Rikkidirektiivin aiheuttamat kustannukset ovat pelättyä pienemmät.

Vuoden alusta voimaan tulleesta rikkidirektiivistä ei ole aiheutunut yrityksille niin paljon kustannuksia kuin alun perin pelättiin. Tieto selviää työ- ja elinkeino- sekä liikenne- ja viestintäministeriön teettämästä selvityksestä joka toteutettiin verkkokyselynä sekä täydentävinä haastatteluina.

Ennakoitua pienempiin kustannuksiin on vaikuttanut ennen kaikkea öljyn alhainen hinta. Polttoöljyjen raju hinnan aleneminen on muuttanut kustannuspainetta merkittävästi.

Absoluuttiset polttoainekustannukset Itämeren ja Pohjanmeren liikenteessä eivät selvityksen tekoaikana ole oleellisesti nousseet mutta raskaan ja kevyen polttoaineen suhteellinen hintaero on tarkastelujaksona säilynyt samana.

Tämä vaikuttaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn verrattuna niihin maihin joilla niin sanottu rikkilisä on pienempi ministeriöiden tiedotteessa arvioidaan.

Monet laivat ovat jo siirtyneet käyttämään vähärikkistä polttoainetta ja moneen suureen laivaan on asennettu tai asennetaan rikkipesureita mikä alentaa kustannuksia.

Lisäkustannukset 300 miljoonaa

Elinkeinoelämälle vuotuiset suhteelliset lisäkustannukset ovat selvitysajankohdan mukaisilla polttoaineen hinnoilla arviolta 300 miljoonaa euroa josta metsäteollisuuden osuus on 65 – 90 miljoonaa euroa.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja liikenneministeri Paula Risikko arvioivat ministeriöiden tiedotteessa että rikkidirektiivin todellinen vaikutus tulee näkyviin vasta myöhemmin kun saadaan tarkempi kuva rikkisääntelyn vaikutuksesta muun muassa yritysten ja varustamojen pitkäaikaisiin rahtaussopimuksiin.

Kustannuksia on saatu alas myös hallituksen toimilla joihin lukeutuvat muun muassa väylämaksun puolittaminen ratamaksun poisto vuosina 2015 – 2017 alusten ympäristöystävällisten investointien tuki nesteytetyn maakaasun eli LNG:n terminaalien investointiohjelma sekä useat muutokset lainsäädännössä Risikko sanoo.

– Positiivista on että rikkidirektiivi on käynnistänyt uutta kehitystyötä ja liiketoimintaa johon yritykset ovat tarttuneet kiitettävästi. Uusilla ympäristöteknologian innovaatiolla on kysyntää globaalisti ja Suomella on tässä tärkeä rooli sanoo Vapaavuori tiedotteessa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Yrittäjä vinkkaa -sarjassa Santtu Vehosalmi kertoo miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää asiakaspalvelussa.

Yrittäjäsanomien Yrittäjä vinkkaa -sarjassa annetaan vinkkejä asiakaspalveluun. Yrittäjä Santtu Vehosalmi luotsaa yrityksiä asiakaspalvelun kehittämisessä konsulttiyritys iSearch Group Oy:n kautta.

Hyvä asiakaspalvelu tuo asiakkaalle jotain lisäarvoa.

– Jos asiakas vasta kotona huomaa että ostamassaan siimaleikkurissa ei ole siimaa tai lelusta puuttuvat paristot ei asiakaspalvelussa ole onnistuttu. Asiakkaan vinkkelistä pitää miettiä loppuun asti se mitä hän tarvitsee Vehosalmi kertoo Yrittäjäsanomille.

Jos sopivaa tuotetta ei löydy eikä voida tilata pitää asiakas tarvittaessa opastaa myös kilpailijan luo.

– Myynti jää sillä hetkellä saamatta mutta ele ei jää huomaamatta ja hyvästä asiakaspalvelusta puhutaan yritysten nimillä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa Vehosalmi toteaa.

"Saisi olla enemmän myymistä"

Hyvä asiakaspalvelu alkaa ystävällisellä tervehdyksellä. Asiakkaalle pitää kertoa että on hänen käytettävissään ja tiedustella tarpeista olematta tunkeileva.

Asiakaspalveluun ei kuitenkaan kannata luoda valmista sapluunaa miten saa ja ei saa tehdä. Vehosalmen mukaan palvelu on sitä parempaa mitä vapaammat kädet asiakaspalvelijoilla on.

– Henkilöstöä on hyvä perehdyttää yrityksen arvoihin mutta hyvien asiakaspalvelijoiden hankkiminen lähtee jo rekrytointiprosessista. Taitoja voi kouluttaa mutta asenne ja asiakaspalveluhenkisyys ovat vaikeampia Vehosalmi toteaa.

Vehosalmi kannustaa yrittäjiä myymään enemmän sillä asiakas on aina myyntimahdollisuus eikä tyrkyttämisen vaaraa useinkaan ole.

– Jos jätetään puhelinmyyjät pois niin kivijalkakauppojen kohdalla on hyvin harvinaista että tulisi sellainen olo että tyrkytetään jotakin. Pikemminkin saisi olla enemmän myymistä. Asiakkaalle voi myydä jotain mitä tämä ei edes tiedä tulleensa hakemaan.

Myös valituksiin kannattaa suhtautua myönteisesti.

– Valitukset ovat ehkä parasta mitä yritykselle voi sattua. Nehän suorastaan huutavat sitä että haluan käyttää tuotettanne mutta en tykkää tästä ja tästä. Kun tapauksen ratkaisee mahdollisimman huolellisesti ja kivuttomasti saa samalla sellaisen asiakkaan jota kilpailijoiden on vaikea saada ja joka tulee kehumaan yritystä kavereilleen Vehosalmi toteaa.

Lounas Twitteriin aihetunnisteen kera

Yrityksen on suotavaa hyödyntää myös sosiaalista mediaa asiakaspalvelussa. Esimerkiksi ravintola voi tiedottaa sosiaalisessa mediassa viikon lounaat ja tulevat tapahtumat sekä nostaa esiin asiakkaiden kehuja.

– Facebookin lisäksi lounaan voi laittaa Twitteriin #lounas-aihetunnisteen kera. Silloin lounaalle voi tulla asiakas joka ei ole edes tiennyt ravintolan olemassaolosta ennen twiittiä Vehosalmi vinkkaa.

Yritysten ei kannata rymistellä kaikkiin kanaviin vaan valita yksi tai kaksi sopivaa.

– Jos toimiala on visuaalista kannattaa olla Instagramissa tai Pinterestissä. Twitter on hyvä interaktiiviseen palveluun LinkedIn taas kasvua ja rekrytointeja hakeville yrityksille Vehosalmi neuvoo.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Mikemet Oy voitti Etelä-Savon Kasvupolun rohkeilla kasvusuunnitelmillaan.

Metallialan alihankintayhteistyöhön ja sopimusvalmistukseen erikoistunut Mikemet Oy voitti tiistaina Etelä-Savon Kasvupolun. Maakunnan kilpailu on osa valtakunnallista Kasvu Open -kilpailua.

Mikemet Oy vakuutti tuomarit rohkeilla kasvusuunnitelmillaan. Yrityksen kasvutavoite seuraavalle kolmelle vuodelle on 25 prosenttia. Toimitusjohtaja Jukka Kokkonen pitää tavoitetta realistisena.

– Meillä on todella sitoutunut henkilöstä joka jakaa kasvutavoitteen kanssamme ja teemme joukkueena töitä sen saavuttamiseksi Kokkonen sanoo tiedotteessa.

Mikemetin liikevaihto oli viime vuonna vajaat 35 miljoonaa euroa ja yrityksessä työskenteli 42 henkilöä. Kilpailuun osallistuminen selkeytti yrityksen tavoitteita sekä tekoja niiden saavuttamiseksi.

– Kasvupolku kokemuksena oli todella ajatuksia herättävä ja antoi aikaa pysähtyä pohtimaan kasvustrategiaamme perusteellisemminkin. Asiantuntijat esittivät tiukkoja kysymyksiä ja kyseenalaistivat positiivisessa mielessä toimintaa Kokkonen kertoo.

Mikemetin lisäksi Kasvupolulla palkittiin kunniamaininnalla Documtec Oy. Erityismaininnan sai Mikkelin Betoni Oy.

Etelä-Savon Kasvupolku järjestettiin nyt toista kertaa. Kasvusuunnitelmien sparraukseen osallistuivat edellä mainittujen lisäksi Ensavetec Oy Etelä-Savon Työterveys Oy Itä-Savon Lähienergia Oy Monikivi Oy Oivataito Oy Pieksämäen Rautarakenne Oy PK-Kunto Oy Saimaan Marja Ky Saimaan Saaristo ja Veneilypalvelut Oy Savilahden kirjapaino Ky Savonlinnan PK-Urakointi ja Tompan-Palvelu.

– Tutustuimme mukana olleiden yritysten kasvusuunnitelmiin perusteellisesti. Valintoja tehdessämme painotimme yritysten kasvumahdollisuuksia tiimin ja tekijöiden kasvutahtoa sekä markkinan potentiaalia. Uskon että kaikkien Kasvupolulla mukana olleiden yritysten suunnitelmat terävöityivät sparrauksen ansiosta kertoo tuomariston puheenjohtaja Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Markku Kakriainen tiedotteessa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Cleantech on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista liiketoiminta-alueista.

Cleantech-liiketoiminta työllistää tällä hetkellä Suomessa noin 50 000 ihmistä ja alalle odotetaan syntyvän 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä todetaan työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.

Luvut tekevät cleantechistä yhden Suomen voimakkaimmin kasvavista liiketoiminta-alueista. Suomi on menestynyt alalla huolimatta siitä että kotimarkkinat eivät ole kovin suuret.

– Tämä on valtava luku maassa jonka väkiluku on vain runsaat 5 miljoonaa henkilöä. Suomalaisista älykkäistä ratkaisuista on paljon konkreettista opittavaa olivatpa ne sitten liikenteen kiertotalouden tai joustavan sähköverkon ratkaisuja sanoo Euroopan komission sisämarkkinoiden teollisuuden yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston varapääjohtaja Antti Peltomäki tiedotteessa.

Suomessa järjestetään syyskuussa alan kansainvälinen huippukokous johon osallistuu alan yrityksiä poliittisia päättäjiä tutkijoita sijoittajia ja rahoittajia. Yksi Helsingissä järjestettävän The Global Cleantech Summit 2015 -kokouksen pääpuhujista on maailman johtaviin strategia- ja globalisaatioasiantuntijoihin kuuluva Anil K. Gupta.

– Kiina ja Intia ovat maailman nopeimmin kasvavia talouksia mutta kasvu on tuonut mukanaan myös raskauttavia ympäristöhaasteita. Monet suomalaisyritykset ovat nähneet tässä mahdollisuuden ja tarttuneet siihen. Tulevaisuuden menestystarinat luodaan tänään kenties ne saavat alkunsa Helsingissä ennakoi Gupta tiedotteessa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Finnet-liitto on huolissaan telealan omistusten keskittymisestä.

Telealan omistusten keskittyminen uhkaa kiinteän verkon laajakaistahankkeita harvaan asutuilla alueilla sanoo Finnet-liitto ry tiedotteessaan. Liitto syyttää omistuksen keskittymisestä muun muassa teleoperaattori Elisaa.

Finnet-liitto on alueellisten tietotekniikan palvelu- ja tietoliikenneyhtiöiden edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö.

Liiton mukaan vain alueelliset toimijat pystyvät huolehtimaan siitä että myös pienemmät paikkakunnat pysyvät mukana yhä kehittyvien kiinteiden yhteyksien ja internet-palvelujen piirissä.

– Valtakunnallisten toimijoiden huomio investoinneissa on ymmärrettävästi ensisijaisesti valtakunnallisissa kasvukeskuksissa ja mobiilipeiton – ei siis kiinteän verkon - rakentamisessa haja-asutusalueelle Finnet-liiton hallitus kirjoittaa tiedotteessaan.

Kova kilpailu ja paikallisten yritysten omistajien ikääntymien on tuonut yhtiöiden omistajiksi "tahoja joille paikallisuus tai asiakasomistajuus ei ole strategisesti tärkeää vaan niiden tavoite on saattaa alueellinen yhtiö rakennejärjestelyjen kautta osaksi suurempaa yhtiötä ja sitä kautta järjestelyjen ajajat toivovat tekevänsä merkittäviä voittoja" liiton hallitus kirjoittaa.

Muun muassa teleoperaattori Elisan toiminta herättää närkästystä.

– Viime viikkoina olemme saaneet lukea Pohjanmaan tiedotusvälineistä että Elisa on ottamassa Anviaa haltuunsa ja haluaa ostaa lisää Anvian osakkeita. Tiedotusvälineistä olemme myös voineet lukea että osa pohjalaisista mieltää Elisan lähentelyt vihamieliseksi valtausyritykseksi ja että Elisan tarjoama osakkeen hinta on liian alhainen eikä sillä hinnalla kannattaisi myydä sanotaan tiedotteessa.

Katri Simola

katri simola@yrittajat.fi

Palveluja vietiin viime vuonna 142 miljardin euron arvosta ja tuotiin 125 miljardia euron arvosta kertoo Tilastokeskus.

Palvelujen ulkomaankaupan ylijäämä kasvoi viime vuonna yli kymmenen prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Kasvua selittää suurimmalta osin yli miljardilla eurolla kasvanut tietokoneohjelmistojen vienti. Sekä tietokoneohjelmistot että muut tietotekniikkapalvelut olivat yli 2 miljardia euroa ylijäämäisiä joten tietotekniikkapalvelujen kokonaisylijäämä oli 4 miljardia euroa.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin.

Palvelujen vienti ja tuonti vähenivät viime vuonna hieman. Palveluja vietiin 142 miljardin euron arvosta ja tuotiin 125 miljardin euron arvosta. Palvelujen ulkomaankauppa oli 16 miljardia euroa ylijäämäinen. Palvelujen ulkomaankaupan viennissä lähes puolet arvosta kertyy tietotekniikkapalveluista.

Ulkomailla käsiteltyjen tavaroiden ja välityskaupan nettomyynnin arvo lähes puolittui vuonna 2014 verrattuna vuoteen 2013. Erästä saatu arvo oli vuonna 2014 enää 16 miljardia euroa kun se vuonna 2013 oli vielä 28 miljardin euron tasolla.

Euroopan unionin maat pysyivät edellisvuosien tapaan merkittävimpinä kauppakumppaneina. Viennin osalta 57 prosenttia suuntautui EU-maihin.

Aasian maista Suomen merkittävimmäksi kauppakumppaniksi palvelujen viennissä nousi Japani joka päihitti Kiinan. Japanin osuus Aasian viennistä oli 20 prosenttia. Kiina piti ykkössijan palveluiden tuonnissa reilulla 40 prosentilla koko Aasian tuonnista.

Amerikan osalta Yhdysvallat oli sekä viennissä että tuonnissa suosituin kauppakumppani.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Suomessa matkapuhelimella ostaminen vielä vähäistä verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Verkko-ostoksia tehtiin Pohjoismaissa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä noin 38 miljardilla eurolla. Summa vastaa noin 270 miljoonan euron eli seitsemän prosentin kasvua verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Suomessa verkko-ostoksia tehtiin 690 miljoonalla eurolla.

Tiedot käyvät ilmi Verkkokauppa Pohjoismaissa -raportista jonka PostNord Oy julkaisee neljännesvuosittain. Raportin tiedot perustuvat Ruotsissa Tanskassa Norjassa ja Suomessa noin 5 000 vastaajalle tehtyyn kuluttajatutkimukseen. Tutkimukseen osallistui Suomessa reilut 1 200 vastaajaa.

– Verkkokauppa jatkaa kasvuaan Pohjoismaissa. Ratkaisevaa verkkokaupan positiivisen kasvun jatkumiselle on että toimitukset täyttävät kuluttajien vaatimukset. Kuluttajat odottavat yhä enenevissä määrin että he saavat itse valita verkko-ostostensa toimitustavan kertoo PostNordilla verkkokaupasta vastaava Jouni Lamberg tiedotteessa.

Suomalaiset ovat muita maita kärsivällisempiä odottamaan verkkokauppaostoksiaan. Tanskassa ja Ruotsissa noin kolmasosa verkkokauppa-asiakkaista odottaa saavansa tilaamansa tuotteet kolmen arkipäivän kuluessa Norjassa vastaavaa toimitusaikaa toivoo neljännesosa kuluttajista kun taas Suomessa kolmasosa ilmoitti voivansa odottaa toimitusta viisikin päivää.

Verkko-ostosten mieluisimmat toimitustavat vaihtelevat eri Pohjoismaissa mutta tavaran noutaminen noutopisteestä on kaikissa maissa suosituin toimitustapa. Ruotsissa Norjassa ja Suomessa noin puolet kuluttajista haluaa noutaa tilaamansa tuotteet itse. Kiinnostus illalla tehtävään kotiinkuljetukseen on vähäistä kaikissa Pohjoismaissa.

Suurin osa verkko-ostoksista tehdään Pohjoismaissa edelleen tietokoneella mutta yhä useammat ostavat tuotteita myös matkapuhelimella. Suomessa 8 prosenttia verkkokauppa-asiakkaista on tehnyt kuluvana vuonna ostoksia matkapuhelimella. Määrä on vähäinen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Esimerkiksi Ruotsissa luku on 17 prosenttia.

Iso-Britannia Yhdysvallat Saksa ja Kiina ovat edelleen listan kärjessä ulkomaina joista pohjoismaalaiset tekevät eniten verkko-ostoksia. Suomalaiset ostavat verkkokaupasta erityisesti vaatteita ja kenkiä.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien mukaan uusi hallitusohjelma uudistaa Suomea merkittävästi jos se toteutuu.

Järjestön mukaan julkisen talouden sopeutus on mittaluokaltaan riittävä ja luo uskoa investoinneille koska verotuksen kiristämiselle pannaan nyt stoppi. Työmarkkinalinjaukset palauttavat Suomen kilpailukyvyn ja vahvistavat työllisyyttä. Näin tiivistää Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen hallitusohjelman yrittäjyydelle ja työllisyydelle tärkeimmät kirjaukset.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mukaan työmarkkinoiden uudistamisesta on linjauksia jotka toteutuessaan palauttaisivat Suomen kustannuskilpailukyvyn ja parantaisivat olennaisesti työllisyyttä. Keskeisessä asemassa tässä on paikallisen sopimisen lisääminen ja työllistämiskynnyksen madaltaminen.

– Nuorten työllisyyden kannalta on tärkeää että oppisopimuskoulutusta uudistetaan niin että yrittäjien hallinnollinen ja taloudellinen taakka kevenevät Järventaus sanoo.

Verotusta uudistamalla vahvistetaan yrittäjyyttä muun muassa ottamalla käyttöön yrittäjävähennys ja tekemällä mahdolliseksi pienten yritysten maksuperusteinen arvonlisäverotilitys. Kirjaus investointeja edistävästä varausjärjestelmästä on oikea askel. Suomen Yrittäjien mukaan hallituksen tulee kuitenkin selvittää myös yritysverotuksen myöhentäminen Viron veromallilla. Työn verotuksen keventäminen tukee ostovoimaa ja kannustaa työn tekemiseen.

– On tärkeää että ohjelmassa on verokannusteita eri kokoisille yrityksille Järventaus sanoo.

Linjaus sääntelyn keventämiseksi ja laadun parantamiseksi on konkreettinen lupaus yritysten toimintaympäristön vahvistamiseksi.

– Hallitusohjelman pohjalta saadaan sääntelyn järkeistäminen käyntiin Järventaus toteaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta koskevan linjauksen osalta on myönteistä että yksityiset tuottajat mainitaan tärkeänä palvelutuotantovaihtoehtona.

– Lisäksi eri tuottajien tasapuolisuutta korostetaan kustannusten vertailtavuutta kehitetään ja valinnanvapausmalli on sitouduttu selvittämään Jyrki Mäkynen sanoo.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Rannikkokalastuksen kannattavuus parantui toissavuonna vaikka kokonaistuotot vähenivät.

Rannikkokalastuksen kannattavuus parani toissavuonna kertoo Luonnonvarakeskus. Pienimuotoisen kalastuksen kannattavuus on alhaista mutta viime vuosina kannattavuus on noussut hitaasti. Rannikkokalastukseen lukeutuu kalastus alle kymmenmetrisillä aluksilla.

Alan liikevaihto oli vuonna 2013 hieman yli 10 miljoonaa euroa mikä on lähes saman verran kuin kahtena edellisvuotena. Kokonaistuotot vähenivät edellisvuodesta noin miljoonalla eurolla 128 miljoonaan euroon. Kokonaistuottoihin kuuluvat liikevaihdon lisäksi tuet ja muut tuotot kuten vakuutuskorvaukset polttoaineveronpalautukset sekä vesialueiden vuokratuotot.

– Keskimäärin rannikkokalastusyrityksen liikevaihto oli noin 8 500 euroa. Liikevaihdon pienuus selittyy kalastajarekisterissä olevilla mutta vain satunnaisesti kalastavilla henkilöillä sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Heidi Pokki tiedotteessa.

Alan kokonaiskustannukset laskivat 64 miljoonaan euroon. Kustannukset ovat vaihdelleet tuloja myötäillen joten yritysten kannattavuus on pysynyt positiivisena muutoksista huolimatta.

Jalostusarvo laski hieman vuonna 2013 mutta sen osuus kokonaistuotoista säilyi edellisvuoden tasolla. Yritysten nettotulos on kasvanut hitaasti vuodesta 2010 lähtien.

Vuonna 2013 pienimuotoista rannikkokalastusta harjoitti Suomessa 1 181 yritystä. Yritysten tilinpäätöstietoja on kerätty vuodesta 2008.

Taloudellisia tunnuslukuja julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-sivuston uudessa verkkopalvelussa jossa tunnuslukuja voidaan tarkastella muun muassa pääasiallisen pyydystyypin tai liikevaihtoluokan mukaan.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Uusi hallitusohjelma vaikuttaa yrittäjän arkeen monella tapaa.

Hallitusohjelma korostaa yrittäjyyden merkitystä Suomelle. Yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan mutta esimerkiksi tukiin kohdistuu leikkauksia.

Suomen Yrittäjät korostaa että hallitusohjelma voi edistää toteutuessaan investointeja.

Paikallista sopimista lisätään

Hallituksen tavoitteena on että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista kuten palkoista työajoista työsuhteen purkamisen edellytyksistä työaikapankin käytöstä sairauspoissaolojen vähentämisestä sekä työhyvinvointiin vaikuttavista kysymyksistä. Hallitus käynnistää tarvittavat työaikalainsäädännön ja muun työlainsäädännön uudistukset jotka tukevat paikallisen sopimisen edistämistä mahdollistavat työnantajille yhdenvertaisen aseman poikkeamistilanteissa sekä vahvistavat henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa.

Maksuperusteinen arvonlisävero

Hallitus lupaa pitää yhteisöveron tason kilpailukykyisenä.

Hallitus muuttaa tappioiden vähentämisoikeutta siten että tulolähteen tappiot voi osakeyhtiössä vähentää muiden tulolähteiden tulosta.

Hallitus ottaa käyttöön 5 prosentin yrittäjävähennys liikkeen- ja ammatinharjoittajille ja edistää sukupolvenvaihdoksia perintöveroa keventäen ja arvioi muut kehittämistarpeet.

Otetaan käyttöön pienten yritysten maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys.

Koeaika pitenee

Hallitus pidentää koeaikaa mahdollistaa alle vuoden määräaikaisen työsuhteen ilman eri perustetta ja joustavoittaa takaisinottovelvoitetta irtisanomistilanteessa sekä kehittää muutosturvaa.

Sairastumiseen lomalla omavastuu

Lomalla sairastumiseen otetaan käyttöön omavastuu jonka pituus riippuu työntekijän loman pituudesta.

Aukioloja vapautetaan

Osana sääntelynpurkua kauppojen aukioloaikoja vapautetaan.

Yritystukia leikataan

Hallituksen leikkauksiin Innovaatiorahoituskeskus Tekesin leikataan portaittain. Vuonna 2016 leikkaus on 10 miljoonaa euroa mutta vuonna 2018 jo 95 miljoonaa euroa. Yhteensä elinkeinoelämään kohdistuvia sopeutustoimia tehdään vuonna 2016 76 miljoonalla. Vuonan 2018 summa on 221 miljoonaa euroa.

Uutta rahoitusta yrityksille

Hallitus tavoittelee yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman aseman vahvistamista. Hallitus edistää välirahoitusrahastojen perustamista hyödyntämällä EU:n uusia kasvurahastoinstrumentteja. Hallitus perustaa Kasvurahastojen Rahasto II:n sijoituskauden päättyessä Kasvurahastojen Rahasto III:n yhteistyössä työeläkeyhteisöjen kanssa. Rahaston on epäsymmetrinen eli valtio on valmis luopumaan osasta sijoitustensa tuottoja kanssasijoittajiensa hyväksi. Vientirahoituksen elementit ja rahoituksen taso asetetaan vähintään keskeisten kilpailijamaiden tasolle.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Yli 60 prosenttia yrityksistä kokee painostusta pidennettyihin maksuaikoihin selviää Intrum Justitian maksutaparaportista.

Maksuaikojen piteneminen aiheuttaa yrityksille monenlaisia ongelmia. Suomessa joka viidennes yrityksistä on joutunut pidättäytymään uusien työntekijöiden palkkaamisesta pidentyneiden maksuaikojen takia. Noin 33 000 tuhatta yritystä kertoo voivansa palkata uusia työntekijöitä jos maksuajat lyhentyisivät.

Kymmenes yrityksistä kertoo että pidentyneet maksuajat ovat yhteydessä irtisanomisiin.

Tiedot selviävät Intrum Justitia Oy:n maksutaparaportista joka perustuu kuluvan vuoden helmi–maaliskuussa 29 Euroopan maassa toteutettuun kyselytutkimukseen. Raportissa vertaillaan maakohtaisia ja kansainvälisiä trendejä maksukäyttäytymisessä ja maksutavoissa.

Tulonmenetyksiä kasvun estymistä ja likviditeettiongelmia

Suomessa kyselyyn vastanneista pitkät maksuajat aiheuttavat kolmannekselle tulonmenetyksiä reilulle neljännekselle kasvun estymistä sekä noin 40 prosentille likviditeettiongelmia.

– Maksuaikojen venyminen on merkittävä ongelma etenkin pk-yrityksille. Kun yritykset eivät saa ajallaan maksua tuottamistaan tuotteista tai palveluista he joutuvat usein myös lykkäämään omien laskujensa maksua. Pahimmillaan venyvät maksuajat aiheuttavat yrityksille vakavia taloudellisia ongelmia kertoo Intrum Justitian johtaja Juha Iskala tiedotteessa.

Kyselyn mukaan lähes kolmannes suomalaisista yrityksistä kokee että asiakkaista johtuva luottoriski tulee kasvamaan seuraavan vuoden aikana. Yrityksistä 62 prosenttia kokee että heitä painostetaan pidentämään maksuaikoja kun Euroopan maiden keskiarvo painostuksen kokemisen kohdalla on 46 prosenttia.

– Valitettavasti ei näytä siltä että maksuajat olisivat jatkossakaan lyhentymässä. Äskettäin voimaan tullut uusi maksuehtolaki on askel oikeaan suuntaan mutta koska maksuajoista voidaan uudenkin lain mukaan sopia osapuolten kesken se tuskin muuttaa nykytilannetta Iskala arvioi.

Viisi vinkkiä taloudenhallintaan

Intrum Justitia antaa tiedotteessaan viisi vinkkiä parempaan taloudenhallintoon.

1. Huolehdi että yritykselläsi on johdonmukainen ja ajantasainen luottopolitiikka.

2. Varmista että myyt asiakkaille joiden maksukykyyn voit luottaa. Tarkista myös jo olemassa olevien asiakkaiden maksukyky säännöllisesti.

3. Muistuta viivästyneistä maksuista nopeasti. Mitä tuoreempi saatava on sitä todennäköisemmin se maksetaan.

4. Huolehdi että myynti- ja talousosasto toimivat yhteistyössä luottotappioiden torjumiseksi.

5. Tasapainota asiakasrakennetta riskien ja kasvupotentiaalin perusteella.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Biotekniikka-alan yritys FIT Biotech Oy suunnittelee listautumista Helsingin pörssin First North Finland -markkinapaikalle.

Tamperelainen FIT Biotech Oy suunnittelee listautumista Helsingin pörssin First North Finland -markkinapaikalle. Mahdollinen listautuminen toteutetaan kesäkuussa.

FIT Biotech toimii lääketieteellisen bioteknologian alalla. Biotekniikka-alan yritys on keskittynyt DNA-rokotteisiin sekä geeniterapiaan.

Listautumisannin tavoitteena on kerätä yritykselle varoja vähintään neljän miljoonan euron edestä. Kerätyt varat on määrä käyttää tutkimus- ja tuotekehitysprojektien rahoittamiseen sekä yrityksen patentoimaan GTU-teknologian kaupallistamiseen.

– Kerättävät varat tultaisiin erityisesti käyttämään markkinointipanostuksiin organisaation kehittämiseen sekä koevalmistetuotannon ylläpitoon kerrotaan tiedotteessa.

Listautumisen odotetaan myös avaavan yritykselle uuden kanavan oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankintaan sekä kasvattavan yrityksen mainetta potentiaalisten asiakkaiden yhteistyökumppaneiden ja sijoittajien silmissä.

FIT Biotech toiminta perustuu patentoituun GTU-teknologiaan jonka avulla voidaan rakentaa erityisen tehokkaita DNA-rokotteita. Rokotteilla voidaan sekä ehkäistään että hoitaa tartuntatauteja. Yrityksen tutkimiin tartuntatauteihin kuuluvat HIV ja tuberkuloosi ja rokotteita voidaan käyttää myös geeniterapiassa esimerkiksi syövän kohdalla. Myös muita soveltamisalueita tutkitaan.

FIT Biotech soveltaa teknologiaansa erityisesti lääkehoitoihin jotka ovat tuotekehitys- ja valmistuskustannuksiltaan perinteisiä lääkehoitoja edullisempia. Tuotekehitys pyritään rahoittamaan suurten lääkeyhtiöiden kanssa tehtävillä yhteistyö- tai lisenssisopimuksilla.

FIT Biotech on perustettu vuonna 1995. Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä 12 työntekijää.

First North -listalle on viime aikoina listautunut muun muassa Verkkokauppa.com köysiä valmistava Piippo sekä lääketeknologian yritys Nexstim.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

"Kasvamme tällä hetkellä kaikilla mitattavilla numeroilla" kerrotaan maakunnallisen kasvukilpailun voittaneesta MedKit Finlandista.

MedKit Finland Oy on voittanut Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolun joka on osa valtakunnallista Kasvu Open -kilpailua. Suomen suurin ensihoitotuotteiden maahantuoja tähtää kansainvälisille markkinoille vuoteen 2020 mennessä.

– Kasvamme tällä hetkellä kaikilla mitattavilla numeroilla. Meillä on alusta asti ollut selkeä kasvustrategia jota olemme toteuttaneet määrätietoisesti. Ilman intohimoa ja kovaa työtä tähän ei olisi päästy kiitos meidän mahtavan tiimin kertoo toimitusjohtaja Minna Åman-Toivio tiedotteessa.

Kasvupolulla mukana olleiden yritysten kasvusuunnitelmia on kevään aikana sparrattu kymmenien asiantuntijoiden voimin. Kilpailussa kunniamaininnan sai ongelmajätteen kierrätykseen erikoistunut Rec Alkaline Oy joka on tehostanut muun muassa paristojen kierrätystä.

Kasvupolun voittaja ja kunniamaininnan saanut yritys jatkavat suoraan valtakunnalliseen Kasvu Open -kilpailuun.

Edellä mainittujen lisäksi maakunnalliseen kilpailuun osallistuivat Cube 3.3 Oy Finncode Ltd FlowGenius Oy Hollmen & Co Kala Product Kevääntekijät Laturi Corporation Liigo Oy Max Technologies Oy OMG-KAPU Pohjanmaan Leipomo Oy Suomen Ilmatar Oy sekä Reiskone Oy.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Kouvolan Lakritsi Oy siirtyy käyttämään biokaasua mikä leikkaa lakritsitehtaan päästöjä merkittävästi.

Kouvolan Lakritsi Oy:n lakritsi- ja marmeladituotteet valmistetaan jatkossa kotimaisella uusiutuvalla energialla kun yritys siirtyy käyttämään Gasum Oy:n biokaasua.

Energiamuodon vaihtaminen leikkaa Kouvolan Tornionmäellä sijaitsevan lakritsitehtaan hiilidioksidipäästöjä 119 tonnilla vuodessa. Määrä vastaa henkilöautolla noin 1 000 000 kilometrin ajosta syntyviä päästöjä.

– Kouvolan Lakritsi valittiin aikoinaan Suomen parhaaksi lakritsiksi. Vaihtamalla uusiutuvaan ja kotimaiseen biokaasuun varmistamme että lakritsimme valmistetaan parhaalla suomalaisella energialla sanoo lakutehtailija Timo Nisula tiedotteessa.

Biokaasulla valmistetut tuotteet saavat pakkauksiinsa biokaasumerkin. Kuluvan vuoden keväällä käyttöönotettu merkki on saanut markkinoilla hyvän vastaanoton.

– Biokaasumerkin käyttäjien määrä kasvaa nyt nopeasti ja on hienoa saada Kouvolan lakritsi mukaan valmistamaan laadukkaita tuotteita kuluttajille Gasum-biokaasulla. Kiertotalouteen ja resurssiviisauteen pohjautuva biokaasu on yrityksille kustannustehokas tapa pienentää hiilijalanjälkeä sanoo Gasumin biokaasuliiketoiminnan kehityspäällikkö Jani Arala tiedotteessa.

Kotimaiseen biokaasuun siirtyminen on mahdollista kaikille teollisuuden maakaasuasiakkaille Suomessa.

Gasum-biokaasun myy ja toimittaa Kouvolan Lakritsille kouvolalainen KSS Energia Oy jolle Kouvolan Lakritsi on ensimmäinen maakaasusta biokaasuun siirtynyt asiakas.

Kouvolan Lakritsin liikevaihto oli vuonna 2013 vajaat 3 miljoonaa euroa ja yritys työllisti 17 henkilöä. Yritys aloitti lakritsin valmistuksen vuonna 1945.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat julkaisee viikoittain parhaaseen AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot.

Lista julkaistaan torstaisin. Mukana listauksessa ovat AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon tiistaihin mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä joka yrityksen toimintaa taustaa taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee myös tietoja perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Tämä AAA-listaus pitää sisällään 21.5. – 26.5. AAA-luokkaan päässeet yritykset. Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on reilut 57 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 604 000 euroa.

Lukuja vetää ylöspäin muun muassa Vaisala Oyj lähes 300 miljoonan euron liikevaihdollaan.

Hallitusohjelma lupaa että Suomessa voidaan siirtyä maksuperustaiseen arvonlisäveroon.
Pk-yritysten rahoitustilanne paranee jos hallitus toteuttaa hallitusohjelmaan kirjatun maksuperustaisen arvonlisäveron.
Uusi hallitus lupaa auttaa pieniä yrityksiä maksuperusteisen arvolisäveron käyttöönotolla. 

Mallissa liikevaihdoltaan alle 500 000 euron yritykset saavat jatkossa maksaa arvonlisäveron vasta sen ajankohdan perusteella kun lasku on maksettu. Tähän saakka kohdistus on tullut tehdä myynnin suoritushetken tai laskun päiväyksen perusteella. 

Uudistus vapauttaa käyttöpääomaa yrityksen käyttöön koska arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa ennen kuin rahat suorituksesta on saatu. Esimerkiksi jos yritys myy tuotteen 30 päivän maksuajalla uudessa mallissa arvonlisävero voidaan maksaa jopa kolme kuukautta nykyistä myöhemmin. Jos tuote esimerkiksi tilataan tammikuussa tavara ja lasku saapuvat asiakkaalle maaliskuussa ja lasku maksetaan toukokuussa on alv pitänyt nyt maksaa jo 12. huhtikuuta. Uudistuksen myötä maksaminen siirtyisi heinäkuun 12. päivään.

Suomen Yrittäjien mukaan uudistus on tärkeä sillä maksuajat ovat pidentyneet. Näin arvonlisäverot on pitänyt maksaa paljon ennen kuin yrittäjä on saanut maksua toimituksesta.

– Tämän vuoksi pk-yritysten maksuvalmius on kärsinyt kun arvonlisäverot on nykysääntöjen pitänyt maksaa riippumatta siitä koska lasku on maksettu. Ongelma on tunnistettu useissa EU-valtioissa ja ratkaistu juuri mahdollisuudella maksuperusteiseen arvonlisäverotukseen Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekin.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Hallitusohjelmassa linjataan että yrittäjille otetaan käyttöön yrittäjävähennys.

Yrittäjävähennys tarkoittaa että henkilöyhtiön sekä elinkeinonharjoittajan verotuksessa veronalaiseksi katsotaan tuloksesta nykyisen 100 prosentin sijaan vain 95 prosenttia. Nimensä mukaisesti 5 prosentin yrittäjävähennys on siten näiden yrittäjien verokannustin.

Vähennyksen jälkeen henkilöyhtiön sekä elinkeinonharjoittajan tulo jaetaan verotuksessa ansio- ja pääomatulo-osuuteen kuten nykyisinkin.

-Näiden yritysmuotojen suhteellinen veroasema osakeyhtiöihin nähden on heikentynyt viime vaalikaudella kun pääomaveroa on korotettu mutta vain yhteisöveroa laskettu. Perinteisesti on ajateltu että pääomatulo-osuus kannustaisi pienyritysmuotoja työllistämään ja investoimaan. Verotus on kuitenkin näillä yrityksillä muuttunut jopa epäkannustavaksi sillä pääomaveron kiristymisen vuoksi pääomatulo-osuutta ei kannata aina tavoitella sanoo Suomen Yrittäjien veroasioiden johtaja Anna Lundén.

Kahden prosenttiyksikön ero

Hallitusohjelman liitteessä lasketaan että yrittäjävähennyksen käyttöönotto laskee valtion verotuloja noin 130 miljoonaa euroa vuodessa.

Yrittäjävähennys alentaisi käytännössä yrittäjän verotusta noin 2 prosenttiyksiköllä.

Esimerkiksi tilanteessa jossa Ky:n tulos on 50 000 euroa ja nettovarallisuudeksi 50 000 euroa yrittäjä maksaa nyt veroa valtiolle 14 000 eli noin 28 prosenttia. Vero koostuu seuraavista osista: Pääomatuloa 20 prosentin osuutta nettovaroista vastaava osuus tuloksesta eli 10 000 euroa. Siitä vero on 30 prosenttia eli 3 000 euroa. Ansiotuloa on loput tuloksesta eli 40 000 euroa. Siitä vero noin 11 000 euroa.

Yrittäjävähennyksen kanssa yrityksen verotettava tulos on 47 500 euroa kun tuloksesta vähennetään viisi prosenttia. Pääomatulo-osuus määräytyy kuten nytkin eli vero pysyy 3 000 eurossa. Sen sijaan ansiotulovero maksetaan 37 500 eurosta. Yhteensä veroa maksetaan siis noin 13 000 euroa eli noin 26 prosenttia.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Yritysten talousluvut ovat vahvistuneet merkittävästi.

Pk-yritysten liikevaihto on kasvanut 15 prosenttia mutta todellinen uutinen tulee kannattavuuspuolella. Liikevoittotaso on noussut peräti 11 prosenttia ja kassoissakin on rahaa 15 prosenttia enemmän kuin aikaisemmin.

Tiedot selviävät tilitoimisto Talenomin barometrista jossa on verrattu tämän vuoden huhtikuun lukuja viime vuoden vastaavaan aikaan.

– Kun ensi kerran näin maaliskuun luvut totesin että tämähän on jytky. Vaikka kasvu on maltillista niin liikevoittotason hurja nousu on silmiinpistävää. Tämä näyttää tosi hyvältä myös pankkitileillä kun kassavarat ovat nousseet lähes 15 prosenttia vuoden takaisesta. Pienet positiiviset vireet muissakin indikaattoreissamme vahvistavat sydäntalvella tapahtuneen käänteen hyvään suuntaan sanoo Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola.

Hänen mukaansa hallituksen ohjelma tuo niin ikään yritysten kannalta hyvän pohjan tulevaan.

– Tähän kun lisätään alhaiset korot ei ole mitään syytä jarrutella. Oikeastaan ainoa yritysten kasvua ja kehittämistä jarruttava tekijä on pankkien varovaisuus. Yhä kuulee turhan monen yrittäjän kertovan pankkien päätösten hitaudesta tai jopa hankkeiden kariutumisesta pankkien varovaisuuden vuoksi. Hyviin hankkeisiin pankkien mukaan löytyy kyllä rahaa. Tämä pitää varmasti paikkaansa mutta hyvän hankkeen raja on pankkien toimesta nostettu niin ylös että sinne ei meinaa mikään yrittäjän investointi yltää Tahkola kertoo.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Yritysten maksut myöhästyvät eräpäivästä keskimäärin jo 13 päivää eli vuorokauden enemmän kuin viime vuonna.

Yritysten maksuviiveet ovat venähtäneet keskimäärin jo lähes kahteen viikkoon kertoo Suomen Asiakastiedon tuore tutkimus.

Viimevuotiseen tapaan apteekit noudattavat eräpäiviä kaikkein tarkimmin. Niistä 90 prosenttia maksaa kaikki laskunsa ajoissa ja hitaammatkin venyttävät koko toimialan keskiviivettä vain yhteen myöhästymispäivään. Myös supermarket-kauppaa harjoittavilta yrityksiltä maksut tulevat lähes poikkeuksetta ajoissa. Toisessa ääripäässä kauneudenhoitoalan yritysten maksut ovat keskimäärin jopa puolitoista kuukautta myöhässä.

Peräti 140 000 yrityksen maksamien 55 miljoonan laskun tietoihin perustuvan tutkimuksen mukaan noin puolet yrityksistä maksaa kaikki laskunsa eräpäivästä korkeintaan muutaman päivän viiveellä.

– Toinen puoli yrityksistä viivästelee maksuissaan vähintään silloin tällöin. Varsinkin uutta liikesuhdetta aloitettaessa on tärkeää selvittää kuinka tarkasti sovitussa aikataulussa yritys yleensä on laskunsa maksanut. Silloin viivästysriski voidaan hinnoitella tai esimerkiksi vaatia etumaksua sanoo varatoimitusjohtaja Heikki Koivula Suomen Asiakastieto Oy:stä.

– Maksuehtolain muutos lyhensi yritysten välistä maksuaikaa 30 päivään ilman erillistä sopimusta. Muutos oli perusteltu mutta ei todennäköisesti vähennä viivästelyä. Vastapuolen maksukyvyn arviointi on joka tapauksessa väärä paikka säästää sillä maksuja odotellessa yritys voi itsekin ajautua maksukyvyttömyyteen hän jatkaa.

Pienillä pisimmät viiveet

Pienten yritysten maksuvaikeudet näkyvät herkimmin maksuaikojen venymisenä mikä puolestaan pistää ongelmat hiertoon. Alle 200 000 euron liikevaihtoa pyörittävien yritysten keskimääräinen maksuviive on Asiakastiedon mukaan lähes 17 päivää.

Suurilla yli 10 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävillä yrityksillä on varmasti parhaat lähtökohdat neuvotella maksuajat itselleen sopiviksi mutta ne myös noudattavat eräpäiviä hyvin. Keskimääräinen maksuviive tämän kokoluokan yrityksillä on vain kolme päivää.

Maantieteellisessä vertailussa Uudenmaan yritykset ovat selvästi hitaimpia maksajia myöhästyen eräpäivästä keskimäärin jo 16 päivällä. Vuodessa viive on pidentynyt peräti neljällä päivällä.

– Muualla maassa muutokset ovat olleet paljon pienempiä joskin myös hiljentyneestä rajakaupasta kärsivissä Itä-Suomen maakunnissa erityisesti Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa maksuajat ovat venyneet.

Vaikka tutkimus ja laskutustietojen jakaminen paljastavatkin viiveellä ja myöhässä maksajat on positiivisella maksukäyttäytymisellä suuri merkitys yritysten välisessä kaupankäynnissä.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Pientuottajilla on jatkossa mahdollisuus saada tuotteitaan vain tiettyihin Alkon myymälöihin.

Alko uudistaa valikoimaansa muun muassa lisäämällä alkoholittomia tuotteita sekä pienpanimoiden tuotteita.

Kotimaisten pienpanimoiden tuotteiden määrä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut viisinkertaiseksi Alkossa. Vuonna 2009 tuotteita oli valikoimassa 18 kappaletta kun kuluvana vuonna niitä on jo noin sata.

– Pelkästään kotimaisia pienpanimoiden tuotteita on Alkon valikoimissa tänä vuonna noin 95–100 kappaletta. Viime vuonna niiden lukumäärä oli 72 kappaletta. Lisäksi meillä on myös muissa tuoteryhmissä kotimaisia pientuottajatuotteita minkä jälkeen päästään yhteensä noin 110 tuotteeseen kertoo valikoimanhallintapäällikkö Petri Aalto Yrittäjäsanomille.

Osa pientuottajien tuotteista on saatavilla Alkon valikoimassa jatkuvasti osaa myydään vain erissä tai tiettyinä sesonkeina.

– Haemme pientuottajatuotteita valikoimaamme ympäri vuoden ja tämän lisäksi pientuottajat voivat listata niitä tilausvalikoimaan oman aikataulunsa mukaan Aalto kertoo.

Paikallinen kohdentaminen kiinnostaa

Pientuottajilla on jatkossa myös mahdollisuus tarjota tuotteitaan vain tiettyihin myymälöihin.

– Näitä paikallisesti saatavia pientuottajatuotteita meillä on valikoimassa nyt jo 13 kappaletta 8 tuottajalta. Kiinnostus tätä kohtaan on ollut sen verran suurta että uskomme tämän määrän olevan huomattavasti suurempi vuoden edetessä Aalto arvioi.

Alko valitsee pientuottajien tuotteet samoilla kriteereillä kuin muutkin tuotteet mutta tilausvalikoiman kohdalla kynnys on matalampi.

– Pientuottajatuotteet käyvät läpi saman arviointiprosessin kuin valikoimamme muutkin tuotteet eli tarjonnasta valitaan aina parhaat Alkon valikoimaan. Tilausvalikoimaan tuottajat voivat puolestaan tarjota omia tuotteitaan vapaasti ilman rajoitteita Aalto kertoo.

Alkon vakiovalikoimaan kuuluu yli 2 700 tuotetta.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi