Ohessa eduskuntapuolueiden täydelliset vastaukset kyselyymme. Kysely lähetettiin jokaisen puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajalle.
SDP
Paljonko Suomessa on turhaa sääntelyä jotka jarruttavat yritysten kasvua tai tuovat lisää byrokratiaa?
”Eri aloille on kertynyt vuosien saatossa turhiakin sääntöjä merkittävä määrä vähäsen kerrallaan. Turhaa sääntelyä on varmasti merkittävä määrä mutta pitää varoa leimaamasta jotain säädöstä liian helposti turhaksi tai tarpeettomaksi. Osa säädöksistä on päällekkäisiä ja jopa ristiriitaisia ja siten turhia. Osa saattaa vaikuttaa jostakin näkökulmasta tarkastellen turhalta tai haitalliselta mutta olla kuitenkin hyvinkin perusteltu jostain toisesta näkökulmasta. Tavoite mahdollisimman vähäiseen sääntelyyn ei ole perusteltu sillä esim. yritysten vapaan kilpailun ja tasavertaisuuden turvaaminen edellyttää sääntelyä. Kaikki sääntely ei siis ole rajoittavaa vaan myös mahdollistavaa.”
Miten määrittelette turhan sääntelyn?
”Turha sääntely ei edistä turvallisuutta laatua avointa kilpailua palvelua tai vähennä riskejä vaan on olemassa itsensä vuoksi. Sääntö on turha jos sen puuttumista ei edes huomaa paitsi positiivisesti. Myös päällekkäinen sääntely on turhaa.”
Mainitkaa 2-3 sääntelyä joista pitäisi ehdottomasti päästä eroon.
”Olennaisinta on yritysten perustamiseen toimintaan ja työntekijöiden palkkaamiseen liittyvän byrokratian keventäminen. Sillä olisi suurin merkitys talouskasvuun työllisyyteen ja syrjäytymisen vähenemiseen. Monet näistä asioista liittyvät verolainsäädäntöön tai kirjanpitolainsäädäntöön.
Joukkorahoituksen keräämiseen liittyvää sääntelyä tulee keventää.
Myös monet lupamenettelyt ovat tarpeettoman raskaita. Näiden osalta on jo käynnistetty toimenpiteitä hallituksen rakennepaketin osalta. Myös EU:n toimesta on käynnistetty turhan sääntelyn purkamista. Sääntelyn purkamisen lisäksi tai asemesta tulee myös kehittää nykyisiä lupakäytäntöjä esim. investointilupamenettelyllä jossa erilaisia lupa-asioita olisi keskitetty yhdelle viranomaiselle joka hankkii muiden viranomaisten lausunnot.”
Kenen pitäisi aloittaa turhan sääntelyn purkaminen eli kenellä on vastuu?
”Valta ja vastuu kulkevat aina käsi kädessä. Tarpeetonta sääntelyä voivat purkaa vain ne joilla on siihen tarvittava valta ja jotka kantavat vastuun myös seurauksista ilman sääntelyä. On myös oikeutettua puolustaa tarpeellista ja hyvää sääntelyä. Päävastuu on hallituksella ja EU:n komissiolla. Hallituksen rakennepolitiikan osana on jo aloitettu mm. lupa- ja valitusmenettelyjen joustavoittaminen. Suomi ja SDP kannattaa EU:n REFIT- ohjelmaa kunhan se ei johda työntekijöiden ja kuluttajien suojan purkamiseen.”
PS
Paljonko Suomessa on turhaa sääntelyä jotka jarruttavat yritysten kasvua tai tuovat lisää byrokratiaa?
”Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan erilaisissa lupaprosesseissa seisoo tällä hetkellä yli 35 miljardin euron edestä investointeja. Luotamme tähän laskelmaan ja pidämme todella pöyristyttävänä ettei siihen ole puututtu!”
Miten määrittelette turhan sääntelyn?
”Jonkin toiminnan aloittamisen tai sen edistämisen kannalta epäolennainen menettely.”
Mainitkaa 2-3 sääntelyä joista pitäisi ehdottomasti päästä eroon.
”Täysin ylimitoitettu jätevesiasetus ympäristölupien saamisen hitaus jonka vuoksi itse toiminta voi hidastua tai jopa loppua kokonaan alkoholilainsäädännön jäykkyys esim. pienpanimoiden osalta ja erityisesti yrittämisen sääntelyn keventäminen. Ja lopuksi kotimaisen sääntelyn päälle tuleva EU:n järjetön sääntelykoneisto direktiivitehdas jossa kansallista näkökulmaa ei huomioida tarpeeksi.”
Kenen pitäisi aloittaa turhan sääntelyn purkaminen eli kenellä on vastuu?
”EU eduskunta hallitus ja viranomaiset.”
Kesk.
Paljonko Suomessa on turhaa sääntelyä jotka jarruttavat yritysten kasvua tai tuovat lisää byrokratiaa?
”Keskustan saaman palautteen perusteella sääntely Suomessa on mennyt liian pitkälle. Olemme tehneet 101 esitystä sääntelyn vähentämiseksi jotta varsinkin työnteon ja yrittäjyyden esteitä voidaan poistaa ja ylipäätään palauttaa tervettä järkeä yhteiskuntaan.”
Miten määrittelette turhan sääntelyn?
”Liiallinen sääntely jarruttaa taloudellista toimeliaisuutta ja siten estää osaltaan Suomen pyörien saamista pyörimään. Osa sääntelystä on tervettä järkeä vastaan. Luottamalla enemmän ihmisten omatoimisuuteen voimme rakentaa Suomea jossa asiat sujuvat paremmin.
Sääntelyn vähentäminen ei saa tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa tai ihmisten turvallisuuden vaarantamista. Keskustalle kysymys on voimavarojen järkevästä käytöstä siinä työllisyys- ja taloustilanteessa jossa Suomi on.”
Mainitkaa 2-3 sääntelyä joista pitäisi ehdottomasti päästä eroon.
”Nyt jos koskaan on haettava ratkaisuja joilla voidaan saada aikaan uusia työpaikkoja.
Esimerkiksi starttirahan edellytyksiä pitäisi parantaa niin että starttirahan voi saada kerran vaikka ihminen olisi perustanut yrityksen aiemmin ennen siirtymistään päätoimiseksi yrittäjäksi. Tämä mahdollistaisi työttömille starttirahan käytön sellaiseen yritykseen joka on perustettu jo ennen työttömyyden alkamista.
Toiseksi ansiosidonnaista työttömyyskorvausta tulisi voida maksaa määräajaksi yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle.
Kolmanneksi yrityksen pääsy ennakkoperintä- ja alv-rekisteriin on muutettava ilmoitusmenettelyksi. Yrittämisen alkuun liittyen uuden osakeyhtiön perustaminen saattaa kestää yrittäjän kannalta kohtuuttoman ajan mikäli verohallinnolta ei tule kohtuullisessa ajassa päätöstä yrityksen pääsemisestä ennakkoperintä- ja ALV-rekisteriin.
Keskustan 101 esitystä löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.keskusta.fi.”
Kenen pitäisi aloittaa turhan sääntelyn purkaminen eli kenellä on vastuu?
”Kaikki puolueet ovat olleet päättämässä sääntelyn lisäämisestä. Siksi myös sen vähentämiseen tarvitaan puolueiden yhteistyötä. Päätökset sääntelyn vähentämisestä on tehtävä siellä missä on tehty päätökset sääntelyn lisäämisestä – siis eduskunnassa.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä haastoi kesällä muut puolueet sääntelynpurkutalkoisiin. Vain Keskusta on tähän mennessä tehnyt omat esityksensä. Varsinkin tällaisena aikana tarvitaan poikkeuksellistakin yhteistyötä.”
Kok.
Paljonko Suomessa on turhaa sääntelyä jotka jarruttavat yritysten kasvua tai tuovat lisää byrokratiaa?
”Tarkkaa määrää on mahdotonta sanoa jo pelkästään määritelmän vaikeuden vuoksi. Se tiedetään että Suomessa on länsimaaksikin paljon sääntelyä. On esitetty arvioita että sääntelyn kustannus olisi noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta vuosittain eli jopa 20 miljardia.”
Miten määrittelette turhan sääntelyn?
”Arkijärjen vastaiset ihmisiä aliarvioivat ja kustannus-hyöty -suhteeltaan huonot säännökset pitää pystyä kyseenalaistamaan. Määrittely on aina poliittinen päätös. Toisen mielestä turha säännös on toisen mielestä tarpeellinen. Alun perin hyvääkin tarkoittava sääntely on erityisen haitallista kun sitä tulee joka suunnasta ilman koordinaatiota.”
Mainitkaa 2-3 sääntelyä joista pitäisi ehdottomasti päästä eroon.
”Korostan erityisesti yritystoimintaa haittaavista säädöksistä luopumista. Mainitsen esimerkkeinä työntekijän takaisinottovelvoitteesta luopumisen ja kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen. Lisäksi on olemassa monia tavallisten ihmisten elämää haittaavia säädöksiä kuten esimerkiksi se että monille yrityksille tärkeiden tienvarsikylttien pystyttämistä on rajoitettu viime vuosina voimakkaasti.”
Kenen pitäisi aloittaa turhan sääntelyn purkaminen eli kenellä on vastuu?
”Kyllä sääntelyn purun pitää lähteä poliittisista päättäjistä aloitetta ei virkamiehiltä voi olettaa. Kokoomuksen kansanedustajat kiersivät viime talven ja kevään aikana tapaamassa yrittäjiä ympäri Suomea. Tuon kiertueen tuloksena saimme koottua satoja sellaisia sääntöjä ja normeja jotka pitäisi purkaa. Olen iloinen siitä että lähes kaikki puolueet eduskunnassa ovat tunnustaneet tarpeen sääntelyn purkamiseksi.”
Vas.
Paljonko Suomessa on turhaa sääntelyä jotka jarruttavat yritysten kasvua tai tuovat lisää byrokratiaa?
”Toiselle turha sääntely voi olla toisen välttämätön suoja. Esimerkiksi kauppojen aukiolorajoitukset mahdollistavat ostoskeskusten pienyrittäjille vapaapäivät ja antavat suojaa kilpailussa kansainvälisiä ketjuja vastaan. Yritysten kasvun esteeksi näen ennen kaikkea heikon kotimaisen kysynnän jota valittu leikkauspolitiikka vähentää entisestään. Byrokratian helpottamiseksi tulee edistää asioinnin siirtymistä nettiin.”
Miten määrittelette turhan sääntelyn?
”Mielestäni turhaa on sellainen sääntely joka antaa vahvemmalle suojaa heikomman kustannuksella. Esimerkiksi suuryritykset voivat omistusjärjestelyjen ja verosuunnittelun avulla välttää veroja ja saada kilpailuedun rehellisiin yrittäjiin nähden.”
Mainitkaa 2-3 sääntelyä joista pitäisi ehdottomasti päästä eroon.
”Harmaan talouden ja veroparatiisien torjunnan esteenä ei saa olla hallintarekisterien salaisuus- tai muu vastaava sääntely. Verottajalla ja poliisilla tulee olla harmaan talouden torjuntaan kaikki tarvittavat työkalut.
Kansainvälisen raideliikenteen kehittämisen esteenä ei saisi olla valtakunnanrajat.
Kansalaisista lähtöisin olevaa kaupunkikulttuuria tulee suosia. Esimerkiksi ravintolapäivän kaltaisten tapahtumien mielenilmausten festivaalien jne. järjestämisen tulisi olla mahdollisimman mutkatonta.”
Kenen pitäisi aloittaa turhan sääntelyn purkaminen eli kenellä on vastuu?
”Vastuu on lainsäätäjällä eli eduskunnalla.”
Vihr.
Paljonko Suomessa on turhaa sääntelyä jotka jarruttavat yritysten kasvua tai tuovat lisää byrokratiaa?
”Sääntelyä ja byrokratiaa on liikaa. Yrittäjät tarvitsevat yrittäjärauhan jotta voivat keskittyä siihen minkä parhaiten osaavat. Vihreät haluavat yrittäjille enemmän turvaa vähemmän byrokratiaa - yrittäjän sosiaali- ja eläketurvaa pitää parantaa ja alv-rajoja korottaa jotta työnteko on aina kannattavaa ja turvallista myös yrittäjän puolisolle ja perheenjäsenelle. Samaan aikaan sääntelyä ja byrokratiaa pitää purkaa: yrittäjärauha taataan ja yrittäjän ilmoitustaakkaa kevennetään esim. siten että kaikki ilmoitukset voi hoitaa yhden luukun kautta ja keskitetysti. Vihreän eduskuntaryhmän esittämä vaatimus kansallisen tulorekisterin käyttöönoton vauhdittamisesta tukee tätä: viranomaisten yhteinen tulorekisteri vähentäisi yrittäjän byrokratiaa tieto kulkisi viranomaiselta toiselle ja yrittäjä voisi keskittyä omaan työhönsä jatkuvien ilmoitusten ja hakemusten sijasta.”
Miten määrittelette turhan sääntelyn?
”Turha sääntely ei lisää kuluttajien eikä ympäristön turvallisuutta mutta haittaa pienyrittäjän tai pientuottajien elinkeinotoimintaa tai estää hyödykkeiden (esim. kananmunien tai juustojen) pääsyn markkinoille. Maalaisjärjen käyttö ei saa olla kiellettyä vaikka esim. hygieniamääräyksistä pidetään kiinni.
Turhaa on tarpeettoman vaikeaksi tai sekavaksi tehty raportointi vaikkapa eri paikkoihin samasta aiheesta (esim. tulonmuutoksista) tehdyt ilmoitukset.”
Mainitkaa 2-3 sääntelyä joista pitäisi ehdottomasti päästä eroon.
”Turha sääntely ja byrokratia tapahtumien ja esim. pienimuotoisen lähiruuan tai torimyynnin järjestämisessä. Pikkukanaloiden munat ja pientuottajien juustot pitää saada luomu- ja lähiruokakauppoihin.
Aurinkopaneelien rakentamisen jarruttamisesta pitää päästä eroon: osa kunnista vaatii aurinkopaneelien asentamisesta rakennuslupaa - osa ei mikä osoittaa että toisinkin voi toimia.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja lentokenttiä operoiva Finavia jarruttavat tuulivoimahankkeita ilman kunnollista intressivertailua - voisiko lentoreittejä säätää niin että tuulivoimalat saadaan rakennettua.”
Kenen pitäisi aloittaa turhan sääntelyn purkaminen eli kenellä on vastuu?
”Poliitikkojen ja virkamiesten. Kaiken byrokratian purkamiseen ei tarvita lainsäädännön purkamista vaan oikeaa asennetta paikallisilta päättäjiltä ja virkamiehiltä.”
KD
Miten määrittelette turhan sääntelyn?
”Turha sääntely on sellaista josta aiheutuu enemmän haittaa kuin hyötyä. Kaikki sellaista mitä heikentää tehokkuutta haittaa kilpailukykyämme.”
Mainitkaa 2-3 sääntelyä joista pitäisi ehdottomasti päästä eroon.
”Esimerkiksi EU:n rakennustuoteasetus on monimutkainen ja kallis sääntelykokonaisuus. Sääntelyssä on pyritty helpottamaan mikroyritysten menettelyitä ja keventämään kustannuksia. Helpotukset ovat silti jääneet vaiheeseen ja jopa kääntyneet itseään vastaan. Näissä prosesseissa ns. pienet yritykset ensin -periaatteen soveltaminen on unohtunut.”
Kenen pitäisi aloittaa turhan sääntelyn purkaminen eli kenellä on vastuu?
”Sääntely on ensi kädessä hallituksen vastuulla. Parempi sääntely edellyttää hallituksen sitoutumista pienet ensin –periaatteeseen sekä valmistelurakenteiden valuvikojen purkamista.”
RKP
Paljonko Suomessa on turhaa sääntelyä jotka jarruttavat yritysten kasvua tai tuovat lisää byrokratiaa?
”Yrittäjäpiireissä koetaan että yli viisikymmentä prosenttia on turhaa.”
Miten määrittelette turhan sääntelyn?
”Sellainen sääntely joka ei luo mitään lisäarvoa ei yrittäjälle eikä viranomaiselle. Sellainen sääntely aiheuttaa ainoastaan lisätyötä ja –kustannuksia molemmille.”
Mainitkaa 2-3 sääntelyä joista pitäisi ehdottomasti päästä eroon.
”Hyvä parannus olisi yhteinen rekisteri mihin yrittäjät vuosittain ilmoittaa palkkatiedot. Nyt velvollisuus on ilmoittaa nämä tiedot verovirastolle vakuutusyhtiölle eläkeyhtiölle ja ammattiyhdistysjärjestöille.
Voisi harkita arvolisäveron alimman rajan korotusta sekä arvonlisäveron huojennuksen poistamista. Silloin kuin yrittäjän liikevaihto on alle esim. 50 000:n euron vuodessa nykyinen arvonlisävero huojennuksineen tuo vähäisiä verotuloja valtiolle mutta aiheuttavat näille pienyrittäjille tuntuvia kuluja kun verojen laskemiseen tarvitaan tilitoimiston palveluja.”
Kenen pitäisi aloittaa turhan sääntelyn purkaminen eli kenellä on vastuu?
”Paras on että maan eri toimialajärjestöt listaavat turhat direktiivit ja turhan säännöstelyn. Sen jälkeen se on lainsäätäjän vastuulla että asiat etenevät oikeaan suuntaan.”
Lisää aiheesta:
Kysely: Puolueet ymmällään ylisääntelyn kanssa
Teppo Kuittinen