Monelle yrittäjälle on tullut perintälaskuja kaksi vuotta vanhasta maksusta joka on usein maksettu päivän tai pari myöhässä.

Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun on tullut paljon puheluita yrittäjien saamista laskuista joissa Suomalaisen Yrittäjän Edunvalvonta Oy / Forive Oy vaatii 40 euron vakiokorvausta perintäkuluista. Laskun saajaksi on merkitty KTC Finland Oy Laskutuspalvelu.

Suomalaisen Yrittäjän Edunvalvonta Oy ei vastannut Yrittäjäsanomien kommenttipyyntöön torstaina.

Suomen Yrittäjien neuvonnasta arvioidaan että osa yrittäjille lähetetyistä perintälaskuista saattaa olla aiheettomia. Perintälaskuissa viitataan esimerkiksi runsaan 350 euron maksuun jonka maksu on viivästynyt vuoden 2013 kesäkuussa.

Runsaan 350 euron maksu on saattanut perustua voimassa olevaan sopimukseen Suomalaisen Yrittäjän Edunvalvonta Oy:n ja yrittäjän välillä. Useissa tapauksissa yrittäjä on myöhästynyt maksussaan päivän tai pari.

– Joissakin tapauksissa yrittäjä ei kuitenkaan ole koskaan edes tehnyt sopimusta laskuttajan kanssa. Silloin laskutukselle ei ole perustetta ja vaatimus perintälain mukaisista perintäkuluista on aiheeton kertoo Suomen Yrittäjien lakineuvoja Arttu Joensuu.

Perusteettomasta laskusta on aina syytä reklamoida kirjallisesti esimerkiksi sähköpostilla jolloin yrittäjälle jää myös todiste tehdystä reklamaatiosta.

– Yrittäjän kiistettyä maksuvelvollisuutensa täytyy perintä keskeyttää perintälain mukaan Joensuu sanoo.

Oliko eräpäivä ennalta määrätty?

Jos yrittäjä on tehnyt Suomalaisen Yrittäjän Edunvalvonta Oy:n kanssa sopimuksen yrittäjän kannattaa selvittää onko eräpäivästä sovittu etukäteen.

Perintälain mukainen oikeus vaatia 40 euron vakiokorvausta perintäkuluista alkaa silloin kun velkojalla on oikeus viivästyskorkoon. Ellei eräpäivää ole etukäteen sovittu viivästyskorkoa on maksettava 30 päivän kuluttua siitä kun velkoja on lähettänyt laskun tai maksuvaatimuksen.

– Jos siis alkuperäisessä sopimuksessa ei ole ennalta määrättyä eräpäivää eikä maksu ole myöhästynyt yli 30 päivää laskun lähettämisestä perintälain mukaista oikeutta 40 euron vakiokorvauksen perintään ei ole Joensuu selventää.

– Pelkästään alkuperäisessä laskussa mainittu eräpäivä ei siten välttämättä merkitse sitä että viivästyskorkoa tulisi maksaa laskun eräpäivästä lukien Joensuu jatkaa.

Jos yritys on tehnyt Suomalaisen Yrittäjän Edunvalvonta Oy:n kanssa sopimuksen ja eräpäivästä on sovittu jo etukäteen on velkojalla oikeus viivästyskorkoon ja perintäkulujen vakiokorvaukseen eräpäivästä lukien.

– Jos eräpäivästä on ennalta sovittu on maksua vaativan vastuulla näyttää tämä toteen. Mikäli eräpäivästä on esimerkiksi mainittu vain kirjallisissa vakiosopimusehdoissa on velkojan näytettävä että kirjalliset vakiosopimusehdot ovat tulleet osaksi sopimusta Joensuu kertoo.

Sittemmin Suomen Sopimusoikeusvalvonta Oy

Suomalaisen Yrittäjän Edunvalvonnan verkkosivuilla kerrotaan että yritys on perustettu "vastaamaan yrittäjien tiedonpuutteeseen missä ja mikä tärkeintä miten kannattaisi näkyä eri verkkomedioissa".

Liiketoiminnan kuvailu jatkuu: "Näiden lisäksi väärinperustein tehdyt laskutukset ovat olleet keskeinen osa palvelumme olemassaoloa."

Suomalaisen Yrittäjän Edunvalvonta Oy on muuttanut nimensä 11. toukokuuta Suomen Sopimusoikeusvalvonta Oy:ksi.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat julkaisee viikoittain parhaaseen AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot.

Lista julkaistaan torstaisin jolloin mukana listauksessa ovat AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä joka yrityksen toimintaa taustaa taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee myös tietoja perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Tämä AAA-listaus pitää sisällään 14.5. – 20.5. AAA-luokkaan päässeet yritykset. Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on reilut 61 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo vajaat 570 000 euroa.

Lukuja vetää ylöspäin muun muassa Fazer Food Services Oy 246 miljoonan euron liikevaihdollaan.

Nuori Yrittäjyys ry pokkasi eurooppalaisen kattojärjestön palkinnon laadukkaasta ja vaikuttavasta toiminnastaan.

Nuorten yrittäjyysasennetta työelämävalmiuksia ja taloudenhallintaa vahvistava Nuori Yrittäjyys ry on saanut Model Organisation -palkinnon.

Kattojärjestö Junior Achievement Europen myöntämä palkinto myönnetään vuosittain kansallisille yhdistyksille joiden toiminta on laadukasta ja vaikuttavaa ja jotka edistävät aktiivisesti koko Euroopan laajuisen verkoston toimintaa. Nuori Yrittäjyys ry sai palkinnon jo toistamiseen.

– Vahvuutemme on siinä että me tarjoamme opetussuunnitelmia tukevia oppimisympäristöjä koko koulua käyvälle ikäluokalla alkuopetuksesta yliopistoon asti. Kymmenen toisiaan johdonmukaisesti seuraavaa NY-ohjelmaa antaa nuorelle mahdollisuuden ottaa kouluissa opittu tieto käyttöön konkreettisen tekemisen kautta kertoo toiminnanjohtaja Virpi Utriainen tiedotteessa.

Yhdistyksen tavoitteena vuoteen 2020 mennessä on saavuttaa vuosittain 100 000 suomalaisnuorta yrittäjyyden pariin.

– Model Organisation -tunnustuksen saaminen toistamiseen on konkreettinen viesti siitä että olemme toiminnallamme vaikuttaneet nuoriin ja heidän taitoihinsa työllistyä tai työllistää itse itsensä Utriainen toteaa.

Nuori Yrittäjyys ry on voittoa tavoittelematon yhdistys joka on toiminut Suomessa vuodesta 1995 lähtien.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Elävät Kaupunkikeskustat ry selvitti niin sanottujen lauantaiyritysten vaikutusta kahdeksan kaupungin elävyyteen.

Tutkija Martti Wilhelms on tutkinut viiden vuoden ajan Suomen kävelykatuja. Nyt julkaistavassa raportissa Wilhelms asettaa kahdeksan kaupunkia paremmuusjärjestykseen keskustojen elävyyden mukaan.

Tutkimuksen keskiössä ovat kaikki niin sanotut lauantaiyritykset jotka ovat auki lauantaisin. Ydinkeskustan kortteleissa lauantaiyritykset hallitsevat enemmistöä liiketiloista.

– Mitä enemmän elävässä keskustassa on yhteensä lauantaiyrityksiä ja mitä vähemmän tyhjiä liikehuoneistoja sitä elävämpi keskusta on kertoo Wilhelms Elävät Kaupunkikeskustat ry:n tiedotteessa.

Tammikuussa käynnistyneessä tutkimuksessa olivat mukana Hyvinkää Jyväskylä Kokkola Kotka Kouvola Lahti Seinäjoki ja Tampere. Wilhelms laski keskustojen yritysten ja tyhjien liikehuoneistojen määrät suhteuttaen ne asukaslukuun.

Pohjoismaiden suurin maakunnallinen sisämetropoli

Wilhelms laski kaupunkien elävyyttä kahdella eri tavalla. Molemmissa kategorioissa Wilhelms huomasi että elävimpiä ovat ne kaupungit joissa uudet kauppakeskukset on sijoitettu ydinkeskustaan.

Kun kaikkien lauantaiyritysten kokonaismäärästä vähennetään tyhjät liikehuoneistot ja luku suhteutetaan asukaslukuun on elävin keskusta Hyvinkään kaupungilla.

– Uusi kauppakeskus näkyy vahvassa tuloksessa mutta pitempi seuranta peilaa todellisen tilanteen koska keskustan reuna-alueille on tullut myös tyhjiä liiketiloja Wilhelms kertoo.

Toisena tulee Tampere ja kolmantena Kokkola.

– Tampere on Pohjoismaiden suurin maakunnallinen sisämetropoli ja myös jättimäinen kauppapaikka. Tampereella erikoistavarakauppa on keskitetty vahvasti juuri keskustaan Wilhels toteaa.

Kouvolassa taas laajat kuntaliitokset vaikuttavat tulokseen kun ne suhteutetaan asukasmäärään sekä siihen että uusi kauppakeskus sijoittuu keskustan ulkopuolelle.

– Keskusta odottaa nyt seuraavaa investointi-impulssia Wilhelms sanoo.

Jyväskylässä yksi Suomen parhaista kävelykaduista

Keskustan kaupallista vetovoimaa peilaava luku saadaan kun kaikki lauantaiyritykset suhteutetaan arkiyrityksiin sekä tyhjiin liikehuoneistoihin. Tässä kategoriassa ykkösenä on Tampere toisena Seinäjoki ja kolmantena Jyväskylä.

– Seinäjoki on todellinen maakuntakaupunki vakaine tuloksineen. Keskusta on laakea ja intensiteetiltään keskinkertainen Wilhelms arvioi.

Jyväskylässä on Wilhelmsin mukaan yksi Suomen parhaista kävelykaduista mikä elävöittää keskustaa joka erittäin keskittynyt tiivis ja intensiivinen.

– Tuloksessa näkyy jo erikoistavarakaupan sijoittuminen myös keskustan ulkopuolelle Wilhelms toteaa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Suomalaisissa tukkuliikkeissä ei ole valmistauduttu digitalisaation tuomiin muutoksiin.

Juuri valmistunut Tukkuliiketoiminnan digitalisaatio -tutkimus osoittaa että muutokseen pitäisi todellakin varautua. Loppuasiakas voi nimittäin helposti ostaa tavarat suoraan tuottajalta ja uhkaa siten tehdä perinteisesti toimivista tukuista turhia.

Tutkimukseen osallistuneista tukkukauppiaista 37 prosenttia ei ole valmistautunut digitalisaatioon tai näe siihen liittyvää muutosta tukkutoiminnassa. Ongelman suuruutta kuvastaa se että tukkukaupan liikevaihto on yli 60 miljardia euroa.

– Valta tukkukaupassa on siirtynyt kovaa vauhtia loppuasiakkaalle ja tukuilla on tarve määritellä itsensä uudelleen. Tukkureille pelkkä tavarantoimitus ei enää riitä pärjäämiseen sanoo tutkimuksen toteuttaneen Devlabin toimitusjohtaja Timo Sundell.

Parhaiten digitalisaation vaikutuksiin on valmistauduttu kotitaloustuotteissa moottoriajoneuvoissa sekä elektroniikassa ja heikoimmin laboratoriovälineissä ja työkoneissa.

Digitalisaatio tarjoaa uhkien lisäksi myös mahdollisuuksia.

Esimerkiksi verkkokauppa on hyvä keino tukuille saada uusia asiakkaita sekä automatisoida prosesseja muun muassa laskutuksen lähetyksien varastonhallinnan sekä muissa ydintoiminnoissa.

– Tukkuliikkeiden kannattaa ottaa digitalisaation tuomista hyödyistä ja mahdollisuuksista kaikki irti ennen kuin joku muu ehtii ensin ja samalla tiputtaa tukkuliikkeen pois ketjusta tiivistää Aleksanteri Kontio Aalto-yliopiston tutkimusryhmästä.

Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina ja siihen vastasi 200 tukkuliikkeiden toimitusjohtajaa. Tutkimuksen teetti yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa tukkuliikkeiden toiminnanohjaukseen keskittynyt Devlab Oy.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa maksoi viime vuonna etuuksia kolmanneksen enemmän edellisvuoteen verrattuna.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) maksoi viime vuonna työttömyysetuuksia vuonna yli 12 miljoonan euron edestä vajaalle 1 500 jäsenelle. Summa on noin 30 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna jolloin korvauksia maksettiin 92 miljoonan euron edestä.

– Etuusmaksatuksen nousu oli oletettua suurempi toteaa SYT-kassan puheenjohtaja Juhani Hopsu tiedotteessa.

Etuusmaksatuksen kasvu perustuu osittain kassan lisääntyneeseen jäsenmäärään mutta myös työttömyysturvalakiin tehtyihin muutoksiin sekä heikentyneeseen taloustilanteeseen. Yrittäjistä noin 12 prosenttia kuuluu työttömyyskassaan SYT-kassasta arvioidaan.

Työttömyys on kohdannut erityisesti yksinyrittäjiä. Hopsu on huolestunut yksinyrittäjien toimeentulosta verrattuna palkansaajiin.

– Esimerkiksi parturi-kampaajien asema ja tulotaso on merkittävästi heikentynyt muutaman viime vuoden aikana osaltaan arvonlisäveron korotuksen mutta myös asiakaskunnan vähentymisen myötä Hopsu sanoo.

SYT-kassa on suomalaisten yrittäjien vuonna 1995 perustama itsenäinen työttömyyskassa. Kassaan kuuluu tällä hetkellä yli 26 000 yrittäjää.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Suomalainen työlainsäädäntö on vanhentunut ja työelämän todellisuudesta vieraantunut.

Tätä mieltä on Ohjelmistoyrittäjät ry. Toimialajärjestö ihmetteleekin että työsuhteet ovat yhä aikapohjaisia vaikka tietoyhteiskunnassa työn tuottavuus on tärkeämpää kuin työhön käytetty aika.

Ohjelmistoyrittäjien mielestä työaikalakia on muutettava radikaalisti joustavammaksi. Lisäksi ohjelmistoala on muutenkin vapautettava vanhanaikaisesta sanelupolitiikasta.

– Työntekijöiden vapaudet on palautettava. Ohjelmistoalalla on tekijöitä jotka haluaisivat työskennellä enemmän ja/tai joustavammin: yksi on parhaimmillaan yön tunteina toinen tahtoo tehdä työtä puoli vuotta aamusta iltaan ja pitää puoli vuotta vapaata kolmas kaipaa pienten lastensa rytmiin sopivia työaikoja listaa Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.

– Totuus ”työelämän joustoista” on se että jos ohjelmistoyritykset haluavat mahdollistaa työtekijöidensä toiveet niiden on rikottava tehtaanpilliin kahlittua työlainsäädäntöä hän jatkaa.

Roihan mukaan ohjelmistoala on ponnahduslauta-ala digitalisaation ytimessä. Ohjelmistoyrittäjät ilmoittautuukin koekaniiniksi kehittämään voittavaa työelämää.

– Me olemme vapaaehtoisia kokeiluun jonka voittajia ovat niin työntekijät työnantajat kuin koko Suomi. Emme voi itse loihtia vapaampaa ja tuottavampaa työlainsäädäntöä. Tarjoudumme kuitenkin itse koekaniineiksi ja haluamme että osaavat poliitikot luovat siihen puitteet.

– Ohjelmistokehittäjien tuottavuudessa voi olla kymmenkertaisia eroja. Nykymallisessa työsuhteessa suorituskykyisimmät ovat kannustinloukussa: heidän ei kannata työskennellä tehokkaasti sillä tehokkuus ei muutu vapaa-ajaksi tai ylimääräisiksi tuloiksi Roiha sanoo.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Valtion omistamien yritysten erityisasema närästää Kuljetuskeskusten Liitto ry:tä.

Kuljetuskeskusten Liitto ry ihmettelee miksi valtio ei puutu valtion omistamien yritysten toimintaan kuljetusmarkkinoilla. Liitto vaatii tiedotteessaan valtion omistajaohjausyksikköä lopettamaan valtion omistamien yritysten epäterveet kilpailutoimet ja hintahäiriköinnin.

Liiton mukaan valtion yritykset hyödyntävät taloudellisesti turvattua asemaansa ja valtaavat yleisiä kuljetusmarkkinoita kustannustasoa alemmilla hinnoilla vaikka niiden pitäisi toimia samoilla edellytyksillä kuin kilpailijansa ettei kilpailuvääristymiä synny.

– Tämän kilpailuneutraliteettitavoitteen mukaisesti niiden toiminta-periaatteiden rahoitusrakenteen ja tuottotavoitteiden tulee olla läpinäkyviä sekä vertailukelpoisia kuljetusmarkkinoilla toimiviin muihin yrityksiin verrattuna todetaan Kuljetuskeskusten Liitto ry:n tiedotteessa.

Esimerkiksi Posti Group Oyj on lisännyt kuljetusmarkkinoilla kilpailua paketti- ja logistiikkapalveluista joilla on jo ennestään ylitarjontaa. Posti on liiton mukaan myös hakeutumassa markkinoille jotka eivät tue varsinaista postitoimintaa. Liitto kummastelee myös sitä ettei Postin tappiollinen toiminta kotimaan rahtiliikenteessä ole aiheuttanut toimenpiteitä.

Kuljetuskeskusten Liitto ry edustaa noin 4 000 suomalaista kuljetusyrittäjää.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Uudessa tilaajavastuulaissa voidaan nähdä yrittäjien näkökulmasta kolme hyvää ja kaksi huonoa puolta.

Tilaajavastuulakia yhdenmukaistetaan ja tiukennetaan kuluvan vuoden syyskuun 1. päivästä lähtien. Laki velvoittaa ulkopuolista työvoimaa käytettävän työn tilaajan selvittämään että hänen sopimuskumppaninsa hoitavat lainmukaiset velvoitteensa.

Työ- ja elinkeinoministeriö luonnehtii uudistusten parantavan velvoitteistaan huolehtivien yritysten kilpailunedellytyksiä sekä edistävän työntekijöiden työehtojen toteutumista ja työntekijöiden sosiaaliturvan asianmukaista järjestämistä.

Yrittäjien kannalta uudistuneessa tilaajavastuulaissa on kolme hyvää ja kaksi huonoa puolta arvioi johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä.

Kolme myönteistä muutosta

1. Ei taloudellista vastuuta sopimuskumppanin töppäilystä

Laissa pitäydyttiin siinä että tilaaja selvittää sopimuskumppanista etukäteen vaadittavat tiedot. Tilaajan pitää muun muassa selvittää että yritys on merkitty ennakkoperintä- työnantaja- ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Tilaaja on velvoitettu myös hankkimaan sopimuskumppanin kaupparekisteriote todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta sekä todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus.

– On hyvä että pysyttiin etukäteisten tietojen selvittämisessä. Toinen mahdollisuus olisi ollut se että tilaajalle olisi tullut taloudellista vastuuta siitä että esimerkiksi rakennusalalla alihankkija ei hoida omien työntekijöidensä eläkevakuutuksia Vanhanen sanoo.

2. Selvitysvelvollisuus vasta 9 000 eurosta ylöspäin

Tilaajavastuun soveltamisalaa tarkastettiin niin että laki koskee jatkossa yli 9 000 euron sopimuksia kun aiemmin se koski yli 7 500 euron sopimuksia.

3. Sopimuskumppanin verovelka ei haittaa

Tilaaja voi jatkossa tehdä sopimuksen myös verovelkaisen yrityksen kanssa. Tilaajan on kuitenkin selvitettävä verovelan määrä ja arvioitava sopimuskumppanin kyky hoitaa maksuvelvoitteensa. Aiemmin tilaaja on joutunut maksamaan laiminlyöntimaksuja jos se on solminut sopimuksen sellaisen verovelkaisen yrityksen kanssa jolla ei ollut maksusuunnitelmaa veroveloista.

– Jos alihankkija ei kuitenkaan selviä veloistaan ja osoittautuu maksukyvyttömäksi tilaajalle voi tulla laiminlyöntimaksuja maksettavaksi Vanhanen kertoo.

Tilaaja voi jatkossa hyödyntää julkista verovelkarekisteriä selvittäessään sopimuskumppanista tarvittavia veronmaksutietoja. Jos ulkomaisella yrityksellä on Suomessa Y-tunnus tilaajan on varmistettava että kyseinen yritys on merkitty verotusta koskeviin rekistereihin Suomessa.

Kaksi kielteistä seikkaa

1. Tilaajan selvitettävä työterveyshuolto

Tilaajan selvitysvelvollisuus laajenee koskemaan työterveyshuoltoa. Jos potentiaalisella työnantajayrityksenä toimivalla sopimuskumppanilla ei ole työterveyshuoltoa ei tilaaja voi tehdä sopimusta.

– Suomen Yrittäjät vastusti tätä uutta selvitysvelvollisuutta koska yritykset eivät kaikissa tapauksissa pysty käytännössä edes hankkimaan työterveyshuollon palveluita Vanhanen sanoo.

2. Laiminlyöntimaksuja korotetaan

Laiminlyöntimaksua ja korotettua laiminlyöntimaksua nostetaan ja korotettua maksua sovelletaan jatkossa kaikkiin tilaajavastuulain alaisiin sopimuksiin. Jatkossa laiminlyöntimaksu on 2 000 – 20 000 euroa ja korotettu laiminlyöntimaksu 20 000 – 65 000 euroa. Sanktioiden suuruudessa huomioidaan muun muassa laiminlyöntien vakavuus.

– Laiminlyöntimaksujen korotus on ymmärrettävää kun rahan arvo heikkenee Vanhanen toteaa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Päijät-Hämeen Yrittäjät on avannut vertaistukea tarjoavan puhelinpalvelun.

Päijät-Hämeessä toimivien yrittäjien on jatkossa mahdollista puida ongelmiaan paikallisen yrittäjäjärjestön puhelinpalvelussa. Päijät-Hämeen Yrittäjien vertaistukipuhelimesta saa apua yrittäjyyteen liittyvissä asioissa.

Langan päässä vastaa joukko vapaaehtoisia sekä kokeneita yrittäjiä joille on kertynyt monipuolista kokemusta yrittäjänä olosta.

– Moni kuuntelevista yrittäjistä painottaa että puhelimeen kannattaa tarttua ennen kuin ongelmat ovat kasvaneet liian suuriksi. Monesti pelkkä puhuminen auttaa kerrotaan Päijät-Hämeen Yrittäjien tiedotteessa.

Vertaistukipuhelimen avaamisen syyksi mainitaan talouskriisi joka on koetellut yrittäjien toimintaedellytyksiä ja jaksamista.

– Moni yrittäjä kamppailee yritystoiminnan vaikeuksien kanssa yksin – eikä välttämättä tiedä mistä löytää apua ongelmatilanteissa tiedotteessa todetaan.

Luottamuksellinen puhelinpalvelu on avoinna joka päivä kello 7 ja 22 välillä numerossa 050 411 9497.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Tutkimuksen mukaan yrityksen omistaja ei ole aina paras vaihtoehto johtamaan yritystä kertoo Helsingin Sanomat.

Yrityksen ulkopuolelta tullut on toimitusjohtajana keskimäärin jonkin verran kyvykkäämpi kuin yhtiön perustaja. Ero on vielä suurempi kun verrataan ulkopuolista ja perheyrityksen perillistä kertoo Helsingin Sanomat.

Tiedot ilmenevät tuoreesta vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta joka perustuu ruotsalaiseen aineistoon. Tutkimuksessa mukana olleen Aalto-yliopiston rahoituksen professorin Matti Keloharjun mukaan tulokset voidaan hyvin yleistää myös Suomeen.

Sukuun kuuluvilla perheyhtiöiden johtajilla voi kuitenkin olla ulkopuolisia enemmän pitkäjänteisyyttä sekä vuosien varrella kertynyttä osaamista perheyhtiön toiminnasta Keloharju arvioi. Perheyritykset myös toimivat usein aloilla joilla kilpailu kyvykkäistä johtajista on keskimäärin vähäisempää.

– Sen sijaan että alettaisiin it-puolen yrittäjäksi kilpaillaan mieluummin vaikka hotellinpitäjänä rakennusalalla tai kuljetusalalla joissa kilpailu ei ole tässä mielessä yhtä kovaa Keloharju kertoo Helsingin Sanomille.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Kymmenille yrittäjille on määrätty laiminlyöntimaksuja kertoo Turun Sanomat.

Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen kuittilain noudattamista laiminlyödään kertoo Turun Sanomat.

Valvontaviranomaiset ovat tehneet tähän mennessä yhteensä noin 3 500 tarkastusta. Verohallinto on tehnyt tarkastuksista lähes 2 300 joista lähes joka toisessa tarkastuksessa on havaittu puutteita lain noudattamisessa. Esimerkiksi tänä keväänä tehdyissä 450 tarkastuksessa puutteita havaittiin 200 tapauksessa Turun Sanomat kertoo.

Laiminlyöntimaksuja on määrätty kymmenille yrittäjille lain voimaantulon jälkeen.

– Laiminlyöntimaksuja on määrätty noin 70 tapauksessa. Tällä hetkellä ei ole tiedossa onko valituksia hallinto-oikeuteen tehty kertoo Verohallinnon ylitarkastaja Liisi Peltokorpi Turun Sanomille.

Tarkastuksia on tehty eniten ravintoloissa parturi-kampaamoissa sekä kukkakaupoissa.

Myös ravintoloissa on lipsuttu kuittien kohdalla vaikka ravintoloilla oli velvoite kuitin antamiseen jo ennen lakiuudistusta. Esimerkiksi Lounais-Suomen aluehallintoviraston tarkastajat tekivät viime vuonna reilut 500 kuittitarkastusta ravintoloihin.

– Näistä noin kahdessa sadassa todettiin puutteita joko kuitin antamisessa tai sen sisällössä. Vuoden 2015 puolella on suoritettu vajaat 200 tarkastusta ja puutteita kuittien sisällössä on edelleen huomattavasti kertoo Lounais-Suomen aluehallintoviraston yksikön päällikkö Jaska Siikavirta Turun Sanomille.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Suomalainen start up MyNextRun Oy menestyy Euroopassa. Liikevaihto kasvaa parhaillaan 500 prosentin vuosittaista vauhtia.

Juoksijat ja juoksutapahtumien järjestäjät yhdistävä suomalainen MyNextRun tähtää tällä hetkellä Euroopan markkinoiden valloittamiseen. Markkinarako on yritykselle otollinen.

– Markkinoilta löytyy muita urheilutapahtumien ilmoittautumispalveluita mutta olemme juoksun saralla nopeiten kasvava tapahtumaverkosto. Alalla ei ole vastaavanlaista verkkopalvelua joka kokoaisi näin laajasti yhteen eri tapahtumia ja mahdollistaisi samalla ilmoittautumisen kertoo toimitusjohtaja Emma Huovinen Yrittäjäsanomille.

MyNextRun perustettiin vuonna 2010 kun joukko juoksua harrastavia ihmisiä mietti miksi ei ole olemassa yhtä paikkaa josta voisi helposti löytää uusia juoksutapahtumia ja samalla ilmoittautua niihin. Yrityksen perustajat loivat verkkopalvelun joka listaa juoksutapahtumia sekä mahdollistaa ilmoittautumisen niihin.

Parin vuoden pilotoinnin jälkeen verkkopalvelu alkoi toimia koko laajuudessaan ja suosio on kasvanut vuosi vuodelta.

– Nyt meillä on listattuna yli 14 000 juoksutapahtumaa joista noin 650 tapahtumaan otamme vastaan ilmoittautumisia Huovinen kertoo.

Yrityksen pääasiallisena tulonlähteenä ovat juoksutapahtumien järjestäjiltä perittävät välityspalkkiot. Tapahtumiin ilmoittautujilta ei veloiteta lisämaksuja.

Kuluvana vuonna verkkopalvelun kautta juoksemaan on ilmoittautunut jo satatuhatta juoksijaa. Vuoden loppuun mennessä määrä tulee olemaan moninkertainen Huovinen arvioi.

– Sivusto tavoittaa nyt jo miljoonia Huovinen kertoo.

Rahoituskierrokselta miljoona euroa

Aluksi suurin osa verkkopalvelun tapahtumista ja juoksijoista oli suomalaisia mutta nykyään ulkomaisten osuus on jo noin 70 – 80 prosenttia.

– Suomi on hyvä markkina mutta start up -yritykselle pian pieni Huovinen toteaa.

Yritys keskittyy tällä hetkellä erityisesti Iso-Britannian ja Saksan valloitukseen. Parisen viikkoa sitten My Next Run sai päätökseen viimeisimmän rahoituskierroksensa jonka koko oli miljoona euroa.

Rahoituskierrokseen osallistui Tekes sekä joukko tunnettuja sijoittajia kuten Active Hotelsin nykyisen booking.com:n perustaja Andy Phillipps Up My Sport -markkinapaikan sijoittaja ja hallituksen puheenjohtaja Christian Lorenzen sekä yksityissijoittaja Omar Bisi.

MyNextRunin liikevaihto kasvaa parhaillaan 500 prosentin vuosittaista vauhtia. Vuonna 2014 liikevaihto oli vajaat 200 000 euroa. Yritys työllistää tällä hetkellä 18 työntekijää.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

"Emme voi jäädä odottamaan että markkinat Afrikassa muuttuvat meidän mielestämme järjestäytyneiksi" sanoo Aalto-yliopiston oppaan kirjoittaja.

Maailmantalouden painopiste hilautuu yhä etelämmäksi muun muassa Afrikan ja Aasian talouskasvun vuoksi. Vuonna 2100 niin sanotuissa länsimaissa elää enää alle 10 prosenttia maailman väestöstä todetaan Aalto-yliopiston tiedotteessa.

Yrityksillä on halua päästä osaksi markkinoita mutta verkostojen puute toimintaympäristön vieraus sekä riskien pelko hidastavat usein toiminnan aloittamista.

Aalto-yliopiston julkaisemassa uudessa oppaassa annetaan vinkkejä kestävän liiketoiminnan käynnistämiseen kehittyvillä markkinoilla.

– Emme voi jäädä odottamaan että markkinat Afrikassa muuttuvat meidän mielestämme järjestäytyneiksi. Meidän on itse opeteltava uusia toimintatapoja menestyäksemme maapallon ylivoimaisen enemmistön kanssa kertoo oppaan kirjoittaja Sini Suomalainen tiedotteessa.

– Kumppanuudet menestyksennälkäisten paikallisten yritysten kanssa näyttävät olevan hyvä tie Suomalainen jatkaa.

Oppaassa todetaan että kehittyvillä markkinoilla menestyneitä pioneereja yhdistävät hyvine verkostojen lisäksi myös pitkäjänteisyys osaaminen sekä halu saada kaupat tehtyä.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Yrittäjäksi voi ryhtyä myös kaksin. "Yritysneuvoja sanoi että olemme hyvä paketti" kertoo Sari Kauppinen LVI-Suunnittelutoimisto Kaiplan Oy:stä.

Kajaanilainen LVI-Suunnittelutoimisto Kaiplan Oy sai alkuvuodesta uudet yrittäjät kun Sari Kauppinen ja Anne Hosti aloittivat yrittäjinä liiketoimintakaupan myötä. Edellinen yrittäjäkaksikko on yhä mukana toiminnassa.

– Edellisillä yrittäjillä riittää vielä virtaa joten herrat ovat tuntityöläisinä mukana vielä muutaman vuoden ennen eläköitymistään. Se on ihan ehdoton juttu meille ja samalla signaali asiakkaille että asiat hoituvat yhtä hyvin kuin ennenkin Kauppinen kertoo Yrittäjäsanomille.

Yhdessä yrittäminen tuntui Kauppisesta ja Hostista luontevalta.

– Olemme hyvin vihkiytyneitä alaan ja meillä molemmilla on alalta yli 15 vuoden kokemus. Yritysneuvoja sanoi että olemme hyvä paketti. Täydennämme toisiamme koska minulla on kokemusta erityisesti urakoinnista ja Annella suunnittelusta Kauppinen kertoo.

"Kannattaa hankkia hyvä kirjanpitäjä"

LVI-Suunnittelutoimisto Kaiplan Oy suunnittelee sekä uusien että vanhojen rakennusten lvi-ratkaisuja. Suunnittelussa yritys hyödyntää 3D-teknologiaa.

– Erityisesti 1960–70-luvulla rakennettu talokanta on räjähtämässä käsiin Kauppinen toteaa.

Työnsarkaa riittää mutta sekä urakointi- että suunnittelupuolella on Kainuussa kilpailua.

– Tämän vuoksi Ely-keskus ei myöntänyt meille investointi-tukea. Starttirahaa kuitenkin saimme Kauppinen kertoo.

Hänellä on annettavanaan neuvo jos toinenkin muille uusille yrittäjille.

– Ely-keskuksella on ilmainen nettipalvelu. Siellä on kysymyksiä joihin täytyy osata vastata ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Sitten vain ei muuta kun kokeilemaan. Anna palaa ja ole utelias. Tietoa löytyy mutta se pitää vain osata etsiä. Kannattaa myös hankkia hyvä kirjanpitäjä.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Lappeenrannassa pullotettava Bertina on kiilannut tuontitilastojen kärkeen.

Suomalainen liköörimerkki on päihittänyt muiden Pohjoismaiden liköörit Yhdysvalloissa. Lappeenrannassa pullotettava Bertina-likööri on jättänyt ruotsalaiset tanskalaiset ja norjalaiset liköörit taakseen Washington DC:n tuontitilastoissa.

Bertina-likööriä on viety Suomesta Yhdysvaltoihin vuodesta 2012 lähtien.

– Bertina on nyt myynnissä Yhdysvalloissa jo 15 osavaltiossa tärkeimpinä niistä New York Florida ja Kalifornia sekä Nevadan Las Vegas liköörimerkin Yhdysvaltojen edustaja Tom Venho kertoo tiedotteessa.

Liköörissä on kolme erilaista makua: seljankukka mustikka sekä lakka–seljankukka.

– Seljankukka makuna on tullut takaisin noin 100 vuoden hiljaiselon jälkeen. Vanhan keskieurooppalainen makukomponentti palasi vihdoin ja valloitti kaikki cocktail-piirit kertoo Venho tiedotteessa.

Marjapohjaiset liköörit tehdään Suomessa kerätyistä kokonaisista marjoista. Myös pullojen muotoilu on tiedotteen mukaan saanut kehuja. Pulloissa on posliinikorkki kumirenkaalla ja metallikehyslukolla.

Suomessa Bertina-liköörejä on ollut saatavissa vuoden 2015 alusta Alkon tilausvalikoimista.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat on listannut kuluvalla viikolla rekisteröidyt yritykset paikkakunnittain.

Kuluvan viikon aikana on ehditty perustaa jo 103 uutta yritystä.

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamun aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Uudet yritykset:

Yritysten sponsorointi on piristymässä ilmenee Mainostajien Liiton barometrista.

Yritykset aikovat sponsoroida aiempaa enemmän. Lähes viidennes Mainostajien Liiton jäsenyrityksistä ilmoittaa kasvattavansa sponsorointiaan kuluvana vuonna. Edellisvuonna vastaavaa aikoi vain kaksi prosenttia.

Sponsoroinnin vähentämistä suunnittelee 25 prosenttia yrityksistä ja 57 prosenttia aikoo pitää sponsoroinnin entisellä tasollaan.

Tiedot selviävät Mainostajien Liiton Sponsorointibarometrista johon liittyvä kysely tehtiin huhti–toukokuussa 2015. Barometrin avulla selvitettiin suomalaisten yritysten investoimien sponsorointieurojen määrää ja jakautumista eri kohteille.

Sponsoroinnin kokonaiseurojen arvioinnissa hyödynnettiin Suomen Yrittäjien jäsenkyselyä johon vastasi 453 yritystä. Barometrin laajempi osa kysyttiin Mainostajien Liiton jäsenyrityksiltä ja siihen vastasi 85 suurimpien mainostajien edustajaa.

Vaikka sponsorointi on virkistymässä sen määräksi vuoden 2014 osalta arvioidaan 171 miljoonaa euroa mikä on noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013.

Yli puolet saavuttanut tavoitteensa

Urheilu on edelleen ylivoimaisesti yleisin sponsoroinnin kohde. Viime vuonna urheilua sponsoroi jossain muodossa 98 prosenttia vastaajista. Euroissa mitattuna eniten saivat nuoriso- ja paikallisliikunta johon varoja kohdisti noin puolet urheilua sponsoroineista.

Reilu kolmannes sponsoroi talviurheilua kuten hiihtoa alppihiihtoa mäkihyppyä lumilautailua taitoluistelua ja jääkiekkoa. Kolmannes yrityksistä kanavoi rahoja myös jalkapallolle.

Yksittäisen yrityksen sponsorointibudjetista urheilulle menee keskimäärin 64 prosenttia. Kulttuuria sponsoroi 51 prosenttia barometriin vastanneista ja yhteiskunnallisia kumppaneita 42 prosenttia vastaajista.

– Kiinnostus kulttuuriin on kasvamassa yleishyödyllisten kohteiden kustannuksella sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski tiedotteessa.

Sosiaalinen media on tullut osaksi sponsorointia. Barometrin kommenteissa yritykset mainitsevat sosiaalisen median olevan jopa oleellinen osa sponsorointikokonaisuutta.

Sponsorit myös odottavat sponsoroinnin kohteilta aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa ja joillekin yrityksille se on yksi kohteen valintakriteeri.

Vastaajista 57 prosenttia kertoo oman sponsoroinnin saavuttaneen tai ylittänyt sille asetetut tavoitteet kuten yrityksen näkyvyyden tai myynnin parantuminen. Sponsoreista seitsemän prosenttia koki ettei ollut saavuttanut tavoitteitaan. Vastaajista 29 prosenttia ei ollut asettanut omalle sponsoroinnilleen tavoitteita.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Helsingin kaupungin kustantama seteli on saanut monet pienyritykset palkkaamaan kesätyöntekijän ensimmäistä kertaa.

Yritykset voivat tulevana kesänä saada hyvitystä nuorten työllistämisestä. Helsingin kaupunki maksaa työnantajille 300 euroa 9.-luokkalaisen nuoren palkkaamisesta kesätöihin 1.6. – 16.8.2015 välisenä aikana.

Lähes 2 300 nuorelle on jaettu kesäseteli jota vastaan työnantaja saa kaupungilta hyvityksen. Kaupungin tavoitteena on että vähintään puolet nuorista työllistyisi tulevana kesänä.

Työnantajat voivat rekrytoida nuoria kesäsetelin verkkosivuilla. Esimerkiksi helsinkiläinen Dream & Dream Oy etsii tulevaksi kesäksi kymmentä iloista ja reipasta jäätelönmyyjää kesäsetelin verkkosivuilla.

– Kesäseteli on hieno asia ja se antaa nuorelle mahdollisuuden erottua joukosta kun hyviä hakijoita on valtava määrä. Seteli on ehdottomasti positiivinen juttu sillä mikäli nuorella on kesäseteli ja muuten asiat kunnossa työnantaja näkee hänet erittäin potentiaalisena työntekijänä. Pienyrittäjälle 300 euroakin on iso raha sanoo Dream & Dream Oy:n rekrytointivastaava Jessica Knuuti tiedotteessa.

Kannustaa palkkaamaan kaikkein nuorimpia

Monet pienyritykset ja yhdistykset ovat kesäsetelin ansiosta palkanneet historiansa ensimmäiset kesätyöntekijät. Setelin tarkoitus on kannustaa työnantajia palkkaamaan kaikkein nuorimpia työnhakijoita jotka muuten jäävät usein täysi-ikäisten työnhakijoiden jalkoihin.

– Helsinki aloitti tänä kesänä ensimmäistä kertaa kesätyösetelin jakamisen peruskoulun päättäville. Jo nyt voidaan havaita että se kohentaa nuorten mahdollisuuksia saada kesätyötä. Ja mikä parasta samalla on syntynyt aivan uusiakin työpaikkoja. Mukaan on tullut yrityksiä ja monia yhdistyksiä jotka eivät ole aiemmin palkanneet nuoria kertoo apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen tiedotteessa.

Työnantajat voivat vielä ilmoittautua mukaan. Yhteistyötahoina toimivat Helsingin Yrittäjät Kauppakamari sekä Vastuullinen kesäduuni -kampanja. Kesäsetelin käyttö edellyttää työnantajalta sitoutumista Vastuullinen kesäduuni 2015 -kampanjan periaatteisiin.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Jämsässä sijaitsevaan matkailukeskukseen puuhataan kylpylää hotellia ja vapaa-ajan asuntoja.

Lemminkäinen Holiday Club Resorts Oy ja HimosLomat-yhtiöt ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen kylpylän hotellin ja vapaa-ajan asuntojen rakentamisesta Himokselle. Aiesopimus käynnistää kohteiden rakentamisen valmistelut Himos Areenan ja Centerin väliselle alueelle.

Ensimmäisen vaiheen investointi on noin 30 miljoonaa euroa ja koko hanke on valmistuessaan suuruudeltaan yli 50 miljoonaa euroa. Rakentaminen työllistää yli 100 henkilöä muutamaksi vuodeksi suoraan ja välillisesti.

Pysyviä uusia työpaikkoja hanke synnyttää Jämsään suoraan 50 – 60 henkilötyövuotta ja välillisesti vähintään saman verran tiedotteessa arvioidaan.

Himoksen alueella yövytään vuosittain noin 200 000 vuorokauden edestä. Ajanvietettä on tarjolla ympäri vuoden.

– Olemme investoineet Himoksen ympärivuotisiin palveluihin viime vuosina yli seitsemän miljoonaa euroa. Kylpylä palveluineen tulee lisäämään Himoksen vetovoimaisuutta entisestään. Kylpylän tuleva sijainti on loistava sillä kävelymatkan päässä sijaitsevat niin laskettelurinteet Himos Areena Himos Parkin tapahtumat golfkenttä kuin Kokouskeskus Koulun palvelut kertoo HimosLomat-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Hannu Haljala tiedotteessa.

Hankkeen toteutuminen edellyttää vielä Jämsän kaupungin sitoutumista infrastruktuurin ja kunnallistekniikan parannuksiin sekä kahden parkkipaikan rakentamiseen.

– Hankkeen edistyminen on tämän aiesopimuksen jälkeen kiinni Jämsän kaupungin päätöksistä. Kaupungille on kerrottu velvoitteet joita pidämme erittäin maltillisina. Odotamme asiassa kaupungin päätöstä sanoo Lemminkäisen hankekehityspäällikkö Janne Salonen tiedotteessa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi