Yrittäjäsanomat julkaisee viikoittain parhaaseen AAA-luokkaan päässeiden yrityksien tiedot.

Lista julkaistaan torstaisin jolloin mukana listauksessa ovat AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä joka yrityksen toimintaa taustaa taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee myös tietoja perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Alla oleva lista sisältää AAA-luokituksen 26.3.-1.4. saaneet yritykset. Yritysten keskimääräinen liikevaihto on 12 miljoonaa euroa tulos 148 000 euroa ja keski-ikä reilut 11 vuotta.

Perheyhtiö uskoo lääketieteellisten laitteiden sopimusvalmistukseen Suomessa.

Dinos Investment Oy on ostanut pääomasijoittaja Sentica Partners Oy:n omistaman 53 prosentti osuuden Darekon Group Oy:n osakekannasta.

Darekon on vaativien lääketieteellisten laitteiden ja teollisuuselektroniikkatuotteiden sopimusvalmistaja jonka tehtaat sijaitsevat Suomessa ja Puolassa. Vuonna 2014 yhtiön liikevaihto oli 375 miljoonaa euroa toiminta on edellisten vuosien tapaan kannattavaa ja henkilöstön määrä on yli 260 henkilöä. Yrityksen asiakkaat ovat johtavia kotimaisia ja kansainvälisiä yhtiöitä.

– Sentican omistajuuden aikana Darekonin liikevaihto kasvoi yli 65 prosenttia. Liikevaihdon kasvu on tehty  kannattavasti ja yrityksen omavaraisuusaste on säilynyt hyvällä tasolla. Näin ollen Darekonin toimivan johdon ja Sentican vuonna 2008 yhdessä asettama  tavoite yrityksen toiminnan kasvattamisesta ja laajentamisesta Suomessa ja lähimarkkinoilla on toteutunut. Toimiva johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet koko omistuksemme ajan Darekonin kehittämiseen ja uudistamiseen joten tässä taloudellisessa tilanteessa on hyvä aika luopua omistuksesta toteaa Sentican johtaja Christer Niemi.

– Nyt toteutettu omistusjärjestely takaa jatkuvuuden yhtiön kehittämiselle Suomessa. Näemme että Darekonissa on toimiva strategia sekä osaava ja motivoitunut henkilöstö joka on avain onnistumisiin kertoo Darekonin toimitusjohtajana jatkava Kai Orpo.

Dinos Investment Oy on Kai ja Henri Orpon perheiden omistama yhtiö ja osakekaupan myötä siitä tulee Darekonin suurin omistaja yli 97 prosentin osuudella.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Pääsiäinen on karkkikaupan sesonkiaikaa.

Helsinkiläisessä karkkikauppa Sweetheartissa on jo muutaman viikon ajan näyttänyt pääsiäiseltä. Esillä on värikkäitä pääsiäisherkkuja kuten suklaamunia ja kirjavia vaahtokarkkeja.

– Tänä vuonna olin aika myöhään liikkeellä pääsiäisen kanssa. Tavallisissa kaupoissa oli varmaankin jo reilu kuukausi sitten pääsiäistuotteita. Viime viikolla panostin jo enemmän täällä omassa liikkeessä kertoo Sweetheartia pyörittävä karkkikauppias Marianne Isotalus.

Pääsiäinen onkin karkkikaupalle sesonkiaikaa.

– Kyllä se näkyy myynnissä. On se meille sesonki ihan selkeästi Isotalus arvioi.

Marianne Isotaluksen mukaan karkkikaupasta ostetaan pääsiäisenä tietenkin suklaamunia.

– Suklaa myy nyt. Myös värit ovat isossa roolissa. Hedelmärakeet kauniit suklaamantelit sekä mikä tahansa kaunis ja värikäs kiinnostaa ihmisiä pääsiäisenä.

Vuonna 2011 perustetusta Sweetheartista on turha etsiä Kindereitä tai muita markettinamuja. Isotalus luottaakin erikoisuuksiin ja käsintehtyihin tuotteisiin – sekä kotimaisiin että ulkomaisiin.

– Minulla on myynnissä esimerkiksi belgialaisia suklaamunia joissa on todella kaunispaperi. Löytyy myös Helsingissä käsintehtyjä Pralinan munia. Lisäksi on käsintehtyjä vaahtokarkkeja joissa on raikkaat iloiset värit. Ihmiset menevät näin pääsiäisenä kylään ja haluavat viedä tuliaisena jotakin kaunista. Myös kattauksia mietitään eri tavalla.

Suurin osa asiakkaista hakee pääsiäisnamunsa tällä viikolla.

– Palmusunnuntaita edeltävänä lauantaina näkyi jo pieni piikki mutta enimmäkseen ostot painottuvat tähän loppuviikkoon Marianne Isotalus kertoo.

Erikoiskauppakulttuuri uupuu

Karkkikauppias harmittelee että suomalaiset käyvät harvoin erikoiskaupoissa.

– Karkkikaupat hävisivät 1990-luvulla eli ei ole ollut missä käydä. Nyt kun meitä taas löytyy niin ihmiset oppivat pikku hiljaa asioimaan uudelleen mutta valitettavasti marketit ovat jyränneet niin kauan että ihmisten pitää uudelleen oppia muistamaan erikoiskaupan tarjoamat vaihtoehdot. 

Kun ihmiset uskaltautuvat Sweetheartiin ostoksille aukenee heille uusi maailma.

– Ihmiset eivät edes tiedä miltä käsintehdyt vaahtokarkit maistuvat kun he ovat aina maistaneet vain marketin vaahtokarkkeja. Saan myös paljon palautetta siitä miltä liikkeessäni näyttää. Ihmiset pitävät kauneudesta. Harva Makuuni saa ihmistä henkäisemään kauneudesta Isotalus nauraa.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Perheyrityksen smoothie ylsi elintarvikekisan finaaliin.

Turkulaisen perheyritys Robertsin Berrie mustikka smoothie on mukana Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailun finaalissa.

– Finaaliin valitut tuotteet ovat ruokailun trendien ytimessä ja niissä yhdistyvät sekä hyvinvointi että nautinto. Lisäksi ne tuntuvat kotoisilta ja niissä on helposti lähestyttäviä arvoja Vuoden Suomalainen Elintarvike 2015 -esikarsintaraadin puheenjohtaja Sara La Fountain kertoo.

Berrie-smoothien pohjana ovat kokonaisena käytetyt marjat. Näin mukana ovat myös runsaasti flavonoideja vitamiineja ja kuituja sisältävät kuoret ja siemenet. Yhteen purkilliseen on käytetty valmistajan mukaan jopa 280 marjaa. Berrieiden kaikki makeus tulee marjoista ja hedelmistä.

– Todellinen terveyspommi. Maistuu tuoreilta juuri itse poimituilta mustikoilta. Helppo ja terveellinen välipala joka säilyy myös huoneenlämmössä. Ympärillä oleva houkutteleva tuoteperhe tarjoaa erilaisia makuvaihtoehtoja. Smoothie-tuotteissa on kasvupotentiaalia ja mustikkaa halutaan myös kansainvälisillä markkinoilla kiitteli raati mustikkajuomaa.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Yrittäjä Markku Lehtola on kehittänyt erikoisen partaveitsiharrastuksensa ympärille myös yhteisön.

Kone- ja mekaniikkasuunnittelun tuotekehitystä tekevän SLOWorks Ky:n yrittäjä Markku Lehtola ajaa partaansa kaikessa rauhassa. Lehtolalla ei ole ajovälineenä mitä tahansa Giletteä vaan tämä yrittäjä vannoo partaveitsen nimeen.

– Luin reilu vuosi sitten lehdestä artikkelin partaveitsistä. Ihoni on aina ärtynyt parran ajamisesta ja siksi kiinnostuin aiheesta kovasti. Tilasinkin Saksasta partaveitsen vaikka en tiennyt niistä vielä mitään Lehtola kertoo.

Ensimmäisen ajokerran jälkeen Markku Lehtola tajusi heti että parran ajamisesta veitsellä tulee hänelle vielä jonkin asteinen harrastus.

– Kokemus oli niin hieno. Iho ei ärtynyt lainkaan. Parran ajaminen partaveitsellä on hyvin zeniläinen kokemus ja se on todellista laatuaikaa itsensä kanssa. Tilanteeseen on pakko rauhoittua täysin eikä siinä voi ajatella mitään muuta yrittäjä kertoo.

Lehtola alkoi myös kasata harrastuksensa ympärille yhteisöä.

– Ajattelin että taatusti näitä joku muukin Suomessa käyttää. Perustin Facebook-ryhmän aiheesta kiinnostuneille ja löysin myös suomalaisen nettikaupan joka on keskittynyt parranajovälineitten myymiseen. Nyt olemme perustaneet asiaan vihkiytyneet nettisivut ja keskustelufoorumin. Harkitsemme jopa yhdistyksen perustamista hän kertoo.

Vain muutama haava

Markku Lehtolan mukaan parranajo ei ole vaikeaa veitselläkään.

– Kahdesta ensimmäisestä ajosta sain muutaman pienen haavan mutta pian käsi oppi oikean motoriikan. Kolmas kerta oli todella nautinnollinen. Partaveistä käyttäessä pitää pitää mielessä muutama perusjuttu: veitsen pitää olla terävä eikä ajamisessa käytetä voimaa vaan veistä liuetaan ihon pinnalla hän opastaa.

Esivalmistelut ovat tässä hommassa myös tärkeitä. Iho pitää pehmittää mikä onnistuu joko siihen tarkoitetuilla aineilla tai vaikkapa saunakäynnillä.

– Jotkut käyttävät myös kuumaa pyyhettä ihon pehmityksessä.

Partaveitset ovat perinteikkäitä ja laadulla valmistettuja tuotteita.

– Veitset kestävät koko elinikäsi jos hoidat niitä hyvin. Olen ostanut ensimmäisen veitsen lisäksi yhden toisen veitsen ja lisäksi minulla läjä kirpputorilöytöjä jotka aioin kunnostaa ajokuntoon tulevaisuudessa. Veitsen teroittaminen onkin iso osa tätä harrastusta Markku Lehtola selvittää.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Kansanedustajaehdokkaiden mukaan paikallisen sopimisen lisääminen toisi lisää työpaikkoja.

Suomen Yrittäjien vaalikoneessa esitettiin väite: ”Työpaikkoja syntyisi enemmän jos työntekijät ja työnantajat voisivat sopia työehdoista ja palkoista suoraan keskenään nykyistä laajemmin.”

Peräti 72 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista yli tuhannesta ehdokkaasta on väitteen kanssa samaa mieltä. Eri mieltä oli 27 prosenttia vastaajista ja prosentilla vastaajista ei ollut mielipidettä asiaan.

Suomen Yrittäjien tekemä tuore selvitys paljastaa että teknologiateollisuutta lukuun ottamatta työehtosopimuksissa on vain vähän mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Lisäksi näillä sopimismahdollisuuksilla ei ole vaikutusta yritysten kilpailukykyyn. Tässäkin poikkeuksena on teknologiateollisuus.

– Kun kilpailukyky on kunnossa ja yritykset menestyvät ne voivat myös työllistää enemmän. Paikallisen sopimisen lisäämistä siis tarvitaan. Hienoa että kansanedustajaehdokkaat tunnistavat tämän johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Näin kysyttiin ja vastattiin

Suomen Yrittäjien vaalikoneeseen vastasi 1082 kansanedustajaehdokasta eli 504 prosenttia kaikista ehdokkaista. Vastaajat jakautuivat puolueittain näin:

Itsenäisyyspuolue 5 %

Kansallinen kokoomus 15 %

Muutos 2011 3 %

Perussuomalaiset 13 %

Piraattipuolue 5 %

Suomen Keskusta 15 %

Suomen Kommunistinen Puolue 3 %

Suomen Kristillisdemokraatit 10 %

Suomen ruotsalainen kansanpuolue 4 %

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 9 %

Vasemmistoliitto 8 %

Vihreä liitto 9 %

Muut 1 %

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Pääsiäismunien mainoslause on "Rähinän tyyliin vähän pikkutuhma".

Suomalainen rap-musiikkiin keskittynyt levy-yhtiö Rähinä Records on laajentanut oheistuotteidensa valikoimaa pääsiäismuniin. Päivittäistavarakauppoihin on myyty reilut 300 000 pääsiäismunaa.

– Menekki on ollut erittäin kova kertoo levy-yhtiön viestintä- ja markkinointijohtaja Essi Kivitie Yrittäjäsanomille.

Oheistuotteiden tavoitteena on vahvistaa brändin tunnettuutta sekä tavoittaa uusia ja erilaisia kohderyhmiä. Pääsiäismunat olivat luonnollista jatkumoa levy-yhtiön aiemmille lisenssi- ja oheistuotteille.

– Olemme aikaisemmin tehneet muun muassa Rähinä Juissi -mehua Estrellan kanssa brändättyjä Rähinä-sipsipusseja ja Rähinä Alias -peliä Tacticin kanssa. Varmasti tulevaisuudessa nähdään lisää Rähinä-tuotteita myös päivittäistavarakaupoissa Kivitie kertoo.

Siirtotatuointeja avaimenperiä ja kaulakoruja

Pohjois-Italiassa valmistetut munat on Kivitien mukaan suunniteltu suomalaiseen makuun. Lisenssituotteen valmistuksesta vastaa markkinointi- ja myyntiyhtiö Alfmix Oy.

Munia markkinoidaan lennokkaasti mainoslauseella ”Sitä hyvää munaa – täynnä kunnon Rähinä -yllätyksiä”. Tekstin alla on kuva levy-yhtiön kolmesta artistista.

– Suunnittelutiimi mietti että sloganin tulee olla hauska Rähinän tyyliin vähän pikkutuhma mutta kuitenkin sopiva laajemmalle kohderyhmälle Kivitie kertoo ideointiprosessista.

Pääsiäismunan pakkauksen yllätysten ja kääreiden suunnittelusta on vastannut Rähinä Recordsin perustajaosakas ja graafinen suunnittelija Markku Wettenranta.

Kivitie paljastaa että munien sisältä löytyy muun muassa siirtotatuointeja avaimenperiä ja kaulakoruja. Viidessäkymmenessä munassa on lisäksi erikoisyllätys.

– Yllätyskapselin sisältä voi perinteisen yllätyksen lisäksi löytyä ilmoitus siitä että pääsee lunastamaan hienoja Rähinä-fanituotteita kuten nimmaroituja albumeja keikkalippuja koruja Rähinä-vaatteita ja niin edelleen Kivitie kertoo.

Rähinä Records Oy:n liikevaihto oli viime tilikaudella noin 650 000 euroa. Levy-yhtiön artisteja ovat Elastinen Iso H Fintelligens Brädi Kapasiteettiyksikkö Uniikki Spekti ja Timo Pieni Huijaus.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Taloushallinnon ohjelmistoja valmistavalle Heeros Systemsille rahoitusta vientiin.
Heeros on pyrkinyt aktiivisesti vientimarkkinoille kahden vuoden ajan. Sen tärkeimmät vientimarkkinat ovat Hollanti ja Ruotsi.

Heeroksen mukaan potentiaalia vientiin löytyy koska taloushallinnosta on sähköistetty vasta murto-osa ja sähköisyyden taso vaihtelee laidasta laitaan. Suomessa ollaan muita maita pidemmällä sähköisessä taloushallinnossa.

– Suomessa taloushallinto on kehittynyt aika pitkälle. Näemme että ulkomaille ei olla lähelläkään samaa tasoa. Euroopassa on ikkuna aukeamassa toimitusjohtaja Matti Lattu sanoo.

Hollantiin yritys on perustanut myös tytäryhtiön.

– Hollanti on edistyksellinen maa ja sinne on helpompi mennä kuin vaikka Ranskaan tai Saksaan.
Hollannin ja Ruotsin lisäksi Heeroksella on asiakkaista Norjassa Virossa Venäjällä ja Puolassa.
 

2017 kymmenen prosenttia

Yrityksen vientitulot ovat vielä pienet. Vajaan viiden miljoonan euron liikevaihdosta viennistä kertyy muutama prosentti. Heeroksen tavoitteena on yhdeksän miljoonan euron liikevaihto vuonna 2017. Tästä 10 prosenttia pitäisi tulla viennistä. Viime vuonna yrityksen tulos Suomessa oli 180 000 euroa. Koko konsernin tulos oli 18 000 euroa.

Yrityksen vientiä auttaa nyt Team Finland LetsGrow -rahoitus joka on tarkoitettu kasvuyritysten viennin rahoittamiseen. Heeros sai rahoitusta ensimmäisten joukossa yhteensä noin 350 000 euroa. 

– Mietimme että pistämmekö lapun luukulle kansainvälistymisessä vai painammeko kaasua. Team Finland –rahoitus oli meille elintärkeä.

Rahoituksella yritys muun muassa vahvistaa läsnäoloaan Hollannissa ja käynnistää liiketoiminnan Ruotsissa.

– Taloushallinto on konservatiivinen ala joten paikallinen läsnäolo on erittäin tärkeää.

Latun mukaan yritys pyrkii uusille markkinoille konsultin ja selvityksen avulla.

– Hollannissa löytyi konsulttifirma jonka kontaktien pyrimme markkinoille. Ruotsissa teetimme markkinaselvityksen josta saimme listan mahdollisista asiakkaista Lattu sanoo.

Heeros on voimakkaasti kasvava sähköisen taloushallinnon ratkaisuihin erikoistuva ohjelmistoyhtiö. Yhtiö suunnittelee toteuttaa ja myy selainkäyttöisiä tuotteita joita voidaan käyttää erilaisilla päätelaitteilla pöytätietokoneesta kännykkään. Ohjelmistoja käyttävät tilitoimistot ja suurempien yritysten talousosastot. 
 

Josi Tikkanen
josi.tikkanen@yrittajat.fi

Jos tietäisimme minkälaisia tulevaisuuden menestysyritykset ovat olisimme jo perustaneet ne. Koska viisastenkivet toimivat toistaiseksi vain satukirjoissa on tyydyttävä spekulointiin.

Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen antaa yrittäjäksi mieliville neljä vinkkiä.

Vinkki yksi: Seuraa megatrendejä ja volyymi on taattu

Hiltunen pitää jatkuvasti silmällä tulevaisuuden megatrendejä eli pitkän aikavälin ilmiöitä jotka ovat jo läsnä arjessamme ja hyvin todennäköisesti tulevat muokkaamaan vahvasti tulevaisuutta. Niitä ovat muun muassa ilmastonmuutos digitalisaatio kaupungistuminen väestönkasvu ja väestön ikääntyminen.

Kun näille aloille pystyy iskemään oman bisnesideansa todennäköisyys menestyä on suurempi kuin pienemmillä aloilla. Megatrendit koskettavat laajoja ihmismassoja Hiltunen sanoo.

– Suomi ikääntyy nopeasti. Ikääntyneet eivät ole nuorelle ehkä seksikkäin kohderyhmä mutta siellä on paljon potentiaalia. Jo nyt on tekeillä paljon innovatiivisia mobiilipalveluita ja muita tuotteita ikääntyville kansalaisille.

Yksi niistä on Pieni piiri -sovellus jonka avulla voi soittaa videopuheluita muutamalla napin painalluksella ilman monimutkaisia rekisteröitymis- ja käyttöohjeita.

Vinkki kaksi: Opettele hahmottamaan tiedettä ja tutkimusta

Hiltunen kannustaa tieteen tekijöitä yrittäjiksi. Tutkijoiden ja tutkijoiksi haluavien kannattaa miettiä tarkkaan miten tutkimuksen hedelmiä tai erilaisia tutkimusmenetelmiä voisi kaupallistaa.

– Suomessa ei myydä halpoja käsiä mutta meillä on arvokasta pääomaa korvien välissä. Fakta on että kun saadaan aikaiseksi jotain uniikkia ja hinta kohdalleen kysyntää on vääjäämättä.

Yhteiskunnan tukia voisi hänen mielestään kohdistaa enemmän esimerkiksi tutkimustyötä tekeviin korkean teknologian kasvuyrityksiin. Ne voivat tuntua yrittäjän uraa aloittelevasta pelottavilta mutta on osoitettu että menestyä voi.

Hyvä esimerkki tieteeseen nojaavasta palvelusta on maailmanvalloitusta tekevä MyDogDNA. Se on korien geenitestauspalvelu jonka avulla koiranomistajat saavat tietoa muun muassa lemmikkiensä perinnöllisistä sairauksista.

Vinkki kolme: Vahvista itsetuntemusta ja viestintätaitoja

Monet aiemmin poikkeuksellisina pidetyt taidot kuten koodaaminen ja harvinaisten kielten osaaminen ovat yleistymässä. Pian koulussa opetetaan koodaamista kaikille ja pitkälle kehittyneet käännösohjelmat ratkovat yhä ketterämmin kielipulmia.

– Perustaidot unohtuvat helposti digimurroksessa Hiltunen harmittelee.

– Jos teknologia pätkäisee täysin on tärkeää osata myös pilkkoa puut ja sytyttää nuotio.

Mitä teknologiakeskeisemmäksi maailma muuttuu sitä tärkeämmiksi sosiaaliset ja kulttuuriset taidot tulevat. Nuoren yrittäjän kannattaa hioa monialaisuutta ja yleissivistystä.

– Esimerkiksi väittelytaidot itseilmaisu ja -tuntemus ovat ominaisuuksia jotka eivät saa tarpeeksi huomiota julkisessa puheessa. Omien

tunteiden ymmärtäminen ja itsensä hallitseminen ehkäisevät loppuunpalamista.

– Poikkitieteellisyyttä ja tiedonhakutaitoja kannattaa harjoittaa. Pitää olla tietoinen siitä mitä eri alojen ihmiset tekevät.

Esimerkiksi tuotekehitys ei etene pelkästään insinöörin osaamisella. Kenties tärkeimpinä taitoina Hiltunen pitää itseilmaisua ja viestintää.

– Ihan sama mitä kukakin osaa mutta jos siitä ei osaa kertoa sillä ei ole mitään arvoa.

Vinkki neljä: Muista että pelkkä hauska idea ei riitä

Pienyrittäjävoittoisessa maassa kasvuyritykset ja niiden ympärille muodostunut aktiivisuus herättävät paljon kiinnostusta. Startup-kulttuuri on Hiltusen mielestä saavuttanut miltei absurdit mittasuhteet.

– Yrittäjyyttä hypetetään nyt paljon. On hyvä että startupeista puhutaan ja yrittäjyyttä pidetään hyvänä juttuna. Mutta kun nuoria kannustetaan yrittäjiksi olisi hyvä tehdä selväksi millaisia taloudellisia riskejä siihen liittyy

Hiltunen sanoo.

Hän on huomannut trendin jossa keksitään hyvä liikeidea ja sitten jäädään odottamaan että joku ostaa sen korkealla hinnalla.

– Pitäisi painottaa enemmän sitä että pelkkä hauska idea ei riitä kannattavan ja jatkuvan liiketoiminnan pyörittämiseen.

Startup-piireissä olisi siis hyvä päästä eroon lyhytjänteisestä nopeasti bisnes isoksi ja sitten sillä rahoiksi -ajattelusta. Pitkäjänteisyyttä ja taloudellisia kestäviä perusteita yrittäjyyden peruspilareina tulisi korostaa nykyistä enemmän. Hiltunen pitää omistajanvaihdosta hyvänä väylänä yritysmaailmaan myös tulevaisuudessa.

– Sehän on ideaalitilanne! On surullista jos vanhempi sukupolvi jää eläkkeelle eikä bisnekselle löydy jatkajaa. Yrityskauppa on tosin usein tyyriimpää kuin startupin aloittaminen.

Lue lisää nuorille yrittäjille suunnatusta Enter-liitteestä.

Kristiina Markkanen

toimitus@yrittajat.fi

Planeetta Internet Oy on ostanut Servia Finland Oy:n kotisivuliiketoiminnan.

Liiketoimintakaupan myötä Servian noin 500 asiakkuutta siirtyvät Planeetta Internetille. Myös Servian asiakaspalveluhenkilöstö siirtyy Planeetta Internetin palvelukseen.

Servia on käyttänyt Planeetta Internetin kapasiteetti- ylläpito- valvontapalveluita kotisivupalveluidensa tuottamisessa vuodesta 2007. Kaupan myötä Planeetta Internet vastaa palveluiden teknisen ylläpidon lisäksi myös asiakaspalvelusta teknisestä tuesta ja laskutuksesta.

Kaupalla Planeetta Internet vahvistaa kotisivupalveluiden valikoimaansa.

– Ostettu Servian kotisivuliiketoiminta parantaa mahdollisuuksiamme palvella kattavammin verkkotunnusliiketoiminnan asiakkaitamme. Jo olemassa olevien itsepalveluun perustuvien kotisivupalveluiden lisäksi voimme nyt tarjota räätälöidympiä projekteja. Toimialallamme tulee jatkossakin tapahtumaan konsolidointia ja Planeetta Internet etsii jatkossakin aktiivisesti uusia ostokohteita. Yrityskaupat ovat hyvä tapa löytää osaavaa henkilökuntaa kasvavaan liiketoimintaamme ja toisaalta parantaa kannattavuutta kasvavien volyymien avulla sanoo Planeetta Internet Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kasti.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat on listannut kuluvalla viikolla rekisteröidyt yritykset paikkakunnittain.

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä.

Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamun aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

77 prosenttia kansanedustajaehdokkaista on sitä mieltä että palvelusetelin käyttöä kannattaa lisätä. Asia käy ilmi yli Suomen Yrittäjien vaalikoneeseen annetuista vastauksista.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen jatkuu eduskuntavaalien jälkeen. Yksi muutoksen mahdollisuus on palveluseteli. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ”palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta”.

Suomen Yrittäjien vaalikoneessa oli väite ”Palvelusetelin käyttöä on lisättävä kunnissa jotta asiakas voi vapaammin valita esimerkiksi lapsensa päiväkodin tai hammaslääkärinsä.” Vaalikoneeseen vastanneista yli tuhannesta kansanedustajaehdokkaasta 77 prosenttia oli samaa mieltä väitteen kanssa. Eri mieltä oli 22 prosenttia vastaajista. Yhdellä prosentilla vastaajista ei ollut mielipidettä asiasta.

Suomen Yrittäjien vaalikoneen löydät täältä.

Tarjolla kymmenien miljoonien eurojen säästöt

Keväällä nimettävä uusi hallitus saa pöydälleen sote-uudistuksen.

– Jatkotyössä tärkeintä on erottaa palveluiden järjestäminen ja tuottaminen toisistaan Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoi Kuopiossa tiistaina.

Kujalan mukaan uudistuksessa ajateltua merkittävämpi tekijä voi olla valinnanvapauden edistäminen. Nopein tapa edistää sitä on palvelusetelin käytön voimakas lisääminen.

Suomen Yrittäjät laski millaisia taloudellisia vaikutuksia palvelusetelin käytöllä olisi jos kaikki 20 suurinta kaupunkia käyttäisivät palveluseteliä asukaslukuunsa suhteutettuna saman verran kuin Jyväskylän kaupunki jossa on ollut hyviä kokemuksia palvelusetelin käytöstä.

Tulokset ovat hätkähdyttäviä kun Jyväskylässäkin nyt vain kaksi prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyspalveluidenmenoista hankitaan palvelusetelillä.

Jos 20 suurinta kaupunkia käyttäisi saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä palvelusetelivolyymi olisi näissä kunnissa yli 205 miljoonaa euroa ja yhteenlaskettu säästö olisi lähes 35 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä palvelusetelin käytön kokonaisvolyymi on kaikissa kunnissa Tilastokeskuksen ja Suomen Kuntaliiton laskelmien mukaan 117 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Näin kysyttiin ja vastattiin

Suomen Yrittäjien vaalikoneeseen vastasi 1082 kansanedustajaehdokasta eli 504 prosenttia kaikista ehdokkaista. Vastaajat jakautuivat puolueittain näin:

Itsenäisyyspuolue 5 %

Kansallinen kokoomus 15 %

Muutos 2011 3 %

Perussuomalaiset 13 %

Piraattipuolue 5 %

Suomen Keskusta 15 %

Suomen Kommunistinen Puolue 3 %

Suomen Kristillisdemokraatit 10 %

Suomen ruotsalainen kansanpuolue 4 %

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 9 %

Vasemmistoliitto 8 %

Vihreä liitto 9 %

Muut 1 %

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Yrittäjä Oskari Uotinen valmistautuu kesälomaan jo vuodenvaihteesta lähtien. Katso millä vinkeillä Uotinen mahdollistaa kesälomansa.

Usein kuulee puhuttavan ettei yrittäjillä ole mahdollisuuksia kesäloman pitämiseen tai ainakaan pitkään lomailuun. Konsultti- ja kouluttajayrittäjä Oskari Uotinen ei kuitenkaan välitä moisesta uskomuksesta.

– Ajattelin pitää puolitoista kuukautta pitkän kesäloman. Toki suhtaudun kesälomaan hitusen eri tavalla kuin ehkä palkansaaja joten pieniä hommia on tehtävä myös loman aikana. Olen kuitenkin omassa yrityksessäni yksin joten ainakin laskuja on maksettava mutta pääasiallisesti voin maata vaikka rannalla jos haluan viestintätoimisto InFlow'n yrittäjä ja Intosome Oy:n osakas Uotinen kertoo.

Oskari Uotinen on toiminut yrittäjänä viisi vuotta. Hän kouluttaa pääasiassa opettajia oman InFlow-yrityksensä kautta. Intosome puolestaan digitalisoi yrityksiä.

Viime vuosi oli ensimmäinen jolloin Uotinen pääsi nauttimaan näin pitkästä kesälomasta. Jonkin verran kesän lomailu kuitenkin edellyttää yrittäjältä myös varautumista.

– Kyllähän kesäloman pitäminen edellyttää että yrityksellä on vakaa tulovirta ja että kassa kestää myös lomailun. Aloitan kassan kartuttamisen kesää varten jo vuoden alussa tai jopa ennen sitä. Seuraan tilannetta Excelissä ja olen luonut tietyn budjetin missä minun on pysyttävä jotta loma onnistuu.

Pysy päätöksessäsi

Yrittäjän on Uotisen mukaan myös osattava pysyä lomailupäätöksessään vaikka töitä irtoaisi kesäajallekin.

– Pitää pystyä sanomaan myös ei. Kyllä minullekin aina pukkaisi jotain tulemaan mutta on pysyttävä päätöksessään. Toki minun toimialallani on helpompi lomailla kuin monella muulla olisi.

Yksinyrittäjyys voi olla Oskari Uotisen mukaan myös hyvä edellytys lomailulle.

– Yksinyrittäjänä ei ole vastuita työntekijöistä kesän aikana. Ei tarvitse hommata sairastuneelle sijaista ja niin poispäin.

Pitkän kesäloman hinta on se että muu vuosi painetaan täysillä.

– Muulloin ei lomia juuri pidetä ja muu vuosi on myös aika kiireistä. Nämä riippuvat siitä mitä kukakin haluaa painottaa ja miten omaa aikaansa arvottaa. Omat harrastukseni painottuvat kesälle ja pidän myös kesän lämmöstä joten olen valinnut näin. Olen myös huomannut että erityisesti nuoret yrittäjät pitävät jo nykyään enemmän lomaa kuin ehkä aiemmin on totuttu tekemään Uotinen selvittää.

Oskari Uotisen vinkit kesäloman mahdollistamiseen:

Valmistaudu kesälomaan jo hyvissä ajoin.

Puskuria kesäkassaan pitää alkaa kerätä jo reippaasti ennen kesää.

Luo budjetti joka mahdollistaa loman ja pysy siinä.

Esimerkiksi Excelistä voi seurata että rahaa jää joka kuukausi talteen niin että loma luonnistuu.

Pysy päätöksessäsi

Älä napsi töitä kesäksi jos olet päättänyt lomailla. Osaa sanoa ei.

Jos et ole yksinyrittäjä jaa töitä niin että lomailu onnistuu.

Intosomessa jaamme töitä niin että jokainen osakas pystyy lomailemaan.

Ymmärrä se että joudut tekemään pieniä hommia myös lomallasi.

Tunti jonain päivänä tai kaksi tuntia toisena. Laskut on maksettava ja meilejä on hyvä edes silmäillä välillä.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Saimaan Juomatehtaan Kekkonen-olut on osoittautunut hitiksi panimo kertoo.

Saimaan Juomatehtaan ja ArkiDesignin yhteistyössä markkinoille tuoma Kekkonen Keskiolut on saavuttanut valtavan suosion heti ensimmäisten myyntiviikkojen aikana. Tasavallan presidentti Urho Kekkosen (1900–1986) nimeä kantava olut tuli maaliskuussa myyntiin eri puolilla maata. Nyt mikkeliläispanimon tuotanto on tiukoilla oluen kovan kysynnän vuoksi. Panimon mukaan yrityksen tuotannossa paiskitaan tulevat viikot ylitöitä jotta Kekkosta riittäisi kaikille laatuoluen ystäville.

Kekkosen suku hyväksyy oluen.

– Kekkonen Keskioluella vaalitaan hauskalla tavalla Urho Kekkosen perintöä. Tuoteideaa on viety eteenpäin hyvässä hengessä ja pilke silmäkulmassa. Pidän myös siitä että näiden tuotteiden avulla presidentti Kekkonen saattaa tulla historiallisena henkilönä tutummaksi myös nuoremmille polville sanoo UKK:n pojanpoika Timo Kekkonen.

– Olemme hyväksyneet sekä oluen että tölkin ulkoasun etukäteen Kekkonen sanoo.

Saimaan Juomatehdas on yksi Suomen vanhimmista toiminnassa olevista pienpanimoista. Mikkelissä toimiva juomatehdas on perustettu vuonna 1995. Uusi tuotantolaitos avattiin vuonna 2013.

Yritys on päässyt hyvää kasvuvauhtiin. Vuonna 2010 yrityksen tuotanto oli noin 130 000 litraa. Viime vuonna tuotanto ylsi jo lähes 800 000 litraan ja tänä vuonna yritys tavoittelee 14 miljoonan litran volyymia. Viime vuonna liikevaihto kasvoi yli 60 prosenttia vajaaseen kahteen miljoonaan euroon.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Yrittäjä Heikki Kulju mahdollisti yrittäjäksi haluavan Tuomas Tukevan siirtymisen unelma-ammattiin.

Koneita-com vaihtoi omistajaa vuonna 2012. Ostaja ja myyjä kertovat miten koneita ja niiden lisäosia välittävän yrityksen omistuksenvaihdos tapahtua.

Lisää tietoa omistuksenvaihdoksesta löytyy tuoreesta Exit-lehdestä.

Tuomas Tukeva ostaja

“Halusin jo kouluikäisenä yrittäjäksi. Silloin mielikuvani ammatista perustui siihen että insinööri keksii härvelin patentoi sen ja käynnistää siitä liiketoiminnan. En keksinyt kehityskelpoista härveliä ja yrittäjyys jäi siltä erää haaveeksi.

Vuonna 2007 kaverini osti yrityksen. Ajattelin että viis keksinnöstä: yrityskauppahan sopii minulle paremmin. Viisi vuotta ja monta ostoyritystä myöhemmin tärppäsi ja kriteerit täyttävä yritys löytyi. Olin silloin 31-vuotias ja paperiteollisuuden palveluksessa mielekkäässä palkkatyössä. Yrityskaupan toteuttaminen päivätyön ohella oli hektistä.

Etsin yritystä jonka liiketoiminta oli taloudellisesti vakaata ja jossa oli potentiaalia kehittyä kansainväliseksi. Toimialalla tai sijainnilla ei ollut juuri väliä mutta halusin päästä hyödyntämään liiketoimintaosaamistani uudessa yrityksessä. Vihdoin löysin puun- ja metallintyöstölaitteita maahantuovan ja eteenpäin myyvän koneita.com:in. Sen arvo oli korkea joten varauduin haastaviin rahoitusneuvotteluihin. Sain kuitenkin eri tahoilta paljon neuvoja ja avuksi tilintarkastajan ja juristin.

Olin laatinut liiketoimintasuunnitelman joka vakuutti rahoittajat. Siitä yrityskauppa lähti rullaamaan mutkitta. Yritys oli jo ostohetkellä elinvoimainen ja vakiinnuttanut markkina-asemansa Suomessa. Vahvalta perustalta oli hyvä laajentaa toimintaa heti ulkomaille. Palkkasimme viime vuonna työntekijän Viroon ja avasimme verkkokaupan kolmella kielellä. Seuraavaksi suuntaamme Ruotsiin ja Norjaan.

Heikki on luottanut kykyyni viedä liiketoimintaa eteenpäin joten minun ei ole tarvinnut stressata hänen elämäntyönsä jatkumista. Etenkin alkuvaiheessa hän sanoi suoraan jos oli eri mieltä tekemisistäni. Arvostin sitä ja hänen neuvojaan kovasti.”

Heikki Kulju myyjä

“Innoistuin yrittämisestä työskennellessäni taikurina 1970-luvulla. Postimyynti kiehtoi minua ja Yhdysvaltainmatkoilla tutustuin alaan enemmän.

Kaikki alkoi siitä kun tilasin ulkomailta 144 kappaletta autokompasseja. Ne olivat käteviä ja ajattelin niiden myyvän hyvin ja niin kävikin.

Tuotteiden ja kauppojen määrä lisääntyi oman toiminimen myötä. Kaikki myymäni tuotteet ovat olleet lähtöisin harrastuksistani ja asioista joista olen kiinnostunut: amatööriradio- ja erikoisradiolaitteista akupunktiotuotteisiin.

Konepuolen maahantuonti ja myynti alkoi vuonna 1999 kun tilasin omaan käyttööni maantyöstölaitteita Kiinasta. Myyntivaiheessa yritys oli erittäin hyvässä lyönnissä ja sillä oli kasvupotentiaalia ulkomaille. Menestys oli usean asian summa: hyvät tuotteet johtavilta valmistajilta tuotteiden saatavuus varastostamme huolto- ja asiakaspalvelu ja hyvä porukka toimipisteessämme Lapualla.

Tavoitteenaani oli myydä yritys kun liiketoiminta on saatu hyvään malliin. Lapseni jatkoivat työskentelyä yrityksessä kun uutta omistajaa lähdettiin etsimään Suomen yritysmyynnin kautta. Kun Tuomas tuli isänsä kanssa käymään tiesin heti että jatkaja on siinä. Neuvottelukyky innostuneisuus ja välittäminen osuivat kohdalleen

Olihan myynti aikamoinen projekti kun pikkutarkkaa tehtävää oli paljon. Eräänä viikonloppuna istuimme Tuomaan kanssa kymmeneksi minuutiksi alas ja hoidimme asiat selväksi.

Yrityksen myynnistä on kulunut nyt pari vuotta mutta autan ja neuvon Tuomasta tarpeen tullen ja toimin rahoittajana yrityksessä. Hyvä keskusteluyhteys ja funtsaaminen on tärkeää. Täytin juuri 65 vuotta ja nyt on jälleen aikaa taikurihommille

Koneita.com

Mitä tekee: tarjoaa laajan valikoiman erilaisia koneita ja niiden lisätarvikkeita

Työntekijät: Suomessa viisi ja Virossa yksi

Perustettu: 1979

Omistus vaihtui: 2012

Kristiina Markkanen ja Joonas Aitonurmi

toimitus@yrittajat.fi

Helsingin kaupunki valvoo keskustan alueella tehostetusti mainostelineitä ja työmaita.

Helsingin kaupunki valvoo kuluvalla viikolla tehostetusti mainostelineiden eli niin sanottujen A-ständien käyttöä kantakaupungin alueella. Esteettömyyden vuoksi telineet saavat ulottua korkeintaan 80 senttimetrin päähän rakennuksen seinästä jalkakäytävälle.

Parturi-Kampaamo Sevillan yrittäjä Tamara Ksenschak-Sadeluoto kannattaa kylttien valvontaa. Hän ei ole oman yrityksensä kohdalla valvonnasta huolissaan.

– Meillä se (mainosteline) on ihan kiinni seinässä ja ikkunan alla ja vieressä on rappuset ettei kylttiin törmää Ksenschak-Sadeluoto kertoo.

– Mutta näkee tuolla sellaisiakin jotka ovat ihan irrallaan seinästä ja niihin voi kompastua. Sellaisista en tykkää Ksenschak-Sadeluoto jatkaa.

Parturi-Kampaamo Sevilla on toiminut samassa osoitteessa jo 25 vuoden ajan. Mainosteline on Mannerheimintiellä huomattu hyväksi tavaksi houkutella asiakkaita.

– Esimerkiksi jos on hiljaisempaa niin voimme ilmoittaa kyltissä että meillä on heti vapaita aikoja Ksenschak-Sadeluoto kertoo.

Ohjeistusta tarkistetaan syksyllä

Tehovalvonta alkoi keskiviikkona Kluuvissa Kruununhaassa ja Pasilassa. Liian kauaksi seinästä laitetuista telineistä voi saada laiminlyöntimaksun.

– Jos liikkeessä on paljon asiakkaita ja myyjä on kiireinen niin emme mene liikkeeseen sisälle vaan solmimme väärin sijoitettuun telineeseen muovinauhan jossa muistutetaan oikeasta etäisyydestä kertoo alueidenvalvontapäällikkö Petri Ojala Rakennusvirastosta.

Mainostelineiden kohtaloa punnitaan syksyllä.

– Yleisten töiden lautakunnassa poliitikot päättävät tuleeko totaalikielto tai tarkennetaanko ohjeistusta Ojala kertoo.

Ksenschak-Sadeluoto toivoo että mainostelineen käyttö on sallittua jatkossakin.

– Yrittäjän pitää saada ilmoittaa mainostelineessä kun sen tekee asiallisesti.

Ojala on samoilla linjoilla mutta tilanne on ristiriitainen.

– Usein telineet ovat viikon päästä samassa paikassa vaikka niistä olisi huomautettu. Näkövammaiset törmäilevät niihin mutta toisaalta yrittäjien pitää pystyä mainostamaan Ojala toteaa.

Tehovalvonnalla valvotaan myös luvattomia työmaita. Ojala uskoo että niitä löytyy erityisesti Pasilasta.

Tehoiskun tavoitteena on varmistaa että työmailla ja yrityksissä otetaan huomioon kaupunkilaisten turvallisuus ja että työmaat myyntipöydät ja mainokset aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa asukkaille ja ohikulkijoille.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien jäsenkampanjan pääpalkinnon voittanut yrittäjä näkee työssään merkkejä että taloustilanne alkaisi parantua.

Hitsauslaitteita huoltava ja jälleenmyyvä yrittäjä Jan-Erik Moberg sai tammikuussa puhelun jota hän ei koskaan unohda.

– Olin juuri vetänyt kaikki suojavarusteet ylleni kun puhelin soi ja Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala soitti. Hän kyseli olenko ollut tyytyväinen yrittäjäjärjestön jäsenyyteen. Ajattelin että on varmaan myymässä jotain minulle Weldtec Oy:n toimitusjohtaja Moberg muistelee.

Varatoimitusjohtajalla oli kuitenkin muita uutisia sillä Moberg oli voittanut Suomen Yrittäjien jäsenhankintakampanjan pääpalkinnon eli Uudessakaupungissa valmistetun Mercedes Benz -auton.

– Kysyin heti että onko tämä joku pilapuhelu. Ihan sydämestä alkoi ottaa. Menin puhelun jälkeen takaisin tekemään töitä mutta 15 minuutin kuluttua oli pakko soittaa ja varmistaa että kyseessä oli tosijuttu Jan-Erik Moberg kertoo.

Yrittäjäjärjestön varatoimitusjohtajan mukaan Mercedes Benz valikoitui jäsenhankintakampanjan pääpalkinnoksi kotimaisuutensa vuoksi.

– Olimme päättäneet että palkinto auto mutta halusimme panostaa kotimaisuuteen. Uudessakaupungissa oli kuitenkin juuri alettu valmistamaan Mercedeksiä joten se oli luonnollinen valinta Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo autonluovutustilaisuudessa.

Kirkastuneet näkymät

Mobergin yritys Weldtec Oy on vuonna 1992 perustettu hitsaustuotteiden ja styroxleikkureiden jälleenmyynti- ja huoltoliike. Jan-Erik Mobergin mukaan hitsauslaitteiden toimialalla näkymät alkavat jo kirkastua vuonna 2008 alkaneen ahdingon jälkeen.

– Vuonna 2008 laman jälkeen myynti tippui lähes 40 prosenttia mutta sanotaan että nyt noin kuuden kuukauden ajan tilanne on alkanut näyttää jo paremmalta. Yritykset ovat selkeästi alkaneet investoida. Myös teollisuuskoneita menee mikä on yleensä merkki että myös teollisuus alkaa pian vetää.

Moberg toimii tällä hetkellä Weldtecissä yksin mutta jos tilauskirjat näyttävät jatkossa yhtä hyvältä voi lisäavun palkkaaminen tulla kysymykseen.

– Jos työt jatkuvat tähän malliin pitää ehkä palkata työntekijä. Kynnys palkkaamiseen on kuitenkin korkea ja yrityksen tilauskirjassa pitää olla jatkuvuutta Moberg sanoo.

9139 kilpailijaa

Auton arvontaan osallistuivat kaikki kampanjan aikana Suomen Yrittäjiin liittyneet uudet jäsenet sekä kaikki ne suosittelijat joiden suositus on johtanut jäsenyyteen. Arpalipukkeen nosti 9139 nimen joukosta toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Virallisena valvojana toimi lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula.

Arvonnan kumppaneina toimivat Mercedes-Benz Nordea Pankki Oyj Neste Oyj ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien Yrittäjä vinkkaa -sarjassa yrittäjä Janne Jääskeläinen antaa vinkkejä yksinyrittämiseen.

Viime viikolla Arokki Creativen yrittäjä Esa Arokki vinkkasi että yksinyrittäjänä tärkeintä on olla rohkea kaikessa tekemisessään.

Arokki haastoi seuraavaksi vinkin antajaksi digimediatoimisto Aucor Oy:n yrittäjän ja tietokirjailijan Janne Jääskeläisen. Jääskeläinen korostaa taloudellisen kannattavuuden merkitystä.

– Tästä olen käynyt monen yrittäjän kanssa keskusteluja mutta mielestäni yrityksen ainoa tarkoitus on tehdä omistajalleen voittoa. Pehmeitä arvoja voi toki olla mutta taloudelliseen kannattavuuteen täytyisi kiinnittää enemmän huomiota Jääskeläinen sanoo Yrittäjäsanomille.

Kannattavuutta tuo ennen kaikkea maksava asiakaskunta.

– Asiakkaiden saamiseksi pitää löytää se palvelu tai tuote joka löysyttää kukkaronnyörejä.

Jääskeläinen aloitti yksinyrittäjänä noin kymmenen vuotta sitten. Parin vuoden jälkeen hän perusti osakeyhtiön jonka leivissä on nykyään kuusi työntekijää.

Yksinyrittäjän arki on vapaata ja siitä kannattaa ottaa kaikki ilo irti.

– Kannattaa käyttää vapautta niin paljon hyväkseen kuin on mahdollista. Helposti se unohtuu mutta vapaudesta pitää muistaa nauttia Jääskeläinen vinkkaa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Ohjaaja Virpi Suutari etsii pien- ja yksinyrittäjiä uuteen dokumenttielokuvaansa.

Dokumenttielokuvaohjaaja Virpi Suutari ryhtyi yrittäjäksi kaksi ja puoli vuotta sitten kun hän perusti miehensä Martti Suosalon kanssa elokuvia ja teatteriesityksiä tuottavan Euphoria Film Oy:n.

Oman yrittäjyyden myötä Suutari alkoi yhä enemmän miettiä mikä saa ihmiset ryhtymään yrittäjiksi.

– Kyseessä on iso ja tärkeä yhteiskunnallinen ilmiö jota olisi hyvä valottaa myös taiteen keinoin. Samalla aihe voi olla myös hyvin viihdyttävä ja koskettava ja kertoa isompaakin tarinaa Suomesta Suutari kertoo Yrittäjäsanomille.

– Meistä on moneksi. Olen aivan varma että yrittäjiltä löytyy uskomattomia tarinoita jotka lähtevät viemään elokuvaa suuntaan jota mikään käsikirjoittaja ei osaisi ennakkoon kuvitella Suutari jatkaa.

Karisma ja miljöö ratkaisevat

Suutari hakee dokumenttielokuvaansa pien- ja yksinyrittäjiä miltä tahansa toimialoilta eri puolilta Suomea.

– Yksi yrittäjistä voisi esimerkiksi olla palvelualan ihminen joka liikkuu työssään paljon ja road movien tapaan kuljettaisiin ympäri Suomea Suutari sanoo.

Suutari toivoo yrittäjien olevan heittäytymiskykyisiä ja kertovan avoimesti ja rehellisesti omista iloistaan ja suruistaan sekä vastoinkäymisistään ja onnistumisistaan. Hän valikoi dokumenttielokuvien henkilöt sen perusteella miten ihmisten karisma ja miljöö koskettavat häntä henkilökohtaisesti.

– Ihminen ei välttämättä itse pysty arvioimaan onko hän hyvä päähenkilö. Ekstrovertit eivät välttämättä aina ole parhaita vaan joskus ujompi ihminen voi yllättää.

Kun oikeat henkilöt ovat löytyneet Suutari työstää elokuvan käsikirjoituksen jonka jälkeen elokuvalle haetaan rahoitusta.

Etsintäkuulutuksesta Jussi-palkintoon

Suutari on todennut etsintäkuulutuksen hyväksi tavaksi löytää ihmisiä kameran eteen. Esimerkiksi Eedenistä pohjoiseen -dokumenttielokuvan päähenkilöt Suutari löysi puutarhalehdissä olleen ilmoituksen kautta.

– Sain yli 70 vastausta. Tapasin kaikki eri puolilla Suomea ja lopulliseen elokuvaan valikoitui seitsemän pariskuntaa.

Viime vuonna ilmestynyt dokumentti puutarhanhoidosta ja rakkaudesta palkittiin parhaan dokumenttielokuvan Jussi-palkinnolla sekä Tampereen elokuvajuhlien pääpalkinnolla. Dokumenttielokuvan teko ideasta valmiiksi teokseksi vei noin kolme vuotta.

Suutari on työskennellyt elokuva-alalla yli 20 vuotta. Hän on käsikirjoittanut ja ohjannut useita tunnettuja dokumenttielokuvia joita on nähty ja palkittu useilla kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Elokuville on leimallista faktan ja fiktion rajapinnassa liikkuminen.

Yksi tunnetuimmista töistä on työttömistä nuorista miehistä kertova dokumenttielokuva Joutilaat jonka Suutari teki yhdessä Susanna Helken kanssa. Vuonna 2001 ilmestynyt elokuva sai myös Jussi-palkinnon.

Yrittäjistä kertovasta dokumenttielokuvasta kiinnostuneet voivat ottaa Suutariin yhteyttä sähköpostitse: virpi.suutari@luukku.com

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Twitter: @KatriSimola

Valtakunnallisesta Vuoden nuori yrittäjä -palkinnosta kisaa kuluvana keväänä yrittäjiä viidestä yrityksestä eri puolilta Suomea.

Suomen Yrittäjien järjestämän valtakunnallisen Vuoden nuori yrittäjä -kilpailun vuoden 2015 finalisteiksi on valittu Eatech Oy:n Esa Mäkelä 35 Toni Kokkonen 34 ja Antti Kopponen 35 Tampereelta Konesilta Oy:n Ville Kyllönen 34 Kärsämäeltä LTP Logistics Oy:n Matti Tuominen 34 Säkylästä Piipputaito Oy:n Markku Juden 34 Lahdesta sekä Varusteleka Oy:n Valtteri Lindholm 33 Helsingistä.

Vuoden nuori yrittäjä -kilpailu on maamme arvostetuin nuorille suunnattu yrittäjäkilpailu. Kilpailussa painotetaan yritystoiminnan ansioita. Finalistit valittiin Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten sekä jäsenyrittäjien alueellisiin alkukilpailuihin tekemien ehdotusten pohjalta.

Vuoden nuori yrittäjä paljastetaan nuorten yrittäjien Get Together -tapahtumassa Levillä 24.4.2015. Tapahtumaan on jo nyt ilmoittautunut 230 nuorta yrittäjää.

Yksityisyrittäjäin Säätiö tukee kolmen parhaan palkitsemista yhteensä 30 000 euron suuruisella summalla.

– Kilpailijoiden taso oli tänä vuonna poikkeuksellisen kova ja viiden finalistin valinta oli kaikkea muuta kuin helppo tehtävä Suomen Yrittäjien nuorten ja opiskelijoiden palveluista vastaava järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä sanoo.

– Ilahduttavinta oli huomata että luovuutta ja määrätietoisuutta löytyy niin perinteisiltä kuin uudemmilta toimialoilta haastavasta taloustilanteesta huolimatta.

Voittajan valinnassa otetaan huomioon erityiset ansiot toimialaan innovatiivisuuteen ja yrittäjäasenteeseen liittyen.

Finalistit paremmuusjärjestykseen asettavaan tuomaristoon kuuluvat Oskari Lehtonen (KoppiCatch Oy Tabletkoulu Oy) Ida Hakola ja Ilona Hiila (Vapa Media Oy Vuoden nuori yrittäjä 2014) Sam Nieminen (Yksityisyrittäjäin Säätiö SGN Group Oy) Susanna Rantanen (Heebo Oy Boardman 2020) Josi Tikkanen (Suomen Yrittäjien yrittäjämediat) ja Suomen Yrittäjien nuorten yrittäjien valiokunta.

Vuoden nuori yrittäjä -finalistit:

Eatech Oy

Eatech Oy on vuonna 2006 perustettu IT-ohjelmistoratkaisuihin keskittynyt pirkanmaalainen yritys. Vuonna 2014 yritys työllisti 42 henkilöä ja sen liikevaihto oli noin 24 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Esa Mäkelän mielestä firman menestyksen takana on yksinkertaisesti se että työntekijöistä ja asiakkaista pidetään hyvää huolta.

Esittelyvideo

Konesilta Oy

Konesilta Oy on vuonna 2001 perustettu pienten maansiirtokoneiden myyntiin huoltoon ja kunnostukseen keskittynyt yritys Pohjois-Pohjanmaalta. Vuonna 2014 yritys työllisti yhdeksän henkilöä ja sen liikevaihto oli noin 105 miljoonaa euroa.

Yrittäjä Ville Kyllönen arvioi että erikoistuminen kapealle sektorille selittää yrityksen menestyksen. Konesilta keskittyy pienten käytettyjen maansiirtokoneiden myyntiin huoltoon ja varusteluun. Liikeidean Kyllönen sai työharjoittelussa opiskeluaikanaan.

Esittelyvideo

LTP Logistics Oy

LTP Logistics Oy on vuonna 2011 perustettu elintarviketuotteiden keräilyyn varastointiin lähetykseen ja kuljetukseen erikoistunut yritys Satakunnasta. Vuonna 2014 yritys työllisti 67 henkilöä ja sen liikevaihto oli reilut 14 miljoonaa euroa.

Yrittäjä Matti Tuominen kertoo että he hoksasivat luoda uudenlaisen palvelun yrityksille.

Esittelyvideo

Piipputaito Oy

Piipputaito Oy on vuonna 2009 perustettu omakotitalojen hormien tarkistukseen ja saneeraukseen erikoistunut yritys Päijät-Hämeestä. Vuonna 2014 yritys työllisti 19 henkilöä ja sen liikevaihto oli vuonna 2013 noin 16 miljoonaa euroa.

Yrittäjä Markku Juden uskoo että yrityksen menestys perustuu siihen että he ovat rehellisiä ja reiluja työntekijöille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Yritys toimii nyt viidellä paikkakunnalla mutta tarkoitus on laajentaa toimintaa.

Esittelyvideo

Varusteleka Oy

Varusteleka Oy on vuonna 2003 perustettu käytettyjen ja uusien armeijatekstiileiden ja -jalkineiden verkkokauppaan erikoistunut helsinkiläinen yritys. Vuonna 2014 yritys työllisti 55 henkilöä ja vuonna 2013 sen liikevaihto oli reilut 73 miljoonaa euroa.

Yrittäjä Valtteri Lindholm kertoo että firma tuskin pystyy enää kasvamaan Suomessa joten seuraavaksi suunnataan kansainväliseen kauppaan.

– Haluaisimme näyttää muille suomalaisille nettikaupoille että myös kansainvälisesti voi ihan helposti tehdä myyntiä.

Esittelyvideo

Toimitus

toimitus@yrittajat.fi