Omistajanvaihdosprosessi on käynnistynyt tai käynnistymässä noin 14 000 työnantajayrityksessä kertoo EK:n tekemä tutkimus. Luku on vielä huomattavasti suurempi jos tarkasteluun otetaan myös ne yritykset joita omistajanvaihdos tulee koskettamaan seuraavan viiden tai kymmenen vuoden aikana.

Lukumääräisesti omistajanvaihdoksia tapahtuu eniten kaupungeissa mutta suhteellisesti niiden merkitys on suurempi maaseudulla. Parhaillaan yli viidennes maaseudun pk-yrityksistä valmistelee tai käy läpi omistajanvaihdosta kun kaupungeissa vastaavassa tilanteessa on joka kymmenes yrityksistä.

– Usein kasvu- ja investointihalukkuus laskee merkittävästi omistajanvaihdoksen lähestyessä sanoo EK:n yrittäjyysasiantuntija Jari Huovinen.

Tutkimuksen mukaan maaseudun yrityksistä noin 70 prosenttia on perheyrityksiä kun taas kaupungeissa osuus jää 50 prosenttiin.

– Maaseudulla lähes kaikki omistajanvaihdokset ovat tutkimuksen perusteella sukupolvenvaihdoksia. Maaseudulla erityishuomiota pitäisi siis kiinnittää perheyritysten sukupolvenvaihdoksiin ja niihin liittyviin haasteisiin jotka usein ovat erilaisia kuin muissa omistajanvaihdoksissa Huovinen painottaa.

Usein unohtuu että monet toisen ja kolmannen polven perheyrittäjistä perustavat myös uusia yrityksiä alkuperäisen perheyrityksen rinnalle. Sukupolvenvaihdoksia edistämällä ei siis välttämättä turvata pelkästään olemassa olevien yritysten jatkuvuutta ja työpaikkoja vaan luodaan parhaimmillaan myös edellytyksiä uuden yritystoiminnan syntymiselle.

Huovisen mukaan negatiivisten talousuutisten ja yt-ilmoitusten varjoon on jäänyt se tosiseikka että valtaosa pk-yrittäjistä on pitänyt kiinni työntekijöistään myös talous- ja velkakriisin aikana.

– Viimeisimpien tilastojen perusteella vain viisi prosenttia yrityksistä on vähentänyt henkilöstöään edellisen neljän vuoden aikana. Kasvollisten omistajien merkitys työpaikkojen säilyttämisessä Suomessa onkin erittäin suuri ja omistajanvaihdosten sujuva toteutuminen sen vuoksi tärkeää sanoo Huovinen.

Tiedot käyvät ilmi EK:n kyselyaineistosta ja sen pohjalta laaditusta tutkimuksesta. Kyselyyn vastasi lähes tuhat pk-yrittäjää.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Edustuskulujen osittaisen verovähennysoikeuden palautuminen on päätös joka tukee matkailu- ja ravintola-alan kasvua ja työllisyyttä suitsuttaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa. Verovähennysoikeus on kannattava myös valtiolle sillä se tuottaa valtiolle enemmän verotuloja kuin menoja. MaRan mukaan Pellervon taloustutkimus PTT:n tänään keskiviikkona julkistama verovähennyksen seurauksia matkailu- ja ravintola-alalle selvittänyt tutkimus osoittaa että verovähennysoikeuden myöntäminen sataprosenttisena olisi perusteltu päätös.

Vuoden 2014 alusta lähtien yrityksiltä poistui mahdollisuus vähentää edustuskulut verotuksessa. Verovähennysoikeuden poisto vei alan yritysten tuloja sekä vähensi yritysten edustamista. Verovähennysoikeuden poistaminen vähensi alan työllisyyttä 1 500 henkilöllä. Hallitus arvioi keväällä 2013 että edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen lisäisi yhteisöveron tuottoa 38 miljoonaa euroa. PTT:n matkailu- ja ravintola-alan yrityksille suunnatun tutkimuksen mukaan päätös kasvatti julkisen sektorin menoja 17 miljoonaa euroa verotulojen vähentyessä ja työttömyysmenojen kasvaessa.

Viime viikolla käydyissä minihallitusneuvotteluissa edustuskulujen verovähennysoikeus päätettiin palauttaa siten että yrityksillä on oikeus vähentää puolet edustuskuluista ensi vuoden alusta lukien.

– Edustuskulujen osittaisen verovähennysoikeuden palauttaminen on myönteinen päätös joka lisää matkailu- ja ravintola-alan palveluiden kysyntää sekä tuo kasvaneen kysynnän myötä enemmän verotuloja valtiolle. Tutkimuksen mukaan verovähennysoikeuden nostaminen sataan prosenttiin olisi valtiontalouden kannalta kannattavaa toteaa MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm toivoo että tieto hallituksen päätöksestä leviää koko matkailu- ja ravintola-alan kentälle. Näin vältyttäisiin tilanteelta jossa matkailu- ja ravintolayritykset vähentäisivät työvoimaa tämän vuoden aikana vaikka yritysmyynnin voidaan olettaa kasvavan heti vuoden 2015 alussa.

Aivan rajatonta ei MaRan innostus uuden hallituksen toiminnasta ole. Hallitus päätti minihallitusneuvotteluissa että alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus lykkääntyy seuraavalle vaalikaudelle. Viime vuosina laiton juhlapalvelu- ja yökerhotoiminta ravintoloissa jotka sallivat asiakkaiden tuoda omat alkoholijuomansa on kasvanut MaRan mukaan voimakkaasti. Samaan aikaan hää- ja syntymäpäivien järjestäminen perinteisissä ravintoloissa on laskenut rajusti. Alkoholin ravintolakulutuksen osuus on laskenut historiallisen matalaksi: se on enää noin kymmenen prosenttia alkoholin kokonaiskulutuksesta.

Nykyisin alkoholiviranomaiset voivat lain mukaan valvoa vain anniskeluluvan saaneita ravintoloita. Laittoman ravintolatoiminnan saattaminen viranomaisvalvonnan piiriin ei voi odottaa seuraavaan vaalikauteen.

– Hallitus ei voi sallia laittoman toiminnan jatkumista vuosikausiksi eteenpäin. Lainsäädännöltä ja viranomaisvalvonnalta puuttuu pohja jos laittomaan toimintaan ei puututa. Siihen tulee puuttua vielä tällä vaalikaudella vaikka alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus lykkääntyy sanoo Lappi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten suhdannenäkymät ovat edelleen pakkasella Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa kertoo. Myynti laski alkuvuonna ja kannattavuus heikentyi edelleen. Laskevan kysynnän taustalla on kotitalouksien heikko tilanne yritysmyynnin selvä heikkeneminen ja laskevat matkailijamäärät. Alaa rasittaa edelleen raskas kulurakenne ja jatkuvasti kiristyvä verotus.

– Matkailu- ja ravintola-alan matalasuhdanne jatkuu ainakin loppuvuoteen. Nopeaa toipumista ei ole näköpiirissä. Suomen verotus on kiristynyt Euroopan kärkikastiin. Matkailu- ja ravintola-ala on lisäksi erittäin verointensiivinen ala sanoo MaRan ekonomisti Jouni Vihmo.

– Kotitalouksien kulutusmahdollisuudet pysyvät lähivuosinakin heikkoina.

Hotelli- ja ravintola-toimialojen myynti laski alkuvuonna. Henkilöstöravintoloiden myynti laski edelleen eniten. Anniskelumyynti lähti alkuvuonna voimakkaaseen laskuun. Myös ruokamyynti anniskeluravintoloissa laskee. Pitkään hintoja nostanut voimakas kustannuskehitys loiveni mutta kustannustaso jää silti korkealle ja alan kannattavuus laskee edelleen. Yritysmyynti väheni ensimmäisellä neljänneksellä lähes puolella yrityksistä ja myynnin lasku voimistuu edelleen. Yritysmyynnin väheneminen iski etenkin pieniin liikevaihdoltaan alle miljoonan euron yrityksiin.

– Yritysmyynti jää tänä vuonna tukevasti miinukselle. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen jättää ison loven alan liikevaihtoon kuluvana vuonna. Moni investointi jää tekemättä tai lykkääntyy hamaan tulevaisuuteen Vihmo kommentoi Stubbin hallituksen peruuttamaa edustuskuluratkaisua.

Huhtikuussa tehdyn MaRan sesonkikyselyn mukaan matkailu- ja ravintola-alan yritykset odottavat kesämyynnin kehittyvän normaalisti heikosta taloustilanteesta huolimatta.

– Kesämyynnin maltilliset kasvunäkymät eivät näytä toteutuvan. Sää ei ole suosinut kesäravintoloita eikä kesätapahtumia. Alkukesän huonoja myyntejä ei saa enää syksyllä takaisin Vihmo sanoo.

Ulkomaisten ja kotimaisten matkailijoiden määrä Suomessa vähenee: yksistään venäläisten yöpymisten määrä laski tammi-huhtikuussa 77 prosenttia. Kotimaisten matkailijoiden määrä laski samaan aikaan 19 prosenttia. Matkailu maailmalla kasvoi. Suomen matkailun kansainvälistä kilpailukykyä nakertaa voimakas kustannuskehitys ja jatkuvasti kiristyvä verotus. Suomi on menestynyt kansainvälisessä kilpailussa erittäin hyvin viime vuosiin asti. Nyt näyttää siltä että matkailijoiden määrät kääntyvät laskuun.

– Kilpailukykyongelmat eivät koske vain teollisuutta. Kova kustannuskehitys ja veropäätökset alkavat nyt näkyä Suomen matkailun kansainvälisessä kilpailukyvyssä sanoo Vihmo.

MaRan mukaan Kataisen hallitus kuritti kotimarkkinatoimijoita veronkorotuksilla sillä se oletti että yritykset toimivat kansainväliseltä kilpailulta suojassa. Näin ei kuitenkaan matkailu- ja ravintola-alan osalta ole. Suomalaisten matkustusinto Viroon on kovassa kasvussa ja se syö kysyntää myös alkoholituonnin takia. Kansainvälisestä kilpailusta MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi ottaa esimerkiksi keväällä havaitun ilmiön: Suomi hävisi kalliimpien hintojen takia kisan talvea etsivistä brittituristeista Islannille.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Perheyrittäjät kuvataan tutkimuksen mukaan mediateksteissä sukua ja perhettä arvostavina terveitä elämäntapoja kunnioittavina ja työkeskeisinä selviää Jyväskylän yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta. FL Tuija Tolonen-Kytölän kauppatieteiden väitöstutkimus käsittelee perheyrittäjien arvoja suomalaislehtien reportaasiteksteissä.

Tutkimusaineistossa vapaus ja mahdollisuus itsenäisiin ratkaisuihin työssä korostuvat ja työ näyttäytyy sekä elämäntapana että itsensä toteuttamisen välineenä. Pyrkimys jatkaa suvun perinteitä sekä ottaa huomioon perheen ja muun lähipiirin tarpeet tuodaan reportaaseissa esille yrittäjien arvovalintoja ja elämänratkaisuja määrittävinä taustatekijöinä.

Lähimmäisen kunnioittamisen periaate kuvataan yleisestikin aineistona olevissa lehtiteksteissä onnellisuutta lisäävänä asiana. Perheyrittäjien onnellisuus koostuu reportaasitekstien perheyrittäjäkuvauksissa myös muun muassa fyysisestä hyvinvoinnista harrastuksista esteettisten arvojen huomioimisesta sekä riittävästä toimeentulosta.

Tutkimusaineiston lehtireportaaseissa perheyrittäjien työ näyttäytyy fyysisesti ja psyykkisesti vaativana mutta myös elämään runsaasti sisältöä tuovana osa-alueena. Työ merkitsee perheyrittäjille muutakin kuin perusturvaa ja taloudellista toimeentuloa. Työ on tutkimuksessa mukana olleissa lehtireportaaseissa perheyrittäjille elämäntapa jonka kautta voi järjestää lisää aikaa lapsille ja perheelle sekä organisoida ajankäyttöä. Yrittäjyyden kautta voi saavuttaa myös taloudellista menestystä mutta materialistiset arvot eivät ole teksteissä kuvattujen henkilöiden maailmassa keskeisin syy ryhtyä yrittäjäksi.

Tutkimuksessa analysoidaan reportaasityylisten juttujen sisältöä neljästä erityyppisestä lehdestä jotka ovat Keskipohjanmaa Tekniikka ja talous Vauva sekä Talouselämä. Analysoitavia reportaaseja on yhteensä sata joiden joukossa on vertailun mahdollistamiseksi sekä yrittäjiä että ei-yrittäjiä kuvaavia tekstejä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ruoka-annosten online-tilaamiseen erikoistunut Pizzanetti.com haluaa rakentaa 400 ravintolan verkoston kahdessa vuodessa.

Ruoka-annosten online-tilaaminen on Pizzanetin mukaan ollut tasaisessa kasvussa ja tahti vain kiihtyy. Sekä operaattoritoiminnan tarjoajat että yrittäjät näkevät kehityksessä paljon hyvää. Erityisesti ketjuihin kuulumattomille etnisille ravintoloille mahdollisuus päästä mukaan verkostoon ilman kalliita investointeja on houkuttelevaa. Sopimusravintola ei maksa kiinteitä kuluja palvelusta vaan myyntiin perustavan provision.

Pizzanetti.com palvelun taustalla ovat kokeneet yrittäjät; liki 30 vuotta sitten Pizzataxin perustaneet yrittäjät teknisestä osaamisesta vastaava Pointteri Oy sekä myynnistä vastaava Pizzapuhelin.fi. Palvelun kehitystyötä on tehty tähän asti maltillisesti markkinoita kuunnellen. Ruoan online-tilaamisen voimakkaan kasvun myötä on aika kasvaa ripeästi. Tavoite kuluvalle vuodelle on 200 ravintolaa ja vuoteen 2015 mennessä 400. Kasvava kysyntä tulee ohjaamaan paitsi ravintoloiden määrää myös valikoimaa.

– Ravintolat tulevat lähes kymmenen vuotta jäljessä online-tilaamisessa verrattuna esimerkiksi hotelleihin. Nopeat tekniset ratkaisut ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos vievät alaa nyt voimakkaasti eteenpäin. Erityisesti erilaisten etnisten ravintoloiden kuten thai- ja sushi-tarjonnan osuus online-kaupasta tulee kasvamaan arvio Pizzanetin toimitusjohtaja Juhani Kotro.

Tällä hetkellä palvelussa on mukana 60 ravintolaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kolea jopa hallainen alkukesä herättää huolta luonnonmarjasadon kohtalosta. Luonnontuotealan toimijärjestö Arktiset aromit arvioi että lakkasato jäänee heikoksi.

– Pohjoisessa kukkia ja suppuja jäi lumen alle etelämpänä taas kukinta-aikaan sattui sateisia ja tuulisia päiviä sanoo toiminnanjohtaja Simo Moisio.

Luonnonmarjoista taloudellisesti tärkeimmät ovat mustikka ja puolukka. Mustikka ehti ennen kylmiä kelejä raakilevaiheelle joten sen satonäkymien suhteen Moisio on optimistinen vaikka kylmyys voikin hidastaa marjojen kypsymistä. Puolukka taas on arvoitus.

– Se ehti vasta kukalle kylmien tullessa ja pölyttäjät tuskin olivat silloin kovin aktiivisesti liikkeellä.

Vaikkei kova yöpakkanen koetellutkaan puolukan tärkeimpiä kasvualueita Moision arvio sadosta on varovainen.

– Puolukassa voi tulla kato.

Vaikka lakan kohdalla kävisi kato riittää viimevuoden huippusadon ansiosta marjateollisuudelle raaka-ainetta. Kuluttajien kohdalla tilanne voi olla toinen.

– Kauppaantulomäärät jäävät pieniksi joten hinta on korkea Moisio ennustaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus nostaa nyt perustettavat viisi sote-aluetta merkittäviksi sosiaali- ja terveysalan elinkeinopoliittisiksi toimijoiksi. Ne päättävät missä määrin julkisen tuotannon lisäksi muille palvelutuottajille jää tilaa toimia.

Suomen Yrittäjien mukaan uudistuksessa hyvää on se että yrittäjille jää edelleen mahdollisuus osallistua palvelutuotantoon joko palvelusetelin tai ostopalveluiden kautta.

– Yritysten ottaminen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoon on kuntalaisten etu koska toimiva kilpailu parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta verrattuna siihen että palvelut tuotettaisiin vain virkatyönä. Sillä saadaan myös säästöjä Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus kommentoi ratkaisua.

Periaatteet muualta hankittaville palveluille määritellään kerran neljässä vuodessa jokaisella viidellä sote-alueella erikseen.

– Tulevaisuus näyttää käytännössä miten sote-alueet hyväksyvät yrityksiä tuottamaan palveluita kuntalaisille.

Järventauksen mukaan nyt kannattaa muistaa kotimaisten pienten ja keskisuurten yritysten ketteryys lähipalveluiden tuottajina kaikkialla Suomessa.

– Pettymys on että ainakaan torstaisen tiedotustilaisuuden perusteella lakiesitys ei vielä sellaisenaan lisää potilaiden ja asiakkaiden valinnanvapautta. Toivottavasti palveluiden tuottamisvastuun saavat kunnat ja kuntayhtymät tarttuvat tilaisuuteen käyttää palveluseteliä paljon enemmän kuin nyt.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Selkiyttämällä rakenteita saavutetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta puretaan päällekkäisyyksiä ja tuetaan integraatiota etujärjestö toteaa. Sosiaalialan Työnantajat kannattaa tilaajan ja tuottajan erottamista sekä kokonaisvastuun sälyttämistä leveille harteille. Palvelutuotannon organisoiminen kunnissa ja kuntaryhmissä antaa mahdollisuuden alueellisten erityispiirteiden huomioimiselle. Palveluntuottajien koko vaihtelee niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

STM:n ja sote-alueiden kesken kerran neljässä vuodessa laadittava järjestämispäätös jäntevöittää toimintaa. Sosiaalialan Työnantajat painottaa sitä että tuottavuuden kehittämisen ja kustannustehokkuuden näkökulmasta palveluiden järjestämisen lähtökohdan tulee olla kilpailuneutraali.

Yksityinen sosiaali- ja terveyssektori työllistää yli 100 000 henkilöä. Yritykset ja järjestöt ovat satsanneet 2000-luvulla satoja miljoonia euroja alan palveluihin rakentamalla infrastruktuuria sekä kehittämällä tietojärjestelmiä ja tuotannon toiminnanohjausta. Nämä panostukset poistavat julkisen sektorin investointipaineita ja ovat välttämätön osa suomalaisten hyvinvointia.

Yksityisen sektorin osuus on esimerkiksi monissa vanhuspalveluissa jo nyt yli puolet. Monituottaja-malli on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi ratkaisuksi sekä kuntien että asiakkaiden kannalta. Julkisen ja yksityisen hyvä yhteistyö antaa eväitä tavoitteiden saavuttamiselle myös tulevaisuudessa.

Sosiaali- ja terveysalan hankintatoiminta on vakiintunutta ja palvelusetelin asema on vahvistumassa. Liiton näkemyksen mukaan uudistusta toteutettaessa tulee muistaa asiakkaan valinnanvapaus kehityksen ajurina.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu on keskeinen palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden osa. Valvonnan ja palvelulle asettavien vaatimusten lähtökohtana tulee olla palvelutuotanto eikä palveluntuottajataho. Päätökset tuotantotavasta tulee tehdä taloudellisten ja laadullisten tekijöiden perusteella. Näyttöä yksityisen sektorin kilpailukykyisestä laadusta esimerkiksi vanhuspalveluissa on löydettävissä Valviran ja THL:n tuoreista selvityksistä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pienistä ja keskisuurista rakennusalan yrityksistä 40 prosenttia on yhä valmistautumattomia tulevaan lainsäädäntöön kertoo Verohallinto. Tilanne on parantunut sillä viime maaliskuussa vasta 15 prosenttia pienistä ja keskisuurista rakennusalan yrityksistä oli valmistautunut 1. heinäkuuta voimaanastuvaan rakennusalan ilmoittamismenettelyä koskevaan lainsäädäntöön. Ilmoitusvelvollisuuden tahallisesta laiminlyönnistä voidaan määrätä maksimissaan 15 000 euron laiminlyöntimaksu.

Verohallinnon verotarkastajat kiersivät kesäkuun alussa valtakunnallisesti yli 150 pienellä ja keskisuurella uudis- ja korjausrakentamistyömaalla. Valtakunnalliset tarkastuskäynnit ovat osa Verohallinnon toimia joiden tavoitteena on harmaan talouden kitkeminen rakennusalalta.

Tarkastuskäynneillä ohjattiin rakennusalan yrityksiä uuteen ilmoitusmenettelyyn. Samalla kerättiin tietoja tulevan ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvista rakennustyömaista ja niillä toimivista yrityksistä.

Tarkastusten yhteydessä todettiin että uuden lainsäädännön tuntee liki 90 prosenttia rakennusalasta mutta edelleen vasta hieman yli 60 prosenttia yrityksistä on käytännössä valmistautunut ilmoittamismenettelyyn.

– Ilmoittamisen kannalta tilanne näyttää kuitenkin edelleen hyvin huolestuttavalta sillä reilu kolmannes rakennusalan yrityksistä ei ole valmistautunut 1. heinäkuuta alkavaan ilmoitusmenettelyyn ylitarkastaja Pekka Muinonen kertoo.

Rakentamista koskeva urakka- ja työntekijätietojen ilmoittamismenettely alkaa 1. heinäkuuta ja ensimmäiset ilmoitukset Verohallinnolle on annettava 5. syyskuuta. Ilmoittamismenettelyyn liittyvä tiedonkeruu vaatii muutoksia myös yrityksen tieto- ja kirjapitojärjestelmissä.

– Ilmoittamiseen ja uuteen lainsäädäntöön tottuminen on monissa tapauksissa haastavaa mutta ilmoitukset on kuitenkin annettava ja tätä velvoitetta tullaan erityisesti valvomaan Muinonen painottaa.

Ilmoitusvelvollisuuden tahallisesta laiminlyönnistä voidaan määrätä maksimissaan 15 000 euron laiminlyöntimaksu.

Verohallinto hyödyntää eri lähteistä saatavia työmaatietoja tulevassa ilmoitusvalvonnassa. Kesäkuun työmaakäynneillä saatiin kerrytetyksi tietoja yli 700 urakoitsijasta ja yli 2 200 työntekijästä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ympäristöministeriö kerää 31. elokuuta asti palautetta ja kehitysideoita Otakantaa.fi-palvelussa rakennusvalvontojen uudistamista varten.

Rakennusvalvontojen toimintaperiaatteet hinnoittelu ja resurssit vaihtelevat kunnissa huomattavasti. Moni esimerkiksi kotipaikkakunnallaan ja mökillään rakentanut on voinut huomata erot kuntien käytännöissä samoin monet rakennusyrittäjät.

Rakennusvalvonnan uudistamisen tavoitteena on kehittää toimintatapoja ja parantaa rakennusvalvontojen resursseja lisätä tiedonvaihtoa ja ammatillista osaamista sekä asiakkaiden tasavertaista kohtelua. Uudistuksesta päätettiin hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa vuonna 2013.

Rakennusvalvonnat uudistuvat vuonna 2016. Uudistusta valmistelee työryhmä jonka tehtävänä on arvioida eri vaihtoehtoja erityisesti rakennusvalvontojen rakenteen ja toimintamallien sekä laadun yhtenäistämisen näkökulmasta. Käytännössä jo 64 kunnassa on tehty onnistuneesti yhteistyötä rakennusvalvonnassa. Myös näistä kokemuksista pyritään keräämään parhaat kokemukset uudistustyön tueksi.

Työryhmän tehtävänä on valmistella esitys eri vaihtoehdoista 31. elokuuta mennessä. Tämän pohjalta käynnistyy lainvalmistelu. Varsinainen rakennusvalvontojen uudistus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 aikana.

https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Selaa_hankkeita/Rakennusvalvonnan_uudistaminen

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tilastokeskuksen kaupan pikaennakon mukaan vähittäiskaupan myynti laski toukokuussa 14 prosenttia vuoden 2013 toukokuusta.

Vähittäiskaupan myynnin määrä josta hintojen vaikutus on poistettu supistui samana aikana 09 prosenttia. Päivittäistavarakaupassa myynti kasvoi toukokuussa 05 prosenttia ja myynnin määrä 10 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

Kaupan pikaennakko perustuu otokseen joka kattaa keskimäärin 60 prosenttia vähittäiskaupan liikevaihdosta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tuoreen Ohjelmistoyrityskartoitus 2014-tutkimuksen mukaan suomalainen ohjelmisto- ja IT-palveluala kasvoi viime vuonna 114 prosenttia. Kasvu kohdistui erityisesti peliyrityksiin ja pieniin ohjelmistoyrityksiin. Suurempien yritysten liikevaihto pääosin supistui mutta toisaalta ne ovat myös reagoineet toimialalla tapahtuviin muutoksiin.

Globaali ohjelmistomarkkina kasvaa noin viiden prosentin vuosivauhtia kolmen trendin pilvilaskennan viestintä- ja sisältösovellusten ja analytiikan vetämänä. Suomalaiset ohjelmistoyritykset ovat onnistuneet hyödyntämään näistä erityisesti kahta ensimmäistä.

– Tämä osoittaa jälleen että pienet ja kasvuhalukkaat ohjelmistoyritykset uivat näinä vaikeina vuosina vastavirtaan ja luovat koko alalle kasvua. Uusien innovatiivisten yritysten synty on kansantaloudelle elintärkeää ja sitä on kannustettava kaikin keinoin toimitusjohtaja Rasmus Roiha Ohjelmistoyrittäjistä korostaa.

– On tärkeää että suomalaiset pk-yritykset löytävät suoria asiakkuuksia ulkomailta eivätkä ole riippuvaisia suurten yritysten vetoavusta Jukka Viitasaari Teknologiateollisuudesta lisää.

Pilvilaskentaa käytetään tehostamaan IT-palveluja ja luomaan uutta liiketoimintaa nopeasti. Viestintään ja sisältöihin liittyviin sovelluksiin kuuluvat mm. Intranet-ratkaisut pikaviestinsovellukset streaming-palvelut ja pelit. Suomalaisyritykset ovat menestyneet erityisesti peleissä.

– Kasvusta kolme neljäsosaa tuli pelialasta arvioi tutkija Eetu Luoma Jyväskylän yliopistosta vuotta 2013.

Pelialan liikevaihto oli viime vuonna ainakin 800 miljoonaa euroa.

Roihan mukaan suomalainen ohjelmisto-osaaminen on huomattu maailmalla. Ulkomaiset yritykset hankkivat omistukseensa suomalaisia startuppeja ja rekrytoivat huippuasiantuntijoita joilla on hallussa nopeatempoisen ohjelmistokehittämisen osaaminen. Kilpailu ammattilaisista siis kovenee.

– Alan kannalta tämä lyhyellä aikavälillä huono asia pitkällä aikavälillä hyvä Viitasaari analysoi ilmiön vaikutuksia.

Paljon rummutetun peliteollisuuden satojen prosenttien kasvuun ei muilla ohjelmistosektoreilla päästä mutta toivoa uusista supermenestyksistä on toisaallakin. Viitasaari nostaa esiin kovina kasvajina tietoturvan paikkatietopalvelut ja terveysteknologian sekä sulautetut järjestelmät. Roiha lisää listalle vielä wellness-alan sovellukset esimerkiksi erilaisen kehontoimintojen mittaamisen.

– Alan startuppeja tulee koko ajan lisää ja siellä alkaa olla kriittinen massa koossa. Uskon että sieltä nousee vielä jotain isoa.

Ohjelmistoalalla vuodesta 2014 voi tulla hyvä sillä ensimmäisen neljänneksen kasvu oli yli 15 prosenttia.

Kyselyyn vastasi 293 ohjelmistoliiketoimintaa harjoittavaa yritystä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Missä ovat sote-uudistuksen kannusteet kysyy Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Lääkäripalveluyritykset ry:n mielestä eilen julkistetut sote-uudistuksen linjaukset ovat askel eteenpäin mutta paljon on vielä kokonaisuudistuksen ja sen tavoitteiden toteutumisen kannalta ratkaisemattomia asioita.

− Julkaistu ratkaisu määrittelee perustettavien sote-alueiden rooliksi toimia palveluiden järjestämisvastuullisena tahona eikä niille tule omaa palvelutuotantoa. Tämä tarkoittaa siis julkisen sektorin järjestämisvastuun eriyttämistä palvelutuotannosta selvittää Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Partanen muistuttaa että sote-palvelurakenneuudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat olleet palveluiden saatavuuden ja palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen nyt julkaistu esitys ei tuo ratkaisuja hän sanoo.

− Julkaistu ratkaisu ja linjaukset eivät sisällä mitään kannusteita palveluiden saatavuuden ja tuottavuuden parantamiseen Partanen ihmettelee.

− Lainsäädännön valmistelua ohjaavan parlamentaarisen työryhmän julkaisemat periaatteet jatkovalmistelulle ovat monopolisoimassa palvelutuotannon kunnallisille toimijoille. Järjestämisvastuussa oleville sote-alueille ei jää vaihtoehtoja tuottajatahon valitsemiseen. Käytännössä kunnista tai kuntayhtymistä tulee esityksen mukaan semijärjestäjiä joille ei ole luotu kannusteita etsiä tehokkainta ratkaisua palveluiden tuottamiseksi sanoo Partanen

Hän ihmetteleekin miksei Suomessa luoteta kansalaisten kykyyn valita palveluntuottajaansa.

– Täällä ei uskota että yksi maailman koulutetuimmista kansoista ei osaa valita vaan puhutaan tiedon epäsuhdasta. Jos ihmisellä on korva kipeä hän osaa kyllä mennä korvalääkäriin tai huonon näön kanssa silmälääkäriin Ismo Partanen vakuuttaa.

Toiminnanjohtajan mukaan palveluntuottajien välinen kilpailu ja asiakasohjaus olisivat keskeisiä keinoja tehostaa palvelutuotantoa.

– Niiden hyödyntämisestä ei ratkaisuesityksessä puhuta mitään.

Partasen mukaan järjestämislain jatkovalmistelussa on pidettävä mielessä uudistuksen keskeiset tavoitteet ja löydettävä ratkaisuja niiden saavuttamiseksi.

– Vuosikymmenten uudistushanke ei voi olla uskon ja toiveiden varassa sanoo Partanen.     

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti eilen että uudistus rakentuu perustettavien viiden sote-alueen järjestämisvastuun ja kuntien tuotantovastuun varaan.

Lue lisää aiheesta:

Sosiaalialan Työnantajat sotesta: Tervetullut tuuletus

Tuoko sote-uudistus yrityksille tilaa tuottaa palveluja?

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Terveyspalvelualan Liiton mukaan sote-uudistus ei niin virtaviivainen kuin maaliskuun linjaus antoi ymmärtää.

– Uudistus ei ole niin linjakas kuin maaliskuinen linjaus antoi ymmärtää. Järjestäminen ja tuottaminen oli tarkoitus erottaa ja osin tavoitteeseen päästiinkin – sote-alueella on vain poikkeuksellisesti omaa tuotantoa toteaa Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.

Uudistuksessa päätettiin kuitenkin myös uudesta tuottamisvastuun käsitteestä. Sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnille ja kuntayhtymille.

– Kuntien rooli on jatkossa järjestämisen ja tuottamisen rajamaastossa. Edelleenkään emme päässeet tilanteeseen jossa avoimesti vertaillen etsittäisiin parasta mahdollista tuotantotapaa Hirvonen sanoo.

Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtajan mukaan onkin perusteltua kysyä mikä muuttuu vai muuttuuko mikään.

 – Terveydenhuollon karun tilanteen – jonojen ja rahoituksellisen kestävyyden - perkaaminen vaatii sote-alueilta rohkeutta tehdä ennakkoluulottomia päätöksiä. Muuten emme pysty tarjoamaan suomalaisille parasta mahdollista terveydenhuoltoa toteaa Merja Hirvonen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalaisista pk-yrityksistä vain prosentti tukee vanhustyötä mielenterveystyötä ja päihteiden vastaista työtä. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat.

Taloustutkimuksen tuoreen selvityksen mukaan yritysten tukirahat menevätkin urheiluun. Jopa 42 prosenttia pk-yrityksistä tukee urheiluun liittyvää toimintaa. Selvitykseen vastasi 604 suomalaista pk-yritystä.

– Lasten ja urheilun saralla tehdään muutenkin eniten vapaaehtoistyötä. Urheilu on myös brändinä vahva ja sen kautta on helppoa osoittaa hyvän tekemistä. Urheilun tukeminen tarjoaa yritysjohtajille näkyvyyttä kertoo vapaaehtoistyötä edistävän Kansalaisareena ry:n toiminnanjohtajan Anitta Raitanen Helsingin Sanomille.

– Jos pk-yritys tukee vain urheilua ja lapsia niin se luo tietysti haastetta muille aloille. Toisaalta se myös pakottaa sosiaalipuolta kehittämään tukitoimintaansa Raitanen jatkaa.

Monet pk-yritykset ovat myös tukeneet uuden lastensairaalan rakentamista. Yritykset ovat lähteneet projektiin vilkkaasti mukaan ja kasassa on jo yli 28 miljoonaa euroa.

Päihdeongelmaiset ja vanhukset eivät yritysten sponsorirahoja saa.

– Yksi syy on se että vapaaehtoistyön mielletään toimivan vahvasti lasten ja urheilun saralla. Takana on harhaluulo siitä että yhteiskunta hoitaa aina esimerkiksi vanhukset ja päihdeongelmaiset sanoo Helsinki Mission toiminnanjohtaja Olli Valtonen Hesarissa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Motivan ja Bioenergia ry:n kilpailu alkaa taas.

Bioenergia ry ja Motiva käynnistävät valtakunnallisen lämpöyrittäjäkilpailun uudestaan vuosien tauon jälkeen. Kilpailuun kutsutaan mukaan sekä kokeneita että aloittelevia yrittäjiä.

− Haastamme jo rutinoituneet yrittäjät arvioimaan toimintaansa ja kilpailu on siihen mitä mainioin tapa toteaa Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry:stä.

− Aloitteleville lämpöyrittäjille kilpailu on mahdollisuus testata toiminta-ajatustaan jatkaa Motivan Kirsi Sivonen.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki lämpöyrittäjät riippumatta yritysmuodosta. Osallistumisohjeet ja kilpailulomake löytyvät osoitteesta www.lampoyrittajat.fi. Kilpailuaika on 1.7.–31.8.2014.

Lämpöyrittäjäkilpailu on Suomessa järjestetty aiemmin neljä kertaa 2000-luvun alussa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

4H-yrittäjyys voi olla nuorelle hyvä vaihtoehto jos kesätyötä ei ole löytynyt muualta. Asiasta kertoi Yle.

Tänä keväänä 4H-järjestö koulutti nuoria yksinäisten muistisairaiden vanhusten seuraksi. Vanhusten avopalveluita tarjoavan Elämännälän yrittäjä Marjo Vento kertoo asiakkailleen reippaista 4H yrittäjistä joita on mahdollista saada avuksi esimerkiksi ulkoiluun. Juttuseurastakin ollaan valmiita maksamaan.

Nuoren yrittäjäalun Hilla Ryösön asiakkaana myös muistisairas vanhus.

– Ehkä tää ei helppo kesätyö oo. Kyllä tässä tuntuu että jokaisen pennin eteen joutuu tekemään ihan töitä kuvailee työtään Ylelle Kip Kap Hillan yrittäjä Hilla Ryösö.

Anni Lähteenmäkipuolestaan aloitti uransa yrittäjänä leipomalla leivonnaisia tarjoiluapuna ja siivoamalla. Nyt kolmas kesä täyttyy pesulapalveluista. Aikaisemmin hän on toiminut pesulassa kiireapulaisena mutta nyt vastuu on kokonaan itsellä.

– Tässä on ollut ne omat riskinsä. Ennen kun on tarjonnut vaan omaa työpanostaan niin siinä ei ole rahallista riskiä ollut ollenkaan. Tässä on enemmän paineita siinäkin miettii Emännänjatkoa pyörittävä Anni Lähteenmäki tämän kesän haastettaan.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Salon kesäduunikampanja sai työllistettyä 80 prosenttia alueen nuorista työnhakijoista.

Salon Yrittäjät ry käynnisti keväällä Kesäduuni-kampanjan jossa pyrittiin löytämään kesätyöpaikka kaikille vuosina 1996–1998 syntyneille salolaisille nuorille vähintään kahdeksi viikoksi.

Työhakemuksia tuli Salon Yrittäjien alueelta kaikkiaan yli 300 kappaletta ja työpaikkoja löydettiin 235 kappaletta.

– Saimme työllistettyä lähes 80 prosenttia hakijoista näin lyhyellä aikataululla se on hieno saavutus ja osoitus Salon talousalueen yritysten hienosta yhteishengestä ja halusta työllistää Salon Yrittäjien puheenjohtaja Marko Tapio sanoo.

– Valitettavasti ilman kesätyöpaikkaa on vielä noin 80 nuorta. Töitä tavoitteen toteutumiseksi ollaan kuitenkin valmiita tekemään tulevaisuudessakin hän jatkaa.

Salon Yrittäjät ry järjesti kampanjan yhteistyössä Salon 4H-yhdistyksen Suomen 4H-liiton Kesäduunia!-hankkeen ja Salon Nuorkauppakamarin kanssa.

Myös Halikon Muurlan Kiskon Suomusjärven Kuusjoen Perttelin Kiikalan Perniön ja Särkisalon yrittäjäyhdistykset tekivät oman kampanjansa omilla alueillaan keskitetysti ja hakemuksia heille tuli lähes 350 kappaletta. Työpaikkoja näiden yhdistysten alueilta saatiin kesäduuni-projektin avulla 170 kappaletta ja työpaikkojen haku jatkuu edelleen yhteistyökumppanin Astrum HR Oy:n toimesta.

Salon Yrittäjät ry aikoo järjestää Kesäduuni-kampanjan jälleen ensi vuonna ja on suositellut vastaavaa tempausta myös muille Suomen yrittäjäyhdistyksille.

– Kiinnostusta idea onkin saanut eri puolilla Suomea puheenjohtaja Tapio kertoo.    

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Työterveyslaitos kaipaa vinkkejä hyvistä etätyöjohtajista.

Työterveyslaitos ja Microsoft hakevat suomalaisilta kesän aikana ehdokkaita Vuoden 2014 etätyöjohtajaksi.

Vuoden etätyöjohtaja valitaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Etätyöjohtajan valinnalla halutaan nostaa esiin etätyön ja hajautetuissa organisaatioissa työskentelemisen luomaa tarvetta uudenlaiseen johtajuuteen.

Tavoitteena on löytää henkilöitä jotka johtavat etänä työskenteleviä alaisiaan innostavasti vuorovaikutteisesti ja määrätietoisesti.

Suomalaiset voivat ehdottaa etätyöjohtajakandidaatteja 26.6.–1.9.2014 osoitteessa www.etatyopaiva.fi.

Etätyöpäivän suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja viime vuonna peräti 23 982 suomalaista ja 714 organisaatiota osallistui kampanjaan. Tänä vuonna etätyöpäivän teemana on Työn uusi johtajuus sillä kannustavien etätyölinjausten ja hyvän esimiestyön ohella etätyö edellyttää kykyä oman työn johtamiseen ja monimuotoiseen yhteisöllisyyteen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yritykset hyötyvät naisjohtajista.

Naisten johtamat yritykset ovat taloudellisesti vakaammalla pohjalla kuin miesten johtamat. Tämä käy ilmi Vaasan yliopiston professorin Sami Vähämaan johtamasta tutkimushankkeesta.

Siinä selvitetään Suomen Akatemian rahoituksella miten yrityksen toimitusjohtajan talousjohtajan ja tilintarkastajan sukupuoli sekä naisedustus yrityksen hallituksessa vaikuttavat yritysten taloudelliseen päätöksentekoon.

Tutkimushankkeen tähänastiset tulokset osoittavat muun muassa että naisten johtamissa yrityksissä on paremmat hallinto- ja valvontajärjestelmät ja että sukupuolten väliset erot esimerkiksi riskinottohalukkuudessa ja konservatiivisuudessa heijastuvat yrityksen riskisyyteen ja taloudellisen raportoinnin laatuun.

Tutkimushankkeessa on myös selvitetty miten yrityksen toimitusjohtajan talousjohtajan ja tilintarkastajan sukupuoli vaikuttaa tilinpäätösinformaation laatuun. Tulosten mukaan naisjohtoisissa yrityksissä tilinpäätösinformaatio on laadukkaampaa ja naistilintarkastajat lisäävät tilinpäätösraportoinnin konservatiivisuutta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi