Takkuilevan Venäjän-kaupan kanssa painineet pirkanmaalaiset yritykset ovat löytäneet korvaavia vientikohteita kertoo Yle.

Venäjän vastaiset pakotteet ruplan romahdus ja lainsäädännön muuttuminen Venäjällä kotimaisia yrityksiä suosivaksi ovat jarruttaneet vientiä itänaapuriin. Monet yritykset ovat kuitenkin löytäneet vaihtoehtoisia vientimaita Yle kertoo.

Sastamalalainen kalanjalostusyritys V. Hukkanen on lisännyt vientiä muun muassa Ukrainaan Valko-Venäjälle ja Vietnamiin.

– Venäjän rajat ovat olleet kiinni elokuun alusta asti ja taitavat olla hamaan tulevaisuuteen. Korvaavia paikkoja on löydetty eivät tavarat ole nurkkiin jääneet kertoo toimitusjohtaja Veijo Hukkanen Ylelle.

Myös ilmastointijärjestelmiä valmistava Koja Oy on hakeutunut paremmin vetäville markkinoille ja vienyt tuotteitaan aiempaa enemmän muun muassa Pohjois-Amerikkaan.

– Onneksi muita vientimarkkinoita on avautunut. Kojalla viime vuosi oli erittäin hyvä. Vienti kasvoi todella vahvasti sekä Yhdysvaltoihin että muihin EU-maihin kertoo Ylen haastattelema toimitusjohtaja Matti Sippola.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Teknologiateollisuus vetoavat Team Finlandin puolesta.

Järjestöjen mukaan kansainvälistymistä vahvistavaa toimintaa tulee ehdottomasti jatkaa ja kehittää. Team Finlandin kehittämiseen on panostettu runsaasti aikaa ja resursseja mutta järjestöjen mukaan nyt tarvitaan kokonaisvaltaisempi ote ja isompi vaihde päälle.

Jatkokehittämisessä kansainvälistymisen ohjaukseen johtamiseen sekä käytännön toteuttamiseen tarvitaan nykyistä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa yhdensuuntaisuutta tavoitteellisuutta tehokkuutta ja tuloksellisuutta.

Yritysten kansainvälistymiseen tarvitaan sellaiset julkiset panostukset että ne ovat vertailukelpoisia kilpailijamaiden vastaaviin ohjelmiin ja resursseihin nähden. Sama koskee kehitysmaaliiketoimintaa jossa yksityisen sektorin rahoitusmahdollisuudet on nostettava vähintään naapurimaiden tasolle

Lisäksi järjestöjen mukaan EU:n kauppapolitiikkaa on vahvistettava. Se tarkoittaa muun muassa sitä että Euroopan ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointikumppanuuden eteneminen neuvottelumandaatin mukaisesti on tärkeä tavoite. EU:n Venäjä-suhteissa on edistettävä aktiivista ja mahdollisimman laajaa vuoropuhelua ja ongelmien ratkaisua.

Järjestöjen mukaan yritysjärjestöt ja -verkostot on otettava entistä laajemmin mukaan Team Finlandin toteuttamiseen ja kehittämiseen niin eri puolilla Suomea kuin maailmallakin. Elinkeinoelämä lupaa olla talkoissa jatkossakin sataprosenttisesti mukana.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Expert-ketjun entistä toimitusjohtajaa vastaan on nostettu vahingonkorvauskanne.

Lähes 50 entistä Expert –kauppiasta on nostanut vahingonkorvauskanteen Kodinkoneketju Expert Finland Oy:n entistä toimitusjohtajaa vastaan. Kantajana on Kauppiasosuuskunta Veikon Kone (aiemmin Kauppiasosuuskunta Expert Finland). Kauppiasosuuskunta vaatii että Vantaan käräjäoikeus velvoittaa toimitusjohtajan maksamaan Kauppiasosuuskunnalle vahingonkorvauksena vähintään 15 miljoonaa euroa.

Riidassa on kyse siitä että kauppiaat ja Kauppiasosuuskunta ovat menettäneet oikeuden käyttää Expert-nimeä haasteen mukaan toimitusjohtajan toimien takia.

Kauppiasosuuskunta ja sen jäsenet vaativat toimitusjohtajalta vahingonkorvauksena mm. seuraavia saatavia: Expert-merkin menetys ”välistä vedot” varasto-ostoissa menetykset hinta- ja markkinointihyvityksissä ja turhaan maksetut markkinointimaksut.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

SGN Sportia Oy on ostanut Elmo Sport -kauppiaiden osto- ja markkinointiyhteistyöyhtiön Sports Group Finland Oy:n liiketoiminnan.

Elmo Sport on kotimainen kauppiaiden kokonaan omistama urheiluvälineliikeketju joka on perustettu 1992. Ketjuun kuuluu 15 liikettä eteläisin Tammisaaressa ja pohjoisin Sodankylässä. Liikkeiden yhteinen myynti oli 139 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Aiemmin joulukuussa 2014 Ruotsin Team Sportia -markkinointi- ja yhteisosto-organisaation enemmistöosuus siirtyi SGN Group -konserniin. Sportia- Team Sportia- ja Elmo-ketjuilla on Suomessa ja Ruotsissa yhteensä 165 kauppiasyrittäjien vetämää liikettä joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 250 miljoonaa euroa.

– Jatkamme näin tehokkaamman ja kilpailukykyisemmän urheilukaupan yhteishankintoja ja markkinointiyhteistyötä tekevän yksikön rakentamista. Tämän kaupan myötä yhteinen ostovolyymimme tekee meistä merkittävämmän yhteistyökumppanin tavarantoimittajillemme kertoo SGN Groupin toimitusjohtaja Sam Nieminen.

Urheilukauppa on Suomessa murroksessa sillä norjalainen pörssilistattu XXL aloitti Suomessa vuonna 2014. Nyt syntyvällä yhteistyöllä halutaan lisätä Sportia ostovoimaa.

– Elmo Sport -kauppiaat haluavat hyötyä suurempien ostovolyymien tuomista eduista jotka uusi ketju mahdollistaa sanoo Sports Group Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Högnäsbacka.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Suomalainen Sportacam on saanut sijoittajaksi komean listan suomalaisia huippu-urheilijoita.

Sportacam julkistaa nyt tuotteensa mutta se on jo saanut sijoittajakseen ison joukon suomalaisen urheilun huippuja. Sijoittajia ovat muun muassa jääkiekkoilija Teemu Selänne koripalloilija Petteri Koponen tennispelaaja Jarkko Nieminen ja jalkapalloilija Jari Litmanen

– Halusimme nimenomaan sellaisia ihmisiä jotka ovat valmiita pistämään yritykseen omia rahojaan toimitusjohtaja Tomi Kaukinen sanoo Yrittäjäsanomille.

Lisäksi Sportacam on kerännyt rahoitusta bisnesenkeleiltä ja Tekesiltä.

Kaukisen mukaan nuori yritys onnistui vakuuttamaan urheilutähdet sijoittamaan energisyydellään.

– Se onnistui heittämällä hyvää läppää Kaukinen sanoo.

Tennistähti Nieminen perustelee sijoitustaan sillä että hän itse on valmis käyttämään palveua.

– Lähdin mukaan Sportacamiin koska se on harvoja sosiaalisen median muotoja mitä itse käyttäisin. Minulle urheilu on intohimo ja tässä palvelussa vangitaan ne hetket ja fiilikset joita urheilu meissä kaikissa synnyttää Jarkko Nieminen sanoo

Yritys ei paljasta urheilutähtien sijoittamaa summaa tai heidän saamaansa omistusosuutta. Toimitusjohtaja Kaukinen kuitenkin sanoo että tähtien sijoitukset ovat yhteensä merkittävä summa. Yhteensä Sportacamin keräämät sijoitukset liikkuvat sadoissa tuhansissa euroissa.

Mobiili sporttibaari

Sportacamin sovellus on uudenlainen sosiaalinen media johon ladattuja videoita muut käyttäjät voivat kommentoida omilla videoillaan. Kaukinen ja toinen perustaja Aleksi Laakkonen kuvaavat palvelun ideaa mobiiliksi sporttibaariksi jonka on tarkoitus välittää tiivistä tunnelmaa urheilufanien kesken.

Sovellus on aluksi saatavilla Applen iOS- ja Windows Phone-käyttöjärjestelmällä toimiviin puhelimiin.

– Tiedämme että Android on päämarkkinamme. Haluamme testata sovellusta ensiksi näillä alustoilla jotta voimme julkaista sovelluksen Androidille täydellisenä.

Kaukisen mukaan Sportacam halusi nimellään ohjata sovelluksen käyttöä nimenomaan urheiluun koska perinteisistä sosiaalista medioista on hävinnyt maku. Ne ovat niin laajasti käytössä että eivät herätä enää tunteita käyttäjissään.

– Meiltä on kysytty paljon että miksi rajaamme tämän alustan vain urheilukäyttöön. Emme tietenkään rajaa millaiseen viestintään sitä voi käyttää mutta haluamme mukaan urheilun intohimon Kaukinen sanoo.

Suomi on uudelle tuotteelle testimarkkina josta lähdetään ponnistamaan mahdollisimman pian maailmalle.

Aiemmin Sportacamin perustajat Kaukinen ja Laakkonen ovat rakentaneet aiemmin Munottelut-palvelun johon on koottu juniorijoukkueiden pelit eri puolilta Suomea. Aiemmin Kaukinen on työskennellyt investointipankissa ja Laakkonen mainostoimistoissa.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Hesburgerin perustajan Heikki Salmelan mukaan ketjun myynti on kehittynyt viime aikoina hyvin vaikka kilpailu on lisääntynyt.

Suomen pikaruokamarkkinat ovat muutoksessa. Uusia ketjuja leviää markkinoille sekä kotimaasta että ulkomailta. Viime aikoina on aloittanut muun muassa amerikkalainen Burger King sekä suomalaiset Splizeria ja Friends & Brgrs. Kotipizza kertoi juuri lanseeraavansa uuden Chalupa-ketjun.

Myynniltään suurimman suomalaisen hampurilaisketjun perustaja ja hallinnointiyhtiö Burgrer-In Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela ei ole huolestunut uusien ketjujen vyörystä markkinoille.

– Markkinatalous on mahtava juttu: asiakkaat sitten ratkaisevat sen että missä käyvät Salmela sanoo Yrittäjäsanomille.

Salmelan mukaan Hesburgerin asiakas- ja myyntimäärät ovat kasvaneet tänä vuonna vuoden takaisesta.

– On ollut yli 10 prosenttiakin parempia päiviä vuoden takaiseen verrattuna. Olemme joutuneet myymään halvemmalla ja markkinoimaan enemmän. Kun siihen lisätään korkeat työvoimakustannukset päälle niin ei voi puhua enää liiketoiminnasta vaan selviytymisestä.

Salmelan mukaan ravintola-alan investointikulut ja työvoimakustannukset ovat nousseet niin suuriksi että kannattava liiketoiminta on vaikeaa. Hänen mukaansa työvoimakustannusten osuus Hesburgerin kerroshampurilaisen hinnasta on noussut muutamassa vuodessa 25 prosentista 40 prosenttiin.

– Jokainen voi katsoa toisen suurimman kilpailijamme lukuja että kuinka kannattavaa näille markkinoille on tulla Salmela sanoo viitaten McDonald’siin. Suomen McDonald’s Oy on tehnyt vuosia tappiota tai heikkoa tulosta. Samaan aikaan usea itsenäinen McDonald’s-yrittäjä on kuitenkin menestynyt vähintään kohtuullisesti.

Popupit närästävät

Suuria ketjuja isommaksi kilpailijaksi Salmela sanoo uudet toimijat jotka eivät toimi samoilla pelisäännöillä kuin isot ketjut esimerkiksi työvoimakustannusten ja ravintoloiden määräysten osalta.

– Ketjut eivät ole ongelmallisia koska ne joutuvat maksamaan kaikki maksut. Vaikeimpia ovat pienet toimijat jotka eivät ehkä hoida kaikkia maksujaan Salmela sanoo.

Lisäksi Salmela ei katso hyvällä nosteessa olevaa katuruokakulttuuria koska hänen mukaansa se asettaa kilpailijat epätasa-arvoiseen asemaan.

– Kun meidän kaltainen toimija avaa ravintolan se pistää siihen 500 000 euroa kiinni. Nyt valtio on alkanut suosimaan popuppeja ja ketteriä kioskeja joissa myydään samoja tuotteita. Ne eivät kilpaile samalla viivalla meidän kanssa. Yhteiskunta on ensiksi tehnyt kovat rajat hygienialle ja työsuojelulle ja sitten antavat muille kevyemmät säännöt Salmela sanoo.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Sosiaaliseen mediaan erikoistunut Someco Oy avaa toimiston myös Helsingissä.

Somecon Helsingin toimistoa lähtee vetämään johtavaksi konsultiksi nouseva Sini Suutari.

Turussa kolme vuotta sitten perustettu yritys on kasvanut hyvää vauhtia. Viime vuonna Somecon liikevaihto oli lähes puoli miljoonaa euroa.

Syykin laajennukselle on käytännöllinen. Kysyntä markkinointiviestinnän palveluille on nyt kovaa.

– Omasta tiimistä löytyi vetäjä uudelle toimistollemme. Sosiaalisen median markkinointiviestintään erikoistuminen on meille tärkeää koska yhteisöpalvelut kehittyvät nopeasti. Me haluamme olla aina somen hermolla sanoo toimitusjohtaja Minna Valtari.

Somecon asiakkaita ovat muun muassa Cloetta Finland Paytrail Roberts Suomen Yrittäjät Turun kaupunki VR ja Yosa.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Suomalaisyrittäjät lomailevat keskimäärin 26 päivää vuodessa.

Mitä nuorempi yrittäjä on sitä vähemmän hänellä on lomapäiviä: 25–44-vuotiaat yrittäjät lomailivat keskimäärin 23 päivää viime vuonna kun vastaava luku 55–64-vuotiailla yrittäjillä oli 26 päivää.

Keskimäärin suomalaisille kertyy vuosilomaa 30 päivää vuodessa.

Soneran teettämästä Yrittäjäkyselystä selviää että lomapäivien määrä korreloi positiivisesti työvireeseen. Yrittäjät jotka arvioivat työvireensä kasvaneen viimeisen vuoden aikana pitivät keskimäärin 31 lomapäivää kun taas työvireensä heikentyneeksi arvioivat pitivät keskimäärin 21 lomapäivää.

Työvireeseen vaikuttaa merkittävästi myös käsitys oman yrityksen taloudellisista tulevaisuudennäkymistä.

Harrastukset taustalle

Työn ja perhe-elämän yhdistäminen vaatii yrittäjiltä usein luopumista niin harrastuksista kuin sosiaalisesta elämästä.

Lähes joka kolmas yrittäjä tasapainottaa työn ja perhe-elämän yhdistämistä tehden etätöitä aina kun mahdollista. Lomapäivien määrä sekä yrityksen liikevaihdon kehitysnäkymät korreloivat myönteisesti yrittäjän työvireen kanssa.

Puolet suomalaisista yrittäjistä on vähentänyt omia harrastuksiaan työn ja perhe-elämän tasapainottamiseksi. Jopa 50 prosenttia yrittäjistä on karsinut harrastuksiaan ja 47 prosenttia tinkinyt sosiaalisesta elämästään perheen vuoksi.

– Yrittäjien työelämä näyttää olevan kokonaisvaltaisempaa kuin palkkatyötä tekevillä. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat keskenään mahdollisesti myös loman aikana ja työtä tehdään paljon muuallakin kuin fyysisellä työpaikalla. Mobiililaitteet tarjoavat yrittäjille mahdollisuuden joustavampaan työn ja perhe-elämän tasapainottamiseen kun monia työasioita voi hoitaa etänä vaikkapa mökiltä käsin pohtii Soneran yrittäjäasiakkaista vastaava johtaja Tuomo Laukkonen.

Soneran Yrittäjäkysely toteutettiin marras-joulukuussa 2014. Kyselyyn vastasi 1 009 yrittäjää eri toimialoilta ympäri Suomea.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Yksityinen logistiikkayhtiö SA-TU Logistics aloittaa massatavaraterminaali-investoinnin ensimmäisen vaiheen toteutuksen Helsingin Vuosaaressa.

Kokonaisuudessaan hankkeelle on varattu rakennusoikeutta 10 000 neliötä.

– Pyrimme saamaan investoinnin ensimmäisen 4 000 neliön vaiheen valmiiksi kesällä 2015 kertoo Toimitusjohtaja Niko Plith.

Kaarihallien sijainti on Vuosaaren satamassa keskeisellä paikalla.

– Tulemme keskittymään uudessa yksikössämme ensisijaisesti sahatavaran vanerin liimapuun erilaisten terästen sekä projektien ja muun vastaavan teollisen tavaran lyhytaikaiseen välivarastointiin kontittamiseen ja konttien purkuun hän jatkaa.

Plithin mukaan Vuosaari on esimerkiksi sahatavaraviennin osalta houkutteleva satama koska konttien saatavuus on erinomainen. Lisäksi kotimaan rahdin osalta kuljetusyhtiöt löytävät paremmin pk-seudulta paluukuormia takaisin pohjoiseen.

– Tämä tekee niin sanotun roundtripin edullisemmaksi ja myös ekologisemmaksi.

Helsinkiläisen SA-TU Logisticsin liikevaihto on viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan noin kahdeksan miljoonaa euroa.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat on listannut kuluvalla viikolla rekisteröidyt yritykset paikkakunnittain.

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä.

Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamun aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Asiakkaiden tyytyväisyys isännöintiin on kasvanut.

Yhdeksän kymmenestä isännöintiyrityksestä saa taloyhtiöiden hallituksilta hyvän arvosanan kertoo tuore Isännöinnin Asiakaskuuntelu -tutkimus.

Isännöinnin Asiakaskuuntelulla mitataan taloyhtiön hallitusten jäsenten kokemuksia isännöintipalvelusta eri puolilla Suomea. Yli 13 600 vastaajaa tekee tutkimuksesta alan kattavimman.

Parhaimmiksi isännöintiyrityksiksi arvioidaan sellaiset joiden viestintäasiat ovat kunnossa. Kun asiakkaat ovat tyytyväisiä isännöinnin viestintään yritys voi nousta parhaiden ryhmään vaikka se ei saisi esimerkiksi korjaustoiminnastaan parhaita arvioita.

Tulokset kertovat että hallituksen jäsenet pitävät isännöintiyrityksiä osaavina. Erityisesti luotetaan isännöintiyritysten kykyyn hoitaa talous ja hallinto sekä huolehtia päivittäisistä juoksevista asioista.

Tulevaisuudessa asiakkaiden kokemukset isännöinnistä ovat entistä tärkeämpiä.

– Asuminen on jo kymmenenkin vuoden kuluttua aika lailla toisenlaista kun nyt. Muutos on nopeaa: asukkaat vanhenevat perhemuodot eriytyvät ja taloyhtiöissä tarvitaan uudenlaisia palveluja. Isännöintiyritysten kannattaa panostaa vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa jotta uusia palveluja on helpompi kehittää sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähimaksaminen eli ostosten maksaminen kortilla ilman tunnusluvun näppäilemistä yleistyy Suomessa vauhdilla.

Maksuratkaisuja tarjoavan Netsin tilastojen mukaan lähimaksutapahtumien määrä Suomessa kasvoi 19-kertaiseksi eli 1 800 prosentilla vuoden ajanjaksolla helmikuusta 2014 helmikuuhun 2015. Vuoden aikana lähimaksutapahtumat lisääntyivät joka kuukausi keskimäärin 30 prosentilla.

– Suomalaiset ovat todella ottaneet lähimaksamisen omakseen. Uusi maksutapa on juurtunut Suomeen nopeasti kuvailee Netsin myyntijohtaja Jaakko Laurila.

– Lähimaksaminen tekee kuluttajan arjesta helpompaa kun pieniä alle 25 euron suuruisia ostoksia voi maksaa kortilla ilman tunnusluvun näpyttelemistä hän jatkaa.

Vielä pari vuotta sitten lähimaksamisen turvallisuus huoletti osaa kuluttajista mutta käytäntö on todistanut kontaktittoman maksamisen turvalliseksi.

– Vaikka rikollinen teoriassa pystyisikin etälukemaan maksukortin hän tarvitsisi maksun veloittamiseen maksupalvelusopimuksen pankin kanssa eli käytännössä hän jäisi kiinni ja rahat löytyisivät välittömästi Laurila muistuttaa.

Kuluneen vuoden aikana lähes kaikki kotimaiset pankit ovat alkaneet tarjota asiakkailleen lähimaksukortteja. Samalla kun lähimaksukortit yleistyvät suomalaisten lompakoissa yhä useammat myymälät kioskit kahvilat terassit huoltoasemat ja muut kauppiaat ovat päivittäneet maksupäätteensä lähimaksamista tukeviksi.

Netsin tilastojen mukaan lähimaksamista tukevat korttimaksupäätteet ovat yleistyneet viime vuoden aikana keskimäärin 21 prosentilla joka kuukausi. Helmikuussa 2015 lähimaksupäätteitä oli käytössä yhdeksän kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin.

– Kauppiaat ovat huomanneet että yhä useampi kuluttaja osaa odottaa lähimaksumahdollisuutta joten he haluavat palvella asiakkaitaan mahdollisimman hyvin Laurila sanoo.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Hyvästä hallitustyöstä myönnettävä Kultainen Nuija on jaettu Tampereella.

Kultaisen Nuijan sai tänä vuonna Pohjola Rakennus Oy. Palkinto jaettiin Kauppalehden Kasvajat-kiertueen yhteydessä.

– Palkinto on erittäin mieluinen. Olen uskonut hyvään hallitustyöhön lähes Pohjola Rakennuksen perustamisesta lähtien sekä panostanut vahvasti sen kehittämiseen sanoo konsernijohtaja Juha Metsälä.

Kultainen Nuija -palkittavilta edellytetään että yrityksen avautuminen ja hallitustyön tuloksellisuus ovat keskeisesti vaikuttaneet esimerkiksi yrityksen hyvään kasvuun onnistuneeseen strategiaan uudistumiseen ja kansainvälistymiseen.

Juha Metsälä perusti perheyhtiönä toimivana Pohjola Rakennuksen 1989 Tampereella. Nyt konserniin kuuluu emoyhtiö ja neljä tytäryhtiötä.

Pohjola Rakennus -konsernin emoyhtiön hallituksessa on tällä hetkellä Metsälän lisäksi neljä muuta henkilöä jotka kaikki ovat yhtiön ulkopuolisia asiantuntijoita. Hallituksen kokoonpano edustaa erittäin monipuolista rakentamisen liiketoiminnan tuntemusta.

– Pohjolalle muodostettiin vuonna 2000 ensimmäinen ulkoinen hallitus. Hallituksen jäsenten tulee olla alansa parhaimmistoa ja jokaisella on oma roolinsa hallitustyöskentelyssä. Hallituksella on merkittävä rooli yrityksen menestymisessä Metsälä kertoo.

Lähes 100 miljoonan euron liikevaihdolla toimivan Pohjola Rakennuksen hallitukselta edellytetään jatkossa myös kansainvälistymisen urakkamuotojen kehittämisen ja digitalisaation vahvaa osaamista.

Hallitus ylläpitää yhtiön strategiaa jatkuvasti ja auttaa toimivaa johtoa strategisissa kysymyksissä. Niitä ovat muun muassa oikeiden rakennuspaikkojen ja -hankkeiden valinta riskien hallinta rahoitus sekä avainhenkilöiden valinnat ja organisaation osaamisen jatkuva vahvistaminen.

– Hallitus kehittää yhtiön toimintaa myös asiakkaiden näkökulmasta. Haluamme tuottaa arvoa aidosti asiakkaillemme. Hyvin toimiva hallitus vapauttaa minut monista rutiineista. Voin keskittyä omistajan rooliin sekä yrityksen kasvattamiseen mikä on ollut aina intohimoni.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Merkittävin yksittäinen tuottavuuden kehittämisen este pk-yritysten mielestä on yhä sosiaaliturvan ja muiden palkan sivukulujen suuruus.

Lisäksi esimiesten osaamisen puute koetaan esteeksi tuottavuudelle.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuskyselystä joka on jatkumo yritysten tuottavuuden esteitä selvittäneelle tutkimukselle vuodelta 1997. Tämänkertaiseen kyselyyn vastasi 239 suomalaista pk-yrityksen edustajaa. Kyselyssä selviteltiin sekä yritysten ulkoisia että sisäisiä tuottavuusesteitä.

Kyselytutkimuksen tuloksista voidaan havaita kolme tuottavuusesteiden painopistealueen siirtymää verrattuna vuoteen 1997.

Ensinnäkin merkittävämpien tuottavuusesteiden osalta painopiste on siirtynyt sisäisistä tuottavuusesteistä ulkoisiin. Niitä ovat edellä mainitun palkan sivukulujen suuruuden lisäksi palkkakustannusten korkeus talouden suhdanteiden vaikutus lainsäädäntö ja muut ohjeistukset sekä työntekijäpuolen ammattiliittojen toiminta.

Toisekseen vuonna 1997 merkittävimmät tuottavuusesteet liittyivät yritysten resurssien niukkuuteen kun puolestaan vuonna 2014 nousi esiin osaamisen puute. Nyt esimiesten osaamisen ja koulutuksen puutteet nousivat koko tutkimuksen merkittävimmäksi sisäiseksi tuottavuusesteeksi selkeästi ohi aiemmin haasteena olleen työntekijöiden osaamisen puutteen.

Tutkijoiden mukaan yritysten tulee jatkossa kiinnittää huomiota erityisesti esimiesten osaamiseen. Heidän mukaansa organisaatiot ovat ohentuneet ja sen myötä yksittäisten esimiesten rooli ja merkitys on korostunut.

– Yritysten on huolehdittava toimivien esimiesten kouluttautumismahdollisuuksista. Esimiesten on myös itse pidettävä huolta osaamisestaan ja sen päivittämisestä. Se vaatii omaehtoista ja aktiivista asennetta kouluttautumiseen ja tiedon ylläpitämiseen korostaa LUT:n erikoistutkija TkT Sanna Pekkola.

Lisäksi yhteiskunnan tulee raportin mukaan tarjota paremmat edellytykset puitteet ja mahdollisuudet tuottavuuden kasvulle sekä kannustaa yrittäjyyteen ja toiminnan kehittämiseen muun muassa purkamalla sääntelyä ja alentamalla kustannustasoa.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

TukkuHeino Oy Huutokosken Arvo-Kala Oy sekä AII Invest ovat sopineet merkittävästä yhteisinvestoinnista kotimaiseen elintarviketuotantoon.

Investoinnin arvoksi on laskettu jopa 13 miljoonaa euroa.

Perustettava yhtiö rakentaa ensimmäisessä vaiheessa uusinta kiertovesiteknologiaa hyödyntävän kalankasvatus- ja käsittelylaitoksen Varkauteen. Rakennettava laitos tuottaa noin miljoona kiloa ekologisesti kestävällä tavalla tuotettua kalaa Suomen ja sen lähialueiden markkinoille.

Uudessa yhtiössä TukkuHeino tytäryhtiönsä Heinon Tukun kautta tuo yhtiöön osaamisensa kalan käsittelystä ja jakelusta koko Suomeen. Huutokosken Arvo-Kalan tytäryhtiö Arvo-Tec Oy vastaa hankkeessa laitoksen suunnittelusta ja operatiivisen toiminnan optimoinnista.

Laitoksen rakennustyöt alkavat syyskuussa ja ensimmäiset kalat lähtevät kauppoihin joulukuussa 2016. Hanke työllistää rakennusvaiheessa noin 80 rakentajaa Varkaudessa ja laitos työllistää toimiessaan 15–20 henkilöä vakituisesti.

– Näkemyksemme mukaan kuluttajat tulevat arvostamaan entistä enemmän elintarvikkeiden kotimaisuutta ekologisuutta ja ehdotonta tuoreutta. Tässä hankkeessa voimme yhdistää pitkän linjan osaamista niin kalantuotannossa logistiikassa kuin myös uusimman teknologian hyödyntämisessä. Tavoitteemme on luoda tuotantoprosessi tuote ja brändi jotka tunnetaan laajasti Suomessa ja sen lähialueilla kommentoi perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtaja Pekka A. Viljakainen.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Julkisten hankintojen sääntelyn kokonaisuudistus etenee.

Keskiviikkona luovutettiin hankintojen sääntelyyn kuuluva työryhmämietintö työministeri Lauri Ihalaiselle.

– Lakiuudistuksessa on turvattava avoin kilpailu markkinoiden toimivuus ja julkisten varojen tehokas käyttö. Näin käy vain ottamalla pienet ja keskisuuret yritykset entistä aktiivisemmin mukaan julkisiin tarjouskilpailuihin sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala.

Julkisten hankintojen vuotuinen kokonaisarvo on miljardeja euroja. Siksi hankintojen sääntely on tärkeä kysymys sekä tavaroita ja palveluita tarjoaville yrityksille että julkisen sektorin tilaajille.

– Paras tulos saadaan kun sääntelyjärjestelmä ottaa riittävästi huomioon pienten tarjoajayritysten olosuhteet. On päästävä irti markkinoiden keskittymisestä ja liian monimutkaisista menettelyistä Neimala korostaa.

Suomen Yrittäjät kannattaa mietinnön ehdotusta kansallisten hankintojen sääntelyn merkittävästä keventämisestä sillä se hyödyttää erityisesti kuntien ostajia ja pieniä yrityksiä. Turhat kustannukset vähenevät ja joustavuus lisääntyy. Samalla markkinaoikeusvalitusten riski pienenee.

– Lain soveltamisalan määrittävät kansalliset kynnysarvot olisi kuitenkin kannattanut pitää alempina. Esimerkiksi tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvoa olisi pitänyt nostaa nykyisestä 30 000 eurosta korkeintaan 50 000 euroon eikä 60 000 euroon kuten valmisteluryhmän enemmistö ehdotti Neimala sanoo.

Kynnysarvolla tarkoitetaan yksittäisen hankinnan ennakoitua arvoa.

– Pieniä toimittajia palvelee kevyt mutta avoin menettely rehti kilpailu Neimala kritisoi kynnysarvojen nostamisesitystä.

Suomen Yrittäjien mukaan hankintalain soveltamisen valvonta tulisi säätää kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtäväksi.

– Kevytkin viranomaisvalvonta edistäisi markkinoiden toimintaa. Kyse on loppujen lopuksi julkisen sektorin omasta edusta. Yritykset luovat sen arvonlisän jolla hyvinvointi rakennetaan Neimala sanoo.

Suomen Yrittäjät vaatii myös että julkisen sektorin yhteistoimintaa säännellään tiukasti. Julkisten hankintayksiköiden sidosyksiköiden kuten kuntien omistamien osakeyhtiöiden ei saa antaa toimia avoimilla markkinoilla muuten kuin tilapäisesti ja vähäisissä määrin.

– Emme hyväksy sitä että sidosyksiköille sallittaisiin kymmenen prosentin myynti avoimille markkinoille liikevaihdosta laskettuna. Jos markkinoille mennään ostot sidosyksiköltä on samalla avattava kilpailulle Neimala vaatii.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Myyntipalveluja tarjoava helsinkiläinen Celectus on löytänyt mielenkiintoisen tavan parantaa työntekijöidensä työhyvinvointia.

Yhtiö on kehittänyt niin sanotun Leijonaliigan jossa alueelliset työtiimit eli joukkueet ottavat mittaa toisistaan niin myyntituloksissa kuin urheilussakin. Syntyviä tuloksia seurataan pistepörssien ja sarjataulukon avulla. Mittareita on useita.

Parhaat pelaajat kerätään ”maajoukkueleirille” jonka ohjelmassa on mukana myynti- ja urheiluvalmennusta.

Eli kiteytettynä: Celectus on lähtenyt tuomaan joukkuepeleistä tuttuja elementtejä työntekoon.

Celectuksen johtajan Kim Lehtolan mukaan idea Leijonaliigasta alkoi hahmottua viime syksynä. Yhtiössä on paljon alle 25-vuotiaita työntekijöitä joille oman arjen pyörittäminen ei aina sujunut.

– Osalla oli vuorokausirytmi sekaisin. Kaikki eivät osanneet tehdä edes kunnon ruokaa. Halusimme opettaa että pitää syödä ja nukkua hyvin Lehtola sanoo.

Hänen mukaansa muutos työntekijöissä on ollut valtava. Myyjätkin ovat olleet tyytyväisiä uuteen liigaan jonka jokainen sarjakausi kestää kolme kuukautta. Ensimmäinen kausi tuli päätökseen maaliskuun lopulla.

– Nykyään on arkipäivää että 20-vuotiaat jätkät käy yhdessä aamulenkillä ennen kuin tulevat töihin. Pelaajien vanhemmatkin seuraavat jo pistepörssiä hän kertoo.

Celectus ei ole itse määritellyt työntekijöidensä liikunnallisia tavoitteita ja lähtötilannetta vaan mukana on ollut työterveyteen erikoistunut kumppani. Tällä hetkellä Leijonaliigassa on mukana yli sata yhtiön työntekijää. Tavoitteena on että kaikki myyntikanavien 450 myyjää osallistuvat liigaan. Kaiken kaikkiaan Celectuksen palveluksessa on yli 1 000 työntekijää.

Celectus tarjoaa myyntipalveluita asiakasyrityksillensä. Lehtolan mukaan tulokset alkavat näkyä myös itse myynnissä.

– Myyjämme ovat messuilla ja kauppakeskuksissa. Oikeastaan kaikkialla missä on asiakasvirtoja. Myynti on noussut peräti 300 prosenttia Lehtola sanoo.

Leijonaliiga ei ole jäämässä vain kotimaiseksi sarjaksi. Celectus on pilotoimassa syksyn aikana vastaavaa liigaa Ruotsissa. Sen jälkeen vuorossa on Norja.

– Suomalaisten huonot myyntitaidot ovat vain myytti. Visiona on ollut viedä meidän myyntiosaamistamme maailmalle. Ajatuksena on pelata ensi vuoden alusta alkaen pohjoismaista liigaa ja supergaala on sitten Globenissa Lehtola kertoo.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien Yrittäjä vinkkaa –sarjassa on nyt vuorossa franchising.

Viime viikolla kiinteistöjä välittävän Sp-Kodin yrittäjä Janne Grönmark neuvoi että ketjua kannattaa kehittää omien vahvuuksiensa kautta.

Kahta McDonald´s-ravintolaa pyörittävä Ville Lindén nostaa esiin kaksi näkökulmaa mitä aloittavan franchising-yrittäjän on syytä huomioida.

Ensimmäinen niistä liittyy paperitöihin ja byrokratiaan. Lindénin mukaan niistä ei pääse irti edes franchising-yrittäjänä.

– Taustatyötä kannattaa tehdä ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Viranomaistoiminta ja muut paperityöt aiheuttavat paljon työtä. Se on pois asiakaspalvelusta. Jos sitä ei huomioi voi kuluttaa itsensä loppuun nopeasti Lindén huomauttaa.

Toinen vinkki koskee omaa toimintaa.

Lindén sanoo että franchising-yrittäjälläkin pitää olla vahva visio ja suunnitelmallisuus toiminnan kehittämisestä. Ei voi odottaa vahvan merkin tai brändin tuovan automaattisesti menestystä. Myös reagointikyky nousee arvoon.

– McDonald´s-yrittäjyyskin on yhdessä toiminnan kehittämistä. Yrittäjien ja lisenssinmyöntäjän kanssa kehitämme tuotevalikoimaamme jatkuvasti. McDonald´sissa me yrittäjät rakennamme brändiä Lindén kertoo.

Hänen mukaansa menestymisen avaimet ovat nimenomaan keskinäisessä vuorovaikutuksessa.

– Meillä etuna on aktiivinen sisäinen verkosto. Se on erittäin suuri vahvuus.

Lindén tietää mistä puhuu. Hän sai viime vuonna McDonald´sin Vuoden Yrittäjä –palkinnon.

Yrittäjä ottaa kantaa myös Hesburgerin omistajan Heikki Salmelan Yrittäjäsanomille antamaan kommenttiin jonka mukaan suurin kilpailija pikaruokaketjuille ovat pop upit. Salmelan mukaan ne toimivat eri pelisäännöillä.

Lindén itse ei jaa Salmelan näkemyksiä.

– Ne tuovat enemmän ruokakulttuuria. Suurempi asia on yleinen taloudellinen tilanne Lindén sanoo.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat julkaisee viikoittain parhaaseen AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot.
Mukana listauksessa ovat AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä joka yrityksen toimintaa taustaa taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee myös tietoja perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään AAA-luokkaan välillä 7.5.-13.5. nousseet yritykset.

Tattien osto- ja vientiyritys Dalla Valle kasvoi viime vuonna nopeasti.

Suomen tunnetuin tattikauppias Loreno Dalla Valle kasvatti viime vuonna yrityksensä liikevaihdon 15 miljoonaan euroon. Hyvä tattikauppa näkyi kasvussa sillä liikevaihto kasvoi yli 50 prosenttia. Samalla yrityksen tulos nousi voitolliseksi. Voittoa kertyi kuitenkin vain 30 000 euroa.

Tattibisneksen luvut vaihtelevat paljon vuosittain. Hyvä tattivuosi oli 2011 jolloin liikevaihto nousi 28 miljoonaan euroon ja tulos 190 000 euroon.

Loreno Dalla Valle aloitti tattien ostamisen Pohjois-Karjalassa vuonna 1995 mutta on nyt laajentanut ostoverkostoaan koko maahan. Tatteja viedään pääasiassa Italiaan.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi