Suosittu Lapin K-kauppias jakoi arpoja Facebook-tykkääjilleen. Veikkaus vaati poistamaan kuvat Facebookista.

Diili-tv-ohjelmasta tunnettu Ylläksen K-kauppias Sampo Kaulanen on joutunut Veikkauksen hampaisiin. Jounin Kaupan kauppias on huikean suosittu Facebook-persoona. Hänen suora ja välitön tyylinsä kerää jatkuvasti kymmeniä tuhansia tykkääjiä.

Kaulanen keksi lahjoittaa Veikkauksen arpoja Facebook-tykkääjilleen. Hän muun muassa poseerasi saunassa arvan kanssa ja lähetti arvan yhdelle tykkääjälleen. Veikkaus lähetti hänelle seuraavanlaisen sähköpostin:

”

Hei

Oheiseen Facebook-ilmoitteluun liittyen toteamme viranomaisten meille ilmaisemaa kantaa mukaillen seuraavaa:

Sekä toimintaamme valvovat viranomaiset että Veikkauksen markkinointia koskevat ohjeistukset suhtautuvat kriittisesti siihen että Veikkaus voisi jakaa omia tuotteitaan ilmaiseksi ja/tai palkintoina esimerkiksi erilaisista ilmaisista arpajaisista. Koska Veikkaus ei voi itse tehdä näin se ei luonnollisesti voi sallia edustajinaan toimivilta asiamiehiltäkään vastaavaa. Arpajaislain mukaan ainoastaan Veikkaus RAY ja Fintoto voivat markkinoida rahapelejä Suomessa joten ”omatoiminenkaan” julkinen arpojen jakaminen ei siten ole mahdollista.”

Em. linjaukseen perustuen pyydämme teitä poistamaan Facebookista maininnat Ässä-arvoista tykkäämisen palkitsemisissa ja välttämään tällaista ilmoittelua myös jatkossa.

Terveisin

Veikkaus Oy

Yrjö Kemppainen

Aluemyyntipäällikkö

”

Veikkauksen sähköpostin liitteenä oli kuvakaappaus Jounin Kaupan Facebook-sivulta jossa näkyy kuva Kaulasesta saunassa arvan kanssa.

Kaulanen poisti kuvat Facebookista mutta ihmettelee suomalaista lainsäädäntöä ja kulttuuria.

- En alkanut kinaamaan. Poistin etten aiheuta mielipahhaa kenellekhään Kaulanen toteaa.

- Minun mielestä typerä laki onkin tuommoinen. Ihan samalla lailla periaatteessa voisi kieltää ettei saa antaa joululahjaksi näitä arpoja kellekhään. Luulen että on olemassa perisuomalainen kateuslaki.

Kaulanen on sen sijaan poseerannut arvan mallinen paperilappu kädessään. Lapussa on vain kysymysmerkki.

- Kysymysmerkkejä voin arpoa vaikka kuinka paljon Kaulanen naurahtaa.

Veikkauksen aluemyyntipäällikkö Yrjö Kemppainen kertoi siteeranneensa sähköpostissaan yhtiön pääkonttorin lakimiestä.

Päivitetty klo 13.35 22.8.2014: Veikkauksen lakimies tavoitettu hänellä ei lisättävää.

Jounin Kaupan Facebook-sivu.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

VR-konsernin toiminnasta kanteen tehneisiin kuljetusyrityksiin oltu jo yhteydessä viraston toimesta.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii käyttääkö VR väärin määräävää markkina-asemaansa. Useampi suomalainen kuljetusyritys on kannellut VR:n toiminnasta virastolle.

Maantiekuljetuksiin erikoistuneen hyvinkääläisen Marecap Trans -yhtiön toimitusjohtaja Silvo Viitanen kertoo kilpailuviraston ottaneen häneen yhteyttä. Viitanen lähetti kantelunsa kesäkuussa koskien VR:n Venäjän-liikenteen tytäryhtiön Transpoint Internationalin toimintaa.

- Kilpailuvirastosta kysyivät että mikä kantelussa on julkinen ja minkä haluamme pitää salassa. Tämä kysymys yleensä esitetään vain silloin kun kantelu menee läpi Viitanen iloitsee.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston apulaisjohtaja Valtteri Virtanen vahvistaa viraston tutkivan VR:n toimia.

- Menossa on normaali tutkintaprosessi. Pyritään 4-6 kuukauden aikana saamaan esiselvitys vähän kerätään perustietoja itse epäillystä ongelmasta ja markkinoiden laajuudesta sekä koosta Virtanen toteaa.

- Esiselvityksen jälkeen tehdään päätös edetäänkö yksityiskohtaisempaan tutkintaan vai onko tämä kenties asia mitä ei tällä hetkellä priorisoida.

Marecap Transin mukaan Transpoint International polkee hintoja. Toimitusjohtaja Viitasen mukaan VR suojelee rautateiden monopolia myymällä rekkakuljetuksia Venäjälle alihintaan.

- VR saa takaisin rautatierahdissa sen minkä he menettävät kumipyörissä.

Kansainvälisen maantielogistiikan johtaja Pasi Koivu Transpoint Internationalista tyrmää syytökset määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

- Tämä on ihan järjetöntä tämä kilpailijoiden mustamaalaustoiminta meitä kohtaan. Sitä on tapahtunut jo pitkän aikaa. Me ei olla koskaan halvin vaihtoehto Koivu kommentoi.

Kuljetusyrittäjät ovat myös väittäneet että Transpoint International on laskenut entisestään hintojaan Venäjän-liikenteessä kauppasodan pakotteiden astuttua voimaan.

- Emme ole tässäkään tilanteessa lähteneet polkemaan hintoja markkinoilla. Sehän olisi ihan järjetöntä Koivu toteaa.

Transpoint Internationalissa aloitettiin pakotteiden jälkeen yt-neuvottelut. Neuvotteluissa käsitellään henkilöstön lomauttamista enintään kolmeksi kuukaudeksi sekä neuvotellaan joidenkin työtehtävien vähennystarpeesta.

Koivun mukaan Transpoint International oli Valion Venäjän-liikenteen suurin sopimuskuljettaja. Yhteistyön tarkkaa laajuutta hän ei kuitenkaan kerro.

Valion pienemmillä sopimuskuljettajilla on kymmenen autoa teillä on kuulemma 30 autoa pitääkö väite paikkansa?

- Varsinaiseen määrään en ota kantaa.

Koivun mukaan yt-neuvottelut eivät johdu pelkästään pakotteista mutta niillä on merkittävä rooli asiassa. Koivu on myös nähnyt heistä kilpailuvirastolle tehdyn kantelun.

- Olen nähnyt kirjelmän. Olen sitä sitä mieltä että se on täyttä puppua.

Lue Marecap Transin kantelu tästä.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Asia                                 Toimenpidepyyntö kilpailuasiassa

                                          Toimenpidepyynnön tekijä

                                         Marecap Trans Oy (0755300-3)

                                         Silvo Viitanen

                                         Avainkierto 5

                                         05840 Hyvinkää

Toimenpidepyyntö         Marecap Trans Oy pyytää kilpailuvirastoa selvittämään VR-konsernin toimintaa maantieliikenteen kansainvälisissä kappaletavarakuljetuksissa. Marecap Trans Oy:n käsityksen mukaan VR-konserni harjoittaa ristiinsubventointia muun toimintansa ja kuorma-autoilla toteutettavan kansainvälisen kappaletavaraliikenteen välillä.

Taustatiedot                      Marecap Trans Oy on aikaisemmin toimittanut kilpailuvirastolle 31.10.2011 päivätyn toimenpidepyynnön koskien VR-konsernin toimintaa. Kilpailuvirasto katsoi että asiaa ei ollut aihetta ryhtyä selvittämään mahdollisena kiellettynä kilpailunrajoituksena (kirje 30.11.2011 dnro 885/14.00.00/2011).

                                           Marecap Trans Oy uudistaa tässä toimenpidepyynnössä osaksi samat perusteet kuin aikaisemmassa toimenpidepyynnössä. Yhtiön näkemyksen mukaan asia on tarpeen saattaa uudestaan kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkittavaksi kilpailunrajoituksen pitkän keston VR-konsernin kuorma-autoilla toteutettavan kansainvälisen kappaletavaraliikenteen tappiollisuuden sekä toimenpidepyynnössä esitettyjen uusien perusteiden johdosta.

Toimenpidepyynnön tekijän toiminnasta

                                           Marecap Trans Oy on itään suuntautuviin kuljetuksiin erikoistunut kuljetusliike. Yhtiö kuljettaa pääasiassa kansainvälisten suuryritysten tuonti- ja vientikuljetuksia jotka suuntautuvat Euroopasta ja Skandinaviasta Venäjälle Ukrainaan ja Keski-Aasian maihin. Marecap Trans Oy on toiminut yli 20 vuoden ajan. Toimitusjohtaja Silvo Viitanen omistaa yhtiön osakekannan kokonaan. Konserniin kuuluu kiinteistöjä hallinnoiva Marecap Oy joka on Marecap Trans Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Marecap Trans Oy toimii Venäjällä yhteistyössä venäläisen OOO Petercap -yhtiön kanssa.

VR-konsernin toiminnasta

                                           VR-konsernin (jäljempänä VR) emoyhtiö on VR-Yhtymä Oy. VR-Yhtymä Oy:n toimiala on rautatieliikenteen ja autoliikenteen harjoittaminen ja muu siihen liittyvä ja sitä tukeva palvelutoiminta joko välittömästi tai tytär- ja osakkuusyritysten kautta.

                                           VR-konsernin toimintoja johdetaan liiketoiminta-alueista muodostettujen divisioonin kautta. VR-konsernin logistiikkadivisioonan markkinointinimi on VR Transpoint. Konsernin kaikkien logistiikkapalveluiden myynti on yhdistetty VR Transpoint -liikemerkin alle.

                                           Vuoden 2010 loppuun saakka autoilla tapahtunut tavarankuljetus oli VR-konsernissa Transpoint-yhtiöiden toimintaa. Transpoint-yhtiöitä olivat Transpoint Oy Ab Transpoint Cargo Oy ja Transpoint International (Fl) Oy. Transpoint Cargo tuotti teollisuuden ja kaupan massakuljetuksia ko-timaassa. Transpoint Oy Ab hoiti kotimaan kappaletavarakuljetuksia. Transpoint International (F1) Oy vastaa kansainvälisestä autoliikenteestä kappaletavarakuljetuksissa. Kaikki yhtiöt olivat vuoden 2010 loppuun saakka VR-Yhtymä Oy:n kokonaan erikseen omistamia tytäryhtiöitä (31.12.2009 saakka omistaja oli Oy Pohjolan Liikenne Ab joka on fuusi-oitu 1.1.2010 lukien VR-Yhtymä Oy:öön). Transpoint Oy Ab ja Transpoint Cargo Oy:n ovat fuusioituneet 31.12.2010 VR-Yhtymä Oy:öön. VR-Yhtymä Oy myi 30.7.2012 allekirjoitetulla kauppakirjalla Itella Logistics Oy:lle VR Transpointin kotimaan kappaletavaralogistiikan liiketoiminnan.

                                           VR-konsernin vuoden 2013 vuosiraportin mukaan VR Transpoint on johtava logistiikkatoimija Suomessa sekä Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä. Se tarjoaa rautatielogistiikan palveluja sekä massatavara ja kansainvälisen logistiikan palveluja maanteillä (s. 15).

                                           Kansainvälisessä maantieliikenteessä VR toimii nimellä Transpoint International. Toimintaa harjoitetaan muodollisesti Transpoint International (FI) Oy:n nimissä.

                                           VR:n internetsivujen mukaan Venäjällä ja Baltian maissa VR-konserni operoi kansainvälisessä maantieliikenteessä konsernin omalla kalustolla. Keskisen Itä-Euroopan maissa VR liikennöi edustajaverkoston kalustolla. Yhteydet Keski-Eurooppaan VR tarjoaa Transpoint International (FI) Oy:n virolaisen tytäryhtiön Transpoint International (EST) kautta.   

VR:n määräävä markkina-asema

                                           Kilpailuvirasto on 12.11.1993 katsonut ns. Transpoint-päätöksessä että VR-konsernilla on kilpailunrajoituslain 3.2 §:ssä tarkoitettu määräävä markkina-asema tavarankuljetuksissa rautateillä.[1]

                                           Päätöksessä katsotaan että rautatieliikenteen tavarakuljetuksia voidaan perustellusti pitää omina markkinoinaan. Päätöksen perusteena olevat seikat eivät ole käsitykseni muuttuneet olennaisesti.

                                           Kilpailuviraston päätöksen antamisen jälkeen rautateiden tavaraliikenne on avattu kilpailulle. Vaikka rautatieliikenteen tavarankuljetus on avattu kilpailulle on VR:n määräävää markkina-asemaa arvioitaessa otettava huomioon erityisesti se että kilpailevat yritykset ovat vasta aloittaneet toimintansa eikä kilpailua ole syntynyt (liite 1). Lisäksi VR:n määräävä markkina-asemaa voidaan perustella mm. mittakaavaeduilla alan pääomavaatimusten suuruudella sekä VR:n suurilla taloudellisilla voimavaroilla. Verrattuna muihin alan toimijoihin VR-konserni on ylivoimaisesti suurin yritys tavarakuljetuksissa. VR-konsernilla voidaan siten katsoa edelleen olevan määräävä markkina-asema.

Epäillyn kilpailunrajoituksen sisältö

                                           Kilpailuvirasto katsoi Transpoint-päätöksessä että Valtionrautatiet harjoitti ristiinsubventointia muun toimintansa ja pääasiassa kuorma-autoilla toteutettavan kappaletavaraliikenteen välillä.

                                           Päätöksessä todetaan että Kilpailuviraston saaman Transpoint-jarjestelmää koskevan kirjanpidollisen aineiston perusteella on ilmeistä että Transpoint-järjestelmän hintataso on alittanut käytännöllisesti katsoen koko toiminnan olemassaolon ajan keskimääräiset kokonaiskustannukset. Päätöksessä Transpoint-järjestelmällä tarkoitetaan kuorma-autoilla toteutettavaa kappaletavaraliikennettä.

                                           Päätöksestä ilmenee että Transpoint Oy:n tilikausien 1989 - 1992 tilinpäätöksien mukaan yhtiön tulos oli voitollinen vaikka Transpoint Oy:n kuljetuspalveluiden tuotot eivät kattaneet yhtenäkään vuonna toiminnan kustannuksia. Tämä selittyy sillä että VR:n Transpoint-yksikkö siirsi keinotekoisesti tukea Transpoint Oy:lle.

                                           Marecap Trans Oy:n Silvo Viitasen käsityksen mukaan VR-konserni on jatkanut alihinnoittelua kuorma-autoilla toteutettavassa kappaletavaraliikenteessä tähän päivään saakka. Viitasen käsitys perustuu hänen yleiseen alan tuntemukseen sekä erityisesti siihen että VR Transpoint on voittanut tarjouskilpailut usein sellaisilla hinnoilla joiden perusteella on aivan ilmeistä että Transpointin hintataso on alittanut merkittävästi muiden suomalaisten yritysten hintatason vaikka ala on hyvin kilpailtu. Aikaisemmassa toimenpidepyynnössä on tuotu esiin seuraavat konkreettiset tapaukset:

                                                Silvo Viitasen ja Christian Valdtin (Logistics Manager - Distribution Tikkurila Group) välisessä sähköpostiviestiketjussa oli kyse Tikkurila Oyj:n tuotteiden kuljetuksesta Ivy-maihin vuonna 2010 (liite 2). VR Transpoint sai Tikkurilan tuotteiden kuljetussopimuksen. Viestistä ilmenee että Marecap Trans Oy:n hintataso oli 20-80 prosenttia korkeampi kuin Transpointin tarjoamat hinnat. Toinen esimerkki Transpointin alihinnoittelusta oli vuonna 2011 Kiilto Oy:n kuljetukset Moskovaan. Marecap Trans Oy tarjosi kuljetuksia Kiilto Oy:lle 2.300 euron hintaan kun VR Transpoint sai Viitasen käsityksen mukaan kuljetukset hoidettavakseen 1.400 euron hintaan.

                                           Kansanedustaja Jukka Kopra on 10.6.2014 jättänyt valtioneuvostolle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen VR Transpointin roolista kuljetuselinkeinon vääristäjänä (liite 3). Kopra toteaa kirjallisessa kysymyksessä muun muassa että suomalainen kuljetusala on monien muiden syiden lisäksi ahdingossa myös siksi että valtionyhtiö VR Transpoint aiheuttaa epätervettä kilpailua räikeällä alihinnoittelulla sekä käyttämällä halvempaa venäläistä kalustoa ja henkilökuntaa johon eivät päde samat vaatimukset kuin suomalaisiin. Marecap Trans Oy:n toimenpidepyyntö ei siten perustu yksinomaan Viitasen omiin havaintoihin VR Transpointin alihinnoittelusta.

                                                      VR:n internetsivujen mukaan VR Transpointin toimintakonseptiin kuuluu toimituksen kokonaispalvelu lähtöpäästä määränpäähän. Tuotteet voidaan kuljettaa autoilla tai kotimaan liikenteen junavaunuilla asiakkaalta terminaaliin josta ne voivat lähteä eteenpäin joko autoilla tai kansainvälisillä junavaunuilla. Terminaalissa on mahdollisuus yhdistää tai jakaa eri tavaravirtoja yhdeksi toimituseräksi. Edelleen internetsivuilla todetaan että VR:n Kouvolassa sijaitseva Cargo East Terminal on idän vientiin keskittynyt terminaali joka toimii porttina Venäjälle. Kun edellä esitetyn perusteella mm. terminaalit siirto- ja kuormauspalvelut sekä markkinointitoiminnot ovat yhteisiä sekä raideliikenteelle että kumipyöräliikenteelle voidaan todeta että Tranpoint-järjestelmä on rakennettu siten että kustannusten jakaminen markkinaehtoisesti järjestelmän sisällä on hankalaa. Tällä perusteella Viitanen katsookin että ilmeisesti kumipyöräliikennettä tuetaan keinotekoisesti siten että siihen ei kohdisteta markkinaehtoisesti kaikkia kustannuksia esimerkiksi terminaalien käytöstä.

                                          Kansanedustaja Kopra mainitsee kirjallisessa kysymyksessä venäläisen työvoiman ja kaluston käytön. Marecap Trans Oy on jo 30.3.2010 tehnyt kantelun Valtiontalouden tarkastusvirastoon VR Transpointin toiminnasta. Viitanen on Valtiontalouden tarkastusviraston ilmoituksen mukaan tuonut kantelussaan esiin myös epäilyksen siitä ettei Transpoint International (FI) Oy ole noudattanut venäläisten kuljettajien osalta Suomessa voimassa olevia työehtosopimuksia. Ilmoituksen mukaan VR-Yhtymä Oy on tarkastusvirastolle antamassaan lausunnossa kiistänyt Viitasen väitteet paikkansapitämättöminä (liite 4). VR Transpointin 14.10.2011 erotettu/irtisanoutunut johto on kuitenkin myöhemmin myöntänyt maksaneensa venäläisille kuljettajille palkkaa joka on ollut vain murto-osa alan työehtosopimuksen palkkatasosta (liite 5). VR Transpointin työvoima- ja kalustojärjestelyt liittyvät nyt käsillä olevaan asiaan siten että yhtiön johdon irtisanouduttua 14.10.2014 Transpoint International (FI) Oy:n kalusto ja venäläinen työvoima on ilmeisesti siirretty VR-konserniin kuuluviin venäläisiin tytäryhtiöihin. VR:n 2013 vuosiraportista sekä Transpoint International (FI) Oy:n tilikauden 2013 tilinpäätöksestä  ilmenee että konserniin kuuluvat ainakin seuraavat venäläiset tytäryhtiöt: OOO VR Transpoint OOO Transpoint International (RU) ZAO ATV ja OOO Transpoint. Viitasen näkemyksen mukaan tällä hetkellä keinotekoista tukea siirretään kumipyöräliikenteelle mahdollisesti myös käyttämällä hyväksi konserniin kuuluvia venäläisiä yhtiöitä.

                                          Transpoint International (FI) Oy:n liiketappio oli tilikaudella 2011 yhteensä -34 m€ ja tilikaudella 2012 yhteensä -08 m€. Tilikaudella 2013 liikevoitto oli 02 m€. Vaikka Transpoint International (FI) Oy:n toiminta oli voitollista tilikaudella 2013 ei tämä seikka kuitenkaan osoita ettei VR Transpoint olisi tilikaudella 2013 myynyt maantieliikenteen kuljetuspalveluja alihintaan.  Silvo Viitasen käsityksen mukaan VR:n on täytynyt tukea Transpoint International (FI) Oy:n toimintaa keinotekoisesti vastaavalla tavalla kuin vuosina 1989 - 1992 koska VR Transpointin hinnoittelulla mikään yritys ei pysty toimimaan voitollisesti.

Oikeudellinen arviointi

                                          Kilpailuvirasto katsoi vuoden 1993 Transpoint-päätöksessä että määräävän markkina-aseman väärinkäytön tunnusmerkit eivät täydellisesti täyty. Päätöksen mukaan väärinkäytön tunnusmerkit täyttyvät jos

1. Transpoint-järjestelmä yhä jatkaa tappiollista toimintaansa
2. keskittymiskehitys etenee edelleen ja
3. Transpoint-järjestelmä tulee kilpailijoitaan selvästi suuremmaksi samalla kun kilpailijoiden toimintaedellytykset yhä vaikeutuvat.                          

                                          Kilpailuviraston on syytä selvittää VR-konsernin toimintaa uudestaan koska konsernin kuorma-autoliikenne on Viitasen käsityksen mukaan ollut tappiollista koko 2000-luvun ja ilmeisesti erityisen tappiollista parina viime vuotena.

                                           VR-konserni ei ilmeisesti ole myöskään ryhtynyt toimiin järjestelmän kilpailua vääristävien vaikutusten korjaamiseksi vaikka Transpoint-päätöksessä todettiin että väärinkäytön välttämiseksi VR:n on syytä ryhtyä nopeisiin toimiin Transpoint-liiketoiminnan tappiollisuuden ja sen kilpailua vääristävien vaikutusten korjaamiseksi. Transpoint-järjestelmässä koko toimintamalli on rakennettu niin että kustannusten jakaminen järjestelmän sisällä ei ole läpinäkyvää.

                                            Viitasen käsityksen mukaan kumipyöräliikennettä käytetään toisaalta myös varjelemaan VR:n monopolistista hinnoittelua Venäjälle suuntautuvassa raideliikenteessä. Rautatielain 20.2 §:n mukaan Suomen ja Venäjän välinen yhdysliikenne on määritelty VR-Yhtymä Oy:n yksinoikeudeksi. Kyse on VR:lle erittäin merkittävästä liiketoiminnasta. Yle-uutisten artikkelin mukaan tuonti- vienti- ja transitoliikenne tuottaa noin kolmanneksen tavaraliikenteen tuloista (liite 6). Käytännössä VR suojelee monopolistista hinnoittelua siten että se ei suostu ilmoittamaan Venäjälle suuntautuvassa raideliikenteessä toimitusaikataulua muille logistiikkamarkkinoilla toimiville yrityksille. Easmar Logistics Oy kuvaa VR:n toimintaa 14.01.2014 kirjeessään Valtioneuvostolle Liikenne- ja viestintäministeriölle ja eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnalle seuraavasti:

                                               Kuljetusaika Kouvolasta Vainikkalan rajalle (90km) on yli 3 vrk ja jopa 10 vrk:ta. Autolla kuljetus kestää maksimissaan 3 tuntia. Nykyisin VR – Yhtymä Oy ei kykene ilmoittamaan asiakkaille toimitusaikaa Kouvolasta Vainikkalan raja-asemalle. On korostettava että toimitusaikataulujen noudattaminen on logistiikkaliiketoiminnan ehdottomia edellytyksiä mm. Venäjän ajoneuvo- ja kokoonpanoteollisuudessa.

                                          Edellä esitetystä voidaan Viitasen näkemyksen mukaan tehdä seuraavat johtopäätökset. VR:n on luonnollisesti tarjottava junakuljetuksia yhdenmukaisin hinnoin kilpaileville yrityksille. Tämän johdosta VR rajoittaa kilpailua kieltäytymällä ilmoittamasta Venäjälle suuntautuvan raideliikenteen toimitusaikatauluja kilpailijoille. Ilmeisesti kilpailevien yhtiöiden kuljetuksia sisältäviä junia viivytetään. Tämä edellyttää käytännössä sitä että VR Transpoint kuljettaa itse omat kuljetuksensa kumipyörillä jotta VR Transpointin omista toimitusaikatauluista voidaan pitää kiinni viivytettäessä junakuljetuksia. Tällä tavalla VR ylläpitää kannattamatonta kumipyöräliikennettä Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä jotta se voi varjella monopolistista hinnoittelua Venäjälle suuntautuvassa rautatieliikenteessä. Menettely täyttää siten myös muun kuin toimenpidepyynnössä tarkoitetun kielletyn kilpailunrajoituksen tunnusmerkistön.

                                          Silvo Viitasen käsityksen mukaan VR ylläpitää ristiinsubventoinnilla kannattamatonta kumipyöräliikennettä erityisesti Suomen ja Venäjän välillä monopolin säilyttämiseksi. Transpoint-päätöksen sanamuodosta ilmenee että määräävän markkina-aseman väärinkäytön tunnusmerkkien täyttyminen oli hyvin lähellä jo vuonna 1993. Asia on siten tarpeen saattaa kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkittavaksi uudestaan.

Allekirjoitus ja päiväys

Helsingissä 16. päivänä kesäkuuta 2014

MARECAP TRANS OY

OTK Juha Ylätalo

Lupalakimies Espoo

Liitteet                    

Liite 1                                Antti Kaikkosen kirjallinen kysymys 316/2014 vp: Venäjän tavarajunaliikenteen avaaminen kilpailulle

Liite 2                                Silvo Viitasen ja Christian Valdtin (Logistics Manager - Distribution Tikkurila Group) välinen sähköpostiviestiketju

Liite 3                                Jukka Kopran kirjallinen kysymys 10.6.2014: VR Transpointin roolista kuljetuselinkeinon vääristäjänä

Liite 4                                Valtiontalouden tarkastusviraston ilmoitus 28.9.2010

Liite 5                                MTV3:n uutinen 09.02.2011

Liite 6                                Yle Uutiset 15 15.9.2013: VR:n monopolia rautateillä puretaan pienin paloin  

Liite 7                                Avoin asianajovaltakirja

[1] Kilpailuviraston päätös 12.11.1993 (Dno 495/61/92)

Kuljetusliikkeen koko bisnes pysähtyi kuin seinään pakotteiden vuoksi. Nyt pientä valoa tunnelin päässä. Ketään ei ole irtisanottu. Yksi rekoista myyty Irakiin.

Kotkalaisen Team Niinivirta -kuljetusyrityksen pilkkopimeän tunnelin päässä näkyy pientä valoa. Eero Niinivirran elämä muuttui yrittäjän painajaiseksi Venäjän pakotteiden vuoksi. Pieni pakotteiden höllentäminen tuo toivoa yrittäjälle.

Niinivirran 12 rekka-autosta kymmenen vei Valion tuotteita Venäjälle kun Venäjä kielsi maitotuotteiden tuonnin EU:sta. Nyt Venäjä sallii laktoosittomien maitotuotteiden tuonnin.

- Varmaan ensi viikolla pitäisi jotain lähteä Venäjälle. Ainakin näin Valio on meille ilmoittanut. Laktoosittomat tuotteet ovat kymmenen prosenttia Valion viennistä. Se ei niin kauhean isoa osaa näyttele Eero Niinivirta toteaa.

- Vähän valoa on näkyvissä.

Niinivirran mukaan ketään 18 kuljettajasta ei ole irtisanottu. Yrittäjä edelleen odottaa miten kauppasota kehittyy.

- Kolme autoa on kotona. Ne on poistettu liikennekäytöstä ja rahoituksia on lykätty. Pankin kanssa on puhuttu ja siellä ollaan oltu ihan ymmärtäväisiä.

- Tällä hetkellä yhtiön paperit ovat vielä hyvässä kunnossa. Ei ole silleen hätää - vielä.

Yritys on kuitenkin reagoinut tilanteeseen myymällä kalustoaan. Torstaina lähti yksi auto Irakiin. Vanhempaa kalustoa on tarkoitus myydä enemmänkin.

- Tilanne on sellainen että jos lisää kalustoa tarvitsee niin sitä kyllä saa Niinivirta kertoo.

Niinivirran autoista kahdeksan on ajossa. Tähän asti ajoja on riittänyt kun Venäjän markkinoille tarkoitettuja maitotuotteita on kuskattu eri puolille Suomea myyntiin.

- Ensi viikolla ainakin alkuviikosta on ajoja. Sitten mennään päivä kerrallaan.

Lue alkuperäinen tarina tästä.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Mitä yrityksiä kaupungissasi on perustettu? Katso tästä listasta jossa ovat 22.8.2014 rekisteröidyt uudet yritykset. Klikkaa Y-tunnusta saadaksesi lisätietoja.

Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Pk-yritysten liikevaihto oli kesäkuussa keskimäärin 255 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin.

Vaikka liikevaihtoluvut näyttivät plussaa kannattavuuspuoli olikin sitten miinuksella. Tiedot selviävät tilitoimisto Talenomin barometrista.

Yritysten liikevoittotaso laski jopa 93 prosenttia vuotta aiempaan ajanjaksoon verrattuna. Laskua on jatkunut jo kuusi kuukautta. Yritysten kassoissa oli 03 prosenttia vähemmän rahaa vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna.

- Liikevaihdon kehitys on ollut todella tasaista nyt jo yli 12 kuukautta. Noin kolmen prosentin kasvu bruttokansantuotteessa olisi hieno luku. Pk-yrittäjille se on kuitenkin lähes kuin mitään ei tapahtuisi. Olemmehan tottuneet näkemään paljon suurempia lukemia ns. normaaliaikana. Mikäli nousu realisoituisi myös kannattavuuden nousuna tilanne olisi siedettävämpi sanoo Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola.

Tahkolan mukaan yrittäjyyden edistämisestä ja tukemisesta puhutaan paljon mutta nyt olisi tekojen aika.

- Keskustelu tahtoo vaan keskittyä koviin kasvuyrityksiin biotekkeihin ja startupeihin. Kuka olisi kiinnostunut aivan tavallisista suomalaisista perheyrityksistä? Ne työllistävät jo nyt ja todennäköisyys että ne ottavat uuden työntekijän on selvästi suurempi kuin että uusi yritys sen tekee. Kun vielä samalla huolehditaan kotimaisesta ostovoimasta verotusta keventämällä ja pankkien luotonantoa lisäämällä voimme saada pikaisestikin ratkaistua monia sisäsyntyisiä haasteitamme Tahkola jatkaa.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Euroopan unioni jakaa hirmuiset 80 miljardia euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen yrityksille. Rahoitusta on tarjolla ennen kaikkea kasvua hakeville pienille ja keskisuurille yrityksille.

– Tukea voivat hakea kaikki organisaatiot mutta Euroopan komissio hakee erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä joista löytyy kasvupotentiaali. Suuryritykset eivät enää työllistä siihen tahtiin kuin ennen Elina Holmberg teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta Tekesistä kertoo tuoreessa Yrittäjäsanomat-lehdessä.

Holmbergin mukaan kuusivuotisen Horisontti 2020 -hankkeen ensimmäiset hakemukset on jo jätetty ja rahoituspäätökset tehty mutta hakuja on tulossa lisää. Pk-yritysten osalta haku on avoinna jatkuvasti.

Suomalaisyritysten saama raha riippuu hakemusten määrästä ja laadusta.

–  Olisi harmillista jos suomalaiset eivät EU-rahaa hae koska silloin rahaa ei myöskään tänne tule.

Holmbergin mukaan yrittäjät pelkäävät byrokratiaa osin syystä.

Hän sanoo että  julkisen rahan hakemiseen kuuluu kontrolli. Hakemuksesta pitää selvitä kenelle ja mihin tarkoitukseen rahaa maksetaan.

– Meitä harmittaisi jos vaikkapa kreikkalaiset saisivat veronmaksajien rahaa liian helposti ja köykäisin kriteerein. Mitään ydinfysiikkaa hakemuksen tekeminen ei ole mutta perusteellinen sen pitää olla.

Holmberg kehottaa hakua suunnittelevia yrityksiä ottamaan yhteyttä Tekesin EUTI-yksikköön. Hän lupaa että Tekesissä kartoitetaan eri vaihtoehtoja sopivimman rahoituksen löytämiseksi.

– Uutta tuotetta tekeville innovatiivisille yritykselle voi hyvinkin löytyä rahoitusmahdollisuuksia.

Lisää yritysrahoituksesta:

Valtio ottaa rajusti riskiä - Kuittaa tappioista puolet

150 miljoonan potti – Startupit hakevat innolla rahaa

Haetko rahaa Elyltä? Tämän verran tarvitset omaa rahaa

Tiesitkö? Voit ottaa Venäjä-vakuutuksen

Pankit: Emme rahasta yrityslainoissa

Finnvera: Pankit rahastavat yrityslainoissa

Tero Karjalainen

tero.karjalainen@yrittajat.fi

Nyrkkisääntö on että investointiin pitäisi olla omaa rahaa noin viidesosa sanoo teollisuusneuvos Heikki Vesa työ- ja elinkeinoministeriöstä Yrittäjäsanomat-lehdessä.

Ely-keskukset myöntävät yrityksille tukea investointeihin kuten koneisiin laitteisiin ja rakennuksiin. Tukea saa myös pk-yritysten kehittämiseen kuten tuotekehitykseen kansainvälistymiseen ja liikkeenjohdon kehittämiseen.

Vesa kehottaa tukianomusta pohtivaa yrittäjää olemaan hyvissä ajoin yhteydessä oman alueen Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukseen (Ely) ennen hakemuksen tekemistä. Ely:n asiantuntija käy suunnitelman tarkoituksenmukaisuuden läpi yhdessä yrittäjän kanssa.

– Jos lähettää suoraan planketin että olen tekemässä tällaista prosessi ei lähde hyvin liikkeelle. Yrittäjän arjessa voi olla niin paljon asioita ettei kaikkia asioita ei ole välttämättä mietitty loppuun saakka Vesa sanoo.

Ely-keskukset myönsivät viime vuonna yritysten kehittämisavustuksia 1 550 yritykselle yhteensä 144 miljoonaa euroa. Keskimääräinen tukisumma oli siten noin 93 000 euroa.

Ely-keskusten kanavoimien tukien lisäksi työ- ja elinkeinotoimistosta voi hakea starttirahaa yrityksen alkutaipaleelle.

Lisää yritysrahoituksesta:

Valtio ottaa rajusti riskiä - Kuittaa tappioista puolet

150 miljoonan potti – Startupit hakevat innolla rahaa

EU tarjoaa jättipottia pk-yrityksille

Tiesitkö? Voit ottaa Venäjä-vakuutuksen

Pankit: Emme rahasta yrityslainoissa

Finnvera: Pankit rahastavat yrityslainoissa

Tero Karjalainen

tero.karjalainen@yrittajat.fi

Startupit ovat hakeneet innolla Tekesiltä rahoitusta alkuvuoden aikana.

Sen sijaan pk-yritykset arastelevat omien kasvuprojektiensa kanssa. Ensimmäisen kuuden kuukauden aikana Tekes myönsi rahoitusta startupeille ja kasvuyrityksille lähes 150 miljoonaa euroa. Kasvuvauhti on kova sillä koko viime vuoden aikana rahoitusta myönnettiin yli 230 miljoonaa euroa.

Startupiksi lasketaan yritys joka on toiminut 0–5 vuotta. Kun ikää kertyy yli viisi vuotta muuttuu yritys kasvuyritykseksi.

– Lainapuoli on kasvanut ja avustusten määrä pienenemässä vahvistaa toimialajohtaja Risto Setälä.

Tekesin myöntämä rahoitus voi olla joko avustusta tai lainaa. Laina on niin sanottua riskirahaa. Vakuuksia ei vaadita.

– Yritykset tuntevat meidät jo aika hyvin. Viesti kulkee verkostojen kautta. Ehkä kaikki vanhemmat yritykset eivät vielä tunnista Tekesin rooliaSetälä sanoo.

Hän toivookin että yrittäjät ottaisivat rohkeasti yhteyttä ennen hakemusten lähettämistä. Näin kokonaistilanne on helpompi käydä läpi.

Tekesin osuus avustuksissa on 35–75 prosenttia ja lainoissa noin 50–70 prosenttia hankkeen kokonaiskuluista. Yrityksen omarahoitus kuuluu aina kuvioon mukaan.

Suosituimpia rahoitustuotteita ovat nuorten innovatiivisten yritysten (NIY) kansainvälisen kasvun sekä tuotekehityksen rahoitus.

– NIY-raha on tarkoitettu liiketoiminnan kehittämiseen ja kaupallisen puolen sisältöihin Setälä kertoo.

Hänen mukaansa Tekes etsii yrityksiä joiden tuotteilla on mahdollisuus skaalautua. Halu kasvaa ja kansainvälistyä ovat niin ikään olennaiset kriteerit.

Silloin puhutaan yleensä it- ja cleantech-alan yrityksistä.

Lisää yritysrahoituksesta:

Valtio ottaa rajusti riskiä - Kuittaa tappioista puolet

EU tarjoaa jättipottia pk-yrityksille

Haetko rahaa Elyltä? Tämän verran tarvitset omaa rahaa

Tiesitkö? Voit ottaa Venäjä-vakuutuksen

Pankit: Emme rahasta yrityslainoissa

Finnvera: Pankit rahastavat yrityslainoissa

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Valtio maksaa nyt vähintään 55 prosenttia Finnveran tappioista. Tämä mahdollistaa yrityslainan saamisen jopa ilman takuita.

Suomalaisille pk-yrityksille on tarjolla rahaa entistä riskipitoisempiin tai vähäisten vakuuksien rahoitustarpeisiin. Tämän mahdollistaa valtioneuvoston kesäkuinen päätös nostaa valtion Finnveralle maksamia luottotappioiden korvaustasoja.

Nyt valtio maksaa kaikista luottotappioista vähintään 55 prosenttia. Aikaisemmin luottotappioiden korvaus oli vahvasti porrastettu yrityksen sijainnin mukaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun yritysten Finnveralle aiheuttamista luottotappioista valtio maksoi vain 40 prosenttia.

Nykyinen hallitus päätti jo kaksi vuotta sitten maksaa Finnveran tappioista 75 prosenttia silloin kun on kyseessä on uusi tai kansainvälistyvä ja kasvava yritys. Tämänkesäisen päätöksen jälkeen valtio maksaa hieman yli puolet Finnveran kaikista tappioista.

Finnveran toimitusjohtajan Pauli Heikkilän mukaan rahoituslaitoksella on nyt mahdollisuudet tehdä vuosittain hieman vajaat neljä prosenttia tappiota. Finnvera on rahoittanut yrityksiä noin kolmella miljardilla eurolla. Luottotappioita kertyy vuosittain siis noin 100 miljoonaa euroa joista valtio maksaa reilut puolet ja Finnvera katttaa loput omalla toiminnallaan. Finnveran tavoite on tehdä pitkällä aikavälillä nollatulosta.

 - Olemme tehneet kansainvälisiä vertailuja ja Suomi ihan huipputasolla. Tämän ylemmäksi riskitasoa ei oikeastaan voi hilata Heikkilä toteaa Yrittäjäsanomat-lehdessä.

 - Se mitä voidaan tehdä edelleen on hakea keinoja tarjota rahoitusta kokonaan ilman vakuuksia.

 Heikkilä muistuttaa että Finnveran rahoituksesta vain 30 prosenttia on katettu vakuuksilla.

 - Loput 70 prosenttia rahoituksesta perustuu uskoon yrityksen liiketoimintaan.

Finnvera on antanut kokonaan vakuudetonta rahoitusta Team Finland LetsGrow- rahoitusohjelmassa. Ohjelmassa on tiettyjä rajoituksia liittyen yrityksen kokoon ja omavaraisuusasteeseen.

Heikkilän mukaan yritys voi käyttää vakuuksiaan muuhun rahoitukseen kun Finnvera ei sitä vaadi. Lisäksi esimerkiksi palveluyrityksillä ei usein ole juuri vakuuksia lainkaan.

- Tosin semmoinen pitkäaikainen oppi kaikilla rahoittajilla on että on oltava joku vakuus. Jos ei ole yhtään mitään vakuuksia niin sitten jos rahat loppuu niin vakuudeton velkoja jätetään kokonaan hoitamatta ja kaikki rahat menevät muille velkojille.

Finnvera voikin vaatia rajatun henkilökohtaisen vakuuden yrittäjältä.

- Vakuussumma voi olla joitain kymmeniä tuhansia vaikka itse laina on satoja tuhansia tai miljoonia Heikkilä toteaa.

Lisää yritysrahoituksesta:

150 miljoonan potti – Startupit hakevat innolla rahaa

EU tarjoaa jättipottia pk-yrityksille

Haetko rahaa Elyltä? Tämän verran tarvitset omaa rahaa

Tiesitkö? Voit ottaa Venäjä-vakuutuksen

Pankit: Emme rahasta yrityslainoissa

Finnvera: Pankit rahastavat yrityslainoissa

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Pk-yritys voi ottaa Finnveralta luottoriski-vakuutuksen. Vakuutus korvaa pk-yritykselle Venäjän-saamiset jos venäläinen ostaja ei maksakaan tai on pahimmassa tapauksessa hävinnyt.

Finnveran pk-yrityksille suunnattuihin luotto-riskivakuutuksiin kohdistuva kiinnostus on kasvussa. Vakuutus korvaa pk-yritykselle Venäjän-saamiset jos venäläinen ostaja ei maksakaan tai on pahimmassa tapauksessa hävinnyt.

Pk-yritys lähettää korvausvaatimuksen Finnveralle joka korvaa jos suomalainen osapuoli on toiminut sopimusten mukaisesti. Tämän jälkeen Finnvera ryhtyy perimään saatavia venäläisissa oikeusasteissa jopa yli vuosikymmeniä kestävissä oikeusproses-seissa.

Finnveran on noudatettava EU:n määräämiä sanktioita ja Venäjän vientiä harjoittavan yrityksen on itse tarkastettava ettei sen tuote tai asiakasyritys ole talouspakot-teiden piirissä.

Lisää yritysrahoituksesta:

Valtio ottaa rajusti riskiä - Kuittaa tappioista puolet

150 miljoonan potti – Startupit hakevat innolla rahaa

EU tarjoaa jättipottia pk-yrityksille

Haetko rahaa Elyltä? Tämän verran tarvitset omaa rahaa

Pankit: Emme rahasta yrityslainoissa

Finnvera: Pankit rahastavat yrityslainoissa

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Yrittäjät.fi ja torstaina ilmestynyt Yrittäjäsanomat ovat käsitelleet yritysrahoitusta monelta eri kantilta. Tässä vielä kootusti kaikki jutut aiheesta.

Valtio ottaa rajusti riskiä - Kuittaa tappioista puolet

150 miljoonan potti – Startupit hakevat innolla rahaa

EU tarjoaa jättipottia pk-yrityksille

Haetko rahaa Elyltä? Tämän verran tarvitset omaa rahaa

Tiesitkö? Voit ottaa Venäjä-vakuutuksen

Pankit: Emme rahasta yrityslainoissa

Finnvera: Pankit rahastavat yrityslainoissa

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Mitä yrityksiä kaupungissasi on perustettu? Katso tästä listasta jossa ovat 25.8.2014 rekisteröidyt uudet yritykset. Klikkaa Y-tunnusta saadaksesi lisätietoja.

Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Kysyimme viideltä yrittäjältä miten EU:n ja Venäjän kauppasota vaikuttaa heidän yritykseensä.

Tahkolla ruplan heikkeneminen sekä EU:n ja Venäjän välinen kauppasota aiheuttavat huolta. Venäläisten osuus matkailukeskuksen liikevaihdosta on noin 20 prosenttia.
– Aika varovaisesti suhtaudutaan ensi talveen. Ruplan alhainen arvo vaikuttaa venäläisen keskiluokan ostovoimaan Tahkon keskusvaraamo TAHKOcom-yhtiön toimitusjohtaja Jari Kukkonen pohtii.
Kukkosen mukaan on vielä arvoitus vaikuttaako heikko rupla majoitusvarauksien määrään vai siihen että asiakkaat kyllä tekevät varauksia entiseen malliin mutta käyttävät suhteessa vähemmän rahaa varauksen aikana.
– Kun viime talvi oli aika vähäluminen niin venäläisten rahankäytön väheneminen voi kyllä aiheuttaa hankaluuksia ravintoloille ja ohjelmapalveluyrittäjille. Huolestunein mielin olemme viime viikkoina seuranneet Venäjän tilannetta.
Toisaalta Tahkolla uskotaan suomalaisten asiakkaiden tuovan lisää liikevaihtoa. Todennäköisesti ensi talvi ei voi olla lumitilanteeltaan yhtä huono kuin viime talvi.

Kysyimme viideltä yritykseltä EU:n ja Venäjän välisestä kauppasodasta.

Venäjä ja Helsinki: Varakkailla edelleen varaa

Venäjä ja juustovalmistaja: Maitomarkkinat nollasummapeliä

Venäjä ja Lappeenranta: Kauppasota paikkaa heikkoa ruplaa

Venäjä ja Lappi: Brittimarkkinan elpyminen auttaa

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Miten EU:n ja Venäjän kauppasota vaikuttaa Lapin matkailuun?

Lapin Safarien toimitusjohtaja Jyrki Niva ei ole ripotellut tuhkaa päällensä heikon ruplan ja kauppasodan vuoksi. Venäläisturisten osuus yrityksen liikevaihdosta on alle viisi prosenttia.

– Tosin venäläiset ovat prosenttiosuuttaan merkittävämpi ryhmä Niva painottaa.

Safariyrityksellä on jouluna ja uutena vuotena huippusesonki.

– Joulukuussa henkilöstöresurssit ja kaikki muut resurssit nostetaan ihan tappiin. Loppiaisviikon venäläiset tuovat lisäkäyttöä näihin resursseihin mitkä on kertaalleen hankittu.

– Venäjä on meille tärkeä markkina mutta me emme ole niin riippuvaisia siitä että tästä olisi aivan katastrofiksi asti.

Lapin Safarit ovat lisäksi saaneet hyviä uutisia Iso-Britannian matkanjärjestäjiltä. Lapin joulumyynti on käynyt selkeästi edellisvuosia paremmin. Lisäksi Suomen verottajan päätös palauttaa edustuskuluvähennys tuonee lisää myyntiä.

- Suomalaisten osuus on venäläisten tapaan pieni mutta vähäkin oli vähissä viime keväänä Niva toteaa.

Kysyimme viideltä yritykseltä EU:n ja Venäjän välisestä kauppasodasta.

Venäjä ja Helsinki: Varakkailla edelleen varaa

Venäjä ja juustovalmistaja: Maitomarkkinat nollasummapeliä

Venäjä ja Lappeenranta: Kauppasota paikkaa heikkoa ruplaa

Venäjä ja Tahko: Tulevatko venäläiset ollenkaan?

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Miten EU:n ja Venäjän kauppasota vaikuttaa Helsingin keskustassa?

Helsingin keskustassa 33 vuotta laadukkaita naistenvaatteita myynyt Margaretha Aittokoski uskoo Venäjän tapahtumien vaikuttajan jonkin verran myyntiin hänen Della Marga -liikkeessään.

– Onneksi minulla on turvana tämä Chanel. Luksusmerkit myyvät myös huonoina aikoina. Varakkailla venäläisillä on edelleen varaa Aittokoski muistuttaa.

Aittokoski on panostanut varakkaiden asiakkaiden hyvään palveluun. Monet asiakkuussuhteet ovat yli vuosikymmenen pituisia.

– Venäläisasiakkaat tulevat liikkeeseeni koska tietävät minun olevan yhä täällä. Moni on kutsunut minut vieraakseen Venäjälle mutta eihän minulla ole aikaa Aittokoski hymähtää.

Myös Della Margan henkilökunta puhuu venäjää. Tämä on ymmärrettävää sillä kaupan liikevaihdosta lähes puolet tulee venäläisiltä asiakkailta. Uusi asiakasryhmä ovat kiinalaiset jotka vaihtavat Helsinki-Vantaalla lentokonetta ja viipyvät vuorokauden Helsingissä.

- Myös suomalaiset ovat vuosien mittaan löytäneet Chanelin Aittokoski iloitsee.

Kysyimme viideltä yritykseltä EU:n ja Venäjän välisestä kauppasodasta.

Venäjä ja juustovalmistaja: Maitomarkkinat nollasummapeliä

Venäjä ja Lappeenranta: Kauppasota paikkaa heikkoa ruplaa

Venäjä ja Lappi: Brittimarkkinan elpyminen auttaa

Venäjä ja Tahko: Tulevatko venäläiset ollenkaan?

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Miten EU:n ja Venäjän kauppasota vaikuttaa Lappeenrannassa? 

Lappeenrannan Citymarketissa ruplan alhainen kurssi on näkynyt viime keväästä alkaen. Nyt sinällään ikävän kauppasodan toivotaan tuovan lisää myyntiä.

- Varmasti ihan lähiviikot näyttävät miten käy. Sitten kun venäläisten kauppojen varastot suomalaisten elintarvikkeiden osalta ovat loppu kauppias Reijo Tervo toteaa.

Ruplan kurssi lähti laskuun jo kauan ennen Ukrainan kriisiä viime syksynä. Lappeenrannan Citymarketissa joulun myynti venäläisille asiakkaille oli vielä kohtuullinen mutta tänä vuonna erityisesti keväästä alkaen on menty vahvasti miinukselle.

- Venäläisten ostosmatkailijoiden määrät ovat vähentyneet reilusti. Näkisin että nyt olisi mahdollisuus sillä monet venäläiset ovat tottuneet suomalaisiin elintarvikkeisiin Tervo jatkaa.

Tervo myös muistuttaa että Venäjällä elintarvikkeista tulee olemaan niukkuutta mikä nostaa hintatasoa.

- Hintojen nousu Venäjällä on taas meidän etu. Vaikka ruplan arvo onkin alhaalla niin ihmisten kannattaa lähteä tänne tekemään ruokaostoksia.

Kysyimme viideltä yritykseltä EU:n ja Venäjän välisestä kauppasodasta.

Venäjä ja Helsinki: Varakkailla edelleen varaa

Venäjä ja juustovalmistaja: Maitomarkkinat nollasummapeliä

Venäjä ja Lappi: Brittimarkkinan elpyminen auttaa

Venäjä ja Tahko: Tulevatko venäläiset ollenkaan?

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Miten EU:n ja Venäjän kauppasota vaikuttaa kotimaan markkinoilla toimivaan juustovalmistajaan?

Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari suhtautuu rauhallisesti Venäjän pakotteisiin. Juustoportti ei vie tuotteitaan Venäjälle. Pakotteiden on kuitenkin pelätty sekoittavan maitotuotteiden markkinat Suomessa.

- Tietyllä tavalla kyse on nollasummapelistä Keski-Kasari toteaa.

Venäjä on ilmoittanut ottavansa nyt maitotuotteita EU:n sijasta Uudesta Seelannista. Uusi Seelanti vie voita maitojauhetta ja juustoa muun muassa Kiinaan jossa maitojauheen myynti on ollut pitkään monta vuotta vahvassa nousussa.

- Maitojauheen kysyntä on suorastaan räjähtänyt Kiinassa. Jos Uudesta Seelannista ostetaan lisää juustoa niin silloin Kiinaan menee vähemmän maitojauhetta.

Keski-Kasari uskookin että Suomessa maidosta tehdään vähemmän juustoa ja maitojauhemyllyjen kapasiteetteja kasvatetaan samaan aikaan kun Uudessa Seelanissa toimitaan toisin päin.

- En tarkoita etteivät pakotteet tarkoita mitään. Ne tarkoittavat muutoksia. Mutta nyt puhutaan tuotteista jotka säilyvät pitkään ja yleensä niille löytyy ostaja.

Kysyimme viideltä yritykseltä EU:n ja Venäjän välisestä kauppasodasta.

Venäjä ja Helsinki: Varakkailla edelleen varaa

Venäjä ja Lappeenranta: Kauppasota paikkaa heikkoa ruplaa

Venäjä ja Lappi: Brittimarkkinan elpyminen auttaa

Venäjä ja Tahko: Tulevatko venäläiset ollenkaan?

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Suurin huoli suomalaisista yrityksistä koskettaa investointeja.

Kauppalehti perkasi yritysten viime vuoden tilinpäätökset ja niiden tietojen perusteella investoinnit jäivät jälleen kerran selvästi poistoja pienemmiksi. Kyseessä oli jo viides kerta peräkkäin.

Vaarana onkin että yritykset eivät pysty vanhoilla ja kuluneilla koneillaan vastaamaan nousevaan kysyntään kun talous alkaa elpyä.

Muut tunnusluvut kertovat että viime vuonna yritysten liikevaihdon kasvu jäi lähelle nollaa. Toisaalta kannattavuus on pysynyt hyvällä tasolla ja puolet yrityksistä on nettovelattomia.

Kauppalehden mukaan kasvuvauhdissa on isoja alueellisia eroja. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla sijaitsevat yritykset kirjauttivat keskimäärin lähes viiden prosentin kasvun kun taas Varsinais-Suomessa Päijät-Hämeessä ja Kainuussa painuttiin miinukselle.

Suomalaisyritysten tulevaisuuden näkymistä on luvassa lisää tietoa 10. syyskuuta jolloin Suomen Yrittäjät julkaisee perinteisen pk-barometrin.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Tapaturmavakuutuslain korvauskäytännön mukaan etätyössä sattuvat tapaturmat luokitellaan työtapaturmiksi vain silloin kun onnettomuustilanne liittyy kiinteästi työhön.

Toisin sanoen toiminnalla pitää olla pääasiallinen ja olennainen syy-yhteys työhön. Tietokoneen äärestä kotona vessaan pyrkivän kompastelu ei siis kelpaa työtapaturmaksi mutta jos tipahtaa tuolilta tietokonetta naputtaessaan tapaturma menee työtapaturmavakuutuksen piikkiin.

Etätyön korvauskäytäntöjä on selvittänyt TTT-lehti.

– Lain tulkinta on etätyön suhteen melko ankara. Jos toiminta on jotain muuta kuin selvästi työhön liittyvää se katsotaan vapaa-ajaksi. Näin muun muassa siksi että työnantajalla ei ole etätyössä välitöntä valvontamahdollisuutta työn tekemiseen sanoo lakimies Elina Isaksson tapaturma-asiain korvauslautakunnan toimistosta TTT-lehdelle.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi