Suurin osa suomalaisista älypuhelinten käyttäjistä jättää huonosti puhelimella toimivan sivun käyttämättä ja siirtyy muualle. Vaikka mobiililaitteiden määrä kasvaa Suomessa nopeammin kuin muissa pohjoismaissa jopa 42 prosentilla suomalaisista suurista yrityksistä ei ole mobiilisivuja. Luvut selviävät Googlen teettämistä tuoreista tutkimuksista.

Älypuhelinten ja tablettien määrä kasvaa Suomessa nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa kertoo Googlen TNS:llä teettämä tuore kysely. Älypuhelinten määrä kasvoi Suomessa 25 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna selviää alkuvuonna 2014 toteutetusta kyselytutkimuksesta. Tableteissa kasvuluku oli 70 prosenttia. Määrän kasvu näkyy myös Googlen hakukoneessa: monilla toimialoilla kuluttajakysynnästä jo yli kolmasosa koostuu mobiililaitteilla tehdyistä hauista.

– Matkapuhelin on yhä useammin se ensimmäinen ja myös ainoa väylä verkkoon. Siksi ei ole yhdentekevää kuinka mobiililaitteita käyttäviä kuluttajia palvellaan. Useimmat maailmalla viime aikoina huomiota herättäneet menestystarinat kuten Uber nojaavat nimenomaan mobiililaitteisiin sanoo Googlen maajohtaja Anni Ronkainen.

Mitä mobiililaitteiden käyttäjät sitten yrityksiltä vaativat? Google teetti selvityksen suomalaisten kuluttajien tarpeista ja odotuksista YouGov-tutkimusyhtiöllä toukokuussa 2014.

Lähes kaksi kolmesta vastaajasta (59 prosenttia) sanoo käyttävänsä älypuhelintaan useampiin toimintoihin kuin vuosi sitten.

Yli puolet (54 prosenttia) vastaajista oli samaa mieltä väitteen "jos en löydä helposti etsimääni asiaa nettisivulta siirryn käyttämään toista sivua älypuhelimella" kanssa. Eri mieltä oli ainoastaan 15 prosenttia vastaajista.

Vastaajista 56 prosenttia oli samaa mieltä väitteen "jos sivusto ei näy kunnolla älypuhelimellani en käytä sivua uudelleen puhelimella" kanssa. Eri mieltä oli 14 prosenttia vastaajista. Pohjoismaissa tähän väitteeseen suhtaudutaan kaikkialla lähes samoin (Norja 59 prosenttia vastaajista samaa mieltä Tanska 52 prosenttia Ruotsi 49 prosenttia).

– Pohjoismaisten kuluttajien odotukset verkkosivujen suhteen mobiilissa ovat samalla tasolla eri maissa sanoo Ronkainen.

– Siksi halusimme selvittää kuinka käytettäviä yritysten sivut ovat mobiililaitteilla Suomessa ja Pohjoismaissa.

Suomen 50 suurimmasta yrityksestä 42 prosentilla ei ole mobiililaitteille suunnattuja verkkosivuja lainkaan. Kuluttajayritysten kohdalla luku on 30 prosenttia ja B2B-yritysten kohdalla 50 prosenttia.

Google analysoi 50 suurimman yrityksen verkkosivut Page Speed Insights -työkalulla. Työkalun mukaan yritysten keskimääräiseksi arvosanaksi muodostui 80/100 älypuhelimella käytettäessä.

Vertailtaessa tilannetta eri Pohjoismaiden välillä huomataan että Suomi jää peränpitäjäksi. Eri maiden kymmenen suurimman yrityksen arvosanan keskiarvo on Tanskassa 90 Ruotsissa 88 Tanskassa 82 ja Suomessa 81.

– Suomalaiset kuluttajat ovat nopeasti ottaneet älypuhelimet osaksi arkeaan ja siksi yrityksillä odotetaan olevan hyvin toimivat mobiilisivut. Jos yrityksellä ei ole mobiilisivuja tai niihin ei panosteta asiakkaat voidaan helposti menettää kilpailijoille. Jotta suomalaiset yritykset pärjäisivät kansainvälisessä kilpailussa olisi tärkeää että suomalaisyritysten mobiilisivut vastaisivat kuluttajien odotuksiin ja tarpeisiin sanoo Ronkainen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Nordean tutkimuksen mukaan suomalaiset aikovat tänä vuonna kuluttaa kesälomaansa vähemmän rahaa kuin viime vuonna. Tänä kesänä suomalainen kotitalous aikoo käyttää rahaa keskimäärin 1 442 euroa kun viime vuonna summa oli keskimäärin 1 495 euroa.

Pääkaupunkiseudulla asuvien kesälomabudjetti on isoin 1 990 euroa. Se nousi hieman viime vuodesta jolloin pääkaupunkilaiset arvioivat käyttävänsä lomaan rahaa 1 825 euroa.

Itä-Suomessa Länsi-Suomessa ja Pohjois-Suomessa asuvien lomabudjetti puolestaan pieneni tänä vuonna. Itäsuomalaiset aikovat kuluttaa lomaan rahaa 1082 euroa kun viime vuonna kesälomakassa oli 1 237 euroa. Länsi-Suomessa asuvat käyttävät tänä vuonna rahaa 1 243 euroa. Viime vuonna he kuluttivat 1 390 euroa. Pohjoissuomalaiset arvioivat käyttävänsä kesälomaan rahaa 1 134 euroa kun viime vuonna vastaava summa oli 1 258 euroa.

Liki 65 prosenttia suomalaisista kertoo rahoittavansa kesäloman palkastaan. Lähes puolet vastaajista kertoo säästäneensä lomaa varten.

– Tämä on hyvä uutinen. Lainaa ei aio kesälomaan käyttää kuin prosentti vastaajista ja luottokorttiakin vilauttaa vain 13 prosenttia. Tulos kuvastaa suomalaisten järkevää suhtautumista oman taloutensa hoitoon kertoo johtaja Jari Ohrankämmen Nordean varallisuudenhoidosta.

Lapsiperheiden lomabudjetti on noin 300 euroa suurempi kuin suomalaisten keskimääräinen lomakassa. Perheelliset arvioivat kuluttavansa lomalla 1715 euroa.

Myös vastaajan tulot ja ikä vaikuttavat: suurimmat lomakassat ovat yli 85 000 euroa ansaitsevilla kotitalouksilla (2 579 euroa) ja 55–65-vuotiailla (1 578 euroa).

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Talonrakennusyritysten keskimääräinen tulos on painunut matalasuhdanteessa puoleen siitä mitä se oli 2000-luvun parhaimpina vuosina. Vuonna 2013 tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja jäi 34 prosenttiin kun se vuonna 2006 oli 69 prosenttia. Käyttökatteella mitattuna yritysten kannattavuus on kuitenkin pysynyt samalla tasolla. Vuoden 2013 keskimääräinen käyttökate oli 75 prosenttia.

Rakennustuoteteollisuuden jäsenyritysten kannattavuus vuonna 2013 sen sijaan parani hieman sekä käyttökatteella että liikevoitolla mitattuna. Laskennallinen tulos tosin heikkeni. Rakennustuoteyritysten käyttökate on pysytellyt viiden viime vuoden ajan kymmenen prosentin tuntumassa.

Tiedot käyvät ilmi Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n kannattavuusselvityksistä.

Vuoden 2013 tilinpäätöksiä koskevaan kyselyyn vastasi 83 talonrakennusalan jäsenyritystä joiden liikevaihto oli 61 miljardia euroa. Tämä kattaa yli 80 prosenttia Talonrakennusteollisuus ry:n kaikkien jäsenyritysten liikevaihdosta. Rakennustuoteteollisuuden jäsenyrityksiltä saatiin vastauksia 61 kappaletta. Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto oli 21 miljardia euroa viime vuonna.

Tänä vuonna sekä talonrakennusyritysten että rakennustuoteteollisuuden yritysten kannattavuuden arvioidaan pysyvän kutakuinkin ennallaan.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Asiakastiedon tutkimus paljastaa että monilla alueilla yli viidenneksellä täysi-ikäisistä asukkaista on maksuhäiriömerkintöjä mutta alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Viimeisimmän 12 kuukauden aikana rekisteröityjen maksuhäiriöiden yhteissumma on lähes 3 miljardia euroa.

Noin kahdeksalla prosentilla täysi-ikäisistä suomalaisista on tällä hetkellä maksuhäiriömerkintöjä. Asuinalueittain tarkasteltuna maksuhäiriöisten määrä vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Asukaslukuun suhteutettuna eniten maksuhäiriöisiä asuu Turun Pansio-Pernossa (223 %) Urjalan Nuutajärvellä (221 %) ja Kotkan Hovinsaaressa (220 %). Viime vuonna suhteellisesti eniten maksuhäiriöisiä henkilöitä asui vielä Hämeenlinnan Katumassa (nyt 215 %). Tutkimuksessa oli mukana alueet joissa asuu yli 200 täysi-ikäistä henkilöä.

Paras tilanne maksuhäiriöiden kannalta on tällä hetkellä Yli-Kannuksessa (05 %) Kajaanin Paltaniemellä (09 %) ja Pohjanmaan Ytteressessä (11 %). Uudellamaalla erittäin vähän maksuhäiriöisiä asuu Espoon Laaksolahdessa (14 %) Friisilässä (15 %) Westendissä (16 %) ja Kirkkonummen Sundsbergissa (19 %).

Viimeisen 12 kuukauden aikana maksuhäiriöitä on rekisteröity suomalaisille yli 13 miljoonaa kappaletta. Tyypillinen maksuhäiriö rekisteröidään 100–300 euron saatavasta mutta hajonta on kuitenkin valtava ja suurimmat maksamattomat saatavat liikkuvat miljoonissa. Kappaleina laskettuna eniten maksuhäiriöitä on rekisteröity Helsingin Kontulaan Kallioon ja Etelä-Vuosaareen. Euroissa mitattuna Etelä-Vuosaari on kärjessä kun maksuhäiriöiden takaa löytyy yhteensä yli 71 miljoonan euron edestä saatavia.

– Yleensä maksuhäiriö aiheutuu muutaman sadan euron laskusta kuten verkko-ostoksista puhelinlaskusta kulutusluotosta tai sakosta. Suurten summien takaa löytyy esimerkiksi yritysluottojen takauksia liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä toteaa.

Asiakastieto on koostanut avoimen palvelun jossa voi helposti vertailla asuinalueiden maksuhäiriötilastoja. Palveluun syötetään alueen postinumero ja vastauksena saa muun muassa maksuhäiriöisten henkilöiden osuuden maksuhäiriöiden määrän sekä mediaanisumman.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Rekisteriin merkittävän verovelan raja ehdotetaan ensinnäkin nostettavaksi hallituksen esittämästä 5 000 eurosta 10 000 euroon. Lisäksi merkinnän estävien perusteiden joukkoon ehdotetaan lisättäväksi muutoksenhakuviranomaisen päätös täytäntöönpanon keskeytyksestä. Esitys hyväksyttiin muutoin hallituksen esityksen mukaisena.

Uudistuksessa on kysymys Verohallinnon ylläpitämästä julkisesta rekisteristä josta voi saada nopeasti luotettavasti ja maksutta tiedon yrityksen verovelkatilanteesta. Tiedot helpottavat erityisesti tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden hoitoa. Niitä voidaan käyttää hyväksi myös julkisia hankintoja koskevan hankintalain kattamissa tilanteissa ja yleisesti yritysten välisissä sopimustilanteissa. Tarkoitus on kitkeä harmaan talouden ilmiöitä ja parantaa asiansa hyvin hoitavien yritysten kilpailuasemaa. Uudistuksen oletetaan vaikuttavan yritysten toimintaan myös ennaltaehkäisevästi.

Rekisteri kattaisi kaikki Verohallinnon kantamat verot. Siihen merkittäisiin tieto siitä onko yrityksellä vähintään 10 000 euroa sellaisia erääntyneitä ja suorittamatta olevia veroja ja maksuja joista ei ole Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä tai muutoksenhakuviranomaisen täytäntöönpanon keskeytysmääräystä. Velan tarkkaa määrää t ei sen sijaan ilmoitettaisi. Jos yrityksellä ilmenee verovelkaa tilaajan on kuitenkin vaadittava ja yrityksen on esitettävä Verohallinnon antama verovelkatodistus sopimusneuvottelujen jatkamiseksi.

Uudet säännökset tulevat voimaan todennäköisimmin ensi vuoden alusta kun Verohallinto on saanut muutosten vaatimat tietojärjestelmämuutokset valmiiksi. Valiokunta piti tärkeänä että uudistuksesta tiedotetaan jo sitä ennen avoimesti ja aktiivisesti jotta verovelkarekisterin valvonnalliset tavoitteet täyttyvät.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

OnniBus.com aloittaa aktiivisen liikennöinnin 1. heinäkuuta uusien kaksikerroslinja-autojensa voimin. OnniBus.comin nopeus perustuu suoriin reitteihin kaupunkien välillä. Yhtiön suunnitelmana on ajaa alkuun väleillä Helsinki-Turku Helsinki-Pori Helsinki-Tampere Helsinki-Jyväskylä-Oulu Helsinki-Kuopio Helsinki-Kotka Turku-Pori Jyväskylä-Tampere-Turku Lahti-Hämeenlinna-Turku Tampere-Pori ja Helsinki-Jyväskylä-Kuopio-Kajaani.

– Uusi reittiverkosto on meille iso asia sanoo Pekka Möttö OnniBus.comin toimitusjohtaja.

OnniBus.com on satsannut kaluston ohella myös lippujensa e-kauppaan. OnniBus.comin hinnoittelu on läpinäkyvää; matka on varattavissa siihen hintaan minkä yhtiön nettisivu tarjoaa kullakin varaushetkellä.

OnniBus.com tuo 1. heinäkuuta liikenteeseen 15 uutta kaksikerroslinja-autoa.

– Uskomme että asiakkaamme pitävät linja-autoistamme sillä niiden varustelu on huippuluokkaa. Matkustajat voivat vaivatta joko tehdä töitä vaihtaa kuulumisia sosiaalisessa mediassa tai vain rentoutua ja nauttia maisemista sanoo OnniBus.comin liikennejohtaja Lauri Helke.

OnniBus.comin uusissa linja-autoissa on kiinnitetty huomiota esteettömään liikkumiseen. Näistä jokaisessa on erikoisvarusteltu paikka pyörätuolilla liikkuvalle matkaajalle.

– Kaukoliikenteessä on kysyntää pyörätuolipaikoille ja matalalattialinja-autoille. Kyseisten palvelujen lisääminen on ollut osa liikenne- ja viestintäministeriön strategiaa sanoo Helke.

OnniBus.com on ottanut mallia pitkäikäisistä menestyvistä ja nopeasti toimintaansa kasvattaneista Yhdysvalloissa Isossa-Britanniassa ja Euroopassa operoivista alan yrityksistä. Vastaavaa joustavaan hinnoitteluun ja tehokkaaseen liikennetuotantoon perustuvaa liiketoimintamallia on hyödynnetty myös lentoalalla useiden vuosien ajan.

– Olemme nähneet muissa maissa että markkinoiden avautuminen ja uusien tulokkaiden saapuminen on kehittänyt ja elvyttänyt kaupunkien välisen julkisen liikenteen kysyntää ja luonut lisää työpaikkoja sanoo linja-autoalan kansainvälinen vaikuttaja ja OnniBus.comin osakas Brian Souter.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Hippi Hovi aloittaa toimitusjohtajan tehtävässä elokuun loppupuolella kertoo Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät. Hovi seuraa tehtävässä järjestöä useita vuosia vetänyttä Tuula Töyliä.

Hovi on työskennellyt aiemmin muun muassa toimittajana Radio Vaasassa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Verohallinnon mukaan noin 70 prosenttia yhteisöistä on antanut keväällä 2014 veroilmoituksensa sähköisesti. Loppuja tavoitellaan mukaan riimitellen runomitassa.

Verohallinto lähettää kesällä ja syksyllä postikortteja yhteisöille muistutukseksi sähköisen ilmoittamisen mahdollisuudesta. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni vielä paperilla ilmoittava yhteisö käyttämään sähköistä veroilmoituspalvelua. Postikortin viesti on kirjoitettu runomitassa.

– Kyllä veroviranomaiseltakin löytyy tarvittaessa luovuutta ja huumoria. Yhteisöjen sähköistä veroilmoituspalvelua on hiottu pitkään mahdollisimman helppokäyttöiseksi ja vaivattomaksi tavaksi lähettää veroilmoitus ja olemme todella iloisia kun jo noin moni on ilmoittanut sähköisesti. Vielä kuitenkin löytyy paperi-ilmoittajiakin joita ajattelimme näin kesän korvalla muistuttaa asiasta hieman kepeämmässä hengessä linjapäällikkö Sanna Esterinen kertoo.

Yhteisöjen veroilmoituspalvelu on helppo ja nopea väylä antaa veroilmoituksensa. Palvelu täydentää veroilmoitusta automaattisesti annettujen tietojen pohjalta joten työn ja virheiden määrä vähenee paperilla annettavaan ilmoitukseen verrattuna. Lisäksi erillisiä liitelomakkeita ei tarvitse enää täyttää koska tarvittavat tiedot tulevat täytettyä oikein palvelun ohjaamana.

– Myös Verohallinnon kustannukset pienenevät kun ilmoituksia voidaan käsitellä ainoastaan sähköisessä muodossa ja ilmoitusvirheitä on vähemmän Esterinen toteaa.

Yhteisöjen sähköinen veroilmoituspalvelu on osoitteessa vero.fi/yhteisonveroilmoitus (http://www.vero.fi/fi-FI/YSTI). Veroilmoituksen voi lähettää verkossa myös tiedostona Ilmoitin.fi-palvelun kautta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotietojen mukaan rakennuslupia myönnettiin huhtikuussa yhteensä 36 miljoonalle kuutiometrille. Kuutiomäärä on 102 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä lisääntyi huhtikuussa 105 prosenttia. Muulle kuin asuinrakentamiselle myönnettyjen lupakuutioiden määrä väheni 169 prosenttia vuoden 2013 huhtikuusta.

Myös uudisrakentamisen volyymi väheni huhtikuussa. Käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni 4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Asuinrakentamisen volyymi väheni huhtikuussa 107 prosenttia. Muun kuin asuinrakentamisen volyymi kuitenkin kasvoi 26 prosenttia vuodentakaisesta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pohjois-Pohjanmaalla on kova huoli yksityisestä sairaankuljetuksesta.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät paheksuu sairaanhoitopiirin valtuuston ratkaisua keskittää akuutti ensihoito pelastusliikelaitoksille. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Lauri Mikkoselle oli yllätys että Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiirissä vietiin läpi ilman kilpailutusta näinkin mittava päätös akuutin ensihoidon järjestämisestä.

– Tämä tarkoittaa monen yksityisen toimijan kohdalla toimintojen uudelleen organisointia ja jopa toimintojen voimakasta alasajoa. Kokonaiskustannuksiltaan lähes sadan miljoonan toiminta annettiin jollekin ilman kilpailutusta tämä tuntuu käsittämättömältä sanoo Mikkonen.

Siikalatvan Sairaankuljetus Oy:n toimitusjohtaja Toni Långström arvio päätöksen vaikuttavan suoraan yrityksen liiketoimintojen uudelleen organisointiin.

– Käytännössä tämä tarkoittaa yrityksessämme ensihoitopalvelujen alasajoa ja aiheuttaa töiden uudelleen organisoinnin tarvetta yt-neuvottelujen käynnistämistä ja mittavia irtisanomisia. Tämä on erittäin negatiivinen päätös meidän toiminnalle ja kerrannaisvaikutuksiltaan merkittävä. Siirtokuljetuksia yrityksille jää jonkin verran mutta ensihoito on kuitenkin ollut yrityksen päätoimintaa vuodesta 1971 ja tämän päätöksen seurauksen se loppuu nyt kokonaan summaa Långström.

Toni Långströmmin mukaan ensihoidon saatavuus ja tasalaatuisuus on pystytty turvaamaan myös yksityisten toimijoiden toimesta ja ensihoidon vasteajat on pystytty pitämään hyvällä tasolla.

– Ajatuksena on ollut että palvelu on ollut helppo tuottaa ja siihen on löytynyt tekijöitä ja tämän yksityiset toimijat ovat pystyneet helposti hoitamaan. Nyt uusi palvelutaso vähentää yöaikaisten ambulanssien määrää eli tarkoitta sitä että ambulanssia ei välttämättä saa paikalle kun sitä tarvitaan hän sanoo.

Långström on erittäin pettynyt keskustapuolueen elinkeinopoliittiseen linjaukseen tämän päätöksen osalta.

– Nyt leikitään myös veronmaksajien ja kuntien rahoilla koska kilpailutusta ei ole kunnolla tehty.

Yksityisille toimijoille tätä päästöstä ei pystytä mitenkään perustelemaan toteavat yhdessä Mikkonen ja Långström.

– Toivottavasti tulevaisuudessa soteuudistuksen osalta otetaan paremmin huomioon julkisen ja yksityisen puolen yhteistoiminta ja tehdään järkevämpiä päätöksiä he jatkavat.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Heinäkuun alussa voimaan tuleva laki tiedonantovelvollisuudesta tuo päivänvaloon kaikki rakentamisen parissa työskentelevät toteaa Rakennusteollisuus (RT). Kyseessä on merkittävä askel pimeän työvoiman kitkemisessä kun tästä kesästä alkaen sekä tilaajat ja päätoteuttajat että verottaja tietävät ketkä rakennustyömailla työskentelevät ja kuka heidän palkkansa maksaa.

Verottajalle on ilmoitettava kuukausittain työmaakohtaisesti tiedot rakennusurakoista työntekijöistä työnantajista ja työsuhteista. Tiedonantovelvollisuus koskee myös korjaus- ja kunnossapitotöitä.

Käsiteltävät tietomäärät ovat massiivisia sillä RT:n arvion mukaan maassamme on vuosittain käynnissä jopa 100 000 rakennustyömaata. Verottajan tietojen perusteella rakennusalalla on lähes 60 000 yritystä tai muuta toimijaa. Rakennusalan veronumerorekisteriin on tähän mennessä ilmoitettu noin 750 000 henkilöä.

– Näin kattavaa järjestelmää ei ole käytössä missään muualla maailmassa. Muutokseen on varauduttu kehittämällä sähköisiä ratkaisuja joiden avulla tietojen siirtäminen tapahtuu mahdollisimman sujuvasti ja ilman turhaa byrokratiaa sanoo tilaajia edustavan RAKLI ry:n tekninen johtaja Ilpo Peltonen.

Säännöllisen tiedonsiirron ansiosta työmaista ja niillä työskentelevistä henkilöistä syntyy kokonaiskuva ja mahdollisiin väärinkäytöksiin on helpompi puuttua. Verohallintoon on palkattu tietovirtaa käsittelemään parikymmentä uutta virkailijaa.

Uuden lain myötä jokaisen rakentamispalveluita tilaavan on ilmoitettava verottajalle kuukausittain työmaakohtaisesti tiedot tilaamistaan rakentamispalveluista jos tilauksen kokonaissumma ylittää 15 000 euroa.

Velvoite ei koske vain rakennusalalla toimivia yrityksiä vaan yhtä lailla esimerkiksi kuntia ja taloyhtiöitä. Myös yksityishenkilöiden tulee ilmoittaa maksamansa urakkasummat ja palkat ennen loppukatselmusta. Tiedot on annettava aina kun työt edellyttävät rakennuslupaa urakan suuruudesta riippumatta.

Päätoteuttajan tai sen puuttuessa rakennuttajan tulee puolestaan ilmoittaa kuukausittain verottajalle tiedot kaikista yhteisellä työmaalla työskennelleistä henkilöistä. Vastaavasti jokaisen aliurakoitsijan on ilmoitettava päätoteuttajalle tämän tarvitsemat tiedot. Aiemmin tällaista velvoitetta ei ole ollut minkä vuoksi päätoteuttajalla ei ole ollut mahdollisuutta pitää kattavasti lukua työmaan työntekijöistä. Tiedonantovelvollisuus on jatkoa vuonna 2013 rakennustyömailla käyttöön otetulle veronumerolle.

Kiinteistö- ja rakentamisala on itse ollut aktiivisesti mukana kutistamassa epärehellisten toimijoiden pelikenttää jo vuosien ajan. Lisäksi alan keskeisten järjestöjen omistama Suomen Tilaajavastuu Oy on kehittänyt Veronumero.fi-palvelun jonka kautta tiedonantovelvollisuus on helpointa täyttää.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Rukakeskus myy rinneravintolansa yhteisyritykselle. Asiasta kertoi Koillissanomat.

Rukakeskus Oy myy ravintolaliiketoimintansa perustettavalle yhteisyritykselle 13 miljoonalla eurolla.

Pääomistajaksi uuteen yhteisyritykseen tulee suomalainen ravintola-alan pörssiyhtiö Restamax Oyj jolla on omistuksessaan 80 ravintolaa eri puolilla Suomea. Restamax omistaa tulevasta yhteisyrityksestä 65 prosenttia ja Rukakeskus 35 prosenttia. Uusi yhtiö tavoittelee Rukan ja Pyhän ravintoloillaan kuuden miljoonan euron liikevaihtoa.

Rukakeskuksen toimitusjohtaja Ville Aho kertoo että yhtiö haluaa keskittyä pääliiketoimintaansa rinnebisnekseen mutta samalla pysyä vahvasti mukana ravintolaliiketoiminnassa.

Yhtiö avaa tulevalle talvikaudelle Vuosseliin uuden Ski Bistron ja kävelykylään Stefan’s Steakhouse -pihviravintolan.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä kannustaa elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksia toimimaan myös englanniksi. Hän ihmettelee saamaansa tietoa jonka mukaan ELY-keskukset eivät esimerkiksi hyväksy englanniksi tehtyä kansainvälistymisavustushakemusta.

– Varsinkin kansainvälistyvien yritysten kannalta tämä tilannehan on täysin absurdi. Ulkomaalaiset työntekijät tai yrittäjät eivät ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa voi siis itse asioida lainkaan ELY-keskusten kanssa Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan tämä johtaa kummallisiin tilanteisiin.

– Tämä tarkoittaa että yrityksessä hankkeesta vastuussa olevat työntekijät esimerkiksi britti ja saksalainen luonnostelevat hakemuksen ja suomalainen työntekijä kirjoittaa sen sitten suomeksi. Toki tiettyä työllistymisvaikutustahan tästä voi halutessaan löytää.

Mäkelä painottaa että lisäarvoa löytyisi varmasti myös jos muutakin asiointia voisi hoitaa englanniksi.

– Mitään lomakkeita tai ohjeitakaan ei löydy netistä englanniksi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

EU:n työ- ja sosiaaliministerit kokoontuvat Brysselissä 19.–20. kesäkuuta pohtimaan muun muassa ehdotusta perustaa eurooppalainen foorumi pimeän työn ehkäisemiseksi. Suomea kokouksessa edustaa työministerin valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori.

Suomi tukee aloitetta eurooppalaisesta yhteistyöstä tällä saralla. Suomessa harmaan talouden torjunnassa on saavutettu tuloksia ja nämä kiinnostavat muita EU-maita.

– Suomessa harmaan talouden ohjelma on kartuttanut valtion kassaa jo 300 miljoonalla eurolla kertoo työministeri Lauri Ihalainen.

Eurooppalaisen foorumin avulla voitaisiin torjua pimeästi tehtävää työtä erityisesti silloin kun työntekijät työskentelevät muualla kuin kotimaassaan. Foorumi helpottaisi valvontaviranomaisten rajat ylittävää tiedonkulkua ja mahdollistaisi nykyistä tehokkaamman valvonnan.

Foorumin on suunniteltu järjestävän myös koulutusta ja kampanjoita ja sen puitteissa voidaan vaihtaa kokemuksia parhaista käytännöistä. Foorumiin kuuluisi EU-virkamiesten lisäksi jäsenmaiden valvontaviranomaisia. Kokouksiin voisi osallistua myös työmarkkinaosapuolten edustajia aloilta joilla työnantajamaksujen ja verojen kiertäminen on yleistä.

Edelleen on avoinna kysymys siitä olisiko foorumiin osallistuminen jäsenmaille pakollista. Suomi tukee osallistumisen pakollisuutta. Myös foorumin tehtävien määrittely on edelleen avoinna. Foorumiin liittyviä kansallisia mielipide-eroja käsitellään vielä tulevissa ministerikokouksissa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helsinkiläisessä ravintola Kynsilaukassa juhannus on kiireistä aikaa. Alalle poikkeuksellisesti ravintola on keskikesän juhlan yli auki vaikka suurkaupunki hiljeneekin.

– Torstain on hirmuisen hiljainen mutta perjantaina käykin sitten vilske paljastaa ravintolan perustajaosakas Jan Berg.

– Kun muut ravintolat laittavat ovat kilpaa kiinni kerääntyy väki meille.

Punavuoressa sijaitseva Kynsilaukka on ollut auki vuoden jokaisena päivänä jo 27 vuotta joten ovet ovat auki tänäkin juhannuksena. Juhannusasiakkaina on paitsi kaupunkiin jääneitä kantahelsinkiläisiä myös juhannuksen yllättämiä turisteja.

– Sunnuntaina tulee sitten juhannuksenvietosta palanneita ihmisiä jotka ovat huomanneet ettei kotoa löydykään ruokaa Berg sanoo.

Kynsilaukalle juhlapyhien aukiolo on hyvää pr-toimintaa Berg kertoo. Poikkeukselliseen aikaan auki oleva ravintola jää asiakkaiden mieleen. Mutta toki taustalla on kannattava liiketoiminta: kun kilpailua ei ole paljoa asiakkaita riittää kattamaan pyhäaukiolon aiheuttamat palkkakustannukset.

Jan Bergille vuoro- ja pyhätyö oli ravintola-alalle lähtiessä itsestäänselvyys. Osittain työn merkeissä sujuu tämäkin juhannus.

– Juhannuspäivänä menen vuoroon mies naurahtaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Raksystems Anticimex on ostanut Tuholaistorjunta Taisto Eronen Oy:n. Yritysosto tukee Raksystems Anticimexin strategiaa ja kasvattaa asiakaskuntaa ja tuhoeläintorjunnan palveluita varsinkin Itä-Suomessa. Tuholaistorjunta Taisto Eronen Oy tuo noin 1 700 asiakasta lisää Raksystems Anticimexille. Yrityksen mukaan sen markkinaosuus Suomen tuhoeläintorjunnoissa kasvaa noin 50 prosenttiin.

Tuholaistorjunta Taisto Eronen Oy jatkaa toimintaansa toiminta nykyisten asiakkaitten kanssa tulee jatkumaan entisellään. Yrityksen toimitusjohtaja on Marko Malmivaara.

– Elämäntyön myyminen on haikea paikka. Me olemme omistaneet yrityksen 25 vuoden ajan ja nyt on uuden aika toteaa Taisto Eronen.

Tuholaistorjunta Taisto Eronen Oy on vuonna 1989 perustettu tuhoeläintorjunnan asiantuntijayritys jonka valikoimiin kuuluvat tuhoeläinhallinnan ja -torjunnan palvelut yrityksille ja kotitalouksille. Yritys toimii valtakunnallisesti henkilöstön määrä on 25. Yrityksen liikevaihto on 1833 miljoonaa euroa.

Raksystems Anticimex on tänä vuonna 25 vuotta täyttävä rakennus- ja kiinteistöalan sekä elintarvikehygienian ja tuhoeläintorjunnan palveluyritys. Yritys on osa ruotsalaista EQT:n omistamaa Anticimex-konsernia.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Uusi suomalainen meriteknologiayritys Norsepower tuo markkinoille tuuliapupropulsiojärjestelmän jonka avulla rahtialukset voivat saavuttaa merkittäviä säästöjä polttoaineen kulutuksessa. Norsepower Rotor Sail Solution -järjestelmä on nykyaikaistettu versio Flettner -roottorina tunnetusta innovaatiosta joka hyödyntää uutta teknologiaa edistyksellisiä materiaaleja sekä kehittynyttä ohjausjärjestelmää polttoainekustannusten alentamiseksi.

Suotuisissa tuuliolosuhteissa Norsepowerin roottoripurjeiden antama lisäteho mahdollistaa alusten pääkoneiden käyttämisen tavallista pienemmällä teholla siten että polttoaineen kulutus alenee aluksen matkanopeuden ja matkaan tarvittavan ajan pysyessä ennallaan. Norsepowerin roottoripurjeet voidaan asentaa joko jo liikenteessä olevaan tai uuteen rahtialukseen.

Norsepower on äskettäin saanut valmiiksi roottoripurjeensa prototyypin jonka testaus on aloitettu Naantalissa sijaitsevalla testausalueella. Järjestelmän prototyyppiä kokeillaan merellä Boren omistamalla M/V Estraden -rahtialuksella myöhemmin tänä vuonna.

– Norsepower Rotor Sail Solution -järjestelmä voidaan jälkiasentaa yli 20 000 olemassa olevaan rahtialukseen. Norsepowerin tavoitteena on olla maailman ensimmäinen toimija joka pystyy toimittamaan laivateollisuuden tarpeisiin teollisesti testattuja ja luokitettuja aputuulipropulsiojärjestelmiä. Norsepowerin visiona on tulla globaaliksi markkinajohtajaksi rahtialusten tuuliapupropulsiojärjestelmien toimittajana ja pilottiprojekti Boren kanssa on meille merkittävä askel kohti päämääräämme sanoo toimitusjohtaja ja osakas Tuomas Riski.

Bore puolestaan kertoo haluavansa toimia ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan meriteknologian eturintamassa.

– Olemme tukeneet Norsepowerin projektia sen alusta asti ja uuden järjestelmän pilotoiminen M/V Estraden -aluksellamme on luonteva askel edetä projektissa Bore Oy Ab:n toimitusjohtaja Håkan Modig toteaa.

Norsepower perustettiin marraskuussa 2012. Yhtiö on kerännyt tähän mennessä yli 2 miljoonaa euroa rahoitusta mikä on mahdollistanut Norsepower Rotor Sail Solution -järjestelmän kehityksen testauksen ja pilotoinnin. Norsepowerin sijoittajina ovat muun muassa Lifeline Ventures Finnvera ja Wate. Myös Tekes on rahoittanut Norsepowerin toimintaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helsingissä Stupido Shop -levykauppaa pyörittävä Twin Tone Oy kertoo jättäneensä tiistaina 24. kesäkuuta konkurssihakemuksen. Kaupan blogissa kerrotaan taistelun fyysisten levyjen myynnin laskua vastaan tänä triimauksen ja laman aikana käyneen mahdottomaksi.

– Taloudellinen ahdinko ja henkinen uupumus kävi liian suureksi ja valitettavasti vaihtoehtoja jatkolle ei ollut. Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme yhteisistä vuosista ja mahtavista muistoista. Stupido Shop on ollut elämäntapa ja 19 vuoden jälkeen olo on tyhjä ja surullinen. Näistä 19 vuodesta voisi kirjoittaa monta kirjaa tai tehdä monen monta elokuvaa sen verran tarinoita niihin mahtuu. Tällä hetkellä olo on kuitenkin sen verran musertunut että jätetään ne tarinoinnit myöhemmiksi.

Yrittäjät Jorma Ristilä ja Aleksi Pahkala analysoivat että kaupan muutto Kallioon tapahtui ehkä liian myöhään.

– Ja vuonna 2014 oli liian vähän Pepe Willbergin Dj Kridlokkin ja Gim Kordonin kaltaisia hittejä jotta taistelu olisi vielä osaltamme jatkunut. Ei ole helppoo.

Alkuperäinen Stupido Records -levy-yhtiö ja Stupido Booking -ohjelmatoimisto ovat olleet jo vuosia Stupido Productions Oy:n omistamia ja ne jatkavat toimintaansa normaalisti eivätkä liity levykaupan konkurssiin mitenkään blogissa todetaan.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kaksi uutta Rustholli-yrittäjää aloittaa toiminnan elokuussa.

Kodin sisäpuolisiin remontteihin erikoistunut Rustholli-ketju avaa keväällä käynnistyneen uusien franchising-yrittäjien rekrytoinnin tuloksena kaksi yksikköä avataan Tampereelle. 

– Kevään yrittäjärekrytointi poiki paljon hyviä hakemuksia. Olemme tyytyväisiä että pääsimme valitsemaan suuresta joukosta kaksi parasta yrittäjää jotka aloittavat Tampereen talousalueella iloitsee Rustholli Remontit Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Sassali.

Tampereen seutu lähikuntineen muodostaa runsaan 140 000 kotitalouden markkinat. Alueella on paljon paitsi uutta mutta myös erityisen paljon Rusthollia kiinnostavaa parhaassa korjausiässä olevaa rakennuskantaa.

Tampereen Rustholli-yrittäjinä aloittavat Kari Kukkoaho ja Timo Raivio. Molemmille remonttityöt ovat tuttuja mutta aikaisempaa yrittäjätaustaa alalta ei ole. Uudet yrittäjät kokevat Rusthollin vahvana brändinä. Rustholli-yrittäjäksi ryhtymisessä vakuutti brändin lisäksi ketjun toiminnan tarkkaan mietityt toimintamallit.

– Tulemme varmasti tekemään tiivistä yhteistyötä markkinoinnin ja paikallisten yhteistyökumppanien kanssa. Tämä näkyy myös asiakkaillemme palveluna ja toiminnan tehokkuutena. Kun tukiverkostona toimii paitsi ketju myös toiset yrittäjät on itselläänkin luottamuksellinen olo toiminnan käynnistämiseen kertovat tuoreet Rustholli-yrittäjät. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tikkurila ja Isku myymäläyhteistyöhön.

Suomalainen huonekaluvalmistaja ja perheyritys Isku Koti Oy on uudistamassa myymälöitään ympäri Suomen. Uudistus tehdään yhteistyössä Tikkurilan kanssa.

Jokaisen Isku-myymälän sisään rakennetaan 3 h + k käsittävä 63 m2:n suuruinen ”mallikoti” jossa asiakkaat voivat tarkastella kalusteita todellisessa mittakaavassa ja kodinomaisina sisustuskokonaisuuksina. Mallikodit sisustetaan Iskun Keittiömaailman ja Tikkurilan tuotteilla.

Tikkurilan tuotteet näkyvät mallikotien seinillä osa näyttävinä erikoispintoina ja osa tavanomaisempina maalipintoina. Tuotteet ja värisävyt ovat nähtävillä seiniin kiinnitetyissä pienissä kylteissä. Mallikodeista löytyy myös Tikkurilan oppaita ja esitteitä.

Uudistetut myymälät on jo avattu Lahdessa Espoossa ja Tampereella Jyväskylässä ja Joensuussa. Rakennustyöt edistyvät myymälä kerrallaan siten että kesän aikana kaikki 22 myymälää Suomessa avautuvat uudella ilmeellä.

Isku on suomalainen vuonna 1928 Lahteen perustettu perheyritys joka valmistaa ja markkinoi kalusteita ja kokonaisvaltaisia sisustusratkaisuja sekä koteihin että kouluihin toimistoihin ja kaikkiin julkisiin tiloihin. Iskun omat huonekalutehtaat sijaitsevat Lahdessa. Koko Suomen kattavan Isku-myymäläketjun lisäksi Isku toimii Pohjoismaissa Baltiassa Venäjällä sekä Lähi-Idässä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi