Suomi on täynnä menestyviä yrityksiä jotka sijaitsevat kasvukeskusten ulkopuolella.

Uusimmassa torstaina ilmestyneessä Yrittäjä-lehdessä on selvitetty missä päin Suomea näitä yrityksiä on ja mikä yrittäjiä yhdistää.

Esimerkiksi kuljetusalan perävaunuihin erikoistunut VAK toimii pienessä Ruskon kunnassa Turun lähellä ja saha-alan yritys Keitele Group Keiteleellä. Ruskossa asukkaita on noin 6 000 ja Keiteleellä vajaat 2 500.

Molemmissa yrityksissä puhutaan innovatiivisuudesta tuotekehityksestä ja asiakkaiden kuuntelemisen taidosta. Ne ovat menestyksen kulmakiviä.

Yrityksiä yhdistää myös se että omistajat ovat uskaltaneet lähteä Suomen rajojen ulkopuolelle.

Keitele Groupilla on parhaillaan käynnissä suuri laajenemisoperaatio kun sen hankkimat tuotantolaitokset Alajärvellä ja Kemijärvellä laitetaan Keiteleellä kehitettyyn iskuun. Tuotanto voi nousta lähivuosina yli miljoonaan kuutioon sahatavaraa josta noin puolet jatkojalostetaan. Yhtiö tähyää mielenkiinnolla etenkin Etelä-Korean suuntaan jonne Kylävainio povaa puutalobuumia. Jo aiemmin yhtiö on jalkautunut Japaniin.

VAK taas voi lisätä tuotantoa nykykapasiteetilla kymmeniä prosentteja. Yhtiö ryhtyi hiljattain valmistamaan itse eristyselementit kun alihankkijan kapasiteetti loppui.

– Asiakkaat päättävät kasvun sanoo yhtiön myyntiä johtava Lassi Virtanen vaatimattomasti. l

Miten yritykset ovat sitten päätyneet nykyisille sijoilleen?

Virtanen perusti yrityksensä kotiseudulleen isänsä vanhaan sepänverstaaseen. Keitele Groupin Ilkka Kylävainion tarina on erilainen. Porista kotoisin oleva puunjalostusteknikko oli 1970-luvun lopulla töissä suurella puutukkurilla mutta kehitteli samalla ajatusta uudenlaisesta sahalaitoksesta.

Kartoituksen jälkeen paikaksi valikoitui Keitele. Siellä ei tuolloin ollut sahaa joten seudulta oli mahdollista hankkia puuta. Keiteleen kunta oli hyvin kiinnostunut uudesta tulijasta se kun oli aloittanut 1970-luvulla määrätietoisen teollistumisohjelman. Niinpä kunta järjesti tulijalle tilat ja oli aluksi mukana vähemmistöosakkaana. Kun sahaaminen vuonna 1981 alkoi oli firmassa töissä kymmenisen työntekijää.

– Sittemmin tältä seudulta on lopetettu kymmenkunta sahaa ja me olemme kasvattaneet kapasiteettiamme Kylävainio toteaa.

Molemmat yritykset ovat varsinaisia kunnanisien ja poliitikkojen unelmia: vientiä tekeviä vakaita kasvajia jotka tuovat kotipaikalleen työpaikkoja ja verotuloja. Keiteleen tapauksessa kunta olisi aivan eri näköinen ilman Keitele Groupin menestystä toteaa heinäkuussa eläköitynyt emerituskunnanjohtaja Eero Ryhänen.

– Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 120 prosenttia elinkeinorakenne on poikkeuksellinen. Ja se on kaikki yrittäjien ansiota Keiteleessä ei ole mitään luojan luomaa etua yli 20 vuotta kuntaa johtanut Ryhänen sanoo.

Paroneita on muuallakin:

RaniPlastOy

Toimiala: Rani Plast valmistaa pakkausmateriaaleja polyeteenistä ja polypropeenista. Yhtiö on maailman markkinajohtaja sähköeristemateriaaleissa.

Päätoimipaikka: Teerijärvellä Kruunupyyssä (6 700 asukasta). Teerijärven lisäksi yhtiöllä on tuotantoa Tervakoskella ja Myrskylässä sekä Ruotsissa Slovakiassa ja Ukrainassa.

Liikevaihto: 162 miljoonaa

Työntekijöitä: 333

Koskisen Oy

Toimiala: Koskinen oy sahaa ja jatkojalostaa puuta lastulevyksi sekä vaneriksi ja valmistaa elementtejä talonrakennuksen tarpeisiin.

Päätoimipaikka: Järvelässä Kärkölän kunnassa (4 700 asukasta). Lisäksi yhtiöllä on toimintaa Vierumäellä Hirvensalmella ja Venäjällä.

Liikevaihto: 188 miljoonaa

Työntekijöitä: 757

TejaraOy

Toimiala: Tejara harjoittaa laivanrakennusalan alihankintaa valmistaa konepajateollisuuden tuotteita ja tekee kiinteistösaneerauksia.

Päätoimipaikka: Ihodessa Pyhärannassa (2 150 asukasta).

Liikevaihto: 88 miljoonaa

Työntekijöitä: 83

SatateräsOy

Toimiala: Satateräs valmistaa siirto- ja nostolaitteita.

Päätoimipaikka: Siikainen (1 600 asukasta)

Liikevaihto: 65 miljoonaa

Työntekijöitä: 35

Luvian Saha Oy

Toimiala: Luvian Saha valmistaa esimerkiksi sahatavaraa pintakäsiteltyjä sisustuspaneeleita ja massiivipuulattioita.

Päätoimipaikka: Luvia (3 350 asukasta)

Liikevaihto: 68 miljoonaa

Työntekijöitä:107

BetsetOy

Toimiala: Valmisbetonin ja betonilaattojen valmistus.

Päätoimipaikka: Kyyjärvi (1 400 asukasta). Lisäksi tehdas Hämeenlinnassa Nurmijärvellä ja Helsingissä sekä Venäjällä.

Liikevaihto: 28 miljoonaa

Työntekijöitä: 149

FinncontOy

Toimiala: Finncont kuuluu Euroopan johtaviin metallisten ja muovisten IBC-säiliöiden valmistajiin.

Päätoimipaikka: Virrat (7 300 asukasta)

Liikevaihto: 19 miljoonaa

Työntekijöitä: 128 (2012)

MH-Betoni

Toimiala: Betonisten seinäelementtien tuotanto

Päätoimipaikka: Toivakka (2 400 asukasta)

Liikevaihto: 8 miljoonaa

Työntekijöitä: 65

Metalliset Oy

Toimiala: Konepajateollisuuden alihankkija.

Päätoimipaikka: Heinävedellä (3 600 as.). Lisäksi tehtaat Tsekissä Virossa ja Kiinassa.

Liikevaihto: 19 miljoonaa

Työntekijöitä: 102

Pölkky Oy

Toimiala: Saha- ja puunjalostusteollisuus

Päätoimipaikka: Kuusamo (16 000 as.) Lisäksi tuotantoa Taivalkoskella Kajaanissa ja Oulussa.

Liikevaihto: 153 miljoonaa

Työntekijöitä: 151

PRT-Forest

Toimiala: Saha- ja puunjalostusteollisuus sekä taloteollisuus.

Päätoimipaikka: Pyhäntä (1 600 as.). Lisäksi tuotantoa Lapinlahdella Pudasjärvellä ja Torniossa.

Liikevaihto: 131 miljoonaa

Työntekijöitä: 751

 Liikevaihto- ja työntekijätiedot vuodelta 2013. Lähde: Suomen Asiakastieto

Ilmianna oman kyläsi "paroni". Lähetä vinkkisi osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi

 Hannu Hallamaa

toimitus@yrittajat.fi

Suomalaisten jätehuoltoalan yritysten mahdollisuudet kasvavat Venäjällä kun sen metropolien kaatopaikat täyttyvät ja jätehuollon uusiin ratkaisuihin investoidaan miljardeja euroja.

Tätä mieltä on ainakin Finpro.

Esimerkiksi Pietarissa Levashovon uuden jätteenkäsittelylaitoksen rakentamiseen on varattu noin 300 miljoonaa euroa. Finpron mukaan EU:n raja-alueyhteistyöhön kuuluvan ENPI-hankkeen ansiosta suomalaisyritykset saavat uusia kontakteja ja ajankohtaista markkinatietoa kaupan edistämiseksi.

– Esimerkiksi Pietarin hallinto on tehnyt jätehuollon kehityssuunnitelman vuosiksi 2012–2020 joka sisältää suunnitelman rakentaa uusia kierrätyslaitoksia ja uudistaa kaatopaikkoja. Valtion osuus näiden kustannuksista on jopa noin 15 miljardia euroa. Hanke kuvastaa laajemmin Venäjän jätehuoltomarkkinoiden euromääräistä kasvua kertoo Finpron Pietarin toimistossa työskentelevä vanhempi asiantuntija Olga Makeeva.

Suomalaisyrityksillä on erityistä tietotaitoa ja teknologiaa kuntien jätehuoltoon kuten vanhojen ja täynnä olevien kaatopaikkojen sulkemiseen joka on tällä hetkellä yksi Venäjän metropolien akuuteimmista ongelmista.

– Lisäksi suomalaisilla ympäristöteknologiayrityksillä on maailmanluokan ratkaisuja vaarallisten jätteiden ja jätevesien käsittelyyn sairaalajätteiden käsittelyyn ja polttoon erilaisiin jätemurskaimiin paalaimiin ja käsittelylinjastoihoihin kertoo Finpron ympäristö- ja energiateollisuudesta vastaava johtaja Ilkka Homanen.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Kunnat ulkoistavat entistä enemmän palveluitaan yksityisille yrityksille.

Tiedot selviävät Kevan kyselystä. Keva vastaa muun muassa kunta-alan työntekijöiden eläkeasioista.

Kun Keva kysyi kuntaorganisaatioiden talous- ja rahoitusjohdolta syitä ostopalveluihin siirtymiseen useimmin mainittiin palvelun hinta ja laatu sekä pätevän henkilöstön saatavuus sanoo Kevan työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma.

Kaikkein selvimmin omana työnä halutaan pitää opetus ja hallinto. Sen sijaan sosiaali- terveys- ja teknisellä puolella strategiassa painotetaan sekä omaa työtä että ulkoistettuja palveluita.

Vastaajat arvioivat että ulkoistamiset lisääntyvät viiden vuoden aikana kiinteistöhuollossa talous- ja henkilöstöhallinnossa sekä ruokahuollossa ja siivouksessa. Myös vanhusten palveluasumista ja kotipalveluita ostetaan ulkopuolelta.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala pitää huolestuttavana että kasvua nähdään kaikkialla muualla paitsi sote-palveluissa.

– Siellä on se iso volyymi. Kasvunäkymien puuttuminen voi johtua sote-uudistuksen epävarmuuteen. Kuka esimerkiksi palveluntuotannon ostamisesta päättää? Kujala kysyy.

Palvelun ja hinnan lisäksi yksi merkittävä syy ulkoistettujen palvelujen ostamiseen on läpinäkyvyys.

Kokonaiskustannukset ovat paremmin tiedossa kuin omien palveluiden. Kuntaorganisaatioista hieman vajaat puolet ilmoitti että heillä on strategia palvelujen järjestämistä varten. Mutta vain seitsemän prosenttia kertoi että siinä määritellään tarkasti mitä toimintoja aiotaan ulkoistaa tai yhtiöittää.

– Nyt pitäisikin ponnistella että kuntien oman palveluntuotannon kustannusten laskemiseen tulisi kaikkien hyväksymä valtakunnallinen järjestelmä. Se avaisi markkinaa Kujala sanoo.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Tukesin päätös pitää kiellettynä pesuaineiden myynti asiakkaiden omiin astioihin häkellyttää nettikeskusteluissa. Eikö sääntelyyn saada mitään järkeä?

Suomen Yrittäjien Facebook-sivuilla Jan Holmberg ihmettelee että EU:ssa pitäisi olla samat säännökset voimassa kaikissa jäsenmaissa.

- Saksassa saa tehdä sen minkä Tukes meillä kieltää Holmberg ihmettelee.

Moni keskustelija pohtii jo minkä sääntely kieltää seuraavaksi. Kielletäänkö seuraavaksi irtokarkkien myynti?

- Toissapäivänä ostin irtokarkkeja ei ollut paperipussissa merkintöjä. Ja ihan omaan suuhuni laitoin en pesukoneeseen Tiina Saastamoinen kirjoittaa Facebookissa.

Timo Hietalan mukaan pesuainekohu osoittaa että Suomessa tärkeintä ei ole olla oikeassa vaan noudattaa määräystä.

- Hyvä Suomi! Pienin askelin suututetaan yrittäjät kansa ja konkurssi on valmis Hietala toteaa.

Kristiina Anunti harmittelee että Tukes ei löytänyt kompromissiesitystä koska peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) oli ottanut niin tiukan linjan asiassa.

- Voi harmi vai siinä kävi sittenkin näin. Kukkahattutädit ja -sedät sanelevat yrittäjälle mihin kippoon se pesuaine laitetaan. Tähänkö on tultu fiksussa Suomessa?

Suomen Yrittäjätkin saa palautetta.

- Olkaahan siellä kattojärjestössä hereillä. Nämä ovat niitä asioita joissa tarvitsee olla tiukkana ja nostaa kunnon haloo jos ei asiat ala pelittämään Tuomas Raejärvi kirjoittaa.

Jukka Alanko ehdottaa että yrittäjille pitää saada lakko-oikeus.

- Se pitää kirjata Suomen perustuslakiin. Virkamiesten mielivallalle saadaan loppu vain sillä tavalla Alanko toteaa.

Muut uutiset yrityksiä aiheesta:

Tukes uhkaa yrityksiä jättisakoilla!

Yrittäjä käy vastarintaan - Uhmaa Tukesin myyntikieltoa!

Yrittäjäkansanedustajat: Sääntelyä pois yrityksiltä!

Kansanedustajat: Näin sääntely puretaan

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Listasimme hurjia tapauksia joissa potilas joutui odottamaan tai ei saanut lainkaan ambulanssia paikalle. Olisiko nämä tapaukset voitu estää?

Terveydenhuoltolain muutos on lähes rapauttanut yritysten tuottaman ensihoitojärjestelmän joka toimi hyvin. Puolet alan yrittäjistä on joutunut lopettamaan toimintansa. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus vaatikin viikonloppuna että epäonnistunutta lakia pitää muuttaa.

Ambulanssiala itse pelkää että Suomessa tapahtuu useita ikäviä tapauksia apua tarvitseville potilaille. Vaarassa ovat erityisesti haja-asutusalueilla asuvat ihmiset sillä syrjäseuduilla ambulanssien määrät ovat romahtaneet. Listasimme tapauksia jossa potilas joutui odottamaan tai ei saanut lainkaan ambulanssia paikalle. Olisiko tapaukset voitu estää jos terveydenhuoltolakia ei olisi muutettu?

Joutui kävelemään henkihieverissä sairaalaan
17-vuotias nuorukainen ja hänen kaksi vanhempaa kaveriaan tutkivat autiotaloa Forssassa juhannusyönä. Sisällä talossa 17-vuotias satutti kätensä rikkonaiseen lasioveen. Iltalehden uutisen mukaan verta tuli paljon koska lasi viilsi haavan ranteeseen valtimon kohdalle. Kaverit soittivat hätäkeskukseen aamuyöllä.

- Ensin he sanoivat lähettävänsä ambulanssin mutta soittivat sitten takaisin ja sanoivat että ambulanssin täytyisi tulla Hämeenlinnasta asti. Sanoivat että pääsette nopeammin kun pyydätte taksia heittämään teidät polille loukkaantuneen 18-vuotias kaveri kertoi Iltalehdelle.

Taksikuski kieltäytyi kuljettamasta potilasta jolloin kolmikko jatkoi kävellen kohti sairaalaa. Käytännössä kaverukset lähes kantoivat paljon verta menettäneen 17-vuotiaan kilometrin matkan sairaalalle.

- Päivystyksessä meille sanottiin ettei ollut kuin minuuteista kiinni että ehdimme ajoissa potilaan kaveri jatkoi Iltalehdelle.

Ambulanssi ei edes pysähtynyt

Syyskuun alussa haparoivasti kulkeva mies horjahti Porin kävelykadulla vasten mainoskylttiä ja jäi nojaamaan siihen. Yle Satakunnan mukaan mies kertoi ohikulkijoille että hänen jalkansa eivät pidä. Ensimmäinen ambulanssi saapui paikalle noin 40 minuutin päästä mutta jatkoi matkaansa miestä vilkaisematta. Autolle oli tullut kiireellisempi tehtävä muualle. Penkille ambulanssia odottamaan ohjattu mies oli listattu avunsaannissa kiireettömään luokkaan.

Ohikulkija soitti apua uudestaan kun ensimmäinen ambulanssi jatkoi matkaansa pysähtymättä. Ohikulkija ei uskaltanut jättää kadulla hoipertelevaa miestä yksin vaan perui omat suunnitelmansa ja jäi hänen seurakseen apua odottamaan.

Ei yhtään ambulanssia keskellä arkipäivää

Alkukesästä polkupyöräilijä loukkaantui kolarissa Pieksämäen keskustassa. Pyöräilijä löi päänsä auton tuulilasiin. Hänellä ei ollut kypärää. Onnettomuus sattui arkipäivänä kello 15.30 jolloin Pieksämäellä ei ollut käytössä yhtään ambulanssia Länsi-Savo kertoi uutisessaan.
Länsi-Savon mukaan Pieksämäellä on syntynyt ambulanssityhjiöitä kun varallaolo on vähentynyt muun muassa öisin. Siirtoajoa on runsaasti ja kyseisenä päivänä yksi auto oli huollossa. Ambulanssit tulivat paikalle odotuksen jälkeen Joroisista ja Varkaudesta. Loukkaantunut pyöräilijä vietiin Mikkelin keskussairaalaan.

Hartolassa ja Sysmässä pelätään pahinta

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä sanoi vuodenvaihteessa irti Hartola-Sysmä Sairaankuljetus Oy:n ensihoito- ja sairaankuljetussopimuksen. Hartolan ja Sysmän kunnilla oli sopimus palvelun tarjoamisesta yrityksen kanssa. Lakimuutoksen myötä vastuu ensihoidon järjestämisvastuusta siirtyi kuntayhtymälle.

Kuntalaiset pelkäävät nyt pitkää ambulanssin odotusaikaa. Sysmäläiset ja Hartolalaiset keräsivät alkuvuodesta lähes 5 700 nimen adressin jossa vastustettiin sopimuksen irtisanomista. Kokoomuksen hartolalainen kunnanvaltuutettu pelkää että ensihoidon varallaolo siirtyisi Sysmään.

- Tällä tavalla se hidastaisi jo pelkästään sieltä tulevana. Sysmän auto jos on jossain muualla tehtävällä niin silloinhan tilanne olisi sellainen että kiireellisiin tehtäviin tulisi kuljetus Heinolasta tai Lahdesta ja se ei meille käy että palvelu heikkenee ja kustannukset nousevat. Se voi olla oikein kunnanvaltuutettu totesi Yle Lahdelle.

Mitä mieltä olet rajusti ensihoitoa muuttaneesta terveydenhuoltolain muutoksesta? Kommentoi!

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Pojan ritarileikki teki hänen äidistään yrittäjän. Yrittäjä-äidillä nyt jo 14 jälleenmyyjää ja useita alihankkijoita.

”Tarina kertoo pienestä miehestä joka eräänä pimeänä syksyisenä iltana oli lähdössä äidin kanssa ulos. Yht’äkkiä poika ilmoitti kovaan ääneen: - Äiti! En minä halua leikkiä aina rakennusmiestä! Minä olen rohkea ritari ja lähden ihan yksin seikkailemaan ja jahtaamaan lohikäärmeitä; sellaisia hurjia tultasyökseviä hirviöitä jotka syövät pieniä tyttöjä aamupalaksi. Ja äiti - sinä saat jäädä kotiin.”

Oheinen teksti on Vinkee-yrityksen nettisivuilta jossa kerrotaan kuinka Kreetta Ahosesta tuli yrittäjä. Tarina jatkuu näin:

”Ja näin syntyi ajatus ”haarniskasta” joka suojelee pientä sankaria lohikäärmeen tulelta ja joka näkyy myös äidille kun äidin oli jäätävä keittiön ikkunaan ritariaan vahtimaan. Haarniska saisi myös lämmittää pitkillä seikkailuilla ja sen tulisi olla itsenäisen sankarin helposti itse puettavissa. Ja tästä haarniskasta ajatuksesta ja tarpeesta syntyi Vinkee:

´Lapsille lisää iloa ja turvallisuutta elämään virikkeitä leikkiin ja väriä ulkona viihtymiseen! Pienille sankareille rakkautta lämpöä ja hauskuutta seikkailuihin.´”

Kreetta Ahonen jätti päivätyön ja ryhtyi yrittäjäksi. Hänen Vinkee-yritys on tuottanut persoonallisia heijastinliivejä nyt vuoden verran ja saanut jo 14 jälleenmyyjää Suomessa. Yritys työllistää useita alihankkijoita.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Mitä yrityksiä kaupungissasi on perustettu? Katso tästä listasta jossa ovat 12.9.2014 rekisteröidyt uudet yritykset. Klikkaa Y-tunnusta saadaksesi lisätietoja.

Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Taloudellisen tiedotustoimiston TATin kehittämä Yrityskylä on voittanut arvostetun World Innovation Summit for Education (WISE) -kilpailun.

Maailmanlaajuinen WISE Awards palkitsee vuosittain innovatiivisia yhteiskuntaan myönteisesti vaikuttavia koulutushankkeita.

Kilpailuun mukaan päässeet hankkeet käyvät läpi erittäin tiukan seulan ja perusteellisen arvioinnin: kuusi voittajaa valittiin satojen hakemusten joukosta. Palkinnot jaetaan marraskuussa Qatarissa ja jokaiselle voittajalle luovutetaan 20 000 dollaria.

Yrityskylälle on ropissut kansainvälistä tunnustusta jo aiemminkin.

Esimerkiksi viime vuonna Euroopan komissio palkitsi sen yrittäjämäisen ajattelun edistämisestä. Tuorein palkinto otettiin vastaan viime perjantaina kun kansainvälinen koulutusalan järjestö International Partnership Network (IPN) valitsi Yrityskylän parhaaksi innovatiiviseksi kumppanuushankkeeksi maailmassa.

WISE antaa Yrityskylälle kehuja ainutlaatuisesta työstä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Sitä kiitetään innovatiivisesta tavasta opettaa yhteiskunnallisia sisältöjä jo alakouluikäisille. Toiminnan nopea laajentuminen Suomessa osoittaa että Yrityskylä-konsepti pystytään viemään käytäntöön alueellisesti paikkakuntien erityistarpeet huomioon ottaen.

Huikean suosion saavuttaneessa Yrityskylässä vieraili viime vuonna noin 30 000 kuudesluokkalaista eli puolet ikäluokasta. Tämän päälle tulivat vielä opettajat.

Yrityskylän isä toiminnanjohtaja Tomi Alakoski kiteyttikin Yrittäjäsanomille että nyt jokainen opettajakin tietää mihin yrityksiä tarvitaan.

- Moni opettaja oli alussa epäileväinen että onko tämä sitä yrityspaatosta Alakoski kommentoi Yrittäjäsanomille jo kesäkuussa.

Yksinkertaisuudessaan Yrityskylä on kuin pienoiskaupunki. Siellä on pankki kauppa posti paikallislehti parturi vartiointiliike ja paljon muuta.

Kuudesluokkalaiset käyvät oppimateriaalia läpi kymmenen tuntia ennen kylään tuloa. Tuntien aikana selviää muun muassa se mitä talous on. Loppuhuipennuksena on päivä Yrityskylässä.

- Oppilaat oppivat yrittäjyyttä ja työelämää. He ymmärtävät pääoman merkityksen hakevat pankkilainaa maksavat työntekijöiden palkat vuokrat sähköt ja miettivät lainan takaisinmaksua. Samalla he harjoittelevat tiimitaitoja ja asiakaspalvelua. Aivan kuin yrityksissä Alakoski kuvaa.

Alakoski uskoo että Yrityskylällä on potentiaalia laajentua Suomen rajojen ulkopuolelle ja aina koulutusvientituotteeksi asti. Konseptia myös kehitetään eteenpäin ja parhaillaan on työn alla yläkoulun yhdeksäsluokkalaisille suunnattava toiminnallinen ja innovatiivinen Yrityskylä-malli.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Kaupparekisteriin merkittiin 10 045 elinkeinotoiminnan lopettanutta yritystä tai yhtiön purkautumista tämän vuoden tammi-elokuussa.

Tiedot selviävät Patentti- ja rekisterihallituksen luvuista.

Selvitystilan kautta lakkasi 854 ja konkurssimenettelyn kautta 382 yritystä.

Selvitystilan kautta lakanneiden määrä kasvoi 10 prosenttia ja konkurssimenettelyn kautta lakanneiden väheni 13 prosenttia verrattuna viime vuoden samaan aikaan. Yhteensä lopettaneita yrityksiä oli neljä prosenttia enemmän.

Toimintansa lopetti 6 229 yksityistä elinkeinonharjoittajaa ja 2 436 osakeyhtiötä purkautui. Avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä purkautui 1 177 kappaletta.

Lakanneet yritykset yritysmuodoittain tammi-elokuu:

Asunto-osakeyhtiö 49 kpl

Avoin yhtiö 456 kpl

Aatteellinen yhdistys 5 kpl

Julkinen osakeyhtiö 2 kpl

Keskinäinen vakuutusyhtiö 1 kpl

Kommandiittiyhtiö 721 kpl

Osuuskunta 30 kpl

Osuuspankki 3 kpl

Osakeyhtiö 2 436 kpl

Säästöpankki 3 kpl

Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike 40 kpl

Yksityinen elinkeinonharjoittaja 6229 kpl

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Äänieristävistä työtiloista tunnettu tamperelainen Framery Oy teki 700 000 euron rahoituskierroksen yrityksen kasvun vauhdittamiseen.

Yritys tähtää kasvuun erityisesti USA:n markkinoilla.

Framery on saanut hyvän jalansijan muun muassa Kalifornian Piilaaksossa jossa yrityksen asiakkaisiin kuuluvat esimerkiksi Twitter ja muita suuria kansainvälisiä teknologiayrityksiä. Framery työllistää tällä hetkellä yli 10 henkilöä ja sen tuotteet valmistetaan Hervannassa Tampereella.

- Näen yrityksen vahvan kasvutarinan jatkuvan. Rakentamisen megatrendit puoltavat Frameryn kehitystä ja sijoitus mahdollistaa oikeiden investointien ja kehitystoimenpiteiden tekemisen. Huhut puhelinkoppien kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja sanoo muutama kuukausi sitten tiedonhävitykseen erikoistuneen Blanccon myynyt Kim Väisänen.

Väisänen osallistui rahoituskierrokseen ja hänen osuutensa rahoituspaketista on 450 000 euroa.

Samaan aikaa Tekes myönsi Framerylle Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta. Rahoitus tähtää liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja sen tavoitteena on nopeuttaa olennaisesti lupaavimpien pienten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

Frameryn toimitusjohtaja Ossi Paija on innostunut rahoituskierroksen onnistumisesta. Framery aikoo kiihdyttää erityisesti tuotteistustaan toimitusketjuaan ja markkinointiaan.

- Rahoituspaketti antaa meille mahdollisuuden kehittyä laadukkaana yrityksenä ja vakiinnuttaa asemamme maailman parhaana äänieristävien puhelinkoppien toimittajana. Jokaisella yrityksellä on aina haasteita ja riittävä pääoma helpottaa erityisesti Frameryn kaltaista nuorta yritystä Paija sanoo.

Framery on tähän mennessä avannut jälleenmyyntikanavia kolmelle mantereelle: Eurooppaan USA:han ja Aasiaan.

Yhtiön perusti vuonna 2010 Samu Hällfors ja Vesa-Matti Marjamäki.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Hallitus on maanantaina esittänyt eduskunnalle tukun veromuutoksia jotka astuvat voimaan ensi vuonna.

Yrittäjäsanomat listasi tärkeimmät muutokset jotka vaikuttavat yrittäjien arkeen. Muutoksia on luvassa muun muassa tuloverotukseen perintö- ja lahjaverotukseen sekä valmisteveroihin.

Solidaarisuusveroa useimmalle:

Ansiotulon tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan euromääräinen raja laskee 100 000 eurosta 90 000 euroon. Lisäksi asteikon kolmeen alimpaan tuloluokkaan tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset korottamalla asteikon tulorajoja noin 15 prosentilla.

Työtulovähennys:

Työtulovähennyksen enimmäismäärää nousee 1 010 eurosta 1 025 euroon.

Asuntovelan vähennys:

Asuntovelan korkovähennyksen määrä laskee asteittain siten että vähennyskelpoinen määrä on 65 prosenttia vuonna 2015 60 prosenttia vuonna 2016 55 prosenttia vuonna 2017 ja 50 prosenttia vuonna 2018.

Matkakustannukset:

Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeus muuttuu ja omavastuuosuus nousee nykyisestä 600 eurosta 750 euroon.

Pääomatulot:

Pääomatulojen verotus muuttuu ja ylemmän verokannan tuloraja laskee nykyisestä 40 000 eurosta 30 000 euroon ja vastalahjaksi ylempi verokanta nousee 32 prosentista 33 prosenttiin.

Edustuskulujen vähennys:

Edustusmenojen määrästä 50 prosenttia on vähennyskelpoista menoa.

Perintövero ja lahjavero:

Perintö- ja lahjaverolain veroasteikkoja muutetaan korottamalla veroprosentteja kaikissa asteikkojen portaissa yhdellä prosenttiyksiköllä vuonna 2015. Väliaikaisena säädetty ylin asteikkoporras säädettäisiin pysyväksi 2016 lukien.

Autoverolain muutoksia:

Takseille myönnettävä autoveron alennus poistuu vuoden 2015 alusta. Isojen erikoisvarustelujen esteettömien tilataksien koulukuljetustaksien ja invataksien autoverotuet kuitenkin pysyvät ennallaan.

Lisäksi henkilö- ja pakettiautojen ominaishiilidioksidipäästöihin perustuva vuotuinen ajoneuvoveron perusvero nousee. Korotuksen suuruus on päästötason mukaan 12–69 euroa vuodessa. Ajoneuvokannan keskipäästöisellä autolla vero nousisi noin 60 euroa vuodessa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2015 alusta. Laissa on kuitenkin 12 kuukauden siirtymäaika.

Energiaverotus:

Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden sekä yleisen veroluokan sähkön vero nousee. Fossiilisen moottoribensiinin energiasisältövero nousee 084 senttiä litralta ja dieselöljyn 095 senttiä litralta. Korotus nostaa moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden hintaa noin sentin litralta ja dieselöljyn 12 senttiä litralta kun otetaan huomioon arvonlisäveron vaikutus. Bensiinikäyttöisen henkilöauton keskimääräiset polttoainekustannukset nousevat noin 13 eurolla ja dieselauton 12 eurolla jos niillä ajetaan 1 7000 kilometriä vuodessa.

Lämmitys- voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron hiilidioksidiosuutta korotetaan nostamalla hiilidioksiditonnin arvoa 35 eurosta 44 euroon. Tämä merkitsee keskimäärin 15 prosentin korotusta kevyen ja raskaan polttoöljyn kivihiilen ja maakaasun verotasoihin.

Kevyen polttoöljyn arvonlisäverollinen hinta nousee 30 ja raskaan polttoöljyn 36 senttiä litralta. Kaukolämmön hintaa muutos nostaa suuremmissa kaupungeissa 25–40 prosenttia kaukolämpölaitoksen polttoainevalikoiman ja tyypin mukaan. Öljylämmitteisen omakotitalon polttoainekustannuksia muutos nostaa 50–60 euroa vuodessa ja kaukolämpöä hyödyntävän suurin piirtein saman verran keskimääräisellä kaukolämmön tuotantopolttoainerakenteella.

Yleisen veroluokan sähkön veroa korotetaan 035 sentillä kilowattitunnilta. Korotus koskee kotitalouksien julkisen sektorin sekä palveluelinkeinojen kuluttamaa sähköä. Korotus nostaa 2 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan kerrostalohuoneiston sähkökustannuksia noin yhdeksän euroa vuodessa ja 20 000 kilowattituntia kuluttavan sähkölämmitteisen omakotitalon sähkökustannuksia noin 87 euroa vuodessa.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren kielteinen suhtautuminen Teollisuuden Voiman hakemalle lisäajalle neljännen ydinreaktorin rakentamisesta herättää huolta Raumalla.

Vapaavuori esitti maanantaina iltapäivällä että TVO:n pyyntö voimassa olevan periaatepäätöksen jatkamiselle hylätään. Alun perin TVO pyysi Olkiluoto neloselle viiden vuoden lisäaikaa. Vapaavuori kuitenkin sanoi luvan olevan voimassa ensi kesään asti.

Liuta työnantaja- ja palkansaajajärjestöjä kommentoi ministerin esitystä kitkerään sävyyn. Järjestöjen mukaan Suomen hallitus vaarantaa talouden kasvun sillä ydinvoimahankkeet ovat välttämättömiä Suomen sähköomavaraisuuden edistämiseksi.

– Suomessa on huutava pula investoinneista. Tässä tilanteessa on täysin vastuutonta viedä eväät koko valtakunnan mittakaavassa valtavalta hankkeelta jonka yksityinen sektori rahoittaisi ja joka sitouttaisi mukana olevia yrityksiä toiminnan jatkamiseen ja laajentamiseen Suomessa vuosikymmeniksi eteenpäin järjestöt toteavat tiedotteessaan.

Huoli on kova myös Raumalla.

Rauman Yrittäjien puheenjohtaja ja sähköalan yrittäjä Marko Leppäaho pitää tilannetta todella pahana takaiskuna Rauman talousalueen yrityksille.

– Nyt tehty esitys vaikuttaa todella paljon kaupan muun palvelualan ja rakennusalan yrityksiin. Kaikki ovat täällä ajatelleet että Olkiluoto nelonen rakennetaan Leppäaho sanoo.

Mitä jos ei rakenneta?

– Jaa-a. Hyvä kysymys Leppäaho toteaa.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Mitä yrityksiä kaupungissasi on perustettu? Katso tästä listasta jossa ovat 15.9.2014 rekisteröidyt uudet yritykset. Klikkaa Y-tunnusta saadaksesi lisätietoja.

Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Kivijalkamyymälät ovat iskemässä takaisin ostoskeskuksille. Helsingin keskustassa lähes kaikki liiketilat täynnä yrittäjiä.

Helsingin Uutiset selvitti liiketilojen käyttöasteen Helsingin ydinkeskustassa. Täysin tyhjänä oli vain kaksi liiketilaa 150:stä.

Kaupan konsultti Tuomas Santasalo kertoi Helsingin Uutisille että esimerkiksi vilkas Fredrikinkatu Helsingin keskustassa houkuttelee jatkossakin ja että tulijoita on enemmän kuin tiloja. Hän ei vähättele kaupan kriisiä ja Stockmannin ongelmia.

- Isoilla yrityksillä se ottaa koville. Talouden taantuma painaa pieniäkin mutta ne pärjäävät Santasalo totesi lehdelle.

Santasalon mukaan menestyksen syyt ja liiketoiminnan vahvuudet ovat jousto ja palvelu sekä erikoistuminen entistä syvemmälle johon isot eivät taivu.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Alihankinta-messuilla Tampereella on juuri julkistettu vuoden alihankkija. Palkinto meni nyt Siuroon ja Ikaalisiin.

Vuoden Alihankkijaksi nimetyn Purso Oy:n vuoden 2013 liikevaihto oli noin 69 miljoonaa. Toimipaikat ovat Siurossa ja Ikaalisissa henkilökuntaa on yhteensä 230. Alumiiniteollisuuden toimitukset olivat vuositasolla noin 17 000 tonnia josta 35 prosenttia toimitettiin vientiin.

Purson sulatto sijaitsee Ikaalisissa. Sulatossa alumiini sulatetaan seostetaan ja valetaan pursotusaihioiksi profiilien raaka-aineeksi. Aihioiden valmistuksessa hyödynnetään ensisijaisesti oman pursotuslaitoksen sekä teollisuuden tuottamaa uudelleensulatettavaa raaka-ainetta. Alumiinin kierrätettävyyden ansiosta lähes puolet Pursossa käytettävästä alumiinista tulee tuotantoon tätä kautta.

Pursotuslaitos valmistaa alumiiniprofiileja mittatilaustyönä. Nykyaikaisen pursotustekniikan ansiosta alumiiniprofiilin käyttö kasvaa jatkuvasti. Pursotustekniikka ja edulliset työkalukustannukset antavat suunnittelijalle suuren vapauden räätälöidä profiili kuhunkin käyttötarkoitukseen sopivaksi. Perinteisten talon- ja koneenrakennussovellusten lisäksi alumiinin käyttö lisääntyy voimakkaasti mm. kuljetustekniikan sähkötekniikan ja elektroniikan aloilla.

Purson kevytmetallikonepaja on osa yhtiön alumiinituotteiden koko valmistusketjua - kuten myös rakennusjärjestelmäyksikkö joka kehittää ja valmistaa monipuolisia alumiinisia profiilijärjestelmiä rakennusteollisuuden tarpeisiin.

Purso Oy:llä on lähes viiden vuosikymmenen kokemus alumiinin pintakäsittelystä. Yhtiö tarjoaa kokonaispalvelua jossa asiakas saa profiilit sekä levy- ja kappaletavarat halutessaan joko anodisoituna tai pulverimaalattuna.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Suomalaisen yrittäjyyden äänenkannattaja eli Yrittäjäsanomat on tehnyt kaikkien aikojen ennätyksen lukijamäärissä.

Tiistaina julkistettujen Kansallisen Mediatutkimuksen lukujen perusteella Yrittäjäsanomilla on nyt 118 000 lukijaa. Kasvua puolen vuoden takaiseen mittaukseen on peräti 124 prosenttia. KMT-luku mitattiin välillä syksy 2013 ja kevät 2014.

- Kasvuprosentti on Suomen kovin jos verrokkina ovat sanoma- ammatti- tai talouselämän lehdet. Tulos kertoo siitä että yrittäjät arvostavat sellaista sisältöä joka auttaa heitä ratkaisemaan muun muassa arjen ongelmia sanoo päätoimittaja Kimmo Koivikko.

Yrittäjät ovat löytäneet myös Yrittajat.fi-verkkosivuston. Uutis- ja tietokanava teki toissa viikolla uuden kävijäennätyksen yli 82 000 eri viikkokävijää.

Yrittäjäsanomat on Suomen Yrittäjien jäsenlehti joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Yrittajat.fi on nopeasti kasvava uutis- ja tietokanava yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Yritysten vientikoulutukseen erikoistunut Fintra ja Finpron vientikonsultointi ovat lyöneet hanskat yhteen.

Jatkossa pelkästään Fintra-nimeä kantava organisaatio lupaa keskittyä palvelemaan erityisesti pieniä ja keskisuuria vientiyrityksiä.

– Kuuntelimme yrittäjiä. He haluavat konkreettista apua kansainvälistymiseen tuotteilleen laajemmat markkinat ja kohdemaista parhaat kumppanit. Uusi Fintra tarjoaa nyt kaikki kansainvälistymispalvelut yhdestä paikasta mainostaa toimitusjohtaja Kaisa Vikkula.

Palvelukonseptiin kuuluvat yrityksen nykyisen markkina-aseman parantaminen liiketoiminnan laajentaminen uusiin segmentteihin uusille markkinoille tai täysin uuden toimintatavan löytäminen. Fintran mukaan suosituimpia palveluita ovat kansainvälistymisidean testaus ja partnerihaku sekä kansainvälistymisosaamisen kehittäminen.

Suomessa on 11 600 vientiä harjoittavaa yritystä. Pk-yritysten viennin arvo oli viime vuonna 75 miljardia euroa joka vastaa 13 prosenttia koko Suomen viennistä. Pk-yritysten viennin osuus maamme kokonaisviennistä on vuosittain tasaisesti kasvanut.

Kimmo Koivikko
kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Entinen pääministeri ja Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen tylyttää. Suomi mokasi euroon liittymisen.

- Suomessa pitäisi aidosti tunnustaa se että yhteisvaluuttaan liittyvien etujen rinnalla järjestelmämme jäi 1990-luvulla kehittämättä yhteisvaluutan oloihin. Luovuimme devalvaatiokeinosta ja omasta korkopolitiikasta mutta emme hankkineet näiden tilalle mitään kriisinhoitovälineitä Vanhanen totesi Alihankinta-messuilla Tampereella.

Vanhasen mukaan nyt  Suomen kädet ovat sidotut kilpailukyvyn heikennyttyä.

- Kilpailukyvyn eteen on toimittava monella rintamalla mutta emme voi sulkea silmiämme myöskään siltä että joko kykenemme tekemään järjestäytyneesti sisäisen devalvaation tai ainakin annamme yritystasolle aikaisempaa suuremmat mahdollisuudet päättää voitetaanko tarjouskilpailut Suomeen vai nostammeko kädet pystyyn. Kyse on työmarkkinoiden toimintakyvystä.

Vanhanen viittasi puheessaan Björn Wahlroosin sunnuntaiseen Helsingin Sanomien haastatteluun jossa Wahlroos arvioi Suomella olevan peräti 30 prosentin devalvaatiopaine mikäli Suomella olisi oma valuutta.

- En osaa arvioida onko tuo prosenttiluku kohdallaan mutta suunnan se varmasti näyttää Vanhanen totesi.

Euroon liittymisen ongelmat nousivat esille jo kesällä Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Mikko Simolinnan toimesta.

- Jäsenyys rahaliitossa vaatii merkittävää palkkojen ja hintojen joustavuutta jotta maa voi mukautua ulkopuolelta tuleviin talouden häiriöihin kuten vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin Simolinna huomautti SuomiAreena-tapahtumassa Porissa heinäkuussa.

Simolinnan mukaan 1990-luvun lopulla ymmärrettiin kyllä että devalvaation jääminen pois keinovalikoimasta on korvattava paljon joustavammilla työmarkkinoilla. Mitään ei kuitenkaan tehty.

- Kun yhteisvaluuttaan siirryttiin poliitikot eivät varmistaneet millään tavalla sitä että työmarkkinoiden tarvittava joustavuus todella toteutuu. Poliitikkojen olisi pitänyt osana EMU-ratkaisua tehdä tarvittavat muutokset työmarkkinoiden pelisääntöihin.

Simolinna arveli poliitikkojen luottaneen siihen että työmarkkinajärjestöt huolehtivat joustavuuden lisäämisestä.

- Niin ei ole käynyt. Työehdoista ei voi vieläkään sopia laajasti työpaikoilla.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Suurten yritysten häikäilemätön tapa maksaa pienten yritysten laskut milloin huvittaa on saamassa stopin. Laki 30 päivän maksuajasta etenee.

Pienten yritysten raivon ja suoranaisen ahdistuksen aihe on suurten yritysten tapa venyttää laskujen maksamista. Käytännössä kyse on suurten yritysten ottamasta lainasta jonka pienet yritykset myöntävät tahtomattaan.

Suomen Yrittäjät teki viime syksynä aloitteen oikeusministeriölle maksuehtolain muuttamisesta siten että maksuajan sallituksi enimmäiskestoksi kaupallisissa sopimuksissa säädettäisiin 30 päivää. Kansanedustajien enemmistö on omassa lakialoitteessaan ehdottanut vastaavaa muutosta.

Asiaa on selvitetty yhteistyössä oikeusministeriön Suomen Yrittäjien ja Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n kanssa. Suomen Yrittäjät vetoaa pk-yritysbarometrin maksuaikoja koskevaan selvitykseen mikä on laajin asiaa koskeva selvitys.

Kyse ei ole vastanneiden mielipiteistä vaan faktoista eli siitä kuinka moni pk-yritys on joutunut hyväksymään yritysasiakkaiden tai yhteistyökumppanien vaatimuksen yli 30 päivän maksuajasta.

Barometrin mukaan peräti 44 prosenttia yrityksistä on joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuajan. Näistä lähes viidennes on joutunut hyväksymään 60 päivän maksuajan ja 36 prosenttia yli 60 päivän maksuajan. Tulokset kertovat siitä että pk-yritysten neuvotteluasetelma suhteessa toiseen sopijakumppaniin on heikko.

Intrum Justitian eurooppalaisen selvityksen mukaan 84 prosenttia yrityksistä arvioi että vastapuoli viivyttelee tahallaan maksuja. Viisi vuotta sitten vastaava luku oli 63 prosenttia. Selvityksessä merkityksellistä on että yli 50 miljoonan euron liikevaihtoluokassa peräti 42 prosenttia yrityksistä on ollut perinnän kohteena. Tämä kertoo että erityisesti isommissa yrityksissä maksut venyvät.

Selvityksestä ilmenee edelleen että 40 prosenttia eurooppalaisista yritysjohtajista sanoo maksuviiveiden vaikuttavan siten ettei uusia työntekijöitä voida palkata. Suomessa maksuviiveiden vaikutusten vuoksi 25 prosenttia ei palkkaa uusia työntekijöitä ja 13 prosenttia joutuu turvautumaan irtisanomisiin.

Kun pk-yritys ei saa ajoissa maksua toimittamastaan palvelusta tai tuotteesta se joutuu helposti itse vaikeuksiin kun maksua odottavan yrityksen pitää löytää korvaavaa käyttöpääomarahoitusta.

- Pitkä maksuaika voi johtaa myös siihen että arvonlisävero on tilitettävä ennen kuin on itse saanut suorituksen. Pelkästään tämä voi aiheuttaa tarpeen väliaikaiselle rahoitukselle. Pahimmillaan lyhytaikaista käyttöpääomarahoitusta ei saa ja yritys joutuu maksuvaikeuksiin. Tämä on väärin lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula Suomen Yrittäjistä toteaa.

Maksuaikoja rajoittaa direktiivi jonka mukaan yritysten pitää maksaa laskut toiselle yritykselle viimeistään 60 päivässä. Direktiivi kuitenkin sallii sen että jäsenmaissa vaaditaan lyhyempiä maksuaikoja. Oikeusministeriön laatima oli alkusyksystä lausuntokierroksella. Seuraavaksi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson linjaa miten asiassa edetään.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Mitä yrityksiä kaupungissasi on perustettu? Katso tästä listasta jossa ovat 16.9.2014 rekisteröidyt uudet yritykset. Klikkaa Y-tunnusta saadaksesi lisätietoja.