Kaksi kolmesta uskoo asiakkaiden maksuviiveiden olevan tahallisia kertoo Intrum Justitian maksutaparaportti.

Lähes 80 prosenttia Intrum Justitian kyselyyn vastanneista yrittäjistä arvioi että syynä pidentyneisiin maksuaikoihin ovat asiakkaiden taloudelliset vaikeudet. Lähes 70 prosenttia uskoo maksuviiveiden olevan tahallisia ja yli puolet nimeää syyksi hallinnollisen tehottomuuden.

Tiedot selviävät Intrum Justitia Oy:n maksutaparaportista joka perustuu kuluvan vuoden helmi–maaliskuussa 29 Euroopan maassa toteutettuun kyselytutkimukseen. Raportissa vertaillaan sekä maakohtaisia että kansainvälisiä trendejä maksukäyttäytymisessä ja maksutavoissa.

– Luottotappioilta välttyy tehokkaimmin tarkastamalla asiakkaiden maksukyvyn jo ennen kauppaa. Kun tietää kenelle myy välttyy monelta ikävältä yllätykseltä. Moni ei tule ajatelleeksi että suurin riski piilee nykyisissä asiakkaissa. Pitkäaikaisten asiakkaiden maksukyvyssä tapahtuvia muutoksia on hyvä seurata jatkuvasti sanoo Intrum Justitia johtaja Juha Iskala tiedotteessa.

Liki kolmannes suomalaisista yrityksistä uskoo asiakkaista johtuvan luottoriskin kasvavan seuraavana vuoden aikana. Euroopan tasolla näin uskoo 17 prosenttia yrityksistä.

Luottotappioksi suomalaisyrityksissä kirjattiin viime vuonna 11 prosenttia liikevaihdosta kun Euroopassa vastaava luku oli 31 prosenttia.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat on listannut kuluvalla viikolla rekisteröidyt yritykset paikkakunnittain.

Kuluvan viikon aikana on ehditty perustaa jo yli 150 uutta yritystä.

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamun aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Uudet yritykset:

Suomen Yrittäjät tukee presidentin ja pääministerin toivetta palkkamaltista.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja ja yrittäjä Jyrki Mäkynen tukee Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajan Matti Alahuhdan eilen julkisuuteen tullutta vetoomusta jolla hän jatkaa presidentin ja pääministerin toivetta kohtuudesta esimerkiksi omissa palkkioissa.

– On oikein että ne jotka voivat näyttävät esimerkkiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustavaa järjestöä johtava Mäkynen sanoo.

Mäkysen mukaan suomalaiset pk-yrittäjät ovat jo tehneet paljon sillä he ovat taantumasta huolimatta tarjonneet työtä. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana yksityisen sektorin työpaikat syntyivät juuri pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

– Moni yrittäjä joustaa jatkuvasti omasta palkastaan jotta saa työntekijöidensä palkat ja palkan sivukulut maksetuksi ja työpaikat säilytetyksi vaikeassa taloustilanteessa.

Mäkynen muistuttaa että noin 40 prosenttia yrittäjistä ansaitsee alle 25 000 euroa vuodessa.

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät noin 650 000 henkilöä.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Yrityksiin kohdistuneet tietoturvaloukkaukset kasvoivat viime vuonna kertoo tuore raportti.

Viime vuosi oli Check Pointin mittausten mukaan tietoturvaloukkausten huippuvuosi – jälleen kerran.

– Yritysten toiminnan tehostaminen ja tietoturvariskit kulkevat usein käsi kädessä. Tietoturvasta ei aina huolehdita riittävästi kun uusia teknisiä ratkaisuja otetaan käyttöön. Yksi vaaranpaikka on virtualisointi eli toimintojen ja palvelujen siirtäminen verkon yli tapahtuviksi. Myös tietojen liikkuminen henkilöstön mobiililaitteissa kaikkialle muodostaa riskin toteaa Check Point Software Technologiesin Suomen maajohtaja Petri Sonkeri.

Uusien tekniikoiden mukanaan tuomia riskejä voi hallita ajantasaisen tiedon ja vankkojen tietoturvaratkaisujen yhdistelmällä. Suojautuminen edellyttää kuitenkin että tietoturvahyökkäysten muodostamat riskit ymmärretään organisaatiossa.

Check Pointin kolmas vuosittainen tietoturvan uhkia kautta maailman luotaava 2015 Security Report -raportti perustuu Check Pointin viime vuoden aikana kautta maailman yrityksestä ja organisaatiosta keräämiin tietoihin. Raporttiin sisältyy tietoja 21 suomalaisesta lähteestä. Raporttia varten analysoitiin 300 000 tuntia tietoliikennettä. Mukana oli yli 16 000 tietoturvalaitetta ja yli miljoona älypuhelinta.

Muunneltuja tunnistamattomaksi tehtyjä haittaohjelmia pyrki yritysverkkoihin vuonna 2014 keskimäärin 106 kappaletta tunnissa 48 kertaa useammin kuin edellisvuonna jolloin vastaava luku oli 22 virusta tunnissa. Muunneltujen virusten määrän kasvu oli 71 prosenttia.

Check Pointin mukaan vielä pahempia kuin muunnellut virukset ovat zero day -haittaohjelmat jotka on alusta asti räätälöity hyödyntämään haavoittuvuuksia joita ei ole vielä paikattu. Näitä on liikkeellä vähemmän kuin muunneltuja viruksia koska niiden valmistaminen on hitaampaa ja kalliimpaa. Ne ovat kuitenkin tyypillisesti tarkasti kohdennettuja ja onnistuessaan ne voivat tehdä suurta tuhoa. Kohdistettuja hyökkäyksiä voidaan tehdä yritysverkkoihin myös mobiililaitteiden kautta. Vain yksi prosentti yrityksistä käytti zero day -hyökkäyksiltä suojaavaa teknologiaa.

Kyberrikolliset kiihdyttivät vanhojen ja uusien haittaohjelmien jakelua bottien avulla. 83 prosentissa tutkituista yrityksistä oli parhaillaan bottitartunta. Botit olivat jatkuvassa yhteydessä ohjaus- ja komentopalvelimensa kanssa. 47 prosenttia boteista onnistui toimimaan yli neljä viikkoa ennen kun ne havaittiin. Botit kommunikoivat aiempaa useammin yritysverkon ulkopuolelle kasvu yhteydenpidossa lähes 70 prosenttia.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Vain 8 prosenttia pk-yrityksistä kertoo asiakastiedon keräämiseen käyttämänsä analytiikan olevan hyvällä mallilla selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten pk-yritysten markkinointipäättäjien ajatuksia liittyen digitaaliseen myyntiin ja markkinointiin sekä tärkeimpiin digitaalisen markkinoinnin trendeihin.

Tutkimuksesta selvisi että asiakastiedon keräämistä pidetään kyllä tärkeänä ja kerättyä tietoa yhtenä yrityksen tärkeimmistä voimavaroista – yli 80 prosenttia kaikista tutkimukseen vastanneista kertookin yrityksensä keräävän jotain asiakasdataa offline-kantaan tai -rekisteriin.

Tiedon kerääminen asiakkaiden verkkokäyttäytymisestä taas on offline-tietojen keräämistä selkeästi harvinaisempaa: 37 prosenttia ei kerää mitään tietoja verkosta kun taas 34 prosenttia sanoo keräävänsä. Lisäksi vain reilu viidennes yrityksistä yhdistää asiakas- ja kanavatietoa toisiinsa.

– 83 prosentin mielestä asiakastietoa kannattaa analysoida mutta tiedon hyödyntämisen kanssa on vielä selkeästi haasteita. Asiakaslähtöisyyttä ei olla aidosti sisäistetty vaan edelleenkin asiakastiedon ja analysoinnin kanssa edetään vanhalla tutulla "mikä on helpointa viedä putkessa läpi” -mallilla analysoi Fonectan asiakasymmärryspäällikkö Annukka Toivanen tutkimuksen tuloksia.

Tutkimukseen vastanneista 58 prosenttia kertoo kehittävänsä tiedon avulla asiakas- ja palvelukokemustaan. 46 prosenttia vastanneista taas hyödyntää tietoa markkinointi- ja viestintäkanaviensa valintaan ja 40 prosenttia tarjoamansa kehittämiseen.

Vastaajina Fonectan ja Kopla Helsingin tutkimuksessa olivat markkinoinnin ja myynnin vastuuhenkilöt sekä toimitusjohtajat joista suurin osa työskentelee 20-99 henkilöä työllistävissä yrityksissä.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Hallitus lupaa helpotuksia yrityksille jotka haluavat palkata nuoria oppisopimuskoulutukseen.

Hallitusohjelmassa sanotaan että uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä.

Suomen Yrittäjien koulutusasioista vastaavan johtajan Veli-Matti Lampun mukaan hallituksen kirjaus taakan pienentämisestä on hyvä mutta vielä epämääräinen.

-Pienen yrityksen kynnys palkata nuori oppisopimuskoulutuksella on korkea koska 
ammattitaidottomalle nuorelle tulee maksaa alusta asti lähes ammattihenkilön palkkaa. Joissain tapauksissa maksetaan palkkatukea mutta tämä lisää oppisopimukseen liittyvää byrokratiaa.  Oppisopimuskoulutuksen laajentaminen palkkatuella olisi valtiolle myös kallista. Lisäksi valtion palkkatukirahat ovat jo nyt tämän vuoden osalta monella alueella käytetty Lamppu sanoo.

Taloudellista taakkaa yritykselle voidaan Lampun mukaan pienentää järkevästi siten että nuorten oppisopimuskoulutuksissa porrastetaan nuorelle maksettavaa korvausta osaamisen mukaan. 

-Mikäli halutaan oleellisesti laajentaa nuorten mahdollisuutta saada ammatti ja työllistyä oppisopimuskoulutuksen avulla tulee oppisopimuspalkka sitoa nuoren osaamisen kehittymiseen. Palkka voisi olla alussa 300 euroa kuukaudessa ja nousta aina kun nuori suorittaa tutkinnon osan. Kun tutkinto on suoritettu palkka olisi ammattihenkilön peruspalkka Lamppu sanoo.

Lampun mukaan nuori saisi oppisopimuskoulutuksessa joka tapauksessa suuremman korvauksen kuin mikä on toisen asteen koulutuksesta maksettava opintoraha. Nuori voisi saada myös esimerkiksi asumistukea mikäli sen edellytykset täyttyvät.

-Nuorisotyöttömyys kasvaa voimakkaasti. Myös nuorten ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on huolestuttavan korkeaa. Osaamisen kehittymiseen perustuva nuorten oppisopimuskoulutusmalli tarjoaisi toteutuessaan usealle tuhannelle nuorelle tekemällä oppimiseen perustuvan väylän ammattiin ja työhön. Yritykset voivat varmistaa itselleen sopivan työvoiman saatavuuden Lamppu sanoo.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Heeros Systems Oy:n tavoitteena on kasvattaa ulkomaiden osuus kymmeneen prosenttiin liikevaihdosta.

Suomalaisen Heeros Systems Oy:n tytäryhtiö avaa palvelukeskuksen Hollantiin. Heinäkuun alussa Rotterdamiin avattavassa keskuksessa skannataan hollantilaisten asiakkaiden laskuja.

– Hollannin-toimintomme ovat hyvässä kasvussa. Kirjoitimme juuri sopimuksen kahden uuden asiakkaan kanssa ja uskomme paikallisen palvelukeskuksen avaamisen lisäävän kiinnostusta entisestään kertoo toimitusjohtaja Matti Lattu tiedotteessa.

Taloushallinnon ohjelmistoja valmistava Heeros on toiminut Hollannissa vuodesta 2013 lähtien. Yritys suunnittelee käynnistävänsä kuluvan vuoden aikana liiketoiminnan myös Ruotsissa.

Heeroksen ohjelmistoja käytetään tällä hetkellä myös Norjassa Virossa Venäjällä ja Puolassa.

– Kasvutavoitteemme on että lähivuosina liikevaihdostamme kymmenen prosenttia tulisi ulkomailta Lattu sanoo.

Yrityksen tiedotteen mukaan taloushallinnosta on sähköistetty vasta murto-osa ja sähköisyyden taso vaihtelee hyvin paljon mutta Suomessa ollaan edelläkävijöitä muihin maihin verrattuna.

Heeros on vuonna 2000 perustettu sähköisen taloushallinnon ratkaisuihin erikoistunut ohjelmistoyhtiö jonka ohjelmistoja käyttävät tilitoimistot sekä suurempien yritysten talousosastot.

Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli reilut 41 miljoonaa euroa ja yrityksessä työskenteli 44 työntekijää. Vuodelle 2015 yritys tavoittelee noin kuuden miljoonan euron liikevaihtoa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Sähköinen ilmoittaminen on lisääntynyt ja paperilomakkeilla asioi enää vajaa neljännes.

Yhteisöjen sähköinen veroilmoittaminen kasvaa yhä reippaasti. Tuloveroilmoituksia lähetetään kaikkein eniten sähköisessä yhteisöjen veroilmoituspalvelussa. Paperilomakkeilla asioi enää vajaa neljännes.

– Yhteisöjen veroilmoituspalvelu on noussut kevään aikana yhteisöjen suosituimmaksi kanavaksi antaa tuloveroilmoitus verkossa. Liki kolmannes kaikista sähköisistä tuloveroilmoituksista tuli sen kautta kertoo Verohallinnon veroasiantuntija Henna Madetoja tiedotteessa.

Vuoden takaiseen verrattuna osake- ja kiinteistöosakeyhtiöiden sähköinen ilmoittaminen kasvoi yli kymmenellä prosentilla.

Kuluvan vuoden huhtikuun loppuun mennessä jo 76 prosenttia antoi tuloveroilmoituksen sähköisesti verkkolomakkeella tai tiedostona kun viime vuonna samaan aikaan sen teki 64 prosenttia osake- ja kiinteistöosakeyhtiöistä.

Yhteisöjen veroilmoituspalvelua pääsivät tänä keväänä ensimmäistä kertaa käyttämään myös muun muassa asunto- ja kiinteistöyhtiöt tiekunnat kunnat yhdistykset ja säätiöt.

Maksuton palvelu ohjaa tietojen täyttämisessä ja tekee tiettyjä laskutoimituksia automaattisesti Verohallinnosta kerrotaan. Yhteisön perustiedot ovat palvelussa valmiina.

Yhteisöjen veroilmoituspalvelun lisäksi tuloveroilmoituksen voi lähettää sähköisesti Verohallinnon Ilmoitin.fi:n tiedostona tai käyttämällä Tyvi-palveluntarjoajien palveluja.

Verohallinto on kampanjoinut sähköisen ilmoittamisen puolesta Unohda paperi -kampanjalla.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Monet yrittäjät ovat saaneet postissa ilmoitusmaksutarjouksia jotka on naamioitu näyttämään laskuilta.

Suomen Yrittäjien neuvontapalveluihin on tullut kuluvan viikon aikana lukuisia yhteydenottoja huijauslaskuista. Yrittäjille on lähetetty kirjeitä jotka tekstin mukaan ovat ilmoitusmaksutarjouksia mutta ne näyttävät laskuilta. Huolestuneita yhteydenottoja on tullut ympäri Suomen.

Kirjeet on lähetetty viime vuoden marraskuussa rekisteröityneen Suomen Yritystietopankki SYTP Oy:n nimissä. Yritys ei ole vastannut Yrittäjäsanomien haastattelupyyntöön.

Monien kirjeen saaneiden yrittäjien mukaan SYTP ei ole ollut aiemmin missään yhteydessä yrityksiin eikä sen kautta ole tilattu palveluita tai tuotteita.

Suomen Yrittäjien neuvontapalveluista muistutetaan että aiheettomia laskuja jotka eivät perustu sopimukseen tai tilaukseen ei tarvitse maksaa. Kyseiset kirjeet eivät myöskään perustu minkäänlaiseen viranomaisrekisteriin eikä yrityksillä ole minkäänlaista velvollisuutta maksun suorittamiseen.

– Tämänkaltaisiin saapuneisiin ”tarjouskirjeisiin” ei ole välttämättä tarvetta reagoida millään tavalla. Laskulta näyttävästä tarjouskirjeestä ei ole välttämätöntä reklamoida lähettäjälle mutta reklamaation voi tehdä jos haluaa. Siinä on hyvä korostaa että yritysten välillä ei ole minkäänlaista sopimusta mitään palvelua ei ole tilattu eikä maksua tulla suorittamaan kertoo Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen Yrittäjäsanomille.

– Myös rikosilmoituksen voi halutessaan tehdä jos kokee tulleensa harhaanjohdetuksi Rytkönen lisää.

Yrittäjien mukaan viralliselta näyttävät laskut on päivätty 5.6.2015. Laskuihin on kuitenkin lisätty teksti jonka mukaan yritykset jotka eivät suorita maksua ennen 1.6. poistetaan tietokannasta ja tietokantaan uudelleenmerkitsemisestä peritään erillinen useiden satojen eurojen käsittelymaksu.

– Tämä on entisestään omiaan aiheuttamaan sekaannusta ja harhaanjohtavuutta Rytkönen toteaa.

Lisätietoa asiasta kaipaavat voivat soittaa Suomen Yrittäjien neuvontapuhelimeen 09 229 221.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Yrittäjä vinkkaa -sarjassa yrittäjä Anne Riekkola antaa kaksi neuvoa asiakaspalveluun.

Yrittäjäsanomien Yrittäjä vinkkaa -sarjassa annetaan vinkkejä asiakaspalveluun. Viime viikolla yrittäjä Jani Alhan Wysiwyg Oy:stä neuvoi että asiakkaiden palautteita kannattaa tuoda esille verkossa.

Alha haastoi seuraavaksi vinkin antajaksi Brandstairs Oy:n yrittäjän Anne Riekkolan.

Brandstairs on mainonta- ja markkinointi- sekä bränditoimisto jossa Riekkola on ollut mukana vuodesta 2000 asti. Yrittäjänä hän on toiminut runsaan vuoden ajan.

Brandstairs tekee markkinointiviestintää muun muassa vientiteollisuudessa toimiville b to b -asiakkailleen. Yritys tuottaa kuvaviestintää myös 3D-mallinnuksen ja animaatioiden avulla.

Petetty lupaus muistetaan

Yrittäjän kannattaa miettiä tarkkaan asiakkaille antamaansa lupausta asiakaspalvelun sisällöstä ja laadusta Riekkola neuvoo.

– Se minkälaista palvelua luvataan antaa määrittelee asiakkaiden odotukset. Asiakkaiden odotukset puolestaan määrittelevät sen kuinka hyvin täytämme ne ja kuinka paljon positiivista ja negatiivista yrityksestä kerrotaan eteenpäin. Ne vaikuttavat siten siihen kuinka kiinnostavilta ja vetovoimaisilta näytämme uusien asiakkaiden silmissä Riekkola toteaa.

Annetun asiakaslupauksen on syytä toteutua konkreettisesti niin keskusteluissa verkkosivuilla tarjouksia tehtäessä tavaroiden ja palveluiden toimittamisessa laskutuksessa mahdollisten maksumuistutusten kohdalla sekä myöhempien yhteydenottojen kanssa.

– Jos asiakaslupaus toteutuu konkreettisesti on yrittäjä mielestäni vahvoilla. Jos ei se on suuri pettymys joka muistetaan pitkään ja josta kerrotaan eteenpäin useammin kuin hyvästä palvelusta.

Koko henkilöstön pitää ymmärtää ja osata toimia asiakaslupauksen mukaan. Turhia ei kuitenkaan kannata luvata.

– Jos et pysty sitoutumaan asiakaslupaukseen älä tarjoa tyhjää sanahelinää Riekkola sanoo.

Vältä myyntitykitystä

Riekkolan toinen vinkki liittyy siihen että asiakkaisiin kannattaa pitää yhteyttä.

– Ei kannata jäädä odottamaan vaan ottaa aktiivisesti yhteyttä asiakkaisiin kun on kysyttävää tai kerrottavaa. Keskustelu on vuoropuhelua jossa myös kuuntelu on tärkeässä osassa Riekkola neuvoo.

– Vältä perinteistä myyntitykitystä ja tuota sisältöä joka vaikuttaa asiakkaan liiketoimintaan. Opettele erottamaan merkityksellisen sisällön ja spämmin ero Riekkola jatkaa.

Asiakkaalle mieluisista sisällöistä saa idean kun miettii minkälaista sisältöä itse mielellään ottaisi vastaan.

Yrittäjän pitää hyväksyä myös se ettei yhteydenotto aina johda myyntitulokseen mutta usein se poikii suositteluja ja tuloksia myöhemmin Riekkola muistuttaa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Suomalainen Apped Oy kehittää sovelluksia joiden avulla voidaan säästää henkilöä kohti jopa kaksi työpäivää vuodessa.

Kuluvan vuoden helmikuussa perustettu startup-yritys Apped Oy havittelee liiketoimintasovelluksilleen miljoonia käyttäjiä.

– Tämä on suuri globaali mahdollisuus vaikka haluamme toki myös suomalaisia asiakkaita. Maailmanlaajuisesti puhutaan miljoonista käyttäjistä. Rima on korkealla kertoo hallituksen puheenjohtaja Ari Rahkonen Yrittäjäsanomille.

Appedin perustajina ovat Rahkosen lisäksi it-konsulttiyhtiö Sulavan perustaja Aki Antman Sulavan hallituksen puheenjohtaja Kimmo Rasila sekä Redlynxin entinen toimitusjohtaja Tero Virtala.

Rahkonen toimi vielä vuodenvaihteessa Suomen Microsoftin toimitusjohtajana. Työympäristön muutos on ollut mieluisa vaikka ensimmäiset kuukaudet ovat menneet totutellessa.

– Siinä on aina tiettyä irtautumisen tuskaa kun hyppää tuntemattomaan. Nyt kun on päässyt oikeasti tekemään asioita niin on ollut oikein hauskaa ja mukavaa Rahkonen kertoo.

Ongelmanratkontaa sekunneissa

Appedin yrityksille kehitetyt sovellukset integroituvat yritysjärjestelmiin ja hyödyntävät pilvipalveluissa olevia yrityksen tietoja tietoturvallisesti. Sovelluksia ei olla suunnattu erityisesti minkään toimialan yrityksille tai tietyn kokoisille yrityksille.

– Olemme lähteneet siitä että sovellukset yksinkertaistavat ja helpottavat kommunikointia. Pienemmissä yrityksissä ne voivat parantaa kommunikaatiota asiakkaiden ja kumppaneiden välillä.

Rahkonen sanoo että sovellukset ratkovat ennen tunteja tai minuutteja vieneitä pulmia sekunneissa.

– Olemme laskeneet että niiden avulla voidaan säästää vähintään kaksi työpäivää henkilöä kohti vuodessa.

Appedin kehittämät sovellukset toimivat pelien lailla.

– Haluamme tarjota pelinomaisia tietotyövälineitä joita on jo totuttu käyttämään vapaa-aikana. Peleistä oikealla tavalla sovellettujen oppien avulla näiden välineiden käyttö voi olla yhtä helppoa ja hauskaa kuin pelaaminen.

Miltä työyhteisön pulssi tuntuu?

Yrityksen tavoitteena on tuoda markkinoille viisi sovellusta kesän jälkeen. Ideat eri teemojen ympärille keskittyvistä sovelluksista ovat kummunneet yrityksistä.

Yhden sovelluksen avulla voi tiedottaa erilaista force majeure -tilanteista.

– Jos esimerkiksi sairastuu tai myöhästyy koneesta. Normaalisti tilanne aiheuttaa usean tunnin operaation että saa ilmoitettua siitä kaikille. Nyt kaiken ilmoittamisen voi tehdä yhdessä näkymässä Rahkonen sanoo.

Toinen kehitelty sovellus tunnustelee työyhteisön pulssia.

– Sen avulla johto saa selville mikä on yrityksen mieliala ja ilmapiiri. Se on analogisesti samankaltainen kun hymy- ja surunaamapainikkeet.

Muun muassa Sanoma Finnair Fortum UPM Ilmarinen Pöyry ja VR ovat lupautuneet testaamaan sovelluksia. Potentiaalisia sovelluksia kehitetään eteenpäin ja muista luovutaan aivan kuten pelimaailmassa.

Pioneerien joukossa

Apped on pioneerien joukossa mutta alalle on ennättänyt nousta jo muutamia yrityksiä.

– Tullaan siniseen mereen. Jonkun verran on kilpailijoita mutta he eivät ole niin syvälle integroituneita kuin me. Markkinat ovat vasta syntymässä. Meillä on iso ambitio olla ensimmäisten joukossa Rahkonen kertoo.

Apped Oy on saanut lähes puoli miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta sekä Tekesiltä rahoitusta kansainvälisen kasvun suunnitteluun.

Seuraavina kuukausina Apped rekrytoi lisää työntekijöitä sekä järjestää syksyllä suuremman rahoituskierroksen jonka kautta tavoitellaan pääsyä Yhdysvaltojen markkinoille.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Seniortek Oy ja Hakukonekeisari menestyivät Pohjois-Karjalan kasvukilpailussa.

Turva- ja valvontajärjestelmiä muun muassa palveluasumiseen kehittävä Seniortek Oy on voittanut Pohjois-Karjalan Kasvupolun joka on osa valtakunnallista Kasvu Open -kilpailua.

Yrityksen toimitusjohtaja Pasi Nurmela suuntaa patentoidun teknologian liiketoimintaa vahvasti ulkomaille. Aiesopimuksesta käydään parhaillaan neuvotteluja muun muassa Norjassa.

– Nykyiset asiakkaamme ovat julkisen sektorin asumisyksiköt ja kasvavana osana ovat kotona asuvat erikoisryhmät. Eritysryhmien palveluntarjoajat ovat voimakkaasti kasvava asiakasryhmä Seniortek Kukkatolppa -tuotteelle joka mahdollistaa että käyttäjä saa elää elämäänsä ilman rajoituksia Nurmela kertoo tiedotteessa.

Kunniamaininnan Pohjois-Karjalan kasvukilpailussa sai Hakukonekeisari. Yrityksen liiketoiminta rakentuu sen ympärille että asiakkaan ei tarvitse maksaa hakukoneoptimointipalvelusta ennen kuin on päässyt Googlen kymmenen parhaan hakutuloksen joukkoon.

Myös Hakukonekeisari tähyää kasvua kansainväliseksi toimijaksi. Kasvupolun sparraus kymmenkertaisti yrityksen kasvutavoitteet.

– Asiantuntijat haastoivat meitä ajattelemaan isommin ja saimme hyviä konkreettisia ideoita kasvun rakentamiseen. Tavoitteena on että olemme vuonna 2020 Suomen johtava internetmarkkinoija 30 miljoonan euron liikevaihdolla kertoo Hakukonekeisarin yrittäjä Ville Kinanen tiedotteessa.

Tuomaristo korosti voittajavalinnoissa etenkin kasvuhalukkuutta.

– Valintoja tehdessämme puntaroimme niin yritysten kasvumahdollisuuksia kuin tiimin kasvuhalua päästä tavoitteisiin kertoo tuomariston puheenjohtaja Keijo Mutanen tiedotteessa.

Seniortek Oy ja Hakukonekeisari jatkavat suoraan valtakunnallisen Kasvu Open -kilpailuun.

Pohjois-Karjalan Kasvupolun sparrauksessa olivat mukana edellä mainittujen lisäksi CareliaForest Consulting Oy Katja Palmu Kestopelti Oy/ Kattovaruste Oy Lemmikkihoitola Moppe & Miiru Oy North Karelian Sales & Service Oy Obsidian Discs Oy Timber Bros Oy Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy TurvallinenKauppa.com Oy ja Ääniavara Oy.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

ALD Automotiven NF Fleetin ja Easy KM:n hankintatilastojen mukaan tammi−toukokuussa 2015 suosituimmaksi pakettiautoksi nousi Ford Transit.

Toiseksi halutuimmaksi pakettiautoksi nousi Fordin jälkeen Volkswagen Transporter ja kolmanneksi Opel Combo. Mercedez-Benz Vito ja Opel Corsa Van olivat sijoilla 4 ja 5. Suomalaiset leasing-pakettiautojen kuljettajat ajavat ympäristövastuullisemmin kuin muut autoilijat. Leasingsopimuksella hankituissa pakettiautoissa ovat tammi−toukokuun 2015 tilastojen mukaan keskimäärin matalammat hiilidioksidipäästöt kuin yleisesti ensirekisteröidyissä pakettiautoissa.

Tuotantoajoneuvojen leasing-alan yhtenä markkinoiden trendinä nähdään yhä yleistyvät vaihtoehtoiset käyttövoimat. Tällä hetkellä ALD Automotivella on käynnissä yritysasiakkaiden kanssa monia pilottiprojekteja joissa esimerkiksi tehdasalueella ajetaan sähkökäyttöisillä tuotantoajoneuvoilla.

Toiseksi markkinatrendiksi on noussut ympäristövastuullisuus jota kiihdyttää verotus tuplavaikutuksella. Sekä autovero että käyttövoimavero ohjaavat kuljetusalan yrittäjiä valitsemaan entistä vähäpäästöisemmän ajoneuvon. ALD Automotiven NF Fleetin ja Easy KM:n hankintatilastojen mukaan pakettiautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästöarvo on laskenut 13 prosenttia viimeisten neljän vuoden aikana.

Kolmantena trendinä markkinoilla nähdään taloudellinen ja turvallinen ajotapa. ALD Automotiven ja Innolink Research Oy:n alkuvuodesta 2015 teettämän valtakunnallisen tutkimuksen mukaan neljä viidestä päättäjästä näkee taloudellisen ja turvallisen ajon ehdottomasti tärkeimmäksi yritysautoilun tekijäksi. Myös ajoneuvon reaaliaikaiseen seurantaan halutaan panostaa entistä enemmän.

Hankintatilastot perustuvat samaan Axus Finland -konserniin kuuluvien ALD Automotiven NF Fleet Oy:n ja Easy KM:n leasingrekisteröintitietoihin. ALD Automotive NF Fleet ja Easy KM muodostavat yhdessä Suomen suurimman huoltoleasingalan asiantuntijayrityksen. Yhteensä hallinnoitava autokanta on noin 24 000.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

SKAL Kuljetusbarometrin valossa kannattavuuden pohja on saavutettu ja suunta kääntymässä varovaiseen kasvuun.

Kuljetusyrittäjien ennuste kannattavuuden kehitykselle oli varovasti plussan puolella ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Runsas viidennes arvioi kannattavuuden heikkenevän. Joka neljäs yritys oli lisännyt liikevaihtoaan ja noin 40 prosenttia menettänyt alkuvuonna.

Barometrin ajankohtaiskysymyksen perusteella 45 prosentilla kuljetusyrityksistä on polttoaineklausuulit sopimuksissaan jolloin alentunut dieselin hinta näkyy myös niiden laskutuksessa. Tavaratonnit ja ajosuoritteet olivat suunnilleen viimekeväisellä tasolla.

Alueellisessa tarkastelussa kuljetusyritysten liikevaihto kehittyi heikoimmin Kaakkois-Suomessa ja Helsingissä. Kaakossa yritysten kassavirta pienimuotoisesta Venäjälle suuntautuneesta liikenteestä on tyrehtynyt. Pääkaupunkiseudulla jakelukuljetusten volyymit ovat tippuneet kuluttajakysynnän hiipumisen vuoksi. Ulkomaanliikenteessä joka neljännen yrityksen liikevaihto kasvoi ja joka neljännen pysyi ennallaan.

Tulos parantanut

Tulos oli hieman viime vuotta parempi. Kuljetuslajeittain tarkasteltuna liikevaihto oli heikentynyt eniten maanrakennuskuljetuksissa. Tämä selittyy osin vähälumisella talvella joka on vähentänyt lumensiirtotöitä. Rakennustyömaat aloittavat työt vasta tammi-huhtikuun tarkastelujakson jälkeen. Maa-aineskuljetusten kannattavuus kehittyi kuitenkin hieman viimevuotista suotuisammin.

Kannattavuuden kasvua odotetaan eniten säiliökuljetuksissa sekä maanrakennus- ja vaihtolavakuljetuksissa. Pessimistisimpiä ovat tukki- ja kuitupuun kuljettajat sillä vapaa kuljetuskapasiteetti alentaa katteita. Biotalousinvestoinnit eivät näy puukuljetusten kysynnässä vielä muutamaan vuoteen. Laitosten rakentaminen heijastunee kuljetuskysyntään huomattavasti nopeammin mutta se ei vielä koske puukuljetuksia. Pitkälti kuljetuskaluston koon kasvun vuoksi kalustoyksiköiden määrä yrityksissä on hivenen laskenut. Yritykset ovat pääsääntöisesti jo tehneet vuoden 2013 kalustoasetukseen liittyvät hankinnat ja uudella kalustolla kuljettaa enemmän kuin vanhalla. Kuljettajamäärissä ei ollut olennaisia muutoksia viime vuoteen nähden.

Älyliikenne huuhaata?

Yli puolet SKAL Kuljetusbarometriin vastanneista arvioi älyliikenteen tuomia mahdollisuuksia myönteisesti. Joka kymmenes oli ehdottoman varma että älyliikenne parantaisi yrityksen toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa ja 46 prosenttia vastasi samaan kysymykseen ”mahdollisesti”.

Avoimissa palautteissa älyliikenteeseen uskovat korostivat kannattavuuden ja seurannan paranemista. Toisaalta he ilmaisivat huolta sovellusten käytettävyydestä ja teknisestä toimintavarmuudesta. Kielteisesti suhtautui 17 prosenttia vastanneista. Heistä suurin osa piti älyliikennettä huuhaana joka sisältää riskejä ja lisäkustannuksia kuljetusyrityksille.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat julkaisee viikoittain parhaaseen AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot.

Lista julkaistaan torstaisin. Mukana listauksessa ovat AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä joka yrityksen toimintaa taustaa taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Tämä AAA-listaus pitää sisällään 4.6. – 10.6. AAA-luokkaan päässeet yritykset. Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on reilut 24 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 302 000 euroa.

Uudet yritykset:

Enemmistöllä kuljetusyrittäjistä on hyvät tai tyydyttävät vaikutusmahdollisuudet asiakassopimuksissa kertoo tuore barometri.

SKAL Kuljetusbarometrin vastanneista vajaa kolmannes teki suoria sopimuksia tavaran lähettävän yrityksen kanssa. Alihankintana kuljetti joka kuudes.

Vaikutusmahdollisuudet asiakassopimuksissa olivat hyvät tai tyydyttävät runsaalla 60 prosentilla vastanneista. Alle kolmannes koki asiakkaan sanelevan sopimusehdot. Lähes puolet kuvasi yritystoimintaansa kannattavaksi asiakassopimusten seurauksena mutta lähes yhtä monella toiminta kannatti heikosti. Heikosti kannattavaa ja tappiollista liiketoimintaa oli erityisesti keikkapohjalta toimivilla yrityksillä. Toiminta oli tappiollista viidellä prosentilla kaikista vastanneista.

Suullisia asiakassopimuksia on edelleen joka kolmannella kuljetusyrityksellä. SKAL:in mukaan kun tehtävät sovitaan puhelimessa jäävät sopimusehdot todennäköisimmin määrittelemättä. Yritysten kannattaisikin solmia puitesopimuksia tuttujen asiakkaiden kanssa jotta tien päällä sovittaviin kuljetustehtäviin olisi määritelty ehdot.

Kirjallisia sopimuksia teki 70 prosenttia yrittäjistä. Sopimukset olivat alle vuoden pituisia joka kuudennella ja yksittäisiä keikkoja joka viidennellä vastanneista. Yli vuoden pituisiin sopimuksiin pääsi 43 prosenttia vastanneista. Pitkät sopimukset olivat todennäköisimmin kirjallisia ja niissä kuljetusyrittäjän vaikutusmahdollisuudet keskimäärin paremmat kuin lyhyissä. Tämä näkyi myös liiketoiminnan korkeampana kannattavuutena. Kyselyn valossa kirjalliset kuljetussopimukset eivät kuitenkaan takaa tasapuolisia sopimusehtoja.

Suurin osa eli kaksi kolmesta kuljetusyrittäjästä arvioi että asiakas noudattaa tavaraliikennelain kuljetuspalveluiden ostajan vastuuta. Joka kymmenes arvioi asiakkaan laiminlyövän velvoitteitaan. Näistä vastaajista runsas neljäsosa arveli että asiakas ei tunne lakia ja yhtä moni että asiakas luottaa kuljetuspalveluiden tarjoajaan. Tahallista laiminlyöntiä epäili tästä vastaajajoukosta 42 prosenttia mikä vastaa noin 4 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Joukko yrittäjiä osallistuu tuotteillaan ja palveluillaan Helsinki-päivänä järjestettävään Designsuunnistukseen.

Parisenkymmentä yritystä ja muuta tahoa osallistuu perjantaina järjestettävään Designsuunnistukseen. Yrittäjät ovat lahjoittaneet suunnistuksessa etsittävät aarteet ja keksineet vihjeet jotka ohjaavat piilopaikkojen luo.

Vihjeitä julkaistaan päivän aikana Design Districtin Facebook-sivulla Instagram-profiilissa ja Twitter-tilillä. Aarteisiin lukeutuu sekä muotoilun klassikoita että uudempia tuotteita ja palveluita.

Mukana ovat muun muassa sisustustekstiilejä valmistava Lapuan kankurit Oy sekä ravintola-alan yritys Zipuli Oy.

Kymmenen vuotta sitten perustettu Design District Helsinki on muotoilualan keskittymä jonka piiriin kuuluu designputiikkeja gallerioita muotoilupalveluita sekä muotoilullaan erottuvia kahviloita ravintoloita ja hotelleja.

– Meillä on Helsingissä poikkeuksellisen monipuolinen ja korkeatasoinen designtarjonta jonka takaa löytyy satoja kiinnostavia luovien alojen osaajia. Halusimmekin Design Districtin juhlavuonna kannustaa turistien lisäksi myös meitä paikallisia tutustumaan Helsinkiin tutkimusmatkailijan silmin kertoo Design District Helsingin toiminnanjohtaja Minna Särelä tiedotteessa.

Aarrejahti on osa perjantaina vietettävää Helsinki-päivää. Tapahtuma on kaikille avoin.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Startup-yritys Deep Content Company selviytyi voittajaksi Oulun Midnight Pitch Festissä.

Oululainen Deep Content Company päihitti lähes 50 muuta startup-yritystä ja pokkasi 10 000 euron pääpalkinnon Oulun Midnight Pitch Festissä.

Deep Content Company on kehittänyt uuden tavan etsiä videoita internetistä. Yritys on kehittänyt hakupalvelun jonka avulla käyttäjä voi etsiä videoita omilla hakusanoilla.

– Yritysidea on hallittu kokonaisuus jolla on todistetusti suuret markkinat. Malli on skaalautuva ja käyttäjäpotentiaali tuotteelle on massiivinen sanoo tuomariston puheenjohtaja Christian Sundell tiedotteessa.

Kilpailu parhaasta yritysideasta on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. Kilpailuun haki noin sata kotimaista ja ulkomaista yritystä.

Yritykset kilpailivat esitystaidoillaan ja liikeideoillaan palkinnosta sekä sijoittajien ja median huomiosta neljässä kategoriassa: Apps & Services Tech & Services Games & Entertainment sekä Health & Sport.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Informaatioalan liikevaihto kasvoi alkuvuonna lähes viidenneksen selviää Helsingin seudun kauppakamarin teettämästä tutkimuksesta.

Helsingin seudun tuotanto on vahvistunut alkuvuonna. Tuotanto on vuositasolla noussut noin kahden prosenttia mikä on selvästi enemmän kuin muualla Suomessa.

Veturina on toiminut informaatio- ja viestintäala. Erityisesti peliyritysten tuotannon vahva kasvu nosti alkuvuonna alan liikevaihtoa ja henkilöstömäärää.

Tiedot selviävät Helsingin seudun kauppakamarin Kaupunkitutkimus TA Oy:llä teettämästä tutkimuksesta.

Informaatioalan liikevaihdon kasvu on kiihtynyt vuoden aikana. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi lähes viidenneksen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

– Ala on toipunut nopeasti finanssikriisin aiheuttamasta notkahduksesta. Vuoden 2010 tasosta liikevaihto on kasvanut yli 35 prosenttia toteaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen tiedotteessa.

Kasvussa ovat myös rakentaminen sekä majoitus- ja ravitsemisala.

Sen sijaan teollisuudella ja kaupan alalla mene huonommin.

– Erityisesti teollisuuden liikevaihdon käyrä näyttää alaspäin. Se on hyvin huolestuttavaa sillä olemme vientivetoinen kansantalous. Kilpailukykyyn pitääkin nyt satsata Pakarinen sanoo.

Kaupan alan liikevaihto oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viisi prosenttia huonompi viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Henkilöstön määrä oli tammi–maaliskuussa kaksi prosenttia alhaisempi kuin samaan aikaan vuonna 2014.

– Helsingin seudulla kaupan ala on merkittävä työllistäjä joten tämä näkyy työttömyyden selvänä kasvuna Pakarinen sanoo.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Katso neuvo miten yrittäjä voi välttyä siltä ettei alinhankintasopimusta tulkita työsuhteeksi.

Mediayhtiö MTV Oy kertoi torstaina saavansa verottajalta tuhansien eurojen lisälaskun koska verottajan tulkinnan mukaan MTV:n käyttämät alihankkijat ovat olleet työsuhteessa.

MTV on tehnyt useiden yritysten kanssa sopimuksia toimituksellisista tehtävistä kuten ohjelmien toimittamisesta tuottamisesta suunnittelusta konseptoinnista selostamisesta sekä lajiasiantuntija- ja esimiestehtävistä.

Molemmat osapuolet ovat halunneet että kyseessä on ollut alihankintasopimus eikä työsuhde kerrotaan MTV:n tiedotteessa.

Toimeksiantaja maksaa sanktiot jos alihankkijoiden työpanos tulkitaankin työsuhteeksi. Alihankkijoille voi käydä huonosti jos toimeksiantajat vähentävät tilauksia sanktioiden pelossa.

– Äärimmillään toimeksiantaja ei välttämättä enää osta palvelua jos riski siitä että se tulkitaan työsuhteeksi on ilmassa. Freelancer-toimittajilta tai muilta alihankkijoilta voi mennä markkinat alta eikä keikkaa enää pukkaa toteaa Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekin Yrittäjäsanomille.

Grekin ei kommentoi MTV:n tapausta tai muita yksittäisiä tapauksia vaan aihetta yleisesti. Kädenvääntöä palkan ja yrittäjätulon välillä on ollut jo 1970-luvulta lähtien mutta useimmiten tapaukset selviävät vuoropuhelulla Verohallinnon kanssa.

– Tämä on ainainen puheenaihe ja valitettavaa meidän näkökulmasta koska yhteiskunta kehittyy mutta asiaa koskeva oikeuskäytäntö on menneestä maailmasta. Pitäisi tunnistaa se että elanto hankitaan nykyään yrittäjämäisemmin.

Valvomisen kulttuuri yhä läsnä

Ilmiö on läsnä kaikilla toimialoilla Grekin kertoo.

– Sitä on niin koneurakoinnissa kuin muusikoiden autokuljettajien ja myyntiedustajienkin keskuudessa. Monet ovat huolissaan siitä että miten käy.

Yrittäjien kannattaa pitää huolta siitä että raja työnteon ja lopputuotteen välillä on selkeä.

– Pitää huolehtia siitä että yrittäjä saa valita keinot työn toteuttamiseen ja asiakas ostaa vain lopputuloksen. Silloin on todennäköisintä ettei työtä tulkita työsuhteeksi.

Viime syksynä verottaja antoi uusia ohjeita joiden piti ottaa yrittäjät paremmin huomioon.

– Käytännössä meille tulee myös sellaista palautetta että ohjeen henki ei toteudu Grekin sanoo.

Verottajan usein työsuhteiden puoleen kallistuvat tulkinnat pohjaavat aikaan jolloin yhteiskunnalle saatiin enemmän verotuloja työsuhteiden kuin alihankintasopimusten kautta.

– Taloudellinen intressi valvoa niitä on lähes poistunut mutta kulttuuri valvoa niitä on edelleen olemassa Grekin toteaa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi