Quantcast
Channel: Yrittäjät.fi – Latest News
Viewing all 11212 articles
Browse latest View live

Lakko alkamassa huomenna – näin se vaikuttaa yrityksiin

$
0
0

Torstaina alkava lakko vaikuttaa myös Postin yritysasiakkaiden arkeen.

Postialan työntekijäjärjestö PAU on jättänyt lakkovaroituksen 19. marraskuuta kello 16 alkavista paikallisista työnseisauksista jotka toteutuessaan aiheuttavat merkittävää viivettä postinkulkuun eri alueilla. Taustalla vaikuttavat postialan keskeneräiset työehtosopimusneuvottelut. Posti pahoittelee lakon aiheuttamaa asiakkailleen.

Lakon ulkopuolelle jäävät turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät työt kuten ruoka- elintarvike- ruokakassi- lääke- sairaala- ja muut vastaavat paikalliset ja valtakunnalliset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät lähetykset.

Posti ennakoi keskiviikkona iltapäivällä lähettämässään tiedotteessa että Postin omat myymälät ovat avoinna. Työnseisaukset eivät myöskään koske Postin yritysten varastopalveluja.

Torstaista 19.11. keskiviikkoon 25.11. aluksi kestävä työnseisaus vaikuttaa moniin postin palveluihin.

Päiväjakelussa jaettavien kirjeiden aikakaus- sanoma- ja ilmaisjakelulehtien sekä mainosten jakelu viivästyy pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla.

Saapuvien ja lähtevien pakettien toimitukset hidastuvat Vantaan ja Liedon logistiikkakeskusten osalta mikä vaikuttaa suureen osaan koko maan pakettiliikenteestä 19.–21.11. ja 23.–25.11. Paketit toimitetaan perille mahdollisesti useiden vuorokausien viiveellä.

Sanomalehtien varhaisjakelu pysähtyy pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla 20.–21.11. ja 23.–25.11.

Osa pääkaupunkiseudun yritysten nouto- ja vientikuljetuksista pysähtyy.

Sen sijaan työnseisauksilla ei ole merkittävää vaikutusta yritysten rahtipalveluihin.

Jos sopimukseen ei päästä PAU jatkaa työnseisauksia 25.11. alkaen muilla paikkakunnilla.

Lakkojen aiheuttaman ruuhkan purku voi vaikuttaa viivästyttävästi postinkulkuun lakkojen jälkeisinä viikkoina. Posti myös varoittaa että sen asiakaspalvelu tulee ruuhkautumaan lakon aikana.

Postin mukaan TES-neuvotteluissa Postille haetaan kilpailukykyisempiä työehtoja sillä Postin vanha työehtosopimus on 10–15 prosenttia kalliimpi kuin kilpailijoilla.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi


Sote voi kolminkertaistaa yritysten markkinat – Vaikuttaa kaikkien alojen yrittäjiin

$
0
0

Sote-uudistuksen myötä itsehallintoalueesta tulee yrittäjien kannalta keskeinen viranomainen.

Hallituksen linjaama sote-uudistus ei uudista ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluja muistuttaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Suomeen tulee 18 itsehallintoaluetta joista 15 on järjestämisvastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista.

Uudet itsehallintoalueet vaikuttavat kaikkien alojen yrittäjiin. Niiden vastuulle siirtyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi maakuntaliittojen tehtävät sekä osa ely-keskusten tehtävistä.

Uusi viranomainen huolehtii jatkossa useimmista alueen ja sen elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvistä tehtävistä. Esimerkiksi neuvoa ja rahoitusta ely-keskuksesta hakenut yrittäjä kääntyy jatkossa itsehallintoalueen puoleen.

– Kaikkien toimialojen yrittäjät asioivat vuosittain usean eri viranomaisen kanssa. Hallinnon muutoksilla on siis vaikutusta kaikkien alojen yrittäjiin. Nyt syntyy ainakin aluetasolla se kaivattu niin sanottu yksi luukku Kujala kertoo.

Kunnat ovat tärkeitä vastaisuudessakin mutta jatkossa itsehallintoalue voi olla yrittäjälle kuntaa keskeisempi viranomainen Kujala toteaa.

Hän näkee hallinnon uudistuksessa paljon potentiaalia.

– Kun hallinto kevenee ja uudet itsehallintoalueet ottavat hoitaakseen eri viranomaisten tehtäviä on mahdollista parantaa yrityksille suunnattuja palveluja.

Yksi uudistukseen liittyvä huolenaihe on verotus. Itsehallintoalueille pohditaan edelleen verotusoikeutta. Kujalan mukaan tärkeintä on ettei kokonaisveroaste nouse.

Parista miljardista yli kuuteen miljardiin

Uudistuksen sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva osa tuo merkittävää kasvua alan yrityksille Kujala arvioi.

Kuntien sosiaali- ja terveysmenot ovat viime vuosina olleet yhteensä noin 22 miljardia euroa vuodessa. Tästä summasta ulkoistettujen palveluiden osuus on ollut noin kymmenen prosenttia.

– Kasvua tulee väistämättä kun kansalaiset saavat itse valita palvelunsa. Uskon että yksityisen puolen osuus voi nopeastikin jopa kolminkertaistua ja kasvaa 30 prosenttiin Kujala sanoo.

Euroissa osuuden kasvu merkitsisi muutosta noin 22 miljardista noin 66 miljardiin euroon.

Suomen Yrittäjissä ollaan tyytyväisiä hallituksen linjaukseen siitä että sote-uudistuksessa turvattaisiin uusien toimijoiden sekä pk-yritysten mahdollisuudet tarjota palveluitaan.

– Toisin kuin on epäilty kirjaus ei ole ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa ja se on mahdollista tehdä Kujala korostaa.

Moni asia on uudistuksessa vielä auki ja lainsäädäntö tulee näillä näkymin voimaan vasta vuonna 2019 mutta alan tuhannet yrittäjät voivat jo varautua tulevaan. Uusi toimintamalli luo otolliset olosuhteet muun muassa palveluiden kehittämiselle.

– Kannattaa alkaa panostaa omaan palvelutuotantoon ja laatuun. Sote-uudistus lisää kysyntää eikä enää olla niin riippuvaisia hankintalain mukaisesta kilpailusta. Hyvällä palvelulla pärjää tulevaisuudessa entistä paremmin Kujala sanoo.

Vaikka sote-uudistus hakee vielä muotoaan ja voi olla vaikeasti hahmotettavissa toivoo Kujala jokaisen yrittäjän ymmärtävän sen merkityksen.

– Minulta kysytään usein sitä että miksi puhumme niin paljon sotesta. Kyse on siitä että jos siellä ei saada kustannusten kasvua kuriin niin se vaikuttaa lopulta kaikkien yrittäjien kokonaisveroasteen nousuun.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Kasvuyritys sai tuhat työhakemusta kuukaudessa – enemmän kuin työpaikkoja yrityksessä

$
0
0

Teknologiayritys M-Files Oy on palkannut noin 50 uutta työntekijää vuoden alusta alkaen.

M-Files Oy on kymmenkertaistanut henkilöstömääränsä viimeisen kuuden vuoden aikana. Kasvusuunnitelman mukaisesti M-Files jatkaa rekrytointejaan: tällä hetkellä paikkoja on avoinna myyntiin konsultointiin tuotekehitykseen testaukseen sekä asiakaspalveluun.

– Syyskuussa avoinna oleviin paikkoihin saimme yli 1 000 hakemusta Suomessa. Lisäksi meillä on jatkuvasti paikkoja avoinna konsultointiin ja tuotekehitykseen. Nyt tarjolla on työtehtäviä myös myyntiin sekä kansainvälisiin toimintoihin kertoo henkilöstöjohtaja Johanna Salmi.

Tämän vuoden alussa M-Filesillä oli noin 250 työntekijää. Vuoden 2014 aikana yritys lisäsi henkilöstömääräänsä noin 71 hengellä.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Näin paljon maksaa yö suomalaisessa hotellissa keskimäärin

$
0
0

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä 407 000 vuorokautta syyskuussa 2015 mikä oli viisi prosenttia enemmän kuin syyskuussa 2014.

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 33 prosenttia ja heille tilastoitiin majoitusliikkeissä lähes 12 miljoonaa yöpymisvuorokautta. Yöpymisten kokonaismäärä majoitusliikkeissä oli vajaat 16 miljoonaa yöpymisvuorokautta mikä oli 37 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilaston ennakkotietoja.

Ruotsalaiset olivat suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä syyskuussa lähes 49 000 yöpymisvuorokaudellaan. Lisäystä viimevuodesta oli 111 prosenttia. Saksalaiset olivat seuraavana 37 000 yöpymisellä mikä oli 197 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista suurin vähennys tuli venäläisten yöpymisistä 478 prosenttia. Venäläisille kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä runsaat 36 500 yöpymisvuorokautta mikä pudotti heidät kolmanneksi suurimmaksi matkailijamaaksi syyskuussa 2015. Aasian maista tulleiden matkailijoiden yöpymisten voimakas kasvu vaikutti osaltaan kaikkien ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten 5 prosentin kasvuun syyskuussa 2015.

Japanilaisille kirjattiin majoitusliikkeissä 23 600 yöpymisvuorokautta mikä oli 303 prosenttia enemmän kuin syyskuussa 2014. Kiinalaisten yöpymiset ovat lisääntyneet koko kuluvan vuoden ja syyskuussa yöpymisten kasvu oli 562 prosenttia. Kiinalaisten yöpymisten määrä kohosi noin 20 000 yöpymisvuorokauteen.

Saman verran tilastoitiin yhdysvaltalaisten yöpymisiä jotka vähenivät 04 prosenttia viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Briteille tilastoitiin 22 700 yöpymisvuorokautta mikä oli 33 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Sitä vastoin virolaisten yöpymiset vähenivät edelleen jääden 15 000 yöpymisvuorokauteen mikä oli 101 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Maakunnittain yöpymisten kokonaismäärä majoitusliikkeissä kasvoi syyskuussa eniten Satakunnassa 192 prosenttia. Ahvenanmaalla yöpymisten määrä kasvoi 108 prosenttia ja Keski-Pohjanmaalla 101 prosenttia. Suurimmat yöpymisten vähennykset mitattiin Etelä-Karjalassa 71 prosenttia ja Etelä-Savossa 58 prosenttia. Koko maan osalta yöpymisten kasvu oli 37 prosenttia viime vuoden syyskuuhun verrattuna.

Hotelleissa 13 miljoonaa yötä

Hotelliyöpymisten kokonaismäärä oli vajaat 13 miljoonaa vuorokautta syyskuussa 2015 mikä oli 34 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 48 prosenttia ja heille tilastoitiin lähes 338 000 yöpymisvuorokautta. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 29 prosenttia viime vuodesta ja heille kirjattiin hotelleissa lähes 935 000 yöpymisvuorokautta syyskuussa 2015.

Hotellihuoneiden käyttöaste koko maassa oli syyskuussa 560 prosenttia. Vuotta aiemmin se oli 545 prosenttia. Maakunnista korkein hotellihuoneiden käyttöaste mitattiin Uudellamaalla 702 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla päästiin 579 prosentin käyttöasteeseen. Pirkanmaalla hotellihuoneista oli käytössä 569 prosenttia. Vantaalla hotellihuoneiden käyttöaste kohosi 733 prosenttiin ja Oulussa 716 prosenttiin. Helsingin hotellihuoneiden käyttöaste oli 768 prosenttia.

Hotellihuoneen toteutunut keskihinta syyskuussa oli koko maan osalta 9159 euroa vuorokaudelta. Vuotta aiemmin se oli 9133 euroa.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Yrityskaupalla rikastunut remonttimies sijoitti suomalaiseen startupiin - tällainen idea sai rahoitusta

$
0
0

Pirkanmaan eniten pääomatuloja kerännyt Kimmo Riihimäki on tehnyt merkittävän pääomasijoituksen oululaiseen startup-yritykseen.

Riihimäki perustelee sijoitustaan eSend Finland Oy:hyn innovaation potentiaalilla ja isoilla markkinoilla.

Riihimäki keräsi viime vuonna suuret tulot kun hän myi perustamansa Laaturemontin osake-enemmistön pääomasijoittaja Sentica Partnersille. Hänen tulonsa olivat viime vuonna lähes 25 miljoonaa euroa.

eSend Finland Oy on syyskuussa 2014 perustettu yritys jonka kuljetusten mobiilitilausjärjestelmä on lanseerattu markkinoille heinä-elokuussa 2015.

Uusi kuljetusten mobiilitilausjärjestelmä nopeuttaa yksittäisiä tavarakuljetuksia kaupunki-alueella ja parantaa kuljetusten käyttöastetta. Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Hannu Peltomäki kertoo että innovaation lähtökohtana oli kaksi keskeistä tekijää. Ensinnäkin tavoitteena oli kehittää sovellus jonka avulla voimme hyödyntää kuljetusajoneuvojen vapaata kapasiteettia ja näin saada kuljetuksista aiempaa kannattavampia sekä ekologisempia. Toisena lähtökohtana oli saada kuljetusten tilaaminen sekä yksittäiselle kuluttajalle että yritykselle mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi.

Palvelu toimii jo lähes kaikilla merkittävimmillä talousalueilla Suomessa Helsingistä Ouluun ja lähiaikoina myös Rovaniemellä. Majurin mukaan palvelun tuottajina on nyt jo mukana yli 70 suomalaista kuljetusyritystä ja uusia kuljetusyrityksiä liittyy mukaan palvelun tuottajiksi viikoittain.

Yrityksen kehittämä sovellus on maksutta ladattavissa Google Play kaupasta ja App Storesta.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Presidentti palkitsi kaksi pk-yritystä ja yritystapahtuman – "Voimakas kasvunnälkä yhdistää"

$
0
0

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt kansainvälistymispalkinnot kolmelle yritykselle.

Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnot on myönnetty tänä vuonna kasvuyritystapahtuma Slushille sairaalateknologiaan erikoistuneelle Serrekselle sekä teollisia lämmönsiirtimiä valmistavalle Vahterukselle.

Palkinnot jaettiin torstaina Presidentinlinnassa. Presidentti Sauli Niinistö myönsi palkinnot Team Finland -johtoryhmän esityksestä.

– Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto on tunnustus suomalaisille kansainvälisesti menestyville yrityksille ja yhteisöille sekä niiden henkilöstölle. Palkittujen menestyksen taustalta löytyy huippuluokan osaamista kykyä tarttua muuttuvien markkinoiden mahdollisuuksiin ja valmiutta riskinottoon. Ennen kaikkea jokaista palkittua yhdistää voimakas kasvunnälkä sanoo Team Finland -johtoryhmän puheenjohtaja Jorma Korhonen valtioneuvoston kansliasta.

Pk-yritysten potentiaali Suomen viennin kannalta on pantu merkille.

– Koko Suomen hyvinvointi nojaa yhä vahvemmin pk-yritysten kykyyn kasvaa kansainvälisesti ja luoda uutta työtä. Vientimme nojaa edelleen vahvasti 20 suuren suomalaisyrityksen harteille ja siksi panostamme voimakkaasti lupaavien pienten ja keskisuurten yritysten kansainväliseen kasvuun. Tulevaisuuden työpaikat syntyvät valtaosin näihin yrityksiin sanoo Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi.

Slush menestyy myös Aasiassa

Kasvuyritystapahtuma Slush on muutamassa vuodessa noussut yhdeksi Euroopan johtavista ja tunnetuimmista kasvuyritystapahtumista. Viikko sitten Helsingissä pidettyyn tapahtumaan osallistui tänä vuonna noin 15 000 ihmistä.

Vuodesta 2008 lähtien järjestetyssä tapahtumassa kuullaan kansainvälisiä puhujia sekä idea- ja innovaatioesittelyjä. Slushiin osallistuu muun muassa startup-yrittäjiä sijoittajia sekä julkisia toimijoita.

– Slush on yhteisön tekemä ilmiö. Tämän vuoden Helsingin tapahtumaa on ollut rakentamassa 1 500 vapaaehtoista 50 maasta. Pelkästään tämä tekijäjoukko on yksi Suomen historian kansainvälisimpiä puhumattakaan kävijöistä joita oli tasan sadasta maasta. On mahtavaa saada olla mukana viemässä suomalaista ilmiötä ja yrittäjyyttä maailmalle tällä porukalla sanoo Slushin toimitusjohtaja Riku Mäkelä.

Kasvuyritystapahtuma on laajentunut kuluvana vuonna Aasiaan. Keväällä järjestettiin Slush Tokio ja lokakuussa Slush China Pekingissä. Molemmat tapahtumat olivat loppuunmyytyjä.

Kauhajoelta globaaliksi markkinakakkoseksi

Serres Oy on erikoistunut sairaaloiden leikkaussalien imujärjestelmiin jotka yhdistävät kustannustehokkuuden potilasturvallisuuden ja hygienian. Kauhajoella toimiva yritys on ponnistanut kapean erikoisalansa globaaliksi markkinakakkoseksi.

– Olemme tarttuneet valmistavan teollisuuden vaikeimpaan ongelmaan eli miten valmistaa huippulaatua kohtuullisin kustannuksin. Menestyksemme osoittaa meidän onnistuneen tässä koska pystymme valmistamaan Suomessa kertakäyttöisiä imupusseja sairaalakäyttöön ja myymään niitä erittäin kilpailluilla Kiinan markkinoilla kertoo Serres Oy:n toimitusjohtaja Mika Hagberg.

Serres on menestynyt myös lattiakaivojärjestelmien valmistajana ja on tällä saralla yksi Pohjoismaiden johtavista yrityksistä.

Kansainvälisen kasvun myötä Serreksen liikevaihto on lähes kuusinkertaistunut 2000-luvun aikana viime vuoden 28 miljoonaan euroon.

Vuonna 1985 perustetussa yrityksessä työskenteli viime vuonna 138 työntekijää.

Konepaja tuplasi liikevaihtonsa viidessä vuodessa

Uudessakaupungissa toimivan kalantilaisen Vahterus Oy:n liikevaihdosta noin 95 prosenttia tulee viennistä.

Yritys on erikoistunut raskaan teollisuuden lämmönsiirtimien valmistukseen. Vahteruksen tuotteita menee muun muassa prosessi- ja kemianteollisuuteen voimalaitoksiin sekä öljy- ja kaasutuotantoon.

Vuonna 1990 perustettu perheyritys on kasvanut vauhdilla. Viimeisen viiden vuoden aikana yritys on kaksinkertaistanut liikevaihtonsa 38 miljoonaan euroon.

– Meille paikallisuus ja omien juurien korostaminen on kaiken lähtökohta. Liiketoimintamme perustuu itse kehittämiimme ja patentoituihin hitsattuihin levylämmönsiirtimiin. Ne ovat alansa teknologista kärkeä mutta kärjessä pysyminen vaatii kovaa työtä kertoo Vahteruksen toimitusjohtaja Mauri Kontu.

– Kaikki 230 työntekijäämme ovat vahvasti mukana ja mahdollistaneet menestyksemme. Lisäksi olemme yksi Suomen aktiivisimpia konepajoja uusien aloitteiden ja jatkuvan parantamisen saralla Kontu jatkaa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Parhaaseen AAA-luokkaan nousi 112 yritystä - katso lista

$
0
0

Yrittäjäsanomat julkaisee viikoittain parhaaseen AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot.

Lista julkaistaan torstaisin. Mukana listauksessa ovat AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä joka yrityksen toimintaa taustaa taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Välillä 12.–18.11. AAA-luokkaan nousi yhteensä 112 yritystä.

KotikuntaYrityksen nimiPerustettuLiikevaihtoTulos
AKAAAkaan Diesel Oy201322100057000
ALAVUSKuuskaistan Palvelut Oy20131769000249000
ASIKKALAJaskan Remmi ja Kumitus Oy199717800018000
AURAAuranmaan Metallituote Oy198946800089000
ESPOOIsännöintiverkko Oy19874144000261000
ESPOOJ-Voima Oy20133740003000
ESPOOSilux Group Oy Ab19933437000727000
ESPOOSuomen RFSU Oy19833669000571000
EURAJOKILiikenne Pihlavamäki Ky200646100039000
HAMINAFinn-Mica Oy19972036000783000
HANKASALMIPuusepänliike Veljekset Aitto-oja Oy19952220000418000
HELSINKIAsianajotoimisto Lexhill Oy201020300068000
HELSINKIHumitec Oy199488900075000
HELSINKIOy Enermark Ab199732300012000
HELSINKIPwC Julkistarkastus Oy19961938000212000
HELSINKITerästyö Naumanen Oy198518500025000
HELSINKIAnne ja Pasi Saarinen Oy198810619000256000
HELSINKIArkware Oy199025600057000
HELSINKIBrainshake Oy20021608000733000
HELSINKIHuoneisto Kaksikko Oy199658280002556000
HELSINKIKalliotekniikka Consulting Engineers Oy19982061000290000
HELSINKIKK Valmennuskeskus Oy20085935000551000
HELSINKISiltamäen Huolto Oy196662500080000
HELSINKITelecon Oy20052880007000
HELSINKITivonet Oy199334400014000
HELSINKIUudenmaan Linjamestarit Oy2009472000103000
HELSINKIePassi Payments Oy200710578000809000
HELSINKIFintax Pitäjänmäki Oy198738200034000
HELSINKIKuljetusliike Matti Karvanen & Kumpp. Oy196119700036000
HELSINKIMidFarma Oy1988976000236000
HELSINKIOlavi Auvinen Oy19812389000336000
HELSINKISamex Solutions Oy200824700010000
HELSINKIZYTYKE Oy19922410007000
HOLLOLAHekan Urakat Oy201319300012000
HOLLOLARakennus R & T Oy200118300012000
HYVINKÄÄHyvinkään Kiinteistöisännät Oy198653500056000
HYVINKÄÄNVH-yhtiö Oy1992155900054000
HÄMEENLINNAJaKa-Air Oy201217600033000
ILMAJOKIIl-Sa Osakeyhtiö195573000072000
IMATRAImatran Varaosakeskus Oy19833299000419000
IMATRAInsinööritoimisto LMU-Group Oy200021500017000
ISOKYRÖOlli Riihimäki Oy19831729000184000
JOENSUUKimmelux Oy20091275000100000
JOENSUUTintin Lemmikki Oy20102760009000
JOENSUUItä-Suomen Optiikka Oy2008130800042000
JYVÄSKYLÄSiriocomp Oy199844400069000
JYVÄSKYLÄK-S Kalavesienhoito Oy200547600046000
JYVÄSKYLÄProspectum Oy2010545000145000
JÄRVENPÄÄP. Jyrälä Oy198720500068000
KAARINAHotellinx Systems Oy20011160000249000
KAARINANavaltek Oy200852300036000
KALAJOKINikonmäen Peruna Oy19991127000124000
KAUSTINENVeljekset Järvelä Oy199837300079000
KEMIJÄRVIKolariautokorjaamo JU-PA Oy201051700077000
KIRKKONUMMINikkarin Putki ja Peltityö Oy198819100024000
KITEEKiteen Liikennepalvelu Oy20091157000225000
KOUVOLAAnaheim Finland Oy199787900027000
KOUVOLAGC Guaranty Cranes Oy2004906000129000
KOUVOLAKuusaan Pintakate Oy199468600071000
KOUVOLAKuusaan Raudoite Oy200124200014000
KOUVOLAPikatilat Oy19861233000162000
KOUVOLASisustus Eloranta Oy198573900052000
LAHTIOy Tehopiste Ltd198252200059000
LAPPEENRANTACarelcast Oy199758200072000
LOHJATomi T. Mattila Oy20045768000137000
MAARIANHAMINAHermans & Revisorernas Ab199132500070000
MIKKELIInno Group Oy2010123100080000
MIKKELIMKB Group Oy19931263000132000
MIKKELIEtelä-Savon Turvallisuuspalvelut Oy201330000020000
MUHOSKonetuote Pellinen Oy199033100044000
MÄNTTÄ-VILPPULALastensuojeluyksikkö Siivet Oy20081807000408000
NURMIJÄRVIKalliorakennus-Yhtiöt Oy1987295970001148000
ORIMATTILAHämeen Timanttityö Oy200754100044000
OULUEurovan Oy1998753000191000
OULUPihlaja Catering Oy200934100060000
PAIMIOPremium Pet Food Suomi Oy20131469000129000
PARKANOSilmikkäin Oy201345500083000
PELLOKuljetusliike Kurth Oy19832651000505000
PIRKKALAMaansiirto Maijala Oy200726300042000
PYHÄJOKIPyhäjoen Teräspinta Oy200736600046000
RAASEPORIOy Soya Ab19901610000162000
RIIHIMÄKIKonepaja Wiler Oy201377900071000
ROVANIEMIAirport Express Rovaniemi Oy19911525000140000
SALLALiikenne-Peltoperä Oy199449500055000
SAVONLINNALaskentakonsultit Oy198675900093000
SIEVIHerttuan Turkis Oy2012340000104000
SIIKALATVAMTH Transport Oy200949700022000
SIILINJÄRVIToivalan Metalli Oy19781948000127000
SIPOOCS-Rakennus Oy200828400012000
SOTKAMOSotkamon Kuntoutus Oy2007220000112000
SULKAVAKiinteistöhuolto Pajari Oy200497500054000
TAMPEREAsianajotoimisto Heikki Penttilä Oy2013526000234000
TAMPEREKirahvi-domainit Oy200047900019000
TAMPEREScantima Maskin Oy199392000044000
TAMPEREOhjelma-Aitta Oy200831700030000
TAMPERETampereen Kondensaattoritehdas Oy200054300055000
TAMPEREOy ExpoMedia Finland Ab200718100063000
TAMPEREPirkanmaan Ilmalämpö Oy200874200064000
TAMPEREGardner Denver Oy1996603850007171000
TORNIOMervi ja Seppo Väinämö Oy1979756000257000
TURKUPalotekninen insinööritoimisto Markku Kauriala Oy19912082000291000
TURKUProcess Flow Solution Ltd Oy20111127000169000
TURKUNotior Oy2013640000144000
UUSIKAARLEPYYAb Verdek Oy199283700099000
UUSIKAARLEPYYAb Helsing Transport Oy198775800095000
UUSIKAUPUNKIA - Nummela Oy2013402000118000
VALKEAKOSKIKoskiweld Oy200231100055000
VANTAADanny Ravintola Oy201232800011000
VANTAAIlcon Oy198937700042000
VANTAAPresson Oy2008130700099000
VARKAUSFintekra Oy20011324000124000
YLÖJÄRVIpikkuOtus oy201221000012000

Näin presidentti perusteli palkittuja – "Sellaista menoa ja meininkiä jota ei ole ennen nähty"

$
0
0

Sauli Niinistö kiitteli palkittuja siitä että he omalla esimerkillään rohkaisevat muitakin yrityksiä kansainvälistymään.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö jakoi torstaina kansainvälistymispalkinnot Slushille Serrekselle sekä Vahterukselle.

Palkitsemistilaisuudessa Niinistö piti puheen jossa hän perusteli valintoja sekä onnitteli ja kiitteli kolmea palkittua.

Niinistö kertoi olevansa tyytyväinen voidessaan jakaa kansainvälistymispalkintoja vaikka Suomi on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

Puheensa alussa presidentti viittasi syyskuussa julkistettuun Pk-yritysbarometriin joka on Suomen Yrittäjien Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön kaksi kertaa vuodessa julkaisema tutkimus.

Niinistö totesi että tutkimuksen mukaan pk-yrityksistä lähes joka kolmas arvioi suhdanteiden paranevan seuraavan vuoden aikana. Vielä keväällä näin arvioi seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän joten muutos antaa toivoa paremmasta.

Painoarvoa ihan tavallisille asioille

Menestymiseen tarvitaan tuote tai palvelu jolle on tilausta presidentti arvioi.

– Jatkossa kuluttajat saattavat panna enemmän painoarvoa ihan tavallisille asioille joita tekin edustatte presidentti sanoi viitaten kahteen palkittuun pk-yritykseen.

Serres on erikoistunut sairaalateknologiaan ja Vahterus teollisten lämmönsiirtimien valmistukseen.

Arkea helpottavilla ja tehokkuutta tuovilla innovaatioilla on tilausta esimerkiksi tiheään asutuilla alueilla. Niinistö kertoi keskustelleensa asiasta muun muassa taannoisilla vienninedistämismatkoillaan Turkissa ja Indonesiassa.

– Suurkaupungeissa on kasvavia tarpeita jotka liittyvät muun muassa liikenteeseen energiantuotantoon jätehuoltoon ja juomavesiin Niinistö totesi.

“Ei voinut mennä millekään muulle”

Slushista presidentti totesi että yhteisön kansainvälistymispalkinto menee oikeaan osoitteeseen.

– Yhteisöpalkinto ei voinut mennä millekään muulle kuin Slushille. Olen siellä itsekin käynyt ja siellä on sellaista menoa ja meininkiä jota ei ole Suomessa Euroopassa tai ehkä koko maailmassa ennen nähty Niinistö sanoi.

Puheensa lopuksi Niinistö onnitteli palkittuja ja kiitti heitä siitä että he omalla esimerkillään rohkaisevat muitakin yrityksiä kansainvälistymään.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi


Viisi vinkkiä kansainvälistymiseen – "Suomalaisilla yrityksillä on kaksi kompastuskiveä"

$
0
0

Kolme palkittua yrittäjää kertoo mikä ratkaisi oman yrityksen kohdalla menestymisen myös kansainvälislllä markkinoilla. 

Kasvuyritystapahtuma Slush sairaalateknologiaan erikoistunut Serres ja teollisia lämmönsiirtimiä valmistava Vahterus pokkasivat torstaina Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnot.

Mikä on ollut palkittujen kohdalla ratkaiseva asia joka on johtanut oman yrityksen menestyksekkääseen kansainvälistymiseen?

– Meidän kohdalla se oli oikeiden kumppanien löytyminen kohdemarkkinoilta. Kun lähdettiin maailmalle ponkoilemaan niin oikea verkosto oli keskeinen asia kertoo Serresin toimitusjohtaja Mika Hagberg.

Vahteruksen kansainvälistymisen taustalla on vahvimpana ollut usko omaan tuotteeseen kertoo toimitusjohtaja Mauri Kontu.

– Pitää uskoa siihen että oma tuote kantaa. Myös henkilöstön sitoutuminen on tärkeää. Me olemme perheyritys joten tietysti myös perheen merkitys on ollut keskeinen.

Slushin kohdalla tapahtuman parissa työskennelleet ihmiset ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä.

– Ihmiset joilla on vahva käsitys brändeistä ja tarinoista ja jotka osaavat myös myydä. Slush on ollut helposti tunnistettava ja resonoiva brändi viedä maailmalle kertoo toimitusjohtaja Riku Mäkelä.

Slush laajeni kuluvana vuonna Aasiaan kun Helsingin Slushissa käyneet japanilaiset ja kiinalaiset innostuivat ideasta niin että he halusivat viedä tapahtuman myös omaan maahansa. Kuluvana vuonna Tokiossa ja Pekingissä pidetyt kasvuyritystapahtumat olivat loppuunmyytyjä.

– Japani ja Kiina olivat vasta lämmittelyä tänä vuonna. Yksi vaihtoehto on tehdä tulevaisuudessa niistä vielä isompia ja kytkeä niitä vielä enemmän Pohjoismaihin Mäkelä sanoo.

Palkittujen viisi vinkkiä

Mäkelä Hagberg ja Kontu antoivat Yrittäjäsanomien pyynnöstä vinkkejä joiden avulla pk-yritys voi lähteä maailmalle. 

1. Hio yrityksestäsi brändi

Rakenna omasta yrityksestäsi brändi ja juurruta se asiakkaiden mieliin.

– Asiakkaan pitää tuotetta ostaessaan tietää että miksi ostaa sen tuotteen ja mikä on yrityksen koko tarina. Brändin kautta asiakas voi perustella ostamaansa neuvoo Mäkelä.

2. Matkusta maailmalla

Mäkelä kertoo että Slushin tiimillä on toistatuhatta matkustuspäivää vuodessa.

– Jos halutaan tietää mitä asiakkaat haluavat niin sitä pitää käydä kysymässä.

3. Verkostoidu

Hagberg toteaa että suomalaisilla yrityksillä on kaksi kompastuskiveä liittyen kansainvälistymiseen. Toinen niistä on verkostojen puute.

Yritys voi esimerkiksi pyytää hallitukseen ihmisen jolla on paljon globaaleja verkostoja.

– Sisäpiirin kompetenssi antaa palloseinää ja yhteistyössä kansainvälistymistä voi simuloida. 

4. Vaatimattomuus romukoppaan

Toinen Hagbergin nimeämistä kompastuskivistä on liika vaatimattomuus joka hänen arvioidensa mukaan vaivaa hyvin usein suomalaisyrityksiä.

5. Usko itseesi ja ole rohkea

– Ole rohkea ei se ole työtä sen kummempaa sanoo Hagberg.

– Ensin pitää luottaa ja uskoa omaan osaamiseensa ja sitten miettiä mitä kannattaa tarjota minnekin neuvoo puolestaan Kontu.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Ala tarvitsee nuoria osaajia: "Tulevaisuus näyttää positiiviselta"

$
0
0

Teknisen konsultoinnin toimiala jatkaa kansainvälistymistään.

Viimeisten vuosien aikana teknisen konsultoinnin yritykset ovat kokeneet talouden taantuman vaikutukset. Yritykset ovat kuitenkin oppineet suuntaamaan katseensa myös Suomen ulkopuolelle ja alkaneet kilpailla esimerkiksi Euroopan markkinoiden merkittävistä suunnittelutöistä. Samalla suomalaisia perinteisiä insinööritoimistoja on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen. Nämä tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta teknisen konsultoinnin toimialaraportista.

– Alan tulevaisuus näyttää positiiviselta. Vaikka Suomen taloudellinen tilanne ei ole vakaalla pohjalla maailmalla näkyvät kasvun merkit lupaavat hyvää myös suomalaisille alan yrityksille. Lisäksi muutamat hallituksen kärkihankkeet kuten nykytiestön korjausurakat voivat luoda työtä infrastruktuuria suun-nitteleville yrityksille arvioi raportin koonnut toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Teknisen konsultoinnin toimiala pitää sisällään arkkitehti- ja insinööripalvelut sekä teknisen testauksen ja analysoinnin. Ala on Suomessa tuotanto- ja työllisyysosuudella mitaten yksi merkittävimmistä liike-elämän palvelualoista. Toimialan kehittymisen ja menestyksen taustalla ovat ennen kaikkea metsä- ja metalliteollisuuden investoinnit sekä julkisen perusinfrastruktuurin rakentaminen.

Teknisen konsultoinnin alalla työskentelee korkeasti koulutettua henkilöstöä jonka osaamista arvostetaan. Alaa opiskelevat nuoret näkevät maamme talouden huonossa kunnossa haasteita mutta uskovat työllistyvänsä alan ammatteihin. Heidän kynnyksensä lähteä ulkomaille töihin on kuitenkin huomattavan alhainen.

– Pahimmassa tapauksessa Suomi menettää pitkälle kouluttamiaan teknisen alan tulevaisuuden osaajia. Toisaalta muutaman ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen Suomeen palatessaan tämä joukko rikastuttaa Suomea monella tavalla Metsä-Tokila toteaa.

Alan uhkia ovat yrittäjien ikärakenne osaavan henkilöstön ikääntyminen ja resurssien vähyys. Pärjä-täkseen yritysten on luotava yhteistyöverkostoja ja kilpailtava erikoisosaamisella. Uusia korkeaan osaamiseen perustuvia vientimahdollisuuksia alalle tarjoavat energiatekniikka sekä vesi- ja ympäristö-tekniikka. Myös digitalisaation leviäminen vaikuttaa alan tulevaisuuteen. Se miten alalla osataan hyödyntää uusinta tietotekniikkaa tulee olemaan ratkaiseva tekijä varsinkin kansainvälisillä kentillä toimittaessa.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

EU lupaa parantaa pk-yritysten rahoitusta

$
0
0

Pääomamarkkinaunioni tähtää pankkien luotonannon höllentämiseen.

Tulevaisuudessa pk-yritysten saattaa olla helpompi saada pankista rahoitusta arvioi Finanssialan keskusliiton analyytikko Valtteri Vuorio.

Yksi syy tähän on Euroopan komission ajama pääomamarkkinaunioni-hanke jonka tavoitteena on avata rahoituskanavia pk-yrityksille ja höllentää pankkien luotonantoa.

Vuorion mukaan komissio kannustaa pankkeja myöntämään lainoja myös muille kuin isoille yrityksille joiden toiminta on vakaalla pohjalla.

− Tavoitteena on edistää markkinaehtoista rahoitusta koko EU:ssa mutta se vie aikaa Vuorio selventää.

Muutos aiempaan piilee siinä että lainamahdollisuuksia parannetaan kartoittamalla pankkien nykyistä sääntelyä ja monipuolistamaan yritysten rahoitusmahdollisuuksia.

Vuorio kertoo että muutosten tarkoituksena on vaikuttaa erityisesti pankkien pitkäaikaiseen varainhankintaan sekä siihen että pankit höllentäisivät rahahanojaan pk-yrityksille.

− Euroopan komission tavoitteena on saada aikaan talouskasvua pk-yritysten avulla. Sen vuoksi on haluttu helpottaa ja tarjota rahoitusta yrityksille joilla ei ole tarpeeksi omaa pääomaa tai riittävän suuria vakuuksia. On hyvä muistaa että EU:lla on meneillään myös monia muita rahoitushankkeita juuri pk-yrityksille.

Pääomamarkkinaunionin avulla halutaan tukea myös kielteisen rahoituspäätöksen saaneita pk-yrityksiä. Vuorio sanoo että tarkoituksena on muun muassa jakaa tietoa ja ohjata yritykset hakemaan rahoitusta sille sopivammilta tahoilta.

 

Suomessa Eurooppaa parempi tilanne

 

Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeinen tiukka pankkisääntely ja heikko taloustilanne on vaikeuttanut pienten yritysten mahdollisuuksia saada lainaa.

Tilanne Suomessa on Vuoriosta silti kelvollinen.

− Pk-yritysten osalta rahoituksen saatavuus on säilynyt hyvänä eikä siinä ole näkynyt hiipumista. Vakavia ongelmia ei siis Suomessa näy yritysrahoituksen suhteen vaikka varsinkin aloittelevien yritysten voi olla vaikeampaa saada lainaa Vuorio myöntää.

Hän muistuttaa että pienet ja keskisuuret yritykset ovat Suomessa saaneet muuta Eurooppaa helpommin lainaa koko ajan. Vertailtaessa esimerkiksi Saksaan Espanjaan ja Irlantiin Suomessa pankkien lainakanta on noussut paremmin.

Myös lainan korot Suomessa ovat muita EU-maita huomattavasti alhaisempia.

Kaikkiaan 80 prosenttia yritysten tekemistä rahoitushakemuksista hyväksytään Suomessa. Vuorio huomauttaa sen olevan keskimääräistä euroaluetta parempi luku.

− Pk-yritysten rahoituksen vaikeutuminen on yleiseurooppalainen ongelma jota pyritään korjaamaan EU-tasolla. Suomessa rahoitusta on tarjolla mutta luotonkysyntäkin on paikoittain vaimeaa.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Ylikuormamaksuja esitetään kolminkertaisiksi

$
0
0

Korotusten tarkoituksena on vähentää ylikuormasta saatavaa hyötyä.

Hallitus esittää että ylikuorman kuljettamisesta määrättävä ylikuormamaksu korotetaan kolminkertaiseksi nykyisestä. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle eilen torstaina.

Ylikuormamaksu määrätään ajoneuvon sallitun kokonaismassan ylittävästä massasta. Nykyisin maksu on jokaiselta ylityksen täydeltä sadalta kilolta kymmenen euroa. Jokaiselta 2 000 kiloa ylittävältä sadalta kilolta maksu on kuitenkin 30 euroa ja jokaiselta 4 000 kiloa ylittävältä sadalta kilolta 40 euroa.

Jos ylikuormamaksut kolminkertaistetaan vastaavat summat olisivat 30 90 ja 120 euroa. Tämän suuruinen korotus vastaisi kuorma-autoliikenteen kustannustason nousua.

Esitys ylikuormamaksujen korottamisesta liittyy hallituksen päättämiin julkisen talouden välttämättömiin sopeutustoimiin.

Vuonna 2014 ylikuormamaksujen rahallinen yhteismäärä oli noin 370 000 euroa.

Maksujen kolminkertaistamisen jälkeen valtiolle kertyisi ylikuormamaksuista vuosittain yhteensä noin 11 miljoonaa euroa josta lisätuloa nykyiseen verrattuna on noin 730 000 euroa.

Maksuilla pyritään estämään ylikuormia tavarankuljetuksissa. Ylikuormat vääristävät kilpailua sekä rapauttavat tiestöä ja erityisesti siltoja. Maksujen korotusten tarkoituksena on poistaa ylikuormasta saatava hyöty.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Bitcoinit käyvät Suomessa 30 yrityksessä: "Tuoneet meille uusia asiakkaita"

$
0
0

Laajasta julkisuudesta huolimatta virtuaalivaluutta bitcoin ei ole ainakaan vielä levinnyt laajasti yrityksien hyväksymäksi maksuvälineeksi.

Esimerkiksi bitcoinsuomi.fi-sivustolla listataan vain vajaat kolmekymmentä suomalaista myymälää ja ravintolaa jotka ottavat vastaan bitcoineja.

Jyväskyläläisessä Teeleidissä bitcoineilla on voinut maksaa elokuusta lähtien. Yrittäjä Anne Savelalle bitcoinit ovat ennen kaikkea markkinointia.

– Bitcoinit ovat tuoneet meille uusia asiakkaita jotka eivät kävisi muuten. Toisaalta haluan vastustaa myös pankkien ylivaltaa. Bitcoinit ovat pieni kannanotto pankkien järkyttäviä palvelumaksuja vastaan Savela sanoo.

Hän maksaa bitcoin-palvelun käytöstä jyväskyläläiselle yritykselle 20 euroa kuukaudessa.

Viranomaiset ovat suhtautuneet virtuaalivaluuttojen leviämiseen varauksellisesti. Esimerkiksi Finanssialan Keskusliitto julkaisi lokakuun lopussa videon jossa varoitetaan virtuaalivaluutoissa piilevistä harmaan talouden riskeistä.

Johtava neuvonantaja Kari Takala Suomen Pankista puolestaan arvioi että bitcoinien yleistymistä liikkeiden kassoilla saattaa tällä hetkellä estää se yksinkertainen syy että muut maksutavat ovat huomattavasti nopeampia.

Teeleidin Anne Savela kehottaa kuitenkin muitakin yrittäjiä kokeilemaan bitcoinia.

– Asiakkaalle on ihan sama mutta yrittäjälle välityspalkkio on järkyttävän halpa verrattuna Netsiin ja iZettleen hän sanoo.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Liikevoitot nousivat lähes kymmenyksen – "Menevän hiukan vuoristoratamaisesti"

$
0
0

Pk-yritysten liikevaihto kasvoi vuodessa 13 prosenttia selviää Talenom Barometrista.

Pk-yritysten liikevaihto kasvoi 13 prosenttia vuoden 2014 lokakuusta vuoden 2015 syyskuuhun ulottuvana aikana verrattuna samanlaiseen ajanjaksoon vuosina 2013 – 2014.

Yritysten liikevoittotaso nousi vieläkin enemmän. Se kasvoi 85 prosenttia vuotta aiempaan ajanjaksoon verrattuna.

Kassojen koko sen sijaan keveni hieman. Kassoissa oli rahaa 01 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin samaan aikaan.

Tiedot perustuvat Talenom Barometriin.

– Liikevaihdon muutos pyörii edelleen hyvin pienissä lukemissa. Ollaan oltu pitkää 1 – 2 prosentin kasvussa mikä on sinänsä inflaatiotasoa ylempänä mutta ei muutoin oikein korkealle kipua sanoo Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola tiedotteessa.

– Liikevoitot puolestaan menevän hiukan vuoristoratamaisesti. Syynä tähän on se että kun kulukuormat yrityksessä ovat lyhyellä tähtäimellä kohtalaisen vakiot liikevaihdon pienikin heilahdus näkyy liikevoittorivillä isoina prosentteina. Mutta yli puoli vuotta liikevoittotasot ovat selvästi edellisvuotta paremmat mikä on tietenkin hieno asia Tahkola jatkaa.

Tahkola arvioi että hallituksen haparointi voi heijastua kuluttajien käytökseen.

– Toivottavasti olen väärässä siinä että uuden hallituksen päättäväisen startin jälkeen tulleet päätöksien venymiset ja perumiset näkyvät kansalaisten taloudellisen varovaisuuden lisääntymisenä. Mikäli kuluttajien varovaisuus todellakin vielä lisääntyy tulee se näkymään myös pk-yrityksen kannattavuuden laskuna ja edelleen säästötalkoiden aloittamisena. Tätä ei varmasti kukaan halua joten päättäväisyys olisi nyt hyvin toivottavaa Tahkola sanoo.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Tässä Suomen kunnassa on nyt kaksi viskitislaamoa – "Valmistus nelinkertaistuu"

$
0
0

Teerenpeli Tislaamo hakee investoinnilla viennin kasvattamiseen.

Lahdessa sijaitsevan Teerenpelin uuden viskitislaamon avajaisia vietetään tänään perjantaina.

Investointia on toteutettu kolme vuotta ja sen arvo on kaksi miljoonaa euroa. Investoinnin myötä tynnyröitävän viskitisleen valmistus nelinkertaistuu 160 000 litraan vuodessa nykyisestä 40 000 litrasta. Kapasiteettia on mahdollista myös nostaa.

Teerenpeli Tislaamo on Suomen suurin ja yksi vanhimmista viskitislaamoista sekä ainoa joka käyttää perinteisiä tislausmenetelmiä.

−Investointi tuo sijoitetut eurot takaisin. Panimo- ja tislaamotoimintojen yhdistäminen saman katon alle tuo synergiaetuja: yhteinen pellettivoimalaitos tuottaa uusiutuvaa energiaa molempien käyttöön. Investointiohjelma on lisännyt työpaikkoja tuotannossa kuudesta kymmeneen toimitusjohtaja Anssi Pyysing kertoo.

Teerenpeli Tislaamo on valmistanut viskiä vuodesta 2002 ja yritys on panostanut pitkäjänteisesti suomalaisen mallasviskin valmistukseen. Teerenpelin viski tehdään perinteisillä kuparisilla pannutislauslaitteilla.

Panimo- ja tislaamotuotannon yhdistäminen samaan tilaan on maailmallakin harvinaista ja se on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi.

Oma pellettivoimalaitos tuottaa uusiutuvaa energiaa molemmille toimijoille ja panimon keittohuoneella tuotetaan viskivierrettä tislaamolle.

Teerenpelin tislaamo on yksi harvoista pellettikäyttöisistä tislaamoista maailmassa. Toimintaa kehitetään jatkuvasti ja viimeisimpänä tislaamolla otettiin käyttöön innovatiivinen viskin konttikypsytysmenetelmä jossa hyödyt saadaan Suomen vaihtelevasta ilmastosta.

Investoinnilla tähdätään myös viennin vahvistamiseen. Vienti on tällä hetkellä noin 85 prosenttia tislaamon liikevaihdosta ja se on kasvussa. Vientimaat ovat tällä hetkellä Ruotsi Norja Alankomaat Saksa Iso-Britannia ja Irlanti.

Lahdessa on nyt kaksi tislaamoa. Jatkossa vanhassa tislaamossa keskitytään tuotekehitykseen sekä erikoistisleisiin esimerkiksi luomutisleisiin.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi


Suomen Yrittäjät: Lakimuutos ei heikennä omassa työssä työllistyvien työttömyysturvaa

$
0
0

Hallituksen esitys parantaisi pienimuotoisesti elinkeinonharjoittajina työskentelevien asemaa.

Erityisesti sosiaalisen median käyttäjiä on viime päivinä kuohuttanut hallituksen esitys joka laajentaisi yrittäjämääritelmää nykyisestä. Se on herättänyt keskustelua muun muassa siitä miten käy omassa työssä työllistyvien työttömyysturvalle muutoksessa.

Jatkossa yrittäjiä olisivat myös sellaiset henkilöt jotka työskentelevät pienimuotoisesti elinkeinonharjoittajina.

Jos lakiesitys hyväksytään muutokset astuvat voimaan jo reilun kuukauden kuluttua 1. tammikuuta 2016.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén pitää mahdollista lakimuutosta sekä omassa työssä työllistyvien että yli 200 000 toiminimiyrittäjän etuna.

− Heidän osaltaan työttömyysetuudelle pääsemiseksi vaadittavan byrokratian pitäisi muutoksella keventyä Hellstén arvioi.

− Lakimuutos ei aiheuta kenenkään työttömyysturvaan menetyksiä. Omassa työssä työllistyvien turvan on tarkoitus säilyä vähintään nykytasolla ja osin jopa parempana hän jatkaa.

Koska moni on tulkinnut hallituksen lakiesitystä virheellisesti Yrittäjäsanomat kokosi yhteen mahdollisen lakimuutoksen seuraukset.

1. Yksi asia muuttuu

Vaikka omassa työssä työllistyvät luokitellaan lainsäädännössä uuteen ryhmään käytännössä vain yksi asia muuttuu. Tällaisten henkilöiden on entistä helpompi saada työttömyysetuuksia toimeksiantojensa välissä.

− Sivutoimisen toiminnan arvioimisessa sovellettaisiin edelleen samaa pykälää kuin nyt. Jos toiminta on nyt sivutoimista eikä olosuhteissa tapahdu muutoksia on se sivutoimista myös jatkossa ja henkilö voi nauttia soviteltua päivärahaa.

2. Etua isolle joukolle

Lakimuutoksen seurauksena iso joukko toiminimiyrittäjiä pääsisi vähemmällä byrokratialla työttömyysetuudelle ja toiminimiyrittäjän työttömyysturvariski pienenisi.

− Nykyisin omassa työssä työllistyvät yksinyrittäjät pääsevät uudistuksen myötä osaksi vain yrittäjiä koskevaa poikkeusta. Se tarkoittaisi ettei heiltä välttämättä jatkossa edellytettäisi koko toiminnan lopettamista työttömyysetuudelle pääsemiseksi. Henkilöt voisivat saada päivärahaa toimeksiantojensa välissä.

3. Työttömyysturva säilyy

Muutoksessa työntekijän työttömyysturvalle ei tapahdu mitään.

− Jotta nykyisin omassa työssä työllistyvät eivät joutuisi huonompaan asemaan on hallituksen esityksessä esimerkiksi työttömyysetuudelle pääsemistä kaikkien yksityisten elinkeinonharjoittajien osalta helpotettu. Jatkossa yritystoiminnan lopettamiseksi riittäisi YEL-maksun lopettaminen sekä ilmoitus TE-toimistoon toiminnan päättymisestä.

4. Hyvää ohjeistus tarvitaan

Lakimuutokset vaativat toteutuakseen hyvää ohjeistusta Työ- ja elinkeinoministeriöltä.

− Isoin ongelma yrittäjän työttömyysturvassa on sen soveltamisessa aiheutuvat ongelmat. Lainsäädäntö on monimutkainen. TE-toimiston virkamiehiltä puuttuu usein rohkeus tulkita lakia ilman ministeriön kattavaa ohjeistusta erilaisista soveltamistilanteista.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät tukilakkotilanteesta: Edesvastuutonta

$
0
0

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen ei hyväksy PAU:n tekemää tukilakkopyyntöä.

Suomen Yrittäjät pitää Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n tukilakkopyyntöä sekä useiden kuljetusalan järjestöjen ilmoitusta tukilakkoon ryhtymisestä edesvastuuttomana toimintana jolla pyritään vahingoittamaan suomalaisten vientiyritysten asemaa.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on pyytänyt muita SAK:laisia ammattiliittoja tukemaan postilakkoa. Postin työntekijöillä on luonnollisesti oikeus puolustaa työehtojaan laillisella lakolla mutta Suomen Yrittäjät pitää tukilakkopyyntöä sekä useiden kuljetusalan järjestöjen ilmoitusta tukilakkoon ryhtymisestä edesvastuuttomana toimintana.

Yrittäjäjärjestön mielestä kuljetusalan työntekijäjärjestöt pyrkivät vahingoittamaan suomalaisten vientiyritysten asemaa. Suomen ja suomalaisten yritysten luotettavuus kärsii lakkoilusta tilanteessa jossa pitäisi puhaltaa yhteen hiileen kasvun käynnistämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi.

– Suomessa on jo lähes 400 000 työtöntä. Kuinka paljon lisää tarvitaan ennen kuin nämä palkansaajajärjestöjen edustajat heräävät samaan todellisuuteen jossa kaikki muut jo elävät? Hyvinvointia ja työpaikkoja syntyy kannattavien yritysten kautta. Niiden jatkuva kampittaminen ei todellakaan ole tapa jolla Suomi nousee vetoaa Suomen Yrittäjien puheenjohtaja yrittäjä Jyrki Mäkynen.

Suomen Yrittäjien mukaan palkansaajajärjestöjen toimet myös osoittavat kuinka välttämätöntä työmarkkinoiden uudistaminen on. Työpaikkatasolla huono tilanne tiedostetaan ja valmiutta työskennellä kilpailukyvyn parantamiseksi on.

– Nyt tarvitaan uskoa työpaikkojen säilymisestä ja sellaista näkymää että työtä on tarjolla jatkossa entistä enemmän. Maan hallituksen on osoitettava johtajuutta ja vietävä työmarkkinoiden rakenteita uudistavia hankkeita määrätietoisesti eteenpäin. Ay-liikkeen toimet eivät saa pysäyttää Suomea eivätkä ne saa pysäyttää Suomen kykyä uudistua Mäkynen vaatii.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Missä käy kortti? Ruotsalainen haastaja muuttaa korttimaksamista

$
0
0

Älylaitteeseen liitettävä korttipääte on halpa ja helppo mutta käy kalliiksi myynnin kasvaessa.

Kun jyväskyläläinen yrittäjä Anne Savela 15 vuotta sitten perusti Teeleidin hänellä ei ollut vielä selkeää visiota kuinka isoksi yritys lyhyessä ajassa kasvaisi. Aluksi hän pyöritti teehuoneen yhteydessä pientä teekauppaa ja varastoa josta teetä myytiin asiakkaille mukaan.

Ennen yrittäjyyttä kaupan alalla toiminut Savela oli painiskellut pitkään erilaisten maksupääteratkaisujen kanssa.

– Mä inhoan tekniikkaa ja tekniikka inhoaa mua hän kertoo nauraen.

Eräs tamperelainen teekauppias suositteli hänelle iZettle-maksupäätettä. Se on älypuhelimeen tai tablettiin yhdistettävä kortinlukija jonka mukana tulee kevyt kassaohjelma.

Savela sai hankittua laitteen ilman avausmaksua. Kuukausimaksujakaan ei ole joten yrittäjä maksaa vain todellisista korttitapah-tumista. Se tuntui hyvältä ratkaisulta aloittelevan yrittäjän tarpeisiin.

– IZettle on helppo ja edullinen hankkia ja helppo käyttää. Raportointi on myös hirveän hyvä ja se rekisteröi myös käteismaksut Savela sanoo.

Nets ja Verifone hallitsevat

Ruotsalainen iZettle on tunnetuin suomalaisille maksupäätemarkkinoille tullut uusi yrittäjä viime vuosina. Se on vallannut pienyrittäjien keskuudessa jalansijaa helppokäyttöisyydellään ja halpuudellaan.

Alaa hallitsevat kuitenkin ylivoimaisesti Nets (entinen Luottokunta) ja Verifone (entinen Point). Yritysten omien arvioiden mukaan niillä on jopa 95 prosentin osuus Suomen maksupäätemarkkinoista.

Verifonen markkinointijohtajan Henrik Henrikssonin mukaan Suomen maksupäätemarkkinoille on vaikea tulla uutena toimijana koska jonkinlainen maksupääte on jo käytössä melkein kaikilla pienilläkin kauppiailla.

Netsin myyntijohtajan Jaakko Laurilan mukaan yritys ei pidä esimerkiksi iZettleä suoranaisena kilpailijanaan.

– Heti kun myynnin volyymi nousee se ei ole mikään halpa ratkaisu. Toinen puoli on kätevyys: se ei skaalaudu tilanteisiin joissa maksutapahtuman pitää olla nopea Laurila sanoo.

IZettlen maksupääte itsessään ei tulosta kuittia vaan sitä varten kauppiaalla pitää olla tulostin. Kuitin lähettäminen sähköpostilla tai tekstiviestillä puolestaan vie ylimääräistä aikaa maksutapahtumassa.

IZettle tavoittelee mikroyrityksiä

IZettlen viestintäjohtaja Sven Grundberg sanoo yrityksen tavoittelevan asiakkaikseen ennen kaikkea mikroyrityksiä.

– Jos myyntiä on esimerkiksi vain kesällä on vaikea löytää sopivaa vaihtoehtoa. Me tarjoamme siihen ratkaisun hän toteaa.

IZettle on nykyaikainen startup-firma. Sillä ei ole Suomessa kuin pari työntekijää ja sen liiketoiminta perustuu yksinkertaiseen ”maksa vain käytöstä” -malliin. Grundbergin mukaan iZettlen tavoitteena Suomessa on nousta alan markkinajohtajaksi pienimpien yritysten keskuudessa.

– Kun yrittäjä avaa uuden pikkubisneksen hänen pitäisi ajatella ensimmäisenä meitä.

Miten huolto pelaa?

Kaupan liiton asiamies Matti Räisänen suosittelee maksupäätettä valittaessa ottamaan hinnan lisäksi huomioon päätelaitteiden ylläpidon ja siihen liittyvät kustannukset.

– Kannattaa ehkä ennemmin liisata kuin ostaa maksupääte itselleen ja sopia että leasingiin sisältyy kaikki tietoturva ja muu ylläpito hän toteaa.

Teeleidin Anne Savelan mukaan iZettlen laitteissa on ollut välillä pahojakin ongelmia. Kaksi hänen käytössään ollutta päätettä on mennyt käyttökelvottomaksi ilman näkyvää syytä. Viimeksi näin tapahtui yli vuosi sitten.

– Toisella kerralla sain jo oman yhteyshenkilön iZettleltä. Sain myös kaksi uutta laitetta joista toinen on aina varalla Savela sanoo.

IZettle ottaa jokaisesta korttimaksusta 15–275 prosentin provision mikä on selvästi suurempi osuus kuin esimerkiksi Netsillä. Savela kertoo saaneensa neuvoteltua iZettlen provisiota pienemmäksi mutta silti hän on kartoittanut muitakin maksupäätevaihtoehtoja.

– Jos pankkikorttimaksaminen ja myynti tästä vielä lisääntyvät pitää miettiä kilpailutusta. Ainoa syy on hinta muusta syystä en haluaisi iZettlestä luopua hän sanoo.

Ainakin tähän asti uudenlainen korttipääte on toiminut myös markkinointikikkana.

– Joka kolmas asiakas kysyy että mikä tämä on. Ja kun joku isäntä huomaa laitteen alkaa rupattelu ja small talk jonka päätteeksi hänellekin voi myydä teetä mukaan.

Janne Arola

toimitus@yrittajat.fi

Destia myy liiketoimintaansa – "Vahvistaa ydinliiketoimintaamme"

$
0
0

Destian mittaus- kairaus- ja laboratoriopalvelut siirtyvät Mitta Oy:n omistukseen.

Suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys Destia Oy ja Mitta Oy allekirjoittivat maanantaina sopimuksen liiketoimintakaupasta jolla Destian mittaus- kairaus- ja laboratoriopalvelut siirtyvät oululaiselle mittauksiin kartoituksiin ja laserkeilauksiin erikoistuneelle Mitta Oy:lle.

Destia kirjaa kaupasta myyntivoiton jolla on positiivinen vaikutus yhtiön vuoden 2015 liikevoittoon.

Mittaus- kairaus- ja laboratoriopalvelujen yhteenlaskettu ulkoinen liikevaihto vuonna 2014 oli noin kuusi miljoonaa euroa. Mittaus- kairaus- ja laboratoriopalveluissa työskentelee noin sata henkilöä jotka siirtyvät Mitta Oy:n palvelukseen.

− Strategiamme mukaisesti keskitymme ydinliiketoimintojemme vahvistamiseen ja kasvuun valituilla liiketoiminta-alueilla. Mittaus- kairaus- ja laboratoriopalveluista luopuminen selkeyttää liiketoimintaportfoliotamme ja vahvistaa tasettamme luoden paremmat edellytykset ydinliiketoimintojemme kehittämiseen ja kasvuun Destian toimitusjohtaja Hannu Leinonen kertoo.

− Mittaus- kairaus- ja laboratoriopalvelujen ammattilaisemme vahvistavat Mitta Oy:n asemaa alan vahvana suomalaisena osaajana ja saavat paremmat kehitysmahdollisuudet uudessa omistuksessa hän jatkaa.

Yhtiöt ovat allekirjoittaneet myös yhteistyösopimuksen jonka mukaan Mitta Oy tarjoaa jatkossa Destialle mittaus- kairaus- ja laboratoriopalveluja.

Mitta on suomalainen kansainvälisesti toimiva mittausalan konsulttiyhtiö joka toimii rakentamisen arvoketjussa. Mitta on Suomessa markkinajohtaja jonka toimialat ovat mittaus geolaboratorio kairaus sekä ympäristö ja energiapalvelut.

Yhtiön liikevaihto oli 125 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja palveluksessamme on noin 125 alan huippuammattilaista

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Verohallinnon uudistus koskee yhä useampaa – "Ilmoitusjärjestelmän oltava yksinkertainen"

$
0
0

Suuren osan osakeyhtiöistä osuuskunnista ja yhdistyksistä on jätettävä vuodesta 2017 eteenpäin vuosi-ilmoitus sähköisesti Verohallinnolle.

Osakeyhtiöiden osuuskuntien ja yhdistysten täytyy vuonna 2017 jättää vuosi-ilmoitukset maksetuista suorituksista sähköisesti Verohallinnolle jos suorituksen saajia eli esimerkiksi työntekijöitä on viisi tai enemmän.

Sähköinen ilmoitusvelvollisuus on jo nyt niillä yrityksillä jotka työllistävät ainakin 15 henkilöä.

Luonnollisia henkilöitä muutos ei koske joten esimerkiksi toiminimellä työntekijöitä työllistävä yrittäjä voi jättää ilmoituksen halutessaan palkoista verovapaina maksetuista kilometrikorvauksista osingoista ja muista maksuista edelleen paperilomakkeella.

Niiden yritysten ja yhteisöiden joita muutos koskee on varauduttava tammikuussa 2017 ilmoittamaan ensi vuoden maksusuoritukset sähköisesti.

Suomen Yrittäjien veroneuvoja Satu Grekin sanoo että ilmoituksen voi jättää useassa eri palvelussa. Yrittäjä voi valita jättääkö hän vuosi-ilmoituksen joko Suomi.fi-palvelun ilmoitin.fi-palvelun tai Tyvi-palveluun kuuluvien sivustojen kautta.

Muutos tarjoaa Grekinistä monille yrittäjille mahdollisuuden sähköisten taloushallinto-ohjelmistojen päivittämiselle tai niihin siirtymiselle.

Suomen Yrittäjät toivoi että Verohallinto olisi mahdollistanut ilmoituksen tekemisen paperisesti poikkeusluvalla. Tähän ei kuitenkaan suostuttu sillä se olisi monimutkaistanut prosessia.

– Ilmoitusjärjestelmän on oltava yksinkertainen jotta mahdollisimman monen yrittäjän motivaatio riittäisi ilmoituksen jättämiseen Grekin perustelee.

Suurin haaste Grekinistä on tällä hetkellä Katso-tunnukset joiden avulla sähköinen ilmoitus tehdään.

– Tunnuksiin liittyvien valtuutusten järjestäminen ilmoituksista vastaavalle henkilölle on ollut kömpelöä hän sanoo.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Viewing all 11212 articles
Browse latest View live