Tablettiohjelma parantaa lääketurvallisuutta hoitotilanteissa.

Suomalainen Ciegus tuo markkinoille potilasturvallisuutta parantavan lääkkeiden tunnistus- tieto- ja kommunikaatiopalvelun LääkeTabletin.

LääkeTabletti on kotimainen apuväline joka tuo lääkkeiden kuvat lääketiedon ja lääkkeisiin liittyvän kommunikaation hoitotilanteisiin. Palvelu on optimoitu nimensä mukaisesti tableteille.  Palvelu ei vaadi jatkuvaa verkkoyhteyttä ja se sopii sekä sairaala- hoitolaitos- että kotikäyttöön. Palvelun on kehittänyt Ciegus Digital Health yhteistyössä terveydenhuollon toimijoiden kanssa.

Lääketietosisällön palveluun tuottaa Lääketietokeskus.

– Yhteistyö Cieguksen kanssa on lähtenyt ketterästi käyntiin. Aktiivinen dialogi Cieguksen ja LääkeTablettia käyttävien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa auttaa myös meitä kehittämään uusia potilasturvallisuutta parantavia lääketietosisältöjä kertoo johtaja Topi Hanhela Lääketietokeskuksesta.

– LääkeTabletti-idea syntyi Vantaan kaupungin Sairaalapalveluiden Laurea-ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteisessä Toimiva sairaala -hankkeessa  kertoo Cieguksen Kari Paukkeri.

LääkeTabletin jatkokehitystyön yhtenä tavoitteena on järjestelmä jossa potilaan lääkehoidosta saadaan reaaliaikaista palautetta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yritysten varastot ovat kasvaneet huolestuttavasti.

Teollisuuden kaivostoiminnan sähköntuotannon ja kaupan alan yhteenlasketut varastot kasvoivat toisella neljänneksellä 20 prosenttia vuodentakaisesta. Teollisuudessa varastojen arvo nousi 24 prosenttia ja kaupan toimialalla 15 prosenttia vuoden 2013 toiseen vuosineljännekseen verrattuna.

Tiedot selviävät Tilastokeskuksen luvuista.

Etenkin tekstiiliteollisuudessa luvut ovat heikentyneet. Varastot kasvoivat peräti 84 prosenttia. Kemianteollisuudessa varastot kasvoivat 74 prosenttia ja metalliteollisuudessa 30 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Myös kaivostoiminnassa varastojen arvo kasvoi hiukan 03 prosenttia.

Teollisuuden toimialoista varastot vähenivät elintarviketeollisuudessa 67 prosenttia ja muun teollisuuden toimialalla 28 prosenttia.

Varastoilla viitataan teollisuuden ja kaupan varastotilastossa yritysten kirjanpidon mukaiseen vaihto-omaisuuteen. Varastot sisältävät vaihto-omaisuuserät aineet ja tarvikkeet keskeneräiset työt valmisteet ja kauppatavarat.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Mitä yrityksiä kaupungissasi on perustettu? Katso tästä listasta jossa ovat 18.8.2014 rekisteröidyt uudet yritykset. Klikkaa Y-tunnusta saadaksesi lisätietoja.

Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Valtiovarainministeriön toiveet leikata Tekesin rahoitusta 30 miljoonalla eurolla eivät toteudukaan kertoo MTV:n uutiset.

MTV:n mukaan kokoomus ja Sdp ovat saaneet asian sovittua. Sopu vahvistetaan myös valtiovarainministeri Antti Rinteen taustajoukoista.

Sen sijaan yliopistojen leikkauksista ei ole vielä sopua.

Rinteen leikkausehdotus ehti nostattaa ison porun.

Tekesin pääjohtaja Pekka Soini kuvaili ehdotusta iskuksi vasten pk-yritysten kasvoja joka tuo takapakkia Suomen kilpailukyvylle ja kasvulle.

Tekes laski että leikkaukset olisivat merkinneet noin 500 tutkijatyövuoden vähennystä. Yrityspuolella leikkaus olisi jättänyt 200 pk-yrityksen projektia ilman Tekesin rahoitusta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Parhaillaan valmisteilla oleva lakiuudistus sosiaali- ja terveyspalveluista lisää yksityistä palveluntuotantoa arvioi ylijohtaja Kirsi Varhila Sosiaali- ja terveysministeriöstä lakiluonnoksen esittelytilaisuudessa Helsingin Säätytalolla tiistaina aamupäivällä.

Varhilan mukaan alkuvaiheessa palveluita saavat tuottaa useat kuntayhtymät ja kunnat.

– Niiden määrä varmasti pienenee kun palveluita päästään kunnolla vertailemaan.

Uudessa laissa ei ole määrätty henkilöstölle viiden vuoden irtisanomissuojaa kuten kuntaliitoksissa.

Valmistelumyllyssä vuosia pyörinyt sotelaki yritetään lyödä lukkoon eduskunnassa ensi vuonna. Uudistuksessa palveluiden järjestämisvastuu siirrtyy kunnilta viidelle suurelle sote-alueelle vuoden 2017 alussa.

Lakiluonnoksen mukaan uudet sote-alueet päättävät ostopalveluiden määristä ja muista käytännön asioista joka neljäs vuosi tehtävässä järjestämispäätöksessä. Järjestämispäätös velvoittaa palvelujen tuottamisvastuussa olevaa kuntaa tai kuntayhtymää laittamaan päätökset täytäntöön.

Yksityisen palvelutuotannon osalta tämä tarkoittaa sitä että osa palveluista kilpailutetaan yrityksissä ja järjestöissä. Yksityisen ja julkisen palvelutuotannon määriä ei kuitenkaan aiota säätää valtakunnallisesti.

Soteuudistuksen tavoitteena on selkeyttää kotimaista sosiaali- ja terveyspalvelujen hallintoryteikköä ja säästää kustannuksissa.

– Nyt palvelujen järjestäjiä on noin 200 tulevaisuudessa viisi. On selvää ettei tilanne ole ollut kenenkään hanskassa sosiaali- ja terveysministeri Susanna Huovinen (sd.) totesi aamupäivällä.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Suomalainen tilitoimisto Talenom Oy laajenee voimakkaasti Suomessa.

Aiemman kolmentoista toimipisteen lisäksi Talenom on avaamassa viittä uutta toimipistettä.

Uudet toimistot avataan Turkuun Poriin ja Hämeenlinnaan. Lisäksi Kouvolaan ja Hyvinkäälle avautuvat asiakaspalvelupisteet. Jo entuudestaan Talenom toimii Helsingissä Vantaalla Espoossa Tampereella Oulussa Jyväskylässä Lahdessa Kajaanissa Kalajoella Kuusamossa Rovaniemellä Suomussalmella ja Ylivieskassa.

– Vastaamme nyt kysyntään toteaa toimitusjohtaja Harri Tahkola.

– Näinä epävarmoina talouden aikoina tuntuu hyvälle työllistää lisää taloushallinnon ammattilaisia. Meillä on nyt ensimmäiset rekrytoinnit uusia paikkakuntia silmällä pitäen käynnissä. Kaiken kaikkiaan rekrytoimme tänä vuonna noin 50 henkilöä hän jatkaa

Talenom on yksi suurista tilitoimistoista Suomessa. Konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 25 miljoonaa euroa. Tahkolan mukaan tänä vuonna kolkutellaan jo 29 miljoonan euron rajaa.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Markkinaoikeus kielsi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä tekemästä sopimusta jolla se ostaa kaikki ensihoitopalvelut pelastuslaitoksilta. Markkinaoikeuden asettama väliaikainen kielto on voimassa markkinaoikeuskäsittelyn ajan. Kiellon päättymisajankohtaa ei tiedetä.

Yrittäjäsanomien saamien tietojen mukaan sairaanhoitopiirin tekemästä hankintapäätöksestä valitti ainakin Siikalatvan Sairaankuljetus Oy.

Pohjois-Pohjanmaalla ensihoitoa ovat viime vuosina antaneet sekä yksityiset yritykset että julkiset pelastuslaitokset. Yksityiset ensihoitoyritykset työllistävät maakunnassa yhteensä noin 150 henkeä.

Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti keväällä että ostaa akuuttia ensihoitoa ainoastaan pelastuslaitoksilta. Päätös olisi toteutuessaan merkinnyt sitä että alan yritykset olisivat joutuneet käynnistämään yt-neuvottelut sanoo Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.

Hänen mielestään valtuusto teki hankintapäätöksen selvittämättä kunnolla päätöksen taloudellisia vaikutuksia.

–  Alueellamme on ollut ihan liikaa irtisanomisia. Palvelutasopäätöksen uudelleen käsittelyllä saadaan yhden toimialan irtisanomiset estettyä Kolehmainen sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Esko Valikainen (kok.) ei ollut tiistaina-iltapäivällä vielä nähnyt markkinaoikeuden päätöstä. Hän kuitenkin lupaa että päätös käydään sairaanhoitopiirissä läpi.

– Toimimme sen pohjalta jatkossa Valikainen sanoo Yrittäjäsanomille.

Puheenjohtajan tehtävää luottamustoimena hoitava Valikainen kannattaa palvelujen vapaata kilpailutusta julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken mutta valtuuston enemmistö päätyi pelastuslaitosten kannalle.

Valikaisen mukaan päätöksen taustalla on ollut tyytymättömyyttä yksityiseen ensihoitoon.

– Mitä minuun on oltu henkilökohtaisesti yhteydessä niin yhteydenotot ovat koskeneet yksityisten palvelutuottajien epäonnistumisia koska itse asun alueella jossa toimintaa hoitaa yksityinen yritys Kalajoella koulunjohtajana työskentelevä Valikainen kertoo.

Valikainen muistuttaa että ensihoidossa tilanteet voivat tulla välillä eteen hyvin nopeasti.

– Aina kaikki ei mene kuin pitäisi. Mutta minulla ei ole tarvetta moittia poliittisista motiiveista sitä että palvelun tuottaa jokin tietty organisaatio Vainikainen viittaa yksityisiin ambulansseihin.

Siikalatvan Sairaankuljetus Oy:n toimitusjohtaja Toni Långström sanoo Yrittäjäsanomille ettei ole kuullut tyytymättömyydestä yksityisiä palveluntuottajia kohtaan. Hänen mukaansa kyse on siitä että sairaanhoitopiiri haluaa välttää "hankalan" kilpailutuksen.

– Suomeksi sanottuna päätöksellä haluttiin helpottaa virkamiesten toimintaa sairaanhoitopiirissä Långström sanoo.

Edit kello 15.45: Juttua täydennetty Toni Långströmin haastattelulla sekä tiedolla yksityisten yritysten työntekijämäärästä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Mitä yrityksiä kaupungissasi on perustettu? Katso tästä listasta jossa ovat 19.8.2014 rekisteröidyt uudet yritykset. Klikkaa Y-tunnusta saadaksesi lisätietoja.

Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Useammassa kuin joka kolmannessa työnantajayrityksessä käytettiin oikeutta siirtää lomaansa sairaustapauksessa ensimmäisestä päivästä lähtien ilmenee Yrittäjäsanomien tuoreesta verkkokyselystä.

Verkkokyselyyn vastasi elokuun alussa 1 016 yritystä joissa sairauslomaoikeutta oli käytetty 350 yrityksessä.

Suomen Yrittäjistä lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula pitää sairauslomaa siirtäneiden määrää merkittävänä.

– Kyselyn perusteella vuosilomaa on sairauden perusteella siirretty yli 30 000 työnantajayrityksessä. Tämä merkitsee näille yrityksille kaksinkertaista kustannusrasitusta kun ensin on maksettava sairausajan palkka ja myöhemmin lomapalkka Makkula sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi jo viime vuonna että lainmuutoksesta aiheutuu työnantajille vuosittaisia lisäkustannuksia jopa yli 200 miljoonaa euroa. Suomen Yrittäjät ohjeisti tuolloin että työpaikoilla on syytä tarkistaa ja selkeyttää sairauspoissaoloihin liittyvät käytännöt ja pelisäännöt.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n päälakimies Timo Koskinen ei pidä ilmiötä suurena koska sairauslomaa siirrettiin vain 350 yrityksessä. Koskisen mielestä otanta ei ole tilastollisesti edustava. Hän muistuttaa että Suomessa on 250 000 yritystä ja yli kaksi miljoonaa työntekijää.

– Varmasti yhdessäkään tilanteessa ei ole kyse väärinkäytöksestä koska sairastumisesta on toimitettu lääkärintodistus.

Tero Karjalainen

tero.karjalainen@yrittajat.fi

Monella toimialalla kasvunäkymät jo miinuksella suurin osa yrityksistä pyrkii välttämään irtisanomiset.

Yritysten kasvunäkymät heikkenevät päivä päivältä. Työntekijöistä aiotaan kuitenkin pitää kiinni. Tämä on tilanne ainakin Pohjois-Pohjanmaalla. Alueen yrittäjille tehdyn kyselyn mukaan kasvunäkymissä on tapahtunut käänne huonompaan.

Näkymät kasvusta ovat heikentyneet erityisesti kaupan rakentamisen ja kuljetuksen toimialoilla ja saldoluvut ovat nyt miinuksella. Palvelualan kasvuodotukset ovat tulleet myös alaspäin mutta ovat edelleen selvästi plussalla +2318. Teollisuuden näkymät ovat myös heikentyneet kesäkuun vastaavasta kyselystä mutta kasvunäkymiä kuitenkin edelleen on.

Liikevaihdon kasvun saldoluku kaikki toimialat yhteenlaskettuna on nyt +93 kun se kesäkuussa oli +236 ja henkilöstömuutosodotusta kuvaava saldoluku on nyt +317 kun vastaava luku kesäkuussa oli +131 kaikilla toimialoilla.

Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksistä nyt yli 70 prosenttia pyrkii pitämään henkilöstön määrän ennallaan. Sopeuttamistoimia on edessä niillä toimialoilla joissa kasvunäkymät ovat heikommat. Kyselyn teki Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Mikkeliläisyrityksen liikevaihto 85 miljoonaa lisätilauksia 11 miljoonalla eurolla.

Mikkelissä Environics-yrityksen konttorilla nautittiin keskiviikkona iltapäivällä ansaitut kakkukahvit. Yritys on saanut viimeisen kahden kuukauden aikana peräti 11 miljoonan euron edestä uusia tilauksia. Yhtiön vuosittainen liikevaihto on keskimäärin 85 miljoonaa euroa.

Teollisuuskaasujen tunnistimia sekä kemiallisen biologisen ja ydinsodankäynnin valvontajärjestelmiä valmistavan yrityksen huikea kesä koostui muutamasta jättitilauksesta. Suurin tilaus meni Turkkiin toiseksi suurin tilaus tuli Suomesta Puolustusvoimilta joka tilasi 38 miljoonan euron suojeluvalvontajärjestelmän.

- Lisäksi saimme isot tilaukset Vietnamista ja Indonesiasta. Sattumalta kaikki tilaukset kotiutuivat samaan aikaan myynti- ja markkinointijohtaja Ahti Luukkonen iloitsee.

Environicsin liikevaihdosta 90 prosenttia tulee viennistä. Toimialallaan yritys on keskisuuri toimija. Kilpailijat tulevat Nato-maista.

- Kovimmat kilpailijat tulevat Saksasta Ranskasta Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Kiinassa ja Venäjällä on myös alan yrityksiä mutta ne eivät osallistu tarjouskilpailuihin maidensa ulkopuolella Luukkonen taustoittaa.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Lakimuutoksen myötä kuljetuspalveluiden ostaja syyllistyy kuljetustilausrikkomukseen mikäli hyväksyy liian alhaisen hinnan.

Uudistetun tavaraliikennelain mukaan kuljetuspalveluiden ostaja syyllistyy kuljetustilausrikkomukseen mikäli hyväksyy liian alhaisen hinnan. Hinnan on lain mukaan oltava sellainen että kuljetuksen suorittaja pystyy hoitamaan lakisääteiset velvoitteensa työnantajana.

Kuljetuspalveluiden ostaja on nykyisin vastuussa siitä että kuljetuksen suorittaja täyttää tietyt lakisääteiset velvoitteensa. Asiakkaan tulee varmistaa että kuljetuksen suorittajalla on tavaraliikennelupa ja jopa se että kuljetuksen hinta riittää työnantajavelvoitteiden hoitamiseen. Heinäkuussa voimaan tullut lainmuutos ulotti liikennelupavaatimuksen myös korvausta vastaan tehtäviin muutto- ja hinauskuljetuksiin kaupalliseen tavaraliikenteeseen traktoreilla sekä alihankintana tehtävään kuljetustoimintaan.

Kyselyissä kuljetusyrittäjät ovat pitäneet lain toteutumisen uhkina ammattiostajien vähäistä kiinnostusta ja tietoisuuden puutetta ostajan velvollisuuksista. Näitäkin suurempana uhkana on pidetty ammattiostajien vakiintunutta tapaa valita halvin kuljetuspalveluiden tarjoaja. Käytäntö on johtanut kuljetushintojen polkemiseen ja ruokkinut harmaata taloutta.

Laki edellyttää kuljetuspalveluiden ostajaa varmistumaan myös siitä että kuljetuksen suorittajalla on voimassa oleva tavaraliikennelupa. Liikenneluvan haltijalle asetetaan erilaisia velvoitteita ja maksuja joten kilpailuneutraliteetin nimissä on tärkeää että lupavaatimus kohdistuu kaikkiin samoilla markkinoilla kilpaileviin yrityksiin. Heinäkuusta 2014 alkaen lupavaatimus laajeni koskemaan myös muun muassa alihankintana tehtäviä kuljetuksia kaupallista tavaraliikennettä traktorilla sekä kaupallisia hinaus- ja muuttokuljetuksia.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL haluaa varmistaa että kuljetuspalveluiden ostajat ovat tietoisia uusista säännöksistä ja niiden käytännön vaikutuksista.

­- Tehokkaan viranomaisvalvonnan ja tiukentuneen tilaajanvastuun ansiosta saamme Suomeen terveemmät kuljetusmarkkinat joilla kilpailun ehdot ovat yhtenevät SKAL toteaa tiedotteessaan.

 Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Finnveran mukaan pankit pyytävät sen takaamista lainaosuuksista liian suuria marginaaleja.

Yrittäjät ovat kritisoineet pankkien pyytämiä marginaaleja lainoista joissa valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera on ollut takaamassa ison osan luotosta.
– Joudumme käymään koko ajan keskusteluja että pankki ei ottaisi liian korkeaa hintaa meidän takaamasta rahoituksesta Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä toteaa torstaina ilmestyneessä Yrittäjäsanomissa.
Heikkilä muistuttaa että jos Finnvera takaa maksimimäärän eli 80 prosenttia pankin lainasta niin pankki ei ota riskiä kuin 20 prosenttia.
– Meidän takauksen alla olevan lainan pitäisi olla halpaa sillä sehän on pankille riskitöntä. Toki pankille syntyy myös kustannuksia itse rahoituksen järjestämisestä.
Muun muassa Saksassa ja Itävallassa paikalliset Finnveraa vastaavat rahoituslaitokset ilmoittavat maksimihinnan mitä pankki saa periä niiden takaamasta osuudesta.
Esimerkiksi jos saksalainen Finnvera arvioi yrityksen riskin sellaiseksi että se veloittaa kolmen prosentin marginaalin 80 prosentin takauksesta niin saksalaispankki saa periä korkeintaan 075 prosenttia takauksen alaisesta lainaosuudesta.
– Suomessa vastaava pankin marginaali voi pahimmassa tapauksessa olla jopa useita prosentteja Heikkilä toteaa.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Liiketilojen vuokrissa vahvoja laskupaineita. Moni yritys suunnittelee muuttoa kalliista kauppakeskuksesta keskustan vanhoihin kivijalkaliiketiloihin.
Liiketiloja on runsaasti tyhjillään ja vuokratasoissa on selkeitä laskupaineita ainakin osassa Suomea. Tätä mieltä ovat alan ammattilaiset. Alamäki alkoi jo keväällä kun Rakli-Kti-toimitilabarometri osoitti vuokrien olevan laskusuunnassa koko maassa Helsinkiä lukuun ottamatta. Uusi barometri saadaan syksyllä mutta vuokrat tuskin ainakaan kääntyvät nousuun.
– Liiketilamarkkina on sidoksissa yleiseen taloustilanteeseen. Uutiset eivät kesän aikana ole muuttuneet ainakaan positiivisemmiksi. Vuokralaisilla voi hyvinkin olla nyt vahva neuvotteluasema Kti Kiinteistötiedon toimitusjohtaja Hanna Kaleva arvioi torstaina ilmestyneessä Yrittäjäsanomissa.
Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila muistuttaa että vuokramarkkinat seuraavat reaalitaloutta 18 kuukauden viiveellä. Sopimukset ovat pitkiä. Moni yrittäjä suunnittelee nyt muuttoa sopimuksen päätyttyä varsinkin uusista kauppakeskuksista.
– Kauppakeskuksissa liikkeiden keskimyynnit ja kävijämäärät osoittavat alaspäin mikä vaikuttaa vuokranmaksukykyyn Laurila toteaa.
Jll-yhtiön kaupallisen konsultin Kaisu Pienimäen mukaan vuokramarkkinoissa on merkittäviä alueellisia eroja.
– Turun keskustassa liiketiloja on helpommin saatavilla ja siellä on siten vuokralaisen markkinat. Oulussa taas tilanne on aivan erilainen Pienimäki huomauttaa.
Edullista liiketilaa hyvällä sijainnilla on tarjolla erityisesti niissä kaupungeissa joihin on rakennettu uusi kauppakeskus.
Riihimäellä kauppakeskus ensin tyhjensi keskustan mutta nyt parhaat kivijalkaliiketilat on pian jaettu. Syynä tähän on romahtanut hintataso. Keskustan liiketilojen neliövuokrat olivat 15 – 20 eurossa. Vuokrat painuivat kauppakeskuksen rakentamisen jälkeen kymmenen euron pintaan.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Nokia romahti ja rakentaminen loppui Oulussa. Nyt oululaiset rakentajat tulevat Helsinkiin asti työn perässä.

Nokian romahdus pakottaa Oulun seudun urakoitsijoita hakemaan kohteita Etelä-Suomesta saakka kun kaupan ala ja Oulun kaupunki jäädyttävät tulevia investointeja.
– Toiset antavat toiminnan supistua mutta varsinkin isot kasvuhakuiset yritykset laajentavat aktiivisesti omaa markkinointialuettaan. Ne pyrkivät pitämään liikevaihdon ennallaan ja väen töissä sanoo rakennusalaa edustavan Rakennusteollisuus RT:n Pohjois-Suomen ja Lapin aluepäällikkö Ensio Pynninen torstaina ilmestyneessä Yrittäjäsanomissa.
Pynnisen mukaan rakennusalalla lähdetään urakoiden perässä kotikaupunkia loitommalle myös muualla Suomessa.
– Kainuulaiset lähtevät Kuopioon. Torniosta voidaan lähteä Ivaloon Kittilään saakka. Toimialue kolminkertaistetaan jopa nelinkertaistetaan Pynninen kertoo.
Oulun seudulla on kampanjoitu pohjoisen Skandinavian liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseksi. Esimerkiksi Kiirunassa ja Jällivaarassa Ruotsissa on suunnitteilla 950 asunnon rakennusurakat kaivoksen laajetessa asutusalueelle.

Tero Karjalainen
tero.karjalainen@yrittajat.fi

Mitä yrityksiä kaupungissasi on perustettu? Katso tästä listasta jossa ovat 20.8.2014 rekisteröidyt uudet yritykset. Klikkaa Y-tunnusta saadaksesi lisätietoja.