Teknologiateollisuuden ja Suomen Yrittäjien mukaan Viron veromalli sopisi myös Suomeen.

Järjestöjen selvitys osoittaa että sen soveltaminen loisi pohjaa investoinneille ja työllisyyden kasvulle.

Yritysten investoinnit ovat pudonneet 10 miljardia euroa vuoden 2008 jälkeen. Pudotusta on noin 30 prosenttia.

Yritysten liikevaihdon ja investointien romahtamisen seurauksena myös yritysten työpaikat ovat vähentyneet kaikkiaan 100 000:lla vuoden 2008 jälkeen.

Järjestöjen mukaan yritysten investoinnit ovat ratkaisevia Suomen talouden saamiseksi uuteen kasvuun. Tärkeää on saada Suomi houkuttelevaksi myös ulkomaisille investoinneille.

– Tarvitsemme yritysverouudistuksen. Sen tavoitteeksi tulee asettaa talouskasvun nopeuttaminen edistämällä yritysten liiketoimintaa niin että voitollisilla yrityksillä olisi selvästi nykyistä paremmat edellytykset koota omia pääomia investointeihin Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen vaatii.

– Periaatteen tulee olla että yrityksen voittoa verotetaan vain kertaalleen. Yritysten saamien voittojen verotusta on myöhennettävä siihen vaiheeseen kun voitot maksetaan omistajille Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus painottaa.

Virossa investoinnit kaksinkertaistuneet

Verojärjestelmän tulee olla läpinäkyvä kannustava oikeudenmukainen ja ennakoitava. Viron yritysveromalli täyttää nämä vaatimukset.

OECD-maita koskevassa verovertailussa Viron verojärjestelmä on kilpailukykyisin. Virossa investointien taso onkin kaksinkertaistunut 2000-luvulla kun Suomessa kasvua ei ollut lainkaan.

Tarton yliopistossa tehty tutkimus osoittaa että Viron yritysveromalli kannustaa yrityksiä investointeihin ja kasvuun. Osa Viron mallin arvostelijoista on epäillyt Suomessa että malli lukitsisi pääomat yrityksiin koska näin voitaisiin välttyä yritysveron maksamiselta. Tälle ei ole saatu myöskään muualta tukea. Malli ei ole Virossa estänyt pääomien ohjautumista tuottaviin kohteisiin.

Lisäksi yritysveron tuotto on järjestelmän voimassaoloaikana vuosina 2000–2015 kolminkertaistunut ja Viro on houkuttanut investointeja myös muualta.

Järjestöjen mukaan Viron yritysveromalli ei ole EU-oikeuden vastainen. Yhteisöverotusta ei ole EU:ssa harmonisoitu vaan se on kansallisen päätösvallan piirissä. Viron yritysverotuksessa ei siten ole ongelmaa EU-oikeuden näkökulmasta.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Viron yritysveromallin soveltuvuutta Suomeen on epäilty. Teknologiateollisuuden ja Suomen Yrittäjien selvitys osoittaa että sen soveltaminen loisi pohjaa investoinneille ja työllisyyden kasvulle.

Yritysten investoinnit ovat pudonneet 10 miljardia euroa vuoden 2008 jälkeen. Pudotusta on noin 30 prosenttia.  
Yritysten liikevaihdon ja investointien romahtamisen seurauksena myös yritysten työpaikat ovat vähentyneet kaikkiaan 100 000 vuoden 2008 jälkeen.

Investoinnit on saatava kasvuun

Yritysten investoinnit ovat ratkaisevia Suomen talouden saamiseksi uuteen kasvuun. Tärkeää on saada Suomi houkuttelevaksi myös ulkomaisille investoinneille.  

— Tarvitsemme yritysverouudistuksen. Sen tavoitteeksi tulee asettaa talouskasvun nopeuttaminen edistämällä yritysten liiketoimintaa niin että voitollisilla yrityksillä olisi selvästi nykyistä paremmat edellytykset koota omia pääomia investointeihin Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen vaatii. 

— Periaatteen tulee olla että yrityksen voittoa verotetaan vain kertaalleen. Yritysten saamien voittojen verotusta on myöhennettävä siihen vaiheeseen kun voitot maksetaan omistajille Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus painottaa.     

Viron yritysveromalli kelpaa EU:lle miksei siis Suomelle

Verojärjestelmän tulee olla läpinäkyvä kannustava oikeudenmukainen ja ennakoitava. Viron yritysveromalli täyttää nämä vaatimukset.

OECD-maita koskevassa verovertailussa Viron verojärjestelmä on kilpailukykyisin. Virossa investointien taso onkin kaksinkertaistunut 2000-luvulla kun Suomessa kasvua ei ollut lainkaan.

Tarton yliopistossa tehty tutkimus osoittaa että Viron yritysveromalli kannustaa yrityksiä investointeihin ja kasvuun. Väitetylle pääomien lukkiutumisvaikutukselle ei ole saatu myöskään muualta tukea. Osa Viron mallin arvostelijoista on epäillyt Suomessa että malli lukitsisi pääomat yrityksiin koska näin voitaisiin välttyä yritysveron maksamiselta. Malli ei ole Virossa estänyt pääomien ohjautumista tuottaviin kohteisiin.

Lisäksi yritysveron tuotto on järjestelmän voimassaoloaikana vuosina 2000—2015 kolminkertaistunut ja Viro on houkuttanut investointeja myös muualta.

Viron yritysveromalli ei ole EU-oikeuden vastainen. Yhteisöverotusta ei ole EU:ssa harmonisoitu vaan se on kansallisen päätösvallan piirissä. Viron yritysverotuksessa ei siten ole ongelmaa EU-oikeuden näkökulmasta.
 

» Suomen yritysverojärjestelmä on uudistettava — mallia Virosta

Lisätietoja:
Pääekonomisti Jukka Palokangas Teknologiateollisuus puh. 040 750 5469
Johtaja Anna Lundén Suomen Yrittäjät puh. 050 544 3928

Elinkeinoelämän valtuuskunnan eli EVAn johtaja Matti Apunen lähetti selvän viestin satapäiselle kuntapäättäjien joukolle Kuopiossa.

Kunnallisjohdon seminaarissa puhunut Apunen haluaa muuttaa poliittisen keskustelukulttuurin jossa on vallalla ”hyvä idea ei toimi meillä” -ajattelu. Tällä hän viittaa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Sote-riitelyssä keskiöön on noussut kysymys tuottaako jatkossa palvelut julkinen vai yksityinen sektori vai jokin siltä väliltä.

– Annetaan valinnanvapaus ihmisille ja lisätään kilpailua. Tiedän tällaisen tiedon käsittelemisen olevan vaikeaa. Toivon kuitenkin että olette selkä suorassa ja että asioille tehdään jotain. Älkää peljätkö tehdä epäsuosittuja päätöksiä Apunen opasti.

Jo aiemmin hän provosoi suomalaista valtamediaa ja poliitikkoja epätotuuksien julistamisesta talouskeskustelussa.

Apusen listalla epätotuuksina ovat väittämät ”kyllä me veroja kestämme” ”julkinen on ylivoimainen” ja ”ei kansalaiset suostu”. Samalla Apunen vyörytti tilastotietoa EVAn tutkimuksista joissa suomalaisilta on kysytty esimerkiksi halusta maksaa veroja.

– Näistä asioista on hyvä kysyä suoraan ihmisiltä. Ihmisistä 65 prosenttia sanoo ettei veronkorotusvaraa ole.

Hänen mukaansa globalisaatio ja digitalisaatio ovat johtaneet siihen että harvemmille maksetaan enemmän.

– Ihmisten pitää pyrkiä töihin jossa tuottavuus on parempi. Kaiken pitää perustua liikkuvuuden parantamiseen. Niin tiedon kuin ihmisten Apunen sanoi.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Syksy tuo merkittäviä muutoksia suomalaiseen verkkokauppaan.

Tuolloin nimittäin Posti avaa uuden automaatiovaraston Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä. Kuluttajan kannalta automaatiovarasto tarkoittaa sitä että verkkokauppaostos tulee parhaimmillaan tilaajalle saman päivän aikana. Ainakin pääkaupunkiseudulle ja kaupunkikeskuksiin.

Samalla varaston avaaminen antaa myös suomalaisille verkkokauppiaille merkittävän kilpailuedun.

– Kotimainen toimija saa esimerkiksi joulumyyntiin 2–3 lisäpäivää. Se on paljon sanoo Postin logistiikasta vastaava johtaja Jukka Rosenberg.

Käytännössä päivän sisällä tapahtuva toimitus tarkoittaa sitä että tavara on fyysisesti Postin varastossa eli logistiikka on ulkoistettu.

Uudistus ei ole aivan ainutlaatuinen maailmassa sillä esimerkiksi Lontoossa paketit liikkuvat parhaimmillaan tilaajalle kolmessa tunnissa tilauksesta. Postin mukaan logistiikan merkitys korostuu jatkossa entistä enemmän verkkokaupassa.

Esimerkiksi vaatteiden palautusprosentti huitelee jo yli 50 prosentissa. Elektroniikkapuolella joka kymmenes tuote palautetaan.

– Suomessa on kasvava joukko rohkeita verkkokauppoja. Osa niistä menee myös logistiikan takia nurin kertoo johtaja Juha Tiittanen.

Posti pyrkii omalta osaltaan auttamaan kansainväliseen kauppaan tähtääviä verkkokauppoja. Pelkästään Suomessa Posti kuljettaa jo 33 miljoonaa pakettia vuodessa.

Tiittasen mukaan verkkokaupan megatrendit ovat nyt Kiinassa.

– Se on kuumin markkina. Kiinalaiset haluavat ostaa Euroopasta korkean brändin tuotteita. Suomalaisilla on mahdollisuus pärjätä erityyppisillä niche-tuotteilla ja erikoistavarakaupalla Tiittanen sanoo.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Yrittäjän kannatta pohtia jatkuvasti oman tuotteen hinnoittelua vaikka asiakkaiden taloustilanne on tiukka.

Hinnoittelua voi lähestyä kahdesta suunnasta. Usein hintaa ajatellaan kulujen näkökulmasta. Hinnan pitää kattaa kulut ja yrittäjän työaika.

– Hinnoittelun tulee lähteä siitä että toiminnan on oltava kannattavaa tiivistää Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Hinnoittelua kannattaa myös pohtia kysynnän näkökulmasta ja miettiä voiko oman tuotteen tai palvelun hintaa nostaa.

Taloustieteessä puhutaan kysynnän hintajoustosta. Hintajousto on suuri jos hinnan muutokset vaikuttavat voimakkaasti kysyntään. Hintajousta on heikko jos asiakkaat ostavat tuotetta hinnan korotuksesta huolimatta.

– Käytännössä hintajoustoon vaikuttaa markkinatilanne joka saattaa vaihdella kortteleittain. Lisäksi hintajouston suuruuteen vaikuttaa paljon muutkin kuin hinta. Hintajousto voi olla pienempi jos kysyntä perustuu pitkille asiakassuhteille Malinen sanoo.

Kysyntäpohjaisessa hinnoittelussa Malinen kehottaa pohtimaan kahta asiaa. Jos kysyntä ylittää tarjonnan jatkuvasti hintaa voi todennäköisesti nostaa.

– Lisäksi jos myy jotain poikkeavaa ja on jo määräävässä asemassa. Silloin on hinnoitteluvoimaa. Jos tuote on helposti korvattavissa muulla tuotteella hinnoitteluvoimaa ei ole.

1. Katso mikä on tuotteesi kysyntä

Useasti yrittäjä ei uskalla nostaa hintaa vaikka joutuu myymään eioota. Tarjonnan ylittävä kysyntä on usein merkki siitä että hintaa voi nostaa

2. Mieti mikä on asiakkaidesi suhde tuotteeseesi

Katsovatko asiakkaat vain hintaa onko tuotteesi ylellisyyshyödyke josta voidaan luopua kun kulutusta tarkastellaan tarkemmin. Mieti myös onko tuotteellesi kilpailijoilla korvaavia tuotteita.

3. Mieti ajankohtaa

Usein hintoja korotetaan vuodenvaihteessa koska silloin asiakkaan voi olla helpompaa hyväksyä korotus. Korotus voi selittyä myös raaka-aineiden hinnan nousulla tai sesonkivaihtelulla. Suurten alojen palkankorotukset voivat myös auttaa asiakasta ymmärtämään hinnan nostaminen.

-Jos pystyy ajoittamaan hinnan noston palkankorotusten aikaan se on parempi. Asiakas ymmärtää paremmin että hinta nousee kun hänelläkin palkka nousee Malinen sanoo.

4. Mieti uudenlaista tuotteistusta

Voitko paketoida tuotteesi uudella tavalla joka antaa asiakkaalle lisäarvoa? Silloin voit myös korottaa hintaa.

5. Ole rehellinen

Vaikka muuttaisit tuotteen paketointia on myös hyvä tunnustaa että hinta on muuttunut. Asiakasta harmittaa jos hinta pyritään muuttamaan selkeästi salaa.

– Hinnan korotus on perusteltavissa kun kertoo asiakkaalle mistä se johtuu. Inflaatio pienentää rahan arvoa. On hyvä sanoa että minäkin tarvitsen pienen palkankorotuksen Malinen sanoo.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Jyväskyläläinen Protacon on saanut mittavan tilauksen kahden jäänmurtajan sähkö- ja automaatiojärjestelmien modernisoinnista.

Protacon uusii propulsion sähkökäytöt ja käyttöjen ohjausjärjestelmän ruotsalaisiin jäänmurtajiin Atleen ja Frejhin. Tilaaja on Ruotsin merenkulkulaitos. Kaupan myötä Protaconin jalansija suuren teholuokan sähkökäyttöjen kokonaistoimittajana vahvistuu merkittävästi.

Protacon on tehnyt vastaavia modernisointeja muun muassa suomalaiselle jäänmurtaja Urholle sekä ruotsalaiselle jäänmurtaja Ymerille. Nyt solmitun kaupan myötä yhtiön asema jäänmurtajien sähkökäyttöjen- ja automaatiojärjestelmien modernisoijana nousee merkittäväksi.

Kauppa on Protaconille jo neljäs vastaava. Kauppaan kuuluu myös toimitettavia järjestelmiä koskeva kunnossapito- ja helpdesk-sopimus jonka puitteissa Protacon huolehtii järjestelmien toimivuudesta ja vuosihuolloista.

– Vastaavan teknologian omaavia jäänmurtajia joille modernisointi on ajankohtainen on maailmalla vielä paljon. Protaconin osaaminen niin automaation kuin sähkökäyttöjen modernisoijana on vahvistunut vuosien varrella ja näemme paljon potentiaalia myös uusiin vastaaviin projekteihin Protacon Oy:n toimitusjohtaja Kari Pellinen sanoo.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Yrittäjä vinkkaa -sarjassa Janne Grönmark kehottaa franchisingyrittäjiä hyödyntämään ketjun verkostoa.

Yrittäjäsanomien Yrittäjä vinkkaa -sarjassa annetaan nyt vinkkejä franchisingyrittäjille. Viime viikolla henkilöstöpalvelualan yritys VMP Groupin franchisingyrittäjä Markus Sippo neuvoi että ketjua kannattaa kehittää omien vahvuuksiensa kautta.

Myös kiinteistöjä välittävän Sp-Kodin franchisingyrittäjä Janne Grönmark vinkkaa samaa.

– Me olemme melko tuore toimija ja haemme vielä toiminta- ja markkinointitapoja. Franchisingantaja on kannustanut ja pyytänyt ideoita ja suunnitelmia meiltä yrittäjiltä. Kannattaa avata suunsa ja olla mukana aktiivisesti Grönmark sanoo Yrittäjäsanomille.

Sp-Kodissa on mukana vajaat 60 franchisingyrittäjää. Lohjalla toimiva Grönmark kehottaa yrittäjiä ottamaan ketjun verkostosta kaiken irti. Verkostosta on hyötyä kun esimerkiksi Lohjalla asuvalla asiakkaalla on kiinteistönvälitystarvetta Turussa.

– Voin antaa luottavaisin mielin Turun franchisingyrittäjän yhteystiedot eikä asiakkaan tarvitse epätietoisena soitella kaikkia turkulaisia asunnonvälittäjiä läpi. Pystyn oikeasti auttamaan asiakasta Grönmark kertoo.

– Tämä toimii ainakin meidän alalla ehkä jossain Kotipizzassa ei yhtä hyvin tai samalla tavalla mutta esimerkiksi remonttipuolella yhtä hyvin Grönmark lisää.

Sp-Koti-verkostoon kuuluvat itsenäiset yritykset tarjoavat kiinteistönvälitysalan palveluita. Ketjun yhteistyökumppani on Säästöpankki.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Kuopioon suunniteltu Finnpulpin sellutehdas olisi toteutuessaan todellinen piristysruiske lähialueen yrityksille.

Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Arto Nykänen sanoo että sellutehdas toisi valtavasti potkua ja uskoa. Nykäsen mukaan pk-yritykset hyötyvät jo itse rakennushankkeesta mutta välillisesti vaikutukset ovat vieläkin suuremmat.

– Kaikki hyötyvät kun työpaikkoja tulee lisää. Varsinkin kuluttajamarkkinassa olevat yritykset ovat nyt tiukoilla.

Hanke nytkähti tiistaina askeleen eteenpäin kun Finnpulp kertoi saaneensa kolme uutta sijoittajaa. Puolentoista miljoonan euron rahoitus antaa mahdollisuuden tehdä ympäristövaikutusten arviointi ja hakea ympäristölupaa.

Varsinaisen investoinnin hintalappu on noin 14 miljardia euroa.

– Uskon vahvasti että sellutehdas tulee. Puuta täällä ainakin riittää. Investointia todella tarvitaan Nykänen kertoo.

Hänen mukaansa maakunnassa olisi tarve tehdä muitakin investointeja etenkin tiestön kunto huolettaa.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Tamperelainen Tasowheel Groupiin kuuluva Tasowheel Gears Oy on tehnyt miljoonainvestoinnit uusiin tuotantokoneisiin.

Investoinneilla yritys tähtää lähivuosina merkittävään viennin kasvuun. Tasowheel Gears otti loppuvuonna 2014 käyttöön uuden hammashiomakoneen ja siihen liittyvän automaattisen panostajan. Maaliskuussa käyttöön saatiin uusi akselimaisten kappaleiden kovasorvaus- ja hiomakone. Investointien arvo on noin kolme miljoonaa euroa.

− Isot investoinnit on tehty tulevaisuutta ennakoiden ja samalla kilpailukykyämme parantamaan toimitusjohtaja Kari Sorjonen Tasowheel Groupista perustelee.

Tasowheel Gearsin asiakkailla on vireillä paljon tuotekehitys- ja protohankkeita joiden tuotteita kaavaillaan markkinoille ensi ja seuraavana vuonna.

− Selvästi nyt asiakaskentässämme pohjustetaan uusia kilpailukeinoja. Myös meidän on viilattava tuotantomme siihen kuntoon että heti asiakkaan sanoessa hep pääsemme täyttä vauhtia eteenpäin.

− Kilpailutilanne Euroopassa on äärimmäisen kova ja menossa on pudotuspeli jossa katsotaan kenen kantti kestää. Yllättävän vähän siellä on investoitu erikoiskoneisiin. Meillä Tasowheelissä on selkeä kasvutavoite.

Yrityksen tuotannosta vientiin menee nyt alle puolet. Tavoitteena on lähivuosien aikana 70 prosenttia.

Tasowheel Groupin liikevaihto 2014 oli noin 20 miljoonaa euroa ja työntekijämäärä 120.

Tasowheel Gears on erikoistunut voimansiirtoratkaisuihin. Yritys suunnittelee ja valmistaa hammaspyöriä ja -akseleita kierukkavälityksiä sekä erikoishammasvaihteita koneenrakennusteollisuuden yrityksille.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Hesburger avaa Turussa El Nam -ravintolan.

El Namin ruoka on meksikolaista pikaruokaa. Meksikolainen ruoka on Suomessa nousussa sillä myös Kotipizza on kertonut aloittavansa Chalupa-ketjun joka tarjoilee meksikolaista. Trendi noudattelee kehitystä Yhdysvalloissa sillä siellä Chipotle-ketju on kasvanut voimakkaasti.

Hesburgerin hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmelan mukaan ravintolaa on suunniteltu yli vuoden ajan. Ravintola avautuu Turkuun ensi viikolla.

– Uuden ravintolan tuotteet pyrkivät mukailemaan asiakkaiden uusia toiveita Salmela sanoo Yrittäjäsanomille.

El Namia ei alkuvaiheessa ainakaan suunnitella ketjuksi.

El Namin valikoimassa on lihatuotteiden lisäksi kasvispohjaisia tuotteita. Hesburger pyrkii lisäämään kasvisten käyttöä tuotteissaan. Salmelan perhe omistaa Uudessakaupungissa tehtaan joka valmistaa soijakonsentraatista uudenlaisia kasvistuotteita.

El Nam ei ole ensimmäinen Hesburgerin alta syntynyt uusi ketju. Esimerkiksi Parilla Steak House -pihviravintoita on muutama Suomessa.

– Ne eivät ole meidän ydintä mutta pärjäävät ihan hyvin.

Yhdysvalloissa McDonald’s on johtunut ahtaalle kun uudet niin sanotut premium burger -paikat ovat valloittaneet markkinoita. Salmelan mukaan tällaiset ravintolat eivät ole uhka Hesburgerille.

Suomessa markkinat ovat pienet ja kannattavuus heikkoa.

– On periaatteessa hieno juttu että tullaan markkinoille ja rahoittajat uskovat. Ei ole parempaa asiaa kuin se että nuori ihminen yrittää tehdä jotain. Väitän silti että tällä alalla uusien ketjujen perustaminen on todella vaikeaa.

Salmelan mukaan ketju tekee jatkuvasti tuotekehitystä jotta se pystyy tarjoamaan asiakkaiden makuun sopivia tuotteita.

– Koemme itsemme premium-paikaksi jatkuvan tuotekehittelyn kautta. Tärkeää on se että emme myy itsellemme vaan asiakkaille. Kun myimme aikanaan lihapiirakoita grilliltä emme uskoneet että joku ostaisi hampurilaisia Salmela sanoo.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Hallitustunnustelija Juha Sipilä ilmoitti keskiviikkoiltana että yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat kariutuneet.

– Kilpailukyvyn ja kasvun kannalta tärkeiden neuvottelujen kariutuminen tarkoittaa sitä että muodostettavan hallituksen pitää itse ryhtyä talouden tasapainottamisen lisäksi myös kilpailukykyä palauttaviin toimiin sanoo neuvotteluihin osallistunut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Hänen mukaansa hallitus voi viedä monia neuvotteluissa esillä olleista asioista eteenpäin esimerkiksi lainsäädäntömuutoksin.

Suomen Yrittäjät odottaa nyt uudelta hallitukselta konkreettisia ja vahvoja toimia työmarkkinoiden uudistamiseksi ja yrittäjyyden ja Suomen talouden kilpailukyvyn vahvistamiseksi jotta työllisyyttä voidaan parantaa säilyttämällä työpaikkoja ja luomalla uusia.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Pienellä pohjoissavolaisella Keiteleen kunnalla on kova meriitti josta muut Suomen kunnat ovat kateellisia.

Kunta nousi vuosi sitten julkistetussa Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyssä ykköseksi koko maassa. Kyselyssä yrittäjät arvioivat elinkeinopolitiikan onnistumista kunnissa.

Keitele sai yrittäjiltä kouluarvosanaksi 87 kun paras suuri kaupunki Vantaa jäi 67:ään.

Keiteleen kunnanjohtaja Hanna Helaste sanoo ettei kunnan ja yrittäjien välisessä yhteistyössä tarvita mitään poppakonsteja.

– Meillä elää Keitele-henki jossa politikoinnille ei ole sijaa.

Helasteen mukaan henki alkoi rakentua kymmeniä vuosia sitten kun näivettynyt kunta oli vaarassa hävitä kuntaliitoksen syövereihin. Kuntaliitosta ei kuitenkaan haluttu. Neljä miestä joita alettiin kutsua Keiteleen Kummisediksi alkoivat kuumeisesti etsiä yrityksiä ja investointeja. He myös onnistuivat ja liitoskeskustelut kariutuivat.

Lisää keskustelua

Helaste ja Keiteleen Yrittäjien puheenjohtaja Helena Tolonen jakoivat ajatuksiaan Kunnallisjohdon seminaarissa Kuopiossa joka päättyi keskiviikkona. Seminaarissa oli paikalla lähes 800 kuntapäättäjää ja yrittäjää.

Molempien vinkit kulminoituvat yhteen sanaan: vuoropuhelu.

– Yritykset luovat kunnan identiteetin. Meillä on pieniä ja isoja yrityksiä. Kaikilla on mahdollisuus olla yhteydessä kuntaan. Yrittäjät ovat niin tärkeitä että kunnalla pitää olla aikaa heitä myös kuunnella Helaste ja Tolonen sanovat.

Kunnanjohtaja kertoo että kunnilta pyydetty apu riippuu paljon yrityksen koosta.

– Pieniä aloittavia yrityksiä autetaan tiloista lähtien. Se on arkista tukea pieniin arjen haasteisiin. Isommat tarvitsevat apua muun muassa kaavoitukseen maankäyttöön infraan ja työvoiman hankkimiseen Helaste luettelee.

Keitele on pieni vähän yli 2 000 asukkaan kunta. Helasteen mukaan koko ei ole ongelma. Myös suurissa kaupungeissa on mahdollista auttaa yrittäjiä.

– Lopulta kaikki on asenteesta kiinni.

Neljä vinkkiä parempaan yhteistyöhön:

1) Ymmärrys ja luottamus

– Olemme samassa veneessä vastakkainasettelu on syytä unohtaa. Esimerkkinä vastakkainasettelusta on viime aikoina ollut sote-uudistus. Tuotetaanko palvelut yksityisten yritysten vai julkisen sektorin voimin.

2) Vuorovaikutus ja kommunikointi

– Kunnan pitää tietää mitkä ovat yritysten kipupisteet ja toisaalta kasvumahdollisuudet. Se vaatii avointa kommunikointia.

3) Aktiivisuus

– Yrittäjän pitää ottaa rohkeasti yhteyttä kuntaan. Kynnys matalaksi.

4) Nopea reagointi

– Kunnan pitää reagoida nopeasti jos yrityksellä on tarpeita esimerkiksi maankäytön osalta.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Salolainen perheyritys Finnfoam on tehnyt historiansa suurimman investointipäätöksen.

Yhtiö rakentaa tehtaan Ruotsin Kristinehamniin. Investoinnin kokonaisarvo on noin 30–40 miljoonaa euroa.

‒ Olemme panostaneet voimakkaasti Ruotsin ja Norjan markkinoihin mikä on luonut pohjan tehdasinvestoinnille. Kuluvan vuoden aikana myynnin odotetaan kasvavan yli 20 prosenttia kyseisellä markkina-alueella. Uskomme että homehtumattomien eristeiden kysyntä kasvaa markkinoita nopeammin. Vuonna 2017 uudella tehtaalla tavoitellaan 20 miljoonan euron myyntiä ja vuonna 2020 lähes 30 miljoonan euron myyntiä kertoo Finnfoam Oy:n toimitusjohtaja Henri Nieminen.

Finnfoam jätti viime kesänä investointitukihakemuksen Tillväxtverketille joka on kasvua edistävä kansallinen viranomainen Ruotsissa.

‒ Tillväxtverketin ratkaisu oli avainasemassa. Saimme päätöksen 22 miljoonan kruunun investointituesta huhtikuun 24. päivänä. Seuraavalla viikolla Finnfoaminn hallitus teki investointipäätöksen.

Valmistuttuaan tehdas työllistää Ruotsissa noin 50 henkeä. Uudella tehtaalla ei ole Salon tehtaan työllisyyteen välitöntä vaikutusta.

‒ Ei ainakaan negatiivista vaikutusta. Päinvastoin. Pidemmällä tähtäimellä nähtynä investointi Ruotsiin tulee vaikuttamaan positiivisesti työllisyyteen Salon tehtaalla Nieminen näkee.

Suurin osa Ruotsiin ja Norjaan viedyistä lämmöneristeistä valmistetaan tällä hetkellä Salossa. Ruotsiin valmistuva tehdas tulee muuttamaan Finnfoamin Salon ja Kaunasin tehtaiden tuotantoa.

‒ Osa Ruotsissa ja Norjassa myytävistä tuotteista valmistetaan jatkossakin Salossa. Oleellista on kuitenkin se että valmistamme Salon tuotantoa uuteen suuntaan. Olemme kehittäneet useita uusia tuotteita sekä ratkaisuja jotka mahdollistavat viennin Salosta myös Euroopan ulkopuolelle Nieminen selvittää.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Toukokuu on alkanut hyvissä merkeissä jos mittarina pidetään investointeja.

Nyt miljoonainvestoinnista on ilmoittanut Petäjävedellä toimiva metallialan alihankintakonepaja Petäjäveden Metalli. Yhtiö ilmoittaa laajentavansa tuotantokapasiteettiaan säiliönpäätyjen valmistuksessa. Hankkeen kokonaiskustannus on 35–4 miljoonaa euroa.

Jo aiemmin tällä viikolla tamperelainen Tasowheel Gears ilmoitti miljoonainvestoinneista uusiin tuotantokoneisiin ja salolainen Finnfoam kertoi investoivansa miljoonia uuteen tehtaaseen Ruotsissa.

Petäjävedelle toimitetaan kapasiteetiltaan Pohjoismaiden suurin laitteistokokonaisuus. Suurimmat uudella laitteistolla käsiteltävät kappaleet ovat halkaisijaltaan yli yhdeksänmetrisiä.

– Heti kun saamme rakennusluvat niin lyömme kuokan maahan ja aloitamme. Ensimmäiset säiliönpäädyt olemme luvanneet Äänekosken biotuotetehtaalle 2016 tammikuussa sanoo Petäjäveden Metallin hallituksen puheenjohtaja Markku Salminen.

Petäjäveden Metalli on perustettu 35 vuotta sitten. Yhtiö on erikoistunut valmistamaan teräslevyistä ja muototeräksistä taivutettuja ja puristettuja osia.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Suomi sijoittui kolmanneksi Euroopan unionin innovaatiosuorituskykyä mittaavassa vertailussa.

Tänäkin vuonna kärjessä olivat Ruotsi Tanska Suomi ja Saksa. Suomi nousi yhden sijan ylöspäin viime vuoteen verrattuna. Nämä neljä maat muodostavat innovaatiojohtajien ryhmän joiden innovaatiosuorituskyky on reilusti EU-maiden keskiarvon yläpuolella.

Kun vertailuun otetaan mukaan kehittyneet ja suuret nousevat taloudet EU:n ulkopuolelta Suomi on seitsemäs. Suomen ohitse menevät Ruotsin ja Tanskan lisäksi Sveitsi Etelä-Korea Yhdysvallat ja Japani.

Vaikka Suomi on noussut yhden sijan viime vuoden vertailusta viime kahdeksan vuoden aikana suorituskykymme kehitys on ollut innovaatiojohtajien ryhmän hitainta. Kun asiaa katsotaan koko EU:n näkökulmasta Suomen suoritustason kehitys on ollut viidenneksi heikointa: vain Romania Espanja Kypros ja Luxemburg ovat maamme alapuolella.

– Suomen rakenteellisten kilpailukykytekijöiden kehitys on ollut viime vuosina heikkoa ja tämä suunta on käännettävä. Toimintaympäristöä on kehitettävä siten että se kannustaa yrityksiä nykyistä enemmän innovoimaan kasvamaan ja kansainvälistymään sanoo työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Petri Peltonen.

Suomi on parantanut tahtiaan kahdella alueella: korkeatasoisissa ja houkuttelevissa tutkimusympäristöissä sekä aineettomassa pääomassa. Eniten laskua on tapahtunutsiinä miten ei-t&k-perustainen innovaatiotoiminta ja innovatiivisten pk-yritysten yhteistyöalttius ovat kehittyneet. Myös henkisten voimavarojen kasvu on pysähtynyt.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Hallitus on myöntänyt torstaina Ely-keskuksille 20 miljoonaa euroa käytettäväksi äkillisten rakennemuutosten alueilla erityisesti uusia työpaikkoja luoviin pk-yritysten kehittämishankkeisiin.

Raha on tarkoitettu niille Ely-keskuksille joiden alueella on valtioneuvoston nimeämiä äkillisten rakennemuutosten alueita eli Hämeen Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksille.

Määrärahasta 96 miljoonaa euroa päätettiin jakaa Pohjois-Pohjanmaan 89 miljoonaa euroa Keski-Suomen ja 15 miljoonaa euroa Hämeen Ely-keskukselle.

– Talouden taantuman ohella Suomi käy läpi mittavaa rakennemuutosta. Äkillisen rakennemuutoksen toimintamalli yhdessä muutosturvan kanssa on kuluneella hallituskaudella merkittävästi edesauttanut murrokseen sopeutumista muistuttaa työministeri Lauri Ihalainen.

– Rahoitusta suunnataan rakennemuutosalueiden työllisyyttä ja uudistumista edistäviin pk-yritysten hankkeisiin hän kertoo.

Valtioneuvoston nimeämiä äkillisen rakennemuutoksen alueita ovat Kemiönsaaren kunta Oulun Salon seudut sekä Raaseporin Kajaanin ja Loviisan seudut vuoden 2015 loppuun asti sekä Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta ja Rauman seutu vuoden 2016 loppuun saakka.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat julkaisee viikoittain parhaaseen AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot.

Lista julkaistaan torstaisin jolloin mukana listauksessa ovat AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä joka yrityksen toimintaa taustaa taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee myös tietoja perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään AAA-luokkaan välillä 30.4.-6.5. nousseet yritykset.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén on kasvattanut yritystään 14 vuotta ennen kuin yritys listataan pörssiin.

Sosiaali- ja terveysalan yritys Pihlajalinna kertoi maanantaina aikeistaan listautua pörssiin.

– 25 vuotta sitten teimme päätöksen että vuonna 2015 yritys on listautumiskelpoinen Mikko Wirén sanoi EY:n kasvuyritystapahtumassa torstaina. Pihlajalinna voitti viime vuonna Suomen EY:n Entrepreneur of the Year -kilpailun ja osallistuu tänä vuonna kilpailun kansainväliseen osaan.

Vuosi sitten yritys alkoi valmistella listautumista jonka on suunniteltu tapahtuvan kesäkuun alussa. Listaamisen ajoi kaksi syytä. Yrityskaupassa ostajaksi olisi todennäköisesti päätynyt ulkomainen pääomasijoittaja joka olisi ollut sosiaali- ja terveysalan yritykselle imagoriski. Tämän lisäksi pääomasijoittaja Sentica Partnersin sijoitusaika Pihlajalinnassa oli lähestymässä loppuaan.

Pihlajalinnan liikevaihto viime vuonna oli vajaat 150 miljoonaa euroa. Pörssiin listautuva yritys ei voi enää kertoa suunnitelmistaan niin avoimesti kuin itsenäinen yhtiö mutta Wirén avasi yrityksen kasvutavoitteita suhteessa kilpailijoihin.

-Kilpailijoidemme liikevaihto on 400-500 miljoonaa euroa ja ne kasvavat. Viiden vuoden päästä haluamme olla niitä isompia.

Wirénin mukaan kolmen kuukauden välein tehtävät osavuosikatsaukset tulevat olemaan haaste yritykselle sillä esimerkiksi sen saamat ulkoistussopimukset ovat aluksi tappiollisia kun yritys alkaa järjestää palveluita mutta noin vuodessa muuttuvat voitollisiksi.

– Jää nähtäväksi miten markkinat arvioivat tämän.

Sopimukset ovat kuitenkin pitkiä ja alun jälkeen kannattavia Wiren painotti.

– Kuinka moni pörssiyritys voi sanoa että niillä on 10 vuodeksi sopimuksia joilla on selkeä liikevaihtomerkitys.

Kaksi raskasta vaihetta

Lääkäriksi opiskelleen Wirénin mukaan hän on kahdesti 14 vuoden aikana kokenut Pihlajalinnan kasvattamisen erityisen raskaaksi. Viisi vuotta perustamisen jälkeen Pihlajalinnan liikevaihto oli kuusi miljoonaa euroa mutta Wirén oli yrityksen ainoa hallinnollinen työntekijä. Samalla teki myös 50-tuntista viikkoa lääkärinä.

– Yrityksessä alkoi olla paljon vastuuta. Jos joku olisi halunnut ostaa yrityksen vaikka eurolla olisin myynyt.

Viisi vuotta sitten yritys teki ensimmäistä isoa terveyspalveluiden ulkoistustaan samaan aikaan kun Wirén rakensi taloa ja sai perheenlisäystä.

– Silloin en kuitenkaan olisi enää myynyt yritystä.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Teollisuuden uusien tilausten arvo otti aimo harppauksen ylöspäin maaliskuussa.

Tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan 13 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Tammi-maaliskuun aikana tilaukset kasvoivat 22 prosenttia edellisvuodesta.

Yritykset saivat maaliskuussa uusia tilauksia vuodentakaista enemmän metalliteollisuudessa paperiteollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Metalliteollisuudessa tilaukset kasvoivat 143 prosenttia. Paperin paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla tilaukset kasvoivat 113 prosenttia ja kemianteollisuudessa 111 prosenttia.

Vain tekstiiliteollisuudessa tilaukset vähenivät 15 prosenttia edellisvuodesta.

Tilastokeskus kuitenkin muistuttaa että voimakkaat heilahtelut ovat kuukausitasolla tyypillisiä. Arvoltaan suuriakaan uusia tilauksia ei jaeta pidemmälle ajanjaksolle vaan ne kohdistetaan tilastoitavalle kuukaudelle sellaisenaan.

Tästä hyvänä esimerkkinä on viime vuoden syyskuu jolloin kasvuprosentti oli peräti 365.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Suomi on jäänyt yritysten sääntelykustannusten vähentämisessä parhaista EU-maista jälkeen.

Suomen Yrittäjät vetoaa että tuleva hallitus puuttuu tosissaan sääntelyn määrään ja laatuun. Kyse on yritysten kilpailukyvystä ja siten työllisyydestä ja kansalaisten hyvinvoinnista.

Suomen Yrittäjät esittää kymmenen selkeää askelta kohti parempaa sääntelyä. Niillä voidaan varmistaa että lait ja muut normit vahvistavat yrittäjyyden edellytyksiä.

Kaksi tärkeintä askelta ovat konkreettinen ohjelma lainsäädännön järkeistämiseksi ja se että lait laaditaan niin että niiden noudattaminen ei käy pienimmille yrityksille mahdottoman raskaaksi. Muut askeleet varmistavat että nämä sisältötavoitteet toteutuvat.

– Aiemmat yritykset sääntelyn parantamiseksi ovat jääneet tyhjyyttään kumiseviksi periaatejulistuksiksi. Nyt on hyvä mahdollisuus muuttaa tilanne sillä poliittinen paine on käsin kosketeltava Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala sanoo.

Haasteena on saada liikkeelle muutos joka tuottaa konkreettisia parannuksia.

– Sääntelyä korjaamalla voidaan parantaa tuottavuutta ja vahvistaa yritysten kilpailukykyä merkittävästi. Aktiivisimmissa EU-maissa on saatu aikaan satojen miljoonien eurojen vähennykset yrityksille aiheutuvissa turhissa kustannuksissa. Sama on tehtävä Suomessa Neimala vaatii.

Asia on hallituksen ja eduskunnan vastuulla. Yrittäjyyttä kannustava sääntely edellyttää irtautumista vanhentuneista rakenteista ja toimintatavoista.

Uusi eduskunta tukee vahvasti sääntelyn vähentämistä: Noin 90 prosenttia Suomen Yrittäjien vaalikoneeseen vastanneista eduskuntaan valituista kansanedustajista kertoi vaalikonevastauksissaan että yritystoimintaa säädellään Suomessa liikaa ja että sääntely pitäisi sovittaa pienille yrityksille sopivaksi.

Suomen Yrittäjien esittämät 10 askelta parempaan sääntelyyn

1. Hallitukselle näkyvä vastuu säädöspolitiikasta

2. Vuosittainen lainsäädäntösuunnitelma

3. Tehokkaampaa EU-vaikuttamista

4. Riippumaton vaikutusarvioinnin tukiyksikkö

5. Irti sääntelylukituksesta

6. Konkreettinen sääntelyn vähentämisohjelma

7. Parempaa laatua

8. Pienet ensin

9. Eduskunnalle pitävämpi ote sääntelypolitiikasta

10. Systemaattinen jälkikäteisarviointi

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi