Ex-nokialaiset tehtailevat uusia nettipalveluita. Autojerry.fi kerää vauhdilla käyttäjiä ja ravistelee autokorjaamobisnestä.

AutoJerry Oy:n toimitusjohtajana toimivalla Jari Vallströmillä on takanaan 14 vuotta tuotehallinnan ja liiketoiminnan kehitystehtäviä Nokian eri yksiköissä Oulussa Espoossa ja New Yorkissa. Hänen johtamansa Autojerry.fi on netissä toimiva palvelu autoilijoille huoltotarjousten vertailuun.

Auton huoltoa tai korjausta tarvitsevan autoilijan ei tarvitse tehdä työlästä soittokierrosta oman alueensa liikkeisiin vaan nettipalvelun kautta huoltoliikkeet antavat tarjouksen autoilijan tarjouspyyntöön. Asiakas kirjoittaa netissä tarjouspyyntöön haluamansa huollon tai korjauksen ja omat sekä autonsa tiedot ja jää odottelemaan korjaamojen tarjouksia sähköpostiinsa.

Tarjouksista autoilija voi valita itselleen hinta-laatusuhteelta sopivimman huoltoliikkeen. Laadullisia tekijöitä joita korjaamot voivat tuoda palvelussa esille ovat mm. korjaamojen antamat takuuajat varaosat ja lisäpalvelut. Lisäksi asiakkaat voivat kirjoittaa julkisia arvioita korjaamoista.

AutoJerry-palvelu avattiin kesäkuun alussa ja yrityksen mukaan rekisteröityneiden autoilijoiden määrä on kovassa kasvussa. Palvelussa on mukana yli 500 korjaamoa Helsingistä Rovaniemelle ja korjaamojen määrällä mitattuna AutoJerry on nopeasti noussut Suomen suurimmaksi korjaamoaikoja välittäväksi palveluksi. 

Palvelun ovat löytäneet erityisesti nuoret aikuiset joiden tallista löytyy yleisimmin joku merkeistä VW Volvo BMW Audi tai Peugeot tässä järjestyksessä.

- Yrityksemme tavoite on tehdä AutoJerry-palvelusta koko kansan palvelu joka sopii helppoutensa vuoksi kaikille. Kun olemme kiihdyttäneet täyteen vauhtiin Suomessa aiomme laajentua voimakkaasti myös muualle Eurooppaan Vallström toteaa.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Nettikauppa haluaa Suomessa ensi kuussa käyvän Arnold Schwarzeneggerin kylään. Nettivideo lyönyt kaikki ennätykset ja noteerattu kansainvälisessä lehdistössä.

Viikonloppuna sosiaalisessa mediassa levinnyt Varusteleka-nettikaupan Youtube-video on tuottanut hyvää mieltä jo sadoille tuhansille ihmisille eri puolilla maailmaa. Videota oli maanantai-aamuun mennessä katsottu jo 350 000 kertaa.

- Aikaisempi katsojaennätys Youtubessa taisi olla 60 000 klikkauksen luokkaa Turo Heino Varustelekasta toteaa.

Heinon mukaan toistaiseksi Schwarzenegger tai hänen esikuntansa eivät ole kommentoineet videota ainakaan suoraan kaupalle itselleen.

Amerikkalainen näyttelijä ja poliitikko Arnold Schwarzenegger osallistuu Suomessa lokakuun alkupuolella Nordic Business Forum -tapahtumaan. Tämän innoittamana Varusteleka teki hulppean huumoria räjähdyksiä ja panssarivaunuajelua sisältävän nettivideon josta ovat uutisoineet maailmalla ainakin amerikkalainen Global Post ja brittiläinen Metro.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Tuoreen selvityksen mukaan nykyinen järjestelmä asettaa työntekijät ja muut ryhmät eriarvoiseen asemaan. Kaikkien flunssapotilaiden tulisi mennä terveyskeskukseen ja työterveys olisi vain ennaltaehkäisevää toimintaa selvitys ehdottaa.

Oulun kaupungissa tehty selvitys paljastaa että nykyinen työterveyshuolto sekoittaa julkisen terveydenhuollon palveluita. Ongelma syntyy siitä kun osa työntekijöistä käyttää sekä työterveyshuoltoa että terveyskeskuksen palveluita. Pelkästään terveyskeskuspalveluita käyttävät kansalaiset kuten monet yrittäjät ovat heikommassa asemassa.

Työterveyshuoltoa rahoittavat merkittävästi työnantajat ja Kela. Selvityksen mukaan osa työterveyshuollon sairaanhoitopalveluihin oikeutetuista kuntalaisista käyttää myös julkisen terveysaseman palveluita rinnakkain.

Koska kokonaiskuvaa työterveyshuollon käytöstä ja palveluiden kohdentumisesta eri henkilöille tai sairauksien hoitoon ei ole millään taholla vääristää työterveyshuollon sairaanhoidon rinnakkaiskäyttö myös julkisten terveysasemien resursointia.

- Rahoituksen kulkiessa usean eri kanavan kautta resurssien kohdistaminen oikeudenmukaisesti todelliseen palvelutarpeeseen on vaikeaa. Työssäkäyviä varten on varattava resurssia sekä terveysaseman vastaanotolle että työterveyshuoltoon ja yksittäisen asiakkaan hoidon kokonaishallinta voi olla hajautunut selvityksessä todetaan.

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta tilanne on väestötasolla ongelmallinen: vain osa väestöä saa työterveyshuollon sairaanhoidon myötä lisää valinnan mahdollisuuksia ja heidän palveluihinsa käytetty resurssi julkisista varoista voi vielä olla merkittävästi muun väestön vastaanottopalveluihin kohdennettua suurempi.

Selvityksessä esitetään tulevaisuuden vaihtoehtona työterveyshuollon palveluntuottajien keskittymistä lähes pelkästään ennaltaehkäisevään toimintaan (ns. korvausluokka I). Sairaanhoidosta työterveyshuollon järjestettäväksi jäisi ainoastaan kiinteästi työhön liittyvien tai työperäisten sairauksien hoito ja työkyvyn arviointi. Työnantajat ja Kela rahoittaisivat nämä palvelut. Tämän lisäksi työnantaja voisi kustannuksellaan sopia myös työntekijöidensä sairaanhoidosta.

Käytännössä siis työntekijät menisivät jatkossa flunssan ja muiden tavallisten sairauksien osalta terveyskeskukseen työterveysaseman sijaan. Tämä on jo käytäntö Ruotsissa.

- Tässä mallissa työnantajien nykyisin merkittävä taloudellinen panostus sairaanhoidon vastaanottopalveluihin voisi merkittävästi pienentyä selvityksessä todetaan.

Ministeri Räty: Potilaan pitää saada valita

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok) kaipaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille lisää vapautta valita itse hoitopaikkansa ja palveluntuottajansa

Asiakkaiden valinnanvapautta terveyspalveluissa voitaisiin lisätä ottamalla käyttöön ns. raha seuraa asiakasta -malli lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluissa todetaan Oulun kaupungissa tehdyssä tuoreessa selvityksessä.

- Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoitusta pohtivan parlamentaarisen työryhmän on selvitettävä mahdollisuus ottaa käyttöön ns. raha seuraa asiakasta -malli Suomessa. Oulussa tehty tutkimus osoittaa että raha seuraa asiakasta -malli on varteenotettava vaihtoehto uudeksi sote-rahoitusmalliksi totesi selvityksen julkistamistilaisuudessa puhunut Räty.

Raha seuraa asiakasta -mallissa asiakas ei voisi valita mitä tahansa tuottajaa julkisen järjestäjän kustannuksella eikä vaihtaa tuottajaa satunnaisesti toiseen. Malli kuitenkin antaisi asiakkaalle mahdollisuuden valita haluamansa palveluntuottaja hyväksyttyjen ja laatukriteerit täyttävien tuottajien joukosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti keväällä parlamentaarisen työryhmän selvittämään vaihtoehtoja monikanavaisen rahoituksen purkamiseksi. Työryhmän tulee ottaa huomioon kaikki rahoituskanavat kuten valtionosuudet kuntien rahoitus Kela työeläke- ja vakuutusyhtiöt työnantajat ja työntekijät seurakunnat potilasvakuutus ja muut vastuuvakuutukset sekä palvelujen käyttäjien maksamat asiakasmaksut.

Selvitys: Flunssainen työntekijä terveyskeskukseen - ei työterveyteen

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Osakeyhtiöt voivat nyt ilmoittaa keskeiset vastuuhenkilömuutokset verkossa. Tällöin säästyy paperi-ilmoituksen 45 euron lisämaksu.

Verohallinnon ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteisessä uudessa palvelussa osakeyhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt voivat ilmoittaa kaupparekisteriin muutokset hallitusta toimitusjohtajaa isännöitsijää edustamiseen oikeutettuja prokuristeja ja tilintarkastajia koskevissa tiedoissa.

Lisäksi palvelussa voi tehdä muutokset arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin.

Palvelua voivat käyttää osakeyhtiön ja asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenet toimitusjohtajat tai isännöitsijät sekä yhtiön asiamiehet kuten tilitoimistot ja asianajotoimistot.

Uusi nettipalvelu ohjaa asiakasta selkeästi eteenpäin. Se tarkistaa kaikki pakolliset henkilöitä ja yhtiötä koskevat tiedot mikä nopeuttaa ilmoituksen käsittelyä. Palvelu varmistaa myös ennen ilmoituksen hyväksyntää että ilmoitukseen on liitetty tarvittavat asiakirjat.

Palveluun kirjautuvalla henkilöllä täytyy olla suomalainen henkilötunnus ja verkkopankkitunnukset. Myös muutosilmoituksen allekirjoittaminen sähköisesti vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja verkkopankkitunnukset.

Vastuuhenkilöiden ilmoittaminen kaupparekisteriin verkossa on edullisempaa kuin paperi-ilmoituksella josta on 45 euron lisämaksu. Muutosten tekeminen Verohallintoon on aina maksutonta.

Muutosten käsittelymaksu pysyy kuitenkin muutoin samana. Käsittelymaksu on 40 euroa per ns. toimielinryhmä. Esimerkiksi hallituksen tietojen muutos verkossa maksaa 40 euroa hallituksen ja toimitusjohtajan muutos verkossa 80 euroa sekä toimitusjohtajan prokuristien ja tilintarkastajien muutos verkossa 120 euroa.

Jos palvelu on pitkälle automatisoitu eikö käsittelymaksun pitäisi olla pienempi Patentti- ja rekisterihallituksen ylitarkastaja Esa Kosonen?

- Tiedot eivät mene automaattisesti järjestelmään. Meidän työntekijän täytyy vielä lukea tiedot läpi ja tarkistaa että kaikki liitteet ovat mukana. Mutta työntekijän ei tarvitse naputtaa tietoja koneelle silloin kun yritys ilmoittaa ne verkossa Kosonen toteaa.

- Jos jatkossa käsittelystä aiheutuvat kustannukset pienenevät niin sen tulee näkyä myös maksuissa Kosonen lupaa.

Uusi palvelu kuuluu yritys- ja yhteisötietojärjestelmän YTJ:n asiointipalveluihin. Sähköisesti voi myös perustaa osakeyhtiön sekä ilmoittaa yritysten osoite- ja yhteystietomuutokset.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Kauppalehden mukaan Kela hyväksynyt tietyissä tapauksissa puolet ennakkolupahakemuksista jollainen vaaditaan kun potilas haluaa leikkauksen toisessa EU-maassa.

Tammikuun alussa voimaan tulleen EU:n potilasdirektiivin myötä suomalaiset voivat hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan ja saada hoidosta Kela-korvaukset samaan tapaan kuin Suomessa.

Toimenpiteitä varten voi hakea ja saada Kelasta ennakkoluvan jolloin potilas maksaa itse vain asiakasmaksun. Ilman ennakkolupaa tehdyt hoidot potilas maksaa ensin itse ja voi hakea niistä korvaukset Kelalta puolen vuoden kuluessa.

Ennakkoluvan yleensä saa jos tarvittavaa hoitoa ei voida järjestää Suomessa julkisessa terveydenhuollossa ja hoitotakuun määräämässä ajassa. Kauppalehden mukaan noin puolet esimerkiksi lonkka- ja polvileikkausten ennakkolupahakemuksista on hyväksytty koska hoidon ei ole katsottu järjestyvän Suomessa.

Päivän Kauppalehdessä kerrotaan kuinka Viro aikoo tehdä potilasdirektiivillä bisnestä. Kilpailuetuina ovat lyhyet odotusajat ja edullisemmat hinnat kuin Suomessa. Useat sairaalat klinikat laboratoriot kuntoutuskeskukset hoitojen rahoittajat ja matkailuyritykset markkinoivat yhdessä Viron terveyspalveluita Medicine Estonia -tahon kautta.

Valtaosa Viron Kela-korvauksista on tähän mennessä kohdistunut hammaslääkäreiden palkkioihin sekä tutkimus- ja hoitokuluihin. Hammaslääkärien kuluista korvaukset ovat keskimäärin 30-40 prosenttia ja muiden lääkäreiden 20-30 prosenttia.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Mitä yrityksiä kaupungissasi on perustettu? Katso tästä listasta jossa ovat 22.9.2014 rekisteröidyt uudet yritykset. Klikkaa Y-tunnusta saadaksesi lisätietoja.

Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Teollisuus investoi nyt miljardeja teolliseen internetiin. Hyvällä keksinnöllä huikeat kasvunäkymät.

Teollinen internet tarjoaa yrityksille kertaluokkaa suurempia mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa ja parantaa tulostaan liittämällä tuotteisiinsa uusia digitaalisia palveluja todetaan Accenturen uudessa raportissa.

Teollinen internet englanniksi Industrial Internet of Things yhdistää sensoreihin perustuvan tietojenkäsittelyn teollisen analytiikan ja älykkäät laitesovellukset yhdeksi toisiinsa kytkettyjen älykkäiden teollisten tuotteiden prosessien ja palvelujen kokonaisuudeksi.

Teollisen internetin kaupallinen potentiaali on merkittävä. Riippumattomat lähteet ennustavat että globaalien teollisen internetin investointien ennakoidaan nousevan jopa viiteen miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2020 mennessä.

Yritykset jotka automatisoivat tuotantoaan ja ottavat käyttöön joustavampia tuotantotekniikoita voivat lisätä tuottavuuttaan jopa 30 prosenttia. Lisäksi esimerkiksi laitteiston sensoriteknologiaan perustuva ennakoiva huolto voi tuoda yrityksille jopa 12 prosentin säästöt määräaikaishuoltoihin verrattuna sekä vähentää ylläpitokustannuksia jopa 30 prosenttia ja konerikkoja 70 prosenttia.

- Yritysasiakkaat arvostavat aina uusia tuotteita ja palveluita jotka tuottavat asiakkaille lisäarvoa sanooJuha Turunen Accenturen teollisen internetin ratkaisuista Suomessa vastaava johtaja.

- Esimerkiksi Michelin käyttää renkaissaan antureita jotka analytiikkaan yhdistettynä auttavat kuorma-auton kuljettajia säästämään polttoainetta.

Turusen mukaan Suomen teolllisuudessa on ymmärretty hyvin teollisen internetin potentiaali ja merkitys. Sen mahdollistamat palvelut ovat kuitenkin vasta suunnittelupöydällä koska teollisen internetin edellyttämät digitaaliset ja kehittyneet ennustavat analyyttiset kyvykkyydet ovat rajallisia.

- Myös etenemisen kaupalliseen hyödyntämiseen tulisi olla suoraviivaisempaa. Viive aikomuksesta tekoihin on liian pitkä. Yritysten jotka haluavat kehittää oman toimintansa tai koko toimialan mullistavia tuotteen ja palvelun muodostamia kokonaisuuksia kannattaa toimia nyt Turunen rohkaisee.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Yrittäjät ovat taas uuden huijarin kohteena. Nyt harhalaskuja sataa ulkomailta.

Suomen Yrittäjien valtakunnalliseen neuvontapalveluun on viime viikkoina tullut useita yhteydenottoja Office Direct Store -nimisen ulkomaisen yhtiön lähettämistä tarjouksista ja laskuista. Myös Suomen Yrittäjien aluejärjestöt ovat saaneet vastaavanlaisia yhteydenottoja.

Yhteydenottojen mukaan Office Direct Storen laskulta näyttävän tarjouksen perusteena on ollut pääosin erilaisia ohjelmistopaketteja.

– Yrittäjät ovat pitäneet laskuksi luultuja kirjeitä aiheettomana sillä mitään tuotetta tai palvelua ei ole koskaan tilattu. Yrittäjien mukaan kirjeen lähettäneeseen ulkomaiseen yhtiöön ei ole edes ollut mitään yhteyttä ennen laskujen saapumista Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen kertoo.

Rytkönen ohjeistaa että saapuneen tarjouksen voi tässä tapauksessa jättää huomioimatta.

– Aiheettomia laskuja jotka ei perustu sopimukseen tai tilaukseen ei tarvitse maksaa. Office Direct Storea koskevien yhteydenottojen tapauksessa kyse ei ole ollut suorasta laskusta vaan laskun mukana tulevien sopimusehtojen mukaan tarjouksesta joka harhaanjohtavasti kuitenkin muistuttaa laskua.  Tämänkaltaiseen tarjoukseen ei ole tarvetta reagoida vaan sen voi jättää huomioimatta. Missään nimessä laskua ei tarvitse maksaa lainopillinen asiamies painottaa.

– Jos tarvitset lisää toimintaohjeita voit soittaa neuvontapuhelimeemme 09 229 221 hän jatkaa.

Lisäohjeita liittyen harhaanjohtavaan markkinointiin valelaskutukseen sekä aiheettoman laskun reklamointiin.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

TE-toimistoissa elokuun lopussa 319 400 työtöntä työnhakijaa eli 29 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Suomen työvoima oli tilastokeskuksen mukaan elokuun lopussa 2 662 000 henkeä. Heistä töissä oli 2 465 000 henkeä. Palkansaajia oli 2 118 000 henkeä ja yrittäjiä sekä yrittäjäperheenjäseniä 347 000 henkeä.

Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli 197 000 eli yli 100 000 henkeä vähemmän kuin työ- ja elinkeinoministeriön luvuissa. Ero selittyy tilastointimenetelmien eroilla. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.

Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli 74 prosenttia. TEM:n luvuilla työttömyysaste oli peräti 12 prosenttia. Danske Bankin ekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan suomalaisessa talouskeskustelussa tulisikin puhua 12 prosentin työttömyydestä.

- Kun puhutaan mikä on työmarkkinoiden todellinen tilanne niin käyttäisin muita mittareita kuin tilastokeskuksen lukuja eli TEM:n tietoja ja esimerkiksi tietoja piilotyöttömyyden määrästä Brotherus toteaa.

Ekonomisti samalla muistuttaa että tilastokeskuksen luvuille on myös tarvetta. Kyseessä on kansainvälinen mittaustapa jota tarvitaan silloin kun Suomen työttömyysastetta verrataan muihin maihin.

- Iso-Britanniassa paikallisen tilastokeskuksen työttömyysluvut ovat korkeampia kuin heidän työvoimatoimistojen luvut. Tämä johtunee siitä että siellä tehdään ikävämmäksi työttömäksi ilmoittautuminen ja työttömyyskorvausten hakeminen kuin Suomessa Brotherus jatkaa.

Brotheruksen mukaan on itse asiassa yllättävää että Suomen työllisyysaste ei ole heikentynyt enempää.

- Bruttokansantuote laskee kuitenkin kolmatta vuotta. Tässä on taustalla että Suomessa on korkean teknologian työllisyysaste laskenut mikä näkyy enemmän bkt:ssä.

Suomen työllisyysaste oli elokuun lopussa 689 prosenttia mikä oli 05 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten. Suomen työllisyysaste on Pohjoismaiden heikoin. EU:n keskiarvo on Suomea alhaisempi mikä johtuu Etelä-Euroopan alhaisista työllisyysasteista erityisesti naisten osalta.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Yrittäjien määrä nousee ja koko työvoiman määrä laskee. Yrittäjien osuus työvoimasta noussut 13 prosenttia finanssikriisin jälkeen.

Tilastokeskuksen mukaan elokuussa vuonna 2007 Suomessa oli 313 000 yrittäjää sekä yrittäjäperheenjäsentä ja työvoiman määrä oli 2 719 000 henkeä. Eli yrittäjien osuus työvoimasta oli 115 prosenttia.

Kuluvan vuoden elokuussa yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli jo 347 000 henkeä. Työvoima samaan aikaan oli puolestaan laskenut 2 662 000 henkeen. Näin ollen yrittäjien osuus  työvoimasta oli noussut 130 prosenttiin.

Yrittäjien osuus työvoimasta on kasvanut finanssikriisin jälkeen 13 prosenttia. Erityisesti yksinyrittäjien määrä on kasvanut. Vuoden 2007 toisella vuosineljänneksellä yksinyrittäjiä oli Suomessa 140 000 kun tämän vuoden vastaavana ajankohtana määrä oli jo 171 000 yksinyrittäjää. Kasvua oli peräti 22 prosenttia.

Lisäksi niiden yrittäjien määrä on kasvanut jotka eivät toimi maa- metsä- ja kalatalouden parissa. Tällaisia yrittäjiä oli vuonna 2007 234 000 henkeä ja tänä vuonna jo 263 000 henkeä. Työnantajayrittäjien määrä (poislukien maa- metsä- ja kalatalous) on laskenut hieman. Vuonna 2007 heitä oli 94 000 henkeä ja tänä vuonna 2000 henkeä vähemmän.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Mitä yrityksiä kaupungissasi on perustettu? Katso tästä listasta jossa ovat 23.9.2014 rekisteröidyt uudet yritykset. Klikkaa Y-tunnusta saadaksesi lisätietoja.

Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Pienten yritysten piina jatkuu. Mahdollinen lakiesitys 30 päivän maksuajasta saadaan vasta seuraavan eduskunnan käsittelyyn toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).

Suomen Yrittäjien aloite maksuehtolain muuttamisesta niin että kaupallisten sopimusten maksuajat saisivat olla korkeintaan 30 päivää etenee eduskuntaan vasta eduskuntavaalien jälkeen – jos etenee.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan oikeusministeriö ryhtyy nyt vasta arvioimaan lakialoitteen tarpeellisuutta.

- Lausuntokierros päättyi maanantaina ja viimeisiä lausuntoja odotetaan ensi viikon aikana Henriksson totesi sähköpostivastauksessaan Yrittäjät.fi:lle.

- Lausuntokierroksen tarkoituksena oli mahdollisimman laajasti selvittää eri intressitahojen näkemyksiä asiassa. Siksi mahdollisia toimenpiteitä on tarkoituksenmukaista harkita vasta sen jälkeen kun kaikki lausunnot on saatu ja niihin kunnolla perehdytty oikeusministeri jatkaa.

Ministerin aikataulu-arvio tietää vielä pitkää piinaa pienille yrityksille.

- Jos lainsäädäntömuutoksia pidetään tarpeellisena on selvää että niitä päästään käsittelemään vasta keväällä 2015 valittavassa uudessa eduskunnassa Henriksson toteaa.

Iso osa pk-yrityksistä on joutunut ikävään tilanteeseen ja maksuvaikeuksiin kun suuret yritykset ovat pidentäneet maksuaikojaan. Pahimmillaan laskut maksetaan 60 vuorokaudessa.

Käytännössä kyse on suurten yritysten ottamasta lainasta jonka pienet yritykset myöntävät tahtomattaan. Ilmiö on peräisin muualta Euroopasta ja alkoi yleistyä vauhdilla Suomessa finanssikriisin jälkeen.

Suomen Yrittäjät teki viime syksynä aloitteen oikeusministeriölle maksuehtolain muuttamisesta siten että maksuajan sallituksi enimmäiskestoksi kaupallisissa sopimuksissa säädettäisiin 30 päivää. Kansanedustajien enemmistö on omassa lakialoitteessaan ehdottanut vastaavaa muutosta.

Asiaa on selvitetty yhteistyössä oikeusministeriön Suomen Yrittäjien ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Työsuojeluviranomaisten mukaan erityisesti nuoret työnantajat eivät aina tunne velvollisuuksiaan. Ilmoitus vakavasta tapaturmasta jää usein tekemättä.

Työsuojeluviranomaiset muistuttavat työnantajia siitä että vakavista työtapaturmista on aina ilmoitettava välittömästi työsuojeluviranomaiselle ja poliisille.

- Liian usein tieto tapaturmasta saapuu meille vasta pari päivää tai jopa pari viikkoa tapaturman jälkeen. Tällöin olosuhteet työpaikalla ovat voineet muuttua hyvinkin oleellisesti työsuojelun ylitarkastaja Pekka Valtonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo.

Ilmoitusvelvollisuus on määritelty laissa ja ilmoituksen laiminlyönnistä voidaan tuomita sakkorangaistukseen. Usein ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti johtuu tietämättömyydestä. Nykyään tieto vakavasta työtapaturmasta tulee työsuojeluviranomaiselle usein poliisin kautta.

- Varsinkaan nuoret työnantajat eivät aina tunne työturvallisuuteen liittyviä velvollisuuksiaan. Myös työsuojeluvaltuutetuista aiempaa harvempi tuntuu tietävän ilmoitusvelvollisuudesta Valtonen kertoo.

Työnantajan on ilmoitettava työtapaturmasta työsuojeluviranomaiselle heti jotta työsuojelutarkastaja pääsee aloittamaan tapaturmatutkinnan mahdollisimman pian. Olosuhteita tapaturmapaikalla ei saa muuttaa ennen tapaturmatarkastusta. Tarkastuksen tarkoituksena on selvittää miksi tapaturma tapahtui ja ovatko olosuhteet työpaikalla olleet lain määräämällä tasolla.

Ilmoitusvelvollisuus koskee vain vakavia työtapaturmia joiden seurauksena on kuolema tai vaikealaatuinen vamma. Koska vammojen laatu saattaa selvitä vasta myöhemmin kannattaa työnantajan tehdä ilmoitus mieluummin liian herkästi kuin jättää tekemättä.

Vakavasta tapaturmasta voi ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle puhelimitse. Työsuojelutarkastajan tekemän tapaturmatarkastuksen tärkein tavoite on vastaavien tapaturmien ehkäisy. Lisäksi tarkastuksella ja sen dokumentoinnilla varmistetaan sekä loukkaantuneen työntekijän että työnantajan oikeusturvaa.

Eniten vakavia tapaturmia tapahtuu rakennusalalla teollisuudessa ja kuljetusalalla. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat tutkivat viime vuonna 439 työtapaturmaa Etelä-Suomessa. Koko Suomessa työsuojeluviranomainen tutki vuonna 2013 yhteensä 979 työtapaturmaa.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Konkurssien määrä jatkaa laskuaan jos lukuja vertaa viime vuoteen.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-elokuussa pantiin vireille 2 039 konkurssia. Se on 55 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 9 792.

Kaupan ahdinko näkyy kuitenkin konkurssitilastoissa. Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi tammi-elokuussa kaupan päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 426 konkurssia. Kasvua viime vuoteen oli 112 prosenttia.

Konkurssien määrä väheni maa- metsä- ja kalatalouden teollisuuden ja kaivostoiminnan rakentamisen kuljetuksen ja varastoinnin majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä muiden palveluiden päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät rakentamisen päätoimialalla.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Osakepohjaisen joukkorahoituksen palvelu Invesdor ja Euroopan suurimpiin bisnesenkeliverkostoihin lukeutuva FiBAN ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen.

– Niin enkeliverkostojen kuin osakepohjaisen joukkorahoituksenkin tavoitteena on tukea kasvuyrittäjyyttä ja tarjota kiinnostavia sijoitusmahdollisuuksia. Yhteistyö on siis järkevä ja odotettu kehityssuunta joka varmasti tuottaa tulosta Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelä kertoo.

Maailmalla enkeliverkostojen ja joukkorahoitusalustojen yhteistyöstä on jo nähty esimerkkejä.

– Kaikki kasvuyritysten rahoituksen edistämiseksi tehdyt toimet ovat hyvästä ja yhteistyö bisnesenkelien ja osakepohjaisen joukkorahoituksen välillä on siksi luontevaa. Meille on tärkeintä luoda luotettavat toimintatavat alkuvaiheessa olevien yritysten markkinoille sekä bisnesenkelisijoitusten joukkorahoituksen että muun rahoituksen suhteen FiBANin toimitusjohtaja Jan D. Oker-Blom sanoo.

FiBAN on sijoitussummissa mitattuna Pohjoismaiden suurin bisnesenkeliverkosto.

FiBANiin kuuluu yli 400 suomalaista enkelisijoittajaa. Bisnesenkelien arvioidaan sijoittavan suomalaisiin alkuvaiheen potentiaalisiin kasvuyrityksiin vuosittain noin 50 miljoonaa josta FiBANin jäsenet sijoittavat valtaosan. Invesdorin kautta on noin kahdessa vuodessa joukkosijoitettu yli 27 miljoonaa euroa.

– Toivomme ja odotamme molempien summien kasvavan paljon lähitulevaisuudessa Oker-Blom huomauttaa.

Bisnesenkeleillä on pääomien lisäksi paljon ammattitaitoa annettavaksi alkuvaiheen kasvuyrityksille. Enkeli- ja joukkorahoitus voivat täydentää toisiaan hyvin.

FiBANin yhteistyökumppanina Invesdor tulee tarjoamaan joukkorahoituspalveluja ja tapahtumia bisnesenkeliverkoston jäsenille.

– Eräs hyvin toimiva malli on se että bisnesenkeli tulee ensin mukaan isommalla summalla jonka jälkeen yritys hakee lisää rahaa joukkorahoituksen kautta Mäkelä sanoo.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Yrittäjien eläkemaksut nousevat ensi vuonna.

Jatkossa yrittäjän eläkemaksu eli YEL-maksu on 18–52-vuotiailla yrittäjillä 237 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneillä yrittäjillä 2525 prosenttia. Maksut nousevat siis 04 prosenttiyksiköllä.

Tiedot perustuvat Keskuskauppakamarin Veropäivillä jakamaan materiaaliin.

YEL-maksut nousivat jo tälle vuodelle 08 prosenttiyksikköä.

Keskimääräinen Tyel-maksu on puolestaan työnantajan osalta ensi vuonna 1795 prosenttia. Kasvua tähän vuoteen on 02 prosenttiyksikköä.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan yksinyrittäjät eivät palkkaa ensimmäistä työntekijäänsä koska he eivät uskalla. Yhteiskunta on Ihalaisen mukaan jo tehnyt tarvittavan.

Työministeri Lauri Ihalainen tyrmää täysin ajatuksen pk-yritysten omasta työlainsäädännöstä eli siitä että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä olisi käytössä omat työehtosopimuksensa.

- Ei omaa työlainsäädäntöä pk-yrityksille Ihalainen totesi ja painotti äänellään jokaista sanaa työ- ja elinkeinoministeriön taloustoimittajille järjestämässä informaatiotilaisuudessa.

- Ei voida ryhtyä rakentamaan työsuhteiden perusehtoja yrityskoon mukaan. Kriteerin täytyy olla joku muu. Jos työsuhteen ehdot ryhdytään määrittelemään yrityskoon mukaan niin sitten mennään sellaiseen suohon että sieltä ei selviä kukaan ulos.

Ihalaisen mukaan yksinyrittäjät eivät palkkaa ensimmäistä työntekijäänsä koska he eivät uskalla. Ministerin mukaan kyse ei ole yhteiskunnan asettamista esteistä vaan yhteiskunta on tehnyt jo riittävästi auttaakseen yksinyrittäjiä palkkaamaan työttömiä työnhakijoita.

TEM:n kaksituntisessa tilaisuudessa iskettiin pöytään karmeat madonluvut. Suomessa oli elokuun lopussa 319 400 työtöntä eli 12 prosenttia työvoimasta ja tilanne pahenee edelleen. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

Tilaisuuden alussa todettiin että Suomeen saadaan uusia työpaikkoja vain pk-yrityksien toimesta. Tämän jälkeen tilaisuudessa ei viitattu lainkaan yrityksiin vaan puhuttiin kuinka TE-toimistojen toimintaa tullaan kehittämään.

Ministeriön edustajat kertoivat että TE-toimistojen henkilökunta ei ole tähän asti käynyt käytännössä lainkaan yrityksissä vierailemassa ja kertomassa palveluistaan. Ainoastaan Kuopio on tehnyt näin ja siellä TE-toimiston toiminta on ylivoimaisesti Suomen tehokkainta.

Ministeriön mukaan ”Kuopion ihme” otetaan käyttöön nyt koko maassa. Eli jatkossa TE-toimistot käyvät kertomassa yrityksille toiminnastaan.

Seuraavan kerran tilaisuudessa viitattiin suoraan pk-yrityksiin vasta tilaisuuden loppupuolella kun ministeri Ihalainen näki yksinyrittäjien kasvun syynä ns. pakkoyrittäjyyden. Eli Suomi ei ole muuttunut yritysmyönteisemmäksi vaan työttömät joutuvat vasten tahtoaan perustamaan yrityksiä.

Suomessa on tutkittu työmarkkinoita vuosikymmenien ajan sadoilla miljoonilla euroilla. Silti maassa ei ole koskaan tutkittu miksi suomalaiset ryhtyvät yksinyrittäjiksi. Ihalaisen mukaan nyt asiaa on vihdoin tutkittu ja tulokset julkistetaan lokakuussa.

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Puolueet kyselyssä: Kukaan ei tiedä paljonko yrityksiä rajoittavaa sääntelyä on ja paljonko siitä on turhaa tai kenen pitäisi kantaa vastuu. Sääntely ja virkakoneisto ovat kasvaneet liian massiivisiksi mitata.

Yritysten toimintaa rajoittava turha sääntely on vallannut Suomen. Tilanne on niin paha että edes oikeusministeriö ei tiedä kuinka monta yrityksiä koskevaa lakia asetusta tai viranomaismääräystä on voimassa.

Poliittinen järjestelmä käsitteleekin uusia lakialoitteita ilman kokonaiskäsitystä voimassa olevan sääntelyn määrästä. Uutta sääntelyä tulee erityisesti EU:n toimesta. Viime aikoina julkisuuteen on tullut useita yleistä ihmetystä aiheuttanutta  tapausta jossa yrittäjä on törmännyt järjettömään sääntelyyn.

Kysyimme kaikilta eduskuntapuolueilta turhasta sääntelystä. Vastaukset vahvistivat että sääntely on karannut käsistä. Koska kukaan ei tiedä paljonko yritystoimintaa rajoittavaa sääntelyä ylipäätään on niin kukaan ei myöskään tiedä paljonko turhaa sääntelyä on Suomessa. Eikä kukaan oikein osannut sanoa kenen pitäisi ottaa vastuu sääntelyn purkamisesta. Jokaisella puolueella sormi osoitti vähän eri suuntaan.

– Eri aloille on kertynyt vuosien saatossa turhiakin sääntöjä merkittävä määrä vähäsen kerrallaan. Turhaa sääntelyä on varmasti merkittävä määrä mutta pitää varoa leimaamasta jotain säädöstä liian helposti turhaksi tai tarpeettomaksi Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman toteaa.

Backmanin mukaan osa säädöksistä on päällekkäisiä ja jopa ristiriitaisia ja siten turhia. Osa saattaa hänen mukaansa vaikuttaa jostakin näkökulmasta tarkastellen turhalta tai haitalliselta mutta olla kuitenkin hyvinkin perusteltu jostain toisesta näkökulmasta.

Keskustan Kimmo Tiilikainen ei pysty myöskään sanomaan turhan sääntelyn tarkkaa määrää.

– Keskustan saaman palautteen perusteella sääntely Suomessa on mennyt liian pitkälle Tiilikainen arvioi.

Kokoomuksen Arto Satosella on sentään jonkinlainen arvio turhan sääntelyn määrästä.

– Tarkkaa määrää on mahdotonta sanoa jo pelkästään määritelmän vaikeuden vuoksi. Se tiedetään että Suomessa on länsimaaksikin paljon sääntelyä. On esitetty arvioita että sääntelyn kustannus olisi noin kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta vuosittain eli jopa 20 miljardia euroa Satonen kirjoittaa.

Perussuomalaiset viittaa EK:n laskelmiin.

– EK:n arvion mukaan erilaisissa lupaprosesseissa seisoo tällä hetkellä yli 35 miljardin euron edestä investointeja. Luotamme tähän laskelmaan ja pidämme todella pöyristyttävänä ettei siihen ole puututtu Jari Lindström vastaa.

Pienpuolueilla ei ollut myöskään esittää arvioita turhan sääntelyn määrästä. (Kuvitus: Sakke Yrjölä)

Lisää aiheesta:

Puolueet: Tämä sääntely pois!

Sääntely: Puolueiden täydelliset vastaukset

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Mistä puolueet aloittaisivat yrityssääntelyn purkamisen? Katso tästä listasta!

SDP

• Yritysten perustamiseen toimintaan ja työntekijöiden palkkaamiseen liittyvän byrokratian keventäminen. Monet näistä asioista liittyvät verolainsäädäntöön tai kirjanpitolainsäädäntöön.
• Joukkorahoituksen keräämiseen liittyvää sääntelyä tulee keventää.
• Sääntelyn purkamisen lisäksi tai asemesta tulee myös kehittää nykyisiä lupakäytäntöjä esim. investointilupamenettelyllä jossa erilaisia lupa-asioita olisi keskitetty yhdelle viranomaiselle joka hankkii muiden viranomaisten lausunnot.

PS

• Täysin ylimitoitettu jätevesiasetus.
• Ympäristölupien saamisen hitaus.
• Alkoholilainsäädännön jäykkyys esim. pienpanimoiden osalta.
• Yrittämisen sääntelyn keventäminen.
• EU:n järjetön sääntelykoneisto direktiivitehdas.

Kesk.

• Starttiraha tulisi saada kerran vaikka ihminen olisi perustanut yrityksen aiemmin ennen siirtymistään päätoimiseksi yrittäjäksi. Tämä mahdollistaisi työttömille starttirahan käytön sellaiseen yritykseen joka on perustettu jo ennen työttömyyden alkamista.
• Ansiosidonnaista työttömyyskorvausta tulisi voida maksaa määräajaksi yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle.
• Yrityksen pääsy ennakkoperintä- ja alv-rekisteriin on muutettava ilmoitusmenettelyksi.

Kok.

•  Yritystoimintaa haittaavat säädökset.
•  Esimerkkeinä työntekijän takaisinottovelvoitteesta luopuminen ja kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen.
• Lisäksi monia tavallisten ihmisten elämää haittaavia säädöksiä kuten esimerkiksi se että monille yrityksille tärkeiden tienvarsikylttien pystyttämistä on rajoitettu viime vuosina voimakkaasti.

Vas.

• Harmaan talouden ja veroparatiisien torjunnan esteenä ei saa olla hallintarekisterien salaisuus- tai muu vastaava sääntely. Verottajalla ja poliisilla tulee olla harmaan talouden torjuntaan kaikki tarvittavat työkalut.
• Kansainvälisen raideliikenteen kehittämisen esteenä ei saisi olla valtakunnanrajat.
• Kansalaisista lähtöisin olevaa kaupunkikulttuuria tulee suosia. Esimerkiksi ravintolapäivän kaltaisten tapahtumien mielenilmausten festivaalien jne. järjestämisen tulisi olla mahdollisimman mutkatonta.

Vihr.

• Turha sääntely ja byrokratia tapahtumien ja esim. pienimuotoisen lähiruuan tai torimyynnin järjestämisessä. Pikkukanaloiden munat ja pientuottajien juustot pitää saada luomu- ja lähiruokakauppoihin.
• Aurinkopaneelien rakentamisen jarruttamisesta pitää päästä eroon: osa kunnista vaatii aurinkopaneelien asentamisesta rakennuslupaa – osa ei mikä osoittaa että toisinkin voi toimia.
• Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja lentokenttiä operoiva Finavia jarruttavat tuulivoimahankkeita ilman kunnollista intressivertailua – voisiko lentoreittejä säätää niin että tuulivoimalat saadaan rakennettua.

KD

• EU:n rakennustuoteasetus on monimutkainen ja kallis sääntelykokonaisuus.
• Sääntelyssä pyritty helpottamaan mikroyritysten menettelyitä ja keventämään kustannuksia. Helpotukset ovat silti jääneet vaiheeseen ja jopa kääntyneet itseään vastaan. Näissä prosesseissa ns. pienet yritykset ensin -periaatteen soveltaminen on unohtunut.

RKP

• Yhteinen rekisteri mihin yrittäjät vuosittain ilmoittavat palkkatiedot. Nyt on velvollisuus ilmoittaa nämä tiedot verovirastolle vakuutusyhtiölle eläkeyhtiölle ja ammattiyhdistysjärjestöille.
• Voisi harkita arvolisäveron alimman rajan korotusta sekä arvonlisäveron huojennuksen poistamista. Silloin kun yrittäjän liikevaihto on alle esim. 50 000 euroa vuodessa nykyinen arvonlisävero huojennuksineen tuo vähäisiä verotuloja valtiolle mutta aiheuttavat näille pienyrittäjille tuntuvia kuluja kun verojen laskemiseen tarvitaan tilitoimiston palveluja.

Lisää aiheesta:

Kysely: Puolueet ymmällään ylisääntelyn kanssa

Sääntely: Puolueiden täydelliset vastaukset

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi