-Häme 690

Keski-Suomi 684

Pohjois-Pohjanmaa 679

Päijät-Häme 677

Kainuu 676

Pirkanmaa 663

Keski-Pohjanmaa 639

Uusimaa 622

Varsinais-Suomi 607

Lappi 586

Etelä-Pohjanmaa 584

Pohjois-Karjala 538

Pohjanmaa 416

Ahvenanmaa 171

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kotimainen seikkailupuistoketju kasvaa. Neljäs Flowpark avataan lauantaina Ähtärin eläinpuiston kylkeen.

Uusi puisto starttaa Ähtärin eläinpuiston naapurissa lauantaina. Flowparkin perustaja Janne Kalhama kuvailee lajia itsensä ylittämiseksi ja kaverin tsempaamiseksi.
– Se on tasapainoilua ja koordinaatiota testaavaa aktiivista tekemistä joka sopii kaikille seikkailumielisille ikään katsomatta Kalhama hehkuttaa.

Ähtärin Flowpark tavoittelee ensimmäisenä kesänä viittätuhatta kävijää.

- Ähtärin alueelta löytyy tekemistä ja kokemista moneksi päiväksi. Flowpark tuo mukanaan raikkaan tuulahduksen ja sopivasti extremeä kuvailee Ähtärin puiston vetäjä Juho Ylitalo.

Flowpark Ähtäri Zoo toimii franchising-mallilla. Muut Flowpark-puistot sijaitsevat Turussa Lappeenrannassa ja Vierumäellä.

Puistot poikkeavat toisistaan. Ratojen suunnittelussa ja tehtävissä huomioidaan alueen erityispiirteet. Konsepti suunnittelu ja rakennus ovat kokonaan suomalaista työtä.

- Ähtärin puisto sijaitsee aivan eläinpuiston pääsisäänkäynnin vieressä mäenharjalla ja korkeimmilta radoilta näkee viereiselle järvelle saakka. Ähtärin puistossa erikoista ovat tien yli kulkevat kiipeilyradat joiden alta kävellään sisälle eläinpuistoon kertoo Ylitalo.

Flowpark Ähtäri Zoo on paikallisten yrittäjien perustama yhtiö. Puistossa on viisi eritasoista rataa. Lapsille löytyy oma helpompi rata. Puiston korkein kohta on 15 metrissä ja pisin liuku on peräti 115 metriä. Puisto työllistää kymmenkunta nuorta kesäksi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi
 

Rakennusalan verovalvonta mullistuu heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Uudistus teettää lisätöitä myös Juha Lounatvuoren Pohjois-Suomen Sähkössä.

Siitä hetkestä lähtien tulee voimaan lainsäädäntö jonka mukaan verottajalle raportoidaan kuukausittain työmailla liikkuvista rahoista ja työntekijöistä. Tarkoitus on saada harmaa talous kuriin.

– Monimutkaista tämä on. Raportointi rasittaa taatusti ainakin pk-yrityksiä. Voi olla että työmaille syntyy tätä verohallinnointia varten uusia toimijoita joille työmaayritysten on helppo ulkoistaa monimutkainen hallinto sanoo yrittäjä Juha Lounatvuori.

Kymmenet tuhannet yritykset ovat lykänneet uudistuksen toimeenpanoa. Muutos koskettaa jokaista joka tilaa rakennuspalveluja. Se velvoittaa yrityksiä järjestöjä yhteisöjä ja jopa kotitalouksia. Raportoinnin laiminlyönnistä voi seurata sanktioita.

– Homma pitää hoitaa kuntoon nyt heti ennen kesälomia koska raportoinnin pitää kattaa tiedot heinäkuun alusta lähtien sanoo Suomen Tilaajavastuun toimitusjohtaja Lars Albäck.

Jokaiselle yhteiselle työmaalle on nimettävä päätoteuttaja joka raportoi tilaajana myös alihankkijoiden työntekijät koko toimitusketjun osalta veroviranomaiselle. Aliurakoitsijat toimittavat päätoteuttajalle raporttiin tarvittavat tiedot.

Lue lisää kesäkuun Yrittäjäsanomista.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomi kyntää tällä hetkellä lamassa. Kesäkuun loppupuolelle kaavailluista minihallitusneuvotteluista on silti turha odottaa tilanteeseen apua uskoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

– Olemme Euroopan maista vajonneet jälkipäähän ja kasvunäkymät ovat heikot. Tarvitsisimme isoja rakenteellisia muutoksia. Nyt jo tehdyt päätökset ovat liittyneet lähinnä julkisen talouden tasapainottamiseen mutta tarve olisi myös työmarkkinoiden uudistukseen ja verotuksen kehittämiseen Järventaus sanoo.

Toimitusjohtaja uskoo että kesäkuun neuvotteluitten yksi keskustelun aiheista tulee olemaan lisäelvytys.
– Meidän peruskantamme on se että julkisen talouden sopeutuksesta tulee pitää kiinni mutta lisäelvytyksellä ei saada velkaantumista kuriin.

Yrittäjäjärjestö haluaa tulevia neuvotteluita silmällä pitäen painottaa elinkeinoharjoittajien ja henkilöyhtiöitten verotuksen kannustavuutta.

– Jos puhutaan elvytyksestä niin siihen kulutettavaa rahaa kannattaa harkita käytettäväksi myös näin. Se on noin 120 miljoonan euron panostus joka kohdistuu noin 120 000 yrittäjään. Näkemyksemme onkin että näin laajaan joukkoon kohdentuvana sillä olisi tulevaisuuden uskoa vahvistava vaikutus. Sitä kautta uskomme että sen myönteiset kasvuvaikutukset tulisivat olemaan hyviä Järventaus hahmottelee.

– Ja tämähän jäi Jyrki Kataisen hallitukselta tekemättä hän huomauttaa.

Lue lisää kesäkuun Yrittäjäsanomista.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pk-yrityksille on tarjolla uusi rahoitusmuoto Tekesiltä. Se on osa Team Finland Exploreria jonka kautta pienetkin pääsevät avaamaan väyliä kansainvälisille markkinoille.

– Tekes tarjoaa nyt uusia työkaluja joita kannattaa käyttää. Tämä on vakava pyrkimys auttaa myös pk-yrityksiä kasvun tielle Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren sanoo.
Hän kehottaa yrityksiä tarttumaan tilaisuuteen.
– Uusi rahoitusmuoto avaa samalla ovia Tekes-maailmaan pienellekin yritykselle.

Uutta rahoitusmuotoa voidaan käyttää asiantuntijapalveluiden ostoon yksityisiltä palveluntarjoajilta. Tarve uudelle Team Finland –rahoitukselle syntyi kun Finpron julkisrahoitteiset konsulttipalvelut lopetettiin.

–Tekesin tarjoama avustus on tarkoitettu pk-yrityksille kun ne ostavat  asiantuntijapalveluita esim. markkinoiden kartoitukseen tai kansainvälistymiseen liittyvien liiketoimintasuunnitelmien tekoon. Yritykset voivat vapaasti valita itselleen sopivan asiantuntijapalvelun joko Suomesta tai ulkomailta Palmgren sanoo.

Uusi Tekes-rahoitus tulee akuuttiin tarpeeseen sillä kaupallistaminen ja markkinoillepääsy ovat yritysten kansainvälistymisen kohtalonkysymyksiä.

Uutta rahoitusta voi hakea Tekesiltä loppuvuoden ajan minkä jälkeen yritetään rakentaa pysyvä tukimuoto työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamana.

Elinkeinoelämän järjestöjen mielestä on hienoa että Tekes pystyi nopeasti kehittämään tilapäisen rahoitusratkaisun pk-yritysten tarpeisiin.

Tekes lanseeraa myös uuden pilotti- ja demorahoituksen jonka avulla erikokoiset yritykset voivat testata uutta tuotetta ja nopeuttaa sen kaupallistamista. Rahoitus on lainaa jota myönnetään ilman vakuuksia. Laina voidaan jättää osittain perimättä mikäli demoprojekti ei tuota toivottua tulosta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Sote-vaikuttajat uskovat valinnanvapauden kasvuun terveydenhuollossa. Samalla pelätään asiakkaiden eriarvoistumisen kasvua ja julkisen terveydenhuollon rapautumista.

Asiakas saa yhä useammin valita itselleen sopivimman palveluntuottajan terveydenhuollossa. Näin uskoo suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttajista.
Sote-vaikuttajista 60 % pitää todennäköisenä että julkisessa perusterveydenhuollossa siirrytään malliin jossa kansalainen saa valita itselleen sopivimman palveluntuottajan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien joukosta.
Tutkimukseen vastanneista 68 % pitää muutosta myönteisenä.
Tämä käy ilmi Aula Researchin toteuttamasta tutkimuksesta jossa selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttajien näkemyksiä terveydenhuollon kehittämisestä ja sote-uudistuksen toteuttamisesta.

Valinnanvapaus sinällään on myönteistä. Positiivista on myös asiakaslähtöisyyden lisääntyminen ja palvelujen laadun paraneminen.

Toisaalta myös pelättiin onko asiakkailla tasapuoliset mahdollisuudet käyttää valinnavapautta . Myös julkisen sektorin rapautumista vastaajat pelkäsivät.

-On myönteistä että asiakkaan rooli korostuu sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttajien näkemyksissä sanoo Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.

Kohti Ruotsin mallia

-Tavoitteena sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa tulee olla että asiakas voi tulevaisuudessa valita vapaasti yksityisen tai julkisen palveluntuottajan. Ruotsissa tällainen malli on toteutettu ja siitä on erittäin hyviä kokemuksia. Uudistus on parantanut peruspalveluiden saatavuutta ja tuottavuutta. Myös kustannuskehitys on saatu taittumaan kertoo Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on parhaillaan käynnissä ja myös terveydenhuollon rahoituksen uudistamista valmistellaan.

– On luotava malli josta hyötyvät sekä palvelua tarvitsevat että veronmaksajat. Sote-alueet järjestävät tuottajat löytävät parhaat keinot toteuttaa palvelut ja asiakas valitsee. Julkisen sektorin on hyvä altistaa itsensä uusille tavoille tehdä se ei rapauta hyvinvointia vaan edistää sitä. Monopolien aika on ohi ihmisten on saatava valita itse sanoo Terveydenhuollon palveluntuottajat ry:n toiminnanjohtaja Suvi Aherto.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomessa on suhteessa paljon vanhoja yrityksiä ja valtava määrä yksinyrittäjiä. Vain harva yritys tavoittelee kasvua. Silti luovan tuhon tilalle on nousemassa luovaa uudistumista.

Vanhat rakenteet tuntuvat. 130 suurinta yritystä työllistää Suomessa yhtä paljon kuin 300 000 pienintä yritystä. Vienti keskittyy samaan kaavaan. Kymmenen suurinta vientiyritystä vastaa kolmasosasta viennistä ja sata suurinta kahdesta kolmasosasta viennistä.
Näin kertoo EVAn tuore analyysi Kuka Suomessa kasvaa? Analyysin ovat kirjoittaneet toimitusjohtaja Petri Rouvinen ja tutkija Mika Pajarinen Etlatiedosta.

Vaikka työllisyys ja vienti keskittyvät suuryrityksiin nyky-Suomessa tapahtuu työllisyyden nettokasvu pienissä ja nuorissa yrityksissä. Analyysin mukaan tämä kasvua tavoittelevien yritysten joukko on kuitenkin Suomessa vähäinen.

Suomessa on Japanin jälkeen OECD-maiden vanhimmat yritykset sekä matalin uusien yritysten työllisyysosuus koko työllisyydestä. Suomessa on myös suhteellisesti eniten yrityksiä jotka eivät koskaan kasva yhtä henkilöä suuremmiksi.

Teollinen pohja murenee

Työllisyys on Suomessa kasvanut eniten yksityisissä palveluissa kymmenen viime vuoden aikana yhteensä 143 000 henkilötyövuodella. Suurinta kasvu on ollut koulutuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Työllisyys teollisuudessa on supistunut kaikilla toimialoilla yhteensä 60 000 henkilötyövuodella vuodesta 2002.

Analyysissä päädytään toteamaan että Suomen teollinen pohja on murenemassa.

Synkästä yleiskuvasta huolimatta toimitusjohtaja Petri Rouvinen uskoo että ilmassa on myös hentoja merkkejä paremmasta. Luova tuho on kääntymässä luovaksi uudistumiseksi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Hallitus edistää pk-yritysten joukkovelkakirjalainamarkkinoiden syntymistä. Finnvera sai 300 miljoonan euron osallistumisoikeuden.

 Finnvera sai valtioneuvostolta valtuudet osallistua pk-yritysten joukkovelkakirjalainojen merkitsemiseen enintään 300 miljoonalla eurolla 1.7.2014 - 31.12.2017 välisenä aikana. Hallitus haluaa edistää päätöksellä pk-yritysten joukkovelkakirjalainamarkkinoiden syntymistä.

Lisäksi hallitus esittää Finnveran riskinoton lisäämistä korottamalla valtion korvausosuutta valtiontukialueiden I ja II ulkopuolella syntyneistä luotto-ja takaustappioista.

Lähinnä Etelä-Suomea koskeva valtion korvausosuus nostetaan 40 prosentista 55 prosenttiin.
Korvausosuuden nosto muodostaisi nykyistä paremman tasapainon tukialueiden ja niiden ulkopuolella olevien alueiden ja kasvukeskusten välillä. Finnvera voi korotuksen avulla lisätä riskinottoa tukialueiden ulkopuolella olevien yritysten osalta.

Pienten ja keskisuurten yritysten pankkirahoituksen saatavuus on vuonna 2008 alkaneen rahoituskriisin jälkeen vaikeutunut pankkien kiristyneen luotonannon sekä korotettujen vakavaraisvaatimusten seurauksena.
Myös edelleen jatkuva heikko ja epävarma taloustilanne lisää luottotappioiden riskiä ja vähentää pankkien riskienottohalukkuutta erityisesti pitkäaikaisen rahoituksen osalta.

Yritysten rahoitusmahdollisuuksien monipuolistamiseksi on tarve kehittää pankkirahoituksen rinnalle muita markkinaehtoisia rahoituskanavia kuten joukkovelkakirjalainamarkkinoita.
Valtion omistama Finnvera Oyj parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin takauksin pääomasijoituksin ja vienninrahoituspalveluin.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Hallitus antoi tänään torstaina eduskunnalle lakiesityksen jonka mukaan myös yrittäjä voi päästä velkajärjestelyyn.

– Muutos on merkittävin sitten velkajärjestelylain säätämisen ja se tehtiin yli 20 vuotta sitten Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Hallituksen esityksen mukaan velkaongelmiin joutuneen toiminimiyrittäjän yksityiset ja elinkeinotoiminnan velat voitaisiin järjestellä. Kannattava yritystoiminta voi jatkua ja ylivoimainen velkataakka voidaan järjestellä. Näin säilytetään paitsi yrittäjän oma myös mahdollisten työntekijöiden työpaikat.

- Tämä on inhimillisesti ja yhteiskunnan kannalta erittäin merkittävä muutos Jussi Järventaus kiittää.

Muutos on ollut Suomen Yrittäjille keskeinen tavoite ja yrittäjäjärjestö on ajanut nyt toteutuvaa mallia pitkään.

Yrittäjälle tasa-arvoa

Kun laki astuu voimaan toiminimiyrittäjät ovat vihdoin tasa-arvoisia palkansaajien kanssa. Nykyään velkajärjestelyssä ei voi järjestellä elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja vaan yrittäjän on joko lopetettava elinkeinotoiminta velkajärjestelyyn pääsemiseksi tai hakeuduttava yrityssaneeraukseen.

- Nykytilannehan vastaa sitä että ylivelkaantuneen palkansaajan pitäisi irtisanoutua ja ryhtyä työttömäksi päästäkseen velkajärjestelyn Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula konkretisoi.

- Yrityssaneeraus taas on pienyrittäjälle usein liian kallis ja raskas.

Koti säilyy

Hallituksen esityksen mukaan velka vanhenisi 20 vuodessa tai jos velkojana on luonnollinen henkilö 25 vuodessa.
Yrittäjän omistusasunnon suoja paranee sillä velkajärjestelyssä omistusasunnon voi säilyttää tietyin edellytyksin yrityssaneerauksessa ei. Lisäksi talous- ja velkaneuvonnassa avustettaisiin yksityisiä elinkeinonharjoittajia myös heidän elinkeinotoimintaan liittyvien velkojensa järjestelyssä.

Jotta uudistus onnistuu talous- ja velkaneuvonnan määrärahoja pitää korottaa valtion vuoden 2015 talousarviossa.

- On varmistettava että lisämääräraha velkaneuvonnan järjestämiseen myös yrittäjille toteutuu Makkula vaatii.

Makkula muistuttaa että uudistuksella ehkäistään tarpeettomia konkursseja yritysten lopettamista ja ihmisten syrjäytymistä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Keski-Suomen nuori yrittäjä jatkaa isän ja isoveljen jalanjäljissä.

Keski-Suomen vuoden nuori yrittäjä -palkinnon on voittanut äänekoskelainen Jari Savenius 34.

Hänen yrityksensä Keski-Suomen lukko Oy on toiminut 30 vuotta ja käynyt läpi suuria muutoksia siirtyen ensin isältä isoveljelle ja sitten Jarille.

Isän ja isoveljen poismenon johdosta Jari Savenius astui yrittäjän ja toimitusjohtajan saappaisiin vuonna 2011.  Nuori yrittäjä on näyttänyt toiminnallaan että perheyritys menestyy edelleen vahvalla ammattitaidolla ja erinomaisella asiakaspalvelulla.

Tuomaristo arvosti erityisesti Keski-Suomen lukon pitkäjänteistä yrityskehittämistä vastuunkantoa ja yrittäjähenkisyyttä.

– Palkinto on iso juttu minulle ja koko firmalle. Isäni on aikanaan nostanut yrityksen konkurssin partaalta ja olen jatkanut työtä hänen ja veljeni jalanjäljissä. Nyt tuntuu että saamme tunnustusta siitä että olemme tehneet asioita oikein kertoo Jari Savenius.

Keski-Suomen lukko Oy työllistää viisi henkilöä. Sen asiakaskuntaan kuuluu yksityis- ja yritysasiakkaiden lisäksi mm. teollisuus- rakennus- ja kaupan alan toimijoita kuntia valtion virastoja sekä laitoksia.

Voittaja sai palkinnoksi 1500 euroa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Oululainen Hätälä Oy sai arvostetun BRC-sertifikaatin.

Kalatuotteita valmistava ja markkinoiva Hätälä Oy on saanut arvostetun BRC-sertifikaatin. BRC on maailmanlaajuisesti tunnetuin ja kattavin elintarvikkeiden laatua sekä turvallisuutta määrittävä standardi ja laatujärjestelmä. Hätälä on ensimmäinen suomalainen kala-alan yritys joka dokumentoidusti täyttää BRC:n vaatimukset.

BRC:n mukaisen laatu- ja turvallisuusjärjestelmän luominen on vaativa ponnistus. Hätälässä työ aloitettiin vuoden 2012 aikana ja sertifioinnin se sai vastikään.

Varatoimitusjohtaja Matti Isohätälä laskee että yritys teki laatujärjestelmään liittyviä investointeja vuosina 2013–2014 yhteensä 450 000 eurolla. Investoinnit kohdistuivat tuotantolaitteistoon ja -tiloihin.

– Kypsille ja tuoreille kalatuotteille rakennettiin erilliset ylipaineistetut pakkaustilat. Osastojen hygieniasulkutilat saivat automaattiset kenkäpesurit. Tuotantolinjoille hankittiin metallinilmaisimet. Lähettämön vastaanotto- ja purkutilat remontoitiin täysin. Lisäksi kuumennettujen tuotteiden ja raaka-aineiden jäähdytykseen ja pakastukseen käytettävien kylmälaitteiden ja pakastetunneleiden tehoa lisättiin kertoo Isohätälä.

BRC on alun perin brittiläisten supermarket-ketjujen järjestön British Retail Consortiumin asettama standardi vähittäiskaupan tavarantoimittajille. Sittemmin se on levinnyt laajasti käyttöön eri puolille Eurooppaa. BRC-sertifikaatin myönsi Hätälälle Det Norske Veritas.

Hätälä halusi BRC-sertifikaatin useista syistä. Varatoimitusjohtaja Isohätälän mukaan yritys muun muassa tähyilee entistä tiiviimmin vientimarkkinoille joille pääsemistä tunnustettu laatu- ja turvallisuussertifiointi helpottaa.

– Sertifiointi on elintarvikealan yritykselle aivan välttämätön mikäli se haluaa toimia kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkiksi suuret kauppaketjut Keski-Euroopassa edellyttävät lähes poikkeuksetta toimittajiltaan että niillä on ulkopuolisen osapuolen hyväksymä laatu- ja turvallisuusjärjestelmä. Myös Suomessa sertifioinnin vaatiminen on vähitellen yleistymässä hän toteaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Katseet kääntyvät Lahteen ja Turkuun. Kaksi suurinta puoluetta kokoustavat viikonlopun. Pöydällä pyörii myös yrittäjiä rassaava perintö- ja lahjavero.

Ohjelmat kertovat että puoluekokouksia starttaavissa ollaan valmiita kantamaan korsia kekoon ainakin sukupolvenvaihdostilanteissa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo että tässä olisi syytä kulkea kohti  Ruotsin mallia.
– Pitää turvata yritysten säilyminen ja jatkumisen mahdollisuudet. Veroa maksettaisiin vasta kun lahjoitettua tai perittyä yritysomaisuutta myydään.  Uudistus ei tulisi edes kalliiksi koska kyse on itse asiassa verojen maksun aikataulun muutoksesta.
 
Keskustan Juha Sipilä kertoi että perintö- ja lahjaverosta on tehty aloite joka käsitellään puoluekokouksessa.
– Puoluehallitus esittää linjaukseksi että sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi on selvitettävä perintö- ja lahjaverosta luopumista sekä sen korvaamista esimerkiksi kiristämällä myyntivoittoveroa ja laajentamalla varainsiirtoveron pohjaa.

Yrittäjyys listoilla

Puoluekokousviikonloppu vetää huomiota kun kaksi suurinta kokoustavat tänä viikonloppuna. Kokoomus valitsee Lahdessa uuden puheenjohtajan ja samalla uuden pääministerin.  Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä valitaan jatkoon Turussa.

Yrittäjien asiat ovat listoilla kummassakin kokouksessa. Kokoomus julkistaa perjantaina kymmenen kohdan tavoitelistan yrittäjyyden edistämiseksi.

Keskustan ohjelmaluonnoksessa yrittäjyyden edistäminen on myös näkyvästi  mukana.
– Konkreettisina asioina nostamme esille muun muassa kasvurahaston digitaalisten palvelujen edistämien ja yrittäjyyskasvatuksen vahvistamisen keskustan Juha Sipilä sanoo.

– Isojen yritysten yhteisöveroalennuksen vastapainoksi henkilöyhtiöiden ja toiminimien asemaa parannettaisiin esimerkiksi erotuksen yrittäjävähennyksellä ja yksinyrittäjän kohdalla myös ensimmäisen työntekijän palkkatuella.

 Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Hammaslääkäriasemat ry:n mukaan verottaja ei pyri oikeudenmukaiseen veropolitiikkaan.

Verohallinto on antanut ohjeen plastiikkakirurgisten toimenpiteiden sekä psykologisen työnohjauksen muuttumisesta arvonlisäverolliseksi 1. toukokuuta alkaen. Arvonlisäverollisuuden keskeinen peruste on hoidon arvioiminen kosmeettiseksi ja ei välttämättömäksi hoidoksi. Suomen Hammaslääkäriasemat ry vastustaa ohjetta ja vaatii sen peruuttamista.

Suomen Hammaslääkäriasemat ry:n puheenjohtajan Juha Lindgrenin mukaan asian taustalla on EU-tuomioistuimen päätös jossa käsiteltiin vain yhtä erikseen mainittua yhtiötä PFC Clinic AB:tä ja siinä harjoitettavaa toimintaa.

– Verottaja on täysin tietoinen siitä että tämä päätös on vain yhden yksittäisen Euroopassa sijaitsevan yrityksen olosuhteisiin sovitettu päätös. Se ei ole suomalaisen lainsäädännön alaisen yhtiön olosuhteisin soveltuva vaan kyse on muussa EU-maassa toimivasta yhtiöstä jossa kansallinen lainsäädäntö toimii toisin  Silti tämä päätös päätettiin ottaa koko toimialaa koskevaksi yleisohjeeksi. Laadukas lainlaadinta edellyttäisi selkeästi useamman yksittäistapauksen Juha Lindgren linjaa.

Tuomion mukaan ainoastaan palvelut joiden tarkoituksena on sairauksien tai terveydellisten poikkeavuuksien diagnosointi hoitaminen ja parantaminen tai henkilöiden terveyden suojelu ylläpitäminen tai palauttaminen ovat arvonlisäverottomia.

– Jos palvelun tarkoituksena on hoitaa henkilöitä jotka tarvitsevat sairauden vamman tai synnynnäisen fyysisen vajavaisuuden vuoksi esteettisiä plastiikkakirurgisia toimenpiteitä on toiminta arvonlisäverotonta. Jos palvelun tarkoitus on sen sijaan puhtaasti kosmeettinen palvelu on arvonlisäverollinen Lindgren selvittää.

Verohallinnon uusi ohje linjaa kuitenkin että esteettisen kirurgiankin palvelut voivat olla arvonlisäverottomia jos niiden suorittaminen on lääketieteellisesti perusteltua. Nämä arvonlisäverottomat korjaavan ja esteettisen kirurgian palvelut ovat sellaisia joista Kansaneläkelaitos myöntää sairausvakuutuskorvauksen.

– Validiksi arvonlisäverollisuuteen johtavaksi argumentiksi on siis asetettu Kansaneläkelaitoksen korvauskäytäntö. Kaikesta Suomessa annettavasta terveyden- ja sairaudenhoidosta Kela ei ole koskaan myöntänyt sairausvakuutuskorvausta. Silti ne kuuluvat Suomessa arvonlisäverolain tarkoittamaan terveyden- ja sairaudenhoitoon ja ovat hoitona arvonlisäverosta vapaita Lindgren sanoo.

– Tulkitessaan tätä EU-tuomioistuimen päätöstä yllä kuvatulla tavalla verottaja tekee selkeän tarkoitushakuista verotuspolitiikkaa. Nyt nähdään että verottajan tavoitteena ei ole pyrkiä oikeudenmukaiseen veropolitiikkaan vaan ainoastaan maksimoimaan laskennallisesti saavutettavissa olevat verotuotot. On ajan kysymys milloin arvonlisävero päätetään lisätä kaikkeen yksityiseen terveydenhuoltoon Suomessa Juha Lindgren epäilee.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Laki muuttuu tänään. Olethan valmis verkkokauppias?

Verkkokauppaa ja puhelinmyyntiä koskevat kuluttajansuojalain säännökset muuttuvat tänään. Kuluttajan oikeus peruuttaa esimerkiksi verkkokauppaostos laajenee nykyisestä mutta peruuttamisesta on ilmoitettava aina myyjälle. Jatkossa kuluttajan on myös yleensä vastattava palauttamiskuluista.

Pelkkä tavaran noutamatta jättäminen tai palauttaminen eivät enää riitä kaupan peruuttamiseksi. Peruutusilmoitus on tehtävä 14 päivän sisällä lähetyksen vastaanottamisesta ja tavara pitää palauttaa 14 päivän kuluessa peruutusilmoituksesta.

Verkkokaupan on nyt entistä tärkeämpää kertoa asiakkaalle miten palautukset tulee tehdä.

Vaikka laki poistaa automaattiset ilmaiset palautukset verkkokauppiaat voivat edelleen halutessaan tarjota asiakkaille maksuttomia palautuksia.

Elinkeinonharjoittaja saa vastedes käyttää tekemäänsä sopimusta koskevassa puhelinasioinnissa vain sellaisia numeroita joista kuluttajalta perittävä puhelinmaksu on enintään kuluttajan liittymäsopimuksen mukainen tai ns. laskennallinen perushinta (0088 €/min). Viestintävirasto laskee ja julkaisee perushinnan vuosittain.

Puhelujen enimmäishinta koskee yhteydenottoja jotka koskevat esimerkiksi sopimuksen peruuttamista tavaran tai palvelun virhettä taikka niiden suorittamisen viivästymistä sopimuksen irtisanomista tai laskutusta.

Muutoksilla pannaan täytäntöön kuluttajan oikeuksia koskeva EU-direktiivi. Sääntelyn yhtenäistämisen EU-alueella arvioidaan helpottavan varsinkin rajat ylittävää verkkokauppaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalainen teknologiayhtiö Hotelzon on myyty yhdysvaltalaisomisteiselle Travelportille.

Travelportiin yhdistyminen tukee Hotelzonin aggressiivista kasvustrategiaa jonka tavoitteena on laajentaa toimintaansa ensisijaisesti Euroopassa seuraavien vuosien aikana. Hotelzon keskittyy liiketoiminnassaan pääasiassa B2B-puolelle ja kaupan myötä investoi entistä enemmän tuotekehitykseen.

Hotelzon tuo noin 30 000 hotellia lisää Travelportin yli puolen miljoonan hotellin valikoimaan. Hotelzon jatkaa toimintaansa itsenäisenä yhtiönä jonka toimitusjohtajana jatkaa Jani Kaskinen.

– Travelportin tuomat investoinnit tukevat kasvustrategiaamme sekä mahdollistavat tuotekehitykseen panostamisen. Tavoitteenamme on laajentua useaan uuteen Euroopan maahan seuraavan vuoden aikana – ja sen jälkeen myös maailmanlaajuisesti. Asiakkaamme hyötyvät kaupasta sillä varauskapasiteetti kasvaa yli puoleen miljoonaan hotelliin sanoo Hotelzonin toimitusjohtaja Jani Kaskinen.

– Hotelzon on kansainvälistynyt ja kasvanut paljon viime vuosien aikana. Travelportin kaltainen vahva kansainvälinen omistaja tukee Hotelzonin strategiaa ja auttaa yritystä jalkautumaan uusille markkinoille. Me olemme omistaneet yhtiön jo 28 vuotta ja nyt on aika kolmannelle omistajalle toteaa Berling Capital Oy:n hallituksen puheenjohtaja Esa Karppinen.

Hotelzon on johtava teknologiayritys joka on erikoistunut hotellivarauspalveluihin. Travelport puolestaan on globaali johtava palveluiden ja sähköisen kaupankäynnin jakeluyhtiö matkailualalla.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Turun Logomossa on kohta 9000 neliötä tilaa luoville yrityksille.

Logomon viimeisen keskeneräisen osan rakentaminen alkaa. Uusien tilojen valmistuttua Logomon toimitilat lähes tuplaantuvat 9 000 neliöön ja talossa toimivien yritysten määrä kasvaa arviolta 80–90:een.

– Konttorin varausaste jo ennen rakentamisen aloittamista on noin 90 prosenttia ja uskon että loputkin tilat saadaan täytettyä ennen ensi kevään avajaisia. Konttorissa on tarjolla erikokoisia ratkaisuja runsaan 10 neliön tiloista jopa 500 neliön tiloihin joita voidaan räätälöidä vuokralaisten toiveiden mukaan Hartela-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Heikki Hartela kertoo.

Toimitilatarjonnan lisääntyminen vahvistaa entisestään Logomon asemaa luovien alojen tärkeimpänä keskuksena Varsinais-Suomessa.

– Suunnitelmien takana on helppo seistä kun näkee kuinka vetovoimainen talo Logomo tällä hetkellä on yritysten keskuudessa. Luovat alat ovat kasvussa ja meillä on täällä Turussa loistava lippulaiva johon koko alan kehitys tällä seudulla voidaan perustaa Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen sanoo.

Ensimmäiset yritykset kotiutuivat Logomoon tasan vuosi sitten kesäkuussa. Byråssa toteutettiin rohkea toimitilakonsepti jossa yhdistettiin vanha teollisuusrakennus moderni suunnittelu ja design. Jo vuoden jälkeen Byrån yritykset muodostavat tiiviin yhteisön jossa verkostoituminen ja yhteistyö ovat keskeisessä roolissa.

– Byrån käyttöaste on nyt täydet 100 prosenttia se on meille kaikista paras ja tärkein palaute. Yritykset ovat tyytyväisiä ja ilmaisevat selvästi että juuri tämäntyyppistä on kaivattu – uudenlaisia tilaratkaisuja yhteisöllisyyttä ja rentoa luovaa ilmapiiriä Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä kertoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kokoomus listasi kymmenen kovaa tavoitetta yrittäjyyden edistämiseksi. Löytyykö oma suosikkisi listasta?

Kokoomus on julkaissut kymmenen tavoitetta yrittäjyyden helpottamiseksi. Tavoitteet on kerätty puolueen yrittäjyyskiertueen aikana yrittäjiltä itseltään. Kaikkiaan puolue sai lähes yrittäjiltä 600 tavoite-ehdotusta.

– Satoja saamiamme palautteita on vaikea tiivistää yhdeksi virkkeeksi mutta yksi aihe nousi yrittäjien vastauksissa ylitse muiden. Yli puolet yrittäjistä koki että sääntelyn ja byrokratian purkaminen on paras tapa yrittäjyyden helpottamiseksi. Viesti on meille päättäjille tärkeä kertoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo.

Orpon mukaan tämän hetkinen sääntelytaakka tuntuu yrittäjillä joka puolelta ja uhkaa tukahduttaa tuoreet ideat ja halun yrittämiseen.

– Näin ei voi jatkua Petteri Orpo lupaa.

Hän myös kertoo että puolueen kansanedustajat ovat jo aloittaneet työt yrittäjiä haittaavan sääntelyn purkamiseksi.

Nämä asiat kokoomus aikoo laittaa kuntoon:

1. Lisää joustavuutta yrittäjyyden ja palkansaajana olemisen välille.
2. Piristystä pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusmarkkinoille.
3. Kuntiin toimivat palvelumarkkinat.
4. Maksuperusteisen ALV:n ja laskujen tarkempien maksuaikojen käyttöönotto.
5. Verotuksen tulolähdejaon poistaminen.
6. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen riski pienemmäksi.
7. Koulutussopimusjärjestelmän käyttöönotto.
8. Sairastamisen kulut yhteisesti maksettavaksi.
9. Takaisinottovelvoitteesta luopuminen.
10.  Sukupolvenvaihdosten helpottaminen.

Lue tarkemmin kokoomuksen tavoitteista täältä.

Uskotko että kokoomus saa tavoitteensa ajettua läpi? Keskustele!

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Jääkö tämäkin lista vain puheeksi epäilevät yrittäjät.

Kokoomus julkaisi tänään kymmenen kohdan toimenpidelistan jonka on tarkoitus poistaa yrittäjyyden esteitä ja rasitteita. Kaikki eivät kuitenkaan ottaneet sitä riemumielin vastaan.

– Näitä on luettu vuosia vaan kukaan ei oikeasti ole tehnyt juuri mitään asialle muistuttaa mainostoimisto Revolveristä Jari Liitola Suomen Yrittäjien Facebook-sivuilla.

Epäilijöiden joukkoon liittyy myös muita.

– Kokoomuksen (vaali)rahoitus tulee pääosin suuryrityksiltä. Loppupeleissä EK:laisten ja pienyrittäjien edut poikkeavat toisistaan ja silloin EK:n etu ajaa pienyritysten pulmien edelle tuumii Facebookissa viestintätoimisto Sanakarista Kari Ahonen.

– Näitä asioita on jauhettu jo vuosia eikä mitään olennaista ole tapahtunut ainakaan hyvään suuntaan. Kyllä erilaisia listoja voi kirjoittaa – unohdettavaksi kommentoi listaa Suomen Yrittäjien verkkosivuilla Matti Viksten. 

SY:n verkkosivujen keskusteluissa listan teon syyksi veikataan myös lähestyviä vaaleja ja osa pitää sitä jopa täytenä vitsinä.

Harri Kämäräisellä on sen sijaan kokoomuksen listaan lisättävää.

– Jokainen kohta on jo hyvä alku. Lisäksi yrityksen verottaminen vasta kun voittoa otetaan ulos. Äitiyden kulut pitäisi olla kaikkien maksettavina pk-yrityksille voi tulla absurdeja tilanteita nykymallissa ja muutos lisäisi tasa-arvoa. ALV-huojennuksen nosto aina 50000 euroon asti eli siihen asti ALV menisi asteittain. Työnteolla yrittävän verotus lähenisi palkallisen verotusta laskeskelee Nuppulinnan Laboratoriopalvelu Oy:n Harri Kämäräinen.

Lue aiempi uutinen täältä.

Lue kokoomuksen lista täältä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

SKAL:n puheenjohtajana jatkaa Teppo Mikkola.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n puheenjohtajaksi kaudelle 2015­ – 2016 valittiin nykyinen puheenjohtaja kuljetusyrittäjä Teppo Mikkola. Hän sai SKAL:n liittokokouksen puheenjohtajavaalissa 113 ääntä 165:stä. Vastaehdokas Håkan Stara sai 52 ääntä.

Teppo Mikkola on toiminut kuljetusyrittäjänä vuodesta 1979 ja hän on johtanut SKAL:ia vuoden 2013 alusta. Mikkola edustaa kahden kuljetusajoneuvon ja yhden työntekijän yrityksellään SKAL:n jäsenistön enemmistöä. Hän ehti palvella järjestöä varapuheenjohtajana kahdeksan vuotta ennen valintaansa puheenjohtajaksi.  Hänellä on pitkä kokemus luottamustehtävistä eri toimielimissä. SKAL-tehtävien ohella Mikkola toimi muun muassa Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana 2010–2012.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Håkan Stara 48 Pietarsaaresta. Staralla ei ollut vastaehdokkaita. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin 133 äänellä Pekka Valtonen 53 Tammelasta. Toisena ehdokkaana oli Timo Käsnänen Nilsiästä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi