Tiedonhävitykseen erikoistuneen Blanccon perustaja Kim Väisänen on tehnyt jälleen sijoituksen.

Asiasta kertoi Karjalainen.

Karjalaisen mukaan Väisänen on sijoittanut "kuusinumeroisen" summan joensuulaiseen terveysalan yritykseen CareCareen.

Sillä irtosi kolmannes yrityksestä. Samalla Väisäsestä tuli yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

– Yhteensä olen sijoittanut miljoonia euroja. Yritän hidastaa pohjoiskarjalaista kurjistumista mutta summat ovat vielä pieniä Väisänen kommentoi Karjalaiselle.

CareCare on erikoistunut ergonomiatuotteisiin jotka helpottavat potilassiirtoja ja vähentävät hoivatyöntekijöiden selkäongelmia.

Väisäsestä on tullut aktiivinen sijoittaja sen jälkeen kun hän myi Blanccon. Brittiläinen Regenersis PLC maksoi tiedonhävittäjästä noin 60 miljoonaa euroa. Väisänen oli Blanccon pääomistaja 43 prosentin siivulla.

Joensuulaislähtöinen yrittäjä sijoitti viime vuonna muun muassa tamperelaiseen äänieristäviä puhelinkoppeja valmistavaan Frameryyn. Väisäsen osuus rahoituspaketista oli 450 000 euroa. Lisäksi joensuulaisyritys Havusoft Company sai Väisäseltä kuusinumeroisen summan.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Työsuojelutarkastajien valvontaisku Kymenlaakson ja Porvoon alueen baareissa ja pubeissa paljasti puutteita etenkin työvuorolistojen laadinnassa ja työterveyshuollon järjestämisessä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat tekivät huhtikuun puolivälissä valvontaiskun jossa tarkastettiin yhteensä 41 ravintola-alan työpaikkaa. Niistä 14 sijaitsi Porvoossa ja 27 Kotkan sekä Haminan alueella.

Tarkastetuista työpaikoista joka kolmannella oli puutteita työvuorolistoissa. Samoin joka kolmas ei ollut järjestänyt työntekijöille työterveyshuoltoa. Valvontaiskussa työsuojelutarkastajat antoivat työnantajille yhteensä 23 kehotusta ja 65 toimintaohjetta.

Suurin osa tarkastetuista kohteista oli baareja ja pubeja mutta mukana oli myös muutama kahvila. Kohteet olivat pieniä työpaikkoja joista useimmissa oli alle viisi työntekijää.

Valvontaiskun kohteista 17:lla oli puutteita työvuorolistoissa. Muutamassa työpaikassa työvuorolistoista puuttui vapaapäivämerkinnät ja muutamassa listat oli laadittu lyijykynällä. Työvuorolista on virallinen työaika-asiakirja johon ei saa tehdä muutoksia pyyhekumilla. Työvuorolistat puuttuivat kokonaan seitsemältä työpaikalta.

– Määrää voi pitää suurena sillä ravintola-alan työpaikoissa työvuorolistat on pääsääntöisesti tehty arvioi työsuojelutarkastaja Tarmo Järvinen Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Työvuorolistojen laadinnassa majoitus- ja ravitsemisalan työnantajan on noudatettava alan yleissitovia työehtosopimuksia. Tämä koskee myös järjestäytymättömiä työnantajia. Työntekijän tulee saada tietää vähintään viikkoa etukäteen työajat koskien seuraavaa kolmen viikon jaksoa. Työvuorolistaan tulee merkitä myös työvuoroihin tehdyt muutokset. Työvuorolistaa ei saa muuttaa ilman työntekijän ja työnantajan suostumusta.

Tarkastetuista baareista pubeista ja kahviloista 14:ssa ei ollut järjestetty työntekijöille työterveyshuoltoa. Lakisääteinen työterveyshuolto tulee järjestää jokaisella työpaikalla jossa on yksikin työntekijä. Työterveyshuollon tehtävä on ennaltaehkäistä työn aiheuttamia tapaturmia sairauksia ja terveyttä vaarantavaa kuormitusta. Baarityössä terveyshaittoja voivat aiheuttaa muun muassa yötyö melu ja raskaat nostot. Yötyötä tekeville ja kovassa melussa työskenteleville tulee olla tehtynä lain vaatimat määräaikaiset terveystarkastukset.

Myös asiakasväkivallan uhan hallinnassa oli puutteita – niistä työsuojelutarkastajat antoivat toimintaohjeen 16 työnantajalle. Yleisin puute oli se että asiaa ei ollut käsitelty työpaikalla yhdessä työntekijöiden kanssa.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta alkoivat keskiviikkona Helsingissä hallitustunnustelija Juha Sipilän johdolla.

Neuvotteluissa etsitään yhteistä sitoutumista tavoitteisiin ja tapoihin joilla voidaan edistää Suomen kilpailukykyä mahdollisimman tehokkaasti.

Neuvotteluissa ovat mukana Suomen Yrittäjät Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kuntatyönantajat SAK STTK ja Akava.

Sipilä kysyi järjestöiltä kolmea asiaa:

1. Millä keinoilla saamme aikaan noin 5 prosentin tuottavuushypyn suomalaisen työn julkisen sektorin ja yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi?

2. Millä keinoilla voimme madaltaa työllistämisen kynnystä?

3. Millä keinoilla saamme työttömyyden hoitamiseen käytettävät määrärahat aktivoivampaan käyttöön?

Ensimmäisen kysymyksen vastauksessa Suomen Yrittäjät esitti muun muassa paikallisen sopimismahdollisuuden laajentamista investointeihin kannustavaa verotusta julkisen sektorin palveluiden avaamista nykyistä laajemmin kilpailulle ja sääntelyn vähentämistä ja järkeistämistä. Lisäksi suositeltiin myös nuorten koulutusjärjestelmän uudistamista siten että yritysten mahdollisuudet kouluttaa nuoria ammattiin paranisivat.

Toisen kysymyksen vastauksessa tuotiin esiin keinoja joitten avulla ihmiset saisivat paremmin töitä. Kolmannen kysymyksen vastauksessa suositeltiin esimerkiksi starttirahan kehittäminen työttömän kannalta nykyistä houkuttelevammaksi.

– Valmistelu jatkuu sen selvittämiseksi syntyykö yhteistä näkemystä tavoitteista neuvotteluissa mukana ollut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus kertoo.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Suomalaiset rakastavat ilmeisesti ämpäreitä. Se on myös huomattu pk-yritysten markkinointikampanjoissa.

Helsinkiläinen iPhone & iPad pikahuolto Fonum Oy Ab jakelee markkinointitempauksessaan vappuämpäreitä. Vappuna ämpäreitä jaetaan yrityksen mukaan Kaivopuistossa ja Mantan ympäristössä kauppatorilla.

– Vappuämpäri on aivan loistava keksintö täytämme ämpärit jäillä ja osan ämpäreistä myös vappuyllätyksillä jonoakaan ei tarvitse erikseen hankkia koska sellainen jo automaattisesti vappuna puistoihin syntyy vapputempauksen takana olevan Fonum Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Lehmuskallio kertoo.

Vuonna 2012 perustettu yritys haluaa ämpärikampanjallaan auttaa juhlivaa vappukansaa.

– Ämpäreiden avulla juhlijoiden juomat pysyvät kylmänä ja niitä on helppo kuljetella paikasta toiseen. Odotamme saavamme ideoita muihin ämpärin käyttötarkoituksiin Instagramin kautta vapun aikana. Meillä on 720 ämpäriä joista jaamme vapun yhteydessä yli puolet ja loput ämpärit on tarkoitus jakaa toukokuun aikana kaupan päällisinä ja muina ämpäriaiheisina kisoina Lehmuskallio  selvittää.

Fonum Oy:llä on yhteensä viisi toimipistettä jotka löytyvät Oulusta Vantaalta Tampereelta Helsingistä ja Espoosta.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Yritysten perustaminen on alkuvuonna hieman hiipunut.

Alkuvuonna perustettiin uusyrityskeskusverkoston avulla yhteensä 1818 uutta yritystä. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna laskua oli 11 prosenttia. Yrittäjäksi aikovien määrä on kuitenkin pysynyt lähes samana ja heitä oli lähes 5000 ehdokasta. Laskua oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä vajaat kolme prosenttia.

– Tämä osoittaa sitä että yritysideoiden elinkelpoisuutta selvitellään neuvonnassa entistä perusteellisemmin kertoo Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi.

Starttirahaa varten työvoimaviranomaisille annettujen lausuntojen määrä oli myös laskenut uusyrityskeskuksissa. Viime vuonna tehtiin 1512 starttiselvitystä ja nyt vajaat 6 prosenttia vähemmän eli 1423. Sen sijaan Finnveralle annettiin rahoituslausuntoja edellisvuotta enemmän. Alkuvuonna annettiin 279 lausuntoa kun vastaava luku viime vuonna oli 259.

Patentti- ja rekisterihallituksen tilastojen mukaan yritysten perustaminen on Suomessa ollut neljän viimeisen vuoden aikana laskussa.

– Vuosittain uusyrityskeskusten avulla on perustettu keskimäärin 8000 uutta yritystä joten yhä useampi yrittäjyyttä harkitseva hakee apua uusyrityskeskuksesta.

Yrittäjäksi aikovat kävivät alkuvuonna uusyrityskeskusten yritysneuvojien sekä asiantuntijoiden pakeilla yhteensä 14 613 kertaa. Toiminta perustuu yrityselämän asiantuntija-apuun. Verkoston jäsenyritykset osallistuvat yrittäjyystalkoisiin auttamalla uusia yrittäjiä alkuun.

Tuore tutkimus osoittaa että uusyrityskeskuksen kautta syntynyt yksi uusi yritys maksaa yhteiskunnalle alle 800 euroa. Työtön henkilö taas kuluttaa yhteiskunnan varoja vuosittain yli 20 000 euroa.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Ilmarisen Suomen iloisin yrittäjä -kisan voitto vaatii yrittäjältä veronsa. Asiasta kertoi Ilmarisen uutishuone.

Äkäslompololaisen Cafe & Bar Roudan tiskin takana ja keittiössä häärää Mikko Lipponen. Hän voitti Ilmarisen järjestämän Suomen iloisin yrittäjä -kilpailun. Nyt iloinen yrittäjä joutuu kuitenkin myös maksamaan voitostaan.

– Lupasin että jos voitan kisan poljen 140 kilometriä Aatamin asussa pyörällä Norjan puolelle Mikko Lipponen kertoo.

– Onneksi yksi pyöräfirma soitti jo ja vinkkasi hyvän rasvan jota kannattaa sivellä takapuoleen ettei tule hiertymiä hän jatkaa Ilmarisen sivuilla.

Lipposen voi nähdä polkemassa Hullunpolkasu- tapahtumassa joka järjestetään Äkäslompolossa heinäkuussa heti pahimman hyttyskauden mentyä.

Iloisuuden lisäksi Mikko Lipposta kuvaa myös toinen adjektiivi.

– Impulsiivinen. En aina ajattele tarpeeksi. Jos saan idean että nyt tehdään jotain niin sitten myös tehdään. Sama holtittomuus on tarttumassa vaimoon. Viime kesänäkin se oli kiireisen sesongin jälkeen ottanut suurehkon cateringtilauksen vastaan vaikka justiin oltiin päätetty että nyt lomaillaan.

Äkäslompolo on ensisijaisesti hiihto- ja matkailukeskus. Koska Cafe & Bar Routa sijaitsee sen ytimessä sesonki kestää joulukuusta toukokuuhun. Kiivaimman rytistyksen ajankohta on tarkkaan määriteltävissä.

– Se on maalis-huhtikuussa kello yhdentoista ja viidentoista välillä.

Toukokuussa kun sesonki päättyy Lipponen ei tee vähään aikaan yhtään mitään.

– Sitten lähden perheen kanssa Italiaan tai Espanjaan haukkaamaan vähän saastuneempaa ilmaa kertoo Ilmariselle.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat julkaisee viikoittain parhaaseen AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot.

Lista julkaistaan torstaisin jolloin mukana listauksessa ovat AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä joka yrityksen toimintaa taustaa taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee myös tietoja perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Alla olevassa listassa AAA-luokkaan 23.-29.4 pääseet yritykset. Luokkaan nousi yhteensä 243 yritystä.

Ruotsiin laajentaneen Varustelekan leikkimielisyys on yrittäjän mukaan otettu liian vakavasti koska huumorissa on maiden välillä eroja. 

Käytetyn ja uuden armeijatavaran verkkokauppaan erikoistunut Varusteleka avasi ruotsalaisen verkkokauppansa puolitoista kuukautta sitten. Markkinointiin käytettyyn aikaan ja rahaan suhteutettuna alku on ollut lupaavaa yrittäjä Valtteri Lindholm arvioi.

– Tähän mennessä meillä on ollut noin sata tilausta viikoittain. Halutaan toki enemmän mutta olemme menneet Ruotsiin rauhallisesti varovaisesti ja opetellen emmekä sen takia että saisimme lisää fyrkkaa Lindholm kertoo Yrittäjäsanomille.

Varusteleka satsaa muun muassa Facebook-markkinointiin.

– Se tuo meille rahat 18-kertaisena takaisin. En usko isoihin mainoskampanjoihin joten meillä ei ole ollut isoa mainoskampanjaa myöskään Ruotsissa.

Ruotsalaiset ehtivät jo maaliskuussa loukkaantua Varustelekan Facebook-mainoksesta jossa nainen valuttaa kenttäpullosta vettä rinnuksilleen. Ruotsalaiset pitivät mainosta liian seksistisenä. Varusteleka julkaisi myöhemmin mainoskuvan jossa vettä rinnuksilleen valuttaa mies.

Lindholmin mukaan Varustelekan leikkimielisyys on naapurimaassa otettu liian vakavasti koska huumorissa on maiden välillä eroja.

– Ruotsalaiset eivät reagoi räävittömään huumoriin samalla tavalla kuin suomalaiset. Poliittinen korrektius ei ole huhu vaan ihan faktaa ja he ovat välillä aika övereitä sen suhteen.

Ruotsiin kohdistettu markkinointi myy paremmin Suomessa

Vaikka huumorissa on eroja Ruotsi on kulttuurisesti ja fyysisesti lähellä ja Varustelekalla saattaa olla ruotsalaisten kanssa enemmän yhteistä kuin he arvaavatkaan.

– Olen vahvasti eettinen ihminen. Asenne ja tapa jolla tehdään saattavat välillä hukkua räävittömyyden alle mutta sen alta löytyy aitoutta eikä kenenkään ole pakko olla räävitön. Siellä (Ruotsissa) hymistellään enemmän mutta ruotsalaiset ovat lopulta hyvin samanlaisia kuin me.

Ruotsissa ei kuitenkaan ole samanlaista armeijavaate- ja varustekulttuuria kuin Suomessa. Ruotsalaiset ovat ostaneet Varustelekasta edullisia ja käytettyjä erä- ja urheiluvaatteita kun taas suomalaisille menee jokapäiväisiä arkivaatteita. Ruotsalaiset eivät myöskään ole oudon elektroniikan perään kuten suomalaiset.

– Esimerkiksi neuvostoliittolaiset yönäkölaitteet menevät Suomessa kaupaksi mutta eivät Ruotsissa.

Varustelekalla on vielä opeteltavaa ruotsalaisille suunnatussa markkinoinnissa.

– Kaikki markkinointi mikä on tuotettu Ruotsiin menee paremmin kaupaksi Suomessa Lindholm toteaa nauraen.

Esikuvana muille suomalaisyrityksille

Varusteleka on tehnyt Postin kanssa postikulusopimuksen jossa toimituskulut Ruotsiin ovat halvemmat kuin monella ruotsalaisella nettikaupalla. Ruotsiin ei avata myyntipistettä tai varastoa.

– Uskon yhden toimipisteen periaatteeseen. Ei oltaisi tässä jos ei olisi näin tehty. Kauppa on omalla vastuulla ja voimme antaa tietyn toimitusaikalupauksen.

– Tarkoitus on olla esikuvana myös muille suomalaisille yrityksille että hekin lähtisivät rohkeasti Ruotsiin Lindholm lisää.

Varustelekan tavoitteena on että Ruotsista saatava liikevaihto on ensi vuonna 15 miljoonaa euroa.

Viime vuonna Varustelekan liikevaihto oli noin 73 miljoonaa euroa ja yrityksessä työskenteli 55 työntekijää.

Verkkokaupan velho Varustelekan Valtteri Lindholm neuvoo muun muassa automatisoimaan asiakaspalvelun ja pitämään tuotetiedot reaaliajassa.

Suomalaisten yritysten pitää parantaa nettikauppojaan sillä ne ovat vaarassa jäädä eurooppalaisten verkkokauppojen jalkoihin sanoo Varustelekan yrittäjä Valtteri Lindholm.

– Fyysisesti pilaantumaton tavara tulee siirtymään nettiin ja muualle Eurooppaan. Eurooppalaiset firmat kaatavat suomalaiset firmat jos kehitys jatkuu tällaisena arvioi Lindholm Yrittäjäsanomille.

Verkkokaupassa piilee suuri kasvupotentiaali koko Suomen talouden kannalta.

– Mutta Suomen valtio ei ymmärrä nettikaupan päälle eivätkä monet suuryrityksetkään.  Jengi ei osaa käyttää tietokoneita. Naurattaa kun nyt puhutaan digitalisaatiosta jonka olisi pitänyt tapahtua jo 15 vuotta sitten.

Lindholmin mukaan valtion tulisi avittaa pk-yrityksiä verkkokauppiaiksi. Rahoitus voitaisiin lohkoa yritystuista.

– Käsittääkseni Suomessa jaetaan vuosittain noin kahden miljardin euron edestä yritystukia. Jos tästä summasta irrotettaisiin kaksi miljoonaa euroa siihen että luotaisiin avoimen lähdekoodin ohjelmapaketti joka olisi kaikille suomalaisille pk-yrityksille ilmainen niin saataisiin tuottavuus ihan eri tasolle ja lisää työpaikkoja Lindholm ehdottaa.

Tätä odotellessa Lindholm antaa kolme vinkkiä verkkokauppiaille.

1. Ruoki luovaa ja spontaania markkinointia

Suomalaiset verkkokaupat eivät Lindholmin mukaan hyödynnä tarpeeksi markkinointiviestinnän ammattilaisten osaamista.

– Copywriterit ovat ihan alipalkattuja heille ei anneta tarpeeksi aikaa kehittää verkkokauppoja eikä heitä edes hyödynnetä kaikissa verkkokaupoissa.

– Aika monelle nettikaupan ylläpitäminen on heitetty muiden jo olemassaolevien työtehtävien päälle eikä sen tekemiseen sitten ole tarpeeksi aikaa. Huono nettikauppa ei tuota.

– Me teimme maastopukuja vertailevan videon johon meni aikaa 20 minuuttia siitä kun olin saanut idean käsikirjoituksesta siihen että video oli kuvattu.

2. Automatisoi mahdollisimman pitkälle

Verkkokauppojen asiakaspalvelu kannattaa automatisoida mahdollisimman pitkälle.

– Ostoflow pysähtyy kun asiakas joutuu ottamaan yhteyttä asiakaspalveluun. Sen pitäisi olla niin ettei asiakaspalveluun edes tarvitse ottaa yhteyttä. Kun ei tarvitse kysyä se muuttuu hyväksi myynniksi Lindholm toteaa.

– On syntiä tehdä manuaalista työtä. Sitä olen pitänyt suuntaviivana ja sen on hyvä kaikkien pitää mielessä.

Esimerkkinä turhasta manuaalisesta työstä Lindholm mainitsee osoitetietojen kirjoittamisen tai kopioimisen osoitekortin tulostusohjelmaan.

3. Tuotetiedot kattaviksi ja ajan tasalle

Verkkokaupan tuotetietojen on syytä olla mahdollisimman kattavia ja ajan tasalla. Varastossa olevien tuotteiden määrän pitää päivittyä reaaliajassa ja asiakkaalla pitää olla mahdollisuus saada tuote nopeasti.

Varusteleka on alusta asti satsannut kattaviin tuote-esittelyihin. Yrityksessä työskentelee kaksi ihmistä jotka vastaavat paikoin lennokkaiden tuote-esittelyiden kirjoittamisesta täysipäiväisesti.

Lindholmia harmittaa että Varustelekan omintakeista tyyliä on yritetty kopioida.

– On otettu väärällä tavalla mallia meistä. Jotkut ovat kopioineet meitä ja tehneet väkisin väännettyä huumoria. Meidän tuote-esittelyt ovat ensisijaisesti kattavia ja vasta toissijaisesti rennolla otteella tehty. Jos tulee hyvä vitsi mieleen sen saa kirjoittaa mutta ei ole pakko Lindholm kertoo.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Pihlajalinna Oy suunnittelee listautumista NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalle.

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Yhtiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yksityishenkilöille yrityksille vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille.

Listauksesta tekee harvinaisen sen että Helsingin pörssin päälistalle on listattu todella vähän yrityksiä vime vuosina. Uudet listaukset ovat olleet pääasiassa vanhojen pörssiyhtiöiden pilkkomisia. Sen sijaa First North -listalle on mennyt viime aikoina useampi yritys kuten Verkkokauppa.com. Pihlajalinna henkilöityy edelleen vahvasti perustajaansa Mikko Wiréniin.

Suunnitellun listautumisen tavoitteena on tukea yrityksen kasvustrategiaa. Suunnitellun listautumisen odotetaan lisäksi edistävän yhtiön mahdollisuutta käyttää omia osakkeita strategian mukaisten yrityskauppojen rahoittamiseen listautumisen jälkeen sekä parantavan Pihlajalinnan tunnettuutta sen nykyisten ja potentiaalisten uusien asiakkaiden yhteistyökumppaneiden ja työntekijöiden keskuudessa.

– Suunniteltu listautuminen antaisi meille mahdollisuuden jatkaa toimintamme laajenemista pitkäjänteisesti kotimaisena sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajana myös tulevaisuudessa. Suunniteltu listautuminen tukisi Dextra-liiketoimintamme vahvaa laajentamista Suomen suurimpiin kasvukeskuksiin valikoiduilla yrityskaupoilla ja uusilla toimipisteiden avauksilla sekä auttaisi varmistamaan kilpailukykyisten palveluiden tarjoamisen julkisyhteisöille myös tulevaisuudessa toimitusjohtaja Mikko Wirén sanoo.

Pihjalanlinna nostaa esille myös mahdollisuuden laajentaa yrityksen omistuspohjaa ja pitää omistus kuitenkin pääosin suomalaisissa käsissä.

– Suunniteltu listautuminen tarjoaisi lisäksi kaikille suomalaisille mahdollisuuden omistaa Pihlajalinnaa ja sitä kautta vaikuttaa kotimaisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden kehittämiseen. Toivonkin että mahdollisimman moni suomalainen lähtisi suunnitellussa annissa mukaan Pihlajalinnan omistajaksi.

Pihjalalinna on kasvanut voimakkaasti viime vuodet. Kasvua on tuonut myös yrityskaupat. Vielä vuonna 2012 liikevaihto oli 47 miljoonaa euroa mutta vuonna 2014 vaihto ylsi jo lähes 150 miljoonaa euroon.

Pihlajalinna on kerännyt aiemmin sijoituksia pääomasijoittajilta. Pihlajalinnan hallituksen puheenjohtaja ja Sentica Partnersin toimitusjohtaja Mika Uotila kommentoi listautumista.

– Näemme Pihjalanlinnan tulevaisuuden hyvin valoisana ja siksi tulisimme pysymään Yhtiön merkittävänä osakkeenomistajana myös mahdollisen listautumisen jälkeen.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Ketjun ensimmäinen ravintola on tarkoitus avata Helsingin Kallioon.

Kotipizza Groupin tavoitteena on avata tänä vuonna neljä Chalupa-ravintolaa Helsingissä ja kehittää konseptista jatkossa franchising-pohjainen ketju.

Kotipizza kertoi aiemmin tänä vuonna että se tulee kehittämään muita ketjuja pitsaketjunsa rinnalle. Kotipizza Group on nyt kokonaan pääomasijoittaja Sentica Partnerssin ja toimivan johdon omistuksessa kun ketjun alkuperäinen perustaja Rabbe Grönblom luopui ketjun omistuksesta viime vuonna.

Chalupa-konseptia hallinnoi Kotipizza Groupin ja Think Drinks Oy:n omistama yhteisyritys Chalupa Oy.

Think Drinksin pääomistajia ovat ravintoloitsijat Iman ja Amin Gharagozlu jotka ovat aiemmin osallistuneet esimerkiksi helsinkiläisen Shanghai Cowboy -ravintolan luomiseen ja kehittämiseen.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Tilitoimisto Talenom selvittää sen osakkeen listausmahdollisuutta NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ylläpitämälle First North Finland -markkinapaikalle.

Vapun jälkeinen päivä alkoi maanantaina vilkkaasti sillä aiemmin terveyspalveluyritys Pihlajalinna ilmoitti selvittävänsä listautumista pörssin päälistalle.

Talenomin tavoitteena on niin ikään kasvun toteuttaminen ja nopeuttaminen.

– Kasvuhistoriamme on vahva. Olemme nyt voimakkaassa kasvun vaiheessa toimialalla jossa markkinoiden pirstaleisuus avaa meille merkittäviä uusia orgaanisen kasvun mahdollisuuksia. Toimialamme muutosten ajureina toimivat erityisesti voimakas digitalisaatio ja sähköistyminen niin kirjanpitoaineiston kuin tiedonsiirronkin osalta. Toimialan haastajana meillä on mahdollisuus voittaa markkinaosuuksia palveluitamme skaalaamalla ja pitämällä edelleen erityisen hyvää huolta asiakkaistamme sanoo Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola.

Vuonna 1972 perustettu Talenom tarjoaa valtakunnallisesti laajan valikoiman tilitoimistopalveluja ja muita liiketoimintaa tukevia juridiikkaan verotukseen sekä talouteen liittyviä neuvonantopalveluita.

Talenomin liikevaihto on aikavälillä 2011–2014 kasvanut keskimäärin 13 prosenttia vuodessa.

Talenomin suurimmat osakkeenomistajat ovat Harri Tahkola 30 prosenttia Markus Tahkola 21 prosenttia Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 16 prosenttia sekä Suomen Teollisuussijoitus 16 prosenttia. Muut osakkeenomistajat ovat pääosin Yhtiön palveluksessa olevia henkilöitä.

Lue Pihlajalinnan suunnitelmista täältä.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Amer Sports on ostanut Sports Trackin Technologiesin.

Sports Tracker on suomalainen älypuhelimille tarkoitettu kuntoilusovellus joka mittaa kuljetun reitin GPS:n avulla. Se kehitettiin alun perin Nokian puhelimille mutta Nokian luovuttua kehitystyöstä kolme entistä nokialaista jatkoi kehitystyötä ja nykyään Sports Tracking Technologies Ltd. vastaa sovelluksen kehittämisestä.

Yrityksen liikevaihto kasvoi vuonna 2013 yli 800 000 euroa 15 miljoonaan euroon. Tappiota yritys teki 50 000 euroa. Kauppahintaa ei kerrota mutta Amer Sportsin mukaan sillä ei ole merkittävää vaikutusta yhtiön tulokseen.

Yrityskaupalla Amer Sports pyrkii vahvistamaan digitaalista tarjontaansa ja edistämään kytkettävien laitteiden myyntiä ja verkkokauppaa. Sports Tracker on tarkoitus yhdistää Amer Sportsin digitaaliseen ekosysteemiin.

Yrityskaupan odotetaan toteutuvan kesäkuun loppuun mennessä.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Kansallinen Kokousbarometri 2015 -selvityksen mukaan suomalaisten työpaikkojen kokoustamisessa on paljon parannettavaa.

Jopa 40 prosenttia kaikista kokouksista koetaan tehottomiksi ja vastaajien arvion mukaan jopa joka neljäs kokous voitaisiin hoitaa sopimalla asioista ilman kokousta. Kokoustaminen vie keskimäärin 95 tuntia viikossa työaikaa kyselyyn vastanneilta.

Suomalaisen Työn Liiton yhdessä kumppaniyritysten kanssa toteuttaman Kansallinen Kokousbarometri 2015 -selvitykseen vastanneista yli 500 vastaajasta noin puolet koki kokouksia olevan ajoittain tai jatkuvasti liikaa.

– Tulokset kokousten tehokkuudesta kertovat selkeää kieltä siitä että toimiviin ja tehokkaisiin kokouskäytäntöihin tulisi panostaa enemmän suomalaisilla työpaikoilla. Kokouksista on tullut yhä useammille arkinen työnteon muoto erilaisten asiantuntijatehtävien ja työn luonteen muutoksen vuoksi toteaa Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala.

Säästöä kymmeniä tuhansia

Eniten kokousten tehottomuutta aiheuttavien asioiden listalle vastaajat nostivat kokousagendan ulkopuolisten asioiden läpikäymisen (64 % vastaajista) osallistujien myöhästymiseen ja heidän odottelunsa (44 %) ja varsinaiseen kokousaiheeseen pääsemisen (39 %). Peräti noin 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä että osallistujat eivät valmistaudu kokouksiin.

– Suomalaisilla työpaikoilla ei vielä kiinnitetä riittävästi huomiota kokousten onnistumiseen tehokkaan työnteon kannalta. Vastuu onnistuneen kokoustyöskentelyn eri osa-alueista on hajallaan organisaatioissa esimerkiksi tilahallinnossa IT-tuessa ja henkilöstöjohdossa. Kokoukset nähdään edelleen usein ”oikeista töistä” irrallisina eikä ajatella niiden olevan yksi keskeinen työnteon muoto Eljala sanoo.

Tutkimukseen osallistuneissa organisaatiossa työntekijät käyttävät työajastaan keskimäärin 95 tuntia viikossa kokouksiin. Kokoustamisen oheistoiminnot kuten sopivan kokousajan löytäminen paikan varaaminen ja kokoukseen valmistautuminen vievät lisäksi noin kuusi tuntia työaikaa viikossa työntekijältä.

– Tulosten perusteella voidaan suuntaa-antavasti tarkastella tehottomien kokouskäytäntöjen kustannuksia eri organisaatioissa. Kokouskäytäntöjä kehittämällä voidaan lisätä työelämän mielekkyyttä ja saada aikaan parempia tuloksia. Samalla säästetään työaikaa ja rahaa sekä parannetaan tuottavuutta Eljala sanoo.

Laskelman perusteena käytetään työntekijää jonka kustannus työnantajalle on 35 euroa tunnilta ja joka käyttää 155 tuntia viikossa kokouksiin ja niiden oheistoimintoihin. Työntekijän viikottainen kokouksiin käyttämän ajan kustannus on lähes 543 euroa mikä tekee vuodessa lähes 25 000 euroa (46 työviikkoa). Vastaajien kokemuksen mukaan noin 40 prosentia kokouksista on tehottomia jolloin niiden arvioitu kustannus viikossa on noin 228 euroa. Vuositasolla tämä tarkoittaa yhden hengen osalta jopa 10 000 euron kustannuksia joka 50 hengen keskisuuressa yrityksessä tarkoittaisi 500 000 euron vuosittaisia kustannuksia.

– Tehokkaampien kokouskäytäntöjen tilojen työkalujen ja osaamisen kehittämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä organisaatioissa. Kokouskäytäntöjen tehostamisessa kannattaa keskittyä laajalti kokouskäytäntöihin tiloihin välineisiin ja esimiestyöhön. Hyvään kokoukseen valmistaudutaan se vedetään läpi napakasti ja sen pohjalta jatketaan tehokkaasti eteenpäin Eljala summaa.

Kansallinen Kokousbarometri 2015 selvitti helmi-maaliskuun 2015 aikana kokoustamisen arkea ja nykytilaa suomalaisissa organisaatioissa. Selvitykseen osallistui helmi-maaliskuun 2015 aikana yhteensä 578 vastaajaa kaikkiaan 21 organisaatiosta toimipisteestä tai yksiköstä. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Suomalaisen Työn Liiton 925 Design Oy:n Canon Oy:n Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Re:meet Oy:n ja Oy Vallila Interior Ab:n kanssa.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät on mukana neuvotteluissa yhteiskuntasopimuksesta.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja yrittäjä Jyrki Mäkynen ja toimitusjohtaja Jussi Järventaus pitävät perusteltuna sitä että neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta jatketaan.

– Suomen talous on niin huonossa jamassa että kaikki mahdollisuudet saada tuottavuutta kilpailukykyä ja kasvua pitää käyttää. Siksi mekin lähdimme näihin neuvotteluihin mukaan Mäkynen sanoo.

Yrittäjien edustajat korostavat että neuvottelutuloksen on vaikutettava konkreettisesti työllisyyteen ja talouskasvuun.

– Muuten yhteiskuntasopimuksesta ei ole hyötyä eikä sitä siis kannata solmia Järventaus sanoo.

Suomen Yrittäjät edustaa Suomessa toimivia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Viime vuosikymmenenä juuri ne ovat luoneet Suomen uudet työpaikat ja pitäneet hyvin kiinni työntekijöistään eli yrittäjäjärjestön mielipiteille on pohjaa.

Suomen Yrittäjien vastaukset Juha Sipilän kolmeen kysymykseen 28.4. voi lukea tästä.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Pienvarastoyritys Cityvarasto Oy hakee joukkorahoituspalvelu Invesdorin kautta lisää osakkeenomistajia jotta se voi toteuttaa suunnitelmansa listautua tulevaisuudessa First Northiin.

Cityvarasto hakee joukkorahoitusta 100 000-300 000 euroa. Maanantai-iltana tästä tavoitteesta oli koossa jo 96 000 euroa.  Yrityksestä on lohkeamassa 041-121 prosentin omistusosuus joukkorahoittajille jos tavoitetaso 100 000 euroa tulee täyteen. Näin yrityksen arvoksi arvioidaan yli 24 miljoonaa euroa.

Cityvarasto on 16 vuotta vanha yhtiö joka pitää pienvarastoalan suurimman toimijan asemaa Suomessa neljän miljoonan euron liikevaihdollaan ja yli miljoonan euron käyttökatteellaan. Tulosta yritys teki viime vuonna 190 000 euroa.

Invesdorin palvelussa rahaa hakeva yritys suunnittelee myöhemmin listautuvansa First Nort –listalle pörssiin.

-Osakeantimme ensisijainen tavoite on osakaspohjamme laajentaminen listautumisen mahdollistamiseksi Cityvaraston toimitusjohtaja Ville Stenroos kertoo.

Invesdorin Lasse Mäkelä uskoo että joukkorahoitus tulee tulevaisuudessa olemaan entistä useammin pörssilistausta edeltävä vaihe.

-Joukkorahoitus löytänee jatkossa roolinsa yhä enemmän puuttuvana renkaana startup- ja pörssimaailman välistä. Cityvarasto on ensimmäisenä liikkeellä hyödyntämässä joukkorahoitusta listautumisen pohjustuksena Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelä näkee.

Helsingin pörssi on viimeisen vuoden aikana vilkastunut listautumisen osalta. Tällä viikolla sosiaali- ja terveysalan yritys Pihlajalinna kertoi suunnittelevansa listautumista päälistalle ja tilitoimisto Talenom First North –listalle.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Irlantilainen matkailualan teknologiayhtiö CarTrawler ostaa espoolaisen Cabforce-yhtiön. 

Vuonna 2009 perustetun Cabforcen toimisto sijaitsee Espoon Otaniemessä. CarTrawlerilla on toimipisteet Dublinissa Bostonissa sekä Lontoossa. CarTrawlerin taustalla ovat pääomasijoitusyhtiöt BC Partners sekä Insight Venture Partners.

Cabforcen kehittämä järjestelmä mahdollistaa taksi- ja muiden maakuljetuspalveluiden ennakkotilaukset verkosta sekä matkatoimistojen varausjärjestelmien ja online-matkavarauspalveluiden kautta. Cabforcen kautta kuljetusvarauksia voi tehdä 54:ssä eri maassa ja yli 200 kohteessa. 

- Kävimme läpi useita vaihtoehtoja nopean kasvun jatkamiseksi ja matkailuteknologia-alalla toimiva teollinen sijoittaja osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi. CarTrawlerin kanssa meillä on parhaat mahdollisuudet kasvaa yhdessä kertoo Cabforcen toimitusjohtaja Andreas Hansson.

Cabforcen Espoon toimipisteestä tulee CarTrawlerin maakuljetuspalveluihin keskittyvä ‘Centre of Excellence’ -kehitysyksikkö ja työpaikkojen määrän Suomessa odotetaan kasvavan nykyisestä 19:sta lähitulevaisuudessa.

Cabforcen omistajia ovat perustajat Andreas Hansson Tommi Holmgren ja Tuukka Ylälahti sekä sijoittajat Finnvera KoppiCatch ja joukko pääosin suomalaisia yksityissijoittajia. Yritys on ollut mukana myös Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -kasvurahoitusohjelmassa. Yhteensä Tekes on rahoittanut yritystä vajaalla 19 miljoonalla eurolla.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Suomalainen Hopshop pyrkii muuttamaan ruokakauppaa uudenlaisella konseptilla.

Hopshop Oy:n Komero-konsepti on vakuuttanut muun muassa huippukokko Henri Alénin joka tunnetaan helsinkiläisravintola Murusta ja useista televisiosarjoista. Alén on mukana Komerossa sijoittajana sekä henkilökohtaisesti että Muru Dining -yrityksen kautta. Alén tunnetaan myös aktiivisena sosiaalisen median käyttäjänä jonka jakama tomaattikastiresepti sai Mutti-merkkisen tomaattimurskan loppumaan kaupoista muutama vuosi sitten.

Komeron ideana on tarjota kuluttajille kokkausta vaille valmiita aterioita joiden reseptit on suunnitellut Alén. Komerosta saatavissa paketeissa on vaihtuvat reseptit ja raaka-aineet kahteen annokseen.

-Tällaista konseptia ei ole maailmanlaajuisesti missään. Meillä uutta on se että yksi pussi joka pitää sisällään aterian kahdelle henkilölle. Sisältö on laadukas mutta hinta pyritään pitämään kohtuullisena toimitusjohtaja Pekka Nuutinen kertoo.

Yritys tavoittelee vuoden sisällä 10 komeroa eri puolille Helsinkiä. Suunnitteilla on komerot esimerkiksi kauppakeskuksiin ja metroasemille joissa on paljon työmatkaliikennettä.

-Hyvä piste on sellainen josta kulkee ohi päivittäin vähintään 10 000 ihmistä.

Konseptia testaan Helsingin Lasipalatsilla 7.–17.5.

-Meillä on tavoitteena myydä ainakin 500 pussia päivässä mutta olemme varautuneet siihen että 1000 menee. Jos saamme 500 päivässä myytyä se tarkoittaa 60 000 euron myyntiä.

Myös Tekesiltä rahoitusta saanut yritys pyrkii Helsingin jälkeen vientiin.

-Lontoo on päätavoitteemme: siellä ruuan verkkokauppa on pisimmällä. Sinne pitäisi saada ensi vuoden aikana ensimmäinen kauppa pystyyn. Pyrimme rakentamaan vientituotetta.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat on listannut kuluvalla viikolla rekisteröidyt yritykset paikkakunnittain.

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä.

Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamun aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Suomen Yrittäjien mukaan Suomi tarvitsee uudenlaisen hyvin kohdennetun alueellisen kasvu- ja innovaatiopoliittisen kokonaisnäkemyksen.

Järjestö painottaa että lokerointi kaupunki- ja maaseutupolitiikkaan pitää lopettaa ja keskittyä hyödyntämään eri alueiden vahvuuksia.

– Suomessa on tehty liian lokeroituneena kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa irrallisena kansallisesta aluekehittämisestä Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kritisoi.

– Tämä on asettanut yritykset eriarvoiseen asemaan esimerkiksi aluekehitysvaroja jaettaessa.

Kujala puhui Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarissa Kuopiossa. Seminaarissa käsiteltiin järjestön tuoretta Suomi on yritystensä summa -aluekehitysohjelmaa. Vuosittaiseen kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistuu tällä kertaa ennätysmäärä yli 750 kuntapäättäjää ja yrittäjävaikuttajaa.

Kujalan mukaan aluepolitiikka on Suomessa perinteisesti tarkoittanut maan eri osien tasapuolista kehittämistä.

– Jos erityispiirteitä on huomioitu se on yleensä tarkoittanut haja-asutusalueiden kehittämistä. Tämä on ollut perusteltua Suomen kehityksen kannalta. Mutta kehittyvät kaupunkiseudut erityisongelmineen eivät ole saaneet tarpeeksi huomiota.

Kaupunki- ja maaseutupolitiikkaan liittyvä vastakkainasettelu on vähenemässä kuntarakenteen muutoksen vuoksi. Useiden kaupunkien alueet ovat nyt maaseutumaisia. Esimerkiksi Kuopio on maan suurimpia maidontuottaja-alueita.

Kujalan mukaan aluekehittämisen näkökulmaa pitää muuttaa niin että hyödynnetään koko maan voimavarat ja alueiden erityispiirteet.

– Suomi on väestömäärältään pieni keskikokoisen kiinalaisen kaupungin kokoinen valtio. Tarvitsemme kokonaisnäkemystä jonka kärjessä ovat ensisijaisesti yritysten tarpeet ja mahdollisuudet työllistää.

Suomen Yrittäjien mukaan nykyinen kaupunki–maaseutu-jako pitää ylittää erityisesti kun toteutetaan esimerkiksi biotalouden kaltaisia kansallisia teemakokonaisuuksia ja -ohjelmia.

– Aluekehittämisen pitää keskittyä enemmän kansallisesti merkittäviin kokonaisuuksiin joissa myös EU-ohjelmia pystytään hyödyntämään nykyistä tehokkaammin.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi