Laitilan Wirvoitusjuomatehtas harkitsee listautumista pörssin First North -markkinapaikalle kertoo Kauppalehti.

Laitilan Wirvoitusjuomatehtas haluaa listautua Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle. Yrityksen toimitusjohtaja Rami Aarikka kertoo Kauppalehdelle että listautumista on harkittu pitkään ja monet ovat siitä usein tiedustelleet.

– Meillähän on hyvin kannattavaa ja helposti ymmärrettävää liiketoimintaa Aarikka toteaa Kauppalehdelle.

Voimakas laajentaminen ja investoiminen ovat tehneet listautumisen nyt ajankohtaiseksi. Parisenkymmentä vuotta sitten perustetun pienpanimon markkina-arvo on noin 32 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste on 60 prosenttia.

– Nykyoloissa rahaa saa pankista hyvin halvalla eikä välitöntä listautumistarvetta näin ollen ole. Omistajia meillä on jo nyt yli 700 ja osakkeemme vaihtuu Privanet-markkinapaikalla Aarikka kertoo.

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan osake on Privanetin vaihdetuimpien osakkeiden listalla.

Seitsemän suurinta omistajaa hallitsevat niukasti yli puolta ulkona olevista osakkeista.

Suurin osakkeenomistaja noin 129 prosentillaan on Markku Vilppulan kuolinpesä. Rami Aarikka omistaa osakkeista 124 prosenttia Kari Lehto 57 prosenttia Totti Salko 56 prosenttia ja Jon Granström 55 prosenttia.

Viime vuonna Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan liikevaihto laski 16 prosenttia 189 miljoonaan euroon. Liikevaihto laski sopimusvalmistajien vähenemisen vuoksi Aarikka kertoo Kauppalehdelle.

Liikevoittoa syntyi viime vuonna 19 miljoonaa euroa. Yritys on viimeisten viiden vuoden ajan jakanut joka vuosi miljoonan euron osingot.

– Odotamme että tästä vuodesta tulee numeroiltaan suunnilleen samanlainen kuin vuodesta 2014 Aarikka sanoo.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Katso kymmenen ammattia joista on eniten pulaa ja ylitarjontaa.

Työvoimatilanne on ylitarjonta- ja pula-ammattien valossa parantunut hieman alkuvuodesta. Ylitarjonta-ammateiksi lasketaan nyt noin kolmasosa 200 ammatista kun vielä helmikuussa luku oli liki 40 prosenttia.

Pula-ammattien osuus on pysynyt lähes ennallaan. Työllisyystilanteen uskotaan paranevan vuoden loppua kohden.

Tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrista johon on koottu arviot noin 200:sta keskeisestä ammatista. Barometrin arvio perustuu ammattien kehitysnäkymiin työvoiman saatavuusnäkymiin sekä alueelliseen tilanteeseen touko-kesäkuun vaihteessa ja seuraavan puolen vuoden aikana.

Barometrin mukaan työvoimapulaa on eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä myyntityössä.

Kymmenen ammattia joiden työvoimasta on eniten pulaa ovat: kuulontutkijat ja puheterapeutit ylilääkärit ja erikoislääkärit yleislääkärit puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät myyntiedustajat suuhygienistit hammaslääkärit erityisopettajat sosiaalityön erityisasiantuntijat sekä sairaanhoitajat.

Vastaavasti kymmenen ammattiryhmää joissa on tällä hetkellä eniten ylitarjontaa ovat: yleissihteerit johdon sihteerit ja osastosihteerit vaatturit pukuompelijat turkkurit ja hatuntekijät mainonnan ja markkinoinnin eritysasiantuntijat elektronisten ja automaattisten laitteiden asentajat toimittajat konepuusepät huonekalupuusepät graafiset suunnittelijat ja multimediasuunnittelijat sekä tuote- ja vaatesuunnittelijat.

Joillakin toimialoilla ammattien työmarkkinatilanne vaihtelee koulutus- tai taitotason mukaan. Esimerkiksi rakennusalalla suorittavan työn tekijöistä kuten kirvesmiehistä ja rakennuspuusepistä on yleisesti ylitarjontaa mutta rakennusalan työnjohdossa tilanne on toinen sillä monilla alueilla työnjohtajista on pulaa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Viranomaisilta saa hyvin neuvoja mutta paikallisbyrokratia on toisinaan hidasta kertoo Keski-Amerikassa yrittäjäksi ryhtynyt Petri Jaakkola.

Yrittäjä Petri Jaakkola muutti Nicaraguaan 26-vuotiaana 1990-luvun puolivälissä. Hän oli tavannut nicaragualaisen vaimonsa Sandran Helsingissä kolmisen vuotta aiemmin kun tämä opiskeli Teatterikorkeakoulussa.

Ensimmäisinä Nicaraguan vuosinaan Jaakkola teki monenlaisia töitä.

– Työskentelin pääkaupunki Managuan ruotsalaisessa koulussa Kepassa ja Suomen suurlähetystössä ja toimin matkanjohtajana ja oppaana Suomi–Nicaragua-seuran elämysmatkoilla Jaakkola kertoo Yrittäjäsanomille.

Haave ikiomasta matkatoimistosta oli hautunut pitkään mielessä ja viimein haave toteutui elokuussa vuonna 2013.

– Perustin Jaakkola Tours -matkailuyrityksen koska olen opiskellut alaa ja nautin valtavasti alalla työskentelystä. Työtuloksen näkee konkreettisesti kun matkailija palaa takaisin kotimaahansa rentoutuneena ja onnellisena uusista kokemuksista Jaakkola kertoo.

Matkailuala ja talous kasvavat

Yrittäjänä toimiminen on ollut Nicaraguassa melko helppoa eikä Jaakkola ole kohdannut ylitsepääsemättömiä ongelmia.

– Eri viranomaisilta saa hyvin neuvoja yrittämiseen. Yrityksen alkuvaiheessa kirjanpitäjämme sai koulutusta paikallisessa verotoimistossa.

Pankin lainakorot ovat Nicaraguassa Suomea korkeammalla ja paikallisbyrokratia on toisinaan hidasta. Matkailuala ja talous kuitenkin kasvavat infrastruktuuri paranee ja ympäristö on turvallinen Jaakkola kertoo.

Jaakkolan matkatoimisto järjestää elämys- luonto- kulttuuri- ja kalastusmatkoja sekä räätälöityjä matkoja ja kiertomatkoja. Managuan lisäksi Jaakkola Toursilla on toimipaikat Granadan ja San Carlosin kaupungeissa.

– Työllistän viisi vakituista ja useita osa-aikaisia työntekijöitä Jaakkola kertoo.

Nicaraguan lisäksi toimialueeseen kuuluvat Panama Costa Rica Honduras El Salvador Guatemala Belize ja Meksiko. Asiakkaita on erityisesti Pohjoismaista ja Euroopasta sekä Keski- Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. Suomalaiset ovat kasvava asiakasryhmä.

– Nicaraguassa pärjää yrittäjänä sopeutumalla maan kulttuuriin ja tekemällä kovasti töitä yrityksen eteen. Maassa on ystävällinen ilmapiiri sekä lämmin kesäinen ilma läpi vuoden Jaakkola toteaa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Viestintätoimisto Milttonin uusi hallituksen puheenjohtaja on Jorma Ollila.

Jorma Ollila on myös hankkinut 10 prosentin omistusosuuden viestintäkonsernista Kauppalehti kertoo. Lehden mukaan Milttonin toimitusjohtaja Mathias Järnström otti yhteyttä ja pyysi Ollilaa mukaan.

– Olen aina ajatellut että jos haluaa rakentaa jotain merkittävää välillä pitää asettaa epärealistisiakin tavoitteita. Näin me toimimme täällä Järnström kertoo Kauppalehdessä.

Ollilla on toiminut tai toimii muun muassa Nokian Shellin ja Outokummun hallituksen puheenjohtajina.

– Uran eri vaiheessa pitää tehdä erilaisia asioita. Tämä on mielenkiintoinen missio kun oman kokemukseni kautta voin auttaa luomaan infrastruktuuria joka auttaa suomalaisia ja muita pohjoismaisia yrityksiä markkinoinnin ja viestinnän keinoin menestymään maailmalla Ollila sanoo.

Miltton on nopeasti kasvava viestintätoimisto joka viime viikolla kertoi avaavansa toimiston Ruotsiin. Aiemmin Miltton on avannut toimistot Singaporeen ja Brysseliin. Milttonin palveluksessa on yli 100 henkilöä ja sen myyntikate oli vuonna 2014 yli 10 miljoonaa euroa jossa kasvua edellisvuodesta 28 prosenttia.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa viime vuotta nopeammin.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 51 prosenttia ja myynnin määrä 48 prosenttia vuotta aiemmasta kertoo Tilastokeskus.

Vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin liikevaihto kasvoi 14 prosenttia.

Liikevaihto kasvoi jokaisella rakentamisen toimialalla. Suurinta kasvu oli maa- ja vesirakentamisen toimialalla 106 prosenttia. Talonrakentamisen liikevaihto kasvoi 48 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto 39 prosenttia.

Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi maa- ja vesirakentamisessa 135 prosenttia. Talonrakentamisessa myynnin määrä lisääntyi 45 prosenttia ja erikoistuneessa rakennustoiminnassa 36 prosenttia.

Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla liikevaihdon indeksisarjasta hintojen muutosten vaikutus.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Palvelujen liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa 44 prosenttia vuoden takaisesta.

Tilastokeskuksen mukaan palvelujen liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 44 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuotta aiemmin samalla ajanjaksolla liikevaihto kasvoi 21 prosenttia. Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi lähes kaikilla palvelualojen päätoimialoilla vuodentakaisesta.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä palvelualojen päätoimialoista liikevaihdon kasvu oli edelleen nopeinta informaatiossa ja viestinnässä jossa kasvua kertyi edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta 133 prosenttia. Informaation ja viestinnän alatoimialoista nopeimmin on kasvanut ohjelmistot konsultointi ja siihen liittyvä toiminta joka kasvoi vuodentakaiseen verrattuna 240 prosenttia.

Palvelujen päätoimialoista liikevaihdon kasvu oli ripeää myös taiteissa viihteessä ja virkistyksessä joissa kasvua vuodentakaisesta ajanjaksosta kertyi 71 prosenttia. Myös ammatillinen tieteellinen ja tekninen toiminta kasvoi 51 prosenttia vuodentakaisesta.

Heikoimmin liikevaihto kehittyi edelleen kuljetuksessa ja varastoinnissa jossa laskua vuodentakaiseen kertyi 07 prosenttia. Kuljetuksen- ja varastoinnin alatoimialojen välillä liikevaihdon kehitys on erisuuntaista. Kun tammi-maaliskuussa vesiliikenteessä päästiin 40 prosentin kasvuun niin samaan aikaan maa- ja rautatieliikenne pieneni 19 prosenttia sekä varastointi ja liikennettä palveleva toiminta laski 05 prosenttia vuodentakaisesta.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Koko kaupan myynti laski huhtikuussa 33 prosenttia edellisvuodesta.

Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan myynti laski huhtikuussa 29 prosenttia vuoden 2014 huhtikuusta.

Päivittäistavarakaupassa myynti supistui 23 prosenttia ja tavaratalokaupassa 87 prosenttia vuodentakaisesta. Myös tukkukaupassa myynti laski samaan aikaan 49 prosenttia edellisvuodesta. Sen sijaan autokaupassa myynti kasvoi 30 prosenttia vuoden 2014 huhtikuusta. Yhteenlaskettuna koko kaupan toimialalla myynti laski 33 prosenttia vuoden 2014 huhtikuusta.

Vähittäiskaupassa myynnin määrä laski huhtikuussa 19 prosenttia ja tukkukaupassa 36 prosenttia edellisvuodesta. Autokaupassa myynnin määrä puolestaan kasvoi 35 prosenttia vuoden 2014 huhtikuusta. Näin ollen koko kaupan myynnin määrä oli huhtikuussa 21 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla arvoindeksisarjasta hintojen muutosten vaikutus.

Vähittäiskaupan myynti supistui tammi-huhtikuussa 10 prosenttia ja tukkukaupan myynti 47 prosenttia vuoden 2014 vastaavasta ajanjaksosta. Samaan aikaan autokaupassa myynti kasvoi puolestaan 01 prosenttia edellisvuodesta. Koko kaupan toimialan myynti väheni 30 prosenttia vastaavalla ajanjaksolla.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien mukaan neuvottelutulos ensi vuoden palkankorotuksista olisi saanut olla maltillisempi sillä se ei tue tarpeeksi tavoitetta yritysten kilpailukyvyn parantamisesta.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopuun ensi vuoden palkankorotuksista kun neuvottelut työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta saatiin päätökseen varhain maanantaiaamuna. Ratkaisu nostaisi palkkoja 16 euroa kuukaudessa kuitenkin vähintään 043 prosenttia. Työttömyysvakuutusmaksuja esitetään nostettavan vuonna 2016 työnantajilla keskimäärin 05 prosenttiyksikköä ja palkansaajilla 05 prosenttiyksikköä.

– Vaikka neuvottelutulosta voikin pitää kohtuullisena ja se tuo vakautta työmarkkinoille se ei tue tarpeeksi tavoitetta yritysten kilpailukyvyn parantamisesta. Se kun nostaa työnantajakustannuksia yhteensä lähes yhdellä prosentilla johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Vaikeassa taloustilanteessa oleville yrityksille ratkaisu on kallis Vanhanen sanoo.

Vanhasen mukaan neuvottelutulos korostaa hallitusohjelmaan kirjatun yrityskohtaisten sopimismahdollisuuksien lisäämisen merkitystä jotta erilaisissa tilanteissa olevissa yrityksissä voisi toteuttaa palkantarkistukset niin että työpaikat säilytetään.

Lokakuussa 2013 allekirjoitettu työllisyys- ja kasvusopimus sovittiin alun perin koskemaan vuosia 2014 ja 2015. Nyt työmarkkinajärjestöt sopivat sopimuksen optiovuodesta joka koskee ensi vuotta. Työmarkkinakeskusjärjestöjen hallinnot käsittelevät neuvottelutulosta parhaillaan. Sopimus koskisi noin 18 miljoonaa työntekijää.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Saimaan Juomatehdas on nousemassa suurimpien pienpanimoiden joukkoon.

Mikkelissä toimivan yrityksen liikevaihto kasvoi viime vuonna 214 prosenttia. Saimaan Juomatehtaan liikevaihto viime vuonna oli 18 miljoonaa euroa.

Yritys on päässyt kasvuun investoinneilla. Vuonna 2010 yrityksen tuotanto oli noin 130 000 litraa. Viime vuonna tuotanto ylsi jo lähes 800 000 litraan ja tänä vuonna yritys tavoittelee 14 miljoonan litran volyymia.

Viime vuonna liikevaihto kasvoi yli 60 prosenttia vajaaseen kahteen miljoonaan euroon. Kasvu on kova suoritus tilanteessa jossa oluen kulutus laskee.

– Oluen kokonaismyynti Suomessa on laskenut loivasti ja lasku näyttää jyrkkenevän taantuman myötä Saimaan Juomatehtaan varatoimitusjohtaja Jussi Laukkanen sanoi Yrittäjäsanomille tammikuussa.

Jo vuonna 1995 perustettu Saimaan Juomatehdas on löytänyt oman markkinarakonsa erikoisoluista.

– Erityisesti kotimaisten pienpanimoiden kysyntä kasvaa.

Saimaan Juomatehdas ei ole päässyt mukaan buumiin tuurilla vaan strategiatyöllä. Yritys ennakoi että erikoisoluiden ja pienpanimoiden suosion kasvu ulkomailla tulee myös Suomeen.

– Katsoimme mitä maailmalla tapahtuu ja yleensä Suomi seuraa perässä. Syksyllä 2010 loimme kasvustrategian. Sen pohjalta olemme nyt ottaneet ennakkoon suunniteltuja steppjä Laukkanen sanoi.

Kasvusta huolimatta Saimaan Juomatehdas on vielä tappiollinen. Viime vuonna tappiota tuli 177 000 euroa.

Saimaan Juomatehdas sai lisää omistajia tänä keväänä kun Hartwallin suvun omistamasta Micro Beverage Holding Oy Ab:sta tuli Saimaan Juomatehdas Oy:n vähemmistöomistaja. Pienpanimon enemmistöomistajana jatkaa mikkeliläinen perheyritys Oxa Oy.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Kahden suuren risteilyaluksen tilaus täyttää Turun telakan varauskirjan vuoteen 2020 asti.

Varustamo Carnival Corporation on tehnyt Meyer Werftin kanssa sopimuksen jossa se tilaa laivayhtiöltä neljä risteilyalusta. Aluksista kaksi rakennetaan Meyerin Turun telakalla ja kaksi Saksassa Papenburgin telakalla.

Tilaus täyttää Turun telakan varauskirjan vuoteen 2020 asti Meyer Werftin tiedotteessa kerrotaan. Sopimuksen arvo on useita miljardeja euroja.

– Tämä tilaus on hyvin tärkeä Turun telakalle koska se antaa meille ja laivanrakennusalan alihankkijoillemme pitkään kaipaamaamme vakautta jonka avulla me kaikki voimme kehittää ja parantaa toimintaamme. Näiden laivojen kanssa voimme jälleen rikkoa rajojamme monessa suhteessa kertoo Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer tiedotteessa.

Uuden sukupolven risteilyalukset toimivat nesteytetyllä maakaasulla eli LNG:llä.

Alihankkijoiden osuus hieman yli puolet

Laivoja sähköistävän Laivasähkötyö Oy:n toimitusjohtaja Juha Hietarinta arvioi maaliskuussa Yrittäjäsanomille että yksi laivatilaus tarkoittaa noin 15 000 henkilötyövuotta. Yhteensä kaksi laivatilausta tuo telakalle noin 30 000 henkilötyövuotta joista alihankkijoiden osuus on hieman yli puolet Hietarinta arvioi.

Meyer Werft ja Carnival Corporation solmivat yhteistyösopimuksen maaliskuussa.

– Tämä on erittäin positiivinen uutinen ja jatkumoa viime kesälle ja syksylle. Omistajanvaihdokset käänsivät kelkan kun ennen niitä oli viime vuonna uhkana että telakka olisi loppunut Hietarinta sanoi Yrittäjäsanomille maaliskuussa.

Eteläkorealainen STX myi Turun telakan Meyer Werftille ja Suomen valtiolle viime syyskuussa.

Telakkayhtiö Meyer Turku Oy on 70 prosenttisesti Meyer Werftin omistuksessa. Suomen valtion Teollisuussijoitus omistaa yhtiöstä 30 prosenttia.

Turun telakka työllistää noin 1 350 henkilöä. Meyer Turku on erikoistunut risteilijöiden automatkustaja-alusten sekä erityisalusten rakentamiseen.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Viikonloppuna ensimmäistä kertaa järjestetty Sideways-festivaali ylitti kävijätavoitteensa.

Viikonloppuna Helsingissä järjestetty Sideways-festivaali ylitti kertaheitolla järjestäjiensä odotukset. Fullsteam Agency Oy:n ensimmäistä kertaa järjestämässä tapahtumassa kävi noin 12 000 ihmistä kun kävijätavoite oli 10 000. Kaksipäiväisen festivaalin molemmat päivät myytiin loppuun.

– Jatkoa tulee se on selvä toteaa Fullsteam Agency Oy:n toimitusjohtaja Heidi Aho Yrittäjäsanomille.

Aho kertoo nukkuneensa viikon aikana yhteensä noin 25 tuntia. Kova työ on tuottanut tulosta sillä kiittävää palautetta on tullut runsaasti niin festarikävijöiltä kuin yhteistyökumppaneilta.

– Yksi kiitellyimmistä asioista oli alue joka toimi loistavasti Aho kertoo.

Yli 50 yritystä osallistui järjestelyihin

Sideways järjestettiin Hermannin kaupunginosassa sijaitsevan Teurastamon alueella. 1930-luvulla Helsingin kaupungin teurastuslaitoksen tarpeisiin rakennetulla alueella teurastettiin eläimiä vuoteen 1992 asti. Aluetta on kunnostettu viime vuosina ja siellä toimii nykyään muun muassa useita ravintoloita ja myymälöitä.

– Etsimme pitkään aluetta jossa ei olisi jo järjestetty kaupallista festivaalia Aho kertoo.

Kun Teurastamo löytyi vuosien ajan hautuneet suunnitelmat lyötiin lukkoon.

– Alueella jo toimivat ravintolat nostivat riman korkealle ruoan suhteen Aho kertoo.

Festivaalin järjestämiseen osallistui Fullsteamin kautta lopulta yli 50 yritystä joista suurin osa oli pk-yrityksiä. He vastasivat muun muassa vessoista siivouksesta ja ravintoloista. Yhteistyökumppanit näkyivät alueella hillitysti.

– Ei haluttu että alue olisi mikään sponsori- tai logomeri Aho linjaa.

Erikoisfestivaalit menestyvät

Sideways on ensimmäinen Fullsteamin järjestämä oma laaja festivaali. Mitkä ovat festivaalin kilpailijoita ja onko tavoitteena haastaa esimerkiksi suureksi kasvanut Flow-festivaali?

– Otan sen imarteluna jos siihen verrataan. Haluamme kuitenkin tehdä omaa juttuamme joka on paljon rosoisempaa ja meidän on myös tarkoitus pitää se rosoisena. Flow'hun verrattuna meidän ohjelmistossa on myös punkkia ja metallia Aho toteaa.

– Yleisöstä varmasti kaikki festivaalit kilpailevat mutta erikoisfestivaaleilla menee lähtökohtaisesti hyvin Aho jatkaa.

Sidewaysin koko rakentuu tulevaisuudessa kysynnän ja ohjelmiston kautta.

– Ei ole tarkoitusta itsearvoisesti kasvaa ettei tehdä isoa ison takia vaan mennä kysyntä edellä Aho sanoo.

Uusi omistaja viime syksystä lähtien

Fullsteam Agencystä tuli viime syksynä FKP Sweden AB:n tytäryhtiö. Samalla Fullsteamin perustajasta Juha Kyyröstä tuli FKP Sweden AB:n osakas ja toimitusjohtaja. FKP Scorpio on yksi Euroopan johtavista festivaalijärjestäjistä ja yksi suurimmista konserttipromoottoreista.

– Teemme yhdessä bändibuukkauksia ja yhteistyön kautta suuria ulkomaisia artisteja on helpompi saada Suomeen keikoille Aho kertoo.

Fullsteam myy noin 120 kotimaisen artistin keikkoja sekä tuo vuosittain noin 200 ulkomaista artistia Suomeen. Ohjelmatoimisto järjestää Seinäjoen Provinssirockia yhdessä Selmu ry:n kanssa.

Vuonna 2006 perustetun Fullsteam Agency Oy:n liikevaihto oli viime vuonna noin 52 miljoonaa euroa ja yrityksessä työskentelee tällä hetkellä 19 työntekijää.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat on listannut kuluvalla viikolla rekisteröidyt yritykset paikkakunnittain.
Kuluvan viikon aikana on ehditty perustaa jo yli 200 uutta yritystä.
Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamun aikana rekisteröidyt uudet yritykset.
Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Uudet yritykset

Pk-yritysten markkinointipanostukset kohdistetaan tänä vuonna verkkopalveluiden ja kotisivujen kehittämiseen selviää Fonectan ja Kopla Helsingin maalis-huhtikuussa 2015 toteuttamasta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten pk-yritysten markkinointipäättäjien ajatuksia liittyen digitaaliseen myyntiin ja markkinointiin sekä tärkeimpiin digitaalisen markkinoinnin trendeihin.

Asiakasryhmästä riippumatta kaikilla vastaajayrityksillä on yhteinen ykkösprioriteetti markkinoinnissaan tänä vuonna: verkkopalvelun ja kotisivujen kehittäminen jonka pääprioriteetikseen nimesi 43 prosenttia vastaajista. Toiselle sijalle markkinoinnin prioriteettilistauksessa kipusi sisällöntuotanto ja sisältömarkkinointi (30 prosenttia) kolmannelle sijalle sosiaalisen median tehokkaampi hyödyntäminen (29 prosenttia) neljännelle markkinoinnin tehokkaampi kohdentaminen (27 prosenttia) ja viidennelle sijalle löydettävyyden parantaminen verkossa (24 prosenttia).

-59 prosenttia vastaajista kokee yrityksellään olevan työkalut ja tietotaito asettamiensa prioriteettien saavuttamiseen. Toisaalta jopa joka neljäs ei osaa sanoa löytyykö yritykseltä näitä valottaa Fonectan asiakasymmärryspäällikkö Annukka Toivanen tutkimuksen tuloksia.

Yli puolet  tutkimuksen vastaajayrityksistä hallinnoi markkinointi- ja viestintäkanaviaan itse. Kuitenkin 41 prosenttia vastaajista pitää yrityksen ymmärrystä digitaalisesta markkinoinnista puutteellisena ja kokee että osaaminen yhteinen kieli prosessit ja mittarit digitaalisen markkinoinnin tekemiseen puuttuvat. Tämä puute korostuu erityisesti kuluttaja-asiakkaisiin keskittyneiden yritysten joukossa (51 prosenttia) ja alle 2 miljoonan liikevaihdon yrityksissä (48 prosenttia).

-Digitaalisen markkinoinnin ja myynnin mahdollisuudet on selkeästi ymmärretty yrityksissä mutta vielä ei olla toteutuksen tasolla itse tekemisessä. Paljon tehdään edelleen itse vaikka alati muuttuvassa digi-markkinoinnin maailmassa asiantuntevan kumppanin kanssa toimiminen helpottaisi ja tehostaisi markkinointia yrityksen koosta riippumatta kommentoi Toivanen.

Vastaajina Fonectan ja Kopla Helsingin Markkinoinnin myytit -tutkimuksessa olivat markkinoinnin ja myynnin vastuuhenkilöt sekä toimitusjohtajat joista suurin osa työskentelee 20-99 henkilöä työllistävissä yrityksissä.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Työmarkkinaosapuolten kesken maanantaina solmittu palkkaratkaisu alkaa vaikuttaa yrityksiin ensi vuonna.

Sopimus on jatkoa alun perin vuonna 2013 solmitulle työllisyys- ja kasvusopimukselle joka koski vuosia 2014-15. Nyt solmittu sopimus koskee vuotta 2016 eli kyseessä on sopimuksen kolmas vuosi.
Yrittäjäsanomat koosti sopimuksen tärkeimmät muutokset yrittäjille.

1. Palkkavaikutus

Ratkaisu nostaisi palkkoja 16 euroa kuukaudessa kuitenkin vähintään 043 prosenttia. Korotukset ovat yleiskorotuksia eli ne on sellaisinaan maksettava kaikille työehtosopimisten piirissä oleville. Joidenkin työehtosopimusten perusteella saattaa olla mahdollista että korotusten toteuttamisesta voidaan sopia yrityskohtaisesti.

2. Työttömyysvakuutusmaksu

Työttömyysvakuutusmaksuja esitetään nostettavan vuonna 2016 työnantajilla keskimäärin 05 prosenttiyksikköä ja palkansaajilla 05 prosenttiyksikköä. 

Pienille yrityksille vaikutus on kuitenkin pienempi. Tällä hetkellä työttömyysvakuutusmaksu on alle 2025 miljoonan euron palkkasummasta 08 prosenttia. Yritys joka maksaa yhteensä palkkaa vuoden aikana alle 2025 miljoonaa euroa maksaa siis tästä summasta työttömyysvakuutusmaksua 08 prosenttia.

2025 miljoonan euron palkkasumman ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksua maksetaan 315 prosenttia.

- Suurin osa pk-yrityksistä kuuluu tähän 0.8 prosentin kategoriaan sanoo Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen.
Muutos nostanee alle 2025 miljoonan euron palkkasummasta maksettavaa osuutta noin 01 prosenttiyksikköä. Näin uusi työttömyysvakuutusmaksu olisi noin 09 prosenttia.

2025 miljoonan yli menevältä osalta maksetaan jatkossa yli 35 prosenttia. Nousua olisi näin noin 04 prosenttiyksikköä.

- Lopputulos on pienille yrityksille jotenkin siedettävä vaikkakin oikeinta olisi ollut jättää korotukset tässä tilanteessa kokonaan tekemättä Vanhanen sanoo.

3. Kokonaiskustannukset

Solmitun sopimuksen kustannusvaikutukset riippuvat siis yrityksen palkkasummasta. Keskimäärin kustannukset nousevat vajaat prosentin.

Pienillä yrityksillä kustannusvaikutus jää pienemmäksi. Jos yrityksen palkkasumma ei ylitä 2025 miljoonaa euroa vuodessa yrityksen kustannusten nousu on reilut 05 prosenttia. Tosin jos palkkojen taso yrityksessä on matalammasta päästä kustannusvaikutus nousee 05 prosenttia suuremmaksi koska 16 euroa korotus kuukaudessa johtaa tällöin prosentuaalisesti hiukan suurempaan korotukseen. 

4. Aikataulu

Työllisyys ja kasvusopimuksen mukaiset palkkojen tarkistukset toteutuisivat suunnilleen 2015-16 vuodenvaihteesta lähtien vuodeksi eteenpäin eli noin 2016 loppuun. Eri TES:eissä on hiukan erilaisia sopimuskausia.

5. Ei tekstiosuuksia

Nyt solmittu sopimus ei edeltäjiensä tavoin pidä sisällään tekstiosuuksia joissa sovitaan työelämän laadullisista tekijöistä.  Esimerkiksi vuoden 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksessa tällaisia ovat olleet muun muassa kirjaukset eläkeuudistuksesta arkipyhiä koskevasta selvityksestä työajan vakiintumisesta toimista nuorten työllistymisen edistämisestä.

- Sinänsä oli hyvä että nyt sovittiin vain numeroista Vanhanen sanoo.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Sopimustiedon saatavuus ja tietoturva ovat vaarassa jos sopimuksia säilytetään vain yhdessä paikassa.

Sopimusten säilyttäminen vain sähköpostissa tai omalla koneella on usein riski sekä sopimustiedon saatavuuden että tietoturvan osalta. Silti noin joka neljännessä kyselyyn vastanneessa organisaatiossa säilytetään sopimuksia vain omalle tietokoneelle tallennettuna ja joka viidennessä sähköpostissa.

Tiedot selviävät M-Filesin maaliskuussa toteuttamasta kyselystä joka kohdistettiin toimitusjohtajille talousjohtajille kehitysjohtajille sekä lakimiehille. Vastaajat olivat sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta.

Kyselyyn vastaajista 42 prosenttia työskenteli alle 100 työntekijän organisaatioissa ja 58 prosenttia vastaajista edusti yli 100 työntekijää työllistävää organisaatioita.

– Sopimustietojen tallettaminen tietokoneen omalle kovalevylle on suuri riski. Jos kone varastetaan luottamuksellinen sopimustieto voi pahimmassa tapauksessa joutua vääriin käsiin sanoo Contractia Oy:n sopimustenhallinnan konsultti Marita Willman tiedotteessa.

Sopimusten säilyttäminen vain sopimuksista vastaavan henkilön sähköpostissa ei kannata sillä henkilön irtisanoutuessa tai jäädessä eläkkeelle tiedot ovat vaarassa jäädä muun organisaation ulottumattomiin. 

– Lopullinen allekirjoitettu versio sopimuksesta tulisi aina tallentaa ja arkistoida muiden sopimustietoa tarvitsevien henkilöiden saataville. Sopimuksia ei tulisi jemmata tai pantata eivätkä ne koskaan saisi olla organisaatiossa vain yhden henkilön takana Willman sanoo.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Reima-taustainen vaatetusalan yritys Clothing+ on myyty Yhdysvaltoihin.

Ostajana on pörssilistattu Jabil Circuit. Clothing+ on erikoistunut älyvaatteisiin.

Clothing+ perustelee kauppaa sillä että se mahdollistaa nopeamman kasvun ja laajemman palvelun. Osapuolet eivät kertoneet kauppahintaa.

-Yhdistyminen tarkoittaa sitä että brändit voivat saada kaikki palvelut puettavaan elektroniikkaan samasta paikasta hyvällä valmistuskapasiteetilla toimitusjohtaja Aleksi Reho kertoo tiedotteessa.

Clothing+-yritksen juuret ovat vaatevalmistaja Reimassa. Yrityksellä on 17 vuoden kokemus älyvaatteiden suunnittelusta ja valmistuksesta.

Nyt puettavan elektroniikan kysyntä kasvaa. Gartnerin tutkimuksen mukaan kysyntä tulee kasvamaan vuoden 2014 100 000 kappaleesta 26 miljoonan vuonna 2016.

Clothing+ on konsernina päässyt jo mukaan kasvuun. Vuonna 2014 yrityksen liikevaihto kasvoi 244 prosenttia 102 miljoonaan euroon. Yritys teki puolen miljoonan euron voiton.

Ostaja on huomattavasti kookkaampi sillä Jabil Circuitin liikevaihto on reilut 14 miljardia euroa. Yrityksellä on yhteensä 180 000 työntekijää.

Viime vuoden lopulla Clothing+ kertoi päässeensä yhteystyöhön tunnetun amerikkalaisen alusvaatevalmista Victoria’s Secretin kanssa. Lisäksi muun muassa Adidaksen urheiluvaatteissa sekä Salomonin ja Shock Absorberin urheilurintaliiveissä on yrityksen suunnittelemaa ja valmistamaa älyteknologiaa.  

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Tammi-toukokuussa konkurssien määrä kasvoi eniten maa- metsä- ja kalatalouden päätoimialalla kertoo Tilastokeskus.

Konkurssien määrä väheni kuluvan vuoden tammi-toukokuussa 155 prosenttia kertoo Tilastokeskus. Konkursseja pantiin vireille 1 149 kappaletta mikä on 211 konkurssia vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan.

Eniten konkurssit vähenivät teollisuuden ja kaivostoiminnan rakentamisen kaupan kuljetuksen ja varastoinnin majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä muiden palveluiden päätoimialoilla.

Rakennusalan konkurssit vähenivät lukumääräisesti eniten. Alalla pantiin vireille 234 konkurssia mikä on lähes neljänneksen vähemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan.

Majoitus- ja ravitsemustoiminnan päätoimialalla pantiin vireille noin neljä prosenttia vähemmän konkursseja. Henkilöstöä tammi-toukokuussa konkurssin haetuissa alan yrityksissä oli kuitenkin lähes neljännes enemmän verrattuna vuoden 2014 vastaavaan aikaan.

Konkurssien määrä kasvoi tammi-toukokuussa eniten maa- metsä- ja kalatalouden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 31 konkurssia mikä on lähes viidenneksen enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.

Kaikkiaan kuluvan vuoden tammi-toukokuussa konkurssiin haetuissa eri alojen yrityksissä työskenteli 5 000 henkilöä mikä on yli viidenneksen vähemmän kuin edellisvuoden vastaavaana aikana.

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä.

Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan konkurssiin menemistä sanan varsinaisessa merkityksessä sillä se on oikeudenkäyntinä mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Verohallinnon linja rakennusalan harmaan talouden valvonnassa on kiristynyt vuodenvaihteesta ja jatkossa ilmoitusvirheistä annetaan herkemmin laiminlyöntimaksu.

Rakennusalan harmaan talouden valvontaan liittyvä ilmoitusmenettely on ollut voimassa vajaan vuoden. Menettelyn tuloksista saadaan selvä kuva vasta sitten kun ilmoituksissa esiintyvät virheet saadaan korjattua. 

Verottajan tietoon nousee kuukausittain noin 9 000 tapausta jotka vaativat tarkempaa selvittelyä. Merkittävä osa tapauksista on noussut selvittelyyn koska ilmoitus on täytetty puutteellisesti tai väärin. Verottaja antaa kolme esimerkkiä yleisistä virheistä.

Virheitä tehdään esimerkiksi siinä että ilmoitus urakasta annetaan vain kun urakka on aloitettu vaikka ilmoitus pitäisi antaa jokaiselta toimintakuukaudelta.

Urakoitsijat antavat myös ilmoituksia urakoista jotka he ovat suorittaneet vaikka heidän pitäisi raportoida nimenomaan urakat jotka he ovat tilanneet.

Työntekijäilmoituksissa virheitä tehdään eniten siinä että työntekijä ilmoitetaan kuukausittain kulkuluvan voimassaolon perusteella eikä todellisen työskentelyajan mukaan. 

– Pidän tätä kovin harmillisena sillä kokonaiskuvan saaminen menettelyn vaikuttavuudesta on mahdotonta niin kauan kuin ilmoitustietojen laatu ei ole kunnossa sanoo ylitarkastaja Kristiina Virmajoki Verohallinnosta. 

Menettelyn toteutumista valvotaan tavanomaisen verotarkastustoiminnan lisäksi maanlaajuisesti erillisessä projektissa. Työmaille ja yrityksiin tehtävissä tarkastuksissa onkin paljastunut yrityksiä jotka eivät ole antaneet ollenkaan rakentamisilmoituksia. 

Verohallinto antoi menettelyn alussa yrityksille mahdollisuuden ilmoittaa osan tiedoista puutteellisina. Poikkeusmenettely päättyi kuitenkin vuoden 2014 lopussa joten nyt ilmoituksiin täytyy merkitä kaikki pyydetyt tiedot. 

– Vaikka painopiste menettelyssä on yhä vahvasti asiakasohjauksessa on linjamme muuttunut vuodenvaihteesta siten että olemme ryhtyneet antamaan yrityksille laiminlyöntimaksuja. Näin teemme erityisesti jos ohjauksen tai korjauskehotuksen jälkeen saamme edelleen virheellisiä tietoja toteaa Virmajoki. 

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Yrittäjä vinkkaa -sarjassa yrittäjä Petri Antila antaa kaksi neuvoa asiakaspalveluun.

Yrittäjäsanomien Yrittäjä vinkkaa -sarjassa annetaan vinkkejä asiakaspalveluun.

Viime viikolla Brandstairs Oy:n yrittäjän Anne Riekkolaneuvoi muun muassa että yrittäjän kannattaa miettiä tarkkaan asiakkaille antamaansa lupausta asiakaspalvelun sisällöstä ja laadusta.

Riekkola haastoi seuraavaksi vinkin antajaksi Aventure Oy:n yrittäjän Petri Antilan.

Aventure on vuonna 2012 perustettu perheomisteinen sijoitusyhtiö joka on sijoittanut neljään yritykseen. Antilan roolit vaihtelevat eri yrityksissä.

Julkisiin tiloihin sisustustekstiilejä toimittavassa Fabrika Oy:ssä Antila on toimitusjohtaja yritysjärjestelyjä tekevässä PJ Maa Partnersissa osakas ja urheilutarvikkeita maahantuovassa Refsport Oy:ssä sekä 3D-tulosteita valmistavassa Hetitec Oy:ssä Antila on mukana hallituksessa.

Ole rehellinen ja realisti

Riekkolan lailla myös Antila painottaa asiakaskokemuksen määrittelyn tärkeyttä asiakaspalvelussa.

– Pitää olla rehellinen organisaation kyvylle toteuttaa määritelty asiakaskokemus Antila sanoo.

Rehellinen määrittely saadaan aikaan tunnistamalla asiakaskokemuksen kohtaamispisteet sekä käytössä olevat työkalut aika ja muut vastaavat resurssit.

– Siinä tulee sitten se realismi vastaan että pystytäänkö tähän vasteaikaan tai koko Suomen kattavaan palveluun jota määritelty asiakaskokemus edellyttäisi Antila toteaa.

Anna asiakaspalvelijoille valtaa

Antilan toinen vinkki liittyy asiakaspalvelijoiden vastuuseen ja valtaan.

– Kun heitä vastuutetaan heillä pitää olla myös valtaa vaikuttaa asioihin. Nyt tehdään helposti niin että luvataan palata asiaan myöhemmin eikä asiakaspalvelijoilla ole mahdollisuutta korjata tilannetta heti. Monilla organisaatioilla on tässä miettimistä.

Asiakaspalvelijoille kannattaa antaa valtaa korvata asiakkaalle esimerkiksi viallinen tuote tai väärä palvelu.
– Valtaa on hyvä antaa tiettyyn pisteeseen asti niin että asiakas kokee että häntä huomioidaan ja että hän on tärkeä Antila neuvoo.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Laki kieltää solariumin käytön alaikäisiltä. Monet itsepalvelusolariumit ovat joutuneet tämän vuoksi sulkemaan ovensa kertoo Yle.

Monet itsepalvelusolariumit ovat joutuneet sulkemaan ovensa koska uusi laki kieltää solariumin käytön alaikäisiltä. Lain mukaan yrittäjien pitää valvoa etteivät alaikäiset käytä solariumia. Valvojan palkkaaminen on yrittäjien mukaan kannattavaa kuitenkin vain suurimmissa kaupungeissa Yle kertoo.

– Pakko panna kiinni. Ei ole paljon vaihtoehtoja kun pitäisi palkata henkilö olemaan paikalla ja täällä se ei kannata kertoo Torniossa 15 vuoden ajan solariumia pitänyt Krister Aldeman Ylelle.

Solariumin käyttö kiellettiin alaikäisiltä heinäkuussa vuonna 2012. Lain kolmen vuoden siirtymäaika umpeutuu kesäkuun loppuun mennessä. Solariumin käyttöä haluttiin rajata lailla ihosyöpäriskin vuoksi.

Parturi-kampaajia valvojiksi

Yrittäjä Kari Ponkalalla on itsepalvelusolariumeja eri puolilla Suomea. Hän joutuu lopettamaan valtaosan liikkeistään koska valvojan palkkaaminen ei kannata. Osaan solariumeista tulee parturi-kampaajia jotka voivat tukanleikkuun ohella valvoa keinoruskettajien täysi-ikäisyyttä.

– Katkeruus on suuri lainsäätäjää kohtaan. 15 vuotta olet tehnyt töitä sen eteen että liikkeet on saatu rakennettua ja sitten tulee yhteiskunta ja kieltää sen touhun Ylen haastattelema Ponkala sanoo.

Ponkala ei ymmärrä miksi alaikäisten vahtiminen on sälytetty yrittäjien harteille.

– Kyllä se mielestäni on vanhempien tehtävä hän sanoo Ylelle.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi