Yrityksen nimen pitää olla selkeä mutta erottava.

Kolme yrittäjää kertoo kuinka heidän yrityksensä sai nykyisen nimensä.

Ville Stenroos

Cityvarasto

Aiemmin olimme Suomen Kaupunkivarastot Oy. Vuonna 2007 vaihdoimme nimeä koska halusimme virtaviivaistaa sitä. Kaikki sanovat että uusi nimi on paljon parempi. Olen todella tyytyväinen että uusi nimi meni läpi kaupparekisterissä sillä siellä ollaan hyvin tarkkoja.

Krista Launonen

Sisältötoimisto Launonen&Lehtonen

Monet asianajotoimistot on nimetty samalla tavalla kuin meidän yrityksemme. Siinä on arvokkuutta ja vakautta. Me emme kuitenkaan ole arvokkaita ja vakaita vaan räiskyviä. Ristiriidat ovat hyviä ne jäävät ihmisten mieleen. Mietimme myös pitkään että mitä tulee sukunimien eteen. Halusimme erottua viestintä- ja mainostoimistoista ja siksi otimme nimeen sisältötoimiston.

Timo Kangas

K Advisers

Teen liikkeenjohdon konsultointia strategiaan tuote-valikoimaan ja vientiin liittyen. Advisers tuli mukaan sitä kautta. Kun rekisteröimme 4Success-aputoimi-nimen ja teimme tarkistukset Suomessa kaikki oli ok. Mutta kun yritimme tehdä LinkedIn-sivustot totesimme että nimi olikin käytössä muistaakseni rekiste-röity Sveitsissä. Saimme homman hoidettua pienellä kikkailulla. Nimet kannattaa tarkistaa globaalisti.

Vuoden alussa valokuvaaja Reima Kokko oli tutun ongelman edessä. Konetekniikan diplomi-insinööri oli perustamassa yritystä ja sille pitäisi löytää nimi.

Kokko tavoittelee asiakkaikseen ennen kaikkea yrityksiä. Hän halusi erottua omasta toimialastaan eikä halunnut että nimi tuo mieleen pienen yrityksen.

– Yleensä valokuvaajat nimeävät yrityksensä etunimi sukunimi photography Kokko sanoo.

Lisäksi Kokko halusi nimeen raikasta makua. Hän kehitti joukon nimiä joilla hän teetti gallupin lähipiirilleen.

Loppusuoralle pääsivät Kuvaworks ja Valolink. Kokko valitsi Valolinkin. Nimi erottuu ja on saanut myös kehuja.

Silti riskinotto nimessä aiheuttaa myös sekaannuksia.

– Olen huomannut että moni luulee ensiksi että kyseessä on valaistusfirma. Nimen joutuu myös usein sanomaan kahdesti Kokko pohtii.

Mieti ensin mitä haluat

Valolinkin nimeämisprosessi muistuttaa kaavaa jota viestinnän professori Nando Malmelin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta suosittelee yrityksille jotka ovat miettimässä nimeään. Malmelinin mukaan on vaikea antaa selkeää kaavaa jonka mukaan hyvä nimi syntyy. Sen sijaan Malmelin on pohtinut kolmen kohdan prosessin jonka mukaan nimeämisessä kannattaa edetä.

Yrityksen nimeä ei pidä ajatella liian itsenäisenä sillä sen pitää voimakkaasti juurtua yritykseen. Nimeämisen ensimmäisessä vaiheessa on pohdittava yritystä. Malmelinin mukaan nimen pitää kuvastaa yrityksen ideaa organisaatiota ja tavoitteita.

– Ketä me olemme mitä haluamme tehdä ja mihin olemme menossa Malmelin sanoo.

Toisessa vaiheessa yrityksen pitää pohtia toimintaympäristöä johon aikoo. Se tarkoittaa sitä pyrkiikö yritys kotimarkkinoille vai myös vientiin millaisia kilpailijoita on ja minkälaiseen asemaan uusi yritys pyrkii.

Toimialan sisällä voi pyrkiä nimeen joka on sopiva ja alalle tyypillinen. Esimerkiksi asianajo- ja tilitoimistot ottavat usein nimen joka korostaa alaa ja yrittäjiä.

– Myös asiakasymmärrys ohjaa nimeämistä. Sen mukaan voidaan joko valita konservatiivinen tai radikaali strategia. Yrityksen voi siis brändätä toimialan perinteiden mukaan tai ajatella että asiakkaat ovat rohkeampia. Silloin voidaan ottaa hallittu riski ja nimetä yritys radikaalimmin Malmelin sanoo.

Esimerkiksi Valolinkin yrittäjä Kokko lähti hakemaan poikkeavaa nimeä toimialalla.

Kolmanneksi nimeämisessä tulee pohtia ihmisiä jotka ovat kosketuksissa yrityksen kanssa Malmelin sanoo.

– Minkätyyppisiä intressejä ja preferens-sejä asiakkailla voi olla. Analysoi mitä asiakkaat ja kumppanit odottavat.

Nimeä kannattaa testata prosessin aikana mutta on hyvä muistaa että silloin se on vain nimi. Merkityksensä nimi saa vasta todellisessa maailmassa kun asiakkaat pohtivat yritystä tuotteita ja nimiä yhdessä.

– Nimeä kannattaa testata mutta kannattaa muistaa että se merkityksensä vasta kun yritys tai tuotevalikoima ovat olemassa Malmelin sanoo.

PRH hyväksyy nimet

Yrityksen nimeämispeliä monimutkaistaa se että nimen on saatava kaupparekisterin hyväksyntä. Patentti- ja rekisterihallituksen neuvontalakimies Olli Vennon mukaan haettavien nimien ongelmat liittyvät usein siihen että nimi on liian lähellä toisia nimiä tai ei yksilöi.

Kaupparekisteriin merkittävien nimien on erotuttava toisistaan rekisterinpidon takia. Lisäksi uusi nimi ei saa sekoittua kilpailijoiden suojattuun nimeen.

– Nimet ovat liian lähellä toisen yrityksen nimeä tai tavaramerkkiä Vento kuvaa ongelmatapauksia.

Yksilöivyys taas tarkoittaa esimerkiksi sitä että nimi ei voi vain kuvata yrityksen toimintaa tai olla pelkästään yleisesti tunnettu paikannimi.

Yrittäjät haluavat usein testata liikeideaa markkinointia ja nimeä etukäteen kohdeyleisöllä. PRH:n mukaan silloin riskinä on että toinen taho ilmoittaa nimen rekisteriin ensiksi.

– Nimestä ei kannata hirveästi huudella etukäteen ennen kuin nimi on vireillä. Kannattaa olla hissun kissun ei kannata hirveästi satsata markkinointiin ennen kuin nimi on jo varmistettu Vento sanoo.

PRH antaa tällä hetkellä päätökset nimistä noin kahdessa viikossa. Tuossa ajassa asiakas saa tiedon nimen hyväksymisestä tai kielteisestä ratkaisusta ja tähän liittyvästä lisätietopyynnöstä.

– Yleensä lisätietopyynnön yhteydessä yritys vaihtaa nimeä Vento sanoo.

Yhdeksän vinkkiä nimiin

Professori Nando Malmelin on tehnyt yhdeksän kohdan listan joka auttaa nimeämään yrityksiä ja tuotteita.

1. Erottava

Erottuuko nimi muista erityisesti omalla toimialallaan ja markkina-alueellaan?

2. Sopiva

Soveltuuko nimi liiketoimintaan ja sen tavoitteisiin?

3. Lyhyt

Onko nimi riittävän lyhyt ja helppokäyttöinen jotta se ei muunnu lempinimeksi tai

kirjainlyhenteeksi?

4. Helposti kirjoitettava ja lausuttava

Osaavatko ihmiset kirjoittaa nimen sen kuultuaan? Osaavatko he lausua nimen sen nähtyään?

5. Pidettävä

Nauttivatko ihmiset nimen käyttämisestä? Vaikuttaako nimi mukavalta tai älyllisesti

haastavalta?

6. Kestävä

Onko nimi trendikäs ajanmukainen vai klassinen? Miltä nimi kuulostaa viiden vuoden päästä?

7. Levitettävä

Onko nimen kirjoitusasu visuaalinen tai tyylikäs? Saako siitä kiinnostavan tai luovan logon?

8. Suojattava

Voiko nimeä käyttää tuotemerkkinä? Voiko sen suojata ja rekisteröidä? Onko verkko-osoitteita

vapaana?

9. Laajennettava

Onko nimessä potentiaalia brändilaajennuksiin?

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Ulkomailta sijoitettiin suomalaisyrityksiin lähes 20 kertaa enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa kertoo Suomen pääomasijoitusyhdistys ry.

Pääomasijoituksissa mitattuna kuluvan vuoden ensimmäinen kvartaali oli kaikkein aikojen ennätys. Suomalaisiin kasvuyhtiöihin sijoitettiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 466 miljoonaa euroa.

Vuoden 2015 ennätyskvartaaliin vaikutti vahvasti yksittäinen ulkomainen sijoitus. Yhteensä ulkomailta sijoitettiin suomalaisyrityksiin 310 miljoonaa euroa kun summa vuoden 2014 ensimmäisellä kvartaalilla oli 16 miljoonaa euroa. Sijoituksia sai yhteensä 65 yritystä joista alkuvaiheen yrityksiä oli 48.

Ensimmäinen kvartaali on perinteisesti ollut muihin kvartaaleihin verrattuna hiljainen. Vuonna 2014 sijoitettu summa oli 140 miljoonaa euroa.

Kun vuoden 2015 ennätyskvartaalia verrataan kaikkiin muihin kvartaaleihin vuodesta 2008 alkavalla aikajanalla on seuraavaksi suurin lähes 100 miljoonaa euroa pienempi. Kyseessä on vuoden 2011 ensimmäinen kvartaali jolloin sijoitussumma oli yhteensä 361 miljoonaa euroa.

Tiedot selviävät Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n tilastoista. Tiedot kerätään pääomasijoitusyhtiöiltä online-kyselyn avulla ja niitä täydennetään julkisista lähteistä saatavalla tiedolla. Tilastoihin sisältyvät ainoastaan pääomasijoitusrahastojen sijoitukset.

Suomalaiset sijoittivat 160 miljoonaa

Suomalaiset pääomasijoittajat tekivät vuoden 2015 ensimmäisen kvartaalin aikana sijoituksia 160 miljoonalla eurolla. Summa on 18 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2014 ensimmäisen kvartaalin aikana.

Sijoituksista 144 oli niin sanottuja buyout-sijoituksia. Sijoituksia tehtiin yhteensä 69 yritykseen joista 54 oli aikaisen vaiheen yrityksiä.

Suomalaiset pääomasijoittajat keräsivät rahastoihinsa uusiin kasvuyrityksiin sijoitettavia varoja 84 miljoonaa euroa. Summa on huomattavasti suurempi kuin vuoden 2014 ensimmäisen kvartaalin aikana jolloin varoja kerättiin 38 miljoonaa euroa.

Vuoden 2015 ensimmäisen kvartaalin aikana pääomasijoittajat irtautuivat yhteensä 23 suomalaisesta yrityksestä kun vuotta aiemmin irtaantumisia tehtiin samana ajanjaksona 16 yrityksen kohdalla.

Venture-sijoitukset Euroopan kärkeä

Vaikka ensimmäinen kvartaali oli kaikkein aikojen ennätys olivat alkuvaiheen yrityksiin tehdyt sijoitukset edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna maltillisempia.

Venture-sijoituksissa suomalaisiin aikaisen vaiheen yrityksiin sijoitettiin yhteensä 15 miljoonaa euroa kun vuoden 2014 ensimmäisen kvartaalin aikana niihin sijoitettiin 30 miljoonan euron edestä.

Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomeen tehdyt venture-sijoitukset olivat Euroopan toiseksi korkeimmalla tasolla vuonna 2014.

Ennätysmäärä kasvuyrityksiä sai pääomasijoituksen vuonna 2014. Venture-sijoituksen sai 202 yritystä ja buyout-sijoituksen 82 yritystä.

Myös siemenvaiheen sijoitukset nousivat merkittävästi kun edelliseen vuoteen verrattuna nelinkertainen määrä suomalaisia alkavan vaiheen yrityksiä sai siemenrahoitusta. Yhteensä 44 yritystä sai vuonna 2014 siemenrahoitusta.

Pk-yritysten kasvuun tähtäävä rahoitus kaksinkertaistui

Pk-yritysten kasvuun tähtäävä rahoitus on kaksinkertaistunut 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna.

Suomalaiset buyout-sijoittajat sijoittivat kasvuyrityksiin viime vuonna yhteensä 469 miljoonaa euroa kun vielä vuosituhannen alussa vuosittaiset sijoitusmäärät olivat keskimäärin 250 miljoonaa euroa.

Myös pääomasijoitusrahastojen varainkeruu on korkeimmillaan sitten finanssikriisin. Suomalaiset pääomasijoittajat keräsivät 585 miljoonan euron edestä uusia kasvuyrityksiin sijoitettavia varoja kun vuonna 2013 varoja kerättiin 423 miljoonaa euroa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Suomen startup-teollisuus on alisuoriutunut jo vuosikymmeniä kertoo Oulun yliopistossa tarkastettava väitöskirja.

Suomessa startup-yritysten lähtökohdat näyttävät hyviltä ja julkinen panostus on merkittävää mutta Suomessa ei ole syntynyt kovin monia kansainvälisiksi menestystarinoiksi kasvaneita startup-yrityksiä. Tästä syystä Suomen startup-teollisuuden voidaan sanoa alisuoriutuneen jo vuosikymmeniä todetaan tuoreessa väitöskirjassa.

Filosofian maisteri Sakari Sipola vertailee johtamisen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Suomen Israelin ja Piilaakson startup-teollisuuden kehityksestä usean vuosikymmenen ajalta. Sipola väittelee Oulun yliopistossa kesäkuun 5. päivä.

Suomen startup-teollisuuden alho ei väitöskirjan mukaan johdu niinkään potentiaalisten innovaatioiden määrästä vaan startup-teollisuuden heikommasta kyvystä viedä innovaatiot menestyväksi liiketoiminnaksi kansainvälisillä markkinoilla.

Kyseinen tilanne on vallinnut pitkään ja sitä on ylläpitänyt suureksi kasvanut julkisten toimijoiden joukko joka vaikuttaa startup-teollisuuden toimintaan.

– Kyse ei ole vain yksittäisistä yrityksistä vaan koko startup-teollisuudesta ja siitä miten hyvät ideat saadaan jalostettua voittaviksi yrityksiksi Oulun yliopiston tiedotteessa kerrotaan.

Väitöskirjassa todetaan että tilanteen parantamiseksi pitää uudistaa startup-teollisuuden toimijarakennetta käytettäviä rahoitusinstrumentteja sekä työnjakoa yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä. Lisäksi yritysten tavoitetasoa on nostettava ja vastuuta tulosten saavuttamisesta lisättävä.

– Tällöin vuosikymmeniä alisuoriutunut startup-teollisuutemme saadaan toimimaan tehokkaammin ja paine voittavien yritysten rakentamisesta laajennettua entistä useamman startup-teollisuuden toimijan harteille yliopiston tiedotteessa todetaan.

Suomen ja Israelin startup-teollisuudet olivat rakenteellisesti 1980-luvun lopulla samankaltaisessa tilanteessa mutta rakenteissa ja suorituskyvyssä maiden välille syntyi merkittäviä eroja 1990-luvulta alkaen. Erot koskivat erityisesti pörssilistautumisten ja yrityskauppojen sekä pääomasijoitustoimialan kehitystä.

Väitöstutkimuksen johtopäätöksissä todetaan että Suomen startup-teollisuuden toiminta perustuu historiallisesti Israelista ja Piilaaksosta poikkeavaan näkemykseen yritysten kehityksestä sen vaatimustasosta ja tavoitteista.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Terveystalo havittelee asemaa ensimmäisenä valtakunnallisena hammaslääkäriasema-ketjuna.

Terveystalo ostaa Turussa toimivan Hammas-Pulssin koko liiketoiminnan. Hammas-Pulssin 70 työntekijää siirtyvät Terveystalon palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Hammas-Pulssilla on toimipaikka Turun lisäksi myös Loimaalla. Se on yksi Suomen suurimmista yksityisistä hammaslääkärikeskuksista.

Terveystalo on verkoston laajuudella mitattuna Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yritys tarjoaa terveys- työterveys- sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea.

Terveystalo haluaa nostaa suun terveyden palvelut merkittävään osaan liiketoiminnastaan. Tavoitteena on päästä yrityskauppojen sekä uusien yritysten kautta 20 paikkakunnalle seuraavan vuoden kuluessa.

– Tämä on meille strategisesti tärkeä ja looginen askel. Näemme että meillä on erinomainen mahdollisuus rakentaa Suomeen ensimmäinen aidosti valtakunnallinen hammaslääkäriasema-ketju joka pystyy hyödyntämään Terveystalon tehokkaita prosesseja kuten ajanvarausta ja päivystystä sekä teknologiaa sanoo Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen tiedotteessa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Vincit haluaa vauhdittaa Suomen digitalisoitumista.

Ohjelmistotalo Vincit Oy tutkii mahdollisuutta listautua Helsingin pörssin First North Finland -markkinapaikalle. Listautumisella yritys hakee pääomaa jolla yritys voi toteuttaa täyden digipalvelun leasing-tyyppisen liiketoimintamallin ja palveluiden laajentamisen.

– Suomen digitalisoituminen on ollut hidasta ja monet yritykset sekä niiden asiakkaat ovat kärsineet epäonnistumisista julkishallinnon organisaatioista ja kansalaisista puhumattakaan. Haluamme tarjota suomalaisille yrityksille ja julkishallinnolle digijytkyn – kaikki IT-palvelut 100 prosentin tyytyväisyystakuulla ja ainutlaatuisella liiketoimintamallilla kertoo toimitusjohtaja Mikko Kuitunen tiedotteessa.

Samalla yritys kertoo myös etsivänsä kumppania IT-ympäristöjen toteuttamiseen sekä jatkuvien palvelujen tarjoamiseen.

Vincitin tavoitteena on jatkossa tarjota yrityksille ohjelmistokehityksen lisäksi samalta luukulta muun muassa laitteet jatkuvat palvelut sekä tietoturvan ja palvelinkapasiteetin ylläpito.

Vuonna 2007 perustettu Vincit on ohjelmistotalo jossa työskentelee 145 asiantuntijaa Tampereella ja Helsingissä. Vuonna 2013 yrityksen liikevaihto oli reilut 4 miljoonaa euroa. Yritys on valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2014 ja 2015.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Suomalainen perheyhtiö HTM Yhtiöt Oy ostaa Rudus Oy:n betonipaaluliiketoiminnan.

HTM Yhtiöt Oy ja Rudus Oy ovat tehneet liiketoimintakaupan jossa HTM Yhtiöt ostaa Ruduksen betonipaalujen liiketoiminnan.

Liiketoiminnan vuotuinen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa. Liiketoimintaan kuuluvat kaksi Ruduksen tuotantolaitosta Turussa ja Nummelassa sekä niissä toimivat 20 työntekijää. Ruduksen työntekijät siirtyvät HTM Yhtiöille niin sanottuina vanhoina työntekijöinä.

Kaupan myötä HTM Yhtiöillä on Suomessa viisi tuotantolaitosta ja noin 100 työntekijää. Yritys tavoittelee paaluliiketoiminnan markkinajohtajuutta Suomessa.

– Maailman markkinoiden suhdanteet vaikuttavat herkästi myös Suomen rakennusteollisuuteen. Yrityskaupan myötä pystymme vastaamaan rakennusteollisuuden tarpeisiin entistä paremmin. Voimme tarjota Suomen infrastruktuurin rakentamiseen laadukkaan ja logistisesti järkevän sekä kilpailukykyisen kotimaisen vaihtoehdon sanoo HTM Yhtiöiden toimitusjohtaja Juha Ikonen tiedotteessa.

HTM Yhtiöt Oy on vuonna 1981 perustettu suomalainen rakennustuoteteollisuuden perheyhtiö jonka liikevaihto oli viime vuonna reilut 38 miljoonaa euroa. Yhtiön päätoimialoina ovat teräksen esikäsittely tukkukauppa betoni- ja teräspaalut sekä raudoitteet.

Rudus Oy:n liikevaihto oli viime vuonna reilut 301 miljoonaa euroa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Pikaruokaketju Hesburger tilaa jatkossa smoothie-tuotteisiin tarvittavat marjasekoitukset Kiantama Oy:ltä.

Suomussalmelainen Kiantama Oy on saanut kesän kynnyksellä merkittävän tilauksen. Pk-yritys toimittaa tästedes marjasekoituksia pikaruokaketju Hesburgerille joka käyttää kotimaisia marjoja smoothie-tuotteisiinsa.

– Olemme jo parin vuoden ajan etsineet kotimaista kumppania joka voisi toimittaa meille smoothie-tuotteisiin tarvittavia marjasekoituksia. Nyt sellainen on löytynyt ja olemme äärimmäisen tyytyväisiä voidessamme tarjota asiakkaillemme kotimaisen vaihtoehdon kertoo Hesburgerin varatoimitusjohtaja Jari Vuoti tiedotteessa.

Hesburgerin tarvitsemat raaka-ainevolyymit ovat suuria ja marjoja täytyy olla saatavilla ympäri vuoden.

– Kiantamalla on koko poimintaprosessi omissa käsissä mikä varmistaa sen että marjoja riittää. Esimerkiksi mustikasta valtaosa jää vielä metsiin toteaa Kiantaman markkinointi- ja viestintäpäällikkö Teija Ruokamo tiedotteessa.

Kiantama Oy on vuonna 1973 perustettu luonnonmarjojen jalostukseen erikoistunut suomalainen yritys. Marjatuotteita ja raaka-aineita valmistetaan ja kehitetään elintarvike- luontaistuote- ja kosmetiikkateollisuuden käyttöön. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli vajaat 10 miljoonaa euroa ja yrityksessä työskenteli 36 työntekijää.

Hesburger on suomalaisen perheyrityksen Burger-In Oy:n rekisteröity liikemerkki. Hesburger-ravintoloita on kahdeksassa eri maassa ja ketjussa työskentelee yli 6 100 työntekijää. Ketjun verollinen myynti Suomessa vuonna 2014 oli noin 199 miljoonaa euroa ja ulkomailla 60 miljoonaa euroa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Kiristynyt pankkisääntely on kasvattanut muun muassa joukkorahoituksen ja varjopankkien suosiota.

Markkinoille on viime vuosina syntynyt uusia yritysrahoituksen muotoja kuten varjopankkeja ja joukkorahoitusta. Uusien rahoitusmuotojen muodostumiseen on vaikuttanut ennen kaikkea kiristynyt pankkisääntely.

– Finanssikriisin jälkeen pankit ovat joutuneet aiempaa enemmän keskittymään kypsemmän vaiheen yrityksiin joille on jo kertynyt vakavaraisuutta vakuuksia ja pidempi luottohistoria. Pankit arvioivat luottohistoriaa ja riskejä jotka vuorostaan heijastuvat luottoehtoihin kertoo Finanssialan keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila Yrittäjäsanomille.

Aloittelevien yritysten voi olla vaikea saada pankista lainaa koska niille ei ole useinkaan vielä kertynyt pitkää luottohistoriaa tai vahvaa vakavaraisuutta.

– Tässä suhteessa pankkirahoitus on polarisoitunut. Luottojen anto on kuitenkin jatkunut Suomessa normaalina kun ymmärretään että nykyinen normaali on erilainen kuin ennen finanssikriisiä Mattila toteaa.

Kohti markkinaehtoisempaa rahoitusta

Uudet rahoitusmuodot ovat tärkeä etappi matkalla kohti markkinaehtoisempaa rahoitusta.

– Yrityksillä on tarpeita ja niihin on vastattu rahoituksen uusilla muodoilla. Havaitut rahoituskapeikot herättelevät finanssialan toimijoita ja uusia tulokkaita sekä potkivat liikkeelle markkinaehtoista rahoitusta ja kohdennettuja sijoituksia Mattila toteaa.

Varjopankki Juuri Partnersin toimitusjohtaja Samuli Sipilä arvioi että pankkien ulkopuolinen yritysrahoitus todennäköisesti tuplaantuu seuraavan kymmenen vuoden aikana.

– Ulkopuolinen rahoitus on nyt noin 25 – 30 prosenttia yritysten rahoituksesta ja se tulee kasvamaan Yhdysvaltojen markkinoiden tapaan 50 prosenttiin. Mielikuvitus ei riitä miettimään mitä kaikkia rahoitusmuotoja tulee syntymään Sipilä sanoo.

Varjopankki toimii pankkien ja pääomasijoittajien välissä

Suomeen on syntynyt viime vuosina useita varjopankkeja. Varjopankkeja voivat olla esimerkiksi sijoitusrahastot välittäjät pääomasijoittajat rahoitusyhtiöt säätiöt ja yrityslainoja myöntävät yritykset jotka harjoittavat pankkimaista toimintaa.

– Me toimimme pankkien ja pääomasijoittajien välimaastossa. Rahoituksessa yhdistyy vähemmistöomistus ja sopiva velkarahoitus. Tämä on sopiva rahoitusmuoto kun ei haluta menettää enemmistöomistusta mutta pankin kautta ei tule pääoman tarve katetuksi Sipilä kertoo.

Pääomasijoitusyhtiö on kerännyt kotimaisilta institutionaalisilta sijoittajilta 65 miljoonan euron rahaston. Noin 2 – 7 miljoonan euron sijoituksia on tarkoitus sijoittaa 15 yritykseen joiden liikevaihto on 5 – 50 miljoonaa euroa.

Rahoituksen lisäksi Juuri Partners tukee yrityksen omistajia ja johtoa muun muassa strategian ja liiketoiminnan kehittämisessä ja sille on Sipilän mukaan tilausta.

Toinen yritysrahoituksen uusi muoto on joukkorahoitus. Viitisen vuotta sitten Suomeen rantautunut joukkorahoitus on kasvattanut tasaisesti suosiotaan.

– On olemassa karkea arvio että vuonna 2013 markkinat olisivat olleet noin 20 miljoonan euron suuruiset Suomessa. Tietoa on huonosti saatavilla mutta markkinoiden koko on tästä kasvanut sanoo Mattila.

Muun muassa ravintola-alan yritys Zipuli Oy onnistui viime syksynä keräämään joukkorahoituksen avulla yli 170 000 euroa ja 190 uutta osakkeenomistajaa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat listasi rahoitusvaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet.

Pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada rahoitusta muun muassa pankeilta ja pankkien kaltaisilta toimijoilta julkisilta tahoilta sekä sijoittajilta.

Pankit

Mitä: Lainoja takauksia osamaksurahoitusta luottolimiittejä leasingrahoitusta luotollisia tilejä velkakirjalainoja saatavarahoitusta ja myynnin rahoitusta.

Plussat: Monia erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Yritysrahoituksen osaamista ja tuntemusta.

Miinukset: Pankkisääntely on kiristänyt lainanantoa. Aloittelevien yritysten voi olla vaikea saada rahoitusta.

Varjopankit

Mitä: Pankkien kaltaista usein täydentävää rahoitusta. Voi olla vieraan pääoman ehtoista lainaa yhdessä päärahoittajana toimivan pankin kanssa.

Plussat: Vakuuksia ei välttämättä vaadita tai niiden kanssa ollaan pankkeja joustavampia. Usein tarjolla tukea myös liiketoiminnan kehittämiseksi.

Miinukset: Rahoitus toisinaan lyhytaikaista ja usein kalliimpaa kuin esimerkiksi pankeilla.

Laskusaatavarahoitus

Mitä: Myyntilaskujen myynti niiden ostoon erikoistuneelle rahoitusyhtiölle tai pankille joka maksaa saatavat yrityksen tilille.

Plussat: Käyttöpääomaa vapautuu. Laskut ostanut yritys kantaa riskit ja huolehtii laskutuksesta sekä mahdollisista maksumuistutuksista ja perinnästä.

Miinukset: Laskuista ei saa koko summaa. Laskujen myynti ei sovellu urakka- projekti- tai ennakkolaskutukseen.

Tekes

Mitä: Lainoja ja avustuksia yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin.

Plussat: Lainat ovat vakuudettomia. Hankkeen epäonnistuessa laina voidaan jättää kokonaan tai osittain perimättä.

Miinukset: Rahoitus ei sovi yrityksille joiden talous ei ole riittävän hyvässä kunnossa tutkimus- ja kehityshankkeen toteuttamiseksi eikä pelkästään kotimarkkinoilla toimiville yrityksille.

Finnvera

Mitä: Lainoja takauksia ja pääomasijoituksia yritystoiminnan alkuun kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Plussat: Rahoitusta kaikenkokoisille yrityksille elinkaaren eri vaiheissa. Rahoitus perustuu kannattavuusarvioon ei vakuuksiin.

Miinukset: Kannattamaton liiketoiminta ja maksuhäiriöt voivat vaikuttaa hakemuksen hylkäämiseen.

Ely-keskus

Mitä: Tukia ja avustuksia yrityksen perustamiseen kasvuun ja kehittämiseen.

Plussat: Tuki kohdennetaan harkinnanvaraisesti aina johonkin tiettyyn toimenpiteeseen jolla on pidempiaikaista vaikuttavuutta.

Miinukset: Rahan vähyys Etelä-Suomessa vaikeuttaa investointien rahoitusta.

Pääomasijoittajat

Mitä: Yritykset tai rahastot sijoittavat pääomaa määräajaksi osakepääomana vaihtovelkakirjalainana tai vakuudettomina lainoina.

Plussat: Pääomasijoittajat tuovat ammattitaitoa verkostoja ja uskottavuutta. Rahoitusta ei tarvitse lyhentää sijoitusaikana eikä se pääsääntöisesti aiheuta korkokuluja. Liiketoimintariski jakautuu mikä muuttaa usein myös lainarahoittajan suhtautumista yritykseen.

Miinukset: Sijoittajasta tulee yrityksen omistaja ja yrittäjästä osakas. Pääomasijoittajan mahdolliset talousvaikeudet voivat heijastua yritykseen.

Enkelisijoittajat

Mitä: Yksityishenkilö eli enkelisijoittaja tekee korkean riskin pääomasijoituksen potentiaaliseen kasvuyritykseen.

Plussat: Enkelisijoittajan henkilökohtainen osaaminen ja verkostot. Mahdollisuus nopeaan päätöksentekoon.

Miinukset: Bisnesenkeleiltä on vaikea saada suuria summia. Sijoituksessa yrittäjä menettää osan omistuksestaan.

Joukkorahoitus

Mitä: Rahankeräystä joukkotuottamista vertaislainatoimintaa ja pääomatyyppistä joukkorahoitusta jossa yritykseen voidaan tehdä pieniä oman pääoman ehtoisia sijoituksia ja yritys voi antaa osakkeitaan rahoituksen vastineeksi.

Plussat: Vakuuksia ei välttämättä vaadita. Usein täydentävää rahoitusta. Voi saada nostetta sosiaalisessa mediassa.

Miinukset: Rahoitus toisinaan lyhytaikaista ja usein kalliimpaa kuin esimerkiksi pankeilla. Tavoitteena olevaa summaa ei välttämättä saada kokoon. Sijoituksessa yrittäjä menettää osan omistuksestaan.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Zipuli Oy:n yrittäjä Ilja Björs kertoo mitä joukkorahoitusta pohtivan yrittäjän kannattaa muistaa.

Ravintola-alan yritys Zipuli Oy:n yrittäjät Ilja Björs ja Jarkko Myllymäki pohtivat viime vuonna yrityksensä rahoitusvaihtoehtoja. Korkeat vakuusvaatimukset jarruttivat pankkirahoitusta ja bisnesenkeleiden raha todettiin liian kalliiksi.

Lopulta yrittäjät päättivät kokeilla joukkorahoitusta. Idea rahoitusmuotoon tuli henkilöltä joka oli ollut mukana helsinkiläisen panimoravintola Bryggerin joukkorahoituksessa.

Rahoituskierros oli viime syksynä auki kolmisen kuukautta Invesdor Oy:n verkkoalustalla.

– Alkuun sijoituksia tuli harvakseltaan mutta viimeisten viikkojen aikana runsaasti mikä onkin yleensä trendi. Kahden viimeisen viikon aikana tuli enemmän kuin uskalsimme odottaa Björs kertoo.

Joukkorahoituksen avulla onnistuttiin keräämään yli 170 000 euroa ja 190 uutta osakkeenomistajaa. Minimitavoite 75 000 euroa ylitettiin yli 230 prosenttisesti

– Raha oli aika korvamerkittyä rahaa ja se meni jo menneisyyteen. Olemme aika etupainotteisesti tehneet kassasta liiketoimintaa ja raha oli pieni osa kokonaisuutta. Avasimme viime vuonna kaksi uutta ravintolaa ja tänä vuonna jo yhden uuden. Siinä sitä rahareikää riittää Björs toteaa.

Markkinoi reippaasti

Joukkorahoituksessa markkinoinnin eteen pitää tehdä paljon töitä.

– Ei kukaan laita rahaa jos ei informoida. Pitää olla hyvä tarina ja konsepti sekä olla koko ajan markkinoimassa niitä Björs neuvoo.

Zipuli satsasi markkinointiin sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuillaan sekä ravintoloissa esimerkiksi laskun yhteydessä. Osakkeenomistajille tarjottiin merkittäviä alennuksia ravintoloista. Monet heistä olivat jo kanta-asiakkaita.

– Joukkorahoituksen suuri etu on se että tavalliset ihmiset pääsevät helposti mukaan Björs toteaa.

Zipuli Oy:n liikevaihto oli viime vuonna vajaat 4 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna liikevaihdon arvioidaan olevan noin 45 miljoonaa euroa. Yrityksessä työskentelee noin 70 vakituista työntekijää.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Googlen ja Microsoftin hakukoneissa verkkosivujen sopivuus pienille näytöille on valttia kertoo Hämeen kauppakamari.

Google on vastikään muuttanut hakutoimintojaan. Mobiililaitteella tehtävät haut suosivat jatkossa verkkosivuja jotka mukautuvat pienille näytöille. Myös Microsoft aikoo lähikuukausina muuttaa hakukone Bingin suosimaan mobiiliystävällisiä sivustoja.

Mobiiliystävälliset sivut nousevat jatkossa korkeammille sijoille hakutuloksissa. Vastaavasti sivut jotka eivät toimi mobiililaitteilla optimaalisesti laskevat mobiililaitteella tehtävissä hakutuloksissa.

Verkkosivua ei usein mielletä mobiiliin soveltuvaksi jos teksti on liian pientä verkkolinkit ovat liian lähellä toisiaan eikä sisältö skaalaudu pieneen ruutuun.

Mobiiliystävällisyys on tärkeää erityisesti kuluttajakauppaa käyville yrityksille. Sähköistä liiketoimintaa edistävästä Avenla Oy:stä arvioidaan että moni kuluttajakauppaa käyvä yritys on jo varautunut muutokseen.

– Kokemukseni mukaan näiden yritysten internet-liikenteestä jopa 60 - 80 prosenttia tulee mobiililaitteista Avenla Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Viento sanoo Hämeen kauppakamarin tiedotteessa.

Sen sijaan b to b -liiketoimintaa harjoittavilla yrityksillä mobiililiikenne vastaa yleensä noin 15 – 30 prosenttia koko verkkoliikenteestä.

– B to b -liiketoimintaa harjoittavat yritykset joiden liiketoiminta ei ole niin kriittinen hakutuloksista päivittävät sivujensa mobiiliystävällisyyden normaalien kehitystoimien ohella Viento toteaa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Erityisesti asioiden pimittäminen ja välinpitämättömyys työntekijöistä ärsyttävät yritystoiminnassa suomalaisia selviää Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksesta.

Yritystoiminnassa suomalaisia ärsyttää eniten asioiden pimittäminen. Toiseksi turhauttavinta on suomalaisten mukaan välinpitämättömyys työntekijöistä. Myös veronkierto irtisanomiset sekä yleinen epävarmuus ärsyttävät monia.

Tiedot selviävät Suomalaisen Työn Liiton maaliskuussa teettämästä tutkimuksesta. Innolink Research Oy toteutti tutkimuksen sähköisenä paneelikyselynä johon vastasi yli tuhat iältään 15 – 70-vuotiasta suomalaista. Kyselyn kysymys oli muotoiltu muotoon: Mitkä asiat ärsyttävät yritystoiminnassa eniten?

Asioiden pimittäminen ärsytti tutkimuksessa 58 prosenttia ja välinpitämättömyys 53 prosenttia vastaajista. Veronkierto hiersi 39 prosenttia irtisanomiset 34 prosenttia ja yleinen epävarmuus 31 prosenttia vastaajista.

Yt-neuvotteluja piti ärsyttävinä 18 prosenttia kyselyyn vastanneista. Voitontavoittelun koki ärsyttäväksi 20 prosenttia ja kovia arvoja kaihtoi 10 prosenttia vastaajista.

– Suomalaiset kaipaavat selvästi enemmän läpinäkyvyyttä yritysten toimintaan. On mielenkiintoista miten avoimuus nousi sukupuolesta ja iästä riippumatta esiin. Ja erityisesti nyt kun irtisanomisia on niin paljon ohitti avoimuuden puute silti välinpitämättömyyden ja irtisanomiset. Tämä on melko selkeä viesti yrityksille sanoo Suomalaisen Työn Liiton brändijohtaja Niina Ollikka tiedotteessa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat on listannut kuluvalla viikolla rekisteröidyt yritykset paikkakunnittain.

Kuluvan viikon aikana on ehditty perustaa jo 137 uutta yritystä.

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamun aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Uudet yritykset:

Lähes puolet pk-yrityksistä pitää verkkopalvelujen kehittämistä erittäin tärkeänä kuluvana vuonna kertoo Fonectan ja Kopla Helsingin tutkimus.

Suurin osa yrityksistä kokee että verkkokauppa on tulevaisuudessa yrityksille elinehto. Fonectan ja Kopla Helsingin kyselyyn vastanneista 63 prosenttia uskoo että yritysten on hankalaa pärjätä tulevaisuudessa ilman verkkokauppaa. Vastaajista vain 19 prosenttia ei pidä verkkokauppaa elinehtona yrityksen pärjäämiselle.

Fonectan ja Kopla Helsingin tutkimus toteutettiin maalis–huhtikuussa. Kyselyyn vastasi joukko markkinoinnin ja myynnin vastuuhenkilöitä sekä toimitusjohtajia joista suurin osa työskentelee 20 – 99 henkilöä työllistävissä yrityksissä.

Verkkokauppa on kyselyyn vastanneiden perusteella lähes joka toisella yrityksellä. B to b -yrityksillä verkkokauppa on 38 prosentilla ja b to c -yrityksillä 79 prosentilla.

Verkkokaupan tarve ja merkitys vaihtelevat toimialoittain mutta 43 prosenttia vastaajista kertoi että yksi oman yrityksen markkinoinnin pääprioriteeteista on tänä vuonna verkkopalveluiden kehittäminen.

– Asiakkaat haluavat asioida itselleen parhaiten sopivaan aikaan eikä se useinkaan ole yritysten perinteisten aukioloaikojen puitteissa. On hyvä huomata että suomalaisyritykset ovat havahtuneet tähän tosiasiaan ja ymmärtäneet verkkokaupan mahdollisuudet niin myynnin kuin asiakaspalvelunsa vauhdittajina arvioi Fonectan verkkokauppa-asiantuntija Aleksi Issakainen tiedotteessa.

Asiakkaat valitsevat verkkokauppoja tuotteiden hinnan valikoiman sekä toimitusajan mukaan. Myös verkkokaupan mobiiliystävällisyys ja helppokäyttöisyys ovat tärkeitä.

– Mobiili on seuraava haaste. Kuluttaja-käyttäytymisessä on viime vuosien aikana tapahtunut isoja muutoksia ja meidän verkkokaupan asiakkaista jo noin 25 prosenttia ostaa mobiilin kautta kertoo yksi tutkimukseen vastanneista.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Oman työnsä hinnoittelun kanssa tuskailevat yrittäjät voivat mitoittaa tulojaan ja menojaan uuden laskurin avulla.

Yrittäjien käyttöön on avattu laskuri jossa voi laskea sekä suunnitella asiakkaalta laskutettavan tuntiveloituksen määrää sekä käteen jäävän kuukausipalkan suuruutta. Laskuri auttaa erityisesti uusia yrittäjiä hahmottamaan tulojen ja menojen yhtälöä.

– Yrittäjä voi hyödyntää laskuria myös oman liiketoimintansa kehittämiseen. Hän voi laskea kuinka paljon tuntiveloituksen pitää olla että saavuttaa halutun tulotason ja lomapäivien määrän kertoo Somella Oy:n toimitusjohtaja Eero Rönkkö Yrittäjäsanomille.

Laskuri on osa Nerot.fi-tarjouspyyntöpalvelua jonka oululainen Somella on toteuttanut. Startup-yritys on erikoistunut innovatiivisten internet-palveluiden tuottamiseen.

Tarjouspyyntöpalvelussa voi pyytää tarjouksia esimerkiksi kotisivujen verkkokaupan tai yrityksen logojen suunnitteluun. Palvelussa on noin 1 500 kotimaista mainostoimistoa ja freelanceria joille tarjouspyyntö välittyy.

Idea laskurista lähti liikkeelle alun perin palveluun listautuneista yksinyrittäjistä joista monet tuskailivat oman työnsä hinnoittelun kanssa.

– Huomattiin että varsinkin aloittavilla ja toiminimellä tekevillä yrittäjillä oli hankaluuksia näiden asioiden kanssa. Hinnoittelu saattoi monesti olla vain keksitty jostain tai mitoitettu ihan alakanttiin Rönkkö kertoo.

– Idea lähti meidän omista freelancereista mutta laskuri on tarkoitettu myös laajemmin käytettäväksi Rönkkö jatkaa.

Muista lisätä alv-prosentti

Laskuri laskee liiketoiminnan kulut palkkakustannukset sekä työpäivät ja laskutettavat tunnit. Tuntiveloituksen laskuri laskee ilman arvonlisäveroa joten yrittäjän pitää muistaa lisätä asiakkaalta laskutettavaan hinnoitteluun käyttämänsä alv-prosentti.

Projektikohtaisesti laskuttavat yrittäjät voivat käyttää laskuria projektin kustannusten suunnitteluun tuntihinnoittelun pohjalta.

Rönkkö kertoo ettei vastaavanlaista laskuria ole aiemmin löytynyt Suomesta.

– Kansainvälisesti on joitain samantyylisiä laskureita ja Suomessa on joitain työnantajayrityksen näkökulmasta tehtyjä mutta ei sellaista jossa yksinyrittäjä pystyy selvittämään tuntihinnasta käteen jäävän osuuden.

Laskuria voidaan vielä muokata jos havaitaan että siitä puuttuu jotain oleellista.

– Toimialasta ja yrityksen tilanteesta riippuen voi olla joitain kuluja jotka eivät sisälly laskuriin. Halusimme tehdä tarpeeksi kattavan laskurin jota on kuitenkin sopivan yksinkertaista käyttää Rönkkö kertoo.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Tilitoimisto Prime Profit Oy:n liiketoiminta siirtyy Suomen Talousverkko Oy:lle.

Suomen Talousverkko Oy on ostanut tilitoimisto Prime Profit Oy:n liiketoiminnan. Tilitoimisto Prime Profit Oy:n yrittäjä ja neljä työntekijää jatkavat entisissä tehtävissään uuden omistajan palveluksessa. Tilitoimisto myös jatkaa toimintaansa samoissa tiloissa Hyvinkäällä.

Prime Profit Oy:n asiakkaat siirtyvät kaupan myötä Suomen Talousverkko Oy:lle. Asiakassuhteista ja henkilöstöstä vastaa jatkossa Talousverkko-yrittäjä Tarja Hiitiö.

– Liiketoimintakauppa antaa asiakkaillemme enemmän vaihtoehtoja taloushallinnon järjestämiseen nykyaikaisella ja sähköisellä tavalla ja samalla Talousverkko-ketjun tuki ja laajat palvelut ovat asiakkaittemme käytössä sanoo väistyvä Prime Profit Oy:n yrittäjä Terttu Pulkkinen tiedotteessa.

Suomen Talousverkko on vuonna 2007 perustettu valtakunnallinen ketju jossa asiakkaista ja henkilöstöstä vastaavat tilitoimistoyrittäjät.

– Tilitoimistoala keskittyy edelleen. Me haluamme pitää huolta erinomaisesta palvelusta yrittäjältä yrittäjälle -mallillamme. Asiakkaita palvelee edelleen tilitoimistoyrittäjän tilitoimisto vaikka kasvammekin yrityskauppojen kautta. Yhdistämme näin suuren ketjun laajan osaamisen ja tilitoimistoyrittäjän erinomaisen palvelun kerrotaan Suomen Talousverkon tiedotteessa.

Suomen Talousverkko Oy:n liikevaihto oli viime vuonna reilut 31 miljoonaa euroa. Prime Profit Oy:n liikevaihto oli viime vuonna noin 330 000 euroa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Suomalaiset voidaan luokitella seitsemään eri ostajatyyppiin selviää markkinointitoimisto 33 Companyn tutkimuksesta.

Suomessa on seitsemän erilaista päivittäistavarakaupan ostajatyyppiä jotka käyvät ruokakaupassa yhdestätoista eri syystä.

Tiedot pohjaavat markkinointitoimisto 33 Companyn tutkimukseen johon osallistui yli 3 100 vastaajaa. Ostopolkuja-nimisessä tutkimuksessa oli mukana 28 eri tuoteryhmää kaikki merkittävät päivittäistavarakaupan kauppaketjut sekä pienempiä kanavia kuten liikennemyymälät torit ja ruoan verkkokauppa.

Tutkimuksessa havaittiin seitsemän eri ostajaprofiilia. Esimerkiksi penninvenyttäjiksi voidaan luokitella 19 prosenttia vastaajista innostujiksi 12 prosenttia ja satsaajiksi 12 prosenttia vastaajista.

– Ostajaprofiilit on rakennettu sen mukaan miten suomalaisten käyttäytyminen ja asiointimieltymykset eroavat. Esimerkiksi innostujat etsivät elämyksiä ruokakaupasta mutta arvostavat samalla myös asioinnin helppoutta ja nopeutta kertoo 33 Companyn tutkimusjohtaja Riina Tarpila tiedotteessa.

Ostajaprofiileja voidaan pitää melko pysyvinä mutta erilaiset elämäntilanteet kuten muutokset perhekoossa tai taloudellisessa tilanteessa voivat muuttaa profiilia ajan kuluessa.

– Penninvenyttäjät arvostavat laatua mutta joutuvat tekemään valintansa hinnan mukaan taloudellisen tilanteen takia. He saattavat tulevaisuudessa kehittyä satsaajiksi. Tästä syystä kaupan näkökulmasta ostajaprofiilit ovat erittäin kiinnostavia Tarpila kertoo.

Yksitoista syytä lähteä kauppaan

Tutkimuksessa havaittiin että vastaajilla oli kaikkiaan yksitoista erilaista syytä asioida päivittäistavarakaupassa. Kaupassakäyntejä selittivät muun muassa arjen isot viikko-ostokset vakiotuotteiden täydennysostokset sekä vierasvaran hankinta.

– Kauppaan saatetaan lähteä erityisesti ostamaan vierasvaraksi vaikka teetä ja keksejä mutta samalla matkalla tarttuu helposti mukaan muutakin. Osa ostajaprofiileista on herkempiä herätteille. Osa suorastaan janoaa inspiraatiota kun taas toiset menevät kauppaan autopilotilla kertoo tutkimukseen osallistunut Taloustutkimuksen kvalitatiivinen tutkija Sari Roth tiedotteessa.

Syy lähteä kauppaan vaikuttaa myös asiointipaikan valintaan vaikka ostajilla onkin omat suosikkipaikkansa.

Vastaavanlaista tutkimusta ei ole aiemmin tehty Suomessa. Tutkimuksen rahoitti Viestintäalan Tutkimussäätiö.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Yrittäjä vinkkaa -sarjassa Jani Alha antaa kolme vinkkiä parempaan asiakaspalveluun.

Yrittäjäsanomien Yrittäjä vinkkaa -sarjassa annetaan vinkkejä asiakaspalveluun. Viime viikolla yrittäjä Santtu Vehosalmivinkkasi että valitukset ovat ehkä parasta mitä yritykselle voi sattua.

Yrittäjä Jani Alhan Wysiwyg Oy suunnittelee ja tuottaa asiakkailleen verkkosivuja ja verkkokauppoja sekä niihin liittyviä lisäpalveluja.

Vuonna 2005 perustetulla digitoimistolla on asiakkaina pk-yrityksiä ero toimialoilta. Alhan antamat vinkit kumpuavat asiakasyritysten kehittämisen kohteista.

– Nämä ovat sellaisia asioita jotka ovat saattaneet tulla meidän asiakkaille uutena tietona tai on voinut olla niin ettei tämä asia ole ollut ihan kunnossa Alha kertoo Yrittäjäsanomille.

Vertaisarviot tuovat uskottavuutta

Alhan ensimmäinen vinkki koskee suosittelujen esilletuontia.

– Moni asiakas tekee ostopäätöksiä suosittelujen pohjalta joten on tärkeää että suosittelut kerättäisiin ja tuotaisiin esiin verkossa. Myös kriittiset arviot tuotteista ovat tärkeitä sillä asiakas voi niiden perusteella valita myös kalliimman hintaluokan tuotteita Alha sanoo.

– Kun verkossa on myyntitekstin lisäksi vertaisarvioita ja suositteluja asiakkailta se tuo lisää uskottavuutta tuote- ja palveluarvioihin Alha jatkaa.

Yrittäjän ei pidä aliarvioida sosiaalisen median kanavien blogien ja keskustelupalstojen vaikutusta.

Alha kertoo tutkimuksesta jonka mukaan noin 40 prosenttia asiakkaista kertoi ostaneensa jonkin tuotteen blogissa tai keskustelupalstalla sanottujen asioiden perusteella. Noin puolet kertoi muuttaneensa käsitystään yrityksestä ja kolmasosa oli luopunut ostoaikeistaan muiden asiakkaiden kertoman perusteella.

– Tuote- ja palvelutarjonta voi olla kilpailijoiden välillä hyvin samankaltaista joten vertaisarvosteluilla on suuri merkitys yrityksen valintaan Alha toteaa.

Chat ja mobiili

Toinen Alhan antama vinkki liittyy ostamisen esteiden poistamiseen. Tämä onnistuu muun muassa asiakaspalvelu-chatilla joka ponnahtaa ruutuun kun asiakas avaa sivuston.

– Sillä poistetaan oston esteitä ja osto voi olla muutaman klikkauksen päässä. Yhteydenottolomake on liian hidas ja asiakas poistuu sivulta ja on saattanut jo ostaa kilpailijan tuotteen kun saa vastauksen.

Kolmanneksi Alha neuvoo yrityksiä huolehtimaan verkkosivujensa soveltumisesta mobiilikäyttöön. Joidenkin yritysten kohdalla jopa neljäsosa potentiaalisista asiakkaista tulee sivuille mobiililaitteella.

– On tärkeää palvella heitä ja sivustojen pitää olla siinä kunnossa että ne toimivat hyvin mobiililla.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Joensuulaisen Kasauma Education Oy:n opettavan pelin tavoitteena on korvata oppikirjat.

Viime syksynä perustettu Kasauma Education Oy on julkaissut opetusratkaisun joka yhdistää tabletilla oppikirjan opetusvideot tehtävät ja pelaamisen. Yrittäjä Mari Kilpeläinen kertoo että opetuksen ja pelaamisen yhdistävälle tietotekniikalle on kasvava kysyntä.

– Moni on sanonut että tämä on juuri sitä mitä on kaivattu Kilpeläinen kertoo tiedotteessa.

Keedu-niminen opetusratkaisu on suunniteltu alakoulun 3. – 6. luokille. Se on luotu iOs-käyttöjärjestelmälle mutta tulevaisuudessa sitä laajennetaan myös Android-laitteisiin.

Aiemmin opettajana toiminut Kilpeläinen sai oppimispeliin idean omilta lapsiltaan.

– Poikani pelaavat Clash of Clans -pelejä. Jotta he etenevät pelissä poikien on hankittava tarvittavia työkaluja. Järkeilin että sama voisi toimia myös oppimispelien puolella. Lapset joka tapauksessa pelaavat joten miksei kääntää sitä hyödyksi.

Geometriasta muihin aineisiin

Kilpeläinen löysi sopivan tiimin Joensuun tiedepuiston yrityshautomosta ja perusti yrityksen viime syksynä. Kasauma Education työllistää tällä hetkellä Kilpeläisen lisäksi toisen opettajan tuotekehittäjän ja koodarin.

Oppimispeli toimii vasta geometrian opetuksessa mutta sitä on tarkoitus laajentaa muihin oppiaineisiin kuten matematiikkaan sekä myöhemmin lukuaineisiin kuten biologiaan historiaan maantietoon ja kieliin.

Kasauma Education tähtää ulkomaille ja kääntää parhaillaan oppimispelin sisältöjä englanniksi.

Yritys on saanut tukea Tekesiltä.

– Pilotti ei olisi rakentunut ilman Tekesin rahoitusta tai ainakaan se ei olisi niin hyvää kuin se nyt on. Oli todella ihanaa huomata että ideaamme uskoivat muutkin Kilpeläinen sanoo.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi