Jämsäläisen Insinööritoimisto Pisako Oy:n liiketoiminta siirtyy Protacon Oy:lle ensi vuoden alussa.

Protaconin palvelukseen siirtyy kaupassa kahdeksan teollisuuden automaation ja sähköistyksen ammattilaista. Kauppa tukee Protaconin alueyksikköstrategiaa. Pisakon palvelut säilyvät Jämsän alueella ja toiminta voi jatkua entistä vahvempana.

Toimintaympäristön ja taloustilanteen muutosten vuoksi Pisako etsi yhteistyömuotoja toimintansa turvaamiseksi. Protacon osoitti kiinnostuksensa yhtiön liiketoiminnan ostamiseen. Syksyn aikana neuvottelut etenivät toteutuneeseen liiketoimintakauppaan.

– Protacon osoittautui meille ainoaksi oikeaksi kumppanivaihtoehdoksi. Protaconin toiminta on laajaa ja siellä tehdään työtä nykypäivän tekniikalla. Se mahdollistaa myös meille pääsyn uusille alueille Pisakon toimistonjohtaja Ismo Nenonen sanoo.

– Jokilaakson paperitehtaat on yhteinen asiakkaamme jo vuosien takaa joten toimintaympäristö- ja tavat ovat tuttuja. Pisakon henkilöstön osaaminen puolestaan sopii hyvin kompetenssipalettiimme ja vahvistaa resurssejamme teollisuuden automaatio- ja sähköistyspalvelusektorilla Protacon Groupin konsernijohtaja Timo Akselin toteaa.

Vuonna 1992 perustettu teollisuuden suunnittelupalveluihin erikoistunut Pisako Oy on palvellut pääasiassa Jämsänjokilaakson asiakkaita. Alueelle vahvasti osunut paperiteollisuuden murros on vähentänyt töitä joten uutta toimintaa on haettu muualta. Nyt toteutuva liiketoimintakauppa luo synergiaa sillä Protacon saa Jämsän toimistolta tarvitsemaansa osaavaa lisäresurssia ja Pisako saa uutta työtä suhdannevaihteluja tasaamaan.

– Teollisuuden harvat suurprojektit menevät usein suuremmille toimijoille eikä pienen toimijan ole helppo päästä niihin kiinni. Tarvitaan leveämpiä hartioita jotta ovet suuriin projektikokonaisuuksiin voivat aueta. Protaconin kautta toimintamme Jämsässä voi jatkua ja kehittyä uudelle tasolle Nenonen sanoo.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Finpron mukaan Shanghain risteilijäprojekti avaa suomalaisisille meriteollisuusyrityksille merkittävän kohteen tarjota osaamistaan.

Kiinan meriteollisuus ottaa suuren harppauksen aloittaessaan ensimmäisen matkustajaristeilijän rakennustyöt.

– Reilulla 20 suomalaisella meriteollisuusyrityksellä on jo vahva jalansija Shanghaissa. Niille uusi Waigaoqiaon risteilyalusprojekti on selkeä kohde tarjota osaamistaan. Waigaoqiaon telakka Shanghaissa kiinnostaa etenkin suomalaisia laivalaite- ja järjestelmätoimittajia myös sellaisia jotka eivät ole etabloituneet Kiinaan kertoo Finpron Finland Maritime and Offshore -kasvuohjelman johtaja Ulla Lainio.

Kiinan ensimmäinen matkustajaristeilijä rakennetaan vuosina 2016-2020. Risteilyalusprojektit ovat merkittävä mutta myös vaativa päänavaus kiinalaistelakoille. Kiinalaisen meriteollisuuden painopiste on ollut erilaisten rahtialusten rakentamisessa mutta viime vuosina osaamista on laajennettu. Yli 90 prosenttia kaikista maailman laivoista rakennetaan Kiinassa Koreassa ja Japanissa.

– Kiinalaiset telakat ovat tähän mennessä harjoitelleet risteilyalusrakentamista tekemällä muutostöitä kun vanhoja risteilyaluksia on korjattu niiden siirryttyä lännestä Kiinan merialueille Lainio kertoo.

Risteilyalukset ovat esimerkkejä vaativista projekteista joissa suomalaisyritysten osaaminen on vahvaa. Finpron Shanghain vientikeskus ja Finland Maritime and Offshore -kasvuohjelma avustavat suomalaisia yrityksiä tarttumaan Waigaoqiaon alkavaan projektiin. Kiinalaistelakan suunnitelmissa on rakentaa viisi noin 300-metristä matkustajaristeilijää.

Risteilijärakentamisen taustalla vaikuttaa kiinalaisten kasvava kiinnostus risteilymatkailuun. Kiinalaisten risteilymatkailijoiden määrän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan seuraavan viiden vuoden aikana. Vuonna 2014 noin 750 000 kiinalaista kävi Kiinasta lähtevällä risteilyllä. Määrän odotetaan kasvavan 175 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä länsimaisten risteilyvarustamojen Royal Caribbean Carnival MSC ja Norwegian Cruise Linesin alukset risteilevät kuudesta Kiinan satamasta. Myös risteilysatamien määrä on kaksinkertaistumassa lähivuosina.

Suomalaiselle meriteollisuudelle jälleen uusi merkittävä mahdollisuus

– Suomessa on erikoistuttu tekemään maailman suurimpia risteilyaluksia. Osaamisemme on kansainvälisesti erittäin kilpailukykyistä kuten Ranskassa parhaillaan valmistuva Oasis 3 -risteilijä on osoittanut. Sen alihankinnasta noin 15 prosenttia on ostettu Suomesta Lainio kertoo.

Kiinan valtio tukee vahvasti risteilyalusrakentamista. Toukokuussa 2015 Kiinan valtioneuvosto julkaisi päätöksen nimeltä ”Made in China 2025” joka tähtää risteilyalusten rakentamisen läpimurtoon seuraavan 10 vuoden aikana.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Suomalainen Plus Katsastus -ketju on kasvanut viime vuosina nopeasti.

Ketjuun kuuluu tällä hetkellä 13 katsastusasemaa. Yritys markkinoi olevansa alan suurin suomalainen toimija. Suurimmat ketjut A-Katsastus ja K1-katsastajat ovat ulkomaalaisessa omistuksessa.

– 10 miljoonan euron liikevaihto ja yli 100 henkilön organisaatio uskoo edelleen katsastusalaan vaikka alan tulevaisuuden yllä onkin synkkiä pilviä sanoo Plus Katsastus Oy:n toimitusjohtaja Marko Aavikko.

Vuoden vaihteessa Plus Katsastus -ketju avaa kolme uutta katsastusasemaa ja palkkaa vähintään 10 uutta henkilöä lisää.

Katsastuksen toimilupalaki muuttui 1.7.2014. Lakimuutos mahdollisti katsastusasemien perustamisen autokorjaamoiden yhteyteen ja katsastusyritykset saavat perustaa autokorjaamoja.

Plus Katsastus on uuden toimilupalain voimaantultua käyttänyt tätä mahdollisuutta ainoana katsastusyrityksenä. Katsastusasemien läheisyyteen on perustettu tämän vuoden aikana kaksi autokorjaamoa.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Solu Machines Oy lähettää 609 rahoittajalleen uudenlaisen tietokoneen ensi vuonna.

Suomalainen Solu Machines Oy on ylittänyt tavoitteensa Kickstarterissa. Kickstarter on yhdysvaltalainen joukkorahoituspalvelu jonka kautta yritykset voivat kerätä projekteilleen rahaa.

Uudenlaisen tietokoneen ja käyttöjärjestelmän luonut Solu keräsi vajaan kuukauden aikana yhteensä noin 220 000 euroa kun rahoitustavoite oli 200 000 euroa.

Vain harva yritys on yltänyt Kickstarterissa vastaavanlaisten tavoitteiden ylittämiseen.

Rahoitus mahdollistaa toimitusten aloittamisen ensi vuonna. Kickstarterissa yhteensä 609 ihmistä tilasi tuotteen itselleen.

Solu on kämmenen kokoinen tietokone joka voidaan myös kiinnittää ulkopuoliseen näyttöön.

Muista tietokoneista poiketen Solussa ei ole erillisiä ohjelmia tai applikaatioita vaan niiden yhdistelmänä toimiva järjestelmä jossa tietoja voi helposti jakaa muiden käyttäjien kanssa.

Jos oman laitteensa hukkaa säilyvät tiedot tallessa sillä ne tallentuvat automaattisesti pilveen.

– Solu ei ole pc eli personal computer vaan maailman ensimmäinen sosiaalinen tietokone sanoi järjestelmän suunnittelija Joona Kallio Startup Saunan tilaisuudessa lokakuun lopussa.

Samassa tilaisuudessa puhunut yrityksen toimitusjohtaja Kristoffer Lawson kertoi eräästä hänen mielestään liian vähälle huomiolle jääneestä asiasta.

– Ei ainoastaan suunnittelu vaan myös valmistus tehdään Suomessa. Se maksaa vähän enemmän mutta on sen arvoista Lawson sanoi.

Laitteet valmistetaan Oulussa. Helsinkiläinen Solu Machines Oy on perustettu noin vuosi sitten.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Lentoyhtiö Go! Aviation aloittaa lentotoiminnan Kalajoella yhteistyössä Suomen Keskusvaraamo Oy:n kanssa.

Kalajoelta voi pian päästä lentämällä joustavasti muualle Suomeen Pohjoismaihin sekä Eurooppaan. Lentoyhtiö Go! Aviation ja Suomen Keskusvaraamo Oy kertovat lentotoiminnan alkavan ensi keväänä.

– Suomen Keskusvaraamo Oy on meille erittäin kiinnostava yhteistyökumppani Suomessa. Yhdessä voimme tarjota ainutlaatuisia ja monipuolisia palveluita niin kotimaassa kuin Euroopassakin kertoo Go! Aviationin toimitusjohtaja Jorma Kario tiedotteessa.

Go! Aviation Oy on vuosi sitten perustettu lentoyhtiö jonka kotipaikkakunta on Varkaus. Yritys räätälöi lentoreittejä ja yhdistää lähtöpaikkoja ja matkakohteita. Lentoyhtiö liikennöi 8-paikkaisilla potkuriturbiinikoneilla.

Suomen Keskusvaraamo Oy vastaa Kalajoen lentokenttäalueen varaus- ja vuokraustoiminnasta sekä markkinoinnista. Viime vuoden toukokuussa perustetun yrityksen liikevaihto oli noin 650 000 euroa seitsemän kuukauden tilikaudelta vuonna 2014.

– Yhteistyömme Go! Aviationin ja muiden tahojen kanssa on poikkitieteellistä siihen nähden että nykypäivänä on enemmänkin tyypillistä ollut lentoliikenteen supistaminen ja pienkenttien lakkauttaminen. Tämä on täysin uudentyyppinen ja nopea liikennereittiyhteys aivan suurien investointien mahdollisuuksien sekä matkailualueiden äärelle sanoo Suomen Keskusvaraamon toimitusjohtaja Jorma Kortesoja.

Kalajoen hiekkasärkkien lisäksi lähellä on Pyhäjoelle rakennettava Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitosyksikkö.

– Hanhikivi 1 -hanke avaa uusia mahdollisuuksia etenkin Pohjois-Pohjanmaan yrittäjille ja luo monia yhteistyömahdollisuuksia. GO! Aviationin toimintamalli edesauttaa ja tehostaa matkustamista Pyhäjoelle ja muille pienemmille paikkakunnille kertoo viestintävastaava Outi Pelkonen Raos Project Oy:stä joka on Fennovoiman laitostoimittaja.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Viestintäyrittäjä Anne Ventelä perusti aloittaville yrittäjille suunnatun sivuston jotta tietoa löytyisi samasta paikasta.

Ventelä avasi muutama viikko sitten Businekset-sivuston.

– Sain idean kun perustin oman toiminimeni keväällä. Kaikki oleellinen tieto löytyy netissä mutta sitä piti yhdistellä monesta eri paikasta. Lisäksi koin että asioita voitaisiin myös kertoa yksinkertaisemmin Ventelä sanoo.

Itsekin hiljattain yrittäjänä aloittanut Ventelän mukaan sivusto on suunnattu erityisesti pienyrittäjille jotka etsivät helppoja työkaluja ja vinkkejä oman yrityksen taloushallintoon myyntiin ja markkinointiin.

– Toivon että sivusto auttaa muita jotka etsivät konkreettista tietoa oman yrityksen perustamisesta ja sen pyörittämisestä. En itsekään ole verotuksen tai kirjanpidon ammattilainen vaan artikkelit ohjaavat sinne mistä tarkempi tieto löytyy. Hyvät vinkit -osiossa julkaisen jatkossa tietoa hyödyllisistä yrityksen pyörittämiseen liittyvistä palveluista ja sovelluksista. Lisäksi kirjoitan markkinoinnin suunnittelusta ja erilaisten julkaisukanavien hyödyntämisestä.

1. Teroita liikeidea

Liikeidea on karkea ajatus yrityksestäsi ja sen toiminnasta. Mitä myyt ja kenelle? Miten valmistat tai hankit tuotteesi tai palvelusi? Miten tavoitat asiakkaasi ja miten myyt heille?

2. Tee liiketoimintasuunnitelma

Liiketoimintasuunnitelma on yksityiskohtainen kuvaus yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyvistä asioista. Liiketoimintasuunnitelman tekeminen on hyvä tapa varmistaa että olet huomioinut kaiken mitä kannattava yritys edellyttää. Lisäksi sitä tarvitaan esimerkiksi rahoitusta haettaessa.

3. Selvitä mahdolliset luvat

Yrityksen perustamiseen tarvittavat mahdolliset luvat kannattaa varmistaa heti kun liikeidea alkaa muodostua.

4. Valitse yritysmuoto

Suomessa on viisi erilaista yritysmuotoa: toiminimi osuuskunta osakeyhtiö avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö. Esimerkiksi rahoituksen tarve yritystoiminnan luonne ja henkilöiden määrä vaikuttavat siihen mikä yritysmuoto on sopivin.

Lisäksi työtä voi laskuttaa valmiin osuuskunnan kautta jolloin perustamistoimista ei tarvitse huolehtia lainkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi Ukko.fi ja Eezy.

5. Hae starttirahaa

Aloittavana yrittäjänä voit olla oikeutettu starttirahaan jonka tarkoitus on turvata yrittäjän toimeentulo. Starttirahaa haetaan TE-keskuksesta ennen yrityksen toiminnan käynnistämistä ja sitä voi saada maksimissaan 18 kuukaudeksi. Starttirahaa pitää hakea ennen yritystoiminnan aloittamista.

6. Perusta pankkitili

Yritykselle kannattaa perustaa oma tili vaikka sellaista ei esimerkiksi toiminimeltä vaadita. Monessa tapauksessa tili tulee perustaa ennen yrityksen rekisteröintiä. Yrityksen pankkitili ilmoitetaan kaupparekisteriin ja verottajalle.

7. Selvitä vakuutukset

Pääsääntöisesti ainoa lakisääteinen vakuutus on yrittäjän eläkevakuutus YEL. Lisäksi yrityksen mahdolliset työntekijät tulee vakuuttaa työntekijän eläkelain (TyEL) ja tapaturmavakuutuslain mukaisesti.

Yrittäjä huolehtii itse työttömyysturvastaan – tämä on vapaaehtoista. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin yrittäjä pääsee liittymällä yrittäjien työttömyyskassaan.

8. Hoida perustamisasiakirjat

Jokaisen yritysmuodon perustamiseen liittyy omia toimenpiteitään. Toiminimen perustaminen on yksinkertaisinta – tähän tarvitaan vain perustamisilmoitus. Muissa yritysmuodoissa voidaan yhtiön rekisteröintiin tai pankkitilin avaamiseen edellyttää perustusasiakirjoja ja myös yhtiökumppaneiden välille kannattaa laatia kirjalliset sopimukset.

Perustusasiakirjoissa yrityksen perustajat ja mahdolliset kumppanit sopivat yrityksen toiminnasta hallitsemisesta säännöistä ja velvoitteista. Perustusasiakirjojen lisäksi tehdään erillinen perustamisilmoitus.

9. Perehdy kirjanpitoon

Kaikki yritykset ovat kirjanpitovelvollisia. Kirjanpito muodostuu yrityksen tuotoista kuluista omaisuudesta omista varoista ja veloista.

Kirjanpitoon kerätään kaikki kuitit laskut ja tilitositteet ja näiden pohjalta tehtävä tilinpäätös kertoo yrityksen tilikauden tuloksen.

Kirjanpidon voi ulkoistaa tilitoimistolle. Pieni yritys voi säästää rahaa hoitamalla yksinkertaisen kirjanpidon itse. Toisaalta asiantuntevan tilitoimiston käyttäminen säästää monessa tapauksessa aikaa ja rahaa ja voit keskittyä omaan työhösi.

Tilikauden päätteeksi tehtävällä tilintarkastuksella varmistetaan että yrityksen tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikean kuvan yrityksen tilasta. Toiminimellä toimivien tai pienten yritysten ei tarvitse huolehtia tästä.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat on listannut kuluvalla viikolla rekisteröidyt yritykset paikkakunnittain.

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 53 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Työtilaratkaisuja kehittävä ja toimittava suomalainen startup Smartblock keräsi Slush-tapahtumassa yli kolmen miljoonan euron edestä tarjouspyyntöjä.

Tarjouspyyntöjä tuli yhteensä yli 90 eri puolilta maailmaa. Slushissa oli tapahtuman aikana esillä 11 Smartblock-työtilaa.

Keväällä 2015 markkinoille tuotu Smartblock on Suomessa suunniteltu ja valmistettu liikuteltava työtilaratkaisu joka toimitetaan asiakkaille täysin käyttövalmiina. Ne soveltuvat rauhallisiksi työtiloiksi lukuisiin ympäristöihin kuten hektisiin avokonttoreihin aulatiloihin lentokentille oppilaitoksiin sekä erilaisiin tapahtumiin. Slushissa Smartblockia käyttivät median lisäksi muun muassa DHL Fortum ja Samsung.

– Työtilaratkaisumme herätti Slushissa runsaasti kiinnostusta ja keräsimme kahdessa päivässä lähes kolmen miljoonan euron tarjouskannan. Ihmiset tarvitsevat kohtaamisiin uudenlaisia tiloja talouden digitalisoituessa ja tietotyön lisääntyessä. On kyettävä vetäytymään ja keskittymään myös kiireen ja infoähkyn keskellä kertoo Smartblock Oy:n toimitusjohtaja Janne Orava.

Smartblock oli yksi Slush-tapahtuman yhteistyökumppaneista. Smartblock-työtilaratkaisun ovat hankkineet muun muassa Business Meeting Park Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Tieto.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Suuri osa verkkokaupoista hyödyntää hakukoneoptimointia ja sosiaalista mediaa parantaakseen tunnettuuttaan kertoo tuore selvitys.

Verkkokauppa kasvattaa yrityksen myyntiä mutta kansainvälistyminen koetaan vaikeaksi. Muun muassa nämä asiat selviävät tuoreesta haastattelututkimuksesta.

Tiedot perustavat konsulttiyritys North Patrol Oy:n ja Verkkoteollisuus ry:n tekemään kyselyyn jossa kartoitettiin suomalaisten verkkokauppojen tilaa.

Viime kesänä toteutettuun verkkokyselyyn vastasi henkilöitä 60 yrityksestä. Vastauksista 75 prosenttia kuvasti tilannetta pk-sektorilla eli alle 50 miljoonan euron liikevaihdon yrityksissä.

Lähes puolet vastaajista edusti mikroyrityksiä joiden liikevaihto on vuosittain alle kaksi miljoonaa euroa.

Loput eli noin 15 prosenttia vastaajista työskenteli yrityksissä joiden liikevaihto oli yli 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Asiakastyytyväisyys jää vähälle huomiolle

Verkkokauppatoiminta on kirittänyt myynnin kasvuun 60 prosentilla vastaajista. Vain kolme prosenttia kertoi ettei verkkokauppa auttanut yrityksen kokonaismyyntiä kasvuun.

Noin 90 prosenttia vastaajista hyödyntää verkkokauppansa löydettävyyden ja tunnettuuden parantamisessa joko hakukoneoptimointia tai sosiaalisen median kanavia. Useampi kuin kolme neljästä hyödyntää myös hakukonemainontaa.

Verkkokaupasta seurataan ja analysoidaan ennen kaikkea myynti- ja ostotapahtumia. Niiden lisäksi kartoitetaan tavoitteiden toteutumista ja verkkokaupan kehittämistä.

Vain puolet seuraa verkkokaupassa asiakkaiden ostokäyttäytymistä. Vielä harvempi kiinnittää huomiota asiakastyytyväisyyteen.

Yritykset tekevät verkkokaupan optimointia osittain itse ja osittain kumppanin kanssa. 37 prosenttia vastaajista kertoo tekevänsä optimointia täysin itsenäisesti kun taas 15 prosenttia ei tee tätä ollenkaan.

Selvityksen toteuttajat arvioivat että rohkeampi ulkoisten kumppanien hyödyntäminen voi tuoda lisätehoja verkkokauppaan.

Neljännes aikoo satsata kansainvälistymiseen

Suurin osa suomalaisten verkkokauppojen asiakkaista on suomalaisia. Vain viisi prosenttia vastaajista kertoi kansainvälistä asiakkaista.

Myös verkkokauppojen kielivalikoima on suppea. Yli 60 prosenttia verkkokaupoista on täysin suomenkielisiä. Enemmän kuin kahta kieltä puhuu verkkokaupoista vain 14 prosenttia.

Suomen lisäksi käytetyimmät kielet ovat englanti ruotsi venäjä ja viro.

Kansainvälisen kaupan strategian on määritellyt vain alle viidennes yrityksistä. Moni kertoo miettineensä asiaa ja kokevansa kansainvälistymisen haastavaksi. Lähes neljännes vastaajista aikoo satsata kansainvälistymiseen jatkossa enemmän.

Suurimmiksi esteiksi kansainvälistymiselle nimetään logistiikan kustannukset tullijärjestelyt ja verotuskäytännöt.

Monissa verkkokaupoissa myös myyntituotteiden ominaisuudet tai markkinatilanne vaikuttavat siihen ettei yritys edes lähde käymään kansainvälistä kauppaa.

Ylläpitoa pienellä henkilömäärällä

Suurin osa verkkokaupoista oli ollut toiminnassa alle kymmenen vuotta. Yrityksiä jotka olivat vasta perustamassa verkkokauppaa tai se oli ollut toiminnassa alle kaksi vuotta edusti 15 prosenttia vastaajista.

Verkkokauppoja ylläpidetään hyvin pienellä henkilöstöllä. Liki kolmannes työllistää päätoimisesti vain yhden työntekijän. Joka kymmenennen kaupan kohdalla verkkokaupan parissa ei työskentele päätoimisesti yhtään ihmistä.

Runsas kolmannes kyselyyn vastaajista kertoi että kaupankäynti verkossa on yrityksen ydinliiketoimintaa. Toinen kolmannes sanoi että verkkokaupan myynti on pienempi kuin muiden myyntikanavien mutta silti kohtalaisen merkittävä.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Verohallinto ja Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ovat uudistaneet yhteisen yritys- ja yhteisötietosivuston ytj.fi:n.

Sivusto avattiin tiistaina 17. marraskuuta 2015. Uudistuksessa on panostettu erityisesti palveluiden ja tiedon löydettävyyteen toimintojen helppouteen sekä selkeään ulkoasuun.

Uusi sivusto on rakennettu siten että suosituimmat palvelut ovat välittömästi asiakkaan saatavilla. Etusivulta löytyy lähes 20 miljoonaa hakua vuodessa keräävä yrityshaku jonka avulla asiakas voi tarkistaa esimerkiksi yrityksen perustiedot sekä sen onko yritys ennakkoperintärekisterissä tai onko yrityksellä verovelkaa.

Yrityshaussa yritysten perustietoja voi hakea Y-tunnuksella. Yritysten tietojen hakeminen on maksuton.

Etusivulta on myös suora pääsy yritysten ja yhteisöjen ilmoituspalveluihin joissa voi tehdä perustamis- muutos- tai lopettamisilmoituksen. Esimerkiksi osoitteenmuutoksen voi tehdä kaikissa yritysmuodoissa sähköisesti ilman kustannuksia.

Osakeyhtiön perustamispalvelu löytyy myös sivuilta. Yli 40 prosenttia osakeyhtiöistä perustetaan käyttäen sähköistä perustamispalvelua.

Verohallinto ja PRH laajentavat parhaillaan sähköisiä muutosilmoituspalvelujaan joihin pääsee ytj.fi-verkkosivuston kautta. Uudet palvelut avataan vuoden 2016 alkupuolella.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Uusi kirjanpitolaki tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Yrittäjien kannalta lakiesityksessä on ainakin neljä hyvää ja neljä huonoa asiaa.

Kirjapitolaki uudistuu ensi vuoden alusta. Moni asia on yhä epäselvä mutta uusi laki on määrä saada pakettiin vielä kuluvan vuoden aikana.

Yrittäjäsanomat kokosi yhteen yrittäjän kannalta keskeiset muutokset jotka sisältyvät hallituksen esitykseen.

Liikkeen- ja ammatinharjoittajien kannalta yksi ikävä muutos on se että niin sanottua murrettua tilikautta käyttävää yrittäjää voitaisiin vuonna 2016 verottaa kahden vuoden tuloista.

Nykyään sekä liikkeenharjoittajan että kahdenkertaista kirjanpitoa pitävän ammatinharjoittajan tilikausi voi poiketa kalenterivuodesta. Uusi laki edellyttäisi tilikausien olevan aina kalenterivuosia.

Tällöin esimerkiksi yrittäjä jonka tilikausi olisi normaalisti 1.2.2015 – 31.1.2016 joutuisi maksamaan tämän normaalin tilikautensa lisäksi veroa tilikaudelta joka kestäisi 1.2.2016 – 31.12.2016.

Normaalin 12 kuukauden sijaan yrittäjä maksaisi siis veroa 23 kuukauden ajalta koska verovuosi määräytyy aina kalenterivuoden aikana päättyneiden tilikausien perusteella.

Kaupparekisterissä oli kesäkuussa noin 210 000 yksityistä elinkeinonharjoittajaa. Siitä kuinka moni heistä käyttää murrettua kirjanpitoa ei ole tietoa.

Huoleen on luvattu reagoida

Tuplaverotus voisi yksittäisen yrittäjän kohdalla tarkoittaa jopa tuhansia euroja.

Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala kertoo liiton jäsenyrittäjän tekemästä laskelmasta jonka mukaan yksi hänen taksiyrittäjäasiakkaansa joutuisi maksamaan veroja ensi vuonna 10 000 euroa enemmän.

– Tämä on tietenkin vain yksittäinen tapaus mutta on lain tarkoituksellekin vieras että laki toisi tuplaverotuksen ensi vuodeksi Ojala toteaa Yrittäjäsanomille.

Tuplaverotuksen taustalla on hallituksen esitykseen kirjattu linjaus siitä että liikkeen- ja ammatinharjoittajien tilikausi olisi jatkossa aina kalenterivuosi. Miksi näin halutaan tehdä?

– Sille ei löydy hallituksen esityksestä perusteluja. Se on tullut yllättäen mukaan eikä ole ollut aiemmin esillä vaikka lakia on kuitenkin jonkin aikaa jo valmisteltu Ojala sanoo.

Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekin on toiveikas että lainkohta muuttuisi vielä eduskunnan käsittelyssä.

– On vielä epäselvää tuleeko se. Lainvalmistelija on ymmärtänyt Suomen Yrittäjien viestittämän huolen ja luvannut reagoida siihen Grekin kertoo.

Liitetietotositteet huolellisesti säilöön

Yksi asia joka teettää lisätöitä kaikille yrittäjille on se että jatkossa liitetietotositteet pitää säilöä entistä huolellisemmin. Liitetiedostot pitää yksilöidä esimerkiksi numeroimalla ja säilyttää varsinaisten tositteiden tavoin.

Kolmas yrittäjän kannalta ongelmallinen asia on mahdollinen voitonjakorajoitus tuotekehittämisen kohdalla.

Kirjanpitolakiin sekä osakeyhtiölakiin ehdotetaan uutta voitonjakorajoitusta joka koskisi kehittämismenojen kuluksi kirjaamatonta osaa. Jos yritys kirjaa kehitysmenot taseeseen yritys ei voisi jakaa siltä osin voittoa ennen kuin kehitysmenot on kirjattu kuluksi.

Muutos perustuu EU-direktiiviin.

Ongelmia sisältyy myös yritysten kokoluokitteluun. Vielä ei tiedetä millaista tilinpäätöstä 12 – 40 miljoonan liikevaihdon yritysten tulisi noudattaa.

– Se on lakiteknisesti huono ratkaisu mutta ehkä lakia tästä vielä selkiytetään eduskuntakäsittelyn aikana Ojala sanoo.

Pääomalainan saa oman pääoman alle

Yksi yrittäjien kannalta positiivinen asia uudessa laissa on pääomalainaa koskeva muutos.

Yritys saa pääomalainaa usein omistajiltaan. Noin kymmenen vuoden ajan pääomalaina on pitänyt kirjata tilinpäätöksessä vieraan pääoman alle oman pääoman sijaan.

Tämä on voinut aiheuttaa sen että ulkomaiset luottoluokittajat ovat antaneet yritykselle todellista tilannetta huonomman luottoluokituksen ja yrityksen on ollut kalliimpaa saada rahoitusta.

Uuden lain myötä pääomalaina voidaan merkitä oman pääoman alle jos yritys pystyy osoittamaan että laina täyttää oman pääoman kriteerit. Tällainen kriteeri on esimerkiksi eräpäivättömyys.

– Tämä auttaa kaikkia yrityksiä joilla on pääomalainaa ja on erinomainen muutos erityisesti vientiä ja ulkomaankauppaa harjoittaville yrityksille Grekin kertoo.

Ei enää tilinpäätöstä

Toinen positiivinen asia on se ettei pienten liikkeen- ja ammatinharjoittajien tarvitse enää laatia tilinpäätöstä.

– Käytännössä yrittäjän pitää kuitenkin laatia muun muassa jokin tuloslaskelman kaltainen laskelma jota tarvitaan veroilmoitusta varten Ojala sanoo.

– Uskoisin kuitenkin niin että myös varsinainen tilinpäätös säilyy perusraporttina tulevaisuudessakin. Tilinpäätökselle on kysyntää esimerkiksi eri lupa- ja hakemusasioissa ja rahoitusta koskevissa asioissa Ojala jatkaa.

Uusi vaatimus laissa on se että kirjanpidon pitää olla yhteydessä veroilmoitukseen. Lakiesityksessä puhutaan kirjausketjuvaatimuksesta jonka myötä veroilmoituksella ilmoitettavat tiedot pitää voida löytää vaivattomasti myös kirjanpidon puolelta.

Maksuperusteisuus kirjanpitoon

Kolmas yrittäjien kannalta myönteinen asia on se että uusi laki on sallimassa maksuperusteisen ja yhdenkertaisen kirjapidon myös pienille liikkeenharjoittajille kun aiemmin kirjanpidon on pitänyt olla suoriteperusteista.

Sekä liikkeen- että ammatinharjoittaja voisi siis pitää kirjanpidon maksuperusteisena läpi tilikausien ilman tilinpäätöksen laatimista.

Maksuperusteisuus tarkoittaa sitä että yrittäjä kirjaa tulot kirjanpitoon vasta kun on saanut tuotteen tai palvelun myynnistä tulleet rahat tililleen. Samoin menot kirjataan vasta sitten kun yrittäjä on maksanut laskunsa.

Suoriteperusteisessa kirjanpidossa tulot ja menot kirjataan kirjanpitoon kun myyty tavara tai palvelu on luovutettu tai vastaanotettu vaikka yrittäjä ei vielä ole saanut maksua myynnistään tai maksanut omaa ostolaskuaan.

Kirjapidon maksu- ja suoriteperusteisuus kytkeytyy kuitenkin verolainsäädäntöön. Jos verolainsäädäntö edellyttää suoriteperusteisuutta niin myös kirjanpidon pitää olla sitä. Vielä ei tiedetä sitä muutetaanko verolainsäädäntöä kirjanpitolain muutosten vuoksi.

– Se olisi pitänyt tehdä samaan aikaan uuden kirjapitolain kanssa jotta yrittäjä tietäisi miten uuden kirjapitolain helpotuksia voi hyödyntää omassa kirjapidossa Ojala toteaa.

Paperivelvoitteet poistuvat

Neljäs hyvä asia on se että uuden lain myötä kirjanpidon voi tehdä kokonaan sähköisessä muodossa. Aiemmin esimerkiksi tasekirja vaadittiin paperisessa muodossa.

– Kaikki paperiset viittaukset on siivottu laista pois. Teknologiavapaus on hyvä asia taloushallinnon tehostamisen kannalta Ojala toteaa.

Myös pienkonserneille on luvassa helpotusta. Niiden ei enää tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Aqvacomp Oy:n ja Flaxwood Oy:n biokomposiitista valmistama soitin on päässyt merkittävän kilpailun finaaliin.

Kaksi suomalaista pk-yritystä on päässyt innovaatiollaan mukaan arvostettuun saksalaiseen kilpailuun.

Aqvacomp Oy ja Flaxwood Oy ovat yhteistyössä valmistaneet biokomposiitista klarinetin. Keksintö on valittu kuuden parhaan joukkoon Wood and Natural Fibre Composite Award -kilpailussa.

Kilpailu kytkeytyy konferenssiin joka on maailman suurin puu- muovi- ja biokomposiitteihin keskittyvä tapahtuma. Voittaja selviää joulukuussa.

Raati kiittelee Aqvacompin ja Flaxwoodin innovaatiota siitä että sen avulla voidaan vähentää uhanalaisten puulajien käyttöä instrumenteissa. Esimerkiksi soittimissa käytettävät ruusupuu ja eebenpuu ovat paikoin uhanalaisia.

Lisäksi biokomposiitit kestävät hyvin kosteutta ja lämpöä joten ne pysyvät puisia soittimia paremmin vireessä.

Aqvacompin ja Flaxwoodin soittimissa käytetään puista saatavaa sellukuitua jonka lujittaa muovimateriaali polystyreenia. Sellukuidun rakenne säilyy ehjänä mikä tekee materiaalista erittäin kestävän.

Reilu vuosi sitten perustetun Aqvacomp Oy:n kotipaikka on Sastamala. Yritys valmistaa muovi- ja komposiittimateriaaleja.

Vuonna 2005 perustettu Flaxwood Oy on valmistanut puukuitukomposiitista sähkökitaroita jo kymmenen vuoden ajan. Joensuulaisen yrityksen liikevaihto oli viime vuonna vajaat 50 000 euroa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Lehti Groupin toimitusjohtaja ja Teknologiateollisuuden Nuori johtaja -tittelin voittanut Juhani Lehti kiinnittää aina huomiota hakijan kehittymiskykyyn.

Yrittäjä vinkkaa -palstalla on käsitelty marraskuussa rekrytointia. Viime viikolla Lojer Oy:n toimitusjohtaja Ville Laineneuvoi miten löytää motivoituneen työntekijän. Hänen mukaansa hakijan motivaation voi tunnistaa esimerkiksi siitä kuinka hyvin tämä osoittaa paneutuneensa tehtävään sekä yritykseen.

− Tee kolme pinoa. Haastatteluun ei haastatteluun ja siltä väliltä -pinot auttavat hakemusten läpikäyntiä Laine neuvoi muita hakemusten läpikäynnin helpottamiseksi.

Laine haastoi seuraavaksi Lehti Group Oy:n toimitusjohtajan Juhani Lehden antamaan omat vinkkinsä parempaan palkkaamiseen.

Lehti valittiin viime viikolla Teknologiateollisuuden Nuoreksi johtajaksi. Lehti Group Oy toimittaa komponentteja eri teollisuuden aloille mutta sen suurimmat asiakkaat ovat koneenrakennus- ja prosessiteollisuudessa.

Lehti jatkaa siitä mihin Laine jäi. Hänen mukaansa rekrytoinnissa yksi tärkeimmistä asioista on arvioida työntekijän soveltuvuutta ja kehityskykyä haettuun tehtävään nähden.

Lehti sanoo aloittavansa hakuprosessin tarkalla tehtäväkuvauksen määrittelemisellä. Huolellisesti tehty työnhakuilmoitus herättää kiinnostuksen mutta rajaa tehtävään soveltumattomat hakijat varmemmin pois.

− Hakemusten läpikäynnin aloitan yleensä tarkastelemalla työhistoriaa. Useamman vuoden kestänyt työura jossa on näkyvissä tasainen tehtäväkehitys Lehti sanoo.

Arviointikeinoja on monia

Hänen mukaansa hakijan työkokemus paljastaa voiko hakija kehittyä muuttuvassa organisaatiossa. Jos esimerkiksi työkokemus on repaleinen ja siihen sisältyy monia lyhyitä työsuhteita Lehti miettisi kahteen kertaan henkilön palkkaamista.

Ala- ja tehtäväkohtaiset erot voivat kuitenkin vaikuttaa siihen miten rekrytoijan on suhtauduttava hakijan ansioluetteloon.

Työuransa alkutaipaleella olevan potentiaalin löytäminen on työnantajalle aina haastavaa.

− Ansioluetteloon listatut luottamustoimet ja harrastukset paljastavat hakijan aktiivisuuden. Jos ihminen osoittautuu innokkaaksi ja on mukana monessa hän on varmemmin myös kiinnostunut kehittymään. Uskon että muu elämä paljastaa myös kehityskelpoisuuden työelämässä Lehti miettii.

Hän muistuttaa myös suosittelijoiden merkityksestä. Vaikka rekrytoija ei hakijan entisille työnantajille soittaisikaan suosittelija lisää hakemuksen vakuuttavuutta.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Ruokakesko Oy on sopinut ostavansa Suomen Lähikauppa Oy:n koko osakekannan pääomasijoittaja Tritonilta.

Suomen Lähikaupan liikevaihto vuonna 2014 oli 9992 miljoonaa euroa. Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa ja 4 100 työntekijää.

Osakekauppana toteutettavan yritysoston velaton kauppahinta on noin 60 miljoonaa euroa.

− Strategiansa mukaisesti Kesko hakee kasvua päivittäistavarakaupassa. Yksi kasvun painopistealueista on lähikauppaverkoston kasvattaminen ja uudistaminen. Haluamme kehittää suomalaisille kuluttajille sopivien lähikauppapalvelujen saatavuutta laatua ja hintakilpailukykyä. Samalla kauppa mahdollistaa merkittävät synergiaedut. Suomen Lähikaupalla on erinomaisia liikepaikkoja ja yrityskaupan myötä pystymme toteuttamaan strategiaamme suunniteltua nopeammin ja merkittävästi pienemmillä investoinneilla. Kilpailu Suomen päivittäistavarakaupassa on kovaa ja kuluttajien ostovoiman heikentyminen on entisestään kiristänyt sitä Keskon pääjohtaja Mikko Helander sanoo.

Suomen Lähikauppa on keskittynyt lähellä asiakkaita sijaitseviin päivittäistavarakauppoihin. Suomen Lähikaupan liikevaihto vuonna 2014 oli 9992 miljoonaa euroa ja tappio ennen veroja 116 miljoonaa euroa.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Viidessätoista yrityskaupassa mukana ollut Ossi Viljanen antaa vinkkejä omistusvaihdoksiin liittyen yrittäjä vinkkaa -palstalla.

Yrittäjä vinkkaa -sarjassa annetaan tulevina viikkoina vinkkejä omistajanvaihdoksista. Sarjan aloittaa Pohjanmaan Rakennuspelti Oy:n toimitusjohtaja Ossi Viljanen.

Viljasella on monipuolista kokemusta omistajanvaihdoksista. Hän on ostanut ja myynyt yrityksiä sekä tehnyt liiketoiminta- ja osakekauppoja. Kokemusta on kertynyt yhteensä 15 yrityskaupasta.

Ennen koko prosessin aloittamista myyjän pitää olla varma siitä että hän haluaa todella myydä yrityksensä.

– Päätöksen jälkeen ei lähdetä sooloilemaan eikä epäröimään koska silloin ostaja saattaa perääntyä Viljanen sanoo.

– On hyvä varautua siihen ettei kauppa tule toteutumaan juuri niin kuin on itse suunnitellut. Jos pitää härkäpäisesti kiinni omista linjauksistaan niin kaupanteko on vaikeaa hän jatkaa.

Ulkopuolinen asiantuntija-apu auttaa

Osapuolten on syytä varautua pitkään kestävään prosessiin. Vuosi on usein minimiaika.

– Myyntiaika on sitä nopeampi mitä kiinnostavampi kohde on ja mitä paremmin myyntiprosessi on valmisteltu. Myyjän kannattaa karsia yrityksestä kaikki ylimääräinen höttö pois jo ennen prosessia Viljanen sanoo.

Ostaja on yleensä tehnyt yrityskauppoja jo aiemmin kun taas myyjälle kauppa on usein ensimmäinen ja viimeinen Viljanen toteaa.

Jokaisessa omistajanvaihdoksessa kannattaa käyttää ulkopuolista asiantuntija-apua.

– Joka prosessissa tulee hankalia osia ja ulkopuolinen pystyy olemaan rasvana siinä välissä. Yrityskaupat ovat pitkälti tunnepeliä eikä konsensusta välttämättä löydy jos vain myyjä ja ostaja keskustelevat Viljanen toteaa.

Ulkopuolisen asiantuntija-avun käyttäminen on Viljasen mukaan hyvin tärkeää myös sukupolvenvaihdoksissa.

Hinta on kompromissi

Myyjältä vaaditaan kauppatilanteissa ehdotonta rehellisyyttä.

– Hänen pitää kertoa ainoastaan totuus eikä tehdä mitään taivaanrannan maalaamista. Kaikki paljastuu jossain vaiheessa. Ei kannata ottaa riskiä että luurankoja löytyy kaapista Viljanen neuvoo.

Ostajan vastuulla on esittää vaikeita kysymyksiä joihin myyjän kannattaa etukäteen varautua vastaamaan.

Oman yrityksen arvon suhteen monella on korkeita odotuksia.

– Monella myyjällä on oletusarvo että yritys on arvokkaampi kuin mitä se oikeasti on. Hinta on kuitenkin kahden tasavertaisen neuvottelukumppanin keskustelun lopputulos.

Taseen tuntemus auttaa arvonmäärityksessä. Myös yrityksen kone- ja kalustokannan sekä henkilöstön rakenne ovat olennainen osa arvonmääritystä.

Liiketoimintakauppa vai osakekauppa?

Taseesta on apua myös silloin jos ostaja punnitsee vaihtoehtojaan liiketoimintakaupan ja osakekaupan välillä.

– Jos tase on vahva yrityksellä on omaa pääomaa ja se on dynaamisessa kunnossa niin ehkä osakekauppa on vaihtoehto. Rahalla ei kannata ostaa rahaa mutta esimerkiksi konsernissa ostettava yritys voi tuoda pääomaan positiivisen lisän osakekaupalla Viljanen vinkkaa.

– Jos taas yrityksessä on hirveästi höttöä eli ydinliiketoiminnan ulkopuolella olevaa toimintaa niin kannattaa tehdä liiketoimintakauppa. Liiketoimintakaupassa hinta voi olla matalampi sillä siinä määritellään mitä ostetaan

Pari ensimmäistä vuotta määrittävät sen kuinka hyvä kauppa tuli tehtyä. Kauppa on huono jos ostajan täytyy tehdä suuria rakenteellisia muutoksia.

– Yrityskauppa aiheuttaa aina muutoksia mutta jos painetaan deleteä ja joudutaan rakentamaan paljon uutta niin asiat ovat huonolla mallilla Viljanen sanoo.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Tammi–lokakuussa pantiin vireille 371 konkurssia viime vuotta vähemmän.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–lokakuussa 2015 pantiin vireille 2 184 konkurssia mikä on 371 konkurssia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Se on 145 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 9 218. Henkilöstön määrä on 2 471 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna.

Konkurssien määrä väheni teollisuuden ja kaivostoiminnan rakentamisen kaupan kuljetuksen ja varastoinnin majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä muiden palveluiden aloilla.

Muiden palveluiden päätoimiala käsittää muun muassa informaatio- ja viestintäpalvelut rahoitus- ja vakuutustoiminnan kiinteistöalan toiminnan ammatillisen tieteellisen ja teknisen toiminnan hallinto- ja tukipalvelut koulutuspalvelut terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide- viihde- ja virkistystoiminnan.

Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät rakennusalalla jossa pantiin tammi–lokakuussa vireille 449 konkurssia. Määrä on 110 konkurssia vähemmän kuin edellisvuonna.

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi tammi–lokakuussa maa- metsä- ja kalatalouden alalla. Konkursseja on laitettu vireille 53. Lukema on yhtä isompi kuin viime vuonna.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Espoolainen Visual Components Oy tuottaa 3D-mallinnukseen ja simulointiin käytettäviä ohjelmia.

Useita kymmeniä maailman moderneimpia tuotantolaitoksia yhdistää yllättävä asia. Niiden tuotantolinjastojen suunnittelussa on nimittäin käytetty espoolaisen Visual Componentsin sovellusosaamista.

Samaa ohjelmistoperhettä on käytetty niin lentokoneiden moottoreita lääkkeitä kuin juoksulenkkareitakin valmistavien tuotantolaitosten suunnittelusta.

Visual Components Oy valmistaa tehtaiden tuotantolinjastojen 3D-mallinnukseen ja simulointiin käytettäviä ohjelmistoja. Koska Suomessa tehtaiden määrä on varsin rajallinen yritys on perustamisestaan lähtien suuntautunut kansainvälisille markkinoille. Se on onnistunut luomaan ohjelmistoilleen vahvan markkinaosuuden niin Euroopassa Aasiassa kuin Yhdysvalloissa.

− Kansainvälisyys on meille elinehto. 92 prosenttia liikevaihdostamme tulee Suomen rajojen ulkopuolelta. Asiakkaamme sijaitsevat maailman joka kolkassa erityisesti niissä maissa joihin teollinen tuotanto on viime vuosina keskittynyt toimitusjohtaja Juha Renfors kertoo.

Visual Componentsin tarina alkoi vuonna 1999. Vuosia 3D-mallinnuksen ja simuloinnin parissa työskennelleet Juha Renfors Mika Anttila ja Scott Walter olivat kyllästyneet simulointiohjelmistojen monimutkaisuuteen ja halusivat tehdä simuloinnista arkipäiväisempää.

− Olemme alusta lähtien olleet sitä mieltä että tuotantolinjastojen simuloinnin pitäisi olla suuremman yleisön saavutettavissa. Käyttäjäpohjan laajentaminen ei tarkoita sitä että tinkisimme yksityiskohdista tai ominaisuuksista. Tarjoamme kilpailijoitamme yksinkertaisemman käyttökokemuksen ja suuremman kirjaston valmiita 3D-malleja Renfors kertoo.

Hyödyntämällä Visual Componentsin ohjelmistoja tuotantolinjoja toimittavien yritysten myyjät pystyvät jopa muutamassa tunnissa hahmottelemaan miltä rakennettava tuotantolinjasto tulee näyttämään.

Ohjelmiston avulla luodaan 3D-simulaatio jossa linjaston materiaalit robotit ja muut komponentit liikkuvat ja käyttäytyvät kuten oikeassakin tehtaassa.

Lähempänä rakennusvaihetta varsinaiset suunnitteluinsinöörit voivat hyödyntää mallia pohjana millimetrintarkan 3D-simulaation luomiseen. Simulaation avulla pystytään tarkasti laskemaan linjan tuotantokapasiteetti ja arvioimaan mahdollisia pullonkauloja.

Yrityksen liikevaihto oli noin 35 miljoonaa euroa.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Bringin verkkokauppajohtaja Johan Holgersson arvioi verkkokauppojen ohittavan joulumyynnin kivijalkaliikkeissä parissa vuodessa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista aikoo tehdä tänä vuonna jouluostoksia verkossa. Keskimäärin vastaajat käyttävät ostoksiin 221 euroa.

Logistiikkatoimija Bringin ja verkkomaksupalveluita tarjoavan Klarnan toteuttaman tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta tekee jouluostoksia suomalaisista verkkokaupoista.

− Arvioimme että suomalaiset tekevät jouluostoksia verkosta yli 600 miljoonalla eurolla. Laaja valikoima selkeät tiedot tuotteiden saatavuudesta ajansäästö ja mahdollisuus tehdä ostokset kellonajasta riippumatta tukevat verkkokauppaa Klarnan Suomen maajohtaja Casimir Ehrnrooth sanoo.

Verkossa tehtyjen jouluostosten euromäärä on kasvanut jo useita vuosia.

− Ennustamme että joulukauppa verkossa on suurempaa kuin kivijalkamyymälöissä kahden tai kolmen vuoden kuluttua. Olemme tottuneet nopeasti helppouteen laajaan valikoimaan ja saatavuuteen vuorokaudenajasta riippumatta. Verkkokaupassa on myös mahdollista maksaa haluamallaan tavalla ja saada tuotteet toimitettuna juuri siten kuin itse haluat Bringin verkkokauppajohtaja Johan Holgersson kertoo.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Modulaarisia tila- ja seinäratkaisuja tehtaisiin ja työympäristöihin valmistava OC-System Oy on investoinut automaattiseen jauhemaalauslinjaan.

Investoinnin arvo on yli 900 000 euroa joka on lähes neljäsosa Joroisessa toimivan yrityksen nykyisestä liikevaihdosta. Tasaisen kasvun vuosia elänyt yritys odottaa jatkossa noin 20 prosentin vuosittaista kasvua sillä tehostunut tuotanto on huomionarvoinen kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla.

– Automatisoinnin ansiosta voimme maalata modulaariset työtilat suojaseinät ja äänieristysratkaisut lähes puolet nopeammassa aikataulussa kuin aikaisemmin. Ennen maalaus oli tuotantomme pullonkaula nyt se on yksi kilpailuetutekijämme kertoo toimitusjohtaja Pauli Räisänen.

Yrityksen tuotteita viedään Eurooppaan Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Yksi suomalaista asiakkaista on tamperelainen Fastems Oy joka valmistaa globaaleille markkinoille tehdasautomaatiojärjestelmiä. OC-System suunnittelee ja toimittaa robottisoluihin modulaarisia suojaseiniä.

Uusi maalaamo sisältää automatisoidun jauhemaalausjärjestelmän lisäksi kuivaus- ja polttouunit sekä maalauskaapin. Maalaamoinvestoinnin yhteydessä OC-System siirtyi lean-tuotantoon. Uudistuksia tehtiin muun muassa äänierityselementtilinjalla. Lisäksi yritys hankki ohutlevyvalmistukseen automaattisen kanttikoneen.

– Seuraavaksi suunnittelemme laajentaa hallia jotta saamme lisää varastotilaa lähtevälle tavaralle. Investointien myötä palkkaamme uutta henkilöstöä mutta emme kuitenkaan ihan lyhyellä aikavälillä. Onneksi täältä Joroisten alueelta on helppoa löytää nopeastikin taitavia ja motivoituneita työntekijöitä toteaa Räisänen.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Saloon suunnataan uutta rahoitusta yhteensä 22 miljoonaa euroa.

Hallitus on päättänyt tukea tekemässään talousarvion 2016 täydennyksessä Salon aluetalouden elpymistä rahoittamalla jo toimivien yritysten kasvua sekä tukemalla investointien houkuttelemista ja uuden yritystoiminnan syntymistä. Yhteensä täydentävästä lisätalousarviosta tukitoimiin kohdistetaan 17 miljoonaa euroa ja työ- ja elinkeinoministeriön kehyksen sisältä 5 miljoonaa euroa.

– Tämänpäiväisellä rahoituspäätöksellä tuetaan Microsoftilta irtisanottujen työllistymistä ja yrittäjäksi ryhtymistä. Pyrimme samalla estämään aivovuotoa ja varmistamaan että alan vahva osaaminen säilyy Suomessa toteaa elinkeinoministeri Olli Rehn.

– Salon seudun viime vuosien työpaikkamenetykset ovat olleet poikkeuksellisen äkillisiä ja rajuja. Vuoden 2008 jälkeen seudulta on kadonnut noin 6 000 työpaikkaa joista 4 500 teollisuudesta. Kaupungin työttömyysaste oli syyskuussa 153 prosenttia perustelee oikeus- ja työministeri Jari Lindström.

Hallitus esitti jo syyskuussa kolmannessa lisätalousarviossaan työllisyysmäärärahoja palkkatukeen ja starttirahaan. Lisämääräraha on yhteensä 216 miljoonaa euroa josta 16 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää Microsoftin irtisanomistilanteiden hoitamiseen. Tähän haetaan rahoitusta myös Euroopan globalisaatiorahastolta.

Salossa on laadittu suunnitelmaa alueellisesta osaamiskeskuksesta joka perustuu paikalliseen älylaitteiden huipputason tuotekehitys- ja tuotanto-osaamiseen. Keskus pyrkii tukemaan uudistuvaa liiketoimintaa sekä tarjoamaan alustan korkeakouluyhteistyölle.

– Salon tapauksessa vain työpaikkoja on menetetty. Osaaminen on edelleen alansa huippua. On näyttöä siitä että eri alojen yritykset ovat olleet erittäin kiinnostuneita Microsoftilta vapautuvasta osaamisesta korostaa ministeri Lindström.

Lisämäärärahaa on luvassa seuraavasti

Tekesin Digiboosti -lisämääräraha 10 miljoonaa euroa

Finpro Invest In/ICT-sektorin lisämääräraha 2 miljoonaa euroa

Yritysten kehittämishankkeisiin lisävaltuus 5 miljoonaa euroa joka kohdennetaan Microsoftin työpaikkamenetyksistä kärsiville alueille.

Siirtyvien yritystukivaltuuksien nosto 10:stä 20 miljoonaan euroon

Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmasta (EU-rakennerahasto-ohjelma) 5 miljoonaa euroa yritysten kehittämishankkeisiin Salon seudulle ja muille äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnille

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi