Monte Carlossa kisataan keskiviikosta lauantaihin yrittäjyyden maailmanmestaruudesta.

EY World Entrepreneur of the Year -tapahtumassa Suomea edustaa Pihlajalinnan Mikko Wirén joka kilpailee voitosta 64 muun yrittäjän kanssa.

Terveydenhuoltoala on tänä vuonna kilpailussa vahvasti läsnä. Wirénin lisäksi terveydenhuoltoalan yrittäjiä on paikalla myös Yhdysvalloista Kiinasta Intiasta Venäjältä ja Kolumbiasta.

Monte Carlossa kohtaavat yrittäjät ovat monella tapaa maailman kasvuyrittäjien parhaimmistoa.

Heidän 53 yrityksellään on yhteenlaskettuna 38 miljardin dollarin liikevaihto ja yritykset työllistävät yhteensä 334 000 henkilöä. Yritysten liikevaihto on kasvanut kolmen viime vuoden aikana yhteensä 42 prosenttia ja henkilöstömäärä 48 prosenttia.

Kilpailun järjestäjästä riippumaton eri maita ja toimialoja edustava tuomaristo valitsee voittajan sekä yritysten taustatietojen että ehdokkaiden haastattelukierrosten ja esitysten perusteella. Tuomaristo arvioi ehdokkaita ja heidän yrityksiään erityisesti näistä näkökulmista: yrittäjähenki taloudelliset tulokset strategia kansainvälisyys innovatiivisuus sekä yritysvastuu.

Suomea ovat aiemmin Monte Carlossa edustaneet muun muassa DealDashin William Wolfram Rovion Mikael Hed ja tiedonhävitykseen erikoistuneen Blanccon Kim Väisänen.

Myös Yrittäjä-lehti on tänä vuonna kasvukilpailun mediakumppanina.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Fingersoft Oy:n toinen tilikausi tuotti 132 miljoonan euron liikevaihdolla 81 miljoonan euron huipputuloksen kertoo Kauppalehti.

Mäkiautopelillään tunnetuksi tullut suomalainen peliyhtiö Fingersoft Oy on tehnyt toisella tilikaudellaan kovan tuloksen. Fingersoftin liikevaihto oli 132 miljoonaa euroa ja tulos 81 miljoonaa kertoo Kauppalehti.

Liikevaihtoon suhteutettuna yrityksen tulos päihittää jopa Supercellin sekä Rovio Entertainment -konsernin tulokset. Fingersoftille jäi liikevaihdosta voittoa verojen jälkeen 612 prosenttia kun Supercellillä vastaava luku oli 276 prosenttia ja Roviolla vain 51 prosenttia.

Fingersoftin tulos on lähes eurolleen yhtä suuri kuin Rovion tulos. Rovion liikevaihto oli viime vuonna 1583 miljoonaa euroa.

Fingersoftin liikevaihto koostui viime tilikaudella pääosin pelien sisäisten ostojen tuotoista sekä mainostuloista. Pääosa myynnistä tuli ulkomailta Kauppalehti kertoo.

Yritys on jakanut osinkoa parin toimintavuotensa aikana 42 miljoonaa euron edestä.

Ensimmäisellä tilikaudella Fingersoftin liikevaihto oli 155 miljoonaa euroa ja tulos 94 miljoonaa euroa. Tilikausi oli 14 kuukauden mittainen.

Fingersoftin omistaja Toni Fingeroos on siirtynyt yhtiönsä hallituksen puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi on palkattu Teemu Närhi. Viime vuoden lopussa yrityksessä työskenteli 14 työntekijää.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Vanhainkodin yrittäjä kehitti taas laitteen vanhusten ulkoiluttamiseen kertoo Yle.

Piikkiöläisen vanhainkodin yrittäjä on innostunut jälleen keksimään laitteen jolla voidaan ulkoiluttaa helposti myös liikuntarajoitteisia vanhuksia Yle kertoo.

Wanhustentalo Kotikummun yrittäjä Jarmo Mäntsälän kehittämä sähköbussi on rakennettu golfautosta. Kuljettajan lisäksi penkkipaikkoja on kolmelle matkustajalle sekä yhdelle pyörätuolikyytiläiselle.

Sähköbussin avulla vanhukset pääsevät luonnon helmaan eivätkä joudu vain katselemaan maisemia esimerkiksi parvekkeelta.

– Nykyään kuitenkin halutaan että vanhukset pääsevät ulos ja on tullut sellainen ulkoilumuoto kuin parvekeulkoilu. Tämä mielestämme korvaa sen Ylen haastattelema Mäntsälä kertoo.

Bussia varten vanhainkodin maille on rakennettu puolentoista kilometrin reitti jonka varrella on metsää mäkeä lampea sekä maalaismaisemaa.

– On ollut niin hauskaa ja on mukavaa nähdä tätä ympäristöä oikein laajemmalti kertoo vanhainkodin asukas Leila Salminen Ylelle.

Sähköbussi on jatkumoa vuoristoradaksi kutsutulle ulkoilutuslaitteelle jonka Mäntsälä kehitti kuutisen vuotta sitten. Laitteessa vanhainkodin asukkaat ulkoilivat pyörätuoleissaan radalla jonka vetokoneisto liikutti pyörätuoleja.

Laite oli suosittu mutta osa ihmisistä suhtautui ulkoilutusautomaattiin kielteisesti Yle kertoo. Automaatti oli käytössä muutaman vuoden.

– En tyytynyt siihen tilanteeseen mikä silloin oli vaan halusin myös luontoa enemmän mukaan Mäntsälä kertoo Ylelle.

Varsinais-Suomen maakunnassa sijaitseva Wanhustentalo Kotikumpu on osa Madastra Oy:tä jonka liikevaihto oli viime vuonna noin kaksi miljoonaa euroa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Suomen Neuroterapia Oy Nemoy on toistaiseksi laajentunut ainoastaan puskaradion avulla.

Suomen Neuroterapia Oy Nemoy on voittanut Vaasassa järjestetyn Kasvupolun joka on osa valtakunnallista Kasvu Open -kilpailua.

Yritys tuottaa lääketieteelliseen teknologiaan perustuvia terveyspalveluita joita voidaan hyödyntää muun muassa kroonisesta kivusta stressioireista masennuksesta ahdistuksesta ADHD:stä tinnituksesta tai migreenistä kärsivien potilaiden hoidossa.

Yrityksen tavoitteena on kasvaa valtakunnalliseksi ketjuksi vuodessa.

– Toimimme tällä hetkellä ainoastaan Vaasassa ja tavoitteenamme on että vuoden kuluttua ketjussamme on 10 täyden palvelun toimipistettä ja 40 pienempää yksikköä ympäri Suomea. Toimintamme on toistaiseksi laajentunut ainoastaan puskaradion avulla kertoo toimitusjohtaja ja lääkäri Marja Vihervaara tiedotteessa.

Suomen Neuroterapia Oy Nemoy avaa kesällä toimipaikan Helsinkiin ja syksyllä toimipaikat Jyväskylään ja Turkuun. Kasvunsa tueksi yritys etsii parhaillaan sijoittajia.

"Yrityksistä huokuu vahva kasvunälkä"

Kunniamaininnan kasvukilpailussa sai hiilihapotuskorkkeja valmistava BubbleCap Oy joka tavoittelee ensi vuonna neljän miljoonan euron liikevaihtoa.

Kasvupolun voittaja ja kunniamaininnan saanut yritys jatkavat suoraan valtakunnallisen Kasvu Open -kilpailuun.

– Kasvupolulla oli mukana yrityksiä joista useilla on hyvät mahdollisuudet kasvuun. Nyt valituilla voittajilla on mahdollisuus nopeaan laajentumiseen olemassa oleville markkinoille. Lisäksi molemmista yrityksistä huokuu vahva kasvunälkä joka varmasti vie suunnitelmat todeksi. Haluan kannustaa kaikkia mukana olleita yrityksiä jatkamaan kasvun tiellä sanoo tuomariston puheenjohtaja ja Nordean aluejohtaja Timo Kalliomäki tiedotteessa.

Vaasan Kasvupolun sparraukseen osallistuivat edellä mainittujen yritysten lisäksi Apline Finland Oy Inmedi Oy Maintscope Oy Oy Norcar AB Oravais Rökeri Ab Oravaisten Savustamo Oy Pieneläinten hautaustoimisto Tähtipöly Oy Team Artie ja YourCoach.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Jätteiden lajittelu parani kilpailun ja valistuksen avulla Päijät-Hämeessä.

Lahden Talot Oy onnistui vuoden mittaisen kilpailun avulla tehostamaan jätteiden lajittelua. Sekajäteastioiden määrää on vähennetty lähes 10 prosentilla ja niitä on korvattu jätteen kierrätykseen ja muuhun hyödyntämiseen tarkoitetuilla keräysastioilla.

– Voimme tyytyväisenä todeta että jätehuollon kustannustehokkuus on kilpailun myötä lisääntynyt. Nyt kun jäteastioiden määrä on oikein mitoitettu tulemme uudella alkavalla kilpailukaudella painottamaan vielä enemmän sekajätteen vähentämistä ja biojätteen määrän lisäämistä sillä tehostettavaa lajittelussa riittää vielä kertoo Lahden Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen tiedotteessa.

Lajittelukilpailuun osallistui lähes 10 000 vuokra-asukasta. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy oli mukana lajittelukilpailun toteuttamisessa.

– Asukkaille annetulla lajitteluneuvonnalla pyrimme vaikuttamaan lajitteluasenteisiin ja lajittelukäyttäytymiseen. Tämä on pitkäjänteinen prosessi joten olemme mielissämme siitä että kilpailua jatketaan ja lajitteluasioita pidetään edelleen aktiivisesti esillä sanoo Päijät-Hämeen Jätehuollon asukaspalvelupäällikkö Päivi Rahkonen.

Myös kiinteistöjen jätteiden kuljetuksista vastaava Hämeen Kuljetuspiste Oy osallistui kilpailun järjestämiseen.

– Kilpailun aikana toteutimme jätetilojen kartoituksen jonka ansiosta parannettiin muun muassa jätepisteiden opasteita ja siisteyttä. Huomasimme että siistit ja asianmukaiset opasteet sisältävä jätepiste motivoi ihmisiä lajittelemaan paremmin ja vähentää asiattoman irtojätteen määrää kertoo toimitusjohtaja Jarkko Hämäläinen tiedotteessa.

Kilpailussa oli tarjolla myös porkkanaa lajittelun tehostamiseen. Voittajakiinteistöt saavat Lahden Taloilta rahanarvoisia etuja palkinnoksi.

Vuonna 2013 Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n liikevaihto oli noin 144 miljoonaa euroa Lahden Talot Oy:n liikevaihto reilut 28 miljoonaa euroa ja Hämeen Kuljetuspiste Oy:n liikevaihto noin 31 miljoonaa euroa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien mukaan on tärkeää että myös yritysten omistajanvaihdoksia pystytään auttamaan.

Uusi hallitus tukee perheyrityksien sukupolvenvaihdoksia alentamalla perintöveroa. Hallitusohjelman liitteestä käy ilmi että alennukseen varataan 40 miljoonaa euroa vuosittain.

Suomen Yrittäjien mukaan on tärkeä arvioida kehittämistarpeet myös muiden omistajanvaihdostilanteiden osalta. Yrityksiä myydään enemmän perheen ulkopuolisille kuin perheen jäsenille.

– Suomalaisten työpaikkojen turvaaminen ei onnistu pelkästään sukupolvenvaihdoksia edistämällä sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Vuonna 2012 julkaistun Omistajanvaihdosbarometrin mukaan omistajanvaihdoksista 38 prosenttia on myyntejä kun sukupolvenvaihdoksia on 20 prosenttia. Yrityksen lopettaa 28 prosenttia.

– Siksi nyt pitää ehdottomasti kiinnittää huomiota siihen ryhmään joka etsii perheen ulkopuolelta omistajaa. Niillä yrityksillä on suurimmat haasteet jatkajan löytymisessä arvonmäärityksessä osaamisen siirtämisessä jatkajalle ja myös kaupan rahoittamisessa Kujala toteaa.

Omistajavaihdosbarometrin mukaan yrityksissä joissa on omistajanvaihdos edessä työskentelee yhteensä lähes 250 000 työntekijää. Tutkimuksen mukaan näistä yhteensä 36 000 työntekijää työskentelee yrityksissä jotka aiotaan lopettaa. Suurin osa lopettavista yrityksistä on yhden hengen yrityksiä.

– Hallitusohjelma tunnistaa teeman mutta jää kyllä kysymys että nyt on sekoitettu termit. Omistajanvaihdos on yläkäsite sen ilmentymiä ovat yrityskauppa ja sukupolvenvaihdos Kujala sanoo.

Lue lisää hallitusohjelman yrittäjille tuomista muutoksista täältä.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventauksen mukaan paikallinen sopiminen voi olla jopa yhteiskuntasopimusta suurempi apu kilpailukyvylle erityisesti pitkällä aikavälillä.

Suomen hallitus linjaa ohjelmassaan että paikallista sopimista on pyrittävä lisäämään. Hallituksen mukaan tavoitteena on että muun muassa yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista kuten palkoista työajoista työaikapankin käytöstä sairauspoissaolojen vähentämisestä sekä työhyvinvointiin vaikuttavista kysymyksistä.

Näillä keinoilla tavoitellaan samaa kuin yhteiskuntasopimuksella: parannusta tuottavuudessa ja työpaikkojen lisääntymistä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus pitää Suomen Yrittäjien pitkään ajamaa linjausta positiivisena asiana.

– Sen avulla yrittäjät ja työntekijät voisivat sopia työvoimakustannuksiin ja tuottavuuteen liittyvistä kysymyksistä nykyistä laajemmin jos yhteisymmärrys löytyy. Työpaikkojen säilyttämisen ja lisäyksen kautta palkansaaajat hyötyisivät nykytilaan verrattuna Järventaus kuvaa.

Hallitus asettaa selvitysmiehen joka laatii ehdotuksen paikallisen sopimisen kehittämisestä lokakuun 15. päivä mennessä.

Samaan aikaan hallitus valmistelee yhteiskuntasopimusta työmarkkinaosapuolten välillä. Järventauksen mukaan paikallinen sopiminen voi olla jopa yhteiskuntasopimusta suurempi apu kilpailukyvylle erityisesti pitkällä aikavälillä.

Järventauksen mukaan paikallinen sopiminen lisäisi todennäköisesti työpaikkoja myös aivan pienimmissä yrityksissä joissa palkkaaminen on suuri riski.

– Tutkimusten mukaan pienissä yrityksissä on vahva luottamus yrittäjien ja työntekijöiden välillä. Todennäköisesti paikallista sopimista käytettäisiin pk-yrityksissä paljon. Paikallisen sopimisen lisääminen auttaisi myös niitä yksinyrittäjiä jotka pohtivat ensimmäisen työntekijän palkkaamista Järventaus.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Seinäjoella viime vuonna avattua Duudsonit Activity Parkia kysellään viikoittain laajentumaan muille paikkakunnille.

Seinäjoella sijaitseva Duudsonit Activity Park on kerännyt kävijöitä jopa ennakoitua enemmän. Viime elokuussa avatussa puistossa on tähän mennessä käynyt noin 90 000 ihmistä. Tavoitteena on saada 120 000 kävijän määrä rikki kesän loppuun mennessä.

– Paras sesonki on vasta edessäpäin. Koululaisten syys- ja hiihtolomaviikot olivat hyviä ja nyt on ollut paljon luokkaretkeläisiä. Yhdestä koulusta oli kaksi luokkaa ja ensi vuonna todennäköisesti koko koulu kertoo toimitusjohtaja Maarit Karvonen Yrittäjäsanomille.

Yrittäjä on mielissään kun asiakkaat hikoilevat.

– On todella palkitsevaa nähdä lapset juoksemassa hiestä märkinä ja tekevän jotain muuta kuin pelaavan koneillaan älypelejä. Myös motorisesti heikompien lasten on huomattu kehittyvän ihan jo päivän aikana Karvonen kertoo.

Suosituin aktiviteetti on trampoliini josta voi hypätä vaahtomuovisten kuutioiden sekaan.

Lapset ja perheet ovat puiston pääkohderyhmää mutta myös aikuisia käy puistossa esimerkiksi yritysten virkistyspäivien kautta. Puisto houkuttelee päiväkävijöitä noin 200 kilometrin säteeltä.

Ensimmäinen ympärivuotinen matkailukohde

Puisto on auki vuoden ympäri ja kaikki aktiviteetit ovat pihaleikkipuistoa lukuun ottamatta sisällä.

– Meillä on aina t-paitakelit eikä koskaan huonoa säätä. Se on suuri valttikortti Karvonen toteaa.

Aktiviteettipuistot ovat Suomessa vielä melko uusi ilmiö eikä puistolla ole lähimain kovia kilpailijoita.

– Tämä on Seinäjoen seudulla ensimmäinen ympärivuotinen matkailukohde Karvonen sanoo.

Duudsonit Activity Parkia houkutellaan usein laajentumaan myös muille paikkakunnille.

– Viikoittain tulee yhteydenottoja pyyntöjä ja kyselyjä mutta vielä ei ole mitään julkaistavaa tietoa Karvonen kertoo.

Kolmen yrityksen yhtälö

Duudsonit Activity Park on osa Seinäjoki Activity Park Oy:tä jossa mukana ovat myös Ravintola Pirttihirmu sekä Päiväkoti JUMP.

– Tällaista yritystä ei löydy mistään päin maailmaa että puisto päiväkoti ja ravintola kuuluvat samaan Karvonen toteaa.

Yrityksen työllistävä vaikutus on vuosittain yhteensä noin 35 henkilötyövuotta. Ensimmäisen tilikauden liikevaihto tulee olemaan arviolta noin 35 miljoonaa euroa.

Osakkaina yhtiössä ovat Maarit ja Jani KarvonenKatja ja Vesa LuhtalaAri KilpiöNiina Kelo ja Tero Pitkämäki sekä HP Parviainen.

Kuva: Studio Street

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Seinäjoelle kaavaillaan suurta hoivapalvelukeskusta jonne tulee sekä asuinpaikkoja että liiketoimintaa.

Seinäjoki Activity Park Oy:n yrittäjäpariskunta Maarit ja Jani Karvonen aikovat rakentaa Seinäjoelle suuren hoivapalvelukeskuksen. Investointi on arvoltaan noin 200 miljoonaa euroa.

Karvoset neuvottelevat parhaillaan kaupungin ja maanomistajien kanssa sopivasta tontista.

Tavoitteena on rakentaa hoivapalvelukeskukseen noin 1 000 – 2 000 asuinpaikkaa senioreille sekä houkutella alueelle noin 30 – 70 yritystä.

– Tarkoituksena on luoda asuinalue joka ei olisi suljettu vaan elävä osa kaupunkia. Että ei eristettäisi vanhuksia vaan päinvastoin kertoo Maarit Karvonen Yrittäjäsanomille.

Karvoset ovat suunnitelleet että alueelle voisi tulla esimerkiksi ravintoloita teattereita ja muita palveluita.

– Osa voisi myös olla avoinna vain päivän pari viikossa kuten jokin lakiasiaintoimisto ideoi Jani Karvonen.

Aikataulun osalta tavoitteena on että alueen kaavoitus tehdään ensi vuonna rakentaminen alkaa vuonna 2017 ja asuinrakennukset ovat pystyssä ja ydinpalvelut paikallaan vuonna 2020.

– Ei ole vastaavanlaista keskusta tietääkseni olemassa Jani Karvonen toteaa.

Keskus rahoitetaan yksityisellä pääomalla rahoituslaitosten sekä kotimaisten ja ulkomaisten pääomasijoittajien toimesta.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimalan mukaan sääntelyä kannattaa pohtia pk-yrityksien näkökulmasta.

Hallitusohjelmassa on useassa kohdassa mainittu selkeästi tavoitteena turhasta sääntelystä luopuminen. Strategisena tavoitteena mainitaan turhan sääntelyn ja byrokratian purkaminen.

– Olennaista on että hallitus on linjannut konkreettisia toiminnallisia tavoitteita eikä pelkästään periaatteita: hallitusohjelmassa sitoudutaan olemassa olevien säädösten perkaamiseen ja normien purkamiseen sekä vaikutusarviointielimen perustamiseen Suomen Yrittäjien Antti Neimala sanoo.

Neimalan mukaan sääntelyn purkamisesta kannattaa lähestyä pk-yrittäjän näkökulmasta.

– Olen vakaasti sitä mieltä että kannattaa aloittaa analysoimalla koko sääntelymassa pk-yritysten näkökulmasta. Siinä tunnistetaan kaikkein haitallisimmat turhimmat ja kalleimmat sääntelyalueet.

Neimalan mukaan iso osa turhaksi koettua säätelyä on alakohtaista. Esimerkiksi rakentamiseen liittyvät velvoitteet ravintola-alan luvat ja määräykset sote-alojen henkilökuntamitoitukset toiminnallinen normeeraus ja viranomaisten lupa- ja valvontakäytännöt liikennetoimialojen sääntely ja kemikaalilainsäädännön kiemurat nousevat usein esille Neimalan mukaan

Yleisesti yrityksissä koetaan hankalaksi työnantajatoiminnan velvoitteiden soveltuvuus pienille työnantajayrityksille verotukseen liittyvät ilmoitusvelvoitteet ja ympäristölupiin liittyvät kysymykset.

Neimalan mukaan sääntelyn purkamisessa on tärkeintä että työ ei jää vain puheen tasolle.

– Hallituksen on pakotettava ministeriöt mukaan sääntelyä järkeistämään. Tähänastiset tulokset vastaavista harjoituksista ovat olleet täydellinen pettymys Neimala sanoo.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat julkaisee viikoittain parhaaseen AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot.

Mukana listauksessa ovat AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä joka yrityksen toimintaa taustaa taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee myös tietoja perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Vuoden Uusyrittäjäpalkinnon saaneella Railtekilla ja sen omistajilla on erikoinen ongelma.

Yhtiö haluaisi palkata lisää työntekijöitä kasvun turvaamiseksi mutta ongelmana on pula ammattitaitoisista tekijöistä.

Railtekin yrittäjien Juha Salmisen ja Tero Inkalan mukaan alalle tuleminen ei ole helppoa töiden erikoisluonteen ja tiukkojen turvamääräysten takia. Yhtiö onkin kouluttanut myös itse henkilökuntaansa. Yritys työllistää yrittäjien lisäksi vakituisesti 15 henkilöä ja kiireisimpinä rakennuskausina jopa 40 työntekijää.

Rautatierakentamiseen erikoistunut Railtek urakoi uusien rautateiden rakentamisia vanhojen purku- ja korjaustöitä sekä rautateiden maanrakennustöitä. Yritys hoitaa rataverkoston talvi- ja kesäkunnossapitoa sekä tekee rautateiden kunnossapitosuunnitelmia kustannusarvioita tarkastuksia ja mittauksia.

Railtekilla on ollut liiketoimintaa vasta kolme vuotta mutta yhtiön liikevaihto on jo seitsemän miljoonaa euroa.

Asiakkaita ovat rataverkkojen omistajat kuten Liikennevirasto kunnan ja kaupungit sekä teollisuus joiden kanssa on solmittu usean vuoden kunnossapitosopimuksia. Yritys on investoinut konekantaan yli miljoona euroa.

Kunniamaininta apuvälineiden tekijälle

Uusyrityskeskukset ry. antoi myös kunniamaininnan torstain palkintojenjakotilaisuudessa.

Apuvälineteknikko ja yrittäjä Pekka Keski-Orvola valmistaa jalkaproteeseja. Hän perusti Suomen Proteesimestarit Oy:n vuonna neljä vuotta sitten.

– Protetisoinnin onnistumisessa vain sillä on merkitystä kuinka tärkeänä käyttäjä itse kokee saamansa apuvälineen. Kyse ei ole pelkästään proteeseista vaan siitä että ihminen saadaan liikkumaan työssään ja harrastuksissaan Keski-Orvola sanoo.

Vuoden Uusyrittäjä valitaan alle viisi vuotta toimineiden yrittäjien joukosta. Yleensä takana on pari toimintavuotta jona aikana yritys on jo ylittänyt alkuvaiheen karikot sekä osoittanut että yrityksellä on mahdollisuus toimia ja kehittyä kannattavasti.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

LVI-Trio haluaa auttaa työntekijöitään taloudellisesti kireinä aikoina jakamalla työntekijöille yhteensä 100 000 euroa.

Vantaalainen lvi-alan yritys LVI-Trio haluaa kantaa yhteiskuntavastuuta ja tukea työntekijöitään nyt kun hallitusohjelman mukaisesti korotetaan monia veroja ja nostetaan erilaisia maksuja. Yrityksellä on 92 työntekijää joten jokainen saa noin tuhat euroa.

Yritys kertoi palkkiosta työntekijöilleen tänään perjantaina kello 15.

– Varmaan vastaanotto on varovaisen iloinen. Ollaan sen verran karulla alalla että tuskin siellä aletaan tunteita näyttää toimitusjohtaja Markku Kauhanen naurahti luovutuksesta etukäteen.

Kauhanen sai ajatuksen kun uusi hallitus on peräänkuuluttanut yhteiskuntavastuuta yrityksiltä.

– En ole poliittinen ihminen mutta nyt kun näyttää siltä että joku yrittää pelastaa Suomea niin me halutaan olla mukana.

Ajatus ja päätös lahjoituksesta syntyivät nopeasti.

– Viikonloppuna sitä funtsailin ja laitoin kello 7 maanantaiaamuna viestin osakkaille. Kello yhdeksän päätös oli tehty.

Kauhanen myös haluaa tuoda esille että pk-yrittäjät eivät ole roistoja vaikka julkisesta keskustelusta hänen mukaansa joskus niin voisi päätellä.

– En usko että pk-yrittäjät jotka työllistävät ovat kovin pahoja ihmisiä. Luulen että yrittäjissä on aika paljon hyvää tarkoittavia ihmisiä. Pk-yrittäjien ääni pitäisi kuulua eikä vain suurteollisuuden ääni.

Taloudellisesti palkitseminen on merkittävä panostus.

– Tuloksemme on noin 400 000-500 000 euroa. Jos me siitä neljäsosa jaetaan henkilökunnalle niin onhan se iso satsaus.

Erilainen rakennusyritys

LVI-Trio on 29 vuotta vanha yritys joka toimitusjohtaja Kauhasen mukaan on erilainen alallaan.

– Meidän suurin voimavara on työntekijät. Olemme erilainen yritys tällä alalla että meillä on kaikki omia työntekijöitä ei ole yhtään vuokratyöntekijää. Sellaisia yrityksiä ei ole paljon.

Kauhasen mukaan se tarkoittaa sitä että yritys ei ole halvin mutta pyrkii parempaan laatuun.

– Olemme monesti pelastamassa tilannetta kun toisenlainen organisaatio ei ole onnistunut.

Toimitusjohtajan mukaan LVI-Trio on noin kolmessa vuodessa lisännyt henkilökuntansa määrää noin 40:llä. Kesäksi yritys palkkaa 20 kesätyöntekijää.

Kauhasen mukaan työntekijöihin on pyritty panostamaan jo aiemmin. Yrityksessä on useita lähes alusta asti mukana olleita työntekijöitä. Työntekijöihin on satsattu muun muassa virkistysmatkoilla.

– Ei tämä ole uusi juttu meille Kauhanen sanoo.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Eurooppalaiset yritykset eivät ole pärjänneet tulosten valossa EY World Entrepreneur of the Year –kipailussa.

Vuodesta 2001 alkaen eurooppalaiset yritykset ovat pokanneet epävirallisen kasvuyrittäjyyden MM-tittelin vain neljästi. Viimeisin voitto meni Englantiin vuonna 2010. Muut voitot ovat menneet Italiaan Saksaan ja Sveitsiin.

Lauantai-iltana ratkeaa mikä maa voittaa tänä vuonna.

Suomea kilpailussa edustaa Pihlajalinnan Mikko Wirén joka kilpailee voitosta 52 muun yrityksen joukossa.

Terveydenhuoltoala on tänä vuonna kilpailussa vahvasti läsnä. Wirénin lisäksi terveydenhuoltoalan yrittäjiä on paikalla myös Yhdysvalloista Kiinasta Intiasta Venäjältä ja Kolumbiasta.

Pihlajalinnan lisäksi suomalaisille tunnetuin yritys tulee länsinaapurista.

Ruotsalaisen Klarnan verkkomaksupalveluja on laajalti käytössä suomalaisissakin verkkokaupoissa. Yhtiö tekee Suomessa yli miljoonan euron liikevaihtoa.

Kaiken kaikkiaan kilpailuun osallistuvien 53 yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto on 38 miljardia euroa ja yrityksen työllistävät 334 000 työntekijää. Yritysten liikevaihto on kasvanut kolmen viime vuoden aikana yhteensä 42 prosenttia ja henkilöstömäärä 48 prosenttia.

Pihlajalinnan liikevaihto oli viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan vähän yli 100 miljoonaa euroa. Kasvussa tamperelaisyritys pärjää muillekin sillä yhtiön liikevaihto kasvoi vuosina 2012–2013 peräti 120 prosenttia. Kasvun taustalla on osittain yrityskauppa jossa helsinkiläinen Dextra-lääkäriasema siirtyi Pihlajalinna-konserniin.

Suomalaisedustus on aiempinakin vuosina ollut vahva. Pistesijoja kilpailussa ei jaeta mutta ainakin mediahuomion perusteella kärkisijoja kolkutteli muutama vuosi sitten suosion huipulla ollut Rovio. Rovion Mikael Hed edusti Suomea Monte Carlossa kolme vuotta sitten.

Hedin jälkeen vuorossa olivat tiedonhävitykseen erikoistuneen Blanccon Kim Väisänen ja DealDashin William Wolfram.

Suomalaisyritystenkin tasosta kertoo jotain se että Pihlajalinna on juuri listattu pörssiin ja Blancco puolestaan myytiin Englantiin 60 miljoonalla eurolla.

Myös Yrittäjä-lehti on tänä vuonna kasvukilpailun mediakumppanina.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Hallitusohjelmassa esitetään että lomalla sairastettuja päiviä ei voi enää siirtää ilman karenssia.

Hallitusohjelmassa sairauspoissaoloja ja sairausriskin vaikutuksia työnantajalle vähennetään sisällyttämällä viiden viikon ja sitä pidempiin vuosilomiin kuuden päivän omavastuu vuosilomalla sairastumisesta. Uudessa mallissa lomapäivät eivät siis vähenny sairaslomalla sen jälkeen kun työntekijä on ollut sairaana yhteensä kuusi päivää.

Esitys muuttaisi vuonna 2013 voimaan tullutta lakia joka mahdollisti jo ensimmäisen loma-aikaan sattuneen sairaspäivän siirtämisen uudeksi lomapäiväksi. Lain taustalla oli EU-direktiivi joka määräsi että kaikilla työntekijöillä on oikeus 24 päivän vuosilomaan terveenä.

Ennen vuoden 2013 lakia lomaoikeus siirtyi jos työntekijä oli sairastanut yhtäjaksoisesti yli seitsemän päivää.

Hallituksen esityksessä arvioitiin että lomaoikeuden siirtävä laki tulisi aiheuttamaan yrityksille noin 200 miljoonan euron kustannukset.

– Meidän tuntumamme on että vaikutus oli jopa suurempi sanoo johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä Yrittäjäsanomille.

Suomen Yrittäjät toteutti elokuussa 2014 kyselyn liittyen vuosiloman siirto-oikeuden käyttämiseen yrityksissä. Kyselyn perusteella voidaan arvioida että vuosilomaa siirrettiin sairauden perusteella Suomessa yli 30 000 työnantajayrityksessä.

Merkittävää tuloksissa oli että valtaosa lomansiirroista oli alle seitsemän päivän mittaisia. 55 prosenttia yrityksistä joissa lomansiirto-oikeutta oli käytetty kertoi siirtojen olleen korkeintaan seitsemän päivää.

– Näin ollen suuri osa sairastelusta ei enää aiheuttaisi lomasiirtoa hallitusohjelman kirjauksen mukaan Vanhanen sanoo.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Ranskalainen rakennusalan yritys voitti kasvuyritysten MM-tittelin. Suomea kisassa edusti Pihlajalinnan Mikko Wirén.

EY World Entrepreneur of the Year -kilpailun on voittanut ranskalaisen Altrad Groupin perustaja ja toimitusjohtaja Mohed Altrad.

Altrad Group on maailman johtavia yrityksiä sementtimyllyjen valmistuksessa ja Euroopan johtavia yrityksiä rakennustelineiden ja kottikärryjen valmistuksessa.

Tuomaristo kertoi päätöksen olleen vaikea mutta yksimielinen. Syyriassa beduiiniheimoon syntyneen Altradin todettiin olevan inspiroiva yrittäjä joka on voittanut vastoinkäymiset päättäväisyydellä ja sinnikkyydellä.

– Lapsena häntä kiellettiin menemästä kouluun hän muutti Ranskaan aloittamaan uuden elämän ja nyt hän on yksi maan menestyneimmistä yrittäjistä. Tuomarit olivat vaikuttuneita sekä hänen kyvystään luoda ja pitää yllä kasvua yli 30 vuoden ajan että hänen nöyryydestään ja luonteestaan sanoo tuomariston puheenjohtaja Rebecca MacDonald tiedotteessa.

Monacossa järjestetyissä kilpailussa tittelistä kisasi kaikkiaan 53 yrittäjää eri maista. Suomea kilpailussa edusti Pihlajalinnan Mikko Wirén.

Torstaina Helsingin pörssin pre-listalla aloittanut Pihlajalinna oli viime viikolla nousussa kun sen osakkeilla käytiin kauppaa yli merkintähinnan. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla toimiva yritys siirtyy maanantaina päälistalle.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Huhtikuussa vienti väheni EU-maihin mutta kasvoi EU:n ulkopuolelle selviää Tullin ennakkotilastosta.

Suomen tavaravienti oli huhtikuussa arvoltaan 48 miljardia euroa eli prosentin suurempi kuin viime vuoden huhtikuussa. Kasvualoina olivat koneet ja laitteet rauta ja teräs sekä turkisnahat. Kulkuneuvojen vienti lisääntyi edellisten kuukausien tapaan ja myös paperimassan kuparin sekä farmaseuttisten tuotteiden vienti oli nousussa.

Öljytuotteiden viennin arvo puolestaan jäi selvästi viime vuoden huhtikuuta vähäisemmäksi. Vienti kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa laski kaksi prosenttia.

Tiedot selviävät Tullin ennakkotilastosta.

Vienti lisääntyi Saksaan Alankomaihin Kiinaan ja Yhdysvaltoihin

Kohdemaiden osalta vienti EU-maihin väheni neljä prosenttia. EU:n ulkopuolisiin maihin vienti sen sijaan kasvoi kahdeksan prosenttia. Vienti lisääntyi huhtikuussa Saksaan Alankomaihin Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Vienti Ruotsiin Venäjälle ja Iso-Britanniaan väheni vuoden takaisesta.

Tammi-huhtikuun osalta vienti EU-maihin laski kaksi prosenttia ja EU:n ulkopuolelle prosentin.

Tavaran tuonti Suomeen oli huhtikuussa arvoltaan 42 miljardia euroa eli laski 17 prosenttia viime vuodesta. Yhteenlaskettu tuonti vuoden alusta supistui seitsemän prosenttia verrattuna vuoden 2014 tammi-huhtikuuhun.

Kauppatase oli huhtikuussa 545 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tammi-huhtikuussa kauppataseen alijäämää on kertynyt 120 miljoonaa euroa. Viime vuoden huhtikuussa kauppatase oli 375 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tammi-huhtikuun vaje oli 1 275 miljoonaa euroa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät kannustaa hallitusta ottamaan käyttöön kokeilun joka tähtää palvelusetelien käytön lisääntymiseen.

Hallitus lupaa ohjelmassaan käynnistää kuntien ja kuntayhtymien kanssa yhteistyössä palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävän kokeilun. Kokeiluun osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät tarjoavat palveluissaan kuntalaisille laajasti mahdollisuutta palvelusetelin käyttöön. Lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tehdään tarvittavat muutokset kokeilun kriteereistä.

Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määrittelemään arvoon asti.

Suomen Yrittäjät kannattaa laajaa kokeilua koska se mahdollistaa kustannusten säästön ja lisää asiakkaan palveluvapautta.

– Olemme korostaneet pitkään että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen tavoitteena pitää olla kustannustehokkuuden lisääminen. Tämä sekä tuotantokustannusten ja laadun läpinäkyvyyden toteuttaminen näkyvät myös hallitusohjelmassa. Palvelusetelin laajentuva käyttö on yksi keino kustannuksien laskentaan sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yrittäjäsanomille.

Jyväskylä säästää 17 miljoonaa

Suomen Yrittäjät on julkistanut selvityksen jossa se Jyväskylän kokemuksiin perustuen arvioi kuinka paljon säästöä syntyisi jos 20 suurinta kaupunkia käyttäisivät palveluseteliä yhtä laajasti kuin Jyväskylä.

Jyväskylä on kertonut että palvelusetelin käyttö säästi heiltä 17 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna siihen että kyseiset palvelut olisi tuotettu kaupungin omana. Jyväskylä käytti palvelusetelimaksuihin vuonna 2013 10 miljoonaa euroa.

Jos 20 Suomen suurinta kaupunkia käyttäisi saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä ja säästöä syntyi samassa suhteessa yhteenlaskettu teoreettinen säästö olisi näissä 20 kaupungissa lähes 35 miljoonaa euroa. Yhteensä palveluseteleihin käytettäisiin 20 suurimmassa kaupungissa 205 miljoonaa euroa.

– Olemme yhdessä toimialajärjestöjensä kanssa jo pitkään vaikuttaneet valinnanvapauden että palvelusetelin käytön lisääntymisen puolesta. Kun nyt uusi hallitus haluaa myös aloittaa palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävä kokeilun yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa olemme innolla mukana Kujala sanoo.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Pk-yritysten sarjassa Great Place to Work -listalle pääsivät Suomesta it-alan yritykset Vincit Gofore Arcusys Nitor ja Solita.

Viisi suomalaisyritystä ponnisti 50 parhaan pk-yrityksen joukkoon Euroopan Great Place to Work -listalla. Vincit ylsi listalla kolmanneksi Gofore oli 26:s Arcusys 30:s Nitor 41:s ja Solita 48:s. Kaikki yritykset toimivat it-alalla.

Vincit tarjoaa ohjelmistokehityksen asiantuntijapalveluita. Yritys on valittu Great Place to Work -listauksissa Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2015 ja 2014.

– Tuottavuuserot it-alan sisällä ovat valtavat. Oikeat työntekijät ratkaisevat menestymisen joten kilpailu parhaista osaajista on kova. Alan johtajilla on positiivinen paine rakentaa vahvaa yrityskulttuuria ja tuoda tätä kulttuuria myös esille. Se on ainoa keino tavoittaa ja sitouttaa ne osaajat jotka sopivat yritykseen parhaiten sanoo Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen tiedotteessa.

Kansallisia suunnannäyttäjiä

Parhaat eurooppalaiset työpaikat tarjoavat työntekijöilleen mahdollisuuden osallistumaan päätöksentekoon tutkimus toteaa.

– Euroopan parhaat suomalaiset yritykset ovatkin tässä suhteessa positiivisia poikkeuksia ja suunnannäyttäjiä kohti kansallisen työelämästrategian tavoitetta – nostaa suomalainen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä toteaa Great Place to Workin Suomen toimitusjohtaja Mona Rundberg tiedotteessa.

Rundberg viittaa aiemmin tänä vuonna julkaistuun Suomalaisen työelämän tila 2015 -tutkimukseen jonka mukaan keskimäärin vain 45 prosenttia työntekijöistä kokee johdon ottavan heidät mukaan työhön tai työpaikkaan liittyvään päätöksentekoon.

Great Place to Work on maailmanlaajuinen tutkimus- ja kehittämisorganisaatio joka toimii 50 maassa. Euroopan parhaat työpaikat -listaus järjestettiin 13. kerran. Lista jakautuu kolmeen sarjaan: monikansallisiin yrityksiin yli 500 työntekijän suuryrityksiin sekä pk-yrityksiin.

Lista pohjautuu laajaan johtamistutkimukseen johon osallistui yli 2 300 organisaatiota ja yhteensä 15 miljoonaa työntekijää.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Taksiliiton Yrityspalvelu Oy:n uuden Valopilkku-sovelluksen tavoitteena on lisätä taksimatkoja.

Taksiliiton Yrityspalvelu Oy:n lanseeraama Valopilkku-sovellus on kahdessa kuukaudessa kerännyt tuhansia käyttäjiä. Yli 10 000 ihmistä on ladannut mobiililaitteella toimivan sovelluksen ja rekisteröitynyt sen käyttäjäksi.

Takseja on tällä hetkellä mukana noin 3 000.

Uusi sovellus on luotu helpottamaan ja nopeuttamaan taksin tilaamista. Yhtenä tavoitteena on lisätä taksimatkoja.

– Perinteisesti taksi on tilattu soittamalla ja kertomalla osoite mutta nyt kun älypuhelin alkaa olla jo lähes joka taskussa niin sen voi sovelluksen kautta tehdä kahdella napin painalluksella kertoo Taksiliiton teknisen osaston osastopäällikkö Jouni Mutanen Yrittäjäsanomille.

Valopilkusta halutaan tehdä sovellusten ykkönen.

– Taksialalla tehtiin ensimmäisiä sovelluksia suomalaisille taksin käyttäjille jo viitisen vuotta sitten kauan ennen Ubereita sun muita. Valopilkku on nyt hyppäys eteenpäin kun yhdellä sovelluksella voi tilata taksin koko maassa Mutanen sanoo.

– Me keskitymme omaan tekemiseemme ja muut tekevät omia juttujaan eikä niihin puututa Mutanen jatkaa haastajista.

Älypuhelinsovelluksen ja paikannuspalvelun avulla kyytejä välittävä taksipalvelu Uber aloitti Suomessa viime vuoden marraskuussa. Uberin laillisuudesta on keskusteltu Suomen lisäksi monessa Euroopan ja Aasian maassa sekä Yhdysvalloissa.

Palautetta taksikuskeista

Valopilkku-sovellus toimii tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla Hämeenlinnan Tampereen Joensuun ja Vaasan seuduilla sekä Porvoossa. Koko Suomessa sovellus otetaan käyttöön kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Taksiliiton Yrityspalvelu sorvaa sovelluksen yhteensopivaksi tilausvälityskeskusten järjestelmien kanssa. Paikallisilta taksiyrittäjiltä Valopilkku ei vaadi toimenpiteitä.

– Sovelluksen kautta tulevat tilaukset ovat tilauksia muiden joukossa eikä yrittäjien tarvitse hankkia mitään laitteita tai muuta Mutanen sanoo.

Valopilkku-sovellus kertoo asiakkaalle taksin numeron joka on sama kuin auton katolla taksikuvussa oleva numero sekä arvioi taksin saapumisajan.

– Tällaista ei ole ollut ennen ja se on varmaan ihan mukava ominaisuus talvipakkasilla ja vesisateella Mutanen toteaa.

Asiakas voi myös antaa palautetta matkan sujuvuudesta sekä taksikuskista. Ruusut ja risut välittyvät välityskeskusten kautta kuljettajille.

– Taksitarkastajat voivat sitten puuttua jos on paljon risuja.

Sovelluksen kautta ei voi vielä valita tilataksia eikä sovellus tunnista paikannimiä kuten Helsinki-Vantaan lentoasemaa vaan vaatii niiden sijaan osoitteen. Näitä ominaisuuksia aiotaan Mutasen mukaan kehittää lähitulevaisuudessa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi