Taksiliiton mukaan huolimaton hätiköinti uhkaa tuhota luotettavan taksiliikenteen.

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää henkilöliikennepalveluihin liittyvän lainsäädännön uudistuksen.

Ensivaiheessa valmistellaan henkilöliikennelainsäädännön muuttamista niin että julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten kustannuspaineita voidaan helpottaa. Muutokset koskevat erityisesti joukkoliikenteen rajoitusten poistoa. Tavoitteena on että esitys voidaan antaa eduskunnalle syksyllä 2014.

Taksiliiton mielestä liikenne- ja viestintäministeriön ehdotus muuttaisi toteutuessaan peruuttamattomasti koko suomalaisen henkilöliikenteen kentän. Valmistelemattomien esitysten sijaan tulee keskittyä huolellisen vaikutusanalyysin ja kattavan kansainvälisen vertailun tekemiseen liitosta viestitetään.

Toisena vaiheena valmistellaan mittavampaa uudistusta jonka lähtökohtana on se että ammattimainen henkilöliikenne perustuisi edelleen pääosin luvanvaraisuuteen mutta tiukasta ja rajoittavasta sääntelystä luovuttaisiin. Valmistelu tehdään siten että uudistus voisi tulla voimaan vuoden 2017 alussa.

Taksiliitto näkee ettei liikenne- ja viestintäministeriön kaksivaiheisella henkilöliikenteen uudistusehdotuksella ei voida turvata palvelujen laatua kohtuuhintaisuutta ja saatavuutta kuten nykyjärjestelmällä.

– Emme halua katsoa vierestä kun suomalaista taksiliikennettä ollaan ajamassa alas. Kaaoksesta ei hyödy kukaan Taksiliiton toimitusjohtaja Lauri Säynäjoki painottaa.

– LVM:n ehdotus jättäisi kaikki velvollisuudet takseille mutta antaisi lisää vapauksia linja-autokalustolle.

Liiton mukaan maaseudulla taksiliikenteen harjoittaminen muuttuisi monin paikoin kannattamattomaksi ja yrittäjien lopettaessa liiketoiminnan taksipalvelujen saatavuus heikkenisi merkittävästi etenkin päiväliikenteen ulkopuolella.

Joukkoliikennekaluston minimimatkustajamäärän poistaminen puolestaan ohjaisi Taksiliiton mielestä yrittäjiä linja-autokaluston hankintaan sillä suuremmalle kalustolle ei ole määritelty päivystys- tai asemapaikkavelvoitteita eikä enimmäistaksoja. Lisäksi linja-autokalusto on täysin verotonta.

– On käsittämätöntä että lainsäädännön muutoksin halutaan kannustaa yhden asiakkaan kuljettamista yhdeksälle ihmiselle tarkoitetulla autolla Säynäjoki ihmettelee.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Joka viides yrittäjä vastustaa Uudellamaalla kaikkia kuntaliitoksia.

Uudenmaan Yrittäjien tutkimuksen mukaan alueen yrittäjistä 196 prosenttia vastustaa kuntaliitoksia. Valtaosa vastaajista yli 80 prosenttia esittää kuitenkin yhden tai useamman itselleen mieluisan liitoskunnan.

– Kuntaliitoksiin myönteisesti suhtautuvat yrittäjät näkivät enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia liitoksissa mutta heillekään tilanne ei aina ollut mustavalkoisesti vain myönteinen. Mahdollisia liitoksia toivottiin lähikuntien kanssa – ei kaikkien kahdeksan kunnan liitosta kertoo Uudenmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Eero Kokko.

Kuntaliitos parantaisi yrittäjien mukaan maankäyttöä elinkeinopolitiikkaa sekä alueen painoarvoa ja imagoa mutta sen sijaan pienyrittäjien asema ja alueen identiteetti huolestuttavat.

– Huoli pienten yrittäjien asemasta on aiheellinen - jo nykytilanteessa. Useiden kuntien hankinnoissa on paljon parannettavaa siinä mielessä että nämä antaisivat myös pienille yrittäjille mahdollisuuden osallistua tarjouskilpailuihin. Tässä on ensisijaisesti kyse tahdosta tehdä hyvää elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa. Uhkat ovat torjuttavissa jos kunnat niin päättävät toteaa Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe.

Keski-Uudenmaan yhdistymistä selvittävät ”kasikunnat” ja Uudenmaan Yrittäjät kysyivät kevään aikana yrittäjiltä miten he suhtautuvat mahdollisiin kuntaliitoksiin. Kyselyyn vastasi 362 yrittäjää.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lukiolainen avasi Haarajoen juna-asemalle oman kioskin. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat.

16-vuotias Liina-Lyydia Jämsä tekee ympäripyöreitä päiviä Kesäkiska Minin parissa.

– Kun tähän lähdin niin tiesin että se on kovaa hommaa hän kertoo Helsingin Sanomille.

Jämsä myy kirkkaanpunaisessa peräkärrykioskissaan suolaista ja makeaa junamatkaajille.

– Jännitti tosi paljon miten ihmiset ottaisivat vastaan kun olen näin nuorikin. Mutta kaikki ovat olleet niin mukavia ja ihania Liina-Lydia Jämsä kiittelee.

Nuoren yrittäjän tukijoukkoina toimivat omat yrittäjävanhemmat. Kahvilaa hän pitää auki puoli seitsemästä kello kolmeen iltapäivällä. Sen jälkeen hän hinaa pyöreän punaisen kioskinsa kotiin siivoaa ja alkaa leipoa seuraavaa päivää varten.

Kioskin ja paikan Jämsä on vuokrannut. Järjestelyt onnistuivat hänestä yllättävän helposti.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien ekonomisti listasi tuoreelle pääministerille suunnatut toiveet.

Kokoomuksen lauantaina valittu puheenjohtaja ja Suomen tuleva pääministeri Alexander Stubb pääsee pian tosi toimiin kun hallitus aloittaa keskiviikkona säätytalolla niin sanotut minihallitusneuvottelut.

Minihallitusneuvotteluiden tulosta on julkisessa keskustelussa veikattu laihaksi mutta toiveita uudelle pääministeri kannattaa kaiketi esittää. Yrittäjäjärjestölläkin on Stubbille ohjeita annettavana.

– Sovituista asioista on nyt pidettävä kiinni. Esimerkiksi kehysriihen päätöksiä ei tule lähteä repimään auki. Ei ole mitään uutta joka olisi muuttanut tilannetta mitenkään viestittää Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Malinen muistuttaa myös etteivät Suomen talousvaikeudet ole suhdannenikottelua vaan kyse on isoista rakenteellisista ongelmista.

– Päätetyistä rakennekorjauksista pitää pitää kiinni ja viedä ne loppuun. Koska ei ole kyse suhdanneongelmista ei ole tarkoituksenmukaista myöskään kaataa julkista rahaa suhdanneluontoiseen elvytykseen. Kaivoon kannettu vesi ei siellä pysy Malinen painottaa.

Jos jotakin elvytystoimia kuitenkin päätetään tehdä olisi Petri Malisen mielestä järkevintä keskittyä välttämättömyyksien aikaistamiseen kuten esimerkiksi korjausinvestointien vauhdittamiseen. Malinen näkisi kuitenkin konkreettiset teot jossain muualla.

– Jos oikeasti halutaan parantaa vaikka työllisyyttä on meillä siihen hyvin terve keino: Lisätään työelämän pelisääntöihin joustoa. Edes jotain joustoa vinkkejä siitä että ymmärretään työllistämisen riskit ja siihen liittyvät vaikeudet.

Suomen Yrittäjien ekonomisti nostaa joustoesimerkiksi koeaikojen pidentämisen.

– Se ei maksa julkiselle taloudelle mitään ja tuo päinvastoin jotakin sisään kun työllistämisen kynnys vähän laskee hän arvioi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Monet yrittäjät kuuluvat väärään palkansaajille tarkoitettuun työttömyyskassaan. Päivärahaa irtoaa kuitenkin vain yrittäjäkassasta. Asiasta kertoo päivän Helsingin Sanomat.

– Näi­tä ta­ri­noi­ta kuu­lee päi­vit­täin. Mu­tu-tun­tu­mal­la us­kon et­tä mää­rä on tu­han­sia sa­noo Suo­men yrit­tä­jäin työt­tö­myys­kas­san (SYT) mark­ki­noin­ti- ja vies­tin­tä­pääl­lik­köPekka Salokoski Helsingin Sanomille.

Vaikka väärään kassaan olisi kuinka tilittänyt jäsenmaksua ei oikeutta an­sio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan ole.

– A­sia tu­lee yleen­sä il­mi kun hen­ki­lö ha­kee pal­kan­saa­ja­kas­sas­ta päi­vä­ra­haa ja saa kiel­tei­sen pää­tök­sen Sa­lo­kos­ki ker­too.

Helsingin Sanomien mukaan suurin on­gel­ma­kent­tä löy­tyy per­hey­ri­tyk­sis­tä.

Jos per­he omis­taa vä­hin­tään puo­let yri­tyk­ses­tä kaik­ki sa­mas­sa ta­lou­des­sa asu­vat per­heen­jä­se­net jot­ka työs­ken­te­le­vät yri­tyk­ses­sä las­ke­taan työt­tö­myys­tur­van puo­les­ta yrit­tä­jik­si. Mää­ri­tel­mä kat­taa myös avo­puo­li­sot lap­set ja van­hem­mat.

Vää­rään kas­saan kuu­luu muun muas­sa sel­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä jot­ka ovat ryh­ty­neet osak­kaik­si. Työt­tö­myys­tur­van nä­kö­kul­mas­ta heis­tä tu­lee yrit­tä­jiä jo 15 pro­sen­tin omis­tuk­sel­la jos he ovat yri­tyk­ses­sä hal­li­tuk­sen jä­se­ni­nä tai toi­mi­tus­joh­ta­ja­na.

Yrit­tä­jät blo­ka­taan pal­kan­saa­ja­kas­sois­ta vain liit­ty­mis­vai­hees­sa. Sen jäl­keen on jo­kai­sen omal­la vas­tuul­la tie­tää mi­hin kas­saan pi­täi­si kuu­lua.

Vää­rien jä­se­nyyk­sien syy­nä on en­nen kaik­kea tie­tä­mät­tö­myys.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Moni tamperelaisyrittäjä toivoo kaupungin raitiotiehankkeen etenevän mutta vielä useampi tyssäävän kertoo Tampereen Yrittäjien puheenjohtaja Raine Tuomela. Tampereen kaupunginvaltuusto päättää tänään maanantaina hyväksyykö se hankkeen suunnittelun jatkamisen. Kaupunginhallitus on jo etenemisen siunannut.

Tampereen Yrittäjät selvitti keväällä seudun yrittäjien suhtautumista hankkeeseen. Kyselyyn vastasi noin 500 yrittäjää joista kolmasosa kannattaa ratikkaa. Lähes kaksi kolmasosaa kuitenkin tyytyisi kehittämään nykyistä bussiliikennettä esimerkiksi sähköbussien avulla.

– Yhdelle sopii toiselle ei ja tunnetta tulee mukaan tiivistää Tuomela.

Tuomelan mukaan on ymmärrettävää että keskustan pysäkkien lähellä sijaitsevien palveluyritysten omistajat kannattavat hanketta kun verkon ulkopuolelle jääville se näyttäytyy vain kalliina investointina.

– Esimerkiksi tesomalainen yrittäjä jonka luo raitiotie ei yllä katsoo investoinnin hyödyttävän vain pientä osaa yrittäjistä.

Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 250 miljoonaa euroa. Hintalappu mietityttää hiljattain eläköitynyttä yrittäjäveteraania.

– Ei raitiotie minua olisi huoltamoyrittäjänä häirinnyt sanoo Sammonkadulla lähes 50 vuotta huoltoasemaa pyörittänyt Lauri Lepistö.

– Tampereen väestöpohja ei kuitenkaan ole riittävä ja kaupungilla on paljon muita hankkeita tulossa joten raitiotie ei ole nyt ajankohtainen.

Tuomela ja Lepistö pitävät molemmat busseihin perustuvaa joukkoliikennettä Tampereen kokoiselle kaupungille riittävänä. Tuomela pitää liikenneongelmia joihin Hervannasta keskustan kautta Lentävänniemeen kulkeva raitiotie vastaisi kevyemmilläkin järjestelyillä ratkaistavina.

– En kiistä sitä etteikö raitiotiessä sinänsä olisi älliä mutta nyt käyttäjäkunta on vähäinen suhteessa investointiin. Siirtäisin kuitenkin päätöksentekoa tuonnemmaksi sillä taustaksi pitäisi saada nykyistä kattavampia selvityksiä.

Jos kaupunginvaltuusto on hankkeelle myötämielinen varsinainen raitiotien rakentamispäätös Tampereella tehdään 2016.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Verkkokauppapalvelu MyCashflow'n toteuttamassa kyselyssä yli 60 prosenttia vastaajista kertoo aikovansa siirtää verkkokauppansa palautuskustannuksia asiakkaiden maksettaviksi 13. kesäkuuta voimaan tulleen uuden verkkokauppalain myötä. Yrityksen mukaan tulos on yllättävä sillä aiemmin on oletettu että kaupat tarjoaisivat jatkossakin ilmaiset palautukset asiakkailleen markkinointi- ja myynninedistämismielessä.

Lakimuutos perustuu EU-direktiiviin jonka tarkoitus on yhtenäistää kuluttajansuojaa EU-alueen sisällä. Uudistettu laki mahdollistaa verkkokaupoista tilattujen tuotteiden palautuskustannusten maksattamisen kuluttajalla mikäli kuluttajaa on tiedotettu asiasta riittävän kattavasti ennen tilauksen tekoa. Käytäntö on tuttu monista eurooppalaisista verkkokaupoista mutta laajenee uuden lain myötä nyt myös Suomeen.

Monelle pienemmälle verkkokaupalle suuri palautusprosentti voi tulla yllätyksenä. Myös noutamatta jääneiden tilausten palautuskustannukset ovat aikaisemmin aina jääneet kauppiaan maksettaviksi.

– Uudet verkkokaupan pelisäännöt antavat kauppiaalle työkaluja puuttua ikäviin ostokäyttäytymisen malleihin. Samaa tuotetta on aikaisemmin saatettu tilata useammasta kaupasta yhtä aikaa. Nopeimmin saapunut tilaus on haettu ja loput paketit jätetty noutamatta. Jatkossa pelkkä tavaran noutamatta jättäminen ei enää riitä tilauksen peruuttamiseen toteaa markkinointipäällikkö Pekka Juntunen.

Vastaajia MyCashflow'n kyselyssä oli noin sata. Kysely toteutettiin verkkokauppalain muutoksista kertovan blogiartikkelin yhteydessä MyCashflow'n asiakkaille.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Norjassa ja Ruotsissa konkurssien määrä on tänä vuonna taittunut jo selvään laskuun mutta Suomessa vastaava muutos on hitaampi ja epävarmempi kertoo Nordic Credit Alliancen tuore pohjoismainen vertailu.

Suomessa konkurssien määrä saattaa vielä tänä vuonna hiukan kasvaa kun taas Ruotsissa ja Norjassa viime vuoden konkurssimäärä näyttää alittuvan. Toisaalta Norjassa konkurssien määrä kasvoi vuonna 2013 pohjoismaisia naapureita enemmän. Tiedot perustuvat Nordic Credit Allianceen kuuluvien Suomen Asiakastieto Oy:n Experianin ja UC:n yhteistyössä kokoamiin tilastoihin.

Ruotsissa kotimarkkinoiden kysyntä on UC:n tietojen mukaan pysynyt kohtuullisen vahvana mikä edesauttaa yritysten menestymistä. Tämä näkyy muun muassa siinä että vähittäiskaupan ja liikenteen toimialoilla konkurssit ovat viime kuukausien aikana vähentyneet kaikkein eniten.

Suomessa kuluttaja-asiakkaat ovat varovaisia ja heidän ostovoimansa on heikentynyt. Siksi vähittäiskauppa on jatkuvissa vaikeuksissa ja alan konkurssiluvut ovat tänäkin vuonna pysyneet korkeina. Samoin viennistä riippuvainen teollisuus kärsii kassavirtaongelmista ja konkursseista.

Norjassa konkurssien määrä on Experianin mukaan monilla toimialoilla kääntynyt laskuun. Hotelli- ja ravintola-alan vararikot näyttävät kuitenkin tänä vuonna lisääntyvän merkittävästi myös kohtalaisen vahvana matkailumaana tunnetussa Norjassa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helsingin kaupungin Palmia-liikelaitoksen ruokapalvelut tulee yhtiöittää kilpailuneutraliteetin ja läpinäkyvyyden vuoksi vaatii Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa. Liikelaitosmuodossa toimivat ruokapalvelut mahdollistavat MaRan mukaan toiminnan epäterveen subventoinnin. Liikelaitoksena toimiminen sulkee niin ikään kaupungin ruokapalvelut yrityksiltä jotka voisivat tuottaa palvelut tehokkaammin ja edullisemmin kaupungin ja sen veronmaksajien kannalta.

Helsingin seudun kauppakamari ja matkailu- ja ravintolayrittäjiä edustava MaRa tekivät vuonna 2008 EU:n komissiolle Palmiasta kantelun jonka keskeisenä sisältönä oli että Palmia saa liikelaitoksena toimiessaan useita etuja verrattuna ruokapalvelumarkkinoilla toimiviin yrityksiin. Kantelun mukaan kaupunki tukee kilpailun kannalta epäterveesti Palmiaa kun se tuottaa ruokapalvelut liikelaitoksena.

Komissio ei ole vielä antanut päätöstä asiassa mutta kantelu on jo vauhdittanut liikelaitosten yhtiöittämisiä Suomessa. Palmian ruokapalveluiden jättäminen liikelaitokseksi yhtiöittämisen sijaan on selvä poikkeus tästä kehityksestä.

Liikelaitokseksi jättämisen tarkoituksena on sulkea pois yritykset kaupungin omilta ruokapalvelumarkkinoilta kuten kouluista ja päiväkodeista.

– Palmia tulee yhtiöittää kokonaan ja kaupungin ruokapalvelut tulee avata kilpailulle toteaa MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Kaupunki aikoo liikelaitosmallilla sulkea kilpailun kaupungin omilta ruokapalvelumarkkinoilta mutta se suunnittelee perustavansa osakeyhtiön joka voisi kilpailla muun muassa valtion henkilöstöravintolapalveluissa ja yksityisillä ravintolamarkkinoilla.

– On hyvin vaikea löytää perusteita sille että kaupunki laajentaa ravintolatoimintaansa yksityisille markkinoille: markkinoilla ei ole puutetta ravintola-alan tarjonnasta eikä kaupungilla ole perustetta ottaa liiketoimintaan liittyviä riskejä. Kaupungin suunnitelmat vaikuttavat kummallisilta siinäkin mielessä että Helsingin tavoitteena on olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016. Palmiaa koskevat suunnitelmat ovat ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa Lappi sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen ennakkotietojen mukaan keskimäärin 314 euroa tehtyä työtuntia kohden vuonna 2012. Palkkakustannukset muodostivat 766 prosenttia sosiaaliturvan kustannukset 211 prosenttia ja muut kustannukset 23 prosenttia kokonaistyövoimakustannuksista.

Suurimmat tehdyn työtunnin kustannukset olivat valtiolla 375 euroa ja yksityisen sektorin teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla 341 euroa. Pienimmät kustannukset olivat kuntasektorilla 289 euroa. Suurimman osan työvoimakustannuksista muodostavat palkkakustannukset jotka ovat sektorista riippuen 750–776 prosenttia kokonaistyövoimakustannuksista.

Työvoimakustannukset on saatu kun työnantajan palkkakustannuksista sosiaaliturvan kustannuksista ja muista työvoimakustannuksista on vähennetty työnantajan saamat kustannusten korvaukset (sairausajan palkkojen palautukset työterveyshuollon korvaukset ja työllistämistuki). Kustannukset suhteutetaan tehtyihin työtunteihin. Tehdyt työtunnit on laskettu vähentämällä säännöllisen työajan ja ylityötuntien summasta poissaolot kuten vuosilomat ja sairauslomat.

Tehtyjen työtuntien määrä henkilötyövuotta kohti on julkisella sektorilla yksityistä sektoria pienempi. Tämä johtuu pääosin julkisen sektorin yksityistä sektoria pidemmistä vuosilomista. Työtuntien pienempi määrä kasvattaa julkisen sektorin tehtyä tuntia kohti laskettua kustannusta yksityiseen sektoriin verrattuna.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Valtakunnalliseen Kasvu Open -kasvuyrityskilpailuun tuli ympäri Suomea hakemuksia yhteensä 173. Lisäksi alueellisille Kasvupoluille haki yhteensä 174 yritystä. Koko prosessin tukena ja saavutusten arvioijana toimii puolueeton ja kasvuyrittämisen arjen haasteet tunteva Kasvu Open -tuomaristo. Tuomaristoon kuuluvat Anne Berner Vallila Interior Oy:stä Ilkka Kivimäki Start Up Saunasta ja Inverture Oy:stä Jaakko Salminen FiBAN:sta ja Opoli Oy:stä Juho LipsanenJuho Risku Butterfly Ventures:sta Marika Af Enehjelm Suomen Pääomasijoitus FVCA:sta ja tuomariston puheenjohtajana toimii Pekka Pirttiaho Prewise Oy:stä.

Tuomaristo valitsee koko hakijamäärästä noin 50 yritystä syksyllä starttaavaan Kasvu Openiin. Jokainen tuomari tutustuu hakemuksiin itsenäisesti ja pisteyttää ne kolmiportaisella asteikolla. Lisäksi tuomaristo kokoontuu yhteiseen keskusteluun jossa tehdään lopulliset päätökset. Tuomaristo painottaa yrityksen tuotteen tai palvelun ainutlaatuisuutta markkinoiden mahdollisuutta sekä tiimin kykyä halua ja uskallusta toteuttaa kasvun suunnitelmat. Kansainvälistä näkökulmaa painotetaan arvioinnissa mutta kokonaisuus ratkaisee.

Kasvu Open haastaa kaikki kasvunälkäiset yritykset uudistumaan ja kasvattamaan omaa liiketoimintaansa vaikka kansainvälisiin mittoihin asti. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja yritysten yhdessä kehittämä kaikille avoin ja maksuton prosessi perustuu malliin jossa yritysten tueksi tuodaan laaja-alainen ja korkeatasoinen liike-elämän asiantuntemus.

Kasvu Openissa kohtaavat yli 500 kokeneen yritysjohtajan osaamispääoma ja kasvunälkäisten pk-yrityksen uudet raikkaat ideat. Kasvu Openin tavoite on auttaa yrityksiä kasvuun. Jokainen yritys tuo prosessiin oman haasteensa joihin etsitään ratkaisuja kasvotusten asiantuntijoiden kanssa. Kaikki osallistujat saavat konkreettisia neuvoja kasvun ja myynnin rakentamiseen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Saunatoimittajat Oriveden Erikoiselementti Oy ja E-S Saunatalo Oy fuusioituvat. Fuusion on tarkoitus astua voimaan heinäkuussa. Yhtiöiden nimet säilyvät tuoteniminä mutta yhteisenä liikenimenä käytetään Saunatalo Oy:tä. Kuluttajapalvelu Saunavision toimii myös osana Saunataloa.

– Yhdistymisen ansiosta voimme tarjota asiakkaille elementtivalmisteista tai paikalla rakennettua saunaa sen mukaan kumpi ratkaisu heidän tarpeisiinsa paremmin sopii. Tavoitteemme on kasvaa ja suurempana yhtiönä meillä on entistä paremmat edellytykset tunnettuuden ja myynnin lisäämiseen ammattimaisen rakentamisen lisäksi myös kuluttajamarkkinoilla Oriveden Erikoiselementti Oy:n toimitusjohtaja Asko Kultala sanoo.

Fuusiokumppaneiden mukaan alan markkinat kasvavat. Saunojen määrä sekä saunatilojen rakentamiseen ja varusteluun käytettävä rahamäärä ovat olleet nousussa jo pidempään.

– Saunan merkitys suomalaisille rentoutumisen paikkana on jopa kasvanut. Saunat ovat nykyisin yleisiä myös kerrostaloasunnoissa ja pientalojen saunatiloista ja taloyhtiöiden saunoista rakennetaan yhä useammin kylpymaailmoja ja kodin parhaiten varusteltuja tiloja E-S Saunatalo Oy:n toimitusjohtaja Jorma Väisänen sanoo.

Oriveden Erikoiselementti Oy on erikoistunut elementtirakenteisten saunojen toimittamiseen ja E-S Saunatalo Oy saunatilojen rakentamiseen paikalla. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin kahdeksan miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 60.

Oriveden Erikoiselementti on toimittanut perustamisestaan lähtien 25 vuoden aikana yli 60 000 saunaa ja E-S Saunatalo 21 vuodessa noin 40 000 saunaa eli fuusiossa yhdistyy kokemus ja osaaminen yli sadan tuhannen saunan rakentamisesta – tavallisista kotisaunoista eduskunnan saunaan sekä edustushuviloiden ja luksustalojen ylellisiin saunatiloihin.

Fuusion yhteydessä yritysten perustajat luovuttavat päivittäisen vetovastuun uusille voimille.

– On hienoa lähteä johtamaan uutta Saunatalo Oy:tä joka tulee jatkossa valmistamaan saunat kahden alaa voimakkaasti eteenpäin vieneen yhtiön perinteitä kunnioittaen toteaa Saunatalo Oy:ssä toimitusjohtajana elokuussa aloittava Tero Pussinen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Puettavia teknologioita ja älyvaatesovelluksia kehittävä suomalainen Yepzon aloittaa viennin Venäjälle. Yhtiön Venäjälle suuntautuvan liiketoiminnan käynnistämisestä vastaa Olli Mustonen jolla on vahva Venäjän markkinoiden tuntemus muun muassa Stockmannin ja Fazerin palveluksesta.

– Yepzonin potentiaali Venäjän markkinoilla on valtava. Olen iloinen voidessani hyödyntää Venäjä-kokemustani Yepzonin liiketoiminnan edistämisessä ja teknologian tunnetuksi tekemisessä idän markkinoilla toteaa Mustonen.

Tällä hetkellä yhtiön Venäjälle suuntautuvaa liiketoimintaa operoidaan Suomesta käsin. Yhtiön strategian mukaisesti liiketoimintaa tullaan tulevaisuudessa operoimaan Venäjälle perustettavan tytäryhtiön tai osakkuusyhtiön kautta.

– Jo yhtiön perustamisesta lähtien on ollut selvää että teknologiamme tullaan skaalaamaan Venäjän laajaan ja kasvavaan markkinaan. On hienoa että saimme juuri Mustosesta etsimämme vahvistuksen itään kohdistuvan liiketoimintamme avaamiseen kertoo Yepzon-konsernin johtaja Otto Linna.

Yepzon kertoo lähiviikkojen aikana lanseeraavansa kansainvälisesti puettavan teknologian sovelluksia useaan segmenttiin. Kehitetyt kuluttajatuotteet on valmistettu Suomessa ja skaalattavissa kaikkialle maailmaan. Kesäkuun alussa yhtiö perusti Lontooseen tytäryhtiön Yepzon Ltd:n jonka kautta aloitetaan puettavien teknologioiden ennakkomyynti englanninkielisiin maihin. Myynnin alkaessa päämarkkina-alueet Iso-Britannian ja Venäjän lisäksi ovat Yhdysvallat ja Eurooppa.

Yepzon Oy on teknologiayritys joka kehittää mobiilipohjaisia puettavia teknologioita ja älyvaatesovelluksia. Vuonna 2013 toimintansa aloittanut yhtiö työllistää suoraan kolme työntekijää ja noin 20 tuotekehittäjää alihankkijayrityksissä. Yepzonin omistus on kokonaisuudessaan eurooppalainen ja pääosin suomalainen ja se jakautuu eri aloilla vaikuttaville yksityissijoittajille. Yhtiön päätoimipiste sijaitsee Tampereella.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pienyrittäjien on jatkossa aiempaa helpompaa osallistua Espoon kaupungin järjestämiin tarjouskilpailuihin kiitos uuden pienhankintajärjestelmän.

Espoo ottaa syksyllä käyttöön uuden helppokäyttöisen pienhankintajärjestelmän jolla voidaan kevennetysti kilpailuttaa hankintalain mukaisen kansallisen kynnysarvon alittavia pienhankintoja. Järjestelmän pilotointi alkaa kesän aikana.

Uuden järjestelmän avulla yrittäjät saavat kootusti tietoa käynnissä olevista pienhankinnoista. Tarjous jätetään sähköisesti järjestelmän kautta. Tarjouksen laatiminen järjestelmässä on nopeaa ja järjestelmä varmistaa että kaikki tiedot on syötetty. Palvelu on yrittäjille maksuton.

Myös kaupunki hyötyy uuden järjestelmän käyttöönotosta. Pienhankintajärjestelmä helpottaa pienhankintoja tekevien työtä ja kokoaa pienhankinnat yhteen sähköiseen portaaliin. Järjestelmä mahdollistaa myös pienhankintojen seurannan ja arkistoinnin.

Yrittäjyyden tukeminen on yksi keskeinen tavoite Espoo-tarinan poikkihallinnollisessa kehitysohjelmassa Kilpailukyky innovatiivisuus ja yrittäjyys.

– Toivomme että uusi työkalu vahvistaa markkinoita ja lisää pienyrittäjien kiinnostusta ja halua osallistua kilpailutuksiin sanoo kehitysohjelman puheenjohtaja kaupunginvaltuutettu Saija Äikäs.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Porin Yyterissä tiistaina 17. kesäkuuta pidetyssä Linja-autoliiton liittokokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi uudelleen toimitusjohtaja Matti Vainio.

Vainio on Salossa kotipaikkaa pitävän J Vainion Liikenne Oy:n toimitusjohtaja. Hän on tällä hetkellä myös Linja-autoliiton Lounais-Suomen osaston puheenjohtaja.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjät jaksavat töissä aika hyvin vaikka työviikot ovat paljon pidempiä kuin palkansaajilla ja lomaa on vähemmän. Tiedot käyvät ilmi tänään julkaistusta yrittäjien Hyvinvointibarometri 2014:sta.

– Yrittäjillä on draivia: kun on innoissaan siitä mitä tekee jaksaa tehdä pidempää viikkoa Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Hellstén tulkitsee kyselyn tuloksia.

Kaksi kolmasosaa yrittäjistä arvioi työkykynsä hyväksi. He tunsivat itsensä energiseksi olivat innostuneita työstään ja tyytyväisiä elämäänsä useammin kuin ne yrittäjät jotka arvioivat työkykynsä huonoksi. Tiedot käyvät ilmi yrittäjien Hyvinvointibarometri 2014:sta johon vastasi yli 1 300 yrittäjää eri puolilta Suomea.

Valtaosalla yrittäjistä on siis riittävästi voimavaroja ja niitä vaalitaan. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa kuitenkin unohtua kun yrittäjä innostuu ja uppoutuu työhönsä tai kantaa huolta yrityksensä jatkuvuudesta taloudellisesti epävarmoina aikoina. Eniten työssä jaksamista haittaavat vaikeudet töiden ennakoinnissa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisessa työpäivien venyminen epävarmuus töiden riittävyydestä sekä hallinnollinen työ ja byrokratia. Lisäksi työkyvyn arvioihin olivat voimakkaimmin yhteydessä tuki- ja liikuntaelinoireet sairaudet ja työn fyysiset vaatimukset.

– Yrittäjän läheisten yhteistyökumppanien työterveyshuollon ja yrittäjäjärjestön väen kannattaa kannustaa yrittäjää huolehtimaan itsestään ja työkyvystään Hellstén sanoo.

– Osa vastaajista kertoi kokevansa pahaa stressiä. He tarvitsevat sekä tukea jaksamiselleen että neuvoja yritystoimintaansa. Heitä pitää ohjata hakemaan apua ajoissa erityisasiantuntija Susanna Visuri Työterveyslaitokselta huomauttaa.

60 prosenttia kyselyyn vastanneista työskentelee yli 40 tuntia viikossa 37 prosenttia päätoimisista yrittäjistä jopa yli 49 tuntia viikossa.

Pitkää työviikkoa selittää se että yrittäjillä on vähemmän vapaapäiviä kuin työntekijöillä:

- 14 % ei ollut pitänyt yhtään vapaapäivää kuukaudessa

- 17 % pitää keskimäärin 1–2 vapaapäivää kuukaudessa

- 25 % pitää 3–4 vapaapäivää kuukaudessa

- 20 % pitää 5–6 vapaapäivää kuukaudessa

- 24 % pitää yli kuusi vapaapäivää kuukaudessa

Vain vajaa puolet yrittäjistä pystyy pitämään lomaa yli kolme viikkoa vuodessa:

- 11 % vastaajista ei ollut pitänyt ollenkaan lomaa viimeksi kuluneen vuoden aikana

- 9 % vastaajista oli pitänyt lomaa alle viikon

- 31 % vastaajista piti 1–2 viikkoa lomaa

- 40 % vastaajista piti lomaa 3–6 viikkoa

- 9 % vastaajista piti lomaa yli 6 viikkoa viimeksi kuluneen vuoden aikana

Vastaajista puolet oli sitä mieltä että he pitävät riittävästi vapaa- ja lomapäiviä.

Itse arvioitu työkyky on suoraan yhteydessä yrityksen taloudelliseen menestymiseen. Kun yrittäjä pystyy pitämään tarpeeksi vapaata ehtii liikkua ja nukkua ja pitää ihmissuhteet kunnossa hän kokee työkykynsä hyväksi.

– Kuntoilu ja riittävä lepo takaavat paremman tuloksen myös viivan alle Harri Hellstén huomauttaa.

Näin kysyttiin:

- Kyselyllä selvitettiin Suomen Yrittäjien jäsenistön hyvinvointia ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä.

- Kyselyyn vastasi 1 360 henkilöä eri puolilta Suomea.

- Kyselyn suunnitteli ja tulokset analysoi ja raportoi Työterveyslaitos.

- Kysely tehtiin osana HYVE: Yritykset yhteistyötahojen tuella hyvinvointiin -hanketta jonka tavoitteena on kehittää toimintamalleja mikroyrittäjien hyvinvoinnin tukemiseksi. Hankkeen toteuttivat Työterveyslaitos ja Varsinais-Suomen Yrittäjät.

Lue koko selvitys osoitteesta www.yrittajat.fi/hyvinvointibarometri2014

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pk-yritysten liikevaihto oli ajanjaksolla 5/2013–4/2014 keskimäärin 25 prosenttia suurempi kuin vastaavalla jaksolla vuotta aiemmin kertoo tilitoimisto Talenomin barometri. Yritysten liikevoittotaso laski 88 prosenttia vuotta aiempaan ajanjaksoon verrattuna mutta oli kuitenkin vajaan prosenttiyksikön parempi kuin kuukauden takaisessa barometrissa. Yritysten kassoissa oli 29 prosenttia vähemmän rahaa vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna.

– Koko alkuvuoden jatkunut kannattavuuden merkittävä heikkeneminen näyttää ainakin pysähtyneen. Eli orastava näkymä pk-yritysten talouden käänteestä parempaan on nyt olemassa summaa tilannetta Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola.

– Kannattavuuden parantumisen myötä yrityksissä lähtisivät investoinnit käyntiin mikä osaltaan edesauttaisi talouden positiivista kierrettä.

Tahkolan mukaan on siksi ensiarvoisen tärkeää saada myös pk-yritysten kannattavuustaso paranemaan. Loppuvuotta hän arvioi varovaisen toiveikkaasti.

– Jospa pitkin kevättä kuullut pienet positiiviset merkit talouden käänteestä indikoivat kurjistumisen kierteen päättymistä!

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Konkurssien määrä väheni alkuvuodesta merkittävästi kertoo Tilastokeskus. Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–toukokuussa 2014 pantiin vireille 1 350 konkurssia mikä on 64 konkurssia eli 45 prosentti vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 6 370 mikä on 888 henkilöä eli 122 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi tammi–toukokuussa teollisuus- ja kaivostoiminnan sekä kaupan päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät kaupan päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 276 konkurssia mikä on 27 konkurssia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Teollisuuden ja kaivostoiminnan päätoimialalla puolestaan pantiin vireille 166 konkurssia mikä on 7 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Konkurssien määrä väheni maa- metsä- ja kalatalouden rakentamisen kuljetuksen ja varastoinnin majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä muiden palveluiden päätoimialoilla.

Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin tammi-toukokuussa vireille 357 konkurssia mikä on 43 konkurssia vähemmän kuin edellisvuonna. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää muun muassa informaatio- ja viestintäpalvelut rahoitus- ja vakuutustoiminnan kiinteistöalan toiminnan ammatillisen tieteellisen ja teknisen toiminnan hallinto- ja tukipalvelut koulutuspalvelut terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide- viihde- ja virkistystoiminnan.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalaiset keskisuuret yritykset olisivat valmiita ottamaan käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja mutta digitaalisaation tarjoamien etujen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen on haaste selviää liikenne- ja viestintäministeriön uudesta julkaisusta.

Tieto- ja viestintäteknologian ja erityisesti internetin kehitys on muuttanut yritysten rakenteita ja toimintaympäristöä lähes kaikilla toimialoilla. Ilmiöt kuten big data pilvipalvelut robotiikka ja mobiilisuus kiihdyttävät muutoksen vauhtia ja luovat mahdollisuuksia uudenlaiseen yritystoimintaan.

– Suomi on useissa tietoyhteiskunnan tilaa ja digitaalisia valmiuksia mittaavissa tutkimuksissa digitalisaation etujoukoissa. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa että tarjolla olevia mahdollisuuksia hyödynnetään verrokkimaita huonommin opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) toteaa.

Ministeri pitää hyvänä että raportissa pureudutaan siihen miksi näin on ja mitä asialle pitäisi tehdä.

– Julkisuudessa useat yritykset ja etujärjestöt korostavat että perintöverotus on ongelma yritystoiminnan jatkuvuudelle. Osa tästä energiasta kannattaisi käyttää digitaaliseen loikkaan sillä tulevaisuuden tuotantoketjuissa pärjäävät ne yritykset jotka ovat ottaneet teollisen internetin mahdollisuudet täysimääräisesti käyttöönsä ministeri Kiuru arvioi.

Raportti kuvaa digitaalisaation tilannetta erityisesti suomalaisissa keskisuurissa yrityksissä sekä yritysjohdon aiheeseen liittyviä mielipiteitä odotuksia ja vaatimuksia. Digitalisaatio nähdään mahdollisuutena tiedon hyödyntämiseen ja jalostamiseen sekä suhteellisen kilpailuedun rakentamiseen uusien markkinoiden ja tuotteiden kautta.

Käyttöönoton esteinä yritysjohtajat näkevät sen että ICT-toimijat pyrkivät myymään usein kalliita ja raskaita IT-ratkaisuja joiden taloudellinen hyöty ei ole riittävästi perusteltu. Myös hankintaan liittyvä kommunikaatio on vaikeaa. Vastaajat toivovatkin ICT-terminologian sijasta selkokielistä keskustelua.

Myös teknologisen kehityksen nopeus haastaa sillä yritysjohdon kiinnostus ja ymmärrys tietotekniikkaa kohtaan on vaihteleva eikä yrityksissä useinkaan ole omia ICT-asiantuntijoita. Ratkaisuna raportissa nähdään esimerkiksi useamman yrityksen yhteiset ICT-hankinnat ja osaamisen kehittäminen.

Digitalisoitumisen haasteissa kyse ei ole yksittäisten teknologisten ratkaisujen käyttöönotosta vaan prosessista joka edellyttää uusien toimintatapojen omaksumista. Yhtenä ratkaisuna on edetä pienin askelin toimialakohtaisten esimerkkien avulla.

Raportti perustuu pääasiassa Kauppakamariryhmän vuonna 2013 järjestämän digitalisaatiokiertueen aikana kerättyyn aineistoon.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ulvilalainen sähkö- ja automaatiotalo Satmatic Oy on ostanut muuntamovalmistaja Finnkumu Oy:n. Kurikassa toimiva Finnkumu on johtavia puistomuuntamoiden valmistajia Suomessa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli lähes 11 miljoonaa euroa ja se työllistää 25 henkilöä. Yrityskaupan myötä Satmatic kertoo kasvavansa suurimmaksi kotimaiseksi puistomuuntamoiden toimittajaksi.

Finnkumun entiset sijoittajat päätyivät myymään kun ostajaksi löytyi sähköalan pitkäaikainen ja monipuolinen osaaja Satmatic.

Finnkumu toiminta jatkuu Kurikassa vähintäänkin entisessä laajuudessaan eikä yrityskauppa aiheuta henkilöstömuutoksia.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi