Suomalainen etämonitorointilaite saattaa syrjäyttää perinteiset rytmihäiriöitten seurantaan käytetyt laitteet.

Mega Elektroniikka Oy:n sydämen toiminnan etämonitorointiin kehitetty ja huhtikuun alussa USA:n markkinoille hyväksytty eMotion Faros -laite haastaa perinteisen 24 tunnin Holter-mittauksen sydämen rytmihäiriöiden seurannassa.

Sydämen rytmihäiriöistä tietoisesti tai tietämättään kärsiviä ihmisiä on maailmanlaajuisesti katsottuna satoja miljoonia. Perinteisessä 24 tunnin Holter-mittauksessa kaikki sydänrytmin poikkeamat eivät aina ehdi ilmetä. Mega Elektroniikan etämonitorointilaitteilla kliininen pitkäaikaisseuranta voidaan tehdä huomattavasti nykyistä mukavammin ja edullisemmin. Laite on tällä hetkellä testikäytössä useassa suomalaisessa sairaalassa ja kansainvälisesti kymmenillä terveydenhuollon ja tutkimuksen organisaatioilla.

Laitetta voidaan käyttää perinteisen Holterin tapaan mutta se soveltuu myös reaaliaikaiseen etämonitorointiin ja sydändatan pitkäkestoiseen tallentamiseen.

Etämonitorointi mahdollistaa suuren ihmisjoukon kardiologisen seurannan ja hoidon yhden lääkärin valvonnassa sillä asiakkaan tilannetta voidaan seurata myös etäyhteyden avulla. Miellyttävän muotoilun ja käyttäjäystävällisyyden ansiosta sydämen seurantaa voidaan tehdä jopa viikkojen ajan.

– Potilas voidaan kotiuttaa turvallisesti huomattavasti nopeammin sillä sydämen monitorointi onnistuu luotettavasti myös kotoa käsin toimitusjohtaja Arto Remes kuopiolaisesta Mega Elektroniikka Oy:stä kertoo.

Sekä etämonitoroinnin käyttöön ottavalle sairaalalle että loppuasiakkaalle se on edullinen.

– Yhden Holter-mittarin hinnalla saa kaksi eMotion Faros-mittaria. Laite tallentaa tiedon avoimessa formaatissa joten sitä voidaan käyttää olemassa olevissa tietojärjestelmissä. Myös tästä koituu kustannussäästöä Arto Remes sanoo.

eMotion Faros on asiakkaan ihoon kiinnitettävä anturin ja elektrodin yhdistelmä. Se on käyttäjälle miellyttävä ja huomaamaton. Laitteen muotoilu huomioitiinkin tänä vuonna kansainvälisellä Red Dot -palkinnolla.

Hyvät kasvynäkymät

Voimakkaassa kansainvälisessä kasvussa oleva kuopiolainen Mega Elektroniikka on pitkän linjan osaaja terveysteknologia-alalla. Kuopiossa 30 vuoden ajan toimineen yhtiön tuotteet nojaavat laajaan akateemiseen tutkimukseen.

Mega Elektroniikan kehittämillä aivojen sydämen ja lihaksiston mittaamiseen tarkoitetuilla tuotteilla on lääketieteelliseen käyttöön tarvittavat hyväksynnät. Viimeisimpänä merkittävänä etappina on eMotion Faros -etämonitorointilaitteen saama Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto Food and Drug Administrationin myöntämä hyväksyntä.

– FDA-hyväksyntä on laitteen myynnin edellytys USA:ssa ja erittäin merkittävä asia meille. Hyväksyntä mahdollistaa meille pääsyn maailman suurimmille sydänmittausten markkinoille Remes sanoo.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Verottaja laajentaa palveluitaan verkossa.

Vero.fi-sivuilla pilotoidaan chat-palvelua tästä päivästä alkaen. Chatissa neuvotaan Verohallinnon sähköisten palvelujen käytössä ja opastetaan parhaimman asiointikanavan löytämiseksi. Chat palvelee ensimmäisessä vaiheessa toukokuun puoleen väliin saakka.

– Chat löytyy vero.fi:ssä automaattisesti kaikkien niiden aiheiden sivuilla joissa opastusta on saatavilla. Verottaja vastaa chatissa arkisin virka-aikana eli kello 9-16.15 kertoo projektipäällikkö Marianne Väyrynen.

Chat on osa syksyllä avattavaa Vero24-palvelukokonaisuutta.

– Jatkossa vero.fi:ssä voi etsiä vastauksia myös vastauspankista tai tehdä oman kysymyksen. Vastaamme kysymyksiin julkisesti niin että siitä hyötyvät kaikki saman asian kanssa painiskelevat kertoo Väyrynen.

Chatissa neuvotaan kevään aikana seuraavissa ajankohtaisissa asioissa:

1. Veroilmoitus verkossa – sähköinen asiointipalvelu veroilmoituksen täydentämiseen

2. Kysy kotitalousvähennyksestä – veroneuvontaa kotitalousvähennyksen tekemiseen.

3. Kysy Palkka.fi:stä

4. Katso- ja Tyvi-tuki yritysasiakkaille

5. Lisäksi chatissa saa apua siihen mistä löytyvät esimerkiksi lomakkeet verkkopalvelut tai verotoimistojen yhteystiedot. 

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Tamperelaisessa Bistro Le Potissa on tehty edellisen päivän lounaasta uusi lounaskonsepti kertoo Aromi-lehti.

Tamperelaisessa Bistro Le Potissa on voinut helmikuun lopusta asti valita normaalin lounaan lisäksi myös leftover lunch -nimellä kulkevan vaihtoehdon joka on puoleen hintaan myytävä edellisen päivän buffetlounas. Annoksia on tarjolla päivittäin noin 10–20 riippuen edellisen päivän menekistä.

– Vastaanotto on ollut erittäin hyvä ja kaikki annokset on myyty. Konsepti on tuonut myös ravintolaan uusia asiakkaita. Eivätkä ihmiset lähde pois vaikka halvempi lounas olisikin loppu. On bisneksen kannalta järkevämpää laittaa tuo ruoka myyntiin kuin haudata pakastimen perukoille ja heittää myöhemmin roskiin Bistro Le Potin keittiömestari Arto Rastas sanoo Aromille.

– Vähän harmittaa etten keksinyt tätä jo aiemmin hän jatkaa.

Leftover lunchissa ei ole kyse lämpöpöydässä olleesta ruoasta vaan keittiöön jääneistä ylimääräisistä annoksista. Ruoka jäähdytetään ja pakataan asianmukaisesti keskuskeittiön tyyliin.

– Tästä on tullut jonkin verran kyselyjä. Olisi kuitenkin silkkaa hulluutta tarjota asiakkaille ruokaa jossa on terveysriski. Mainetta on turha pilata tuollaisella. Pidämme ammattilaisina luonnollisesti huolta asiakkaidemme turvallisuudesta.

Idean uuteen konseptiin Rastas kertoo saaneensa jo vuonna 2010 jolloin hän oli Italiassa kuvaamassa Linnan tähdet -sarjaa. Siellä hän kävi syömässä suositussa ravintolassa jossa oli iltaisin tarjolla runsaudeltaan Ruotsin-laivojen noutopöytiin verrattava buffet. Seuraavana päivänä samoja ruokia sai puoleen hintaan lounaalla.

– Mielestäni konsepti oli hieno mutta tuolloin minulla ei ollut vielä ravintolaa missä toteuttaa se. Nyt Bistro Le Potin konsepti on hiottu kuntoon ja tuntui että aika on kypsä. Päätöstä vauhditti kun vuodenvaihteen inventaarion yhteydessä tajusin taas paljonko ruokaa menee hukkaan Rastas päivittelee Aromille.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Myllyn Paras Oy siirtyy biokaasuun mikä pienentää yrityksen pakastetehtaan kasvihuonepäästöt nollaan.

Kasvihuonekaasujen vähentäminen on ollut Myllyn Paras Oy:n tavoitteena jo lähes vuosikymmenen ajan. Vuodesta 2007 yritys on käyttänyt Hyvinkäällä sijaitsevan myllynsä energianlähteenä hiutaletuotannossa syntyvää kauran kuoriainesta. Bioenergiaa käyttävässä kattilassa kuoriaineksesta on saatu energiaa prosessihöyryyn kuumaan veteen sekä myllykiinteistön lämmitykseen.

Ylijäävä bioenergia on myyty Hyvinkään Lämpövoima Oy:lle kaukolämpöverkkoon viime vuosina toimitetun bioenergian määrä on vastannut noin 150 - 260 hyvinkääläisen omakotitalon kaukolämmitystä vastaavaa tuotantomäärää.

Maaliskuun lopulla julkistetussa Sustainable Brand Index -bränditutkimuksessa Myllyn Paras olikin suomalaisten kuluttajien mielestä Suomen kolmanneksi vastuullisin brändi.

Tänä keväänä Myllyn Paras Oy Pakasteet siirtyy Hyvinkäällä käyttämään pakastetehtaansa energianlähteenä Gasumin biokaasua. Suomalaisen elintarviketeollisuuden biojätteistä ja kaupan ruokahävikistä valmistettava biokaasu vähentää pakastetehtaan kasvihuonepäästöt nollaan.

Myös pakastetehtaalla syntyvää biojätettä on kierrätetty jo useiden vuosien ajan. Nyt käyttöön otettavalla biokaasulla korvataan maakaasun käyttö ja sen määrä vastaa noin 140 omakotitalon vuosittaista energiakulutusta.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat julkaisee viikoittain parhaaseen AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot.

Lista julkaistaan torstaisin jolloin mukana listauksessa ovat AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä joka yrityksen toimintaa taustaa taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee myös tietoja perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Tämä AAA-listaus pitää sisällään 2.4. – 8.4. AAA-luokkaan päässeet yritykset. Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on reilut 27 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 295 000 euroa.

Terveysteknologian vienti kasvaa kohisten. Alalla on silti isoja haasteita tuotekehityksen kanssa.

Suomen terveysteknologian teollisuuden vienti vuonna 2014 kasvoi jälleen uuteen ennätykseen. Viennin arvo olikin viime vuonna 18 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 83 prosenttia.

Terveysteknologian kauppatase eli alan viennin ja tuonnin välinen ero oli 829 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta 107 prosenttia. Vuonna 2014 terveysteknologia vastasi jo noin puolesta maamme korkean teknologian viennistä.

– Vuosittaisia vaihteluita on ollut mutta kun alaa katsotaan pidemmällä aikajaksolla kasvu on ollut jatkuvaa ja huomattavasti voimakkaampaa kuin lähes millään muulla teollisuuden alalla Suomessa. Viiden vuoden aikajaksolla 2009 – 2014 keskimääräinen vuotuinen kasvu on ollut 85 prosenttia Terveysteknologian Liitto - FiHTAn hallituksen puheenjohtaja Veli Mäkelä Planmeca Oy:stä kertoo.

Terveysteknologian toimialan sisällä kasvu oli voimakkainta terveydenhuollon laitteissa joiden vienti kasvoi 103 prosenttia 13 miljardiin euroon.  Sähkökäyttöisten terveydenhuollon laitteiden vienti kasvoi peräti 171 prosenttia. Diagnostisten reagenssien ja laitteiden kasvu oli 64 prosenttia. Niiden kohdalla viennin kokonaiskasvuvauhti hidastui hieman mutta reagenssit ovat toisaalta olleet ”uusi kasvutarina” suomalaisessa terveysteknologian teollisuudessa.

Suomalaisen terveysteknologian tuotannosta noin 95 prosenttia menee vientiin. Vuonna 2014 viennistä 37 prosenttia meni Eurooppaan 36 prosenttia Pohjois-Amerikkaan ja 11 prosenttia Aasiaan. Selkeästi suurin yksittäinen vientimaa oli USA jonne vienti lisääntyi jopa 24 prosenttia. Saksa oli toiseksi suurin. Vienti Venäjälle väheni 14 prosenttia.

Suomen terveysteknologian teollisuus koostuu muutamasta suuresta globaalista yrityksestä ja lukuisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Alan voimakkaasta kasvusta huolimatta erityisesti pienillä ja alkavilla yrityksillä on suuria haasteita voitettavanaan sillä tuotekehitys on vaativaa ja kallista ja matka ideasta markkinoille on pitempi kuin monilla muilla teollisuuden aloilla.

Terveysteknologia työllistää suoraan runsaat 10 000 henkeä Suomessa.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista vahvistetaan huomenna.

Presidentti Sauli Niinistö vahvistaa huomenna perjantaina lain jolla pyritään rajoittamaan yritysten välisiä maksuaikoja. Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista muuttuu siten että maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Ennen raja oli 60 päivää.

Suomen Yrittäjien mukaan muutos on todella tarpeellinen sillä nyt ylipitkät maksuajat ovat ajaneet pienyrityksiä taloudellisiin vaikeuksiin.

Syksyn 2013 Pk-yritysbarometrissa 44 prosenttia vastaajista kertoi että oli joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuajan. Näistä lähes viidennes oli joutunut hyväksymään 60 päivän maksuajan ja 36 prosenttia yli 60 päivän maksuajan.

— On erittäin tärkeää että hallitus ja eduskunta ehtivät käsitellä asian sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula Suomen Yrittäjistä.

Suomen Yrittäjät teki loppuvuodesta 2013 oikeusministeriölle asiasta aloitteen maksuehtolain muuttamisesta. Samoihin aikoihin eduskunnassa tehtiin suunnilleen saman sisältöinen lakialoite jonka allekirjoitti yli sata kansanedustajaa.

Makkulan mukaan lakiuudistus osoittaa selvästi että lainsäätäjä tarkoittaa hyväksyttäväksi maksuajaksi nimenomaan 30:ä päivää vaikka pidemmästä maksuajasta voi edelleen sopia.

— Se että toinen osapuoli vain ilmoittaa maksuehtojen pidentyneen ei ole sopimista Janne Makkula painottaa.

Makkula korostaa että lain astuttua voimaan on seurattava että mahdollisuutta sopia kuukautta pidemmistä maksuajoista ei käytetä väärin.

— Jos käy ilmi että sitä käytetään hyväksi pienyrityksiä vastaan lainsäädäntöä pitää tiukentaa.

Suomen Yrittäjät nostaa esille epäkohtia jos havaitaan että pieniltä yrityksiltä edellytetään kohtuuttomia maksuehtoja kauppojen saamiseksi.

Laki astuu voimaan 1. toukokuuta.

Uusi lakimuutos pähkinänkuoressa:

Mikä maksuajoissa muuttuu?

Maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Ennen raja oli 60 päivää.

Mitä tapahtuu jatkossa?

Lain astuttua voimaan on seurattava että mahdollisuutta sopia kuukautta pidemmistä maksuajoista ei käytetä väärin. Suomen Yrittäjät nostaa esille epäkohtia jos havaitaan että pieniltä yrityksiltä edellytetään kohtuuttomia maksuehtoja kauppojen saamiseksi.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Pitkän uran Abloyssa tehnyt Pasi Saarinen alkoi yrittäjäksi ostamalla Ovesta Oy:n.

Pasi Saarinen työskenteli Abloylla yli 20 vuotta. Viimeksi hän vastasi Lukot-liiketoiminnasta jossa työskentelee suoraan yli 240 työntekijää.

Nyt Saarinen on 11 henkilöä työllistävän Ovestan toimitusjohtaja. Muutos oli nopea.

– En ollut pitkään miettinyt yrittäjäksi alkamista. Abloylla oli toimitusjohtajavalinta meneillään. Kaikista ennakko-odotuksista huolimatta en tullut valituksi. Silloin mietin että jatkanko vai keksinkö jonkun muun jutun. Päädyin silloin sellaiseen ratkaisuun että suuryhtiöt on nähty Saarinen sanoo.

Suuresta pieneen

Saarisen ura Abloylla alkoi vuonna 1994. Paria vuotta myöhemmin hän vastasi Abloyn ovensuljintehdas-projektista. Projekti oli merkittävä Abloy Joensuun tehtaalle jonne saatiin liki 100 uutta työpaikkaa Joensuuhun.

Ovestan liikevaihto on 13 miljoonaa euroa ja sen toiminta-alueena on koko Suomi. Mittakaava Abloyhin verrattuna on paljon pienempi. Tämä oli Saarisen suurin huoli ennen yrityksen ostamista.

– Isossa yrityksessä on tottunut siihen että kaikkeen on asiantuntijat ja tekijänsä. Pelkona oli että miten pärjään pienessä piirissä kun ei ole tukifunktioita Saarinen sanoo.

Saarisen mukaan hyppy yrittäjyyteen ei ole niin suuri kun sitä vertaa hänen siirtymisiin Abloylla jossa hän ehti työskennellä useassa eri tehtävässä. Uransa aikana Saarinen on työskennellyt tuotannon myynnin ja markkinoinnin sekä liiketoiminnan johdon tehtävissä. Ennen liiketoimintayksikön johtajuutta hän toimi viisi vuotta kotimaan myynti- ja markkinointijohtajana.

– Vaimolle sanoin että ei tämä ole niin iso juttu. Muista että mitä kaikkea olen 20 vuoden aikana Abloylla tehnyt.

Saarinen on nyt ollut yrittäjänä muutaman viikon.

– Ensiksi pitää tuntea kaikki tuotteet tuotanto ja asiakkaat. Sitten voi alkaa miettimään uusia juttuja. Yritys on pärjännyt lama-aikanakin hyvin ja tehnyt tulosta. Tarkoitus on kasvaa myös jatkossa Saarinen sanoo.

– Nyt vedän haalarit päälle ja lähden tekemään ovia. Puvun olen nyt jättänyt pois.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Kesätyöntekijäksi palkataan mieluiten ammatillisissa korkeakouluissa opiskelevia kertoo Kauppakamarin kysely.

Kauppakamarin yrityskyselyn mukaan yritykset palkkaavat Helsingin seudulla eniten kesätyöntekijöitä jotka opiskelevat ammatillisissa oppilaitoksissa. Jopa 70 prosenttia yrityksistä onkin kiinnostuneita juuri tällaisesta kesäavusta.

Korkeakouluopiskelijoiden osuus palkattavista kesätyöntekijöitä on 44 prosenttia lukiolaisia etsii puolestaan 40 prosenttia yrityksistä ja peruskoululaisille on tarjolla töitä joka kuudennessa yrityksessä.

Kesätyömarkkinat ovat myös piristyneet viime vuodesta. Kyselyn mukaan jopa 20 prosenttia kesäapua palkkaavista yrityksistä aikoo rekrytoida kesätyöntekijöitä aiempaa vuotta enemmän. Kesäapulaisten palkkaamisessa auttavat eniten erilaiset palkkaustuet ja yhteistyö koulujen kanssa.

– Nuorisotakuun kautta on mahdollista saada nuorten palkkaamiseen palkkatukea jota moni yritys jo hyödyntää. Valitettavasti yritysten tietämys nuorisotakuun erilaisista työnantajatuista on edelleen heikkoa: 70 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi tuntevansa nuorisotakuun joko huonosti tai kohtalaisesti selvittää Helsingin seudun kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen.

Kaikilla yrityksillä eivät kuitenkaan asiat ole yhtä hyvin ja joka viides kyselyyn vastanneista kertoo aikovansa palkata viime vuotta vähemmän kesätyöntekijöitä. Suurimmiksi esteiksi yritykset mainitsevat palkkamenot ajalliset haasteet sekä sopivan työvoiman löytämisen.

Some auttaa palkkauksessa

Yritysten tärkeimmät rekrytointikanavat ovat oma henkilöstö (53 %) ja työnhakijoiden suorat yhteydenotot (42 %) esimerkiksi internet-sivujen sosiaalisen median tai sähköpostin välityksellä.

– Erilaiset sähköisesti palvelut ja kanavat ovat yhä tärkeämpiä tiedonlähteitä niin työnhakijalle kuin työnantajallekin vaikka varsinainen yhteydenotto tehtäisiin perinteisessä kanavassa Markku Lahtinen muistuttaa.

Oppilaitokset kautta löytyy puolestaan neljännes kesätyöntekijöistä. Työ- ja elinkeinotoimiston apuun turvautuu vain 8 prosenttia yrityksistä. Moni yritys myös palkkaa mielellään edellisen vuoden kesätyöntekijöitään.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Pääministeri Alexander Stubb on valittu Nuori Yrittäjyys ry:n kummiksi.

Pääministeri Alexander Stubb toimii jatkossa Nuori Yrittäjyys ry:n kummina. Valinnan taustalla on yhdistyksen tiedotteen mukaan se että Stubb on yrittäjyyteen kannustava ja nuoria innostava roolimalli.

Stubb näkee nuorten merkityksen keskeisenä Suomen tulevaisuuden kannalta.

– Suomi nousee vain työn kautta tarvitsemme työtä ja yrittäjyyttä. Haluan kannustaa nuoria olemaan rohkeita uskaltamaan yrittämään ja kokeilemaan uutta. Meidän on yhdessä muutettava ilmapiiriä yrittäjämyönteisemmäksi ja vahvistettava nuorten työelämätaitoja Stubb sanoo tiedotteessa.

Nuori Yrittäjyys ry vahvistaa 7 – 25-vuotiaiden nuorten yrittäjyyteen työelämään ja talouteen liittyviä taitoja. Yhdistyksen toiminnassa on mukana noin 52 000 lasta ja nuorta 800 koulussa ympäri Suomen.

– Tavoitteenamme on että vuonna 2020 yrittäjyysohjelmiimme osallistuu Suomessa 100 000 lasta ja nuorta mikä tarkoittaisi toimintamme ja vaikuttavuutemme tuplaantumista. Alexander Stubbin kaltaisen innostavan ja osaavan puolestapuhujan tuella tätä kunnianhimoista tavoitetta kohti on hyvä työskennellä sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Virpi Utriainen tiedotteessa.

Yhdistys kertoo että toiminnalla on jo onnistuttu innostamaan nuoria yrittäjyyteen. Kaksi kolmasosaa yhdistyksen Vuosi yrittäjänä -ohjelman käyvistä nuorista harkitsee oman yrityksen perustamista.

Nuori Yrittäjyys ry on voittoa tavoittelematon yhdistys joka kuuluu kansainväliseen kattojärjestöön Junior Achievement Worldwideen. Suomessa toiminta alkoi vuonna 1995.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Lakipalveluyritys Fondiasta sekä terveyspalveluyritys Heltistä tunnettu kasvuyrittäjä Timo Lappi paljastaa mitä kaikkea hänen työviikkoonsa kuuluu.

Maanantai

Aloitan yhden aamun viikossa kello seitsemältä painonnostosalilla valmentajani Matti Vestmanin kanssa. Innostuin painonnostosta ystävieni kautta. Tuore harrastus alkoi vasta joulukuussa mutta rohkeana tavoitteenani ovat huhtikuussa Rovaniemellä järjestettävät veteraanien SM-kilpailut. Työntö ja tempaus ovat vaativia liikkeitä jotka kehittävät lihaskuntoa koordinaatiota liikkuvuutta ja vaativat täydellistä keskittymistä. Olen joutunut muuttamaan ajatuksiani tästä lajista.

Tiistai

Olen vähän taipuvainen yksityisautoiluun vaikka työmatkaa ei varsinaisesti kerry kuin noin 10 kilometriä. Tällä viikolla reipastuin asian suhteen ja kaivoin pyörän esiin tallista. Vuoden ensimmäinen työmatkapyöräilypäivä osui kuitenkin epäonnisesti viikon ainoalle sadepäivälle. Pyörä on nopea ja kätevä kulkupeli kaupungissa ja pyöräily tuulettaa tehokkaasti ajatuksia. Muutamat tuttuni pyöräilevät ympäri vuoden ja sanovat että se on vain asennekysymys.

Keskiviikko

Olin Scan Agile –tilaisuudessa puhumassa ketterästä hallitustyöskentelystä. Esitys ja sen valmistelu palkitsivat: pääsin yhdistelemään tietoja täysin eri aloilta luomaan kokonaan uutta ja tutustumaan uusiin ihmisiin.

Torstai

Idea työterveys- ja hyvinvointipalveluita tarjoavasta Heltistä syntyi noin kaksi vuotta sitten. Pohdin mikä voisi olla sellainen hanke jolle syttyisin voimakkaasti. Silloin keksin että haluan miettiä terveyspalveluita uudenlaisella kulmalla. Torstai oli suuri päivä Heltissä. Tiimimme oli kokoontunut HelttiHetkeen laajemmalla kokoonpanolla kuin koskaan aiemmin. On palkitsevaa nähdä vasta reilun vuoden toiminnassa olevan yhtiön kasvavan rivakasti ja uuden yrityskulttuurin syntyvän. Tämä on todella mielenkiintoinen vaihe yrityksen elämässä.

Perjantai

Perjantai kului toimistotöissä ja tapaamisissa lakipalveluita tarjoavan Fondian toimistolla. Fondiassa ole lainkaan vastaanottoa vaan sen tehtävistä huolehtii FondiaCafé. Hylkäsimme Fondiassa perinteisen respa-ajatuksen koska lähdimme miettimään mitä asiakkaamme odottavat meille tullessaan. Kahvilaamme saa tulla vierailemaan myös vaikkei olisikaan sopinut tapaamista kenenkään fondialaisen kanssa. Fondian sisustuksen on suunnitellut yrityksen omasta henkilökunnasta ja ammattilaisesta koostunut ryhmä.

Viikonloppu

 Parhaat viikonloput on tehty yhdessäolosta perheen kanssa. Teen itse jonkin verran töitä viikonloppuisin mutta koetan säästää niille päiville mahdollisimman mieluisia työtehtäviä. Kirjoitan esimerkiksi vaikka blogeja tai jotain muuta sellaista. Työn ja perheen yhteensovittamisesta puhutaan liian usein ongelmana. Vastakkaisesta näkökulmasta lasten kanssa puuhailu palauttaa parhaalla tavalla ja tuo elämään uusia näkökulmia kokemuksia ja ihmisiä. Kuvassa pojan säbäottelun tunnelmia.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Yritysidean perusteellinen läpikäynti aina talouslaskelmista riskeihin parantaa merkittävästi yrityksen eloonjäämismahdollisuuksia.

Vuosina 2009–2013 uusyrityskeskusten avulla perustetuista yrityksistä peräti 825 prosenttia on edelleen elossa. Vain alle prosentti yrityksistä oli ajautunut konkurssiin.

Uusyrityskeskuksen teettämässä tutkimuksessa oli mukana yli 35 000 yritystä joiden keski-ikä on 27 vuotta.

– Uusyrityskeskukset vähentävät selvästi alkavien yritysten lapsikuolleisuutta kertoo Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi.

Eloonjääneiden yritysten määrää voidaan pitää korkeana sillä yleensä niin sanotun kuolemanlaakson läpäisee puolet perustetuista yrityksistä. Eloonjäämisen kannalta on oleellista selvittää tarkkaan muun muassa liikeidean toimivuus talouslaskelmat myynti markkinointi verotus kirjanpito riskit verkostot ja rahoitus.

Uusyritysten verkostossa on noin 1 300 eri alan asiantuntijaa jotka tekevät arvioita. Jokilammen mukaan yritysideoista karsiutuu yleensä 60–70 prosenttia.

– Yrittäjät keskittyvät toissijaisiin ongelmiin. Halutaan tietää mikä yritysmuoto pitäisi olla tai mitä verottaja sanoo kun tärkeintä on pohtia mistä saa maksavia asiakkaita Jokilampi arvioi.

Miljoonaluokassa kymmeniä

Tutkittujen yritysten viimeisimmän tilikauden liikevaihdon keskiarvo oli 123 000 euroa ja mediaani liikevaihto 42 000 euroa.

Tutkimuksen tehneen Shop In Research Oy:n toimitusjohtaja Simo Andersson tulkitsee lukuja niin että osa yrityksistä on kasvanut muutamassa vuodessa miljoonaluokkaan. Yli miljoonan euron liikevaihdon saavutti 50 yritystä.

Yrityksistä vajaa kolmannes työllistää vähintään kaksi työntekijää. Joka neljäs uskoo henkilöstömäärän kasvavan.

Professori Vesa Routamaa Vaasan yliopistosta tutki samalla alkavien yritysten välittömiä ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Hän päätyi laskelmissaan siihen että uusyrityskeskukset ovat tehokas rahasampo valtiolle ja kunnille. Routamaan mukaan uusyrityskeskusten rahoitus pitäisi viisinkertaistaa nykyisestä yhdeksästä miljoonasta eurosta.

– Uusyrityskeskusten kautta syntyneet yritykset tuottivat viime vuonna mukana olleille kunnille kunnallis- ja yhteisöveroja yhteensä 480 miljoonaa euroa. Valtiolle kertyi sosiaalivakuutusmaksuja sekä verotuottoja 380 miljoonaa euroa ja arvonlisäveroja 720 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti syntyy huomattavia säästöjä työttömyyskorvauksista Routamaa laskee.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

JSP Oy:n nimissä lähetetään valelaskuja yrittäjille. Katso toimintaohjeet jos sait tällaisen laskun.

Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun on tullut yhteydenottoja koskien JSP Oy:n nimissä lähetettyjä aiheettomia laskuja.

– Yrittäjät ovat kertoneet lähetetyistä laskuista joiden selityksenä on hakemistopalvelujen yhteystietoilmoituksista perittävä maksu. Laskujen viitteeksi on johdonmukaisesti merkitty yrityksessä aiemmin työskennelleitä henkilöitä. Laskuja on tullut yrittäjille vaikka yrittäjällä ei ole ollut mitään kontaktia laskuttajaan kertoo Suomen Yrittäjien lakineuvoja Joel Kanervo.

Kanervon mukaan tilanteessa on kyse valelaskutuksesta.

– Tarkoituksena on erehdyttää yrittäjä maksamaan aidolta vaikuttava mutta täysin tekaistu lasku hän selvittää.

Poikkeuksellisen tästä nimenomaisesta tilanteesta tekee kuitenkin kaksi seikkaa.

– Ensinnäkin laskuttajaksi merkittyä JSP Oy:tä ei ole olemassa. Valelaskuun kirjattu Y-tunnus sen sijaan viittaa yritykseen nimeltä Julkisivusaneeraus ja -puhdistus JSP Oy joka ei välttämättä todellisuudessa ole valelaskutuksen tekijä. Toisekseen laskuun merkitty asiakaspalvelun puhelinnumero yhdistyy Patentti- ja Rekisterihallituksen (PRH) työntekijälle Kanervo kertoo.

PRH onkin saanut viime päivinä runsaasti yhteydenottoja yrittäjiltä joille on lähetetty aiheettomia laskuja JSP Oy:n nimissä toimivalta valelaskuttajalta.

Miten yrittäjän kannattaa reagoida JSP Oy:n nimissä lähetettyihin valelaskuihin ja valelaskuihin ylipäänsä?

1. Vaikka perusteettomaan laskuun ei ole velvollisuutta reagoida kannattaa yrittäjän kuitenkin reklamoida laskusta kirjallisesti.
2. Kirjallinen reklamointi voidaan yleensä tehdä sähköpostitse kun laskussa on asiakaspalvelun sähköpostiosoite. Sähköpostilla tehty reklamointi on vaivatonta ja sen etuna on se että yrittäjälle jää todiste reklamoinnista.
3. Lähetetty sähköposti on syytä säilyttää.
4. Jos yrittäjällä on kysyttävää reklamoinnin tekemisestä voi hän ottaa yhteyttä Suomen Yrittäjien valtakunnalliseen neuvontapalveluun puh. 09 229 221.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Aamulehden järjestämällä vaalikiertueella yleisö ei ostanut ideaa yrittäjistä muodostetusta puolueesta.

Idea yrittäjien omasta puolueesta sai täystyrmäyksen yleisöltä Aamulehden vaalikiertueella. Kangasala-talossa järjestetyssä tilaisuudessa yleisöltä kysyttiin kuuluisiko yrittäjien ääni päätöksenteossa paremmin yrittäjäpuolueen avulla. Kukaan yleisöstä ei kannattanut ehdotusta.

Yleisöäänestyksen perusteella yrittäjien ääni kuuluisi päätöksenteossa paremmin jos yrittäjäjärjestö olisi mukana työmarkkinaneuvotteluissa Aamulehti kertoo verkkosivuillaan. Hallitukselta vaadittiin päätöksentekoon yrittäjien asioissa myös maalaisjärkeä.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Korsisaari-yhtiöiden uusissa busseissa ei ole stop-nappuloita MTV Uutiset kertoo.

Nurmijärveläinen Korsisaari-yhtiöt tilasi vastikään neljä uutta linja-autoa. Uuteen kalustoon ollaan tyytyväisiä mutta matkustajilla on vaikeuksia päästä kyydistä pois sillä Mercedes-Benz-merkkisissä kulkuneuvoissa ei ole stop-nappuloita.

– Se oli kyllä pyydetty mutta maahantuojalta on unohtunut ruksata se kohta kertoo Korsisaaren linja-autoista vastaava yksikönpäällikkö Raimo Salminen MTV Uutisille.

Stop-nappien sijaan autoissa on tarjoilunappi. Sitä painamalla ei kuitenkaan voi tilata ruokaa tai ilmoittaa pois jäämisestä.

– Sitä painamalla ei tapahdu mitään. Sitä nappulaa ei ole kytketty eikä se johda mihinkään Salminen kertoo MTV Uutisille.

MTV Uutiset on kerännyt stop-nappulattomissa busseissa matkustaneiden ihmisten kommentteja.

– Tulin kaupunkiin upouudella Korsisaaren bussilla. Kun piti jäädä pois etsiskelin pysäytysnappulaa. Tarjoilunappula löytyi mutta ei sitä Seis-nappulaa. Menin kuljettajan luo ja hän sanoi että tuli tilatessa "pieni fiba" unohtui ne Seis-nappulat. Että sellainen bussi kertoo eräs nainen.

Kuskin kuulon varassa

Linja-autot pääsevät yksi kerrallaan maahantuojan jälkiasennukseen jossa niihin lisätään stop-painikkeet. Sitä ennen autoja käytetään erityisesti linjoilla joilla pysähtymisten tarve on vähäinen.

– Etupäässä näitä autoja pyritään käyttämään pikavuoroilla ja koululaiskuljetuksissa missä ajetaan paikasta a paikkaan b. Linjaliikenteessä autojen liikennöimät reitit ovat ennätyksellisen hiljaisia Salminen sanoo MTV Uutisille.

Ennen stop-nappuloiden asennusta matkustajat joutuvat huikkaamaan pysähtymistoiveensa kuskille.

– Nämä linjat ovat hyvin hiljaisia ja kyllä niissä kuuluu jos vaikka bussin keskivaiheilla ilmoittaa jäävänsä pois. Siitä ei kyllä tule ongelmia edellyttäen että kuskilla on kuulo kunnossa Salminen kertoo MTV Uutisille.

Vuonna 1929 perustettu Korsisaari-yhtiöt tarjoaa linja-autoliikenteen lisäksi taksi- ja invataksikyytejä sekä matkojenvälitys- ja sairaankuljetuspalveluita. Päivittäin Korsisaari ajaa noin 250 vuoroa. Vuonna 2013 liikevaihto oli reilut 13 miljoonaa euroa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Kansanedustajaehdokkaat ovat valmiita muuttamaan yritysverotusta.

Suomen Yrittäjien vaalikoneen vastausten perusteella kansanedustajaehdokkaat ovat selvästi valmiita muuttamaan Suomen yritysverotusta.

Peräti 89 prosenttia Suomen Yrittäjien vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista on sitä mieltä että yrityksen pitäisi voida maksaa arvonlisävero vasta kun se on saanut myynneistään rahat kassaan. Kymmenen prosenttia vastaajista vastustaa ajatusta tästä niin kutsutusta arvonlisäveron maksuperusteisuudesta ja yhdellä prosentilla vastaajista ei ollut asiaan mielipidettä.

Arvonlisävero on kulutusvero jonka myyjä lisää tavaran tai palvelun myyntihintaan. Myyjä perii veron myynnin yhteydessä ja tilittää sen valtiolle. Maksukuukausi määräytyy sen mukaan koska tuote tai palvelu on myyty tai laskutettu. Yrittäjä joutuu maksamaan veron vaikka ei saisi rahoja asiakkaaltaan. Tämä on ajanut pieniä yrityksiä vaikeuksiin.

Lisäksi Suomen Yrittäjien vaalikoneessa esitettiin väite ”Yhtiön verot pitäisi maksaa vasta silloin kun voitto jaetaan.” 77 prosenttia vaalikoneeseen vastanneesta yli tuhannesta ehdokkaasta oli väitteen kanssa samaa mieltä. Eri meiltä oli 21 prosenttia vastaajista ja kahdella prosentilla vastaajista ei ollut mielipidettä asiasta.

Suomessa osakeyhtiötä verotetaan silloin kun voittoa kertyy yritykseen. Osakas maksaa tämän lisäksi osinkoveroa kun voittoa jaetaan yrityksestä. 

Esimerkiksi Virossa yrityksen voitosta peritään vero kokonaan vasta kun voitto otetaan ulos yrityksestä. Tämä auttaa investoimaan kasvattamaan yritystä ja työllistämään.

Näin kysyttiin ja vastattiin:

Suomen Yrittäjien vaalikoneeseen vastasi 1082 kansanedustajaehdokasta eli 504 prosenttia kaikista ehdokkaista. Vastaajat jakautuivat puolueittain näin:

Itsenäisyyspuolue 5 %

Kansallinen kokoomus 15 %

Muutos 2011 3 %

Perussuomalaiset 13 %

Piraattipuolue 5 %

Suomen Keskusta 15 %

Suomen Kommunistinen Puolue 3 %

Suomen Kristillisdemokraatit 10 %

Suomen ruotsalainen kansanpuolue 4 %

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 9 %

Vasemmistoliitto 8 %

Vihreä liitto 9 %

Muut 1 %

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Kasvuyritystapahtuma Slushin entinen toimitusjohtaja Miki Kuusi ei ymmärrä verotuksen vatvomista ja yrittäjyyteen kohdistuvia asenteita.

Pari vuotta sitten Miki Kuusi halusi lisää tilaa Kaapelitehtaalle. Oli Kuusen luotsaaman startup-tapahtuma Slushin aika eivätkä neliöt riittäneet tuhansille kävijöille. Vaihtoehtoja tilaongelman ratkaisuksi oli kolme: Kaapelitehtaan pihalle hankittaisiin katos talo tai laiva.

Kaapelitehtaan pihalle ei koskaan raahattu risteilyalusta saati rakennettu taloa. Sen sijaan sisäpihalle järjestettiin lämmitetty teltta ja muutama pienempi vene. Niihin ei olisi päädytty ellei aluksi olisi ehdotettu laivaa ja taloa.

– Kun lähdimme tekemään Slushia ensimmäistä kertaa meille sanottiin päin naamaa ettei se tule onnistumaan Kuusi kertoo.

Parissa vuodessa Slush kasvoi niin paljon että viime marraskuussa se järjestettiin Messukeskuksessa ja esiteltiin Times Squarella.

– Jos jotain opin Slushista se on että pitää vaan uskaltaa hypätä.

Hyppy Woltiin

Kuusi hyppäsi viime vuoden lopulta Wolt-nimiseen startupiin. Käyttäjä pystyy Wolt-sovelluksella tilaamaan ja maksamaan ruokaa jo matkalla ravintolaan tai kahvilaan. Kun tilaus on valmis käyttäjä saa ilmoituksen ja räätälöidyn tervehdyksen paikan päällä.

– Ihmisillä on koko ajan taskussaan älypuhelin jossa on enemmän tehoa kuin laitteessa jolla lähetettiin ihminen kuuhun. Silti sillä tehdään tosi vähän Kuusi taustoittaa.

– Woltin pointti on pohtia pitkällä aikavälillä voitaisiinko maailmasta tehdä henkilökohtaisempi ihmiselle: esimerkiksi juuri tervehtiä nimellä kun tulee ravintolaan sisään.

Woltin perustajat ovat tunteneet toisensa pitkään ja tehneet keskenään töitä ristiin rastiin. Tiimi koostuu Kuusen lisäksi Slushin entisistä koodaajista ja graafikosta Oskari Petaksesta Elias Pietilästä ja Mika Matikaisesta sekä media-alan ammattilaisesta Juhani Mykkäsestä.

– Kun perustaa yrityksen ihmisten kanssa se on vähän kuin menisi heidän kanssaan naimisiin.

Yrityksen kokoonpano on kaikki kaikessa.

– Harvoin mennään naimisiin jonkun kanssa jota ei tunne tai jonka kanssa ei tule toimeen.

Kuusen asenne yrittäjyyteen on ihmislähtöinen. Hyvä liikeidea ei korjaa huonoa tiimiä mutta hyvä tiimi voi korjata huonon idean.

– Kaikki lähtee siitä että tuodaan ihmisiä yhteen. Kun kysyy alkuvaiheen yrityksiin sijoittavilta mihin he sijoittavat vastaus on yksimielinen: 10 prosenttia ideaan ja loput tiimiin.

Älkää vatvoko

Kuusi on viettänyt paljon aikaa Piilaaksossa ja Stanfordin yliopistossa. Siellä ihmisten asenteet ja tekemisenmeininki ovat täysin eri luokkaa kuin Helsingissä.

– Opiskelijoista huokui läpi että he ajattelevat pystyvänsä mihin tahansa. Tajusin että vaikka he olivat skarppeja eivät he olleet sen kummempia kuin muutkaan. Heillä vain oli huikea asenne.

Miki Kuusen mukaan tekemällä oppii parhaiten. On uskallettava kokeilla ottaa riskejä ja epäonnistua. Kuusta harmittaakin välillä negatiivissävytteinen kuva jota yrittäjyydestä maalataan.

– Yrittämisestä puhutaan helvettinä jossa kaikki on monimutkaista ja ikävää. Ihmiset käyttävät valtavasti aikaa yrityksen perustamiseen liittyvien velvollisuuksien ja verotuksen vatvomiseen.

Kuusen mielestä käytännön asioihin ei kannattaisi antaa hidastaa liikaa.

– Käytännön jutut selvittää helposti Googlesta. Perustin ensimmäisen yritykseni parikymppisenä tehtiin muun muassa varainhankintaa Aallolle. Googlasin alkuun kuinka perustetaan osakeyhtiö. Siitä oli hyvä lähteä rakentamaan.

Sitä yrittäminen on Kuuselle: asioiden rakentamista.

– Rakastan sitä kun tyhjästä alkaa kasvaa jotain. En haluaisi tehdä mitään muuta kuin mitä me tehdään nyt.

Lue lisää Exit-Enter-liitteestä.

Kristiina Markkanen

toimitus@yrittajat.fi

Helsinkiläinen start up -yritys löysi ruokabisneksestä markkinaraon.

Meal.fi-palvelun kautta on syksystä lähtien voinut tilata lounasta tai illallista kotiinkuljetuksella Helsingin kantakaupungissa. Palvelua ylläpitävän Epic Foods Oy:n toimitusjohtaja Martti Paatela kertoo että palvelu on suunnattu erityisesti arjen ruokailuun.

– Kaupunkilaisilla on hyvä olla vaihtoehtoja syödä eri tavalla. Joskus on kiva olla ravintolassa mutta meidän kautta voi syödä hyvin missä vain. Myös kotona perheen tai ystävien kanssa Paatela kertoo Yrittäjäsanomille.

Paatela kutsuu ruokaa arjen luksukseksi. Erityisesti monet eläkeläiset ovat innostuneet palvelusta ja ryhtyneet vakiotilaajiksi. Asiakkaiden joukossa on myös kotiäitejä ja nuoria.

Suurimman asiakasryhmän muodostavat tällä hetkellä yritysasiakkaat. Paatela ei kuitenkaan halua paljastaa tarkkoja asiakasmääriä.

– Tämä on volyymibisnestä jossa on pienet katteet. Emme kilpaile niinkään ravintoloiden vaan ruokakauppojen ja kokkaamisen kanssa. Pyrimme olemaan nopeampi kuin pitsataksi ja pikaruoan sijaa tuomme slow food -kotiruokaa.

Tavoitteena laajentaa suurimpiin kaupunkeihin

Yrityksessä työskentelee kymmenen työntekijää jotka ovat lähtöisin ravintola- logistiikka- ja design-aloilta. Työntekijöiden erityisosaamisen kautta on saatu toimimaan yhtälö laadukkaasta mutta nopeasta ja edullisesta ruoasta.

– Esimerkiksi logistiikka on mietitty äärimmilleen ja yhden jakelijan alue rajattu pieneksi jotta kuljetus on nopeaa. Menuvaihtoehtoja on rajoitetusti ja pystymme ostamaan tiettyjä raaka-aineita kerralla paljon mikä on edullista Paatela kertoo.

Ruokapalvelu aloitti toimintansa viime syksynä. Alussa palvelu toimi neljän ravintolan kanssa minkä jälkeen palvelu siirrettiin yhden catering-yhtiön alle. Lopulta yrittäjät päättivät kuitenkin perustaa oman keittiön.

– Nykyisellä mallilla jossa meidän omat kokit tekevät ruoat omassa keittiössä on toimittu reilun viikon verran.

Epic Foods Oy:n keittiömestarit ovat aiemmin työskennelleet tunnetuissa helsinkiläisissä Palace- ja Savoy-ravintoloissa.

Palvelu on tähän mennessä toiminut vain Helsingin kantakaupungin alueella. Tavoitteena on laajentaa toimintaa.

– Vuoden sisään tarkoitus on laajentaa muutamaan suurimpaan kaupunkiin Paatela kertoo.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Yrittäjille on usein epäselvää milloin ja minkälainen työterveyshuolto yrityksen on työntekijöilleen järjestettävä.

Suomen Yrittäjien lainopillisen asiamiehen Harri Hellsténin mukaan työterveyshuolto on järjestettävä silloin kun yrityksen palkkalistoilla on yksikin työntekijä.

– Kun yrityksessä on yksikin työsuhteinen henkilö ja vaikka työntekijä tekisi yrityksessä yhden tunnin viikossa niin hänelle on tarjottava työsuhteen keston ajaksi työterveyshuollon lakisääteiset palvelut.

Lakisääteinen eli pakollinen työterveyshuolto on Hellsténin mukaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.

– Työpaikalla tehdään työpaikkaselvitys ja riskienarviointi joissa kartoitetaan  yrityksessä tehtävän työn ja työskentelyolosuhteiden vaikutukset työntekijöiden terveyteen.  Työn erityisten vaatimusten perusteella tästä voi seurata terveystarkastusten tekemistä joillekin työntekijöille.

Kun työterveyshuollolla on kattava käsitys työpaikan oloista on lakisääteinen palvelu sen jälkeen ohjaavaa sekä ammattitautien työperäisten sairauksien ja työtapaturmien ennaltaehkäisyä.

– Se on työntekijöiden työterveyttä ja työkykyä ylläpitävää toimintaa johon sisältyy myös mahdollisuus työterveyshuollon vastaanotolla tehtävään työntekijän työkyvyn arviointiin. Erityisesti kun on kyse työperäisestä ongelmasta. Yleislääkäritasoisen tai sitä laajemman sairaanhoidon järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista.

Harri Hellsténin mukaan yritykset eivät aina ole kartalla lakisääteisen ja vapaaehtoisen työterveyshuollon eroista.

– Teimme muutama vuosi sitten työterveyshuoltokyselyn ja sen perusteella yrittäjät eivät ole välttämättä ole tietoisia siitä minkälaisia palveluita heidän edellytetään lainsäädännön puitteissa järjestävän.

Hellstén kuitenkin painottaa että toimiva työterveyshuolto on myös yrityksen etu.

– Työterveyshuolto nähdään usein vain kulueränä. Toimiva ja työpaikan olosuhteet tunteva työterveyshuolto palauttaa kuitenkin työntekijät työkykyisiksi parhaimmillaan samassa ajassa jonka he muuten viettäisivät julkisiin palveluihin jonottaen. Tämä on myös yrityksen etu Harri Hellstén muistuttaa.

Työterveyshuolto pähkinänkuoressa:

Milloin työterveyshuolto on otettava?

Kun yrityksen palkkalistoilla on yksikin työntekijä.

Minkälaisena se on otettava?

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon ei kuulu sairaudenhoitoa. Sairaudenhoito kuten röntgen laboratoriokokeet erikoislääkärin konsultaatiot ja ynnä muut sellaiset ovat vapaaehtoisia palveluita.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Rantalainen Yhtiöt ostaa osuuden Aronia Group Oy:stä.

Suomen kolmanneksi suurin tilitoimistoketju Rantalainen Yhtiöt ostaa osuuden helsinkiläisestä Aronia Group Oy:stä joka on erikoistunut yritysten omistusjärjestelyihin.

Yhteistyö kumpusi molempien yritysten tavoitteesta auttaa yrittäjiä helpommin löytämään jatkaja yritykselleen.

– Suuri osa pk-yrittäjistä on ikääntyneitä ja vain harvalla on omasta takaa jatkaja yritykselleen. Yhteiskunnan kannalta olisi kuitenkin tärkeää säilyttää olemassa oleva liiketoiminta ja saada yritykset myös uudistumaan yritysjärjestelyillä kertoo Aronian perustajaosakas Lars Lindholm tiedotteessa.

Yrityksen omistusjärjestelyt sopivat hyvin tilitoimiston palveluihin.

– Asiakkaamme odottavat meiltä aloitteellisuutta myös liiketoimintansa kehittämisessä. Sukupolvenvaihdoksissa ulkopuolinen asiantuntija voi puolestaan auttaa avaamaan lukkiutunutta tilannetta perheen sisällä jotta nuoret pääsevät nopeammin kiinni yrittämiseen sanoo Rantalaisen konsernijohtaja Antti Rantalainen tiedotteessa.

Rantalainen Yhtiöiden liikevaihtoa oli vuonna 2013 reilut 23 miljoonaa euroa. Perheyrityksen palveluksessa on noin 430 työntekijää 28 paikkakunnalla Etelä-Suomessa.

Aronia Group Oy:n liikevaihto oli vuonna 2013 noin 670 000 euroa. Vuonna 2000 perustettu Aronia on tehnyt yli 500 yritysjärjestelyä pääasiassa pk-yrityksissä.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi